TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2023 - 2025 KÄYTTÖTALOUDEN OSALTA
TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2023 - 2025 KÄYTTÖTALOUDEN OSALTA
41 TEKNINEN LAUTAKUNTA
Kaupunkitekniikan keskuksen tulosyksikön muodostavat neljä palvelualuetta: hallinto, infrapalvelut, kaupunkimittaus- ja geotekniikka sekä investoinnit.
Palvelut ja toiminnan kehittäminen
Kaupunkitekniikan keskus turvaa kaupunkielämän perusedellytykset huolehtimalla kaupungin katujen, teiden ja muiden liikenneväylien, kunnallistekniikan ja viherympäristön toteuttamisen ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä hoitaa kadunpidon, pysäköinninvalvonnan ja maanmittausalan viranomais- ja palvelutehtävät. Palveluita järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluina. Kaupunkitekniikan keskus tekee laajaa yhteistyötä valtion, HSY:n, HSL:n sekä seudun kuntien kanssa erilaisissa liikenneverkon kehittämishankkeissa sekä yhdyskuntatekni- sissä ja ympäristöasioissa.
Vuosikymmenen loppuun asetettu Espoon hiilineutraaliustavoite näkyy vuosi vuodelta vahvemmin keskuksen kaikessa toiminnassa. Toimenpiteinä on jo käynnistetty uusiutuvan dieselin käyttö kalus- tossamme, oman kaluston sähköistäminen ja latausinfran sekä MAAS-palvelujen mahdollistaminen. Sähköbussien latausinfraa on järjestetty palveluna yhdessä Tilapalvelut-liikelaitoksen ja HSL:n kanssa, käyttöön otetun kaluston edellyttämässä aikataulussa. Toimitilaverkostoa on tiivistetty ja Tek- niikantien toimistotilojen pinta-ala on jo pienentynyt neljänneksellä, henkilöstön yhteiskäytössä on sähköavusteisia polkupyöriä ja sähköautoja. Sähköisten palvelujen mahdollistaminen on vähentänyt asiakkaidemme liikkumistarpeita, korona-aika on lisännyt sähköisten palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä. Toimistotehtävissä etätyö on vakiintunut lähityön ohella työn tekemisen tavaksi ja se vähen- tää työmatkojen tarvetta ja päästöjä.
Investoinneissa painottuvat kestävät liikkumismuodot. Raide-Jokerin rakentaminen on valmistumassa ja koeajot yltävät Espoon puolelle alkukeväällä 2023. Varsinainen liikennöinti käynnistyy tammikuussa 2024. Metron liikennöinti Matinkylästä Kivenlahteen on käynnistymässä 2023 alussa. Rakentaminen jatkuu metroasemien ympärillä vilkkaana asemakaavoituksen valmistumisen myötä. Kaupunkiradan Leppävaara – Kauklahti rakennussuunnittelu on käynnissä ja rakentaminen alkaa vuoden 2023 syk- syllä. Bussiliikenteen sujuvuutta parannetaan lukuisilla pienillä parannustoimilla verkostoon. Maankäy- tön kehittyminen ja infrainvestoinnit painottuvat hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa oleville alu- eille.
Kevyen liikenteen järjestelyjä parannetaan kaiken rakentamisen yhteydessä ja erityisesti raideliiken- neasemien läheisyydessä, kaupunkiradan jatkeen yhteydessä päästään rakentamaan Rantaradan- baanaa. Kaiken liikenteen sujuvuutta parantamalla vähennämme liikenteen päästöjä. Ulkoilureittiver- kostoa ja muita virkistysaluepalveluja kehitetään ja mahdollistetaan luontoliikkuminen mahdollisimman lähellä jokaisen espoolaisen kotiovea.
Infrainvestointien seurauksena ylläpidettävä pinta-ala kasvaa 3–5 prosenttia vuodessa. Infrapalvelu- verkkoa ja -valikoimaa kehitetään kunnossapidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta sekä vähäpäästöisyyttä.
Vastuullamme olevat kaupunkimittaukseen, kadunpitoon ja pysäköinninvalvontaan liittyvät viran- omaistoiminnot, asiantuntija- ja asiakaspalvelut toteutamme laadukkaasti, sujuvasti ja asiakaslähtöi- sesti.
Kaupunkitekniikan keskus toteuttaa osaltaan Taloudellisesti kestävä Espoo-ohjelmaa valtuuston hy- väksymällä tavalla. Merkittävämpänä toimenpiteenä keskuksen henkilökuntaa vähennetään 25 hen- gellä ja lisäksi keskuksen tuloja lisätään tehtyjen taksakorotusten mukaisesti.
Kaikki toimintamme tukee toimialan visiota: viihtyisä, toimiva, ja turvallinen Espoo.
Talous
Muutettu TA | |||||
TP 2021 | 2022 | TA 0000 | 0000 | 0000 | |
Toimintatulot | 71 221 | 57 523 | 52 706 | 52 888 | 53 071 |
Valmistus omaan käyttöön | 10 403 | 12 700 | 12 700 | 12 700 | 12 700 |
Toimintamenot | -89 725 | -86 852 | -90 976 | -90 584 | -92 466 |
Toimintakate | -8 101 | -16 629 | -25 570 | -24 996 | -26 695 |
Suunnitelmapoistot | -81 472 | -85 857 | -87 479 | -88 709 | -89 804 |
Tilikauden tulos | -89 573 | -102 486 | -113 049 | -113 705 | -116 499 |
Menot euroa/asukas | 302 | 287 | 296 | 290 | 292 |
Teknisen lautakunnan määrärahat ovat sitovia sekä tulojen että menojen osalta, pois lukien 415 Ulko- puoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, joiden toimintakate on sitova.
