KAUPAN
KAUPAN
TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2022 — 31.1.2024
PALKKALIITE
1.5.2022 ALKAEN
Kaupan työehtosopimus 1.2.2022–31.1.2024
ja
Palkkaliite
1.5.2022 alkaen
A Työehtosopimus s. 15–89
B Ammattiryhmäpöytäkirjat ............................................s.92–108
• Asentajat ja huoltomiehet
• Huolto- ja liikenneasematyöntekijät
• Kioskimyyjät
• Provisiopalkkaiset myyjät
• Somistajat
• Tukkumyyjät ja ostajat
• Varastotyöntekijät
C Työaikapöytäkirjat ...................................................... s. 109–130
• Arkipyhäjärjestelmä
• Vuosityöajan lyhennys
• Joustava kokoaikatyö
• Lisätyön tarjoaminen
• Kokoaikatyön tarjoaminen
• Työaikapankki
• Väkivallan uhka
D Sopimukset ................................................................... s. 131–160
Luottamusmiessopimus Työsuojelun yhteistoimintasopimus Koulutussopimus
E Lomakkeet..................................................................... s. 161–169
Erimielisyysmuistio Työsopimuslomake
F Palkkaliite..................................................................... s. 170–190
1. Vuosiportaat
2. Vaativuustasojen yleiskuvaus
3. Konttoritöiden vaativuustasot
4. Palkkaryhmät
5. Taulukkopalkat 1.5.2022 alkaen
6. Lisät
SISÄLLYS
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 18
Säännöllisen työajan järjestäminen viikon jaksossa 22
Säännöllisen työajan järjestäminen tasoittumisjaksossa 23
2–26 viikon tasoittumisjakso 24
27–52 viikon tasoittumisjakso 24
Tasoittumisjakso ja vapaapäivä 30
Vuosivapaan vaikutus työaikaan ja vuosivapaan pituudesta
Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena 36
Vuosivapaat työsuhteen päättyessä 37
Lisätyön tarjoamisen periaatteiden käsittely 40
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 42
Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa 44
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 44
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 45
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen 46
Vaativuustasojen ylittävä palkka 49
12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät 51
Myymälänhoitajan sijaisuuslisä 54
Työryhmän vanhin (nokkamies) 57
Pika- ja noutotukkutyöntekijät 58
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus 60
Menettely terveyspalveluiden puuttuessa 61
Työskentely osittaisella työkyvyllä 62
Äkillinen sairaus perheessä 66
Kutsunta ja kertausharjoitukset 68
Vapaan ajankohdan muuttaminen 71
Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen 74
Lomapalkan laskeminen lisien osalta 74
20 a § Vuosilomalain mukaisen lisävapaapäivän korvaus 78
Lisävapaapäivän korvauksen laskenta kokoaikaisella
kuukausipalkkaisella työntekijällä 78
Lisävapaapäivän korvauksen laskenta alle 37,5 tuntia tekevällä 78
Työsuhteen päättyminen loman aikana 80
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi 81
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen 84
PAMin valtuuston ja hallituksen jäsen 86
Työasut – varastotyöntekijät 87
10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 88
27 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 88
28 § Sopimuksen voimassaolo 89
2 § Ohjeelliset ansioluvut ja vähimmäispalkka 92
HUOLTO- JA LIIKENNEASEMATYÖNTEKIJÄT 95
Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijä 96
Luvanhaltijan edustajan sijainen 97
Huolto- ja liikenneaseman ravintolaesimies 97
Huoltoasentajien vaativuustasot 97
KIOSKIMYYJÄT 100
1 § Ulottuvuus 100
2 § Palkat 100
3 § Ilta- ja yölisä 100
Iltalisä 100
Yölisä 100
Ilta- ja yölisät sunnuntaina 100
4 § Työaika 101
5 § Sunnuntaityö 101
PROVISIOPALKKAISET MYYJÄT 102
1 § Henkilökohtainen provisiopalkka 102
2 § Keskimääräinen päiväpalkka 102
SOMISTAJAT 103
1 § Ulottuvuus 103
2 § Työpalkat 103
Palvelusaika 103
Vaativuustasot 103
Erityisen vaativa somistus 104
Työkohtaisuuslisä 104
Kielilisä 104
3 § Työasut 104
TUKKUMYYJÄT JA OSTAJAT 105
1 § Ulottuvuus 105
2 § Vaativuustasot 105
3 § Muut määräykset 106
VARASTOTYÖNTEKIJÄ 107
1 § Suorituspalkkaus 107
2 § Yleiskorotus suorituspalkassa 108
3 § Eräistä määräyksistä toisin sopiminen 108
4 § Sairauspoissaolojen määrän tarkastelu ja vähentäminen 108
TYÖAIKAPÖYTÄKIRJAT 109
ARKIPYHÄJÄRJESTELMÄ 109
Arkipyhäjärjestelmän käyttöönotto 109
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 109
Lisä- ja ylityö 112
Korotettu palkka 112
VUOSITYÖAJAN LYHENNYS 114
Soveltamisala 114
Lyhennysmallit 114
Lyhennys paikallisesti sopien 114
Pekkaspäivien ansainta 115
Pekkaspäivien antaminen 115
Poissaolot ja vuosiloma 115
Pekkaspäivät työsuhteen päättyessä 116
Pekkaspäivät ja vuosivapaajärjestelmä 116
Pekkaspäivät ja arkipyhäjärjestelmä 117
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 117
Lisä- ja ylityö sekä korotettu palkka 118
JOUSTAVA KOKOAIKATYÖ 120
Joustavan kokoaikatyön tarkoitus 120
Järjestelmän käyttöönotto ja irtisanominen 120
Joustavasta kokoaikatyöstä sopiminen ja sopimuksen irtisanominen 120
Joustavaa kokoaikatyötä koskevassa paikallisessa sopimuksessa
sovittavat asiat 121
Työntekijän kieltäytymisoikeus joustotunneista 121
Muut työehdot 122
LISÄTYÖN TARJOAMINEN 123
Sopimus 124
KOKOAIKATYÖN TARJOAMINEN 125
TYÖAIKAPANKKI 127
Siirrettävät työtunnit 127
Työaikapankkivapaan pitäminen 127
Työkyvyttömyys ja vapaa 128
Kirjanpito 128
Työsuhteen päättyminen 128
VÄKIVALLAN UHKA 129
1 § Arviointi 129
2 § Torjunta ja jälkihoito 129
3 § Yksintyöskentely 130
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 132
Johdanto 132
1 § Sopimuksen soveltamisala 133
2 § Luottamusmiehen tehtävät 133
3 § Luottamusmiehen valinta 133
Yleistä 133
Luottamusmiehet 134
Ilmoitukset työnantajalle 136
Muutostilanteet 136
4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 137
5 § Luottamusmiehen kanssa käsiteltävät asiat 138
6 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet 139
Työstävapautus 139
Työstävapautusaika ja ajankäyttö 139
Työskentelypuitteet 140
7 § Ansionmenetyksen korvaus 141
Ansionmenetys 141
Matkakustannukset 141
Luottamusmieskorvaus 141
Pääluottamusmiehen ansiokehitys 142
8 § Luottamusmiehen koulutus 142
9 § Työsuhdeturva 142
Syrjintäkielto 142
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 143
Yksilösuoja 143
Ehdokassuoja 143
Jälkisuoja 144
Pääluottamusmies ja liikeen luovutus 144
Korvaukset 144
10 § Neuvottelujärjestys 144
11 § Sopimuksen voimassaolo 144
TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 145
1 § Soveltamisala 145
2 § Yhteistoiminta työsuojelussa 145
2.1 Työpaikkakäsite 145
2.2 Työsuojeluyhteistoiminta 145
2.3 Yhteinen työpaikka 145
2.4 Työsuojelupäällikkö 146
2.5 Työsuojeluvaltuutettu 146
2.6 Päätyösuojeluvaltuutettu 147
2.7 Alueorganisaatio 148
2.8 Työsuojeluasiamies 149
2.9 Työsuhdeturva 150
Syrjintäkielto 150
Yksilösuoja 150
Päätyövaltuutetun suoja 150
Korvaukset 151
2.10 Työsuojelutoimikunta 151
Työsuojelutoimikunnan kokoukset 152
2.11 Yksintyöskentely 153
2.12 Työsuojelu ja häirintä 153
2.13 Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika 153
2.14 Työsuojeluvaltuutetun korvaus 154
3 § Tietojen salassapitovelvollisuus 156
4 § Neuvottelujärjestys 156
5 § Voimassaolo 156
KOULUTUSSOPIMUS 157
1 § Koulutustyöryhmä 157
2 § Ammattiyhdistyskoulutus 157
Kurssien hyväksyminen 157
Osallistumisoikeus 157
Ilmoitusvelvollisuus 158
Korvaukset 158
Muut edut 159
3 § Yhteinen koulutus 159
4 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 159
5 § Voimassaolo 160
ERIMIELISYYSMUISTIO 162
ERIMIELISYYSMUISTION TÄYTTÖOHJEET 164
Yleistä 164
Erimielisyyden aihe 164
Yhteisesti todettu tapahtumien kulku 164
Paikallisten osapuolten kannat yksityiskohtaisine perusteluineen 165
Muistion lähettäminen liitolle 165
TYÖSOPIMUSLOMAKE 166
TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISOHJEITA 167
Koeaika 167
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 167
Määräaikainen työsopimus 167
Työaika 168
Työtehtävät 168
Palkkaus 168
Irtisanomisaika 168
Muut ehdot 169
Erillinen liite 169
Muutoksesta ilmoittaminen 169
PALKKALIITE 1.5.2022 ALKAEN
1. VUOSIPORTAAT 171
2. VAATIVUUSTASOJEN YLEISKUVAUS 171
3. KONTTORITÖIDEN VAATIVUUSTASOT 174
4. PALKKARYHMÄT 176
5. TAULUKKOPALKAT 1.5.2022 ALKAEN 180
6. LISÄT 1.5.2022 ALKAEN 184
Kaupan työehtosopimus
Kaupan liitto Palvelualojen ammattiliitto PAM
KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS
1. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on
a. vähittäiskauppa
x. xxxxxxxxxxx
c. kaupan logistiikka
d. agentuuritoiminta
x. xxxxxxxxxxxx
f. huolto- ja liikenneasematoiminta
g. kaupan palvelu- ja tukitoiminta
x. xxxxxxxxxxxx.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.
A
2 § Työnjohto
1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.
2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.
3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa teke- mään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.
4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3 § Työsopimus ja koeaika
1. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee olla tässä työehtosopimuksessa olevan mal- lilomakkeen ja sen täyttöohjeiden mukaiset vähimmäistiedot.
2. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.
3. Koeajan pituus on enintään 6 kuukautta.
Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.
Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koe- ajan päättymistä.
Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi (6) kuukautta.
4. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
5. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palve- lukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole eri- tyistä syytä.
A
1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1:3 §:n mukaan.
2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 1 viikkoa ennen, jos mahdollista.
3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon.
Korvaus on 2 viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus
Irtisanomisaika
1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään vuoden | 14 päivää |
yli vuoden – enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4 – enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8 – enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
A
2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 14 päivää |
yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
3. Konttorityöntekijöillä ja tukkumyyjillä voidaan 1. ja 2. kohdista poiketen sopia molempien osapuolten irtisanomisajaksi 1 kuukausi.
Jos työnantajan irtisanomisaika on 1. kohdan mukaan pidempi kuin tämän koh- dan nojalla sovittu 1 kuukauden irtisanomisaika, työnantajan on noudatettava pidempää irtisanomisaikaa.
4. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavasta päivästä.
Esimerkki 1
a. Irtisanomisaika 14 vrk
Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa tiistaina 14.1.
Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.
b. Irtisanomisaika kuukausina
Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjestys- numeroltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu.
Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
Irtisanomisaika 1 kk:
Työsuhde irtisanottiin 1.3. Irtisanomisaika alkaa kulua 2.3. Työsuhteen viimeinen päivä on 1.4.
1.3. <-------------------------------- 1 kk > 1.4.
irtisanominen työsuhteen
viimeinen päivä
Irtisanomisaika 2 kk:
31.12. <-------------------------------1 kk > 28.2.
irtisanominen työsuhteen
viimeinen päivä
A
5. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.
Työehtosopimus
6. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.
Korvaukset
7. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle nou- dattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
Esimerkki 2
Työntekijä irtisanoutui 17.10. toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteestaan ja lähti välittömästi noudattamatta 14 päivän irtisanomisaikaansa (työsuh- teen päättymispäivä 31.10.). Työntekijän kuukausipalkka oli 1 939 euroa.
