EKOSYSTEEMI VAHVISTUU

TEEMA ENERGIA JA INFRA

05⁄2022

Yhdessä verkkovuotoja vastaan

Oululaisen SensorFun kehittämä Beacon-sovellus valvoo, etteivät asiakkaiden eristetyt tuotantoverkot vuoda. Sovellus toimii itsenäisesti

sekä Scalance- että Simatic-teollisuusalustoilla. Yhteistyö tarjoaa asiakkaille toimivaksi testatun kokonaistoteutuksen sekä SensorFun ja Siemensin vahvan asiantuntemuksen.

xxxxxxx.xx/xxxxxxxx

KULUTUSJOUSTO ⁄⁄ ENERGIAKONVERSIO

Miten energiasiirtymä voi onnistua?

Miten teollisuus suhtautuu muutokseen?

Teollisuus työskentelee jatkuvasti uusien innovaatioiden parissa luodakseen ratkaisuja energiamuutoksen onnistumiseksi. Samalla kun uusiutuvat energialähteet kehittyvät, kasvaa myös tarve energian varastointiin.

Xxxxxxx+Hauser tukee asiakkaitaan matkalla kohti kestävää tuotantoa. Changes-asiakaslehdestämme löydät erilaisia näkökulmia kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Haluatko tietää lisää?

xxx.xx.xxxxxxx/changes_fi

SISÄLLYSLUETTELO

TÄMÄN LEHDEN ASIANTUNTIJAT

Energia ja infra

Teema:

Kulutusjouston uudet mahdollisuudet energiamurroksessa 8

Energiamarkkinoilla siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Tuulisähkön määrän lisääntyessä ongelmana on tuotannon ennakoimattomuus.

Xxxx Xxxxxx

on Åbo Akademin vanhempi yliopistonlehtori. Juttu sivulla 22

Xxxx-Xxxxxx Xxxxxx on Tampereen yliopiston maisteriopiskelija.

Juttu sivulla 22

Laitosautomaatio energiakonversion tukipilarina 14

Vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotannon joustavaan toimintaan tarvitaan toimiva ja luotettava automaatiojärjestelmä.

Automaatioalan vaikuttaja

Xxxxx Xxxxxxxx 32

Xxxxx Xxxxxxxx on Fingridin toimitusjohtaja ja toimii suomalaisen energiateollisuuden näköalapaikalla.

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx on Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja.

Juttu sivulla 22

LISÄKSI TÄSSÄ NUMEROSSA

Päätoimittajalta	4	Open Industry 4.0	30
Pääkirjoitus	6	Muistokirjoitus Xxxxxx Xxxxxxx	34
Hajautettu versionhallinta	16	Uutisväylä	35
Yhdessä verkkovuotoja vastaan	20	Järjestösivut: SAS	39	Xxx Xxxxxx
Automaatiotekniikan		Järjestösivut: SMSY	40	on Aalto yliopiston
koulutusalan näkyvyys	22	Järjestösivut: Robotiikkayhdistys	41	Senior University Lecturer.
Miten teollisuus- ja autoala hyötyvät 5G:stä	26	Pakina	42	Juttu sivulla 22

5/2022 LOKAKUU ENERGIA JA INFRA

Painos

3 000

6 numeroa vuodessa

38. vuosikerta

Päätoimittaja

Xxxx Xxxxx puh. 0400 704927

xxxx.xxxxx@xxxxxxxxxxxxxxx.xx Viestintäluotsi Oy

Tiedotteet yms.

xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxx.xx

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Automaatioväylä Oy Asemapäällikönkatu 12 B

00520 Helsinki xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx puh. 050 400 6624

xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxx.xx

Ilmoitukset

Bouser Oy

Xxxxx Xxxxxxx, puh. 0400 444 435 xxxxx.xxxxxxx@xxxxxx.xx

Xxxxx Xxxxxxx, puh. 040 500 9929 xxxxx.xxxxxxx@xxxxxx.xx

Toimitusneuvosto Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Xxxx Xxxxxx

Julkaisijajärjestöt

Suomen Automaatioseura ry xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys ry xxx.xxxx.xx/xxx

Kustantaja

Automaatioväylä Oy ISSN 0784-6428 (painettu)

ISSN 2814-452X (verkkojulkaisu)

Tilaushinnat

Vuosikerta 90,00 €

Irtonumero 14,30 €

Tilaukset ja ilmoitustilavaraukset

xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx Paino PunaMusta, Forssa Aikakausmedia ry:n jäsen

PÄÄTOIMITTAJALTA

E

Energiaa ja osaajia

nergia ja kaikki siihen liittyvä ovat viime aikoina olleet kaikkien huulilla. Yleinen keskustelu energi- asta on keskittynyt lähinnä sähkön hintaan, mutta energiakysymykset ovat paljon monipuolisempia

ja monimutkaisempia kuin vain kuluttajille näkyvä töpselisähkön hinta.

Valtamedioissa on näkynyt artikkeleita energian riittä- vyydestä Suomessa. Kyse ei ole niinkään aina nettokapa- siteetista, vaan haasteena on myös maamme siirtokapa- siteetti. Sähkönsiirto ei ole vain energian siirtoa paikasta A paikkaan B, vaan se on tarkkaa nuorallataiteilua verkon oikeansuuruisen kuormituksen kanssa.

Tähän saakka säätöä on tehty suurimmalta osin teollisuu- den ja säätövoimaloiden avulla, mutta tulevaisuudessa voidaan säästötalkoisiin ottaa mukaan myös kotitaloudet, kuten sivun 8 artikkelissa kerrotaan. Myös energian varastointi on kysymys, jolla on suuri merkitys maamme sähköverkkojen ja sähkönkulutuksen kannalta tulevaisuu- dessa. Tulevaisuudessa tarvitaan myös muita joustavampia energian varastointimahdollisuuksia. Yksi tällainen on vety ja sen synteettinen tuotanto. Sivun 14 artikkelissa pereh- dytään synteettisen vedyn mahdollisuuksiin ja tuotannon vaatimuksiin.

Tämänkin lehden palstoilla pohditaan säännöllisesti sitä, mistä automaatio- ja robotiikka-, kuten koko teknologia-ala yleensä tulevat samaan tulevaisuuden työntekijänsä. Tämän lehden sivulla 22 alkaa artikkeli, jossa pohditaan auto- maatioalan houkuttelevuutta ja sitä, kuinka sitä voitaisiin parantaa. Yhtenä parannettavissa osa-alueista artikkelin kirjoittajat pitävät automaation sisällyttämistä lukion oppimäärään samalla tavalla kuin nykyisessä opetussuun- nitelmassa opetetaan sähköopin, mekaniikan tai vaikkapa lämpöopin käsitteitä.

EKOSYSTEEMI VAHVISTUU

Yhdessä verkkovuotoja vastaan

Oululaisen SensorFun kehittämä Beacon-sovellus valvoo, etteivät asiakkaiden eristetyt tuotantoverkot vuoda. Sovellus toimii itsenäisesti

sekä Scalance- että Simatic-teollisuusalustoilla. Yhteistyö tarjoaa asiakkaille toimivaksi testatun kokonaistoteutuksen sekä SensorFun ja Siemensin

vahvan asiantuntemuksen.

xxxxxxx.xx/xxxxxxxx

Olen jo vuosikymmenten ajan saanut jokapäiväisessä työssäni pohtia erilaisten teknologioiden ja ilmiöiden kuulumista käsitesateenvarjon tai toisen alle. Automaatio- alalla olen ilokseni huomannut, että olemme varsin avoin ammattiyhteisö, jolle uusien ilmiöiden ottaminen osaksi automaatioalan suurperhettä varsin luonnollinen tapa toimia.

Xxxx Xxxxx

Päätoimittaja

”Olemme varsin avoin

ammattiyhteisö”

05⁄2022 TEEMA ENERGIA JA INFRA

KULUTUSJOUSTO ⁄⁄ ENERGIAKONVERSIO

Lue

Automaatioväylä 5/2022 verkosta: xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/ lehti/verkkolehti/

| EK11-17E |

Skaalautuva, tehokas, helppokäyttöinen

EtherCAT-terminaalit energianhallintaan

Hallinta Mittaus Monitorointi

EtherCAT-terminaalit energianmittaukseen:

EtherCAT-terminaalit prosessinohjauksen optimointiin ja kustannustehokkaaseen energianmittaukseen

Soveltuu laajasti erilaisiin käyttötarkoituksiin: sähköverkon valvonnasta ja proses-

siohjauksesta tarkkoihin tehonmittaussovelluksiin

Uusi SCT-virtamuuntajasarja täydentää energianmittausportfolion sensorilta PC-pohjaiseen ohjausjärjestelmään saakka

Lue lisää energianmit- tauksen tarjoamista mahdollisuuksista.

