Liikenneopetusalan työehtosopimus
Liikenneopetusalan työehtosopimus
1.5.2014 – 31.1.2017
Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Sisällysluettelo
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 1
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen 1
Liikenneopettajien palkkataulukot 1.9.2014 ja 1.9.2015 5
9 § Matkakustannukset ja päivärahat 7
11 § Työntekijän sairastuminen 7
17 § Jäsenmaksujen perintä ja tilitys 13
19 § Kokoontuminen työpaikoilla 14
23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 18
24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista 18
25 § Sopimuksen voimassaoloaika 18
Ohjeistus liukuvasta työajasta 19
Pöytäkirja toimistotyöntekijöiden työehdoista 24
Toimistotyöntekijöiden vaativuusryhmittely 26
Toimistotyöntekijöiden palkkataulukot 1.9.2014 ja 1.9.2015 27
Allekirjoituspöytäkirja liikenneopetusalan työehtosopimuksen uudistamisesta ajalle 1.5.2014 – 31.1.2017 28
1. Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksena liikenneopettajiin, joiksi kat- sotaan myös koulutukseen liittyvää harjoittelua (auskultointia) suorittavat sekä ulkopuoliset teoriatuntien pitäjät.
2. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälli- köitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään kuukauden koeajasta, jonka aika- na työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.
2. Sovittaessa osa-aikaisesta työsopimuksesta, tulee työsopimukseen kirjata vii- koittainen vähimmäistyöaika.
3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa teke- mään muutakin autokoulutoimintaan ja siihen liittyvää alan työtä, ellei hänen varsinaista työtään ole taikka muut erityiset syyt sitä vaativat.
4. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle ly- hyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työn- tekijäin luottamushenkilönä ja missä luottamushenkilö on tavattavissa.
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen
1. Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelyt määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.
2. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisano- misaikoja, jolloin ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi lasketaan irtisanomista seuraava päivä.
Työsopimusta irtisanottaessa työnantaja noudattaa irtisanomisaikaa seuraavasti:
Työsuhteen keskeytyksetön kesto | Irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 1 kuukausi |
yli 5 ja enintään 10 vuotta | 2 kuukautta |
yli 10 ja enintään 15 vuotta | 3 kuukautta |
yli 15 vuotta | 4 kuukautta |
Työsopimusta irtisanottaessa työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa seuraavasti:
Työsuhteen keskeytyksetön kesto | Irtisanomisaika |
enintään 10 vuotta | 14 päivää |
yli 10 vuotta | 1 kuukausi |
1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään keskimää- rin 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.
2. Säännöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 48 tuntiin viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa ta- soittumisjaksossa, joka on enintään 4 kuukautta. Tasoittumisvapaiden antami- sesta on sovittava paikallisesti tasoittumisjakson aikana.
Ennen tasoittumisjärjestelmän käyttöönottamista tulee työntekijälle antaa kirjal- linen selvitys sen sisällöstä, sekä samalla sopia tasoittumisvapaiden antamises- ta.
3. Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä vähintään viikoksi kerrallaan siten, että työaika tasoittuu enintään 4 kuukauden tasoittumisjaksossa edellä sanot- tuun keskimäärään. Työtuntijärjestelmä on kirjallisesti annettava työntekijälle tiedoksi viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti toisin sovita.
Tuntipalkkaisten osalta tiedossa olevat työtunnit on ilmoitettava edellisen viikon viimeisenä työpäivänä, ellei toisin sovita. Palkka maksetaan vähintään näiltä il- moitetuilta työtunneilta.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittavat, että jäsenyritykset pyrkivät työvuorolistojen laadin- nassa noudattamaan keskusjärjestöjen suositusta asiasta.
4. Säännöllinen työaika järjestetään soveltamalla enintään viisipäiväistä työviik- koa. Kunkin työviikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä jo- ko lauantaina tai maanantaina, kuitenkin pääsääntöisesti lauantaina. Mikäli työnantaja ja työntekijä asiasta sopivat, voidaan maanantain sijasta antaa va- paapäiväksi toinenkin viikonpäivä.
5. Säännöllinen työaika alkaa aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo
20.00. Pimeän ajon sekä liukkaan radan opetusta annettaessa voi kahtena päi- vänä viikossa säännöllinen työaika päättyä viimeistään klo 22.00. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa voi antaa pimeän ajon opetusta. Mikään näistä päivistä ei kui-
tenkaan voi olla perjantai. Työaika on kaikkina työpäivinä järjestettävä yhden- jaksoiseksi ja sen saa katkaista vain 6 §:ssä määrätty lepoaika.
Lauantaina ja aattopäivänä työaika päättyy kuitenkin viimeistään klo 16.00 lu- kuun ottamatta kiirastorstaita ja uudenvuodenpäivän aattoa, jolloin työaika päät- tyy viimeistään klo 14.00.
6. Viikkovapaapäivien lisäksi ovat vapaapäiviä seuraavat kiinteät päivät:
‐ uudenvuodenpäivän jälkeinen lauantai
‐ vapunpäivän jälkeinen lauantai
‐ pääsiäislauantai
‐ II pääsiäispäivän jälkeinen lauantai
‐ juhannusaatto
‐ itsenäisyyspäivän jälkeinen lauantai
‐ jouluaatto
‐ tapaninpäivän jälkeinen lauantai
7. Lisäksi on vapaaksi annettava seuraavat päivät:
‐ loppiaisaatto
‐ loppiainen (silloin kun se sattuu arkipäiväksi)
‐ vapunaatto
‐ helatorstai
‐ helatorstain jälkeinen perjantai
‐ yksi perjantai elokuussa
‐ pyhäinpäivän aatto
‐ itsenäisyyspäivän aatto
‐ tapaninpäivän jälkeinen työpäivä
Mikäli loppiaisen, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän aatto sattuu työntekijän vapaapäiväksi, annetaan ko. vapaa näihin liittyen muuna työpäivänä.
Työntekijän halutessa voidaan edellä mainitut vapaapäivät antaa työnantajan suostumuksella muulloinkin saman kalenterivuoden aikana.
Muista työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä on sovittu työajan lyhen- tämistä koskevassa pöytäkirjassa.
Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin vapaisiin palkattomana.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Vapunpäivän (1. toukokuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä ta- pauksissa mukaan.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Itsenäisyyspäivän (6. joulukuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä mukaan.
8. Ennen kunkin teoriatunnin alkua on vakituiselle ajo-opettajalle jäätävä vähintään 10 minuutin valmistautumisaika.
9. Työajaksi luetaan koko se aika, jonka työntekijä työnantajan vahvistaman työ- tuntijärjestelmän mukaan on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä.
10. Keskusjärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
11. Työnantaja ja säännöllistä työaikaa tekevä työntekijä voivat kirjallisesti sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovi- tuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.
Sovittaessa liukuvasta työajasta, on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työ- ajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöl- lisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä työehtosopimuksen liit- teenä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi voidaan sopia tasoittumisjakson pituudesta ja tasoittumistavasta.
Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 11 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia.
Työehtosopimukseen perustuvan säännöllisen työajan enimmäiskertymä voi olla enintään 100 tuntia ja enimmäisalitus 50 tuntia.
Xxxxxxxxxx työajasta sopiminen edellyttää, että työntekijällä on sovittuna tämän pykälän mukainen päivittäinen säännöllinen työaika.
1. Kaikkina sellaisina päivinä, joina työaika kestää kauemmin kuin seitsemän tun- tia, on työntekijälle annettava säännöllisen työajan keskivaiheilla tunnin tai pai- kallisesti sovittaessa 1/2 tunnin kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tätä lepoaikaa ei lueta työaikaan. Mikäli sovitaan vain 1/2 tunnin lepoajasta on samalla sovittava siitä kummasta päästä säännöllinen työhönsidonnaisuusaika lyhenee.
Pöytäkirjamerkintä:
Tämä lepoaika on merkittävä alkamaan aikaisintaan kolme tuntia työajan alkamisen jälkeen ja niin, että se päättyy viimeistään kolme tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä.
2. Edellä mainitun lisäksi työnantaja järjestää työntekijälle päivittäin yhden 15 mi- nuutin pituisen virkistystauon, mikä luetaan työaikaan. Teoriatunnille valmis- tautumisaika (5.8 §) voi sisältyä virkistystaukoon.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Virkistystaukoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että yhdelle op- pilaalle varattu aika on puoli tuntia ajokertaa kohti.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Mikäli ajovuorojärjestelmän mukaan on mahdollista, voidaan edellä mainittu lepotauko osapuolten siitä sopiessa korvata työnantajan kustantamalla kahvilla tai muilla virvokkeilla, jotka on annettava siten, että päivittäiseen lepotaukoon liittyvä pitempi työpäivän osa jakautuu mielekkäästi kahteen osaan.
3. Mikäli arkipyhän, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän tai uudenvuodenpäivän aatto on työpäivä, on työntekijälle annettava työajan keskivaiheilla 1/2 tuntia kestävä lepoaika, joka luetaan työaikaan.
4. Työtuntiluetteloon merkityt lepoajat voidaan siirtää muuhun ajankohtaan työnan- tajasta johtumattoman syyn vuoksi joka ei ollut tiedossa luetteloa laadittaessa.
1. Työntekijän palkka määrätään kuukausipalkkana. Mikäli palkka määräytyy tun- tipalkkana, saadaan tuntipalkka jakamalla ao. vähimmäiskuukausipalkka luvulla
153. Tuntipalkka maksetaan tehdyiltä tunneilta. Tuntipalkka sisältää työajan ly- hentämiseen liittyvistä vapaapäivistä maksettavan korvauksen.
Vähimmäistuntipalkkaa korotetaan kuukaudessa 120 tuntia ylittäviltä työtunneil- ta 5 prosentilla ja 140 tuntia ylittäviltä työtunneilta 8 prosentilla. Työnantaja ja työntekijä saavat paikallisesti sopia siitä, että maksetaan yhtenäistä tuntipalkkaa yllä mainittu huomioiden
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lyhyemmästä kuin 2 tunnin työstä kahden tunnin palkka.
Liikenneopettajien palkkataulukko 1.9.2014
Työkokemus | Helsinki | Muu Suomi |
Peruspalkka | 2252 | 2130 |
väh. 3 kokemusvuotta | 2335 | 2205 |
väh. 6 kokemusvuotta | 2424 | 2285 |
väh. 9 kokemusvuotta | 2515 | 2370 |
väh. 12 kokemusvuotta | 2615 | 2461 |
väh. 15 kokemusvuotta | 2725 | 2556 |
Liikenneopettajien palkkataulukko 1.9.2015
Työkokemus | Helsinki | Muu Suomi |
Peruspalkka | 2261 | 2139 |
väh. 3 kokemusvuotta | 2344 | 2214 |
väh. 6 kokemusvuotta | 2434 | 2294 |
väh. 9 kokemusvuotta | 2525 | 2379 |
väh. 12 kokemusvuotta | 2625 | 2471 |
väh. 15 kokemusvuotta | 2736 | 2566 |
2. Autokoulun opetustoiminnasta vastaavalle johtajalle maksettavan palkan tulee olla vähintään 100 euroa korkeampi kuin edellä olevan palkkataulukon mukai- nen palkka.
3. Säännöllisenä työaikana klo 19.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyöli- sä, jonka suuruus on 25 prosenttia työntekijän tuntipalkasta laskettuna. Iltatyö- lisää ei makseta, mikäli kysymyksessä on ylityö.
4. Auskultoijille/harjoittelijoille maksetaan vähintään 85 prosenttia peruspalkasta varsinaiselta auskultointi-/harjoitteluajalta, ei kuitenkaan auskultoin- tiin/harjoitteluun liittyvän pakollisen ajo- ja luokkaopetuksen valvotun harjoittelun ja opetuksen seurannan osalta.
5. Liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon oppisopimuksella koulutettavan palkka on 85 prosenttia liikenneopettajan taulukkopalkasta.
Oppisopimuskoulutettavan suoritettua hyväksytysti liikenneopettajan erikois- ammattitutkinnon pakolliset osat (tutkinnon perusteet 3.1 ja 3.2), palkka makse- taan palkkataulukon peruspalkkana.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Liikenneopettajan kokemusvuodet alkavat kertyä, kun liikenne- opettajan erikoisammattitutkinto on suoritettu hyväksytysti.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Peruspalkka maksetaan sen palkanmaksukauden alusta, kun tut- kinnon osa 3.2 on hyväksytty.
6. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön yli-, ilta- ja sunnuntaityökorvausta laskettaes- sa saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 161.
7. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausi- palkka luvulla 21.
1. Edellä 5 §:ssä sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työ on ylityötä. Ylityötä saadaan teettää enintään 20 tuntia kahden viikon jaksossa, kuitenkin enintään työaikalain 19.1 §:n mukaan 250 tuntia kalenterivuodessa ja lisäylityö- tä paikallisesti sopien 80 tuntia kalenterivuodessa. Tässä mainitusta ylityöstä
maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneil- ta 100 prosentilla korotettu palkka.
2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enimmäis- tuntimäärän lisäksi viikossa ja sitä saadaan teettää enintään 16 tuntia 2 viikon jaksossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
3. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 prosentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 200 prosentilla korotettu palkka.
4. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja pyhätyö korvata vapaa-aikana. Yli- ja pyhätyöstä korvausta vapaa-aikana annettaessa huomioidaan tehdyt työ- tunnit korotettuina. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.
9 § Matkakustannukset ja päivärahat
Matkakustannusten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloinkin voimassa ole- vaa verohallituksen päätöstä.
1. Palkka maksetaan kuukausipalkkaiselle kerran kuukaudessa. Tuntipalkkaiselle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin sovita, nimittäin kunkin ka- lenterikuukauden viidentenätoista ja viimeisenä päivänä.
2. Ellei palkanmaksukauden aikana tehtyjä yli- tai sunnuntaitöitä ole voittamatto- mien esteiden vuoksi saatu lasketuksi palkanmaksupäivään mennessä, ne on laskettava ja maksettava seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
11 § Työntekijän sairastuminen
1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole ai- heuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudel- la, hänellä on oikeus saada työnantajalta palkkaa seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
vähintään kuukausi | 21 työpäivää |
vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta | 26 työpäivää |
vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta | 31 työpäivää |
vähintään 10 vuotta | 41 työpäivää |
2. Tuntityöntekijän sairausajan palkka määritellään kunkin kalenterivuoden osalta edellisen kalenterivuoden ansiosta. Työsuhteen kestettyä alle vuoden lasketaan sairausajan palkka koko työsuhteen aikana kertyneen ansion pohjalta. Sairaus- ajan palkka maksetaan keskipäiväpalkkana.
Pöytäkirjamerkintä:
Ensisijaisesti palkka maksetaan työtuntiluetteloon merkityiltä tunneil- ta. Työtuntiluettelon päättymisen jälkeen palkkaa maksetaan keski- päiväpalkkana.
3. Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausva- kuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.
4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorit- tamatta.
5. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sai- rausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapatur- mavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajain kokonaan tai osaksi kus- tantaman muun vakuutuksen taikka liikennevakuutuslain perusteella. Jos sai- rausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä ta- kaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.
6. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen ensi tilassa ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin esteen arvi- oidaan päättyvän.
7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin, sairaan- hoitajan tai terveydenhoitajan antama, työnantajan hyväksymä todistus. Mikäli työnantaja osoittaa tietyn selvitysmenettelyn, suorittaa työnantaja sen hankkimi- sesta aiheutuvat kustannukset.
Epidemian aikana lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairaslomatodistuksen enintään 3 päiväksi, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveyden- huollon lääkäripalveluja ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.
Työnantaja voi hyväksyä satunnaisten ja enintään kolmen päivän kestoisten työkyvyttömyyksien selvittämisen työntekijän työnantajan edustajalle tekemällä ilmoituksella.
1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukai- sesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1 - 3 päivää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna pois- saolona.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä tai suorittavat ko- kopäiväistä ansiotyöhön rinnastettavaa opiskelua, eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä tai työaikansa tai kokopäiväisen opiskelunsa tai sairautensa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Työntekijän osalta, joka ei ole yksin- huoltaja, edellytyksenä on lisäksi toisen huoltajan suostumus.
Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvi- tys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoi- taa lasta.
Työntekijä, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajal- le sekä, mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päät- tyvän.
Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok.n:o 130/85 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuksesta) 4 §:n tarkoit- tamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla pois työstä osallistuak- seen VNp:n 3 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutuk- seen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairausta- pauksesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähenne- tä.
3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissa- olon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä. Lähiomaisia ovat muun muassa avio- ja avopuoliso sekä omat ja em. puolison xxxxxx- xxx, isovanhemmat, lapsi, sisar ja veli.
4. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalta työntekijältä ja työnte- kijältä, joka osallistuu alan liittojen välisiin neuvotteluihin ei vähennetä vuosi- lomaetuja eikä ansiota hänen osallistuessaan em. kokouksiin, jotka pidetään
hänen työaikanaan. Työntekijältä, joka toimii valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, ei vähennetä vuosilomaetuja eikä ansiota sen vuoksi, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hänen työaikanaan.
5. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.
6. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen va- paapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäi- väkseen.
7. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen re- kisteröintipäivää varten.
8. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työnanta- jan kanssa.
1. Työntekijän oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainva- paaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuu- tuslain perusteella.
2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta en- nen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkka kolmen (3) kuukauden pituiselta ajanjaksolta äitiysvapaan alkamispäivästä lukien. Äi- tiysvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa synnytyksen takia samalta ajanjaksolta äitiysrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut äitiysvapaan ajalta palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan äitiysra- han tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.
Xxxxxxx työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen ja pitää adoptiovapaa- ta, maksetaan hänelle palkkaa äitiysvapaan palkan maksamista koskevien määräysten mukaisesti.
Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jää- neellä määrällä.
3. Isyysvapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 6 arkipäivän ajalta palkan ja isyysrahan erotus äitiysvapaan palkan maksamista koskevien määräysten mukaisesti.
Lääkärintarkastus sairauden tai raskauden toteamiseksi
1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämät- tömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaan- ottoa, mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen työajan ulkopuolella. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana an- nettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoito- toimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolel- la. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin anta- malla todistuksella.
2. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sai- rausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lää- kärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkas- tuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa, mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen työajan ulkopuolella.
3. Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärin- tarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
4. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä em. kappaleiden nojalla suoriteta.
5. Työnantaja korvaa ajokorttiasetuksen edellyttämät lääkärintarkastukset.
1. Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan.
2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi (2) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden (1), on oikeus saada jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi ja puoli (2 1/2) arkipäivää lo- maa.
3. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määrää- mänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden al- kua.
Vuosiloma voidaan kuitenkin sekä kesä- että talviloman osalta antaa työnte- kijän suostumuksella muunakin aikana saman kalenterivuoden kuluessa, jo- na lomanmääräytymisvuosi päättyy, tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
4. Vuosilomapalkkaa laskettaessa saadaan päiväpalkka jakamalla kuu- kausipalkka luvulla 25.
Tuntipalkkaisen vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaisesti lo- manmääräytymisvuoden palkasta. Työntekijän, jonka työsuhde on lomakaut- ta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä keskey- tymättä jatkunut alle 1 vuoden, lomapalkka on 9 %. Jos työsuhde on kestänyt em. ajankohtaan (31.3.) mennessä keskeytymättä vähintään 1 vuoden, on lomapalkka 11,5 %.
5. Lomapäiviksi ei lasketa 5.7 §:ssä mainittuja ylimääräisiä vapaapäiviä.
1. Työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuo- silomansa lomapalkasta. Lomaltapaluurahasta suoritetaan puolet ennakkoon lomapalkan maksamisen yhteydessä.