41 Tekninen lautakunta (ilman nettositovia yksiköitä)
Muutettu TA | |||||
TP 2021 | 2022 | TA 0000 | 0000 | 0000 | |
Toimintatulot | 50 112 | 42 523 | 37 706 | 37 888 | 38 071 |
Valmistus omaan käyttöön | 2 406 | 2 700 | 2 700 | 2 700 | 2 700 |
Toimintamenot | -60 614 | -61 852 | -65 976 | -65 584 | -67 466 |
Toimintakate | -8 096 | -16 629 | -25 570 | -24 996 | -26 695 |
Suunnitelmapoistot | -81 472 | -85 857 | -87 479 | -88 709 | -89 804 |
Tilikauden tulos | -89 568 | -102 486 | -113 049 | -113 705 | -116 499 |
Menot euroa/asukas | 204 | 205 | 215 | 210 | 213 |
Vuoden 2023 sitovat toimintatulot teknisen lautakunnan osalta ovat 37,7 milj. euroa ja toimintamenot 66 milj. euroa.
411 HALLINTO
Xxxxxxxxx palvelualueeseen kuuluvat kaksi palveluyksikköä: hallinto ja asiakaspalvelut sekä viran- omaistehtävät.
Palvelut ja toiminnan kehittäminen
Palvelualue tuottaa tehtäväalueeseen liittyviä hallinnollisia palveluja ja huolehtii kaupunkiympäristön toimialan keskitetyistä asiakaspalveluista. Asiointipalveluja kehitetään yhteistyössä kaupungin asioin- tiverkoston kanssa. Hyödynnetään uutta contact center -ohjelmistoa ja asiointiportaalia asiointipalve- lujen kehittämisessä.
Palvelualue huolehtii kaupungin pysäköinninvalvonnasta ja ajoneuvojen siirtolain mukaisista tehtä- vistä ja edesauttaa käytännön valvonnalla kaupungin pysäköintipolitiikan ja yleisten alueiden pysä- köinnin toimenpideohjelman toteutumista. Espoon pysäköinninvalvonta valvoo Kauniaisten kaupungin katualueita sekä yksityisiä alueita sopimusten mukaisesti. Ilmastotoimia toteutetaan mm. käyttämällä täyssähköautoja ja sähköpolkupyöriä pysäköinninvalvonnassa sekä hyödyntämällä etätyöskentelyä tehtävissä, joissa se on mahdollista.
Taloudellisesti kestävä Espoo ohjelman toteuttaminen
Ohjelman linjauksia toteutetaan toiminnassa määrätietoisesti. Keskeisiä yksittäisiä alueita ovat kau- pungin asiointipalveluiden kehittäminen ja pysäköintiin liittyvien tulotavoitteiden saavuttaminen. Henki- löstömäärää on sopeutettu ohjelman mukaisesti.
Talous
Muutettu TA | |||||
TP 2021 | 2022 | TA 0000 | 0000 | 0000 | |
Toimintatulot | 2 865 | 2 442 | 2 682 | 2 682 | 2 682 |
Toimintamenot | -3 244 | -3 574 | -10 008 | -9 948 | -10 234 |
Toimintakate | -378 | -1 132 | -7 326 | -7 266 | -7 552 |
Suunnitelmapoistot | -1 | 0 | -10 | -10 | -10 |
Tilikauden tulos | -379 | -1 132 | -7 336 | -7 276 | -7 562 |
Menot euroa/asukas | 11 | 12 | 33 | 32 | 32 |
Kaupungin konsernihallinto on muuttanut vuodesta 2023 alkaen konsernipalveluiden laskutuskäytän- töä ja palveluiden kustannukset kohdistetaan tulosyksiköissä yhdelle palvelualueelle ja kustannuspai- kalle. Konsernipalveluiden veloituksia ei enää kohdisteta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti tulosyksi- köiden eri palvelualueille ja niiden yksiköille talousarviovuodesta alkaen. Tulosyksikön kaikki konserni- palveluveloitukset on keskitetty yhdelle palvelualueelle ja kustannuspakalle ja nostaa palvelualueen toimintamenoja talousarviovuotena sekä taloussuunnittelukausilla.
Tunnusluvut
Palvelutuotteet 2020-2025 (€) | TP 2020 | TP 2021 | TA 2022 | ENN 2022 | 0000 | 0000-0000 muutos-% | 2024 | 2025 |
41 TEKNINEN LAUTAKUNTA 411 HALLINTO | ||||||||
Asukkaiden teknisen ja ympäristötoimen palveluhin liittyvät asiointi- ja neuvontapalvelut | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset | 800 246 | 348 552 | 752 398 | 752 398 | 458 164 | -39,1 % | ||
- suorite: saapuneet kirjalliset palautteet, | ||||||||
puhelut, käynnit, sähköpostit ym. | 44 390 | 52 951 | 45 000 | 45 000 | 50 000 | 11,1 % | 50 000 | 50 000 |
- yksikkökustannus e/kpl. | 18,03 | 6,58 | 16,72 | 16,72 | 9,16 | -45,2 % | ||
Pysäköinnin ja liikenteen sujuvuuden varmistaminen pysäköinnin valvonnalla | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset | 1 350 673 | 1 187 969 | 1 477 895 | 1 477 895 | 1 093 922 | -26,0 % | ||
- suorite: valvontasuoritteet | ||||||||
(maksukehoitukset ja huomaukset) kpl | 45 885 | 43 442 | 45 000 | 45 000 | 50 000 | 11,1 % | 50 000 | 50 000 |
- yksikkökustannus e/kpl. | 29,44 | 27,35 | 32,84 | 32,84 | 21,88 | -33,4 % | ||
Asiantuntija- ja hallintopalvelut | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset - suorite: käytetty työaika - yksikkökustannus e/h | 1 208 348 12 592 95,96 | 1 704 761 14 029 121,52 | 1 343 707 14 029 95,78 | 1 343 707 14 029 95,78 | 8 455 914 13 898 608,42 | 529,3 % -0,9 % 535,2 % | 13 964 | 13 898 |
413 INFRAPALVELUT
Infrapalvelut palvelualueen tehtävänä on turvallisen ja viihtyisän kaupungin luominen espoolaisille hy- vin hoidettujen yleisten alueiden kautta. Palvelualue huolehtii katu- ja viheralueiden kunnossapidon järjestämisestä, joukkoliikenteen omistajaohjauksesta, kaupunkipyöräjärjestelmästä, liikenteenohjaus- ja valaistusjärjestelyistä sekä katualueella työskentelyn hallinnoinnista ja johtotietojen jakelusta.