PÄÄKIRJOITUS

Energian kaksi todellisuutta ja insinöörien missio

V

iime vuoden syksyllä käynnistyi energian hintakriisi Euroo- passa. Se syveni ja voimistui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sodan seurauksena venäläi-

sen energian tulo Eurooppaan hiipui. Samalla paljastui, kuinka jo syksyinen hinnannousu oli Kremlin käsikirjoitta- maa kaasun viennin rajoituksineen.

Yhtäkkiä kamppailemme sen kanssa, riittääkö sähkö ja lämpö Euroopassa, miten yritykset ja kotitaloudet voivat selvitä laskuistaan ja millaisia työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia tällä kaikella on. Juuri kukaan ei onneksi halua venä- läistä energiaa takaisin.

Tämän rinnalla meillä on toinen todel- lisuus. Se, josta puhuimme ennen sotaa. Siirrymme puhtaan teknologian avulla kohti ilmastoneutraalia energiajärjestel- mää. Ensin energian tuotannossa, sitten sen käytössä liikenteessä ja teollisuu- dessa. Yritykset ja kansalaiset investoivat ja puhdas energia luo kasvua ja hyvin- vointia.

Nämä kaksi kuvaa energiasta ovat yhtä aikaa totta ja läsnä, vaikka ne vaikuttavat kovin ristiriitaisilta.

Kriisi vauhdittaa muutosta. Se on kriisien yleinen piirre, mutta tässä aivan ilmeinen lopputulos. Voidaan tiivistetysti sanoa, että energiakriisi alkoi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Mutta kriisi ei pääty, kun sota päättyy. Vaan sitten kun olemme irtautuneet fossiilisen energian riippu- vuudesta.

Onneksi olemme Suomessa jo pitkällä. Meillä on kaikki edellytykset olla energia- murroksen voittajia. Kehittyä puhtaan ja kilpailukykyisen energian maaksi, joka houkuttelee yhä uusia investointeja.

Meillä on siihen paljon kilpailukykyteki- jöitä, kuten paljon uusiutuvaa energiaa, vahva ja kehittynyt energiainfrastruktuuri ja osaava kansakunta.

Tuleva energiajärjestelmämme onkin syytä rakentaa vahvuuksien varaan. Pitää yllä monipuolisuus: vesivoima, ydinvoima, bioenergia hurjasti kasvavan tuuli- ja aurinkosähkön rinnalla. Hyö- dyntää hyviä kaukolämpö- ja sähköverk- kojamme siihen, että uusiutuva energia

siirtyy ja muuttaa muotoaan. Ja jatkettava investointeja infraan: sähkön kantaverk- koon ja uuteen vetytalouteen.

Yhden tärkeän asian sota meille opetti: energiajärjestelmän on oltava joustava ja monipuolinen.

Joustavuus syntyy eri energiajärjestel- mien – sähkö, lämpö, liikenne, teollisuus

– vuorovaikutuksella sekä toimivilla laa- joilla energiamarkkinoilla. Automaation, ohjauksen ja digitaalisten palveluiden merkitys tulee olemaan valtava: miten

ja mihin ohjaamme ja varastoimme energiaa, miten hajautettu ja keskitetty tuotanto ja kulutus vuorovaikuttavat. Lähitulevaisuuden suuri haaste on järjes- telmän luotettava ja tehokas ohjaus. Siinä on insinöörikunnan missio.

Xxxxx Xxxxxxx

on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

”Kriisi vauhdittaa muutosta”

PLCnext Control PLCnext Engineer PLCnext Store PLCnext Community

Automaation uusi ulottuvuus

PLCnext Technology mahdollistaa automaatiohankkeiden toteuttamisen ilman perinteisten ohjausjärjestelmien rajoitteita. Voit työskennellä vapaasti haluamillasi ohjelmointikielillä ja kehitystyökaluilla hyödyntäen avoimen lähdekoodin ohjelmia ja sovelluksia. Voit myös integroida pilvipalvelut sekä tulevaisuuden teknologiat ja rajapinnat haluamillasi tavoilla. Ei lisenssimaksua!

On aika ajatella uusia tapoja. On aika tutustua PLCnext Technologyn tarjoamaan uuteen ulottuvuuteen:

#enhance #plcnext xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxx xxxxxxxxxxxx.xxx

Energia ja infra

Teema:

Kulutusjouston uudet mahdollisuudet energiamurroksessa

Energiamarkkinoilla on meneillään murros siirryttäessä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Tuulisähkön määrän lisääntyessä ongelmana on tuotannon ennakoimattomuus ja sitä kautta hintavaihtelut sähkömarkkinoilla.

TEKSTI XXXXX XXXXXXX, XXXXX XXXXXXXX, XXXX-XXXXX XXXXXXXXXXX, XXXXXXXXXX XXXXXX, XXXXX XXXXXXXX, VTT KUVA ISTOCKPHOTO

N

ykyiset sääennusteet eivät ole riittävän tarkkoja enna- koimaan tuulen nopeuden muutoksia ja tämä aiheuttaa ennustevirheen, jonka koko

kasvaa suhteessa rakennettuun kapasi- teettiin. Lisäksi tilanteet luovat riskejä sähköverkkojen stabiiliudelle, mikä vaatii lisäsijoituksia huippuvoimalaitok-

siin sekä niiden käynnistyksiä tarpeen mukaan kalliilla polttoaineella.

Kehitys on siis johtamassa siihen, että perinteisesti säätyvän tuotanto- kapasiteetin osuuden vähentyessä sähköjärjestelmän joustavuus vähenee. Aiemmin sähkömarkkinoilla tuotanto on mukautunut vaihtelevan kulutuksen muutoksiin, mutta jatkossa kulutuksen

tulisi mukautua tuotannon vaihtelui- hin.

VTT on kehittänyt yhdessä ener- gia-alan toimijoiden kanssa uusia toimintamalleja myös pienempien kulutuskohteiden, eli energiayhteisö- jen, kiinteistöjen, kauppakeskusten, asuntoyhtiöiden ja jopa yksittäisten kotien, tuomiseksi aktiivisiksi toimi-

Kuva 1. Tuotanto- ja kulutusjoustopotentiaalit Suomen sähköjärjestelmässä. (Simola, 2022)

joiksi joustomarkkinoille. Tämä uusi, hyödyntämätön kulutusjousto auttaisi yleistyessään sähkömarkkinoiden riskien hallinnassa sekä lisäisi säätövoi- man saatavuutta.

Pienet tuotanto- ja kulutuskohteet osana joustopotentiaalia

Tuotanto- ja kulutusjoustopotentiaalit Suomen sähköjärjestelmässä jakautuvat keskitettyihin (yli 1 MW) ja hajautettui- hin (alle 1 MW) (kuva 1). Keskitettyjä joustopotentiaaleja on sähkömarkki- noilla jo aktiivisesti hyödynnettynä, mutta hajautetuissa järjestelmissä löytyy hyödyntämätöntä potentiaalia, kuten hajautettu energiantuotanto, säh- kölämmitys- ja muut LVI-järjestelmät, sähköautojen latausjärjestelmät, jopa valaistus- ja muut sähkölaitteet.

Joustopotentiaalin on arvioitu jakautuvan seuraavasti osuuksina Suomen huippukuormasta 15 GW: teollisuus 9 %, sähkölämmitys 15,9 % ja muu jousto 12,5 %, ja yhteensä näiden vaikutukseksi on arvioitu 29,1–31,1 % huippukuormasta (Nordic Energy Research, 2019). Sähkölämmityksen lisäksi uusi merkittävä joustomahdol- lisuus ovat sähköautojen latausjärjes-

ja sähkölämmityksen osalta yhteensä jopa luokkaa 4-6 GW (taulukko 1).

Miksi pienempiä kulutuskohteita ei ole jo saatu mukaan kulutusjoustomark- kinoille? Nykyiset sähkön markkinapai- kat ovat kuluttajan kannalta saavutta- mattomissa: vaadittava teho on liian suuri, vasteajat ovat tiukat ja verifioin- tivaatimukset on suunniteltu suurille toimijoille (kuva 2). Ratkaisuksi on tarjottu aggregaattoreita, jotka toimivat kuluttajan ja markkinan välissä ja kerää- vät pienistä kulutuskohteista kokonais-

paketteja, jotka markkina pystyy käyt- tämään. Aggregaattorivetoiset palvelut ovat periaatteessa hyvä malli, mutta niissä kuluttajan tarjoamalle jousto- resurssille on vain yksi ostaja, joka haluaa kaupoista myös oman katteensa. Edullisten sähkönhintojen vuoksi yksit- täisten kuluttajien hyötymahdollisuus on ollut liian pieni, eli insentiiviä ei ole ollut. Teknisiä mittaus- ja ohjausmah- dollisuuksia kiinteistöissä ja kodeissa

ei myöskään ole ollut olemassa tai ne eivät ole olleet riittävän edullisia tai

telmät. Joustopotentiaalin arvioidaan kasvavan 2020-2035 latausjärjestelmien

Taulukko 1. Joustopotentiaaliarvioita sähköautolatausjärjestelmien ja sähkölämmityksen osalta vuosille 2020-2035. (Simola, 2022)

Kuva 2. Pohjoismaiset sähkömarkkinapaikat ja tuotteet ja toimijat niissä. (Spodniak, Ollikka, Honkapuro, 2019)

tarjoavat joustoa tietylle tunnille saa- daan aikaan kumulatiivinen jousto- reservi, joka on ostettavissa. Ostajat voivat hankkia tätä reserviä käyttöönsä tekemällä ostotarjouksen esimerkiksi hinta- tai paikkatiedon pohjalta.