2. Lomaltapaluurahan ensimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Jäl- kimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että hän palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7.2 §:ssä mainitun syyn takia.
4. Lomaltapaluurahan jälkimmäinen puolisko suoritetaan viimeistään vuosilo- man päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
5. Vanhuus-, yksilölliselle varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työn- tekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työnteki- jän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.
Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä asianmukaisesti työhön.
6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työ- hön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapa- luurahaan.
7. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vas- taava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti mitä 1-6 kohdissa on määrätty.
8. Lomaltapaluuraha saadaan työntekijän aloitteesta sopia palkalliseksi va- paaksi osittain tai kokonaan. Samalla on sovittava vapaan ajankohdan mää- räytyminen.
17 § Jäsenmaksujen perintä ja tilitys
1. Mikäli työntekijä antaa valtuuden erityisellä, osapuolten hyväksymällä jäsen- maksujen perintäsopimuksella, perii työnantaja Auto- ja Kuljetusalan Työnte- kijäliiton jäsenmaksut työntekijän palkasta kunkin palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton vuodeksi kerrallaan ilmoittaman prosentin suuruisena.
2. Perintäsopimuksen täyttää työntekijä ja allekirjoittaa työntekijä ja työnantaja tai tämän edustaja. Tehdystä sopimuksesta tulee työnantajan toimittaa sopi- muskappale tai tieto siitä palkanlaskijalle välittömästi. Työntekijäpuolen kap- paleet perintäsopimuksesta työnantaja antaa luottamushenkilölle, työntekijäl- le tai toimittaa ammattiliiton ilmoittamalle edustajalle.
Työsuhteen päättyessä täyttää työnantaja jäsenmaksun perintäsopimuksen päättymisilmoituksen, jonka työntekijä ja työnantaja allekirjoittavat. Työnanta- ja toimittaa päättymisilmoituksen ammattiosastolle ja liitolle.
3. Jäsenmaksu lasketaan työntekijän kokonaisansiosta. Kokonaisansioon lue- taan mukaan kaikki se työnantajan työntekijälle suorittama palkka tai muu vastike, josta pidätetään vero. Kokonaisansioon kuuluu täten ylityökorvauk- set, muut lisät, lomaltapaluuraha, lomapalkka ja -korvaus, sairausajan palkka yms.
4. Työnantaja tilittää perimänsä jäsenmaksun välittömästi ja viimeistään perin- tää seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä ammattiliiton ilmoittamalle tilille. Työnantaja laatii vuosineljänneksittäin työntekijäkohtaisen perintä- ja selvitysluettelon, josta tulee käydä ilmi työntekijän nimi ja sosiaaliturvatunnus, ammattiosaston numerokoodi, jäsenmaksujen perintäaika ja perityn sekä ammattiliitolle tilitetyn jäsenmaksun määrä.
Em. luettelo lähetetään työntekijäliiton ilmoittamalle rahalaitokselle siten, että
1. neljänneksen lähetetään 15.5. mennessä, 2. neljänneksen 15.8. mennes- sä, 3. neljänneksen 15.11. mennessä ja 4. neljänneksen 31.1. mennessä.
5. Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkkalaskel- massa tai muulla vastaavalla tavalla.
6. Työnantaja tekee työntekijän verokirjaan merkinnän peritystä jäsenmaksu- määrästä tai antaa siitä erillisen todistuksen.
Verokirjamerkintä tai vastaava todistus annetaan kalenterivuoden loputtua sekä työsuhteen päättyessä.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
19 § Kokoontuminen työpaikoilla
Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Auto- ja Kuljetusalan Työnte- kijäliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (en- nen työajan alkamista, ruokatunnilla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa pai- kassa on työnantajain kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää en- nen aiottua kokousta.
2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lä- heisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmu- kaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinni- tettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuu- desta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjes- tön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjär- jestön edustajia.
5. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston il- moituksia ja tiedotuksia saadaan kiinnittää työpaikalla olevalle ilmoitustaulul- le.
1. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia työpaikkansa järjes- täytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista kos- kevissa asioissa. Luottamushenkilö edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamushenkilön tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta työnteki- jöiden välillä.
Luottamushenkilö toimii järjestönsä edustajana työehtosopimuslain 8 §:n mu- kaisen työrauhavelvollisuuden täyttämisessä.
2. Kunkin yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö, jonka tehtä- vänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja yleensä kos- kevissa asioissa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudat- tamista. Luottamushenkilön vaalista on viipymättä annettava kirjallinen tieto työnantajalle.
Varaluottamushenkilöstä on ilmoitettava, milloin hän hoitaa luottamushenki- lön tehtäviä. Tänä aikana on varaluottamushenkilöllä luottamushenkilön oi- keudet ja velvollisuudet.
3. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työs- tä erottaa.
4. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki vali- tuksen alaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
5. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirjallisesti ao. työntekijäin valtuuksin seuraavat yrityksen järjestäytyneitä työntekijöitä koskevat tiedot:
a) Työntekijän suku- ja etunimet.
b) Palvelukseentuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista työntekijöistä.
c) Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.
Edellä kohdissa A ja C tarkoitetut tiedot on luottamushenkilöllä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheutta- mien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäin osalta on luottamus- henkilöllä oikeus saada kohdissa A-C mainitut tiedot ainakin neljännesvuosit- tain.
Työntekijän valtuutukseksi edellä mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus.
Luottamushenkilösopimuksen tarkoittamalla luottamushenkilöllä on sama oi- keus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamushenkilöllä perehtyä ylityös- tä ja siitä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
6. Luottamushenkilön on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tie- dot luottamuksellisina.
7. Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan luotta- mushenkilö menettää työaikana neuvotteluissa työnantajien edustajien kans- sa tai toimiessaan muuten työnantajan määräämissä tehtävissä.
8. Luottamushenkilön työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10.2 §:n mu- kaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetul- la tavalla.
9. Luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ei luottamushenkilöä saa irtisanoa il- man työsopimuslain 7 luvun 10.1 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
10. Luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Luottamushenkilön työ- sopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmää- räyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Luottamushenkilön työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- henkilöä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
11. Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamushenkilölle vähin- tään 3 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopi- muslain 12 luvun 2.2 §:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12 luvun 1.1 §:n mukaan.
12. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan varaluottamushenkilöön sinä aika- na, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii sijaisena.
13. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n edustajilla on oikeus käydä työpai- kalla työehtosopimuksen soveltamista koskevassa asiassa yhdessä työnan- tajaliiton edustajan kanssa.
A. Ammatillinen koulutus
1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus joudutaan järjestämään säännöllisen työajan ulkopuolella, makse- taan koulutuksen ajalta palkka lukematta aikaa työaikaan sekä korvataan sii- tä aiheutuvat suoranaiset kustannukset.
Ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukainen koulutus on tämän koh- dan mukaista koulutusta.
2. Sopimusosapuolet suhtautuvat myönteisesti työntekijäin ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua vähintään yhteen ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutustilaisuuteen ka- lenterivuoden aikana.
Pöytäkirjamerkintä:
Ammattiin liittyvänä koulutuksena pidetään sellaista jatko- ja täy- dennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on syventää ja täydentää peruskoulutukseen kuuluvaa opetusta ja joka järjestetään alan liit- tojen tai liikenneturvallisuustyöhön osallistuvien järjestöjen tai yh-
teisöjen toimesta, näihin luettuna myös kunnalliset elimet ja alan koulutuksesta yleensä vastaavat laitokset.
B. Ammatillisten järjestöjen antama ay-koulutus
1. Palvelualojen työnantajat PALTA ry suhtautuu myönteisesti kaikkeen sellai- seen kurssitoimintaan, jonka tarkoituksena on työntekijäin työmarkkina- ja ta- loudellisen tietouden lisääminen ja kohottaminen. Työntekijöille pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään tilaisuus osallistua tällaisille kursseil- le.
2. Sikäli kuin Autokoulujen työnantajayhdistyksen ja AKT:n koulutusryhmä hy- väksyy työntekijäpuolen luottamusmieskursseja työnantajain tuen piiriin, kor- vataan luottamushenkilölle ansionmenetys enintään yhden kuukauden kurs- sien osalta.
3. Edellä tarkoitetuille kursseille osallistuminen ei saa aiheuttaa vuosiloma-, eläketurva- tai vapaa-ajan tai muun vakuutuksen etujen vähenemistä.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että molempien osapuolten edun mukaista on pyrkiä kehittämään työntekijäin ammattitaitoa ja turva- ta työsuhteen jatkuminen saman työnantajan palveluksessa sellai- senkin työntekijän osalta, joka on osallistunut omatoimisesti tai muutoin em. pitempään alansa jatkokoulutukseen ja on sen pää- tyttyä halukas jatkamaan entisen työnantajansa palveluksessa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Osapuolet toteavat, että opintovapaata koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan alan työsuhteisiin opintovapaalain 8 §:n 3. kohdan säännöksistä riippumatta.
1. Työnantaja ja työntekijä sopivat paikallisesti sopivan suojavaatetuksen hank- kimisesta ja huollosta moottoripyöräopetusta sekä pimeäajon ja liukkaan ra- dan opetusta varten. Työnantaja kustantaa suojavaatetuksen.
2. Työnantaja kustantaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritet- tavien uusimisten kustannukset sellaiselle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.
3. Työnantaja kustantaa ammattipätevyyskortin hankkimiskustannukset ja lain- säädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannuk- set sellaiselle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhtees- saan ammattipätevyyskorttia.
23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamushen- kilön välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kesken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan asettaa työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuo- let allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia.
Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.
3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon ku- luessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.
24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista
1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.
2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät työehtosopi- muslain ja keskusjärjestöjen PT-SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopimuksen perusteella.
25 § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa 1.5.2014 alkaen 31.1.2017 saakka jatkuen sen- kin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neu- votteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
OHEJEISTUS LIUKUVASTA TYÖAJASTA
Luonne
Xxxxxxx työaika on luonteeltaan tarkoitettu työntekijän välineeksi säädellä oman säännöllisen vuorokautisen työaikansa pituutta. Tämä tapahtuu siten, että työnte- kijä sovituissa rajoissa päättää oman työaikansa alkamis- ja päättymishetken. Xxx- kuvan työajan järjestelmässä korostuu työntekijän oma valinnanvapaus. Työnanta- ja ei voi edellyttää työntekijän tekevän työtä sovitun kiinteän työajan ulkopuolella.
Suhde keskimääräiseen työaikaan
Xxxxxxx työaika on eri asia kuin työehtosopimuksen (5.2-3 §) keskimääräinen työ- aika. Liukuvan työajan järjestelmässä työvuorojen pituutta ei suunnitella etukä- teen, vaan työntekijä päättää työpäivänsä pituudesta sovituissa rajoissa.
Käyttöönotto
Työehtosopimuksen 5.11 §:n mukaan liukuvan työajan käytöstä tulee sopia työn- antajan ja työntekijän välillä kirjallisesti.
Jos työpaikalla halutaan siirtyä liukuvan työajan käyttöön, on siitä neuvoteltava henkilöstön kanssa. Liukuvan työajan käyttöönotosta yrityksessä on myös mahdol- lista neuvotella luottamushenkilön kanssa.
Sovittavat asiat liukuvassa työajassa
1. Säännöllinen päivittäinen työaika
Työehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti sovittu säännöllinen päivittäinen työaika.
2. Kiinteä työaika
Se aika, jona työntekijän tulee olla työpaikalla, esimerkiksi klo 9-14. Kiinteän työ- ajan määrittely on tärkeää töiden järjestelyiden vuoksi.
3. Työajan vuorokautinen liukumaraja
Aika, jonka rajoissa työntekijä päättää saapumisensa työhön ja työstä lähtemisen. Kts. esimerkki 1.
4. Lepoaikojen sijoittaminen
Lepoajalla tarkoitetaan päivittäistä lepoaikaa. Päivittäisestä lepoajasta voidaan so- pia työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti.
5. Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä
Enimmäiskertymillä tarkoitetaan liukumasaldon plus- tai miinustuntien maksimi- määrää. Työehtosopimuksen 5.11 §:ssä määritellyt ylityksen ja alituksen maksi- mimäärät.
6. Liukuma-aika
Käytettävissä olevan liukuma-ajan täsmällinen tuntimäärä. Liukuma-ajaksi voidaan sopia korkeintaan 3 tuntia työehtosopimuksen perusteella, jolloin säännöllisen työ- ajan maksimipituudeksi muodostuu 11 tuntia. Liukuma-ajan tuntimääräksi voidaan myös sopia lyhyempi aika, kuten 2 tuntia. Liukuma-aika muodostuu liukumarajois- ta. Xxx xxxxxxxxxxx xxxxxxx on 1 tunti ja iltapäivällä 1 tunti, on liukuma-aika yh- teensä 2 tuntia. Säännöllistä työaikaa voidaan tällöin pidentää korkeintaan 2 tun- tia.
Edellä olevien asioiden sopiminen on edellytys liukuvan työajan lainmukaiselle käyttämiselle.