Työntekijä oli töissä yhteensä 11 päivää (17 kalenteripäivää). Tältä osin hänellä on työnantajalta palkkasaatavaa 11 x työpäivän palkka 92,33 euroa eli yhteensä 1 015,63 euroa. Lomakorvaussaatavia hänellä on yhteensä 930,72 euroa (1 939 : 25 x 12). Ennakonpidätyksen jälkeen hänen nettolop-
putilinsä on (1 015,63 euroa + 930,72 euroa) – 525,51 euroa eli yhteensä
1 420,84 euroa.
Työntekijä on velvollinen maksamaan korvauksena työnantajalle noudatta- matta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän eli 923,37 euroa (1 939 euroa – 1 015,63 euroa).
Suojaosuus 17 kalenteripäivältä on 17 x 23,20 euroa (suojaosuus velallisen osalta v. 2022) eli 394,40 euroa. Työnantajan kuitattava saatava 923,37 euroa on suurempi kuin 2 x suojaosuus (788,80 euroa), mutta pienempi kuin enintään 4 x suojaosuus (1 577,60 euroa), joten lopputilistä työnan- taja voi kuitata enintään 1/3 nettopalkasta (1 420,84 euroa) eli 473,61 euroa. Työnantajalle jää vielä korvaussaatavaa työntekijältä 449,76 euroa.
8. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle nou- dattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.
A
Työntekijä irtisanoutui 17.10. toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteestaan ja lähti välittömästi noudattamatta 14 päivän irtisanomisaikaansa (työsuh- teen päättymispäivä 31.10.). Työntekijän kuukausipalkka oli 1 939 euroa.
Työehtosopimus
Työsuhteen purkaminen
9. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain 8:1 §:n mukaan.
Purettaessa työsuhde se päättyy välittömästi.
Lomautus
10. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomaut- taa 14 päivän ilmoitusajalla.
Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) ilmoitusaikaa voidaan lyhentää 7 päivään. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopi- muslain 5:2 §:n mukaan.
11. Lomautuksen ennakkoselvitys, työntekijän kuuleminen ja lomautusilmoitus määräytyvät työsopimuslain 5:3 ja 5:4 §:n mukaan.
12. Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua työsopimuslain 5:7 §:n mukaan.
A
Työehtosopimus
6 § Työaika
Työajasta sopiminen
1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta.
Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työso- pimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi.
Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä tarkastelevat toteutuneen työajan ja työsopimustuntien vastaavuutta.
Toteutuneen viikkotyöajan tarkastelu on tehtävä vähintään puolen vuoden välein työnantajan määrittämänä ajankohtana. Tätä pidemmästä, mutta enintään vuo- den mittaisesta tarkasteluvälistä on sovittava 23 §:n mukaisesti. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Työnantajan on ilmoitet- tava etukäteen tarkastelun piirissä oleville työntekijöille tarkastelun ajankohta ja sen kattama ajanjakso.
Tarkastelussa on perusteltava kirjallisesti merkittävät poikkeamat työsopimus- tunteihin nähden. Mikäli tarkastelu johtaa työsopimustuntien korottamiseen, korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan vii- kon tiedoissa. Toteuttamisajankohdasta voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sopia toisin.
Säännöllisen työajan järjestäminen viikon jaksossa
2. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tun- tia viikossa.
Esimerkki 4 | ||||||||
Työvuorot | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Yht. t |
8 | 7,5 | 6 | 7 | 9 | – | – | 37,5 t |
A
Säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Työehtosopimus
Varastotyöntekijän säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamus- mies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Tasoittumisjärjestelmä
3. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään:
• tasoittumisjakson pituus
• kokonaistyöaika sekä
• xxxxxx xxxxxxx- ja päättymispäivä.
Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työn- antajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, työnteki- jöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.
Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies sel- vittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia, työvoiman käytön tarpeen vaihtelua jakson aikana sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia.
Työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.
Säännöllisen työajan järjestäminen tasoittumisjaksossa
4. Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viik- kotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tun- tia viikossa.
Käytettäessä tasoittumisjärjestelmää voi 3 viikon jaksossa olla enintään 9 kpl yli 8 tunnin työpäivää.
A
Säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Työehtosopimus
Varastotyöntekijän säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamus- mies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
2–26 viikon tasoittumisjakso
5. Työnantaja laatii etukäteen 2–26 viikon pituisen työajan tasoittumisjakson, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin (ks. myös varastotyönteki- jöitä koskeva pöytäkirja).
27–52 viikon tasoittumisjakso
6. Tämän kohdan määräykset eivät koske varastotyöntekijöiden 27–52 viikon tasoittumisjaksoa (ks. varastotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja).
27–52 viikon tasoittumisjakson käyttämisestä tulee sopia työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti). Sopimus voidaan solmia enintään 52 viikon määräajaksi. Sopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista määräajan päätyttyä.
Pidemmän tasoittumisjakson käyttämiselle tulee olla toimipaikan tuotanto- tai palvelutoiminnasta johtuva perusteltu syy, joka tulee käydä käyttöönotosta sovittaessa asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa läpi.
Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Jos luotta- musmiestä ei ole valittu, sopijaosapuolena työntekijöiden puolelta toimii asian- omainen henkilöstöryhmä. Sopimuksen syntyminen edellyttää tällöin kyseisen henkilöstöryhmän keskuudessaan tekemää päätöstä.
Pidemmän tasoittumisjakson piiriin voivat kuulua toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään vuoden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät, joiden työsopimuksen mukainen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Alle 37,5 tuntia tekeville on maksettava suhteutettua kuukausipalkkaa.
Työnantaja laatii etukäteen 27–52 viikon pituisen työajan tasoittumisjakson, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
A
Työehtosopimus
7. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:
• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen
• päivittäiset lepoajat sekä
• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä sekä näistä las- kettu keskimääräinen viikkotyöaika.
Työvuoroluetteloa laadittaessa työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mie- lipiteensä työvuorojen pituuden, työvuorojen sijoittelun, vapaapäivien ja vuosi- vapaiden antamisen suhteen.
Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja.
Työajan sijoittelun ja vapaapäivien tulisi vaihdella työntekijöiden kesken.
Työvuoron keston tulee olla vähintään 4 tuntia. Työntekijän kanssa kertaluon- teisesti sovittaessa tai perustellusta syystä työvuoro voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy tulee käydä työntekijän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista.
Työvuorojen sijoittuessa eri vuorokauden aikoihin ne on suositeltavaa suunni- tella työaikaergonomisesti. Suositeltava työvuorojen kiertosuunta on aamu-, päivä-, ilta- ja yövuoro.
Vapaapäiviä edeltävä työvuoro suositellaan järjestettäväksi aamuvuoroksi ja vapaapäiviä seuraava vuoro iltavuoroksi, jos vapaapäiviä on enemmän kuin 1.
Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työaikalain mukaan.
Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen työviikon alkamista.
Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 19 viikkoa työvuoroluettelo anne- taan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen työviikon alkamista.
Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) työvuoroluettelo voidaan antaa tiedoksi viimeistään viikkoa ennen työviikon alkamista. Jos työpaikalla on luotta- musmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Muussa tapauksessa sopimus tulee tehdä asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa.
A
Esimerkki 5
Työehtosopimus
20 viikon mittainen työajan tasoittumisjärjestelmä ajalle 16.5. – 2.10.2022.
Koska jakson pituus on vähintään 19 viikkoa, tasoittumisjärjestelmä on oltava nähtävillä 3 viikkoa ennen jakson alkua eli viimeistään 24.4.2022.
Työntekijät | Työsopimustunnit / viikko | Jakson kokonaistyöaika |
Työntekijä A | 37,5 tuntia / viikko | 750 tuntia |
Työntekijä B | 30 tuntia / viikko | 600 tuntia |
Työntekijä C | 20 tuntia / viikko | 400 tuntia |
Esimerkki 6
Työvuorot esimerkki 5. olevan tasoittumisjärjestelmän ensimmäiselle viikolle
• työaika enintään 9 t / vrk ja 48 t / vko
• enintään 9 yli 8 työtunnin päivää 3 viikossa
• paikallisesti sovittu 30 minuutin ruokatauoista (r)
Työvuoroluettelo ajalle 16.5.–22.5.2022, tiedoksi viimeistään 24.4.2022.
Ma 16.5. | Ti 17.5. | Ke 18.5. | To 19.5. | Pe 20.5. | La 21.5. | Su 22.5. | Yht. | Jäljellä tunteja / viikkoja, keskimäärin t / vko | |
tt A | V | 09 – 17.30 (r) | 12.30 – 21 (r) | 12 – 21 (r) | 12 – 21 (r) | 09 – 17.30 (r) | 10.30 – 16 | 46,5 t | 653,5 t / 18 vkoa, keskim. 36,5 t / vko |
tt B | 13 – 21 (r) | 13 – 21 (r) | V | V | 09 – 17.30 (r) | 10 – 18 (r) | 08 – 17 (r) | 39 t | 561 t / 18 vkoa, keskim. 31 t / vko |
tt C | 08 – 16 (r) | 10 –18 (r) | 09 – 17.30 (r) | 08 – 17 (r) | V | 08 – 16 (r) | V | 38 t | 362 t / 18 vkoa, keskim. 20 t / vko |
A
8. Työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on, ellei paikallisesti toisin sovita
Työehtosopimus
• enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhyempi
• enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia
• enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia.
Määräys koskee myyjää ja myymälätyöntekijää, huolto- ja liikenneasematyön- tekijää sekä kioskimyyjää.
Työnantaja voi päätöksellään poiketa kalenterivuoden aikana 5 kertaa työhön- sidonnaisuusajasta, mikäli se on tarpeen työnantajan määräämän, etäyhteyksin järjestämän kokouksen tai tilaisuuden vuoksi.
Vuorokausilepo
9. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (23 §:n mukai- sesti). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 9 tuntia.
Työntekijän kanssa voidaan kuitenkin edellä mainitusta poiketen kertaluontoi- sesti sopia, että vuorokausilevon pituus on vähintään 7 tuntia.
Viikkolepo
10. Viikkolepo saadaan sijoittaa työviikkojen vaihteeseen siten, että yli puolet lepo- ajasta on sijoitettava sen viikon puolelle, jonka lepoajasta on kysymys.
Yötyö
11. Yötyöstä on sovittava työntekijän kanssa (23 § mukaisesti). Mikäli työnan- taja ei saa muutoin työvuoroa täytettyä, työnantajalla on oikeus työvuoron määräämiseen.
Yötyönä pidetään työvuoroa, josta vähintään 1,5 tuntia tehdään klo 23–06.
Yövuoro ei saa alkaa eikä päättyä klo 01–05 välillä, ellei yrityksen tavanomai- seen toimintaan liittyvä painava syy tätä edellytä.
A
Yövuoroja saa teettää enintään 5 peräkkäin. Sovittaessa yötyöstä työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia enintään 7 peräkkäisestä yövuorosta.
Työehtosopimus
Vähintään 5 peräkkäisen yövuoron jälkeen tulee olla 2 vapaata. Yksittäisiä yövuoroja tulee pyrkiä välttämään. Yövuorojen väliin ei voi sijoittaa yksittäistä vapaapäivää, ellei työntekijän kanssa kertaluonteisesti toisin sovita.
Jatkuvasti yötyötä tekevälle työntekijälle on tehtävä terveystarkastukset työn- antajan kustannuksella työtä aloitettaessa ja tämän jälkeen lainsäädännön edel- lyttämin määräajoin.
Mikäli yötyötä teetetään jatkuvasti osana työnantajan tavanomaista toimintaa, yötyön teettämisen periaatteet ja käytännöt on käsiteltävä osana työsuoje- lun yhteistoimintaa. Tässä yhteydessä on huomioitava erityisesti toimintatavat, joilla voidaan tukea terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Jos työtä tehdään klo 23–06 ja työntekijän tavallisen työmatkan edellyttämää yleistä kulkuneuvoa tai mahdollisuutta työntekijän oman kulkuneuvon käyt- töön ei ole työvuoron alkamis- ja päättymisajankohtana, työnantajan on järjes- tettävä kuljetus.
Varallaolo ja hätätyö
12. Varallaolo ja hätätyö määräytyvät työaikalain mukaan.
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan työajan ulkopuolella työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön.
Työnantaja ja työntekijä sopivat varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauk- sesta. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varal- laolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.
Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä.
Liukuva työaika
13. Liukuvasta työajasta sovitaan kulloinkin voimassa olevan työaikalain mukaisesti. Keskimääräinen säännöllinen työaika viikossa määräytyy tämän työehtosopi- muksen mukaan.
A
Liukuvan työajan järjestelyn tarkoituksena on antaa työntekijälle itsenäinen pää- tösvalta päivittäisen työn alkamis- ja päättymisajankohdista.
Työehtosopimus
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä pyrittävä antamaan kertyneet säännölli- sen työajan ylittymät kokonaisina vapaapäivinä.