Yhdellä tarjouksella voi ostaa joustoa vaikka tuhannelta pientoimijalta. Mark- kinapaikka hoitaa tiedonvälityksen sekä kirjanpidon. Sopimukset vahvistetaan digitaalisella tunnistuksella reaaliajassa.

Merkittävin ero aggregaattori-mal- liin verrattuna on se, että ostajia ja myyjiä on useita eikä väliportaita ole (kuvat 3 ja 4). Näin hinnat muodos- tuvat reaaliajassa todellisen tarpeen mukaisesti. Ostajalla tai myyjällä on

helppokäyttöisiä, eli ratkaisumalliakaan ei ole ollut tarjolla.

Fleximar-konseptin periaateratkaisu Fleximar-konseptin tavoitteena on luoda uutta kulutusjoustoa energia- markkinoille siirtämällä sähkönkulu- tusta ajallisesti optimaaliseen ajan- kohtaan ja jakamalla syntyvää hyötyä arvoketjun toimijoille, eli kuluttajille, sähköntuottajille ja siirtoyhtiöille.

Fleximarin periaateratkaisuna on kuluttajien sähkönkäyttökohteiden automaattinen ohjaus sähkömarkki- noiden tarpeiden mukaisesti. Tällaisia kulutuskohteita ovat muun muassa säh-

kölämmitysjärjestelmät, lämpöpumput, sähköautojen latausjärjestelmät, vesi- boilerit ja muut ohjattavat tehokuor- mat. Fleximarin avulla nämä resurssit saadaan hallitusti käyttöön ja kuluttajat mukaan energiamarkkinoille.

Fleximar-konsepti avaa joustomark- kinan kuluttajille: tarjottavalle joustolle ei ole alarajaa, kuluttaja voi määritellä joustolle määrän, pohjahinnan sekä ajankohdan, jolloin jousto on saatavissa. Lisäksi tarjoukseen liitetään aina myös paikkatieto. Tiedot menevät Flexima- rEX-alustalle, missä ne näkyvät ylös- tai alasjoustona kuluttajan määrittelemällä aikajaksolla. Kun tuhannet kuluttajat

keskinäinen sopimus ainoastaan silloin, kun tarjous on hyväksytty. Kun toimitus on tehty, kumpikin osapuoli on vapaa tekemään uusia sopimuksia. Osto- ja myyntitapahtumien tekeminen on täysin automatisoitu, koska välitysku- lujen on oltava erittäin matalat, kun myydään vain muutamien kilowattien toimituksia.

Tekninen ratkaisumalli

Fleximar-joustomarkkinapaikan tekni- nen ratkaisu sisältää erityiset automaat- tiset smartbotit eli online-optimointial- goritmit kulutusjouston hyödyntämi- seksi seuraavasti (kuva 6):

Kuva 3. Fleximar-joustomarkkinapaikan periaatemalli.

Kuva 4. Fleximar- joustomarkkinapaikan periaatemalli.

• Kuluttaja tekee joustomarkkinapai- kan kanssa joustosopimuksen (Smart Contract), jossa määritellään ylös- ja alasjoustomahdollisuudet kuluttajan käyttökohteista

• Automaattinen Trading Bot hoitaa kaupat markkinapaikalla (joustomark- kinan tarjoukset eli BID- ja ASK-pyyn- nöt täsmäytetään)

• Automaattinen Resource Manage- ment Bot etsii ylös- ja alasjoustomah- dollisuudet kuluttajien käyttökohteista

ja toteuttaa fyysisesti joustot syntynei- den kauppojen mukaisesti

• Syntyneet joustot todennetaan syntypaikalla ja joustosta maksetaan kuluttajalle.

Kuluttajat eivät voi tietää ennakolta markkinoiden tarpeita eivätkä pysty reagoimaan muutoksiin vaaditussa 15 minuutin aikaikkunassa eli käytännössä reaaliajassa. Siksi heillä on käytössään älykkäitä ohjelmoitavia ohjelmistoro- botteja. Nämä niin sanotut smartbotit

hoitavat käytännössä energian- ja joustonhallinnan kuluttajan puolesta: kuluttaja määrittelee, minkä verran joustoa haluaa maksimissaan myydä, mihin vuorokauden aikaan ja millä poh- jahinnalla. Trading Bot-smartbot tekee automaattisesti tarjouksia markkina- paikkaan pyrkien saamaan joustosta parhaan hinnan. Myös ostajilla on käytössään vastaavat työkalut: ostaja voi määritellä esim. alueen, miltä haluaa hankkia joustoa sekä ylärajan jouston hinnalle. Hintavaihtelut ohjaavat markkinapaikan toimintaa: kun hinta nousee, tulee lisää tarjontaa joustosta, kun yhä useammat smartbotit aktivoi- tuvat.

Energian joustomarkkinoille haluavat tuottajakuluttajat voivat kon- figuroida smartbotin oma kulutusjous- tonsa myymiseen markkinapaikassa. Smartbotit käyttävät useita datalähteitä tehdäkseen kauppapäätöksiä. Botti seuraa reaaliajassa kauppadataa ja kommunikoi markkinapaikan kanssa käyttäen REST-JSON-rajapintaa ja AMQP-protokollaa. Tämän tiedon perusteella botti tekee päätöksiä, onko edullisinta ostaa, myydä tai pidättäytyä kaupanteosta. Bottien konfigurointi tapahtuu kauppapaikassa olevasta käyttöliittymästä käsin. Saman käyttö- liittymän kautta käyttäjä tunnistautuu

Kuva 5. Esimerkki toteutuneesta kaupasta Fleximar-joustomarkkinalla.

Kuva 6. Fleximarin tekninen ratkaisumalli.

järjestelmään ja määrittelee hallinnas- saan olevat kulutuspaikat sekä niihin liittyvät omat preferenssinsä. Yhdessä kulutuspaikassa voi olla käytössä useita botteja.

Resource Management Bot

-smartbot sisältää mittaus-, ohjaus- ja estimointitoiminnot sekä erillisen kommunikaatiokerroksen. Ohjelmisto on modulaarinen ja esimerkiksi kom- munikaatiorajapinnat voidaan sovittaa erilaisiin laiteympäristöihin. Tällöin on mahdollista käyttää kaupallisia valmis- komponentteja ja pitää kustannustaso erittäin edullisena.

Lisätietoa Fleximar-alustasta

Fleximar-alusta on olemassa ja siihen voi tutustua verkossa (xxx.Xxxxxxxxxx.xxx) luomalla omat käyttäjätunnukset. Palvelimelta löytyvät kuvaukset ohjelmisto- komponenteista, kaupankäyntisäännöt, kommunikaatioprotokollat sekä ohjelmisto- esimerkit. Nämä ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Ohjelmistot on kehitetty Business Finlandin rahoittamassa ja VTT:n koordinoimassa Fleximar-projektissa. Nyt kehitystyö jatkuu Euroopan

Unionin rahoittamassa GLOCALFLEX-hankkeessa, jossa konseptia laajennetaan kattamaan Euroopan energiamarkkinoiden tarpeita.

Lähteet:

• Simola Visa, Jouston tarpeen kvantifiointimenetelmät. Diplomityö 2022, Aalto-yliopisto.

• Spodniak, P., Ollikka, K., Honkapuro,

S. (2019). The relevance of wholesale electricity market places: the Nordic case. The Economic and Social Research Institute (ESRI). Retrieved 2022.

Miten konsepti voi auttaa sähkömarkkinoita? Tällä hetkellä erityisesti taseen hallinta on kriittinen tekijä energiayhtiöille.

Nordpoolin hinnanvaihtelut voivat aiheuttaa hetkessä suuria tappioita, mikäli tasevirhe sattuu hintapiikin kohdalle. Markkinapaikka tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa suoraan kulutukseen ja näin tasevirhe voidaan eliminoida reaaliajassa ja vältytään lisäkuluilta. Markkinapaikan latens- siajat ovat vain muutamia minuutteja, jolloin sitä voidaan käyttää myös taajuusreservimarkkinoilla tuottamaan korjaavaa reserviä.

Fleximar-konseptin käyttö on tällä hetkellä mahdollista taajuusreservi- markkinoilla sekä tasemarkkinoilla tietyin rajoituksin: markkinasääntöjen mukaisesti kuluttajat ovat tällä hetkellä aina jonkin sähkönmyyjän taseessa ja tästä syystä ko. joustokapasiteettia ei

voi vielä tarjota kaikkien sitä tarvitse- vien käyttöön. Tämä vaatisi sitä, että aiheutetun tasevirheen kompensaa- tiosta sovitaan jollakin mekanismilla. Vastaava ratkaisu on jo käytössä taajuus- reservimarkkinoilla.