Käytännöt koskien työsuhteen päättymistä Sopimuksen irtisanominen
Sopimus liukuvasta työajasta on irtisanottavissa kirjallisesti kolmen kuukauden irti- sanomisajalla, jonka aikana työaikasaldo tasataan nollaan. Työntekijä ja työnanta- ja voivat sopia myös työaikasaldon korvaamisesta rahallisesti.
Työsuhteen päättyminen
Kun työsuhde irtisanotaan puolin tai toisin, on syytä jo tässä vaiheessa ottaa huo- mioon liukumasaldon määrä. Xxxxxxxx työaikaa sovelletaan irtisanomisajalla sa- moin kuin muulloinkin työsuhteen aikana. Työsuhteen päättymisen yhteydessä on yleensä syytä pyrkiä siihen, että liukumasaldo tasoittuu mahdollisimman lähelle nollaa. Työnantaja ja työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että työntekijä käyttää irti- sanomisaikana liukumavapaita. Työnantaja ei voi kuitenkaan määrätä työntekijää liukumavapaille.
Liukumasaldon miinus- tai plustunnit tulee huomioida loppupalkassa (työaikalaki 24 §). Saldon plustunnit korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla. Mii- nustunnit puolestaan voidaan vähentää loppupalkasta samalla tavalla. Lasketta- essa kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkkaa käytetään jakajana lukua 161.
Ylityön kertyminen liukuvan työajan järjestelmässä
Työehtosopimuksen 8 §:n mukaan ylityötä on (työnantajan aloitteesta) sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työ. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä omasta aloitteestaan pidentää työaikaansa sovitun liukuvan järjestelmän mukai- sesti yli säännöllisen työajan, ei kyseessä ole ylityö, koska ylimääräisiä työtunteja ei ole tehty työnantajan aloitteesta. Tällöin on kyseessä normaali säännöllinen työaika, jota työntekijä tekee liukuvan työajan puitteissa.
Viikoittainen ylityö
Työehtosopimuksessa viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia. Työntekijän säännöllinen työaika voi kuitenkin vaihdella viikoittain liukumarajojen puitteissa. Siten työntekijän viikoittainen työaika voi olla enemmän kuin 40 tuntia ilman, että 40 tunnin ylittävä osa olisi ylityötä.
Liukuvalla työajalla voidaan pidentää vain vuorokautisen säännöllisen työajan pi- tuutta. Jos työntekijä on tehnyt viisipäiväisen työviikon ma-pe ja tekee lauantaina töitä työnantajan aloitteesta, on tehty työ tällöin viikoittaista ylityötä.
Työaikakirjanpito ja xxxxxxx
Liukuvan työajan järjestelmässä on erityisen tärkeää hyvä työaikakirjanpito. Työn- antaja on työaikalain 37 §:n nojalla mm. kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suorite- tut korvaukset työntekijöittäin.
Liukumasaldo
Liukuvassa työajassa tulee pitää kirjaa liukumasaldosta. Tämä saldo vaihtelee sen mukaan, kun työntekijä käyttää oikeuttaan pidentää ja lyhentää säännöllistä vuo- rokautista työaikaansa.
Liukumakirjanpito
Yrityksessä tulee olla käytössä selkeä järjestelmä, jolla työntekijän liukumasaldoa voidaan seurata.
Tehdyt liukumat tulee eritellä työaikakirjanpidossa, jonka tiedot säännöllisesti an- netaan työntekijälle esim. palkkalaskelman liitteenä.
Liukuman tasoittaminen kokonaisina vapaapäivinä
Työntekijä voi halutessaan tasoittaa kertymää kokonaisina vapaapäivinä. Vapai- den pitämisestä on sovittava työnantajan kanssa ennen aiotun vapaan pitämistä. Xxxxxxxx tasoittamiseksi pidettyä kokonaista vapaapäivää pidetään työssäolon veroisena aikana.
Esimerkki 1:
● Säännöllinen työaika 8 tuntia.
● Liukuma-aika yhteensä 3 tuntia.
● Kiinteä työaika 9.30 – 14.00, jolloin työntekijän tulee olla töissä
● 0,5 tunnin ruokatauko työntekijän valitsemana ajankohtana
● Xxxxxxxxxxx 1 tunti aamulla ja 2 tuntia iltapäivällä
● Säännöllinen työaika klo 8.00 – 16.30, josta 30 min ruokataukoa
Tällöin työntekijän työpäivän työajan pituus voi olla enintään 11 tuntia (8 tuntia + 3 tuntia). Puolen tunnin ruokataukoa ei lasketa työaikaan.
Työntekijä voi aloittaa työpäivänsä aikaisintaan klo 7.00 (1 tunti ennen klo 8.00), koska liukumaraja säännöllisestä työajasta on 1 tunti aamulla. Työntekijän tulee aloittaa työt viimeistään klo 9.30, jolloin kiinteä työaika alkaa.
Työntekijä voi lopettaa työpäivänsä aikaisintaan klo 14.00, jolloin kiinteä työaika päättyy. työntekijä voi venyttää työpäiväänsä aina klo 18.30 asti (2 tuntia klo 16.30 jälkeen), koska xxxxxxxxxxx on 2 tuntia iltapäivällä. Klo 18.30 jälkeen ei ole mah- dollista tehdä liukuvaa työaikaa.
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN
1. Liittojen välillä on sovittu työajan lyhennyspäivistä, jotka on määritelty kiinteinä. Ko. päivät ilmenevät työehtosopimuksen 5.7 §:stä. Niihin ovat oikeutettuja lii- kenneopettajat ja AKT:n jäsenenä olevat toimistotyöntekijät riippumatta työpäi- vän pituudesta.
2. Näiden lisäksi on sovittu työaikaa lyhennettäväksi 4,5 päivää. Nämä ansaintaan perustuvat päivät määräytyvät seuraavasti:
A) 1.5.1989 tai sitä ennen alkaneet työsuhteet (riippumatta työpäivän pi- tuudesta):
Työssäoloaika kalenterivuonna | Lyhennys |
vähintään 2 kk | 1 päivä |
vähintään 5 kk | 2 päivää |
vähintään 8 kk | 3 päivää |
vähintään 11 kk | 4,5 päivää |
Vapaat on annettava lomakauden ulkopuolella työnantajan määräämänä aikana muuhun vapaaseen tai keskenään yhdistäen. Vapaasta on ilmoitettava vähin- tään 2 viikkoa ennen. Vapaan antamisesta voivat työnantaja ja työntekijä sopia toisinkin. Vapaapäivät on annettava kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Em. kuukausien lukumäärään luetaan ne kalenterikuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt vähintään 14 työpäivänä tai hänellä työpäivien asemasta on ollut vähintään 14 vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettua työssäolopäivän veroista päi- vää, lukuun ottamatta 1 kohdassa mainittuja äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja van- hempainvapaaseen sisältyviä päiviä. Työssäolon veroisiksi päiviksi luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuo- xxxxxxx kerryttävät päivät.
Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut em. perusteella kertyneitä vapaapäiviä, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinkertaisella palkalla. Jos taas lyhennysvapaita on työsuhteen päättyessä annettu enemmän kuin hänelle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on kertynyt, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen päivien palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia.
Sairaus- ja ym. poissaolot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennyspäivien antamiseen. Kokonaisina päivinä annetut työajan ly- hennyspäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä.
B) 1.5.1989 jälkeen alkaneet työsuhteet (edellytetään keskimäärin 40 tun- nin viikkotyöaikaa)
Kohdassa 2 mainittuun työajan lyhennykseen ovat oikeutettuja 1.5.1989 jälkeen alkaneissa työsuhteissa vain ne, joiden säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että palkansaajalla on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhen- tävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, joulu-
aatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä ja työehtosopimuksessa sovitut vapaa- päivät ja muut työaikaa lyhentävät työehtosopimuksen määräykset.
Työajan lyhennysvapaaseen ovat oikeutettuja työntekijät, jotka lyhentävät työ- aikaansa siten, etteivät pidä työehtosopimuksen 6.2 §:n mukaisia kahvitaukoja päivittäin, vaan yhtämittaisena vapaana.
PÖYTÄKIRJA TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHDOISTA
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen pöytäkirja autokoulujen toimistotyöntekijöiden työehdoista.
1 § Soveltamisala
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan autokouluissa työskenteleviin toimistotyöntekijöi- hin, jotka ovat jäseninä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa, ottaen huomi- oon liikenneopettajien työehtosopimuksen 1 §:ssä mainitut rajoitukset.
2 § Työaika
Työaika ja sen sijoittelut määräytyvät liikenneopettajien työehtosopimuksen mu- kaisesti, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole toisin sovittu tai sovita.
3 § Palkat
Toimistotyöntekijöiden tehtävien vaativuusryhmittely ja vähimmäiskuukausipal- kat ovat työehtosopimuksessa tämän pöytäkirjan jälkeen.
4 § Muut työsuhteen ehdot
Muiden työehtojen osalta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välistä liikenneopetusalan työehtosopimus- ta paitsi niiden määräysten osalta, jotka koskevat vain muuta kuin toimistotyötä.
5 § Sitovuus
Tällä pöytäkirjalla on työehtosopimuksen voima ja velvoittavuus.
6 § Työrauhavelvoite
1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän pöytäkirjaan kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kiellettyjä.
2. Seuraamukset tämän pöytäkirjan rikkomisesta määräytyvät työehtosopimus- lain sekä keskusjärjestöjen PT ja SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopimuk- sen perusteella.
7 § Pöytäkirjan voimassaolo
Tämä pöytäkirja on voimassa 1.5.2014 lukien 31.1.2017 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELY
Ryhmittelyohjeet:
Määriteltäessä toimistotöiden vaativuusryhmää on tehtävän sisältö ensin selvitet- tävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuusryhmittelyn yleismääritelmien perusteella kumman ryhmän vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.
Ryhmittelyn avuksi on vaativuusryhmien kohdalla mainittu ryhmän tyypillisimpiä tehtäviä:
B Tavanomainen toimistotyö | C Vaativampi toimistotyö |
Tehtävät ovat pääosiltaan toistuvia ja edellyttävät omatoimisuutta sekä käsit- tävät kaikki autokouluissa suoritettavat perustehtävät. | Tehtävät edellyttävät alan aikaisempaa työkokemusta tai ammattikoulutusta sekä harkintaa menettelytapojen valin- nassa. |
Perustehtäviä ovat normaaliin toimisto- rutiiniin ja asiakaspalveluun liittyvien tehtävien lisäksi mm. ajovarausten suorittaminen, tutkintoaikojen varaami- nen ja maksuliikenteen hoito. | Tehtävät edellyttävät mm. palkanlas- kennan, osakirjanpidon ja vaativien tilastojen laadinnan tasoisia tehtäviä. |
C-vaativuusryhmään pääsyn edellytyksenä on, että työntekijä hallitsee useampia C-ryhmän tehtäviä ja suorittaa säännöllisesti useampia tämän tasoisia tehtäviä.
Toimistotyöntekijöiden palkkataulukko 1.9.2014
Helsinki | B | C |
1. vuotena | 1655 | 1703 |
2. vuotena | 1683 | 1770 |
4. vuotena | 1732 | 1842 |
6. vuotena | 1798 | 1908 |
8. vuotena | 1884 | 1992 |
11. vuotena | 1912 | 2066 |
Muu Suomi | B | C |
1. vuotena | 1593 | 1641 |
2. vuotena | 1621 | 1708 |
4. vuotena | 1666 | 1773 |
6. vuotena | 1727 | 1843 |
8. vuotena | 1806 | 1925 |
11. vuotena | 1872 | 1997 |
Toimistotyöntekijöiden palkkataulukko 1.9.2015
Helsinki | B | C |
1. vuotena | 1662 | 1710 |
2. vuotena | 1690 | 1777 |
4. vuotena | 1739 | 1849 |
6. vuotena | 1805 | 1916 |
8. vuotena | 1892 | 2000 |
11. vuotena | 1920 | 2074 |
Muu Suomi | B | C |
1. vuotena | 1599 | 1648 |
2. vuotena | 1627 | 1715 |
4. vuotena | 1673 | 1780 |
6. vuotena | 1734 | 1850 |
8. vuotena | 1813 | 1933 |
11. vuotena | 1879 | 2005 |
Yllä olevia toimistotyöntekijöiden palkkataulukoita sovelletaan noudatettaessa 37,5 tunnin viikkotyöaikaa.
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LIIKENNEOPETUSALAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA AJALLE 1.5.2014 – 31.1.2017
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet liikenneopetusalan työehtosopimuksen uudis- tamisesta työmarkkinakeskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja sopineet muuten seuraavaa:
1. Sopimuskausi
Työehtosopimus on voimassa 1.5.2014 – 31.1.2017.
2. Palkankorotukset
2.1. Sopimuskauden ensimmäisen jakson palkankorotukset
Sopimuskauden ensimmäinen jakso kestää 1.5.2014 – 28.2.2016.
1.9.2014 lukien palkkoja yleiskorotetaan 20 euroa. Taulukkopalkkoja korotetaan 20 euroa.
1.9.2015 lukien palkkoja yleiskorotetaan 0,4 prosenttia. Taulukkopalkkoja koro- tetaan 0,4 prosenttia.
Edellä mainitut ovat tätä sopimuskautta koskeva korotustapa.