Muut työaikajärjestelyt
14. Työehtosopimuksen liitteinä olevissa pöytäkirjoissa on esitetty muita työaika- järjestelyitä:
• Arkipyhäjärjestelmä (s. 109)
• Vuosityöajan lyhennys (s. 114)
• Joustava kokoaikatyö (s. 120)
• Lisätyön tarjoaminen (s. 123)
• Kokoaikatyön tarjoaminen (s. 125)
• Työaikapankki (s. 127)
7 § Vapaat
Vapaapäivät
1. Työntekijällä on työaikalain viikkolepoajan lisäksi 1 vapaapäivä.
Konttorityöntekijällä vapaapäivä on kiinteä vapaapäivä ja jos mahdollista lauantai.
Edellä mainittua määräystä konttorityön kiinteästä vapaapäivästä ei tarvitse noudattaa, mikäli siihen on yrityksen liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy. Perusteltu syy voi liittyä yrityksen tuotanto- tai palvelutoimintaan kuuluviin jär- jestelyihin, jotka ovat tarpeellisia yrityksen asiakkaiden palvelemiseksi tai muun vastaavan toiminnallisen syyn vuoksi.
Työnantajan on pyydettäessä esitettävä kirjalliset perustelut liiketoiminnalli- sesta tarpeesta. Jos kirjallisia perusteluita ei pyynnöstä huolimatta esitetä 2 vii- kon kuluessa pyynnön esittämisestä, tulee tästä eteenpäin noudattaa kiinteää vapaapäivää koskevaa määräystä.
A
Tasoittumisjakso ja vapaapäivä
Työehtosopimus
2. Tasoittumisjakson aikana on oltava yhtä monta työehtosopimuksen mukaista vapaapäivää kuin jaksossa on viikkoja.
Tasoittumisjaksoa käytettäessä voidaan työehtosopimuksen mukainen vapaa- päivä siirtää viikolta toiselle. Konttorityössä vapaapäivien siirtäminen edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 §:n mukaisesti), ellei kyseessä ole edellä mai- nittu yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnasta johtuva perusteltu syy.
Siirrettäessä vapaapäivä viikolta toiselle on siirrettävä vapaapäivä aina liitettävä jonkin toisen vapaan yhteyteen. Vapaapäivien yhdenjaksoisesta antamisesta voidaan sopia työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) toisin.
Työviikko
3. Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.
Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa 6-päiväisestä työviikosta.
Työvuoroluetteloa laadittaessa vapaapäivien välissä voi olla enintään 8 työpäi- vää. Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) vapaapäivien välissä voi olla enintään 10 työpäivää. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan (ks. myös varastotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja).
Työntekijän kanssa voidaan edellä mainitusta poiketen sopia kertaluontoisesti, että vapaapäivien välissä voi olla enintään 11 työpäivää.
Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) jäi sairausloman sisään ja vapaapäivä katsotaan pidetyksi. Työntekijä palaa töihin torstaina.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Esimerkki 7 | |||||||
Työvuoro- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
luettelo: | T | V | T | T | T | T | V |
Sairausloma |
A
Työvuoro- Ma
luettelo: T
Ti T
Sairausloma
Ke
T
To
V
Pe
T
La
T
Su
V
Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.
Työehtosopimus
Vuosivapaajärjestelmä
Vuosivapaan ansainta
4. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosiva- paata. Vuosivapaiden ansainta alkaa vasta työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.
Vuosivapaata kerryttävät kalenterivuosittain:
• tosiasiallisesti tehdyt työtunnit,
• muu työaikalain 2 luvun 3 §:n tarkoittama työajaksi luettava aika,
• työnantajan määräämä koulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöl- lisen työajan ansion menetystä,
• luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla työstävapautusaika sekä
• henkilöstön edustajalla koulutussopimuksen mukainen työnantajatuen pii- riin kuuluva ammattiyhdistyskoulutus siltä osin kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä.
A
Työehtosopimus
Työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä |
200 | 1 | 7,5 |
400 | 2 | 15 |
600 | 3 | 22,5 |
800 | 4 | 30 |
1 000 | 5 | 37,5 |
1150 | 6 | 45 |
1300 | 7 | 52,5 |
1430 | 8 | 60 |
1560 | 9 | 67,5 |
Esimerkki 9
Työntekijän työsuhde on alkanut 14.2.2022. Kuusi kuukautta tulee täy- teen 13.8.2022. Työntekijän vuosivapaan ansaintaan oikeuttavia tunteja lasketaan 14.8.2022 alkaen.
Esimerkki 10
Työntekijän työsuhde on kestänyt 30.1. – 28.5.2022. Työntekijän kanssa solmitaan uusi työsuhde 1.6.2022. Vuosivapaiden ansainta alkaa työsuhtei- den kestettyä yhteensä 6 kuukautta. Tältä osin noudatetaan työsopimuslain 1 luvun 5 §:n periaatteita työsuhde-etuuksien määräytymisestä lyhytaikaisin keskeytyksin toisiaan seuraavissa työsuhteissa. Vuosivapaan ansaintaan oikeuttavia tunteja lasketaan 30.7.2022 alkaen.
Vuosivapaan antaminen
5. Vuosivapaat annetaan ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeis- tään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
A
Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.
Työehtosopimus
Vuosivapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai muiden vapaiden ajalle.
To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL | – | – | – | – | VL | VL | VL | VL | VL | – |
Esimerkki 11
Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 14.4. – 23.4.2022. Koska pitkäperjantai, pääsiäislauantai, sunnuntai ja toinen pääsiäispäivä eivät ole vuosilomapäiviä, niin työntekijän vuosiloma päättyy lauantaina 23.4.2022 Vuosivapaata ei voi sijoittaa vuosiloman ajalle.
Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yh- teydessä. Vapaa voidaan kuitenkin antaa myös yksittäisenä päivänä, kuten esi- merkiksi arkipyhänä.
Esimerkki 12
Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 8.4.–14.4.2022. Pitkäperjantai on 15.4. Koska vuosiloma on päättynyt 14.4., vuosivapaa voidaan sijoittaa pitkäper- jantaille 15.4.
Vuosivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. Kolme päivää tai sitä pidem- mästä yhdenjaksoisesta vuosivapaasta on sovittava työntekijän kanssa.
Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon. Sille kalenterivuorokaudelle, jolle vuosivapaa sijoittuu, ei voi suunnitella alkavaa tai päättyvää työvuoroa.
Vuosivapaat tulee antaa kokonaisina vapaapäivinä.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita. Vuosivapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
A
Vuosivapaan vaikutus työaikaan ja vuosivapaan pituudesta toisin sopiminen
6. Vuosivapaa annetaan 7,5 tunnin pituisena työpäivänä.
Työehtosopimus
Esimerkki 13
37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää
Työntekijälle annetaan 1 vuosivapaa 7,5 tunnin pituisena työpäivänä. Viikon muina 4 työpäivänä hän on töissä yhteensä 30 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 30 tuntia.
Esimerkki 14
Alle 37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää
Työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Hänelle annetaan 1 vuosivapaa 7,5 tunnin pituisena työpäivänä. Viikon muina 4 työpäivänä hän on töissä yhteensä 22,5 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 22,5 tuntia.
Esimerkki 15
37,5 tuntia tekevä, yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson enim- mäistyöaika on 450 tuntia (12 x 37,5). Jakson aikana on annettu 2 vuosi- vapaata 7,5 tunnin pituisina työpäivinä. Vuosivapaatunteja on annettu 15.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 435 tuntia.
Suunniteltu työvuoro voidaan työntekijän aloitteesta sopia vuosivapaaksi. Vuosivapaan pituus vastaa tällöin työvuoron pituutta. Sopimisen yhteydessä tulee kuitenkin todeta sen mahdollinen vaikutus pidettävien vuosivapaiden määrään.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosivapaan pituudesta toisin (23 §:n mukaisesti) työntekijällä ollessa aina samanpituiset alle 7,5 tunnin työvuorot. Vuosivapaan pituus sovitaan vastaamaan säännönmukaisen työvuoron pituutta,
A
jolloin vuosivapaiden määrä voi myös kasvaa. Työnantaja voi suunnitella sovi- tun pituisia vuosivapaita työvuoroluetteloon jatkossa ilman erillistä sopimista.
Työehtosopimus
Jos työntekijän vuositasolla saamat vuosivapaatunnit jäävät alle 67,5 tunnin, saamatta jäänyt työvuoroa lyhyempi vuosivapaan osa toteutetaan esimerkiksi:
• lyhentämällä työpäivää tai työpäiviä ko. tunneilla (palkka maksetaan kuiten- kin koko suunnitellulta työvuorolta) tai
• maksamalla ko. tunnit 8. kohdan mukaisesti rahakorvauksena tai
• siirtämällä ko. tunnit työaikapankkiin.
Esimerkki 16
Työntekijä on osittaisella hoitovapaalla. Hän tekee 6 tunnin työvuoroja
5 päivänä viikossa. Työnantaja ja työntekijä sopivat vuosivapaan pituudeksi työvuoron pituuden. Työnantaja voi suunnitella sovitun pituisia vuosivapaita työvuoroluetteloon jatkossa ilman erillistä sopimista.
Työntekijä on tehnyt vuoden aikana yhteensä 1 350 tuntia töitä. Hänelle on kertynyt 52,5 vuosivapaatuntia. Työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla työntekijä saa 8 vuosivapaata ja yhteensä 48 vuosivapaatuntia. Jäljellä ole- van 4,5 tunnin toteutumisesta työnantaja ja työntekijä voivat sopia tämän esimerkin yläpuolella olevan tekstin mukaisesti.
Palkka vuosivapaan ajalta
7. Vuosivapaan ajalta työntekijä saa palkkansa kiinteine lisineen ilman tuntikohtai- sia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.
Kuukausipalkkainen ja suhteutetulla kuukausipalkalla oleva työntekijä saa nor- maalin palkkansa riippumatta pidetyn vuosivapaan pituudesta.
Tuntipalkkainen työntekijä saa vuosivapaan ajalta palkan pidetyn vuosivapaan pituuden mukaan.
Provisiopalkkaiselle maksetaan vuosivapaan ajalta keskimääräinen päiväprovisio.
A
Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena
Työehtosopimus
8. Työntekijän työsuhteen kestettyä 6 kuukautta hänen kanssaan voidaan sopia (23 §:n mukaisesti) vuosivapaiden antamisen sijaan niiden maksaminen raha- korvauksena. Aina työntekijän ansaittua vuosivapaan, hänelle maksetaan sen pituutta vastaava rahakorvaus seuraavana palkkapäivänä.
Työntekijän aloitteesta voidaan sopia myös yksittäisen vuosivapaan tai sen osan maksamisesta rahakorvauksena. Rahakorvaus maksetaan seuraavana palkkapäivänä.
Esimerkki 17
Työntekijälle on kertynyt 4 vuosivapaata ja hän haluaa yhden vuosivapaan rahakorvauksena. Jäljelle jääneiden vuosivapaiden maksamisesta raha- korvauksena tulee sopia erikseen.
Rahakorvauksen suuruus saadaan kertomalla vuosivapaan pituus tuntipalkalla. Tuntipalkassa otetaan huomioon työntekijän palkassa maksamishetkellä olevat kiinteät lisät ilman tuntikohtaisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.
Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka lasketaan työnte- kijän kokoaikatyön mukaisesta kuukausipalkasta jakajalla 160.
Jos vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa ansaintavuotta seuraavan vuo- den huhtikuun loppuun mennessä, vuosivapaat tulee maksaa rahakorvauksena toukokuun palkkapäivänä.
Esimerkki 18
Työntekijä on pitkällä sairauslomalla. Edellisen vuoden vuosivapaita ei ole voitu tästä syystä antaa huhtikuun loppuun mennessä. Työnantaja maksaa vuosivapaat rahakorvauksena toukokuun palkkapäivänä.
Jos vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa työntekijän aloitteesta tehdyn kir- jallisen sopimuksen mukaisesti viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalente- rivuoden loppuun mennessä, vuosivapaat tulee maksaa rahakorvauksena tam- mikuun palkkapäivänä.
A
Vuosivapaat työsuhteen päättyessä
9. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosivapaat maksetaan rahakorvauksena.
Työehtosopimus
Mikäli työntekijän aloitteesta on sovittu vuosivapaan pitämisestä ennen kuin se on ansaittu, työnantajalla on työsuhteen päättyessä oikeus periä takaisin ansait- semattomasta vuosivapaasta maksettu palkka. Takaisinperintä on mahdollista vain, jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä.
Vapaapäivien sijoittelu
10. Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti:
10.1. Peräkkäiset vapaat
Työntekijälle annetaan kalenterivuoden aikana vähintään 20 peräkkäisten vapaapäivien yhdistelmää.
Edellä mainituista peräkkäisten vapaapäivien yhdistelmistä työntekijälle anne- taan kalenterivuoden aikana vähintään 17 viikonloppuvapaata eli perjantai- lauantai, lauantai–sunnuntai tai sunnuntai–maanantai-vapaapäiväyhdistelmää.
Viikonloppuvapaista vähintään 9 annetaan lauantai-sunnuntai-vapaapäivä- yhdistelmänä, ellei työntekijä työskentele vain viikonloppuisin.
Peräkkäisten vapaiden antamisesta voidaan työpaikkakohtaisesti sopia toisin (23 §:n mukaisesti).
Vuosilomalle sijoittuvat viikonloput lasketaan saaduiksi viikonloppuvapaiksi.
Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan peräkkäisiä vapaita ja viikonloppuvapaita vastaavassa suhteessa.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
10.2. Sunnuntaivapaa
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 22 työstä vapaata sunnun- taita, ellei toisin sovita (23 §:n mukaisesti). Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, on työstä vapaita sunnuntaita vastaavassa suhteessa.
A
Työntekijälle annetaan sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä vapaaksi perustel- lusta perhesyystä hänen ilmoitettuaan siitä ennen työvuoroluettelon laatimista.
Työehtosopimus
Edellä esitetty ei koske huolto- ja liikenneasematyöntekijöitä eikä kioskimyyjää. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
10.3. Aattovapaa
Seuraavista aattopäivistä tulee vakinaisella työntekijällä olla 2 vapaana:
• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto.
Konttorityöntekijällä vapaapäiviä ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto ja joulu- aatto, ellei kyseessä ole 7 §:n 1. kohdassa määritelty yrityksen liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy, jolloin tämän määräyksen sijaan noudatetaan kohdan
10.3. aattovapaamääräyksiä muilta osin.
Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa.
Vuosilomalle sijoittuvat aattopäivät lasketaan saaduiksi aattovapaiksi. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka.
Työnantaja ja työntekijä voivat kertaluonteisesti sopia aattovapaamääräyksistä toisin.
A
Ruokatauko
Työehtosopimus
1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähin- tään tunnin ruokatauko.
2. Paikallisesti sopimalla ruokatauko voidaan:
• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.
3. Xxxxxxxxxx ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpaikalta.
4. Myymäläautotyöntekijän ruokatauko voidaan poistaa, jos hän voi ruokailla työaikana.
5. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.
Kahvitauko
6. Työpäivän pituuden ollessa:
alle 4 tuntia | ei kahvitaukoa |
4 tuntia – alle 6 tuntia | 1 kahvitauko |
vähintään 6 tuntia | 2 kahvitaukoa |
7. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan 1 pidempi kah- vitauko. Jatkuvasti kassalla työskentelevä työntekijä saa tällöin 1 ylimääräisen tauon, jonka aikana hänellä voidaan teettää muuta työtä.
8. Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voi- daan tosiasiallisesti pitää ja ohjeistettava, miten työntekijä voi yksin työsken- nellessä ne järjestää.
A
Lisätyö
Työehtosopimus
1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.
Tehtyä lisätyötä ei voida vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson tunneista.
Ylityö
2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
Lisä- ja ylityösuostumus
4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.
Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pidemmän työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työaikalain 17 §:n 1 momentin mukainen suostumus.
Lisätyön tarjoamisen periaatteiden käsittely
5. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaisen lisätyön tarjoamisen periaatteita käsitellään työpaikalla henkilöstöedustajien tai henkilöstön kanssa osana yhteistoimintaa.
Korotettu palkka
6. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
Korotettua palkkaa määritettäessä työaikaan lasketaan myös viikon aikana annettu vuosivapaa.
A
Esimerkki 19
Työehtosopimus
37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää
Työntekijä on maanantaista torstaihin töissä yhteensä 30 tuntia. Perjantain hän on vuosivapaalla. Kyseisen viikon työaika on 37,5 tuntia, johon sisältyy tehtyä työtä 30 tuntia ja pidettyä vuosivapaata 7,5 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi työntekijälle kirjataan tehdyt 30 tuntia.
Jos kyseisellä viikolla työntekijä tekee enemmän tunteja, niistä maksetaan heti korotettu palkka.
Esimerkki 20
Alle 37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää
Työntekijän viikoittainen työaika on työsopimuksen mukaan 22,5 tuntia. Hän on maanantaina ja tiistaina töissä yhteensä 15 tuntia. Keskiviikon hän on vuosi-vapaalla, jonka pituus on 7,5 tuntia. Kyseisen viikon työaika työn- tekijällä on 22,5 tuntia, johon sisältyy tehtyä työtä 15 tuntia ja pidettyä vuosivapaata 7,5 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi työntekijälle kirjataan tehdyt 15 työ- tuntia.
Kyseisellä viikolla työntekijä voi tehdä 15 tuntia (37,5 – 22,5) lisätyötä yksinkertaisella palkalla.
7. Varastotyöntekijälle maksetaan vuorokaudessa 10 tunnin jälkeen 50 %:lla koro- tettu palkka ja 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
Jos varastotyöntekijän säännöllinen työaika on työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sovittu enintään 12 tunniksi vuorokaudessa, korotettua palkkaa maksetaan vuorokaudessa aina vasta 12 tunnin jälkeen. Vuorokaudessa 12 tun- nin jälkeen tehtävistä tunneista maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Varastotyöntekijälle ei makseta ilta- ja yölisiä työajan ylittäessä 12 tuntia vuorokaudessa.
Muuten korotettu palkka maksetaan 6. kohdan mukaan.
A
8. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityökorva- uksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina.
Työehtosopimus
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa
9. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä
a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta
• maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka ja
• varastossa 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
Edellä esitetystä poiketen varastoissa, joissa on työpaikkakohtaisesti (työehto- sopimuksen 23 §:n mukaisesti) sovittu vuorokautinen säännöllinen työaika enin- tään 12 tunniksi, vähennetään vain yli 12 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta
• maksetaan erikseen 100 %:lla korotettu palkka.
b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat
• viikkojen lukumäärä x 37,5 tuntia. Tasoittumisjakson työaikaan lasketaan mukaan jakson aikana annetut vuosivapaat.
c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.
Esimerkki 21
37,5 tuntia tekevä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jaksolle suunniteltava työaika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Jakson aikana työntekijälle on annettu kaksi 7,5 tunnin pituista vuosivapaata. Jaksolle suunnitellusta työajasta tehtyjä työtunteja on 435 ja vuosivapaatunteja 15.
Työntekijä on tehnyt jaksolle suunniteltujen 450 tunnin lisäksi 50 tuntia työtä, eli jakson kokonaistuntimäärä on 500 tuntia. Näistä tunneista on
10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja 12. Jakson työajasta vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 – 12), jolloin tunteja jää 488. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseiselle jaksolle suunni- teltu tuntimäärä 450 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 38 tuntia.
A
Työntekijä saa normaalin palkkansa lisäksi kyseiseltä jaksolta 50 %:lla korotetun palkan yhteensä 50 tunnilta (12 + 38).
Työehtosopimus
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan tosiasiassa tehdyt 485 työ- tuntia.
Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 5 tuntia (485 – 12 x 40).
Esimerkki 22
Alle 37,5 tuntia tekevä tuntipalkkainen työntekijä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää
Työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työ- paikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jaksolle suunni- teltu tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia. Jakson aikana työntekijälle on annettu kaksi 7,5 tunnin pituista vuosivapaata.
Jakson enimmäistyöaika korotetun palkan osalta on sama kuin koko- aikaisella työntekijällä eli 450 tuntia (12 x 37,5).
Työntekijä on tehnyt jaksolle suunniteltujen 360 tunnin lisäksi ylimää- räistä työtä 95 tuntia eli jakson kokonaistuntimäärä on 455 tuntia.
Työntekijälle maksetaan yksinkertainen tuntipalkka 450 tunnista ja
50 %:lla korotettu palkka jakson enimmäistyöajan ylittävistä 5 tunnista.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan tosiasiassa tehdyt 440 tuntia (345 + 95).
Ylityökirjanpitoon kirjattavia tunteja ei jaksolla ole tehty.
A
Työehtosopimus
Alle 37,5 tuntia tekevä ja suhteutettua kuukausipalkkaa saava työntekijä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää
Työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia, jonka perusteella hänelle on laskettu suhteutettu kuukausipalkka. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jaksolle suunniteltu tunti- määrä on 360 tuntia (12 x 30). Jakson aikana työntekijälle on annettu kaksi 7,5 tunnin pituista vuosivapaata.
Jakson enimmäistyöaika korotetun palkan osalta on sama kuin koko- aikaisella työntekijällä eli 450 tuntia (12 x 37,5).
Työntekijä on tehnyt jaksolle suunniteltujen 360 tunnin lisäksi ylimää- räistä työtä 95 tuntia eli jakson kokonaistuntimäärä on 455 tuntia.
Työntekijä saa normaalin palkkansa lisäksi yksinkertaisen tuntipalkan suunniteltujen tuntien lisäksi tehdyiltä 90 tunnilta ja 50 %:lla korotetun palkan jakson enimmäistyöajan ylittävistä 5 tunnista.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan tosiasiassa tehdyt 440 tuntia (345 + 95).
Ylityökirjanpitoon kirjattavia tunteja ei jaksolla ole tehty.
10. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellaiset tasoittumisjärjestelmässä ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.
Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa
11. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
12. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana
13. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.
A
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
Työehtosopimus
14. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoit- tumatta keskimääräiseen 37,5 viikkotuntiin maksetaan tämän tuntimäärän ylit- täviltä tunneilta
a. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:
• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä tai
• työntekijä irtisanoo työsopimuksen.
b. 50 %:lla korotettu palkka jos:
• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai
• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. koh- dissa 50 %:lla korotettu palkka. Varastotyöntekijälle maksetaan korvaus 7. koh- dan mukaan.
Esimerkki 24
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jonka enimmäistyö- aika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisista syistä ja se päättyy viikon 8 lopussa.
Työntekijä on tehnyt viikoilla 1–8 yhteensä 336 tuntia, joista 10 tuntia ylittäviä tunteja on 12. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (336 – 12), jolloin tunteja jää 324.
Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisten 8 viikon enimmäistyöaika
(8 x 37,5) 300 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää (324 – 300) 24.
15. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyönteki- jän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 37,5 tunnin vähennetään teke- mättä jäänyttä tuntimäärää vastaava palkka työntekijän lopputilistä.
16. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen sovittuun viikkotyöaikaan, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta keskimäärin 37,5 tuntiin asti korottamaton säännöllisen työajan palkka. Lisäksi noudatetaan 14. kohdan määräyksiä.
A
Työehtosopimus
17. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä alle sovitun keskimääräisen viikkotyöajan, vähennetään tekemättä jäänyttä tuntimäärää vastaava palkka työntekijän lopputilistä.
Työajan enimmäismäärä
18. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 6 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) pidentää enintään 12 kuukau- teen. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Tuntipalkkajakaja
19. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä.
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen
20. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 40 §:n mukaan, ellei kannetta nosteta:
x. xxxxxxxxxx jatkuessa 2 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt
b. työsuhteen päättyessä 2 vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
10 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on työ- sopimuksella sovittu tai työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.
2. Sunnuntaityön teettämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ottaen erityisesti huomioon työntekijän ammattitaito, osaaminen ja soveltuvuus tehtävään.
3. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä sään- nöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspal- kassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan (ks. 9 § 20. kohta).
A
Työehtosopimus
11 § Työpalkat
Palkan suuruus
1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:
• työtehtävät
• koulutus
• palvelusvuodet
• lisät
• työntekemispaikkakunta.
Palvelusaika
2. Palvelusaikaan lasketaan:
• samassa tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työsken- nelty aika kokonaisuudessaan.
• vuosilomalain 7 §:n mukainen työhön rinnastettava aika, esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta (hoitovapaata ja asevelvollisuusaikaa ei las- keta palvelusaikaan).
Esimerkki 25
Kioskimyyjänä 3 vuotta työskennellyt henkilö palkataan kenkäkauppaan myyjäksi. Myyjänä työskennelty aika otetaan kokonaisuudessaan huo- mioon palvelusaikaa laskettaessa. Kokemusvuosiensa perusteella hän on 3. vuoden myyjä.
3. Kokemus muussa ammatissa otetaan huomioon kohtuullisessa määrin, jos se osittain vastaa työssä vaadittavaa ammattikokemusta. Tämä pyritään totea- maan työsopimusta tehtäessä.
A
Xxxxxxx aiemmin työskennellyt henkilö palkataan toiseen yritykseen varastotehtäviin. Tällöin palvelusaikaa laskettaessa menetellään kohdan
3. mukaisesti.