Nykyisillä markkinasäännöillä Fleximar-kauppapaikka voi jo toimia muun muassa aggregaattorin työkaluna reservimarkkinoilla ja paikallisten energiayhteisöjen työkaluna energian optimoinnissa. Erityisen mielenkiin- toisia sovelluskohteita ovat isommat kiinteistöt, kuten esimerkiksi kauppa- keskukset. Tämä joustomarkkinamalli toimii myös kaupankäynnissä, joka tapahtuu esimerkiksi tuulisähkön tuottajien ja heidän omien sähköasiak- kaidensa välillä.

November 15–18, 2022 Driving sustainable progress.

Industrial transformation begins here.

Experience automation of the future at electronica 2022!

Get your ticket now!

xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx

Information: JPO FairConsulting

Tel. x000 000 000 000, xxxx.xxxxxx@xxxxxxx.xx

Teema:

Energia ja infra

Laitosautomaatio energiakonversion tukipilarina

Energiamarkkinan myllerryksessä tarve tehokkaalle erilaisten tuotanto- ja varastointiprosessien hallinnalle

ja käytön optimoinnille tulee kasvamaan tulevina vuosina merkittävästi. Vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotanto tarjoavat mahdollisuuden laajamittaiseen joustavaan toimintaan, mutta jotta se onnistuu, tarvitaan

toimiva ja luotettava automaatiojärjestelmä ohjaamaan nopeasti muuttuvia tilanteita.

K

un fossiiliseen polttoon perustuvaa tasaista perus- voiman tuotantoa korvataan uusiutuvalla ja vaihtelevalla sähköntuotannolla, on

entistä tärkeämpää pystyä reagoi- maan nopeasti muutoksiin. Uusiu- tuva sääriippuva energia lisää mark- kinoiden volatiliteettia merkittävästi ja muutokset ovat yhä nopeampia ja

TEKSTI XXXXX XXXXX JA XXXXXX XXXX, P2X SOLUTIONS OY

voimakkaampia. Suurtenkin muu- tosten hallinnan perusteknologiat ovat onneksi kuitenkin jo olemassa. Niitä pitää pystyä skaalaamaan ja kehittämään merkittävästi tulevan energiamarkkinan menestyksekkään toiminnan varmistamiseksi.

Veden elektrolyysiin pohjautuva vedyn tuotanto mahdollistaa erittäin nopean sähkönkulutuksen säädön ja

polttokennoteknologia puolestaan sähkön nopean tuottamisen. Kun mukaan lasketaan vielä vedyn ja siitä edelleen valmistettavien synteettisten polttoaineiden varastot, lähes reaa- liaikaiset akkuvarastot, lopputuot- teiden optimoitu jakelu ja kulutus sekä regulaation mukaan muuttuva toimintaympäristö, ymmärrämme, että kokonaisuuden tehokas operointi

tulee haastamaan toimijat kautta linjan. Yhtenä peruspilarina on luotettava automaatiojärjestelmä, mikä mahdol- listaa kokonaisuuden reaaliaikaisen ohjauksen ja todellisen prosessi- ja varastodatan saatavuuden kaikkina aikoina. Luotettava data puolestaan tulee mahdollistamaan prosessia tulevaisuudessa ohjaavan tekoälyjär- jestelmän tehokkaan kouluttamisen ja tarjoamaan merkittävän kilpailuedun markkinalla.

Toiminnan skaalautuvuus keskiössä

P2X Solutions rakentaa tällä hetkellä Suomen ensimmäistä vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitosta Harjavaltaan. Vedyn tuotanto ja jakelu on aikataulutettu alkamaan kesällä 2024. Laitoksen nimellinen sähköteho on 20 megawattia, ja sen vuosittai- nen vedyn tuotantokapasiteetti on noin 3000 tonnia, mikä vastaa yli

250 vetykäyttöisen rekan vuosittaista kulutusta. Tulevaisuuden tavoitteena yrityksellä on rakentaa 1000 MW elektrolyysikapasiteettia vuoteen 2031 mennessä.

Ensimmäinen tuotantolaitos antaa suunnan P2X Solutionsin tuleville rat- kaisuille, koska uutena yrityksenä sillä ei ole aikaisempaa infrastruktuuria, johon laitos tulisi liittymään. Kokonai- suus voidaan täten rakentaa puhtaalle pöydälle ja valita toimivimmat tarjolla olevat digitaaliset ratkaisut ja työkalut. Näiden avulla tullaan saavuttamaan merkittäviä kilpailuetuja markkinan edelleen kehittyessä ja joustotarpeen kasvaessa. Markkina- ja asiakasdatan analysointi ja konvertointi prosessien reaaliaikaisiksi ohjausparametreiksi

”Tärkeintä on toteuttaa vihreää siirtymää päästöjä vähentämällä”

ja edelleen tarpeellisen prosessidatan mittaamiseksi tulee vaatimaan auto- maation eri tasojen välisten rajapin- tojen saumatonta yhteistoimintaa.

Tämä haastaa laajentamaan ajattelua yksittäistä laitosta laajemmin. P2X Solutionsin yhtenä tärkeimpänä tavoit- teena onkin yksittäisen tuotantolaitok- sen sijaan rakentaa toimiva ICT-ark- kitehtuuri, jolla pystytään joustavasti ohjaamaan yhtiön kaikkia laitoksia ja tuottamaan merkittävää hyötyä jousta- valle energiamarkkinalle.

Turvallisuus ja päästöttömyys kaikessa tekemisessä

Vety on hyvin monikäyttöinen ja lähinnä maakaasusta tuotettua fos- siilista vetyä hyödynnetään tälläkin hetkellä suuria määriä esimerkiksi

metalli- ja kemianteollisuudessa. Vedyn ominaisuuksien puolesta käyttömahdollisuuksia on kuitenkin useita muitakin liikenteestä ja elekt- roniikkateollisuudesta aina yksinker- taiseen polttoprosessiin. Monikäyttöi- syyden toinen puoli on vetymolekyy- lin pieni koko ja erittäin korkea reak- tiivisuus, mitkä aiheuttavat korkeat vaatimukset laitteistolle ja käytölle turvallisen toiminnan takaamiseksi. Nopea reagointi ongelmatilanteissa on välttämätöntä, mikä tarkoittaa käytännössä kattavan anturoinnin ja automaation hyödyntämistä laajasti vedyn käyttökohteissa.

Vedylle on viime aikoina annettu värikoodeja: vihreä, sininen, harmaa ja niin edelleen, joilla viitataan vedyn tuotantomenetelmään ja kyseessä olevan menetelmän aiheuttamiin ilmastopäästöihin. Värejä tärkeämpää on kuitenkin vaikuttaa käytännössä ilmastonmuutokseen. Päästöt eivät tunnista väriä, vaan tärkeintä on toteuttaa vihreää siirtymää päästöjä vähentämällä. Samalla uusiutuvan energian vallatessa energiamarkkinaa täytyy järjestelmän toiminta taata isojen energiavarastojen avulla. Ilman edistyksellistä automaatiota tässä ei onnistuta. Haastetta siis riittää, mutta me olemme P2X Solutionsissa lähte- neet tätä tietä raivaamaan.

Kuva istockphoto

Hajautettu

versionhallinta tehostaa teollisuusrobottien ohjelmointia

Hajautettu versionhallinta on ohjelmistokehittäjien tärkeä voimavara, jota he käyttävät lähes poikkeuksetta.

Hajautetun versionhallinnan käyttö näkyy myös teollisuusrobottien ohjelmointityössä. Se ei kuitenkaan ole saavuttanut teollisuusrobotiikassa yhtä suurta suosiota kuin muussa ohjelmointityössä. Versionhallinnan hyödyntäminen teollisuusrobottien ohjelmoinnissa parantaa työtapoja ja tehostaa työtä, mutta sen käyttö ja yhteiset toimintatavat kannattaa opetella huolellisesti.

TEKSTI XXXXXX XXXXXXXX, ALGOL TECHNICS OY KUVAT PIXABAY, ISTOCKPHOTO

V

ersionhallinta on menetelmä jäsentää tietoa niin, että ver- siot ja niiden sisältämät tiedot ovat erotettavissa toisistaan, niiden historiaa voidaan seu-

rata ja aiemmat versiot saadaan tarpeen tullen käyttöön. Versionhallinnassa versioinnin kohteena ovat tiedostot

ja niiden sisältämä tieto. Tiedoston tyypillä tai sen sisältämällä tiedolla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä. Etenkin hajautetussa versionhallinnassa on val- tavasti hyötyä, jos tiedostojen sisältämä tieto on ihmisen luettavissa olevassa muodossa.

Versionhallinnan kehityksen alkuvaiheessa paikallinen versionhallin- tajärjestelmä kehitettiin helpottamaan ohjelmakoodin muutosten hallintaa.

Keskeisimmät kehitettävät ominaisuu- det olivat eri versioiden tarvitseman tallennustilan pienentäminen, yhteen versioon tehdyn muutoksen toimivuu- den varmistaminen muissa versioissa, muuttuneen tiedon tarkka määrittä-

version varmistaminen. Seuraavan sukupolven keskitetty versionhallinta lisäsi versionhallinnan käyttömahdolli- suuksiin usean työntekijän yhdenaikai- sen työskentelyn samojen tiedostojen kanssa. Nykyään käytetyin kolmas ver- sionhallinnan sukupolvi on hajautettu versionhallinta. Se parantaa yhteistyön toimivuutta ja tuottaa lisää hyödyllisiä ominaisuuksia aiempien sukupolvien ominaisuuksien lisäksi. Hajautettu ver- sionhallinta on saavuttanut suurimman suosion eri versionhallintatavoista, ja Git hajautettuna versionhallintajärjes- telmänä käytetyimmän versionhallinta- järjestelmän aseman.

”Versionhallinta- järjestelmän käyttö tuo monia etuja”

Versionhallinnan käyttö teollisuusrobotiikassa Useimmille robotiikan ammattilaisille versionhallinta on vähintäänkin osittain tuttu käsite. Versionhallintaa hyödyn- netään teollisuusrobotiikassa, mutta se ei ole vielä saavuttanut yhtä suurta suo- siota kuin muussa ohjelmointityössä, jossa sitä hyödynnetään lähes poikkeuk- setta. Hajautettu versionhallinta on versionhallintatavoista suosituin niin teollisuusrobottien ohjelmoinnissa kuin muussa ohjelmointityössä. Git-ver- sionhallintajärjestelmä on saavuttanut suosiota myös teollisuusrobotiikassa.

Git integroituu tällä hetkellä jo Xxxxxxx koneohjaimien ja teollisuus- robottien ohjelmointiympäristöihin.

Viitteitä on saatu siitä, että version- hallinta olisi tulossa lähiaikoina myös osaksi myös ABB:n teollisuusrobottien ohjelmointiympäristöä RobotStudiota. Vaikka rajapinta versionhallintaan olisi olemassa ohjelmointiympäristössä, mukaan kaivattaisiin monipuolisem- pia ominaisuuksia. Teollisuusrobotti muodostaa liikeratoja ohjelmoitujen pisteiden välissä usean eri parametrin funktiona. Liikerataan vaikuttaa muun muassa liikekäskyn tyyppi. Liikeratoja on vaikea tai mahdoton hahmottaa pelkästä ohjelmakoodista. Mikäli ohjelmointiympäristö kykenisi visuali- soimaan eri ohjelmaversioiden väliset liikeratojen erot, se voisi tuoda suurta etua versionhallinnan hyödyntämiseen.

Hajautetun versionhallinnan merkitys työelämälle

Versionhallintajärjestelmän käyttö tuo monia etuja, kuten ohjelmoijien

ketterän yhteistyön mahdollistamisen. Hajautetun tai keskitetyn versionhallin- nan käyttäjät hyötyvät ohjelmakoodin hajautuksesta, joka suojaa ohjelma- koodia osaltaan tiedon häviämiseltä.

Versionhallinta helpottaa muistamaan mitä muutoksia on viimeksi tehty ja täten helpottaa työn jatkamista esimer- kiksi loman jälkeen. Ohjelmakoodin eri versioiden helppo vertailu ja koodin yhdistäminen nopeuttavat ohjelmoin-

minen ja asiakkaalla käytössä olevan Hajautetun versionhallinnan keskeisimmät edut.

Teollisuusrobotiikan mahdollinen tulevaisuus

tityötä etenkin silloin, kun saman ohjelman kanssa työskentelee useita ohjelmoijia.

Robottimerkki ei suoraan aseta rajoitteita versionhallinnan käytölle. Yhteistyörobottien osalta versionhallin- nan hyödyntäminen on rajoittuneem- paa johtuen ohjelmointiympäristöstä. Usein yhteistyörobotit ohjelmoidaan graafisesti, joka ei tuota samanlaista lukukelpoista lähdekoodia kuin teolli- suusrobottien ohjelmointiympäristö.

Graafisesti luotujen ohjelmien kanssa rajoittavia tekijöitä ovat ohjelmakoodiin tehtyjen muutosten vieminen lukukel- poisessa muodossa versionhallintaan

ja muutosten tuominen versionhal- linnasta ohjelmointiympäristöön. Muutosten vertailu ja muutosten yhdistäminen voivat olla haasteellisia tai mahdottomia toteuttaa graafisesti luotujen ohjelmien kanssa.

Versionhallinnan hyödyntäminen teollisuusrobottien ohjelmoinnissa parantaa työtapoja ja tehostaa työtä. Tutkimuksen tulosten mukaan version- hallinta koetaan hyödylliseksi ja käyt- töönottoa tai käyttöä ei pidetä esteenä versionhallinnan hyödyntämiseksi. Eri versiohallintajärjestelmiin perehtymi- sen lisäksi kannattaa miettiä ja sopia työntekijöiden kanssa yhteiset toimin-

tatavat versiohallinnan käyttämiseksi. Jos kaikki eivät tunne yhteisiä toiminta- tapoja tai noudata sovittua työnkulkua, saattaa se johtaa tehottomaan version- hallinnan käyttöön. Huonoimmassa tapauksessa seurauksena voi olla, ettei motivaatiota versionhallinnan käyttöön enää ole.

Teollisuusrobotiikan ohjelmoinnin tulevaisuus Tulevaisuudessa versionhallinta tavoittaa yhä laajemmin teollisuusro- botiikan ohjelmoinnin. Eri ohjelmoin- tiympäristöihin kehitetään rajapintoja versionhallintajärjestelmiin, mikä ketteröittää versionhallinnan hyödyntä- mistä. Eri versiot saadaan visualisoitua selkeästi ja niiden vertailu on helppoa. Eri versioiden vertailussa muutokset robottien liikeradoissa tulevat esiin selkeästi. DevOps-menetelmät tukevat ohjelmointityötä. DevOps-työkaluihin lukeutuu muun muassa suunnittelu-, katselmointi-, wiki-sivusto-, jatkuvan integraation-, jatkuvan toimituksen-, tehtävienhallinta- ja projektinhal- lintatyökalut. Tulevaisuuden robot- tiohjelmoinnissa otetaan käyttöön DevOps-menetelmät ohjelmoinnin tehostamiseksi. DevOpsin myötä versionhallintaan viedyt muutokset testataan automaattisesti järjestel-

”Versionhallinnan hyödyntäminen parantaa työtapoja ja tehostaa työtä”

mässä, joka pystyy tarkistamaan myös liikeradat, robotin konfiguraatiot ja sin- gulariteetit. Järjestelmä paketoi valmiin kokonaisuuden ladattavaksi tuotan- toon. Teknologia näiden menetelmien hyödyntämiseen on olemassa, ja ehkäpä niitä hyödynnetään jo jossain.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Xxxxxxxx, X. 2022. Hajautettu versionhallinta teollisuusrobotiikassa

— Tutkimus versionhallinnan mahdollisuuksista. Oulun ammattikorkeakoulu. Robotiikan tutkinto-ohjelma. YAMK-opinnäytetyö.

Jatkotutkimuksella lisätietoa

Yksi jatkotutkimuksen aihe on DevOps-menetelmien hyödyntämi- nen teollisuusrobotiikassa. Alemman

korkeakoulututkinnon opinnäytetyöksi sopisi versionhallinnan tai DevOps-me- netelmien käytännön hyödyntäminen teollisuusrobotiikassa tai cobotiikassa (collaborative robotics). Se tuottaisi tärkeää tietoa niille, jotka suunnitte- levat versionhallintajärjestelmän tai DevOps-menetelmien hyödyntämistä teollisuusrobottien ohjelmoinnissa.

Robotiikan asiantuntijatehtäviin tähtäävissä koulutuksissa ei yleisesti esiinny versionhallintaan liittyviä opin- toja. Jotkut robotiikan tai automaatio- alan opinto-ohjelmia tarjoavat ammat- tikorkeakoulut vaikuttaisivat kuitenkin tarjoavan opetusta myös versionhallin- taan. Robotiikan asiantuntijatehtävissä olisi etenkin tulevaisuudessa hyötyä, jos versionhallinnasta olisi voinut hankkia osaamista jo alan opintojen yhteydessä.

Versionhallinta kasvattaa asemaansa teollisuusrobottien ohjelmoinnissa

Lähteet

Xxxxxx, S., Straub, B. 2014. Pro Git. Second Edition. Apress. Hakupäivä 19.2.2022. xxxxx://xxxxxx.xxx/xxxxxx/xxxxxx0/xxxxxxxx/xxxxxxxx/0.0.000/xxxxxx.xxx.

Xxxxxxxx, X. X. 1975. The Source Code Control System. IEEE Transactions on Software Engineering ( Volume: SE-1, Issue: 4, December 1975). IEEE Personal

Account. Hakupäivä 3.3.2022. xxxxx://xxxxxxxxxx.xxxx.xxx/xxxxxxxx/0000000. Vaatii käyttöoikeuden.

Xxxxxxxx, X. 2022. Hajautettu versionhallinta teollisuus- robotiikassa – Tutkimus versionhallinnan mahdollisuuksista. Oulun ammattikorkeakoulu. Robotiikan tutkinto-ohjelma. AMK-opinnäytetyö. Hakupäivä 27.9.2022.

Hajautettu versionhallinta on käytetyin versionhallintatapa myös teollisuusro- bottien ohjelmoinnissa. Versionhallinta on saavuttanut jo kohtalaisen aseman teollisuusrobottien ohjelmoinnissa ja

sen eduista ollaan tietoisia. Version- hallinta tulee yleistymään teollisuus- robotiikan ohjelmoinnissa. Kasvavaan käyttäjämäärään viittaa versionhallin- nan etujen tiedostamisen lisäksi myös teollisuusrobottien ohjelmointiympäris- töjen versionhallintaa tukeva kehitys.

Harkitseeko yrityksesi Teollisuus 4.0 -siirtymää?

Roadmap 4.0 -palvelumme on juuri teitä varten, autamme lunastamaan digitalisaation lupaukset.

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

xxx.xxxxxx.xx xxxxx@xxxxxx.xx

x000 0 000 0000

Yhdessä verkkovuotoja vastaan

SensorFun kehittämä Beacon-sovellus valvoo, etteivät asiakkaiden eristetyt tuotantoverkot vuoda.

Sovellus toimii itsenäisesti sekä Scalance- että Simatic-teollisuusalustoilla.

TEKSTI XXXXX XXXXX KUVA XXXXX XXXXXXX

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Siemensiltä,

Xxxx Xxxxxxx SensorFulta

ja Xxxxx Xxxxxxxx SensorFulta.

S

ensorFun kehittämä Beacon-so- vellus valvoo jatkuvasti eriytetty- jen ja eristettyjen verkkojen tilaa etsimällä niistä pääsyä kiellettyi- hin verkkoihin.

”Monissa organisaatioissa pyritään eriyttämään ja eristämään automaatio- ympäristössä olevia verkkoja. Eristämi- nen on yksi tietoturvan kulmakivistä, ja Beacon valvoo, että se toteutuu onnistuneesti. Mikäli jokin menee

mönkään, asiakas saa siitä välittömästi tiedon”, kertoo XxxxxxXxx toimitus- johtaja ja yksi perustajista, Xxxxx Xxxxxxxx.

Beacon on herättänyt kiinnostusta niin teollisuudessa, valtiollisissa toimi- joissa kuin perinteisissä IT-organisaa- tioissa.

”Asiakkaitamme ovat muun muassa Caruna, Fingrid, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Terrafame, Suomen

Ilmavoimat, Kyberturvallisuuskeskus, Synopsys ja Seagate”, Kenttälä listaa.

Helppous avainasemassa Tuotantoverkkojen eristys on erityisen kriittistä monille teollisuusyrityksille. SensorFu ja Siemens tekevät yhteis- työtä, jotta Beacon-sovellus toimisi mahdollisimman helposti asiakkaiden olemassa olevissa automaatiojärjestel- missä.

”Yhteistyömme pääasiallinen synergiavisio on se, että asiakkaamme pystyisivät ottamaan sovelluksemme mahdollisimman helposti, laajamit- taisesti ja nopeasti käyttöön. Koska monella asiakkaallamme on automaa- tioympäristössään valmiiksi Siemensin laitteita, heidän on helppo ottaa sovel- lus käyttöönsä tutussa alustassa tutun kumppanin kanssa”, Kenttälä sanoo.

”Testausvaihe Siemensin kanssa meni ketterästi. Aika nopealla aika- taululla saatiin testauslaite ja testit valmiiksi. Se oli selvää pässinlihaa siltä osalta – ei jääty sutimaan”, kuvailee Kenttälä.

Beacon sijoitetaan aina piilotettui- hin verkkoihin.

”Olemme testanneet sovelluksen yhteensopivuuden Scalance LPE

9403- ja Simatic IoT2050 -reunalasken- tayksiköissä, jotka sijaitsevat tyypilli- sesti eristetyn verkon eri kerroksissa.

Kun mietitään Beaconin sijoitteluun

sopivaa alustaa, niin Siemensiltä löytyy ratkaisu mihin tahansa sijoittelutar- peeseen. Simatic IoT2050 voi olla sisällä automaatiosolussa, ja Scalance LPE 9403 on suunniteltu olemaan automaatiosoluja yhdistävässä tuotan- toverkossa”, kertoo tuotantoverkkojen asiantuntija Xxxxx Xxxxxxxxxxx Siemensiltä.

SensorFu Oy

• Perustettu vuonna 2017 Oulussa.

• Kymmenkunta työntekijää.

• Liikevaihto: 242 000 euroa (2021).

• Visio: Annamme asiakkaillemme varmuuden siitä, että heidän tietoturvallisuuspolitiikkansa ovat ja pysyvät sinetöityinä.

• Tätä et tiennyt: Xxx XxxxxxXxx perustajista ja työntekijöistä oli vuonna 2014 mukana tutkijaryhmässä, joka löysi kriittisen, miljooniin laitteisiin liittyvän, Heartbleed- haavoittuvuuden.

Yhteistyö tarjoaa asiakkaille toimi- vaksi testatun kokonaistoteutuksen sekä SensorFun ja Siemensin vahvan asiantuntemuksen.

”Meillä on infrastruktuurialusta, asiakkaalla on tarve ja SensorFulla on sovellus, jolla asiakkaan tarpeeseen pys- tytään vastaamaan. Siemensille tämä on ekosysteemin keräämistä. Haluamme tuoda asiakkaidemme tietoon erilaisia ratkaisuja, joissa meidän laitteitamme pystyy hyödyntämään. Erityisesti prosessiautomaatiopuolella on kysyntää tietoturvaa tukeville sovelluksille”, Kumpulainen toteaa.

Pitkää ikää tuotantoverkoille

Vanhojen tuotantojärjestelmien päivit- täminen, uuden tehtaan rakentaminen, liitettävyyden luominen tuotantojärjes- telmiin. Kaikissa näissä tapauksissa tulee aiheelliseksi tarkastella tuotantoverkkojen rakennetta ja toiminnallisuutta niin käytet- tävyyden, tietoturvan, eheyden kuin uusien teknologioiden kannalta.

Itse miellän verkot palveluiden tarjoa- misalustaksi ja sen vuoksi aloitan verkon suunnittelun aina kartoittamalla, minkälaista sanomatietoa tuotantoverkossa halutaan mahdollisesti siirtää nyt ja tulevaisuudessa. Työvuodet tuotantoverkkojen parissa ovat opettaneet seuraavaa:

Optimoi verkko tarkoitettuun tehtä- vään. Priorisoi ja kovenna verkkoliikenne ja laitteet.

Varaudu laajennuksiin ja skaalaustarpei- siin. Jo verkon suunnittelun alkumetreillä on olennaista varautua mahdollisiin tulevaisuu- den tarpeisiin. Järjestelmän skaalautuvuus tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi, kun pääte-

tään rakentaa uusi tuotantohalli tai laajentaa olemassa olevaa tuotantojärjestelmää.

Ota haltuun uudet teknologiat, jotka täydentävät verkkojen toimintaa parantaes- saan niiden tehokkuutta ja luotettavuutta.

Varaudu uhkiin. Toiminnallisilta ja kyberuhkilta suojautuminen varmistaa osaltaan tuotannon jatkuvuutta.

Varmista näkyvyys ja yhdistettävyys, joiden avulla mahdollistetaan reaaliaikainen tilannekuvan muodostaminen sekä tuotan- non kehittäminen.

Validoi ja dokumentoi. Verkkojen toiminnan testaaminen ja dokumentointi tukevat tuotannon elinkaaren hallintaa ja ylläpitoa sekä varmistavat käytettävyyttä.

Metaforaa käyttääkseni verkko on kuin ihmisen verisuonisto, jonka tarkoituksena on toimia luotettavana siirtoväylänä erilaisten aineiden kuljettamiseen elinten välillä. Xxxxxx suunnittelijan tehtävä on varmistaa, että tuo- tannon koko keho pysyy terveenä ja toiminta- kykyisenä − sen elinkaaren loppuun asti.

TEKSTI XXXXX XXXXXXXXXXX, SIEMENS

KUVA XXXXX XXXX, SIEMENS

Automaatiotekniikan koulutusalan näkyvyys

– mitä mieltä nuoret ovat automaatioalasta ja miten korkeakoulut tavoittavat heidät?

Miksi nuoret eivät tunne automaatiota ja automaatioalan opintoja, vaikka automaatio näkyy ja kuuluu kaikkialla?

Xxxxxxxxxx automaatioala näyttäytyy nuorille ja mitä he siitä ajattelevat?

Miten alan korkeakoulut tavoittavat nuoria?

TEKSTI XXXX-XXXXX XXXXXXXX, TAMPEREEN YLIOPISTO, XXX XXXXXX, AALTO YLIOPISTO, XXXX XXXXXX, ÅBO AKADEMI, XXXX-XXXXXX XXXXXX, TAMPEREEN YLIOPISTO

KUVAT ISTOCKPHOTO

Y

liopistojen ja korkea- koulujen tekniikan alat pyrkivät houkuttelemaan tekniikasta kiinnostuneita nuoria hakijoiksi, jotka olisivat aidosti motivoi- tuneita tarjolla olevista

koulutusaloista. Vuosittain yliopistojen ja korkeakoulujen pääkohderyhmänä ovat uudet ylioppilaat, jotka vertailevat potentiaalisia opiskelupaikkoja kes- kenään, ajattelevat opiskelijaelämään liittyviä tulevia kokemuksia mahdol- lisesti uudella paikkakunnalla ja jotka arvioivat alojen tarjoamia tulevaisuu- den työmahdollisuuksia. Perinteiset hakupainealat kuten tuotantotalous ja teknillinen fysiikka ovat aina houkutel- leet merkittävästi laadukkaita hakijoita, ja siksi näiden alojen opiskelupaikoista käydään vuosittain kovaa kilpailua.

Myös trendienmukaiset alat kuten biotekniikka ja kiinnostavasti nimetyt uudet avaukset, kuten Aalto-yliopiston teknillinen psykologia, vaikuttavat vetä- vän runsaasti uusia hakijoita puoleensa.

Automaatiotekniikka ei oikeastaan ole koskaan ollut varsinainen hakupai- neala, vaikka automaatio on läsnä kaik- kialla yhteiskunnassa, niin tekniikassa kuin taloudessa sekä ihmisten jokapäi- väisessä arjessa. Automaation merkitys kasvaa jatkuvasti tekniikan monialai- sessa sovelluskentässä, ja siksi automaa- tioalan osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Automaatio ei näy lukio-opinnoissa Lukiolaiset opiskelevat fysiikan kurs- seilla opetussuunnitelman mukaisesti esimerkiksi sähköoppia, sähkömag- netismia, mekaniikkaa ja lämpöoppia jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja tekniikan ilmiöissä. Niissä he pääsevät tutustumaan perinteisissä tekniikanaloissa kuten teknillisessä fysiikassa, sähkö-, kone-, rakennus- ja energiatekniikassa tarvitta- vaan käsitteistöön, ilmiöihin ja laskuop- piin, mitkä tarjoavat tarttumapintaa maailman toimimisen lainalaisuuksien ymmärtämiseen. Myös tietotekniikka on läsnä lukiolaisten arjessa, vaikka se ei ole yhteisenä oppinaineena lukioissa.

Monessa lukiossa on kuitenkin tietotek- niikan peruskursseja ja jopa ohjelmoin- nin alkeita tarjolla. Tietotekniikka

on monelle nuorelle myös vapaa-ajan harrastus.

Lukio-opinnot eivät pohjusta automaatiotekniikkaa vastaavalla tavalla, eikä automaatiotekniikalla ole merkittävää roolia nuorten harrastus- toiminnassa. Lukiossa ei tyypillisesti tarjota esimerkkejä, miten matemaat- tisissa aineissa opittuja asioita voidaan soveltaa automaatiotekniikassa ja sen opiskelussa, mikä on toki ymmärrettä- vää.

Automaatio jakaa nuorten mielipiteitä Automaatio ja robotiikka ovat usein esillä valtamediassa, joka toisinaan kuvaa niiden yhteiskunnallista merki- tystä tavalla, joka ei välttämättä herätä positiivisia mielikuvia nuorissa. Nuo- rien kanssa keskusteluissa on käynyt ilmi, että automaatiotekniikka mielle- tään varsin kirjavasti ja kaksijakoisesti: Osa nuorista ajattelee, että automaatio korvaa ihmisten työpaikkoja ja syrjäyt- tää heitä tulevaisuudessa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tällainen mielikuva alasta ei liene kovin houkutteleva maailman- pelastajasukupolven ajatuksissa. Jotkut nuoret taas näkevät automaation itses- tään toimivien koneiden ja laitteiden suunnittelutekniikkana tai samaistavat sen robotiikan kanssa. Nuorten kaik- kein tyypillisin käsitys automaatiotek- niikasta on kuitenkin se, ettei oikein tiedetä, mitä se varsinaisesti on. Myös automaatiotekniikan tarjoamat mah- dollisuudet tuntuvat olevan nuorille vieraita.

Harvoin kuulee nuorten kertovan,

että automaatiotekniikka edesaut- taa energiankulutuksen ja päästöjen

vähentämiseen keskittyvän teknologian kehitystä ja ympäristöystävällisten tuotteiden valmistusta – bioteknis-

ten järjestelmien tai automaation ohjelmistopalvelujen kehityksestä ja tietoturvan merkityksestä puhumatta- kaan. Matematiikkaan ja luonnontie- teisiin orientoituneet lukiolaiset eivät myöskään tiedä automaatioon keskei- sesti liittyvän säätötekniikan tarjoavan

matemaattisesti mielenkiintoisen ja haastavan aihealueen opiskeltavaksi. Säätötekniikka on käytännössä täysin tuntematon käsite tekniikasta kiinnos- tuneille nuorille, vaikka sillä on merkit- tävä rooli niin yliopistojen ja korkea- koulujen opetuksessa ja tutkimuksessa kuin automaatioalan teknologisten innovaatioiden kehittämisessä.

Miten tietoa automaatiotekniikan koulutusalan merkityksestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin välittää nuorille ja xxxxx tavoin heitä voisi tavoittaa nykyistä paremmin – heitä huomioivalla ja kiinnostavalla tavalla?

Luma-toiminta ja DI-päivä

Luma-toiminta (luonnontieteet ja matematiikka) pyrkii edistämään luon- nontieteiden ja tekniikan alan oppilai- tosten ja koulujen välistä yhteistyötä. Luma tarkoittaa käytännössä samaa kuin kansainvälinen lyhenne STEM (Science, Technology, Engineering

and Mathematics). Suomi on jaettu Luma-alueisiin, joilla kaikilla on oma organisaationsa ja toimintatapansa. Esimerkiksi Uusimaa on jaettu kahden eri Luma-keskuksen välille: Helsingin yliopiston Luma-keskukseen ja Aalto Junioriin.

Luma-toiminnalla on tarkoitus innostaa tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneita nuoria alan opin- toihin. Tällä hetkellä Luma tarjoaa Aalto-yliopistossa automaatioteknii- kalle valmiin toimintaympäristön alan mainostamiseksi, tiedon jakamiseksi ja kiinnostuneiden opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Välineitä näihin

ovat esimerkiksi lukiolaisille suunnatut luennot ja erikoiskurssit, tiedepäivät ja laboratoriotyöt Luma-laboratorioluo- kissa, sekä tutkijavierailut lukioissa ja tiedekilpailut. Nämä kuitenkin vaativat paljon panostamista, sillä Luma-toi- minta ei perinteisesti ole painottunut automaatioon vaan matematiikkaan, kemiaan, sähkötekniikkaan, fysiikkaan ja tietotekniikkaan.

Esimerkiksi robotiikkaa sisältävät työt ja kilpailut ovat olleet Aalto-yli- opistossa suosittuja. Muutaman päivän

pituisella mikro- ja nanoteknologian erikoiskurssilla lukiolaiset tutustuivat aurinkokennojen materiaaleihin ja tekniikkaan, latasivat aurinkokennoilla akkuja, joita käytettiin robottisarjasta rakennettujen robottiautojen energia- lähteinä. Tavoitteena oli leikkimielisellä kilpailulla selvittää ”Kenen auto ajaa pisimmälle?”

Myös Åbo Akademi on hyödyntänyt kilpailuja hakijoiden houkutteluun.

Esimerkiksi DI-päivänä tunnetussa tapahtumassa osallistujat saavat kokea päivän insinöörinä. Päivän keskeisenä elementtinä on ollut kilpailu, jonka pääpalkintona on ollut uusin iPhone. Tapahtuma on ruotsinkielinen ja se on vuosittain täyttänyt kaikki 60 paikkaa. Itse kilpailu on koostunut erilaisista teknisistä tehtävistä, joissa on paino- tettu, ettei tekniikka ole sama asia kuin matematiikka ja luonnontieteet.

Automaatio on ollut kilpailussa mukana kaksi kertaa, ja automaatio-osuus on liittynyt dynamiikan ymmärtämiseen, on/off-säätimeen, sekä P- ja I-säätimiin, joita on päivillä sovellettu esimerkiksi huoneen lämpötilan säätöön.