2.2. Sopimuskauden toisen jakson palkankorotus
Sopimuskauden toinen jakso kestää 1.3.2016 – 31.1.2017.
Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastele- maan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvi- tystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkki- nakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutus-ajankohdasta. Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson pe- rusteella ja suhteutetaan sen mukaan.
2.3. Taulukkopalkkakorotukset sopimuskaudella
2.3.1. Taulukkopalkkakorotukset 1.9.2014 lukien
Liikenneopettajat
Työkokemus | Helsinki | Muu Suomi |
Peruspalkka | 2252 | 2130 |
väh. 3 kokemusvuotta | 2335 | 2205 |
väh. 6 kokemusvuotta | 2424 | 2285 |
väh. 9 kokemusvuotta | 2515 | 2370 |
väh. 12 kokemusvuotta | 2615 | 2461 |
väh. 15 kokemusvuotta | 2725 | 2556 |
Toimistotyöntekijät
Helsinki | B | C |
1. vuotena | 1655 | 1703 |
2. vuotena | 1683 | 1770 |
4. vuotena | 1732 | 1842 |
6. vuotena | 1798 | 1908 |
8. vuotena | 1884 | 1992 |
11. vuotena | 1912 | 2066 |
Muu Suomi | B | C |
1. vuotena | 1593 | 1641 |
2. vuotena | 1621 | 1708 |
4. vuotena | 1666 | 1773 |
6. vuotena | 1727 | 1843 |
8. vuotena | 1806 | 1925 |
11. vuotena | 1872 | 1997 |
2.3.2. Taulukkopalkkakorotukset 1.9.2015 lukien
Liikenneopettajat
Työkokemus | Helsinki | Muu Suomi |
Peruspalkka | 2261 | 2139 |
väh. 3 kokemusvuotta | 2344 | 2214 |
väh. 6 kokemusvuotta | 2434 | 2294 |
väh. 9 kokemusvuotta | 2525 | 2379 |
väh. 12 kokemusvuotta | 2625 | 2471 |
väh. 15 kokemusvuotta | 2736 | 2566 |
Toimistotyöntekijät
Helsinki | B | C |
1. vuotena | 1662 | 1710 |
2. vuotena | 1690 | 1777 |
4. vuotena | 1739 | 1849 |
6. vuotena | 1805 | 1916 |
8. vuotena | 1892 | 2000 |
11. vuotena | 1920 | 2074 |
Muu Suomi | B | C |
1. vuotena | 1599 | 1648 |
2. vuotena | 1627 | 1715 |
4. vuotena | 1673 | 1780 |
6. vuotena | 1734 | 1850 |
8. vuotena | 1813 | 1933 |
11. vuotena | 1879 | 2005 |
2.3.3. Sopimuskauden toisen jakson korotus
Sopimuskauden toisen jakson palkankorotus määräytyy aikanaan allekirjoitus- pöytäkirjan yllä olevan 2.2. kohdan mukaan.
3. Työehtosopimuksen irtisanominen
Jos edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotusta koske- vissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimieli- syyteen viimeistään 15.6.2015, työehtosopimuksen osapuolilla on oikeus 31.10.2015 mennessä irtisanoa sopimuksensa päättymään ensimmäisen sopi- musjakson loppuun 28.2.2016.
4. Alakohtaiset määräykset
Tes 5.7 §:n 5. kappaleen alle lisätään informatiivisesti: ”Pöytäkirjamerkintä 1:
Vapunpäivän (1. toukokuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain vapun- päivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa mukaan.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Itsenäisyyspäivän (6. joulukuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain itse- näisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä mukaan.”
Tes 11.7 §:n 1. kappaleeseen muutetaan:
”…on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin, sairaanhoitajan tai terveyden- hoitajan antama, työnantajan hyväksymä todistus. Mikäli työnantaja osoittaa tie- tyn selvitysmenettelyn, suorittaa työnantaja sen hankkimisesta aiheutuvat kus- tannukset.”
Tes 11.7 §:n loppuun lisätään:
”Työnantaja voi hyväksyä satunnaisten ja enintään kolmen päivän kestoisten työkyvyttömyyksien selvittämisen työntekijän työnantajan edustajalle tekemällä ilmoituksella.”
Tes 21.1 §:n 2. lauseeksi muutetaan:
”Jos koulutus joudutaan järjestämään säännöllisen työajan ulkopuolella, makse- taan koulutuksen ajalta palkka lukematta aikaa työaikaan sekä korvataan siitä aiheutuvat suoranaiset kustannukset.”
Tes 16.8 § lisätään:
”Lomaltapaluuraha saadaan työntekijän aloitteesta sopia palkalliseksi vapaaksi osittain tai kokonaan. Samalla on sovittava vapaan ajankohdan määräytymi- nen.”
Tes 20 § ja muutkin työehtosopimuksen osat: Ajanmukaistetaan sukupuoli- neutraalisti statukseksi ”luottamushenkilö” korvaamaan vanhentuneen luotta- musmiesnimikkeen. Oikeustila ei muutu.
Erinäiset voimassaoloaikamääräykset: muutetaan sopimuskaudeksi 1.5.2014 – 31.1.2017.
5. Työryhmät Pätevyystyöryhmä
Perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on seurata liikenneopettajan pätevyy- den (lupa) myöntämistä koskevan lainsäädännön muutoksia. Jos ennen työeh- tosopimuskauden alkua tai sen aikana säädetään muutoksia liikenneopettajan pätevyyden myöntämisessä, niin työryhmä kokoontuu kuukauden kuluessa rat- kaisemaan asian mahdolliset vaikutukset työehtosopimuksen 7 §:ään, jonka 1, 4 ja 5 kohtien määräykset tarkistetaan lainsäädännön tasolle siten, että liiken- neopettajan pätevyyden saaneet tulevat samaan asemaan kuin nykyisen liiken- neopettajaluvan haltijat. Sovittavat työehtosopimusmuutokset tulisivat voimaan lainsäädännön muutosten voimaantulon sekä uudella pätevyydellä liikenneopet- tajan tehtävässä toimimisen tosiasiallisesta hetkestä, kuitenkin aikaisintaan 1.5.2014 lukien.
Xxxxxxx työajan seurantaryhmä
Sopimuskauden aikana seurataan liukuvan työajan käyttöä yrityksissä mm. pyy- tämällä yrityksissä tehdyt sopimukset osapuolten tarkasteltavaksi. Mikäli liuku- van työajan käytössä esiintyy epätietoisuutta tai ongelmia, niin työryhmä käsitte- lee ne viipymättä ja tekee ongelmien poistamiseksi lisäohjeistuksia.
6. Allekirjoitukset
Helsingissä 5. päivänä marraskuuta 2013 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry