Turun työllisyysalueen yhteistoimintasopimus
Turun työllisyysalueen yhteistoimintasopimus
Sisällys
Turun työllisyysalueen yhteistoimintasopimus 1
1. Sopimuksen osapuolet 2
2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus 2
3. Päätöksenteko ja hallinto 5
3.1 Yleistä 5
3.2 Yhteinen toimielin 5
3.3 Toimielimen tehtävät ja toimikausi 5
3.4 Toimielimen kokoonpano ja jäsenten valitseminen 6
3.5 Äänivallan käyttö 7
3.6. Otto-oikeus 7
3.7. Kuntajohtajakokous 7
3.8. Johtoryhmä 7
3.9. Talouden arviointi- ja seurantaryhmä 8
3.10. Työllisyyden neuvottelukunta 8
4. Henkilöstö 8
5. Talous 9
5.1 Kustannustenjaon perusteet 9
5.2 Talouden hoito 9
5.3 Maksuosuuden suorittaminen 10
6. Asiakkailta perittävät maksut 10
7. Toimitilat ja kalusto 11
8. Asiakastietojen käsittely ja tietoturva 11
9. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen ja neuvotteluvelvollisuus 11
10. Vahingonkorvaus 12
11. Erimielisyyksien ratkaiseminen 12
12. Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen 12
13. Allekirjoitukset 12
1. Sopimuksen osapuolet
Tämän sopimuksen osapuolena ovat:
Vastuukunta:
Turun kaupunki
Muut osapuolet ja jäsenkunnat:
Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa.
Sopimuksen muihin osapuoliin kuin vastuukuntaan viitataan tässä sopimuksessa yhteisesti ”jäsenkunnat”. Kaikkiin sopimuksen osapuoliin yhdessä viitataan ilmaisulla “sopimuksen osapuolet”.
2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus
Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän.
Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisesti.
Vastuukuntana toimii Turun kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin.
Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita
ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644).
Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon.
Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa.
Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset.
Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden
1. yhdenvertaisesta saatavuudesta,
2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä,
3. tuottamistavasta,
4. tuottamisen valvonnasta ja
5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.
Kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu ja siihen liittyvät tehtävät siirtyvät vastuukunnalle eli Turun kaupungille. Järjestämisvastuussa olevan kunnan työvoimaviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa voidaan delegoida työllisyysalueen jäsenkunnalle siten kuin kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi. Sopimus viranomaistehtävään liittyvän toimivallan siirtämisestä järjestämisvastuussa olevalta kunnalta työllisyysalueen muulle kunnalle on tehtävä yhteisessä toimielimessä. Mikäli jäsenkunta ei kykene järjestämään sille delegoituja tehtäviä tämän sopimuksen mukaisesti, on vastuukunnalla vastuu palveluiden tuottamisesta. Tällöin vastuukunnalla on oikeus periä palveluiden järjestämisestä aiheutuneet kustannukset jäsenkunnalta täysimääräisesti yleiskustannuskerroin huomioiden. Vastuukunnalla on oikeus määritellä tapa, jolla se tuottaa palvelut jäsenkunnalle.
Sopimuksen osapuolet sitoutuvat kehittämään työllisyysalueen yhteistä toimintamallia työllisyysalueen eduksi ja toimimaan sen mukaisesti. Toimintamallissa huomioidaan kuntien erilaisuus.
Turun työllisyysalueen toimintamallin toimivuutta ja delegointipäätöksiä tarkastellaan valtuustokausittain.
3. Päätöksenteko ja hallinto
3.1 Yleistä
Tässä sopimuksessa mainittujen tehtävien (työvoimapalveluiden lakisääteiset tehtävät) vastuukunta on Turun kaupunki. Päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä sekä Turun kaupungin sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita.
Mikäli vastuukunnan hallintosääntöä muutetaan sopimuksen kohteena olevien viranomaistehtävien järjestämisen osalta, kuulee vastuukunta jäsenkuntia ennen muutosta. Jäsenkuntien on mahdollista lausua asiasta kirjallisesti.
3.2 Yhteinen toimielin
Turun työllisyysalueen toimielin on lautakunta, joka toimii kuntalain 51 §:n (29.12.2016/1484) mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota työvoimapalveluiden lakisääteisten tehtävien järjestämisessä sopimuksen osapuolten yhteisenä monijäsenisenä toimielimenä ja työllisyysalueen työvoimaviranomaisena.