Palvelut ja toiminnan kehittäminen
Toiminta on jaettu neljään palveluyksikköön: katukunnossapito, viherkunnossapito, alueiden käytön hallinta sekä kaupunkiliikenne. Palvelualue järjestää yleisten alueiden kunnossapidon omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna hyödyntäen aina parasta ajantasaista tietoutta toiminnan orga- nisoimisessa.
Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään kunnossapidon määrärahoja vastaavaksi yhteistyössä investoinnit -palvelualueen kanssa. Kehittäminen perustuu palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palvelu- verkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Edistämme asukkaiden hyvinvointia kehittämällä viljelypalstoja sekä puisto- ja metsäalueita palvelemaan virkistys- ja ulkoilukäyttöä. Toimenpiteitä
suunnitellaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Kannustamme asukkaita osallistumaan myös yleisillä alueilla järjestettävään talkoo- ja vapaaehtoistoimintaan.
Palvelualueen toiminnalla varmistetaan, että liikkuminen on aina helppoa, turvallista ja matka-ajat ovat hyvin ennakoitavissa. Tilapäisten liikennejärjestelyjen haitat pyritään minimoimaan ja turvallisuus varmistamaan. Liikkumisympäristöä kehitetään siten, että kestävät liikkumistavat ovat houkuttelevia, helppokäyttöisiä ja sujuvia. Pyöräliikenteen olosuhteita kehitetään mm. parantamalla opastusta, ma- daltamalla reunakiviä sekä parantamalla talvipyöräilyn olosuhteita. Xxxxxx aktiivisesti mukana var- mistamassa Raide-Jokerin ja Länsimetron jatkeen kunnossapidon toimivuutta ja vastuiden tarkenta- mista eri toimijoiden kesken.
Tavoitteemme on parantaa palveluiden asiakastyytyväisyyttä. Kehitämme sähköisiä palveluita ja työkaluja jatkuvasti. Hyödynnämme toimintaympäristön teknistä kehitystä kohdentaaksemme toimen- piteitämme mahdollisimman tehokkaasti ja läpinäkyvästi, resursseja ja ympäristöä säästäen. Varau- dumme sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja tulvien, lisääntymiseen. Erityisesti panostamme tal- veen varautumiseen, jotta pystymme hoitamaan kadut ja pyörätiet palvelulupausten mukaisesti.
Parannamme infraomaisuuden elinkaaren hallintaa ja tilannekuvaa uusimalla ja kehittämällä omaisuu- denhallinnan rekistereitä ja työnohjaukseen uutta järjestelmää. Tällöin voimme allokoida resurssit ja kunnossapidon toimenpiteet parhaan vaikuttavuuden tuottaviin kohteisiin. Oikea-aikaisin toimenpitein voidaan pidentää infran käyttöikää ja pienentää elinkaarikustannuksia.
Ilmastotoimet ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen
Sekä omassa tuotannossa että ostopalveluissa huomioidaan ympäristönäkökulmia ja minimoidaan toiminnan aiheuttamia hiili- ja pienhiukkaspäästöjä. Keinoja ovat mm. kaluston päästövaatimukset, uusiutuva polttoaine sekä sähkötoimisen kaluston ja työkalujen suosiminen. Katuvalaistuksessa uu- simme valaisimia energiaa säästäviin malleihin määrätietoisesti. Kehitämme joukkoliikenneinfraa ja vähäpäästöisiä kulkutapamuotoja ja niiden olosuhteita vastaamaan tulevaisuuden liikkumistarpeita.
Edistämme luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa metsien- ja niittyjen hoidolla sekä mahdolli- suuksien mukaan myös rakennetuilla viheralueilla. Kehitämme viheralueiden kunnossapitoa kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden mukaisesti mm. käyttämällä ensisijaisesti torjunta-aineettomia rikka- kasvien torjuntamenetelmiä. Teemme töitä haitallisten vieraslajien torjumiseksi ja leviämisen estä- miseksi vieraslajiohjelman mukaisesti.
Ehkäisemme toiminnassamme jätteen syntymistä ja edistämme kiertotaloutta mm. kierrättämällä kas- vualustamateriaaleja, purkukohteiden kasveja, rakenteita ja varusteita tai niiden osia, silloin kun se on tarkoituksenmukaista.
Taloudellisesti kestävä Espoo ohjelman toteuttaminen
Taloudellinen kestävyys otetaan huomioon läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassa. Palvelut järjes- tetään ja tuotetaan kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla palvelun laatu, kaupungin resurssit ja markkinoiden kilpailutilanne huomioiden. Oman tuotannon ja ostopalvelun kustannuksia ja palveluiden laatua seurataan ja vertaillaan säännöllisesti. Prosesseja sekä toiminnan- ja työnohjausta kehittämällä tehostetaan oman palvelutuotannon toimintaa ja palvelukykyä.
Talous
Muutettu TA | |||||
TP 2021 | 2022 | TA 0000 | 0000 | 0000 | |
Toimintatulot | 3 514 | 2 750 | 2 650 | 2 650 | 2 650 |
Valmistus omaan käyttöön | 122 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Toimintamenot | -35 750 | -36 564 | -35 220 | -35 011 | -36 015 |
Toimintakate | -32 114 | -33 814 | -32 570 | -32 361 | -33 365 |
Suunnitelmapoistot | -553 | -453 | -438 | -404 | -450 |
Tilikauden tulos | -32 667 | -34 267 | -33 008 | -32 765 | -33 815 |
Menot euroa/asukas | 000 | 000 | 000 | 112 | 114 |
Tunnusluvut
Palvelutuotteet 2020-2025 (€) | TP 2020 | TP 2021 | TA 2022 | ENN 2022 | 0000 | 0000-0000 muutos-% 2024 2025 |
41 TEKNINEN LAUTAKUNTA 413 INFRAPALVELUT | ||||||
Yleisten alueiden hoito | ||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset | 12 955 861 | 14 411 448 | 15 150 632 | 15 150 632 | 14 524 126 | -4,1 % |
- suorite: m² | 22 547 226 | 23 556 583 | 23 523 897 | 25 305 521 | 25 835 521 | 2,1 % 26 365 521 26 895 521 |
- yksikkökustannus €/m² | 0,57 | 0,61 | 0,64 | 0,60 | 0,56 | -6,1 % |
Yleisten alueiden korjaus | ||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset | 3 429 006 | 3 360 240 | 3 511 573 | 3 511 573 | 3 397 257 | -3,3 % |
- suorite: m² | 22 547 226 | 23 556 583 | 23 523 897 | 25 305 521 | 25 835 521 | 2,1 % 26 365 521 26 895 521 |
- yksikkökustannus €/m² | 0,15 | 0,14 | 0,15 | 0,14 | 0,13 | -5,2 % |
Muut palvelutuotteet | ||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset | 17 690 756 | 17 969 379 | 17 901 795 | 17 901 795 | 17 298 618 | -3,4 % |
415 ULKOPUOLISET TYÖT
Ulkopuolisille tehtävät työt ovat kaduilla ja muilla yleisillä alueilla, pääasiassa HSY:lle, toteutettavia vesi- ja viemäriverkostojen rakentamispalveluja ja muille osapuolille telekaapeleiden putkituksia.
Talous
Muutettu TA | |||||
TP 2021 | 2022 | TA 0000 | 0000 | 0000 | |
Toimintatulot | 18 292 | 15 000 | 15 000 | 15 000 | 15 000 |
Toimintamenot | -18 296 | -15 000 | -15 000 | -15 000 | -15 000 |
Toimintakate | -4 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Tilikauden tulos | -4 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Menot euroa/asukas | 62 | 50 | 49 | 48 | 47 |
Ulkopuoliset työt on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova.
417 KAUPUNKIMITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAPALVELUT
Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut huolehtii maasto- ja maaperätietojen keruusta, paikkatiedon tuottamisesta, pohjarakentamiseen liittyvistä asiantuntijatehtävistä sekä kaupunkimittaukseen liitty- vistä lakisääteisistä viranomaistehtävistä, rekisterien ylläpidosta ja maanalaisten johtojen sijaintitiedon hallinnasta.
Palvelualue on jakaantunut toiminnallisesti neljään yksikköön, joista kiinteistönmuodostus, paikkatieto sekä maastomittaukset tuottavat kaupunkimittauspalveluja ja geotekniikkayksikkö geotekniikkapalve- luja.
Palvelut ja toiminnan kehittäminen
Palvelualue vastaa asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostuksesta, rekisteritietojen ylläpidosta, kiinteistöverotuksen lähtötietojen hallinnasta maapohjatietojen osalta ja muista maanmittausalan pal- velutehtävistä, kuten maanalaisten johtojen näyttötoiminnasta. Lisäksi palvelualue vastaa kaavoituk- sen ja muun suunnittelun pohja-, opas- ja virastokartan ylläpidosta ja tuottamisesta, kaupungin pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimus-, suunnittelu- ja neuvontatehtävistä sekä kokoaa ja ylläpitää maa- ja kallioperätietoihin perustuvia tietokantoja ja jakaa niissä olevia tietoja.
Digitaalinen perusaineisto mahdollistaa monipuolisen tietojen hyödyntämisen sekä tehokkaan tiedon- siirron erilaisten rajapintojen ja tiedonvälityskanavien välityksellä. Ajantasaisella aineistolla ja rekisteri- tiedolla suunniteltaessa saadaan välillisiä hyötyjä Espoon tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Hyötyjä saadaan esim. suunniteltaessa täydennysrakentamista, joka puolestaan mahdollistaa olemassa olevan kaupunkirakenteen hyödyntämisen, lyhentää kulkumatkoja ja tehostaa julkisen lii- kenteen käyttöä. Hyötyjä saadaan myös suunniteltaessa pyöräilyreitistöä ja kaupunkipyörien sijoitte- lua.
Pääpaino paikkatiedon ja rekisteritiedon tuottamisessa on perusaineiston täydentämisessä ja jatku- vassa ylläpidossa. Paikkatietojen keruu ja ylläpito tuottavat 3D-aineistoa mallipohjaista suunnittelua ja toteutusta varten. Hankitut laserkeilaus- ja pysty- sekä viistoilmakuva-aineistot palvelevat monipuoli- sesti kaupungin tarpeita ja omalta osaltaan tehostavat suunnittelua ja vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa. Kantakartan ylläpito on osa 3D-kaupunkimallin ylläpitoa. Tietoyhteistyöllä kaavoittajien kanssa pyrimme siihen, että kestävän kehityksen näkökulmat voidaan ottaa huomioon läpi kaavoitus- prosessin. Uutena tietona olemme tuottaneet aineistoa seudulliseen hulevesirekisteriin.
Asiakaspalvelun laatua kehitetään pitämällä rekisteri- ja paikkatietoaineistot sekä tiedot maa- ja kallio- perästä ja pohjavedestä mahdollisimman kattavina, ajantasaisina, luotettavina sekä helposti käytettä- vinä. Maanomistajien tarpeita palvelevat viranomaistehtävät hoidamme mahdollisuuksien mukaan maanomistajien toiveiden mukaisesti mahdollistaen rakennustoiminnan ja asemakaavojen toteutumi- sen.
Tarjoamalla ajantasaisen tietosisällöltään riittävän kattavan ja visuaalisesti havainnollisen pohja- aineiston palvelualue mahdollistaa kaupungin kaikille toimijoille laadukkaiden digitaalisten palveluiden kehittämisen ja tehokkaan vuorovaikutuksen kuntalaisten ja virkamiesten välillä, joka osaltaan pienen- tää hiilidioksidipäästöjä liikkumistarpeen pienentymisen kautta. Edistämme tietoaineistojen yhteiskäyt- töä ja tietojärjestelmien välisiä integraatioita, jotka mahdollistavat ja tehostavat digipalvelujen kehi- tystä.
Tulostavoitteisiin pyritään hyödyntämällä automaatiota ja uutta tekniikkaa. Edistetään sähköisen arkis- ton ja sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa sekä laajennetaan ja kehitetään maastotoiminnan pa- perittomia toimintaprosesseja. Kuntalaisille ja yrityksille tarjottavia sähköisiä palveluja kehitetään edel- leen ja käyttöä tehostetaan tiedottamalla.
Asiakkaille tarjotaan maksullisia maaperä- ja kartta-aineistoja, kairaustietoja maa- ja kallioperästä ja tietoja pohjaveden pinnan tasoista. Lisäksi tarjotaan maksuttomia aineistopalveluja rajapintapalvelu- jen kautta.
Taloudellisesti kestävä Espoo ohjelman toteuttaminen
Ohjelman toteuttaminen on osa päivittäistä toimintaa. Palvelutuotteiden tuottaminen suoritetaan mah- dollisimman kustannustehokkaasti ja asiakkailta perittävä lakisääteinen omakustannushinnoittelu pi- detään kustannusten mukaisessa tasossa. Palvelutuotteiden tuottamisen resursseista henkilöstön osuus on merkittävin. Henkilöstöresurssit suunnitellaan pitkäjänteisesti.
Huolehdimme kiinteistöveron maapohjatiedon tietopalvelusta verottajalle. Korjaamme valtakunnallisen kiinteistörekisterin pinta-alatietoja ja osallistumme yhdessä rakennusvalvonnan kanssa kiinteistöveron pohjatietojen perusparannusprojektiin.
Talous
Muutettu TA | |||||
TP 2021 | 2022 | TA 0000 | 0000 | 0000 | |
Toimintatulot | 3 159 | 2 750 | 2 650 | 2 650 | 2 650 |
Valmistus omaan käyttöön | 847 | 860 | 860 | 860 | 860 |
Toimintamenot | -6 743 | -7 194 | -6 929 | -6 888 | -7 086 |
Toimintakate | -2 738 | -3 584 | -3 419 | -3 378 | -3 576 |
Suunnitelmapoistot | -172 | -121 | -101 | -107 | -106 |
Tilikauden tulos | -2 909 | -3 705 | -3 519 | -3 485 | -3 682 |
Menot euroa/asukas | 23 | 24 | 23 | 22 | 22 |
Tunnusluvut
Palvelutuotteet 2020-2025 (€) | TP 2020 | TP 2021 | TA 2022 | ENN 2022 | 0000 | 0000-0000 muutos-% | 2024 | 2025 |
41 TEKNINEN LAUTAKUNTA 417 KAUPUNKIMITTAUS JA GEOTEKN. | ||||||||
Paikkatietoaineistojen ylläpito ja asiantuntijatehtävät | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset | 1 277 332 | 1 367 214 | 1 514 132 | 1 514 132 | 1 460 933 | -3,5 % | ||
- suorite: tallennetut kohteet xxxx | ||||||||
julkaisussa olevat ja toimitetut aineistot | 636 784 | 905 887 | 703 500 | 804 500 | 703 500 | -12,6 % | 703 500 | 703 500 |
- yksikkökustannus e/kpl | 2,0 | 1,5 | 2,2 | 1,9 | 2,1 | 10,3 % | ||
Kiinteistönmuodostus sekä asiantuntijapalvelut rakennusvalvonnalle | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset - suorite: tonttijaot ja toimitukset sekä asemapiirrosten tarkistus ja sijaintikatselmukset | 1 106 567 2 441 | 1 145 890 2 864 | 1 199 069 2 125 | 1 199 069 2 125 | 1 114 859 2 125 | -7,0 % 0,0 % | 2 125 | 2 125 |
- yksikkökustannus e/kpl | 453 | 400 | 564 | 564 | 525 | -7,0 % | ||
Maastomittaukset | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset - suorite: pyykitykset, rakennusvalvontamittaukset ja täydennyskartoitukset sekä johtokartoitukset ja näytöt | 2 018 307 4 199 | 2 095 616 4 122 | 2 311 634 3 400 | 2 311 634 3 400 | 2 161 699 3 400 | -6,5 % 0,0 % | 3 400 | 3 400 |
- yksikkökustannus e/kpl | 481 | 000 | 000 | 000 | 000 | -6,5 % | ||
Geotekniset palvelut | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset | 2 085 863 | 2 130 701 | 2 169 166 | 2 169 166 | 2 191 509 | 1,0 % | ||
- suorite: maastomallimittaukset, | ||||||||
kairaukset ja asiantuntijapalvelut | 440 | 438 | 400 | 400 | 400 | 0,0 % | 400 | 400 |
- yksikkökustannus e/kohde | 4 741 | 4 865 | 5 423 | 5 423 | 5 479 | 1,0 % | ||
418 RAKENTAMISEN SISÄISET PALVELUT
Rakentamisen sisäisten palveluiden menot koostuvat sellaisten rakentamishankkeiden menoista, jotka Kaupunkitekniikan keskus rakentaa pääasiallisesti omaa henkilökuntaa käyttäen. Menot siirre- tään investointeihin valmistus omaan käyttöön kirjauksen kautta.
Rakentamisen sisäisten palveluiden toimintakate tilinpäätöksessä on nolla.
Talous
Muutettu TA | |||||
TP 2021 | 2022 | TA 0000 | 0000 | 0000 | |
Toimintatulot | 2 818 | 0 | |||
Valmistus omaan käyttöön | 7 997 | 10 000 | 10 000 | 10 000 | 10 000 |
Toimintamenot | -10 815 | -10 000 | -10 000 | -10 000 | -10 000 |
Toimintakate | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Tilikauden tulos | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Menot euroa/asukas | 36 | 33 | 33 | 32 | 32 |
Rakentamisen sisäiset palvelut on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova.
419 INVESTOINNIT
Investointien palvelualue rakennuttaa ja rakentaa Euroopan kestävintä kaupunkia luomalla turvallista, toimivaa ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Tavoitteeseen päästään kehittämällä katu- ja viheralueita asukkaiden, elinkeinoelämän sekä muiden käyttäjien palvelutarpeiden mukaisesti.
Palvelut ja toiminnan kehittäminen
Espoo on osaltaan hyväksynyt PK-seudun kasvua ohjaavan MAL-sopimuksen ja sitoutunut noudatta- maan MAL-suunnitelman tavoitteita. MAL2020-2031 suunnitelman mukaan asukasmäärän kasvu osoitetaan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille. Espoon tavoite on 3300 uutta asuntoa vuodessa, joka edellyttää myös uutta infraa.
Raideliikenteen kasvava rooli Espoossa ohjaa merkittävästi rakennuttamis- ja rakentamistoimintaa. Toteutettavat kohteet keskittyvät palvelemaan parhaita joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeitä (SAVU I-II) eli metron, Kaupunkiradan sekä Raide-Jokerin ympärillä tiivistyvää kaupunkia. Raidehank- keisiin liittyvää infraa sekä toimivia yhteyksiä asemanseuduille ja ratojen varrella suunnitellaan ja to- teutetaan. Pyöräilyinfraa parannetaan muiden rakentamishankkeiden yhteydessä, minkä lisäksi pyö- räilyn pääreittien toteuttamisohjelman mukaisia parannuksia toteutetaan Espoon laatu- ja seutureittien osalta. Infrainvestoinneilla on tärkeä rooli sähköisen liikenteen mahdollistajana. Tämä otetaan huomi- oon kaikissa uudisrakennus- ja peruskunnostushankkeissa.
Infraa suunnitellaan arvostavassa vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Suunnittelu- ja rakenta- mishankkeiden viestintä on aktiivista, avointa ja ymmärrettävää. Asukkaiden erilaiset toiveet otetaan tasapuolisesti huomioon tavoitteisiin ja yleiseen etuun pyrkien.
Kaupunkiympäristöstä kehitetään turvallista, siistiä, esteetöntä ja toimivaa. Kaikkien kulkumuotojen liikenne on sujuvaa sekä valmiissa infrassa että työmaavaiheessa.
Espoon vetovoimaisuuden ja asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi Espoon virkistyskäyttömahdolli- suuksia parannetaan kehittämällä Rantaraittia ja muuta ulkoilureittiverkostoa. Asukaspuistojen ja his- toriallisten puistojen kunnostamista jatketaan.
Investoinnit-palvelualueen palvelut järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla yhdistämällä omaa työtä, puitesopimuspalveluita ja kilpailutusta. Ohjelmointi toteutetaan pääosin omana työnä ja suunnit- telu pääasiassa ostopalveluna. Rakentamisessa haetaan paras vaihtoehto oman työn, omajohtoisena työn ja ostopalvelun valikoimasta.
Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentami- sessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Parhaita suunnitteluratkaisuja haetaan yhdessä kunnossapitäjien ja käyttäjien kanssa. Kehittäminen ja uudisrakentaminen perustuvat palvelukohtai- siin ohjelmiin, joissa palvelut, palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu asiakassegmenteittäin kaupun- kitasoisesti.
Tulevaisuudessa yhä suurempi osa yleisten alueiden suunnittelusta tehdään tietomallipohjaisesti ja rakentaminen koneohjausjärjestelmiä hyödyntäen. Omaisuudenhallinnan perusrekisteriä ja suunnitte- lumenetelmiä kehitetään siten, että suunnitelmatieto ja rakentamisen näin rakennettu -tieto on hyö- dynnettävissä suoraan perusrekisterin kautta koko infran elinkaaren ajan. Näin pysytään tietomallien käytön suhteen edelläkävijöiden joukossa.
Taloudellisesti kestävä Espoo ohjelman toteuttaminen
Ohjelman linjauksien toteuttamista jatketaan toiminnassa määrätietoisesti. Keskeisiä yksittäisiä alu- eita ovat ylijäämämaan vastaanoton taksojen korotus ja oman rakentamisen järjestely sekä varautu- minen tulevien vuosien pienempään investointitasoon.
Talous
Muutettu TA | |||||
TP 2021 | 2022 | TA 0000 | 0000 | 0000 | |
Toimintatulot | 40 574 | 34 581 | 29 724 | 29 906 | 30 089 |
Valmistus omaan käyttöön | 1 437 | 1 840 | 1 840 | 1 840 | 1 840 |
Toimintamenot | -14 878 | -14 520 | -13 819 | -13 737 | -14 131 |
Toimintakate | 27 134 | 21 901 | 17 745 | 18 009 | 17 798 |
Suunnitelmapoistot | -80 747 | -85 283 | -86 932 | -88 188 | -89 239 |
Tilikauden tulos | -53 613 | -63 382 | -69 187 | -70 179 | -71 441 |
Menot euroa/asukas | 50 | 48 | 45 | 44 | 45 |
Tunnusluvut
Palvelutuotteet 2020-2025 (€) | TP 2020 | TP 2021 | TA 2022 | ENN 2022 | 0000 | 0000-0000 muutos-% | 2024 | 2025 |
41 TEKNINEN LAUTAKUNTA 419 INVESTOINNIT | ||||||||
Ohjelmoinnin ja tiedonhallinnan asiantuntijapalvelut | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset - suorite: HTV - yksikkökustannus e/HTV | 1 384 890 14 117 824 | 2 146 652 18 117 824 | 2 303 818 17 117 824 | 2 303 818 13 177 217 | 1 665 335 13 128 103 | -27,7 % 0,0 % -27,7 % | 13 | 13 |
Suunnittelun asiantuntijapalvelut | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset - suorite: HTV - yksikkökustannus e/HTV | 3 320 870 43 77 230 | 3 058 592 41 74 600 | 3 160 753 44 71 835 | 3 160 753 41 77 092 | 3 040 464 41 74 158 | -3,8 % 0,0 % -3,8 % | 41 | 41 |
Rakennuttamisen asiantuntijatehtävät | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset - suorite: HTV - yksikkökustannus e/HTV | 2 119 989 24 88 333 | 2 009 016 33 60 879 | 2 189 577 24 91 232 | 2 189 577 21 104 266 | 2 168 810 21 103 277 | -0,9 % 0,0 % -0,9 % | 21 | 21 |
Rakentamisen valvonta ja rakentaminen | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset - suorite: HTV - yksikkökustannus e/HTV | 4 316 107 69 62 552 | 3 910 043 44 88 865 | 4 132 763 69 59 895 | 4 132 763 76 54 378 | 3 806 391 76 50 084 | -7,9 % 0,0 % -7,9 % | 76 | 76 |
Muut palvelutuotteet | ||||||||
Palvelutuotteen kokonaiskustannukset | 3 362 056 | 3 751 000 | 2 733 089 | 2 733 089 | 3 138 001 | 14,8 % | ||
VALTUUTETTUJEN RAHA-ASIA-ALOITTEET JA TEKNISEN LAUTAKUNNAN VASTAUKSET
1. 5633/02.02.00/2021
24.3.2022
Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx
Kolmen miljoonan euron määrärahan lisäys käyttötalouteen (41 TELA – 413 IPA- Katukunnos- sapito)
Teknisen lautakunnan vastaus:
Vuoden 2023 Kaupunkiympäristön toimialan kehysjaossa on Kaupunkitekniikan keskukselle jaettu normaalin määrärahan lisäksi, 1,5 milj. euroa määrärahaa talvikunnossapitoon, Infrapal- veluiden katukunnossapitoon. Lisäksi kaupungin konsernihallinnon Logistiikan kalustohankinta- määrärahaan on esitetty 0,5 milj. euron tasokorotusta vuosille 2023 ja 2024 vanhentuneen kun- nossapitokaluston uusimiseen.
VANHUSNEUVOSTON ALOITTEET SEKÄ PALAUTTEET JA TEKNISEN LAUTAKUNNAN VASTAUKSET
1. Katujen talvikunnossapitoon tulee kiinnittää paljon enemmän huomiota
Vuoden 2022 talvikunnossapito oli kehnoa. Kahden koronavuoden jälkeen tuli vielä talvi, jolloin ulkoileminen oli tuskaista taivaltamista. Suomi on pohjoinen maa, jossa joka vuosi on talvi lumi- neen ja jäisine katuineen. Tämä ei tietenkään ole pelkästään Leppävaaran alueen ongelma vaan koko Espoon ongelma. Xxxxxxxx seuraaville vuosille talvien vaatimaa panostusta liuk- kauden torjuntaan.
Teknisen lautakunnan vastaus:
Kuten kysymyksen tekstiosiossakin mainitaan, Suomi on pohjoinen maa, jossa on joka vuosi talvi lumineen ja jäisine katuineen. Talvikeleissä on kuitenkin aina vuosittaista vaihtelua. Es- poon katukunnossapidon resurssit on määritelty ns. "normaalin talven" tarpeiden mukaisiksi. Resurssitarve pohjautuu kokemusperäiseen tietoon alueiden talvikunnossapidon vaativuu- desta, mutta toimintaan käytettävissä olevan henkilöstön, kaluston ja määrärahan määrää on pitkälti ohjannut Kaupunkitekniikan keskukselle määritellyt kiristyvät henkilöstö- ja määräraha- linjaukset.
Kulunut talvi oli poikkeuksellinen juuri useiden erilaisten sääolosuhteiden (kerralla sataneen lu- men määrä, kovia lumisateita useana päivänä, tiheä plus- ja miinuskelien vaihtelu, usean päi- vän suojakelit, jne.) yhteisvaikutuksesta. Kuten kysymyksen tekstiosassakin todetaan eivät talvi ja talvikelit vaikuta vain yksittäisiin kaupunginosiin. Ne eivät myöskään vaikuta vain yksittäisiin kaupunkeihin ja viime talvena Espoon lisäksi myös muilla Etelä-Suomen kaupunkien kunnossa- pito-organisaatioilla oli vaikeuksia talven vaihtelevien kelien kanssa. Tilannetta ei siis ollut pys- tytty täysin ennustamaan Espoon ulkopuolellakaan.
Espoon kaupungin katukunnossapito on viime talven kokemusten pohjalta lähtenyt edelleen kehittämään toimintaansa. Kaupunkitekniikan keskus on Kaupunkiympäristön toimialan kehys- jaossa saanut normaalin määrärahan lisäksi 1,5 milj. euroa määrärahaa talvikunnossapitoon. Kunnossapidossa ollaan suunnittelemassa, miten saadaan parannettua haastaviin talviin va- rautumista. Myös kunnossapidolle kalustoa hankkivan kaupungin konsernihallinnon Logistiikan yksikön investointibudjettiin on Logistiikka esittämässä 0,5 milj. euron tasokorotusta mm. ikään- tyvän lisälaite- ja ajoneuvokaluston oikea-aikaisen uusimisen mahdollistamiseksi. Tällä kaikella pyritään parantamaan ja tehostamaan Espoon kaupungin talvikunnossapidon toimintaa.
2. Lähibussilinjojen parantaminen
Kauklahden eläkkeensaajille sekä Kauklahden Elä ja asu-seniorikeskuksen palvelukeskuk- seen on monelta taholta valitettu sitä, että lähibussia 168 eivät ikääntyneet voi käyttää, koska asuvat mm. omakotialueilla.
Lähibussin 168 reitti on Espoon keskus – Mikkelä – Kauklahti ja se kattaa Kauklahdessa ra- dan pohjoispuolen suhteellisen hyvin.
Ainut pikkubussilla ajettava linja on 166, joka korvaa Mankin seisakkeen sulkemisesta aiheu- tuneen julkisen liikenteen vajeen Lasilaaksosta Kauklahden keskustan kautta Vanttilaan.
Kauklahden eteläpuolella Kurttilan alueelle ei kummankaan lähibussin, ei 166 eikä 168 reittiä ole suunniteltu. Metrolle menevä linja 165 kulkee Kurttilan tietä pitkin. Kurttilan tien länsipuo- lella on suuri omakotialue, johon ei ole suunniteltu joukkoliikennettä.
Ennen vanhan ostoskeskus Lippulaivan purkamista vuonna 2017 ajettiin linja 65 Espoonlah- den (uimahallin) ja Kauklahden välillä. Lippulaivan purkamisen jälkeen linja 65 lakkautettiin. Nyt kun uusi Lippulaiva on avattu tuo linja (entinen 65 ja 65K) voitaisiin ottaa uudestaan käyt- töön.
Kauklahden Eläkkeensaajat ry ehdottaa, että Espoon liikennesuunnittelu sekä HSL ottaisivat kauklahtelaiset, etenkin ikääntyneet kauklahtelaiset mukaan lähibussireittien suunnitteluun.
Teknisen lautakunnan vastaus:
Lähibussilinjojen on oltava kustannuksiltaan kohtuullisia. Siksi linjan tarjonnan edellytyksenä on riittävä matkustajapotentiaali alueella. Matkustajapotentiaalia voidaan arvioida asumisti- heyden ja palvelurakenteen lisäksi yli 75-vuotiaiden ja erityisryhmiin kuuluvien, esimerkiksi vanhusten ja palveluasuntojen sijainnin perusteella. Lisäksi pienkalustolinjoilla voidaan täy- dentää joukkoliikennettä alueilla, joilla palvelutason saavuttamiseksi ei ole perusteltua liiken- nöidä isolla bussilla.
Kurttilantien länsipuoli on omakotivaltaista aluetta. Kurttilantien bussipysäkit sijaitsevat suun- nitteluohjeen mukaisen (tavoite 600 m) etäisyyden päässä Kurttilantien länsipuolen asutuk- sesta. Kurttilantietä kulkee tällä hetkellä linja 165 15 minuutin välein, ja Länsimetron jatkeen aloittaessa myös vaihdoton Helsingin-yhteys 164.
Länsimetron jatkeen liikennöinnin käynnistyessä myös liityntäbussilinjasto uudistuu. Kurttilan- tietä kulkevan linjan 165 päätepysäkiksi vaihtuu Lippulaiva. Täten Lippulaivan kaupalliset pal- velut ja uimahalli ovat paremmin saavutettavissa.
Lähibussiliikenne Kauklahden ympäristössä on tehty mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Linjojen laajentaminen tai uuden linjaston perustaminen vaatisi uuden autopäivän, vuosikustan- nuksiltaan noin 100 000 euroa. Uudelle yhteydelle ei edellä mainittujen syiden takia ole nähty tarvetta.