Työehtosopimus
Koulutus
4. Työtehtävään liittyvän ammatillisen tutkinnon suorittanut on heti palkkataulu- kon 3. vuoden työntekijä.
Esimerkki 27
Työntekijällä on 2 vuotta työkokemusta myyjänä ennen, kun hän suorittaa liiketalouden perustutkinnon (merkonomi). Tutkinnon suoritettuaan hän siirtyy 3. vuoden työntekijäksi. Ilman tutkintotodistusta hän olisi jatkanut vuoden ajan 1. vuoden työntekijänä ennen siirtymistä seuraavaan vuosipor- taaseen. Tutkinnon suorittamisesta hän hyötyi työkokemustaustallaan yhden vuoden.
Työkohtaisuuslisä
5. Työntekijän tehdessä huomattavassa määrin korkeamman vaativuustason työtä hänelle maksetaan työkohtaisuuslisää.
Lisä maksetaan prosentuaalisena taulukkopalkasta.
Tilapäinen siirto
6. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli 2 viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.
Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.
A
Työehtosopimus
7. Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuustasoon uusi taulukkopalkka määräytyy sen vuosiportaan mukaan, joka on entistä taulukko- palkkaa lähinnä korkeampi.
Vaativuustasojen ylittävä palkka
8. Työn ollessa vaativuustasojen yleiskuvauksen palkkaryhmä D:tä vaativampaa työntekijän palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.
Kielilisä
9. Työntekijälle maksetaan kielilisä:
• tavanomaisessa asiakaspalvelussa hänen joutuessa käyttämään lähes päi- vittäin useampaa kuin 1 kieltä tai
• muussa työtehtävässä työnantajan edellyttäessä hänen käyttävän lähes päi- vittäin useampaa kuin 1 kieltä.
Käytettäessä kielitaitoa vain osan vuotta (esim. turistiaika) kielilisä maksetaan vain tältä ajalta.
Ennen 1.4.2018 kielilisään oikeutetut työntekijät:
Kielilisä on 5 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa maksetaan 5 prosenttia suurempaa lisää.
1.4.2018 tai sen jälkeen kielilisän piiriin tulevat työntekijät:
Kielilisä on 3 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa kielilisä on 5 %.
Osakuukauden palkka
10. Osakuukauden palkka lasketaan:
• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
• vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palk- kaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.
A
Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä, ellei yrityksen käyttä- mästä tietojärjestelmästä johtuen käytetä kuukauden todellisten työpäivien lukumäärää.
Työehtosopimus
Esimerkki 28
Työssä Poissaolo
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20… |
1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää, 7 työpäivää ja 1 vuosivapaa.
Kuukausipalkka on 1 848 euroa.
Työpäivän palkka: 1 848 euroa: 21 = 88 euroa.
Palkkaa maksetaan (8 × 88 euroa) 704 euroa.
Esimerkki 29
Työssä Poissaolo
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21… 30 |
1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana on poissa oltuja työpäiviä 9.
Kuukausipalkka on 1 848 euroa.
Työpäivän palkka: 1 848 euroa : 21 = 88 euroa.
Poissa oltujen työpäivien palkka: 9 × 88 euroa = 792 euroa. Palkkaa maksetaan (1 848 euroa – 792 euroa) 1 056 euroa.
Koululaispalkka
11. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaispalkkaa yhteensä enintään 2 kuukaudelta.
Koululaisen palkka on 70 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.
A
Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa amma- tissa 2 kuukautta palkka määräytyy harjoittelijan mukaan.
Työehtosopimus
Taulukkopalkat
12. Taulukkopalkat ovat palkkaliitteessä.
Alle 37,5 tuntia tekevät
13. Työntekijälle maksetaan tuntipalkka tai suhteutettu kuukausipalkka.
14. Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla 160. Palkkataulukot ovat palkkaliitteessä.
15. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhteessa seuraavan kaavan mukaan:
kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka x sovittu viikkotyöaika
37,5
Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräytyy
14. xxxxxx mukaan.
16. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.
12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä B1:n 1. vuoden palkasta. Harjoitteluajan jälkeen maksetaan ao. palkkaryhmän 1. vuoden palkkaa.
Vaativuustasot
2. Vaativuustasot ovat Myyjä I ja Myyjä II.
Työntekijä kuuluu siihen vaativuustasoon, jonka mukaista työtä hän tekee pää- osan työajastaan.
A
Työntekijä kuuluu Myyjä I:een, elleivät työtehtävät edellytä hänen kuulumis- taan Myyjä II:een.
Työehtosopimus
Työntekijä kuuluu Myyjä II:een työn ollessa erityisen vaativaa ja edellyttä- essä erityistä koulutusta tai pitkäaikaisella kokemuksella hankittua vaativaa ammattitaitoa.
Työntekijän kuuluminen Myyjä II:een edellyttää lisäksi:
• myyntiartikkeleiden tavanomaista parempaa erikoistuntemusta
• taitoa antaa asiakasohjausta ja -neuvontaa tuotteiden toimintaperiaatteista.
Myyjä II:n mukaisia työtehtäviä ovat muun muassa:
• lihamestarin työt lajitelmiltaan ja myynnin määrältään suurehkoissa elintar- vikemyymälöissä ja -osastoissa
• sekä vastaavaa vaativuustasoa edellyttävät myyntitehtävät muissa myymä- löissä, kuten esimerkiksi:
– rakennus- ja LVI-tarvikkeiden myyntitehtävät myyjän tehdessä asiakkaan esittämien piirustusten tai ohjeiden perusteella kustannuslaskelmiin perus- tuvia myyntitarjouksia
– myyntitehtävät, jotka edellyttävät tuotekokonaisuuksien tarjontaa asiak- kaan esittämien valmiiden työsuunnitelmien perusteella.
Iltalisä
3. Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta arkilauantai-iltana tehdystä työstä.
Iltalisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäi- vänä (kello 18.00–24.00) yksinkertaisena. Myymälän ollessa auki sunnuntaisin marras- ja joulukuussa kello 18.00 jälkeen maksetaan sunnuntaisin kello 18.00–
24.00 tehdystä työstä iltalisä kaksinkertaisena.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle (esim. varasto- ja konttorityöntekijä):
• hänen työskennellessä säännöllisesti myymälässä tai sen välittömässä lähei- syydessä ja
• töiden liittyessä aukiolon johdosta tehtävään myyntityöhön.
Lisä voidaan sopia kiinteäksi kuukausikorvaukseksi työn ollessa myymälän sul- kemisen jälkeen tapahtuvaa tavanomaista lopettamistyötä.
A
Työehtosopimus
4. Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen mak- setaan kello 18.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisän suuruinen aattoiltalisä.
Kirkollisen juhlapäivän aatot ovat:
• loppiaisen aatto
• kiirastorstai
• helatorstain aatto
• juhannusaatto
• pyhäinpäivän aatto
• jouluaatto
• uudenvuoden aatto.
Xxxxx ollessa lauantaina lisä määräytyy 6. kohdan mukaan.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan. Vappu- ja itsenäisyyspäiväaaton lisä määräytyy 3. kohdan mukaan.
Yölisä
5. Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta sunnuntaiyönä eikä kirkol- lisen juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivän yönä tehdystä työstä.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.
Lisä voidaan sopia kiinteäksi kuukausikorvaukseksi työn ollessa myymälän sul- kemisen jälkeen tapahtuvaa tavanomaista lopettamistyötä.
Lauantailisä
6. Arkilauantaina kello 13.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä myymälän aukiolosta riippumatta.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.
A
Työntekijän työaika päättyy lauantaina klo 16.00. Lauantailisä maksetaan kaikilta klo 13.00 jälkeen tehdyiltä työtunneilta siitä riippumatta, ovatko tunnit työvuoroluettelon mukaisia säännöllisiä tunteja, lisä- tai ylityötunteja.
Työehtosopimus
Inventaarilisä lauantaina
7. Arkilauantaina kello 13.00–24.00 tehdystä inventaarityöstä maksetaan lauan- tailisän suuruinen inventaarilisä.
Vastuulisä
8. Työntekijälle maksetaan vastuulisä hänen vastatessaan ja huolehtiessaan:
• osastosta tai tuoteryhmästä
• toisten työntekijöiden ohjauksesta, valvonnasta ja työaikasuunnitelmien tekemisestä
• myynti- ja mainossuunnittelusta ja raportoinnista.
Vastuulisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.
Tehtävien ja vastuiden ollessa lähellä esimiesten tehtäviä lisä maksetaan 5 % suurempana.
Myymälänhoitajan sijaisuuslisä
9. Sijaisuuslisä maksetaan myymälänhoitajan sijaiselle.
Lisän suuruuteen vaikuttavat:
• työntekijän alallaoloaika
• sijaisuuden kesto
• myymälän koko.
A
Työehtosopimus
Lisän suuruus on vähintään:
Vakinaisten työntekijöiden määrä (alle 37,5 tuntia tekevät työajan suhteessa) | Lisä % |
4–5 | 5 |
6–10 | 10 |
11–20 | 15 |
21– | 20 |
Maksettaessa 11 §:n 6. kohdan mukaista lisää (tilapäinen siirto) myymälänhoi- tajan sijaisuuslisää ei makseta.
Kylmä- ja pakkashuonelisä
10. Kylmähuonelisä maksetaan työntekijän työskennellessä pääasiallisesti myymälän kylmähuoneessa.
Lisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.
11. Pakkashuoneessa työskennellyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.
Hälytysraha
12. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön saman vuorokauden aikana säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
13 § Varastotyöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä B2:n 1. vuoden palkasta.
A
Työehtosopimus
2. Kello 18.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina sekä kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
3. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 3. ja 4. kohtien mukaan.
Yölisä
4. Kello 22.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina sekä kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
5. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 5. kohdan mukaan.
Lauantailisä
6. Arkilauantaina kello 13.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä.
7. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 6. kohdan mukaan.
Olosuhdelisät
8. Lisiä maksetaan seuraavasti:
Raskaat tai likaiset olosuhteet
Lisä maksetaan poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuhteissa tehtä- viltä tunneilta.
Lisä on 7–11 % taulukkopalkasta tunnilta.
Muuten vaikeat olosuhteet
Lisä maksetaan myös muuten vaikeissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta.
Tällaista työtä voi olla esimerkiksi:
• työ ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana
• työ tuoretavaravarastossa
A
• vaarallisten aineiden käsittely
• tai käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely.
Työehtosopimus
Lisä on 7–11 % taulukkopalkasta tunnilta.
Lisiä määrättäessä selvitetään, miten suuri osa varastotyöntekijän työstä poik- keaa varastotyön keskimääräisistä olosuhteista sekä mikä osa työstä suoritetaan edellä mainituissa olosuhteissa.
Lisistä sovitaan paikallisesti.
Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Pakastevarastolisä
9. Pakastevarastossa tehdyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.
Pääasiallisesti pakastevarastossa työskentelevälle työntekijälle lisä maksetaan kaikilta tunneilta.
Työryhmän vanhin (nokkamies)
10. Työryhmän vanhin on erikseen nimetty varastotyöntekijä, joka:
• työskentelee pysyvästi varastoesimiehen apuna työnjohtotehtävissä ja
• tekee myös tavanomaista varastotyötä.
Taulukkopalkka on palkkaryhmä B2:n 8. vuoden taulukkopalkka korotettuna vähintään 10 %:lla.
Hälytysraha
11. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön saman vuorokauden aikana säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
A
14 § Konttorityöntekijät
Harjoitteluaika
Työehtosopimus
1. Harjoitteluaika on kullekin konttorialalle tulevalle 1 vuosi.
Harjoitteluaika edellytetään konttorialalle tultaessa suoritettavaksi ainoastaan kerran.
Harjoittelijan palkka on 85 % konttorityöntekijän ko. vaativuustason 1. vuoden palkasta.
Työaikalisät
2. Kello 18.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan sunnuntaina sekä kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyys- päivänä (kello 18.00–24.00) kaksinkertaisena.
Lisää ei makseta:
• käytettäessä xxxxxxxx työaikaa tai
• työntekijän päättäessä itse säännöllisen työaikansa ajankohdasta.
Konttorityön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 3.–6. kohtien mukaan.
Vaativuustasot
3. Vaativuustasot ovat palkkaliitteessä.
15 § Muut ammattiryhmät
1. Tämän pykälän ammattiryhmiin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
Pika- ja noutotukkutyöntekijät
2. Pika- ja noutotukkutyöntekijän palkka määräytyy 13 §:n mukaan lukuun otta- matta 13 §:n 3., 5. ja 7. kohtia.
A
3. Vahtimestarin palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.
Työehtosopimus
Työajan määräytyessä myymälässä työskentelevän työntekijän työajan perus- teella maksetaan ilta-, aattoilta-, yö- ja lauantailisä 12 §:n 3.–6. kohtien mukaan.