Toimielimen asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehtii vastuukunta. Toimielimen esittelijänä toimii Turun kaupungin johtava viranhaltija ja hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisekseen määrätty tai molempien estyneenä ollessa toimielimen määräämä viranhaltija. Vastuukunta kuulee jäsenkuntia johtavan viranhaltijan valinnassa.
3.3 Toimielimen tehtävät ja toimikausi
Työvoimapalveluiden järjestämisestä ja muista työvoimapalveluihin liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023). Toimielimen tehtävänä on huolehtia, että edellä mainitun lain mukaisia työvoimapalveluiden järjestämiseen liittyviä velvoitteita noudatetaan.
Toimielimen tehtävät ovat:
1. vastata toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä,
2. ohjata toimintaa tavoitteiden ja strategian mukaisesti,
3. valvoa, että toimintaa johdetaan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti,
4. huolehtia yhteistyöstä palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä muiden kuntien, viranomaisten, koulutuksenjärjestäjien sekä yhteisöjen kanssa ja
5. seurata toiminnan tuloksellisuutta.
Xxxxxxxxx voi päättää sille vastuukunnan hallintosäännöllä siirretyn tai laissa säädetyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle, ellei lainsäädännössä ole toisin määrätty.
Toimielimen toimikausi on valtuustokausi.
3.4 Toimielimen kokoonpano ja jäsenten valitseminen
Toimielimessä on kolmetoista (13) sopimuksen osapuolten valtuustojen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä.
Turun kaupunginvaltuusto valitsee kuusi (6) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.
Turun itäisten kuntien: Kaarinan kaupungin, Liedon kaupungin, Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan valtuustot valitsevat toimielimeen kaksi (2) jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Varajäsenten on oltava eri kunnista kuin jäsenten.
Turun läntisten kuntien: Maskun kunnan, Mynämäen kunnan, Naantalin kaupungin, Nousiaisten kunnan, Raision kaupungin ja Ruskon kunnan valtuustot valitsevat toimielimeen kaksi (2) jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Varajäsenten on oltava eri kunnista kuin jäsenten.
Vakka-Suomen seudun kuntien: Kustavin kunnan, Laitilan kaupungin, Pyhärannan kunnan, Taivassalon kunnan, Uudenkaupungin kaupungin ja Vehmaan kunnan valtuustot valitsevat toimielimeen yhden (1) jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Varajäsenen on oltava eri kunnasta kuin jäsenen.
Loimaan seudun kuntien: Auran kunnan, Loimaan kaupungin, Oripään kunnan ja Pöytyän kunnan valtuustot valitsevat toimielimeen yhden (1) jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Varajäsenen on oltava eri kunnasta kuin jäsenen.
Turunmaan seudun kuntien: Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan valtuustot valitsevat toimielimeen yhden (1) jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen.
Varajäsenen on oltava eri kunnasta kuin jäsenen.
Turun kaupunginvaltuusto valitsee toimielimen jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja on valittava Turun kaupunginvaltuuston nimeämistä jäsenistä ja varapuheenjohtaja jäsenkuntien nimeämistä jäsenistä.
Varapuheenjohtaja vaihtuu vuosittain kuntien suomenkielisen nimen aakkosjärjestyksen mukaisesti.
Toimielimen kokoonpanoa tarkastellaan toimikausittain. Mahdollisista muutoksista toimielimen kokoonpanoon on sovittava kirjallisesti sopimuksen osapuolien kesken tai tämän sopimuksen muutoksella.
Kunkin sopimuksen osapuolen nimeämällä viranhaltijalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa.
3.5 Äänivallan käyttö
Toimielimen päätökset pyritään tekemään yksimielisesti. Mahdollisissa äänestystilanteissa kullakin toimielimen jäsenellä on yksi ääni. Äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt. Henkilövaalissa äänien mennessä tasan valinnan ratkaisee arpa.
3.6. Otto-oikeus
Yhteisen toimielimen käsittelemä asia voidaan ottaa ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen mukaisesti kuin Turun kaupungin hallintosäännössä otto-oikeuden käyttämisestä säädetään. Turun kaupunki voi käyttää otto-oikeutta lautakunnan päätöksiin, mikäli lautakunnan päätös on yhteistoimintasopimuksen, lain, määräysten tai valtuuston talousarviopäätöksen vastainen, rikkoo kuntien yhdenmukaista kohtelua taikka aiheuttaa vahinkoa tai haittaa sopimuksen osapuolelle.
Ennen otto-oikeuden mukaista ylemmän toimielimen käsittelyä asia tulee käsitellä kuntajohtajakokouksessa. Niille kunnille, joita asia koskee, tulee varata tilaisuus lausua asiassa. Otto-oikeuden käyttämistä voi pyytää mikä tahansa jäsenkunta.
3.7. Kuntajohtajakokous
Kuntajohtajakokouksen tehtävänä on seurata ja ohjata työllisyysalueen toiminnan ja talouden toteutunutta ja tulevaa kehitystä sekä toimielimen tekemien päätösten toimeenpanoa. Kuntajohtajakokouksessa ovat edustettuina kaikki työllisyysalueen kunnat. Sen muodostavat työllisyysalueen kuntien kunnanjohtajat tai heidän varahenkilönsä. Vastuukunta toimii kuntajohtajakokouksen puheenjohtajana.
3.8. Johtoryhmä
Johtoryhmän tehtävänä on operatiivinen ohjaus ja toimielimen päätösten toimeenpano. Sen muodostavat työllisyysalueen kuntien johtavat substanssiviranhaltijat. Jokainen kunta voi nimetä jäsenen johtoryhmään. Vastuukunta toimii johtoryhmän puheenjohtajana.
3.9. Talouden arviointi- ja seurantaryhmä
Talousjohtajien arviointi- ja seurantaryhmän tehtävänä seurata ja arvioida työllisyysalueen talouden toteutunutta kehitystä ja tukea talouden suunnittelua ja seurantaa. Lisäksi arviointi- ja seurantaryhmän tehtävänä on työllisyysalueen rahoitus- ja kustannustenjakomallin arviointi ja kehittämisehdotusten laatiminen. Ryhmän muodostavat työllisyysalueen kuntien talousjohtajat. Vastuukunta toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
3.10. Työllisyyden neuvottelukunta
Työllisyyden neuvottelukunta on osaavan työvoiman saatavuuden ja kohtaannon edistämisen ekosysteemitoimijoiden yhteistoimintaverkosto. Sen tehtävänä on työllisyyden, elinkeinotoiminnan, koulutuksen, maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon, asumisen ja ympäristön sekä muun osaavan työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa edistävän toiminnan palveluiden yhteensovittaminen ja kehittäminen. Työllisyyden neuvottelukunnassa ovat edustettuina koulutuksen järjestäjät ja muut julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Vastuukunta kutsuu neuvottelukunnan koolle.
4. Henkilöstö
Julkisten työvoimapalvelujen ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisvastuun siirtyessä valtiolta kunnille 1.1.2025, työ- ja elinkeinotoimistossa, ELY-keskuksessa ja KEHA- keskuksessa näitä tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy kuntiin liikkeenluovutuksella.
Turun työllisyysalueella näitä tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy lähtökohtaisesti vastuukunnan palvelukseen. Siltä osin, kun vastuukunnan toimivaltaa lakisääteisistä palveluista siirretään vastuukunnalta muulle jäsenkunnalle, näitä tehtäviä hoitava henkilöstö voi siirtyä kyseisen jäsenkunnan palvelukseen. Viranomaistoimivallan ja henkilöstösiirrot pitää toteuttaa tavalla, joka ei vaaranna hallittua siirtymää ja työllisyysalueen toimintakykyä. Lakisääteisiä palveluja tuottava kunta voi palkata myös muuta henkilöstöä viranomaistehtävien hoitoon. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat kehittämään työllisyysalueen yhteistä henkilöstöpolitiikkaa.
Työllisyysalueella työvoimapalveluja toteuttavan henkilöstön työnjohtoon liittyviä käytäntöjä yhtenäistetään mahdollisuuksien mukaan.
5. Talous
5.1 Kustannustenjaon perusteet
Sopimuksen osapuolien suhteellinen prosenttiosuus kaikkien sopimuksen osapuolten TE-palveluiden rahoitussiirtoon liittyvistä työllisyyden valtionosuuksista määrää sopimuksen osapuolen rahoitusosuuden työllisyysalueen yhteisten palvelujen nettokuluista.
Kustannuksia kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan edellyttäen, että laskutusta varten on saatavissa riittävä ja luotettava tieto sekä kustannustenjako ja laskutus on toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin.
Kustannukset, jotka saadaan suoraan maksatusjärjestelmästä, kohdennetaan käytön mukaan aiheuttamisperusteisesti.
5.2 Talouden hoito
Turun työllisyysalueen talous on osa Turun kaupungin talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa. Työllisyysalueen toiminnasta muodostetaan kirjanpidollinen budjettiyksikkö, jolla yhteistoiminta-alueen piiriin kuuluvan toiminnan talous eriytetään kirjanpidossa. Budjettiyksikölle kohdistetaan työllisyysalueen yhteistoiminnan toteutuneet nettokustannukset.
Xxxxxxxx toimielin laatii Turun kaupunginvaltuustolle esityksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja seuraavien suunnitelmavuosien taloussuunnitelmaksi. Talousarvioon sisällytetään yhteistoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan hoitamiseen turvataan. Yhteistoiminnan tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota.
Yhteistoiminnan toteutuneet nettokustannukset jaetaan sopimuksen osapuolten kesken. Sopimuksen osapuolet maksavat osuutensa nettokustannuksista kuntakohtaisina maksuosuuksina. Jäsenkunnilta perittäviin maksuosuuksiin sisältyvät mahdollisista yhteistoiminnan investoinneista aiheutuvat poistot ja arvonalentumiset sekä rahoituskulut.
Tilanteessa, jossa vastuukunta delegoi toimivaltaa työllisyysalueen jäsenkunnalle siten kuin kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi, rahoitus palvelujen tuottamiseen kohdennetaan vastuukunnan sijaan kyseiselle
jäsenkunnalle. Jäsenkunta vastaa sille delegoiduista tehtävistä aiheutuvista kustannuksista ja investoinneista. Muun kuin vastuukunnan tuottaessa palveluja toiselle jäsenkunnalle, voivat nämä kunnat sopia keskinäisin sopimuksin palveluiden tuottamisen rahoituksen käytöstä sekä mahdollisesta lisärahoituksesta.
Yhteiselle toimielimelle raportoidaan talouden seuranta Turun kaupungin talouden seurannan vuosikellon mukaan, lähtökohtaisesti kolme kertaa tilikauden aikana osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaukset lähetetään jäsenkunnille.
Turun työllisyysalueen rahoitus- ja kustannustenjakomallia tarkastellaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.
Aiheuttamisperusteisuutta kustannustenjaossa lisätään vaiheittain.
Tilikauden aikana mahdollisesti hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palveluiden käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Talousarvion muutosesitykset käsitellään yhteisessä toimielimessä ja esitys talousarvion muuttamiseksi annetaan jäsenkunnille tiedoksi ennen valtuuston kokousta. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää Turun kaupunginvaltuusto yhteisen toimielimen esityksestä.
5.3 Maksuosuuden suorittaminen
Vastuukunta laskuttaa työllisyysalueen muita tämän sopimuksen osapuolena olevia jäsenkuntia näiden maksuosuuksista neljä kertaa vuodessa vastuukunnan talousseurannan vuosikellon mukaisesti. Mahdollinen tasaus tehdään tilivuoden päättymistä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Mikäli tämän sopimuksen osapuolena oleva jäsenkunta ei maksa vastuukunnan laskuttamaa maksuosuutta viimeistään vastuukunnan asettamana eräpäivänä, määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n mukaisen korkokannan mukaan.
6. Asiakkailta perittävät maksut
Henkilöasiakkaalle tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia. Työnantajalle tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia lukuun
ottamatta työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 62 §:ssä tarkoitettua yhteishankintakoulutusta.
Jos palvelusta voidaan periä lakiin perustuvia maksuja, ne määräytyvät vastuukunnan vahvistamien periaatteiden ja päätösten mukaan. Maksujen perinnästä vastaa vastuukunta.
7. Toimitilat ja kalusto
Keskitettyjen palvelujen ja tehtävien osalta vastuukunta järjestää niitä hoitavalle henkilöstölle tilat ja kalusteet. Jokainen työllisyysalueen kunta osallistuu keskitettyjen palveluiden toimitilojen ja kaluston kustannuksiin. Vastuukunnan omien palvelujen ja kuntalain 54 §:n mukaisesti delegoitujen tehtävien osalta työllisyysalueen kunnat vastaavat työvoimapalvelujen hoitamiseen liittyvistä tila- ja kalustotarpeista, mikäli ei toisin ole sovittu.
8. Asiakastietojen käsittely ja tietoturva
Työhallinnon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä viranomaisten julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 24 §:n 1 mom. 25 kohdan mukaan.
Asiakastietojen osalta rekisterinpitäjänä toimii vastuukunta. Vastuukunta vastaa tämän sopimuksen mukaisen työllisyysalueen palvelujen tuottamisessa syntyvästä asiakastiedosta.
Vastuukunta vastaa tämän sopimuksen mukaisen työllisyysalueen palvelujen tuottamisessa ja toiminnasta kertyvien asiakirjojen ja tiedostojen arkistoinnista, salassapidosta, asiakirjapyyntöihin vastaamisesta ja tietojen antamisesta. Toiminnassa noudatetaan Turun kaupungin voimassa olevia tietoturva- ja tietosuojaohjeistuksia.
Kukin jäsenkunta vastaa tietoturvasta ja tietosuojasta järjestelmiensä ja toimintansa osalta.
9. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen ja neuvotteluvelvollisuus
Sopimuksen osapuolet voivat muuttaa tätä sopimusta kirjallisesti, muut muutokset ovat mitättömiä. Muutokset tulevat voimaan, kun sopimuksen osapuolet ovat ne asianmukaisesti hyväksyneet ja allekirjoittaneet osapuolten toimivaltaisten edustajien toimesta. Jos työllisyysalue muuttuu, sopimusperusteita tarkistetaan. Muutokset kirjataan ja liitetään sopimukseen.
Sopimuksen osapuolilla on velvollisuus neuvotella tähän sopimukseen tehtävistä mahdollisista muutoksista, kun kaksi (2) vuotta on kulunut sopimuksen
allekirjoittamisesta. Neuvottelujen yhteydessä tarkastellaan sopimuksen mukaista toimintamallia ja sovitaan sopimukseen tehtävistä mahdollisista muutoksista.
Vastuukunta kutsuu koolle neuvottelut ja toimii niiden puheenjohtajana.
10. Vahingonkorvaus
Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen vastuut määräytyvät vahingonkorvauslain perusteella. Turun kaupungin vastuulla työnantajana tai muutoin vastuukuntana olevien vahinkojen kustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan kohdan 5 mukaisesti.
11. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopimuksen osapuolten välisissä neuvotteluissa. Ellei neuvotteluissa löydetä ratkaisua, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Turun hallinto-oikeudessa tai ellei asia kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan, Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
12. Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen
Tämä sopimus astuu voimaan, kun kaikki sopimuksen osapuolet ovat sen allekirjoittaneet ja valtioneuvosto sen hyväksynyt. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen osapuoli - vastuukunta tai jäsenkunta - voi irtisanoa sopimuksen päättymään kalenterivuoden alussa ilmoittamalla irtisanomisesta kirjallisesti muille sopimuksen osapuolille vähintään kahdeksantoista (18) kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Mikäli jäsenkunta irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy irtisanomisen perusteella ainoastaan irtisanoutuneen jäsenkunnan osalta. Mikäli vastuukunta irtisanoutuu sopimuksesta, päättyy sopimuksen voimassaolo kaikkien muidenkin sopimusosapuolien välillä. Vastuukunnalla on lisäksi oikeus irtisanoa sopimus yksittäisen jäsenkunnan kanssa, mikäli jäsenkunta olennaisesti rikkoo sopimuksen ehtoja eikä korjaa menettelyään kohtuullisessa ajassa kirjallisen huomautuksen saatuaan.
Sopimuksen osapuoli sitoutuu tämän sopimuksen mukaisiin kustannuksiin irtisanomisajan päättymiseen saakka.
13. Allekirjoitukset