Työajan määräytyessä muulla perusteella maksetaan ilta-, yö- ja lauantailisä 13 §:n 2., 4. ja 6. kohtien mukaan.
Lisät voidaan sopia osaksi kokonaispalkkaa.
Lähetit
4. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä A:n 1. vuoden palkasta.
Korjausompelijat
5. Korjausompelijan palkkaryhmä on B1.
Siivoojat
6. Kello 18.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Kello 22.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Ilta- ja yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina sekä kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
7. Viikkotyöpäivien määrä voidaan sopia työsopimuksessa.
A
Työehtosopimus
16 § Sairastuminen
Palkanmaksun edellytykset
1. Palkka maksetaan, jos:
• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työ- sopimuksensa mukaista työtä ja
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huo- limattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä.
Lääkärintodistus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työn- antajan nimeämältä lääkäriltä.
Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus katsotaan hyväksyttäväksi todis- tukseksi enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta jos:
• työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut katta- vaa työterveyshuoltoa,
• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen ter- veydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle ja
• kyseessä on tavanomainen infektiosairaus (esim. flunssa tai vatsatauti).
• Jos kyseessä on epidemiaksi todettu sairaus (esim. influenssa), sama ter- veydenhoitaja tai sairaanhoitaja voi tutkimuksensa perusteella antaa tarvit- taessa uuden todistuksen enintään 3 kalenteripäiväksi kerrallaan.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyy- destä edellisen kappaleen estämättä.
A
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edelly- tyksenä uuden lääkärinlausunnon nimeämältään lääkäriltä.
Työehtosopimus
Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
Menettely terveyspalveluiden puuttuessa
3. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta saada lääkärin, terveyden- tai sairaanhoi- tajan todistusta terveyspalveluiden puuttuessa (tämä on todettava ja tiedotet- tava etukäteen työpaikkakohtaisesti) iltaisin, öisin, viikonloppuisin tai pyhinä, on työntekijällä oikeus olla sairausajan palkkaa menettämättä pois omalla ilmoituk- sellaan enintään siihen saakka, kunnes palvelut ovat saatavilla.
Työnantajalla on oikeus vaatia ilmoitus ennen jokaista vuoroa sekä käyntiä lää- kärillä tai terveyden- tai sairaanhoitajan luona heti, kun palvelut ovat saatavilla. Perustellusta syystä työnantaja voi evätä tämän käyttömahdollisuuden ja vel- voittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työntekijää toimittamaan lää- kärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien.
Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän lai- minlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta pal- kanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Omailmoitusmenettely
4. Alla oleva menettely ei koske yrityksissä ennen 1.2.2017 käyttöön otettuja omailmoitusjärjestelyjä.
Yrityksessä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sairaus- poissaoloja koskevan omailmoitusmenettelyn käyttöönotosta. Omailmoitus- menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttö- myydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta.
Sopimus voi koskea enintään 3 kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja.
Omailmoitusmenettely koskee vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).
A
Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän lai- minlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta pal- kanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Työehtosopimus
Työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli kat- soo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi.
Työskentely osittaisella työkyvyllä
5. Jos työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, voidaan hänen omaa tavanomaista työtään muokata tai keventää tai hän voi osallistua koulutukseen niin, että työskentely ei haittaa paranemista.
Työn keventämistä ja muokkaamista koskevat yleiset periaatteet ja ohjeistus tulee käsitellä työsuojelun yhteistoiminnassa (Työsuojelun yhteistoimintaso- pimus 2 §).
Työntekijä voi sairausloman sijaan tehdä myös muuta kuin tavanomaista työ- tään eli korvaavaa työtä. Korvaavan työn teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.
Korvaavan työn käyttöönottamisesta, ohjeistuksesta ja tiedottamisesta sovi- taan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti). Jos työpaikalla on luottamusmies tai toissijaisesti työsuojeluvaltuutettu, tästä sovitaan hänen kanssaan.
Työskentely tai osallistuminen työnantajan järjestämään koulutukseen sairaus- loman sijaan tulee aina perustua lääkärin arvioon jäljellä olevasta työkyvystä.
Ennen kevennetyn tai korvaavan työn käyttöönottoa asia on käsiteltävä työpai- kalla työsuojeluyhteistoiminnassa työntekijän turvallisuutta ja terveyttä koske- vana aiheena. Käsiteltäviä aiheita ovat mm.:
• ns. tavanomaiset sairaudet (tyypillisesti esim. kuume, flunssa tai vatsatau- dit), joiden aikana työskentely ei ole mahdollista
• esimerkkitehtävät tai tehtävien muokkaukset, jotka mahdollistavat työsken- telyn erityyppisistä terveysrajoituksista huolimatta.
Suunniteltaessa kevennettyä tai korvaavaa työtä työntekijällä on mahdollisuus käyttää avustajanaan työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestä.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus pyynnöstä saada tiedot kevennetyn ja korvaa- van työn käytöstä yrityksessä.
A
Työehtosopimus
6. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
alle kuukausi | sairausvakuutuslain xxxxxxxx- ajalta 50 % palkasta |
vähintään kuukausi | sairausvakuutuslain karenssiaika |
vähintään 3 kk mutta alle 3 vuotta | 4 viikkoa |
3 vuotta – alle 5 vuotta | 5 viikkoa |
5 vuotta – alle 10 vuotta | 6 viikkoa |
vähintään 10 vuotta | 8 viikkoa |
Palkallisen jakson pituus on kuitenkin enintään 3 kuukautta työsuhteen kestosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön häntä työssä kohdanneen väkivallan tai vakavan väkivallan uhkatilanteen vuoksi.
Palkallisen jakson pituus on vähintään 4 viikkoa työsuhteen kestosta riippu- matta, jos työntekijä on työkyvytön työtapaturmasta johtuen. Tältä ajalta työn- tekijälle lain mukaan kuuluva päiväraha maksetaan työnantajalle enintään työn- antajan maksamaa palkan määrää vastaavasti.
Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäi- vää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä (ks. 7. kohta, Sairauden uusiutuminen).
Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä (ks. 9. kohta, alle 37,5 tuntia tekevät).
Ilta-, yö- ja lauantailisät maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi ker- tynyt työntekijälle sairausjakson aikana. Myyjien ja myymälätyöntekijöiden iltalisä marras- ja joulukuun sunnuntailta maksetaan sairausajan palkassa yksinkertaisena.
Varaston lauantailisää (13 §:n 6. kohta) ei oteta huomioon sairausajan palkassa.
A
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.
Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:
Työehtosopimus
• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka.
• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausvakuu- tuskorvauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruudesta.
Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan palkalliselta jaksolta suoraan työntekijälle.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäivä- rahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:
• lain perusteella
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella
• tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.
Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
Sairauden uusiutuminen
7. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:
• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi 1 sairastumisjakso
• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastu- mispäivältä sen ollessa työpäivä.
A
Työehtosopimus
Työntekijän työsuhde on kestänyt 1 vuoden. Työntekijä saa sairastuessaan työsuhteen keston perusteella palkkaa enintään 4 viikolta eli 28 kalente- ripäivältä. Jaksoon sisältyviltä työpäiviltä maksetaan sairausajan palkka.
Sairaus- poissaolo | Sairaus- poissaolo | Sairaus- poissaolo | |||||
1.4. | 13.4. | 21.4. | 5.5. | 16.5. | 30.5. |
13 pv + 15 pv 1 pv
28 pv
Ensimmäinen sairausjakso 1.4.–13.4. = 13 kalenteripäivää. Palkka maksetaan 13 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä.
Toinen sairausjakso samasta sairaudesta 21.4.–16.5. = 26 kalenteripäivää. Palkka maksetaan jäljellä oleviin (28 – 13) 15 kalenteripäivään 21.4.–5.5. sisältyviltä työpäiviltä.
Saman sairauden takia työntekijä jää vielä 30.5. sairauslomalle. Palkka maksetaan tältä jaksolta ainoastaan sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä 30.5. sen ollessa työntekijän työpäivä.
Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.
Karanteeni
8. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle makse- taan palkka tämän pykälän mukaan.
Alle 37,5 tuntia tekevät
9. Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta.
Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viik- kotyöajan mukaan.
A
Äkillinen sairaus perheessä
Työehtosopimus
1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissa- oloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle, huoltajan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, maksetaan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 16 §:n mukaan.
Palkanmaksun edellytyksenä on, että
• lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi ja
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta ja
• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväk- symä selvitys.
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos
• toisella huoltajalla
• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai
• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa,
ei ole ansiotyön työajan, välimatkan (asuinpaikka), asevelvollisuuden tai sivii- lipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.
Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palka- ton poissaolo.
A
Työvuoro- luettelo:
Ma
T
Ti
T
Ke
V
To
T
Pe
T
La
T
Su
V
lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä
Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Ma–Ke) sisältyviltä työpäiviltä (Ma–Ti).
Esimerkki 33
Työvuoro- luettelo:
To
T
Pe
T
La
V
Su
V
Ma
T
Ti
T
lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä
Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä työpäivältä (Pe).
Työehtosopimus
Vihkiminen ja merkkipäivä
3. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työ- päivä.
Kuolema ja hautajaiset
5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomai- sen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjeste- lyihin tarvittavaa aikaa.
A
Työehtosopimus
Poissaolon kestäessä lähiomaisen kuoleman johdosta yli päivän työnteki- jän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta. Lähiomaisen hautajaisista johtuvasta, yli päivän kestävästä ajan tarpeesta on annettava työnantajan pyynnöstä selvitys etukäteen.
Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.
Poissaolo ei vähennä ansioita.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja sii- hen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 18 §:n määräyksiä.
7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan ero- tus. Määräystä sovelletaan myös työntekijöihin, jotka siviilipalveluslain nojalla määrätään kertausharjoituksia korvaavaan täydennyspalveluun.
Yhteiskunnallinen toiminta
8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osal- listuessa työaikana:
• kunnanvaltuuston
• kunnanhallituksen
• valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.
Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetyskorvauksesta.
Vaikeasti sairas lapsi
9. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu palkatto- maan poissaoloon (Vnp/85).
Vuosilomaedut
10. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lukuun otta- matta vaikeasti sairaan lapsen hoitoa.
A
Palkanmaksun edellytykset
Työehtosopimus
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edel- lyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan mene- tystä välttäen:
a. Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkä- rin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
b. Välttämätön hammaslääkärikäynti
Välttämättömän hammaslääkärikäynnin ajalta jos:
• hampaasta aiheutuu työkyvyttömyys ennen hammaslääkärikäyntiä ja
• hammaslääkärikäynti on kiireellinen, eli vaatii käynnin samana päivänä tai saman työvuoron aikana eikä aikaa ole saatu työajan ulkopuolella ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa hammaslääkärikäynnin kiireel- lisyyden.
c. Raskaus
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän käydessä:
• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunni- telmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
– arvioitaessa työntekijän työkykyä työterveyshuoltolain perusteella kolmikantakeskustelussa työntekijällä on mahdollisuus käyttää avus- tajanaan työsuojeluvaltuutettua
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
A
• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa
• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.
Työehtosopimus
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kysei- siin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
e. Poissaolo muista syistä
Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 1339/2006: mammografia ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.
19 § Lapsen syntymä
Perhevapaat
1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:
a. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai
b. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain äitiysrahan.
Maksamisen edellytyksenä ovat:
• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai 3 kuukauden palkka vapaan alkua edeltävän 9 kuukauden keskimää- räisen viikkotyöajan mukaan. Keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle työsopi- muksessa sovitun viikkotyöajan maksetaan erotus sovitun viikkotyöajan mukaan.
A
Työehtosopimus
Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jol- loin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan. Muuten nouda- tetaan edellä esitettyä.
Muut perhevapaat ovat palkattomia.
Ilmoitusajat
3. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoito- vapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin 1 kuukausi.
Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapai- den käytöstä kummankin vanhemman osalta.
Vapaan ajankohdan muuttaminen
4. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muuttaa aikai- semmin ilmoittamansa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan ajankohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.
Työntekijä voi varhentaa äitiysvapaan tai muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan sen ollessa tarpeen lapsen synty- män tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetulta vanhempain- tai hoitovapaalta.
Työskentely vapaan aikana
5. Vanhempainvapaa ja hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamiseen.
Työntekijä voi työskennellä vapaan aikana edellyttäen, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.
A
Työehtosopimus
20 § Vuosiloma
1. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Loman pituus
2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:
• alle vuoden: 2 arkipäivää
• vähintään vuoden: 2,5 arkipäivää.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on työskennellyt:
• vähintään 14 päivää
• vähintään 35 tuntia.
Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.
Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.
Esimerkki 34
37,5 tuntia tekevän työntekijän toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyi koeaikapurkuun 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työsopi- muksensa mukaan työntekijällä olisi ollut mahdollisuus työskennellä
14 työpäivänä kuukaudessa, mikäli työsuhde olisi jatkunut. Lomaoikeus lasketaan ”14 työpäivän” -ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ei ansaitse vuosilomapäiviä, mutta hänelle maksetaan työ- ehtosopimuksen mukainen prosentuaalinen lomakorvaus.
A
Työehtosopimus
37,5 tuntia tekevän määräaikainen työsopimus päättyi sopimuksen mukaan 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työsopimuksensa mukaan työnteki- jällä ei olisi ollut mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa työsuhteensa aikana. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin” -ansainta- säännön perusteella.
Työntekijä ansaitsi työsuhteensa ajalta 2 lomapäivää, jonka perusteella hänelle maksetaan lomakorvaus.
Esimerkki 36
Työntekijä työskentelee 8 tuntia päivässä. Työpäiviä on viikossa 3. Työ- sopimuksensa mukaan työntekijällä ei ole mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin”
-ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 35 työtuntia.
Loman antaminen
3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.
Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.
Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhannus- aattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.
Loma ja vapaapäivä
4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vähintään 6 päivän loma voi alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maanantaivapaapäivänään.
Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta.
A
Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työn- tekijällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.
Vähintään 6 päivän pituisen lakisääteisen vuosiloman
Työehtosopimus
• alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai vapaapäivä, ellei työntekijän aloitteesta kertaluonteisesti toisin sovita.
• päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai vapaa- päivä, ellei työntekijän aloitteesta kertaluonteisesti toisin sovita.
Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen
5. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sovita sen maksamisesta yrityksen normaalina palkanmak- supäivänä. Jos yrityksessä on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Enintään 6 päivän lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä maksetaan vuosilomalain mukaan.
Lomapalkan laskeminen
6. Vuosilomapäivän palkka saadaan kuukausipalkasta jakajalla 25.
Lomapalkka provision osalta lasketaan vuosilomalain mukaan.
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymis- vuoden aikana ja hän on kuukausipalkkainen lomanmääräytymisvuoden lopussa (31.3.), hänen lomapalkkansa lasketaan tämän pykälän 8.–11. xxxxxx mukaan.
Lomapalkan laskeminen lisien osalta
7. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään suuruudeltaan vaihtelevat työehto- sopimukseen perustuvat lisät.
Tällaisia ovat mm. ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sunnuntaityöltä maksettu korotus työntekijän annettua työsopimuksessa suostumuksen sun- nuntaityöhön tai hänen työskennellessä työsopimuksensa perusteella kaikkina viikonpäivinä.
A
Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana mak- setuista lisistä:
Työehtosopimus
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) men- nessä alle 1 vuoden
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään 1 vuoden.
Alle 37,5 tuntia tekevät
8. Lomapalkka tai -korvaus on sekä tuntipalkkaisella että suhteutettua kuukau- sipalkkaa saavalla jäljempänä esitetystä lomanmääräytymisvuoden ansiosta:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) men- nessä alle vuoden
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
Esimerkki 37
Työntekijä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä 8 kuukautta, näistä 5 kuukautena kunakin vähintään 35 tuntia.
Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lau- antailisineen on 6 130 euroa. Ansiossa on huomioitu myös pidettyjen vuosivapaiden ajalta maksettu palkka.
Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 5 × 2 päivää eli 10 päivää. Loma- palkkaa hän saa 10 % 6 130 eurosta eli 613 euroa. Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäivillä eli
613 euroa : 10 = 61,30 euroa.
Lomarahana maksetaan 50 % 613 eurosta eli 306,50 euroa.
A
Esimerkki 38
Työehtosopimus
Työntekijä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä yli vuoden. Hän on työskennellyt joka kuukausi vähintään 35 tuntia.
Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauantailisineen on 16 320 euroa. Ansiossa on huomioitu myös pidetty- jen vuosivapaiden ajalta maksettu palkka. Työssäoloajan palkkaan lisä- tään laskennallista palkkaa 9. kohdan mukaisten poissaolojen ajalta,
jos työntekijällä olisi niitä ollut lomanmääräytymisvuoden aikana.
Työssäoloajan ansioon ei oteta mukaan maksettuja lomapalkkoja eikä lomarahoja.
Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 × 2,5 päivää eli 30 päivää. Kerty- neestä lomasta annetaan 24 päivää kesälomana ja 6 päivää talvilomana.
Lomapalkkaa hän saa 12,5 % 16 320 eurosta eli 2 040 euroa.
Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka loma- päivillä eli 2 040 euroa : 30 = 68 euroa. Kesälomapalkka on 24 × 68 = 1 632 euroa. Talvilomapalkka on 6 × 68 euroa = 408 euroa. Lomaraha on 50 % kesäloma- ja talvilomapalkasta.
9. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:
• työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- ja ylityön ajalta maksettua palkkaa
• poissaoloajalta maksetusta palkasta (7 § 5. kohta ja 17–18 §) ja
• laskennallisesta palkasta.
10. Maksettuun palkkaan lisätään laskennallista palkkaa:
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä lomamää- räytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot).
A
Esimerkki 39
Työehtosopimus
a. Työntekijän työsuhde on kestänyt 4 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä pal- kallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 5 viikolta eli
25 työpäivältä.
Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 65 (40 + 25) työpäivältä sekä lisäksi laskennallista palkkaa 10 päivältä eli palkkaa yhteensä 75 työpäivältä.
b. Työntekijän työsuhde on kestänyt 11 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä pal- kallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 8 viikolta eli
40 työpäivältä.
Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 75 (40 + 35) työpäivältä.
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaitta- essa lomaa 35 tunnin säännön mukaan (105 kalenteripäivän jaksoon sisäl- tyvät palkalliset sairauspoissaolot)
• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuosilomaa kerryttävältä ajalta
• lomautuksen ajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden
• lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan
• tilapäisen hoitovapaan ajalta (työsopimuslain 4:6 §)
• pakottavien perhesyiden ajalta (työsopimuslain 4:7 §)
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntou- tuksen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntou- tuksen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan
• sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi.
A
11. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovi- tun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan tai kuukausipalkkaisella poissaolon alkamishetken kuukausipalkan mukaan.
Työehtosopimus
Jos tuntipalkkaisella ei ole sovittu keskimääräistä viikkotyöaikaa, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
12. Jos alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä ei ole lomapäiviä, lomakorvaus mak- setaan viimeistään lomakauden loppuun (30.9.) mennessä.
20 a § Vuosilomalain mukaisen lisävapaapäivän korvaus
Lisävapaapäivän korvauksen laskenta kokoaikaisella kuukausipalkkaisella työntekijällä
1. Yhden lisävapaapäivän palkka saadaan kuukausipalkasta jakajalla 25. Tähän lisätään todellinen tai keskimääräinen työaikalisien kertymä samalla tavalla kuin sairausajan palkan laskennassa (16 § 6. kohta).
Lisävapaapäivän korvauksen laskenta alle 37,5 tuntia tekevällä
2. Lisävapaapäivien korvaus alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä annettaessa lisävapaapäivät työsuhteen aikana
Korvaus ja siihen kuuluvat työaikalisät lisävapaapäivien ajalta lasketaan kuten sairausajan palkka (16 § 6. kohta).
3. Lisävapaapäivien korvaus alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä ansaituilta ja pitämättömiltä lisävapaapäiviltä korvaus lasketaan alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä tässä yhteydessä määritetyn suhteutetun kuukausipalkan (11 § 15. kohta) mukaan, joka jaetaan 25:llä ja ker- rotaan lisävapaapäivien määrällä. Työaikalisät lisävapaapäiviltä maksetaan kes- kimääräisenä samalla tavoin kuin sairausajan palkassa (16 § 6. kohta).
4. Lisävapaapäiväkorvauksen maksamisessa noudatetaan työehtosopimuksen 20 §:n 5. kohdan määräyksiä.
A
Suuruus
Työehtosopimus
1. Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaavasta loma- palkasta.
Maksamisedellytykset
2. Lomaraha maksetaan työntekijän:
• aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja
• palatessa työhön heti loman päätyttyä.
Lomaraha maksetaan myös työntekijän:
• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä
• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä.
Edellytysten jäädessä toteutumatta lomaraha voidaan periä takaisin.
Esimerkki 40
37,5 tuntia tekevä pitää 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Työntekijän peruskuukausipalkka on 1 680 euroa ja kuukausikohtaisia lisiä hän saa 5 % eli 84 euroa. Työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuo- delta 1.4.–31.3. tuntikohtaisia lisiä (ilta- ja lauantailisiä) 968 euroa.
Vuosilomapalkkaan niistä lisätään 12,5 % eli 121 euroa.
Kesälomapalkka on:
(1 680 euroa + 84 euroa) × 24 + (24/30 × 121 euroa) = 1 790,24 euroa
25
Lomaraha kesäloman osalta on 50 % kesälomapalkasta 1 790,24 eurosta eli 895,12 euroa.
A
(1 680 euroa + 84 euroa) × 6 + (6/30 × 121 euroa) = 447,56 euroa.
25
Lomaraha talviloman osalta on 50 % talvilomapalkasta 447,56 eurosta eli 223,78 euroa.
Lomaraha kesä- ja talviloman osalta on yhteensä 1 118,90 euroa.
Työehtosopimus
Hoitovapaa
3. Hoitovapaalla pidettävän tai hoitovapaaseen päättyvän vuosiloman osalta lomaraha maksetaan työntekijän palattua työhön hoitovapaalta ennakkoilmoi- tuksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti.
Varusmiespalvelus
4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asianmu- kaisesti työhön.
Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta.
Työsuhteen päättyminen loman aikana
5. Työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä loman aikana tai loman viimeisenä päivänä maksetaan lomaraha.
Esimerkki 41
Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.
Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomarahaa ei makseta.
A
Työehtosopimus
6. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
Maksamisaika
7. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukai- sesti) sovita sen maksamisajasta toisin. Jos yrityksessä on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Puolet kesäloman lomarahasta voidaan maksaa viimeistään joulua edeltävänä palkanmaksupäivänä. Työsuhteen päättyessä ennen sitä lomaraha maksetaan lopputilissä.
Esimerkki 42
Työntekijän lomaraha kesäloman osalta on 895,12 euroa. Se maksetaan loman alkaessa.
Toisena vaihtoehtona on maksaa loman alkaessa puolet lomarahasta eli 447,56 euroa. Toinen osa 447,56 euroa maksetaan viimeistään joulua edeltävän palkanmaksun yhteydessä.
Jos työntekijän työsuhde päättyy esimerkiksi lokakuussa, lomarahan toinen osa maksetaan lopputilin yhteydessä.
Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaa- vana palkallisena vapaana.
Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.
A
Työehtosopimus
Työntekijän lomaraha on 600 euroa ja tuntipalkka 10 euroa. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet koko lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 60 tuntia.
Esimerkki 44
Työntekijän lomaraha on 750 euroa ja tuntipalkka 11,59 euroa. Työntekijän työsopimustunnit ovat 30 t/viikko. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijä pitää 2 viikkoa lomarahavapaata.
Työntekijän koko lomarahavapaa olisi 64,71 tuntia, josta vähennetään 2 viikon työtunnit (60 t/2viikkoa). Jäljelle jäävät tunnit (4,71 tuntia) maksetaan rahana. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 2 viikkoa
(30 t/viikko) ja tämän lisäksi hänelle maksetaan lomarahaa 54,59 euroa.
Alle 37,5 tuntia tekevät
9. Xxxxxxxxx maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuosilomapäiviä.
A
Työehtosopimus
22 § Matkakustannukset
Matkakustannukset
1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• valtion matkustussäännön mukaan
• verohallituksen päätöksen mukaan
• yrityksen matkustussäännön mukaan.
Yrityksen matkustussääntö
2. Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkustus- säännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.
Päiväraha
3. Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päivärahaa ei makseta:
• työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä
• työntekijän osallistuessa yrityksen tai kaupparyhmittymän sisäiseen koulutukseen työnantajan maksaessa kustannukset.
Ateriakorvaus
4. Ateriakorvaus maksetaan:
• työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia ja
• työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaikkaruokailuun tai kotiruokailuun.
Ateriakorvausta ei makseta:
• työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan tai
• työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.
Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.
A
Työehtosopimus
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen
1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa sopijaosapuolia ovat:
• työnantaja ja luottamusmies
• työnantaja ja kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät yhdessä tai
• työnantaja ja työntekijä,
ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu.
Työpaikkakohtainen sopimus:
• on tehtävä kirjallisesti
• voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi
• toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla
• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla
• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomi- sesta huolimatta jakson loppuun.
3. Työpaikkakohtainen sopimus tehdään erillisenä asiakirjana, ei osana työsopi- musta. Työpaikkakohtaisen sopimuksen irtisanominen ei johda työsopimuksen irtisanomiseen, vaan se on irtisanottavissa itsenäisenä sopimuksena.
24 § Paikallinen sopiminen
1. Tämän työehtosopimuksen nojalla tehdyt toistaiseksi voimassa olevat paikal- liset sopimukset voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole toisin sovittu.
A
Työehtosopimus
25 § Erinäiset määräykset
Noudatettavat sopimukset
1. Kaupan työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:
• Koulutussopimus (s. 157–160)
• Luottamusmiessopimus (s. 132–144)
• Työsuojelun yhteistoimintasopimus (s. 145–156)
• Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä
• Työpaikkaruokailua koskeva sopimus
• Yhteistoimintasopimus
• Yleissopimus.
Tämän lisäksi työehtosopimuksen liitteenä on:
• keskusjärjestöjen Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasi- oiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla; ja
• liittojen laatima Suositus työpaikalla tapahtuvan oppimisen pelisäännöistä.
Koulutussopimus, Luottamusmiessopimus ja Työsuojelun yhteistoimintasopi- mus ovat tämän työehtosopimuksen osiossa D Sopimukset. Muut sopimuk- set ja suositukset ovat erillisessä liitteessä. Liite on sekä Kaupan liiton että Palvelualojen ammattiliiton kotisivuilla.
Jäsenmaksuperintä
2. Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille.
Perinnässä noudatetaan Sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä.
A
3. Palvelualojen ammattiliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vas- taavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:
Työehtosopimus
• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.
Luottamusmies
4. Työnantaja selvittää uusille työntekijöille yrityksen neuvottelu- ja luottamus- miesjärjestelmän.
Työnantaja ja yrityksen luottamusmies sopivat luottamusmiesasioiden tiedot- tamistavoista yrityksen työntekijöille.
Luottamusmiessopimus on tämän työehtosopimuksen osiossa D Sopimukset.
PAMin valtuuston ja hallituksen jäsen
5. Palvelualojen ammattiliitto PAMin valtuuston jäsenelle järjestetään mahdolli- suus osallistua valtuuston kokouksiin sekä liittokokouksiin ja hallituksen jäse- nelle hallituksen kokouksiin.
Perehdyttäminen
6. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, harjoittelijoita tai ammatillisen tutkinnon suorittajia on oltava ennalta määrätty ja ammattitaitoi- nen. Tällaiselle henkilölle on varattava riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.
Jos työpaikkaohjaajalle tai työntekijälle, joka osallistuu koulutuksen toteuttami- seen, maksetaan suorituspalkkaa tai vastaavaa palkan osaa, hänelle maksetaan edellä tarkoitettu palkan osa keskimääräisenä siltä ajalta, jolloin hän toimii työ- paikkaohjaajana tai ohjaajana.
A
7. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.
Työehtosopimus
Työasut – myyjät
8. Työnantaja hankkii vakinaiselle myyjälle käyttökelpoisen työasun, ellei työpaik- kakohtaisesti (23 §: n mukaisesti) sovita toisin korvaavasta järjestelystä.
Työnantaja huoltaa työasun, ellei työntekijän kanssa korvausta vastaan toisin sovita.
Työasut – varastotyöntekijät
9. Työnantaja hankkii vakinaiselle varastotyöntekijälle suoja- tai työpuvun ja työkäsineet.
Työnantaja huoltaa työasun, ellei työntekijän kanssa korvausta vastaan toisin sovita.
Kassavaje
10. Työnantaja ja työntekijä selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät tekijät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä.
Asian jäädessä erimieliseksi noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelu- järjestystä.
A
10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
Työehtosopimus
26 § Erimielisyydet
Paikalliset neuvottelut
1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnanta- jan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.
Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan 2 kappaleena erimielisyysmuistio.
Liittoneuvottelut
2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.
Neuvottelujen toteutus
3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.
Työtuomioistuin
4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.
27 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain mukaan.
A
Työehtosopimus
28 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 31.1.2024 asti.
2. Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjalli- sesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.
3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset, muutoin irtisanominen on mitätön.
A
Pöytäkirjat
AMMATTIRYHMÄPÖYTÄKIRJAT ASENTAJAT JA HUOLTOMIEHET
Ammattiryhmäpöytäkirjat
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee asentajia ja huoltomiehiä.
2. Pöytäkirja ei koske huolto- ja liikenneasemien huoltoasentajia eikä kiinteistö- huoltomiehiä.
3. Asentajiin ja huoltomiehiin noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimuksen määräyksiä jäljempänä esitetyin poikkeuksin.
4. Työehtosopimuksen 7 §:n määräyksiä noudatetaan siten kuin on sovittu myyjien ja varastotyöntekijöiden osalta.
5. Työehtosopimuksen 4 luvun määräyksiä ei noudateta lukuun ottamatta osakuu- kauden palkkaa (11 § 10. kohta).
2 § Ohjeelliset ansioluvut ja vähimmäispalkka
1. Ohjeelliset ansioluvut sisältävät kuukausipalkan mukaan lukien bonukset, lisät ja luontoisedut.
Vaativuustaso | Ohjeellinen ansioluku |
1. | 1 750–2 050 euroa |
2. | 1 900–2 350 euroa |
3. | 2 150–2 600 euroa |
Ohjeelliset ansioluvut eivät ole sitovia vähimmäispalkkoja.
B
2. Vaativuustasot ovat:
1. taso
• pääosin rutiininomaiset asennus-, kokoonpano- ja kaapelointityöt
Ammattiryhmäpöytäkirjat
• helpohkot laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaustyöt
• määräaikaishuolto-, puhdistus-, testaus- ja säätötyöt
2. taso
• rutiininomaista vaativammat, itsenäisesti hoidettavat asennus- ja kokoonpanotyöt
• ohjauksen alaisena hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpanotyöt
• itsenäisesti hoidettavat laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaustyöt
3. taso
• itsenäisesti hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpanotyöt
• itsenäisesti hoidettavat vaativat laitteiden, koneiden ja järjestelmien asiakas- palvelu-, käyttöönotto- ja ylläpitotyöt.
Kunkin vaativuustason sisällä työsuorituksen, ammattitaidon ja henkilökohtais- ten ominaisuuksien tulisi vaikuttaa palkkauksen suuruuteen, esimerkiksi:
• työsuoritus
määrä, nopeus, laatu ja tulos
• ammattitaito
koulutuksella ja kokemuksella hankitut taidot ja tiedot suhteessa työn vaatimiin taitoihin ja tietoihin, ammattitaidon käytettävyys ja monipuoli- suus, ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen
• henkilökohtaiset ominaisuudet
luotettavuus, täsmällisyys, aloitteellisuus ja työtehtäviin liittyvä kielitaito.
Vähimmäispalkka
3. Asentajan ja huoltomiehen vähimmäispalkat ovat palkkaliitteessä.
B
1. Kilometri- tai vastaavia korvauksia maksetaan asunnon ja työkohteen väliseltä matkalta tämän ollessa olennaisesti pitempi kuin asunnon ja varsinaisen työ- paikan välinen matka.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
2. Sen lisäksi mitä ateriakorvauksesta on sovittu työehtosopimuksessa, ateria- korvausta ei makseta henkilölle, jos hänellä on oikeus saada ruokailulipuke joko luontoisetuna tai maksamalla siitä verotusarvo.
3. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 22 §:n määräyksiä.
4 § Lomaraha
1. Lomaraha voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan paikallisesti sopimalla.
2. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä lukuun ottamatta
8. kohtaa.
B
HUOLTO- JA LIIKENNEASEMATYÖNTEKIJÄT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee kaikkia huolto- ja liikenneasemien työntekijöitä.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
2. Työntekijöihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
2 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.
Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä sään- nöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspal- kassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan (kuten lisä- ja ylityökorvaukset, ks. työehtosopimus 9 § 20. kohta).
3 § Palkat
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Autonpesijä sekä huolto- ja liikenneaseman siivooja ovat heti 1. vuoden työntekijöitä.
Harjoittelijan palkka on 85 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1. vuo- den palkasta.
B
Ammattiryhmäpöytäkirjat
2. Palkkaryhmät:
TES-nimike | Palkkaryhmä |
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä I | A |
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä II | B1 |
Huoltoasentaja I | B2 |
Huoltoasentaja II | C1 |
Huoltoasentaja III | C2 |
Palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, mitä työtä työntekijä tekee pääosan työajastaan.
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä kuuluu palkkaryhmään B1 hänen työsken- nellessä sellaisella huolto- tai liikenneasemalla, jossa on:
• vähintään 2 000 artikkelin päivittäistavarakauppa tai
• sellainen kahvila/ravintola, jossa omassa keittiössä valmistetaan lounas- tai vastaavia ruoka-annoksia ja anniskellaan enintään 5,5 tilavuusprosent- tia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia.
Muuten työntekijä kuuluu palkkaryhmään A.
Työntekijän tehdessä pääosan työajastaan avustavaa työtä hän kuuluu palkka- ryhmään A.
Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijä
3. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee pääasiallisesti huolto- ja liikenneasemalla toimivassa ravinto- lassa, jossa anniskellaan yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia.
Ravintolatyöntekijän palkka määräytyy palkkaliitteen mukaan.
B
Luvanhaltijan edustajan sijainen
4. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijälle, joka työskentelee työnantajan määräämänä luvanhaltijan edustajan sijaisena yli 5,5 tilavuusprosenttia etyyli- alkoholia sisältäviä alkoholijuomia anniskelevassa ravintolassa, maksetaan sijai- suustunneilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkka.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
Työntekijän henkilökohtaisen palkan ollessa jo vähintään palkkaliitteen mukai- nen tuntipalkka, hänen palkkauksessaan ei tapahdu muutoksia.
Huolto- ja liikenneaseman ravintolaesimies
5. Huolto- ja liikenneasemalla työskentelevän ravintolaesimiehen sekä alkoholilain edellyttämän ja työnantajan määräämän luvanhoitajan edustajan palkka mää- räytyy palkkaliitteen mukaan.
Huoltoasentajien vaativuustasot
6. Huoltoasentajien vaativuustasot ovat töiden pääasiallisuuden perusteella seuraavat:
Huoltoasentaja I: Voitelu-, öljynvaihto- ja alustatyöt, pakoputkiston korjaus- ja rengastyöt sekä auton koriin liittyvät huoltotyöt.
Huoltoasentaja I:n palkkaryhmä on B2.
Huoltoasentaja II: Määräaikais- ja merkkihuoltojen suorittaminen, jarru-, kytkin- ja ohjauslaitetyöt sekä ns. testaukset ja niiden aiheuttamat säätötyöt. Huoltoasentaja II:n palkkaryhmä on C1.
Huoltoasentaja III: Vaativat asennustyöt, esimerkiksi moottorin ja voimansiirtolaitteiden sekä diesellaitteiden korjaus.
Huoltoasentaja III:n palkkaryhmä on C2.
B
1. Huolto- ja liikenneasema, jossa alle 2 000 artikkelin päivittäistavarakauppa tai jossa ei päivittäistavarakauppaa
Ammattiryhmäpöytäkirjat
• Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina sekä kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
• Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina sekä kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
2. Huolto- ja liikenneasema, jossa vähintään 2000 artikkelin päivittäistavara- kauppa ja jonka päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala enintään 400 m²
• Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina sekä kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
• Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina sekä kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
3. Huolto- ja liikenneasema, jossa yli 400 m² päivittäistavarakauppa.
• Päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät maksetaan työehto- sopimuksen 12 §:n mukaan.
• Muusta kuin päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät maksetaan
1. kohdan mukaan.
Kielilisä
4. Työntekijälle maksetaan kielilisä:
• tavanomaisessa asiakaspalvelussa hänen joutuessa käyttämään lähes päi- vittäin useampaa kuin 1 kieltä tai
• muussa työtehtävässä työnantajan edellyttäessä hänen käyttävän lähes päi- vittäin useampaa kuin 1 kieltä.
Käytettäessä kielitaitoa vain osan vuotta (esim. turistiaika) kielilisä maksetaan vain tältä ajalta.
B
Ennen 1.4.2018 kielilisään oikeutetut työntekijät:
Kielilisä on 5 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa maksetaan 5 prosenttia suurempaa lisää.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
1.4.2018 tai sen jälkeen kielilisän piiriin tulevat työntekijät:
Kielilisä on 3 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa kielilisä on 5 %.
Hälytysraha
5. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön saman vuorokauden aikana säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
5 § Työasut
1. Työnantaja hankkii työntekijälle työasun.
2. Työnantaja huoltaa työasun, ellei työntekijän kanssa korvausta vastaan toisin sovita.
3. Työnantaja hankkii huoltoasentajalle, autonpesijälle ja alustasuojaajalle suoja- vaatteet ja -jalkineet.
B