Tekniikan Kutsu -media

Suomalaiset tytöt ovat vuodesta toiseen PISA-tulosten mukaan maailman tai- tavimpia luonnontieteissä, mutta vain

pieni osa heistä pyrkii tekniikan alalle opiskelemaan. Tähän on useita syitä, joista yksi keskeisin ja pitkäaikaisin on tekniikan alojen koulutukseen kohdis- tuvat ennakkoluulot. Myös epätietoi- suus siitä, mitä diplomi-insinööri tekee isona, on vaikuttanut nuorten naisten halukkuuteen hakeutua tekniikan aloille. Tekniikan Kutsu -media pyrkii poistamaan tekniikan alaan liittyviä ennakkoluuloja ja sen tarkoitus on houkutella etenkin naisia tekniikan alalle. Tekniikan Kutsu jakaa inspiroi- via uratarinoita, viestii tekniikan alan mahdollisuuksista ja jakaa hauskoja kertomuksia teekkarikulttuurista.

Tekniikan alat automaatiotekniikka mukaan lukien ovat hyvin edustettuina Tekniikan Kutsu -mediassa. Tällä het- kellä Tekniikan Kutsu on aloittamassa mielenkiintoista juttusarjaa, jossa esitellään, kuinka yritykset torjuvat ilmastonmuutosta tekniikan avulla.

Tekniikan Kutsua on tehty jo yli 15 vuotta ja sen julkaisumuotoa on muutettu yhteiskunnan ja tekniikan

kehittyessä. Ensimmäisinä vuosina jul- kaistiin lehteä, minkä jälkeen siirryttiin blogiin, joka tavoitti lehteä suuremman yleisön. Nykyään Tekniikan Kutsu julkaisee sisältöä myös Instagramissa

ja TikTokissa, koska sieltä nykynuoret tavoitetaan kaikkein parhaiten.

Tavoitetaanko nuoret?

Tavoittavatko automaatiotekniikan tarpeisiin kohdennettu Luma-toi- minta, erikoiskurssit, tiedepäivät ja

-kilpailut myös nuoria, jotka eivät lähtökohtaisesti ole kiinnostuneita tekniikan alasta ja automaatiotek- niikasta, vai houkuttelevatko nämä tapahtumat pikemminkin nuoria, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita ja ovat ehkä hakemassa alalle muu- tenkin? Tällaiset tapahtumat vaativat fyysistä läsnäoloa aikaan ja paik- kaan sidotussa ympäristössä, mutta samalla ne tarjoavat henkilökohtaisia kokemuksia ja aitoa kosketuspintaa alalle. Entä millainen rooli etenkin nuorten naisten tavoittamisessa

on nykyisten opiskelijoiden yllä- pitämällä Tekniikan Kutsu -medi- alla, joka pyrkii ajasta ja paikasta riippumattomasti olemaan aktiivinen juuri niillä alustoilla, joita nuoret käyttävät ja joissa he aikaansa viet- tävät? Kummallakin on epäilemättä paikkansa tiedon välittämisessä ja mielikuvien luomisessa. Merkitystä on myös nykyisten opiskelijoiden kokemuksilla ja tuntemuksilla,

mitkä vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka ylpeitä he ovat opiskelemas- taan alasta ja miten he viestivät siitä muille ihmisille.

AUTOMAATIOPÄIVÄT 2023

AUTOMATION DAYS 2023

AUTOMAATIO JA KONEOPPIMINEN VIHREÄN SIIRTYMÄN MAHDOLLISTAJINA

28.–29.3.2023 XXXXXX XXXXX HELSINKI

Vihreä siirtymä koskee kaikkia automaation sovelluskohteita tehtaista ja teollisista prosesseista hajautettuun energiantuotantoon ja energia-

tehokkaaseen rakennusautomaatioon. Älykäs sähköverkko, kulutusjoustot, bioprosessit ja energian varastointi- ja muuntoprosessit tulevat vaatimaan uusia säätö-, optimointi-, aikasarjaennustus-, vikadiagnostiikka- ja kunnonvalvontaratkaisuja. Näihin tarkoituksiin on automaatioalalla pitkälle kehitettyjä tekniikoita, joiden rinnalle on viime vuosina otettu käyttöön koneoppimistekniikoita, jotka ovat saaneet paljon huomiota erityisesti tiedeyhteisössä. Erityisesti yrityksiä haastetaan esittelemään teollisen mittakaavan ratkaisuja, joita vastaan koneoppimisen mahdollisuuksia voidaan peilata.

Esitelmiä toivotaan kuitenkin laajasti automaation osa-alueilta. Aihealueina mm.

TUOTHAN NÄKEMYKSESI AIHEESEEN JA KESKUSTELUUN, TERVETULOA

Esineiden Internet (IoT), reunalaskenta (edge) ja pilvipalvelut (cloud)

Tekoäly ja koneoppiminen Koulutus ja elinikäinen oppiminen Säätöteoria ja systeemitekniikka Mallinnus ja simulointi Ihmiskeskeinen automaatio

Digitaaliset kaksoset (Digital twins) Ympäristöön liittyvät sovellukset Energiaan liittyvät ratkaisut Prosessiautomaatio ja säätö Robotiikka ja koneautomaatio Rakennusautomaatio

Automaatio ja robotiikka terveydenhuollossa

MUKAAN!

DAYS SPEAKS MORE ENGLISH NOW,

HAVE A LOOK ON

xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/ automationdays2023

ESITELMÄ- KUTSU

CALL FOR PAPERS

CALL FOR PARTICIPATION

CALL FOR EXHIBITION

Esitelmäkutsu ja kirjoitusohjeet – abstraktit 15.11.2022 mennessä! xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx0000/xxxxxxxxxxxxx/

Call for papers and writing instructions – submit your abstract before November 15th! xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxx0000/xxxx-xxx-xxxxxx/

xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx0000 xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx0000

Miten teollisuus- ja autoala hyötyvät 5G:stä

5G ei paranna pelkästään mobiiliviestintää. Suuremmat tiedonsiirtonopeudet parantavat toki verkkosivustojen selausta älypuhelimella, mutta 5G:n merkittävin vaikutus tulee todennäköisemmin sovelluksista, joita ei ole vielä keksitty.

Tässä artikkelissa käsitellään sitä, miten 5G saattaa vaikuttaa teollisuuteen ja autoalaan ja miten 5G:tä voi hyödyntää.

N

ykyiset langalliset tiedonsiir- toarkkitehtuurit rajoittavat monia nykypäivän älykkäitä tehtaita. Ne perustuvat hyväksi havaittuihin verkkoihin, kuten

Industrial Ethernet, Profinet tai CAN- bus, joilla yhdistetään erilaisia laittei- den käyttämiä antureita, toimilaitteita ja ohjaimia. Kiinteät liitännät tekevät pienistäkin tuotantotilojen muutoksista aikaa vieviä ja kalliita.

TEKSTI XXXX XXXXXXX, MOUSER ELECTRONICS KUVAT MOUSER

Aiempien sukupolvien langattomat verkot, mukaan lukien nopea 4G/LTE, eivät ole pystyneet tarjoamaan autono- mian edellyttämää reaaliaikaista rea- gointikykyä ja alhaista latenssia. Lisäksi tehtaan lattia on vaikea toimintaympä- ristö, jossa korkea sähkökohina ja säh- köinen interferenssi asettavat haasteita monille vanhemmille langattomille viestintätekniikoille. 5G:n paremmat verkko-ominaisuudet (kuva 1) voivat

ratkaista joitain näistä ongelmista, mikä lisää järjestelmän tehokkuutta ja joustavuutta.

Yksi automatisoitujen tehtaiden tärkeimmistä toiminnoista on valvonta. 5G mahdollistaa Massive Machine-Type Communications (mMTC) -ominaisuu- den, joka täyttää laajojen langattomien anturiverkkojen (WSN) tarpeet. 5G

on edeltäjiään energiatehokkaampi, mikä on erittäin tärkeää yhdistettyjen

Kuva 1. 5G tukee monenlaisia teollisia sovelluksia. (Lähde: 5GACIA)

akkukäyttöisten laitteiden käyttöiän pidentämiseksi ja huollontarpeen mini- moimiseksi.

Liikkeenohjauksessa ja teollisuus- robotiikassa, jotka vaativat tarkkuutta ja reaaliaikaista herkkyyttä, Time-Sen- sitive Networking (TSN), joka käyttää langallista teollista Ethernetiä, on ollut ensisijainen verkkotekniikka. Ultra-Re- liable Low-Latency Communication (URLLC) -yhteyden ansiosta 5G on varteen otettava langaton vaihtoehto ja mahdollistaa lisäksi pilvirobotiikan.

Kolme toisiinsa liittyvää teknolo- giaa, joiden soveltaminen tehdasympä- ristössä on aluillaan, ovat virtuaalitodel- lisuus, lisätty todellisuus ja tekoäly (VR/ AR/AI). Suuren nopeuden ja URLLC:n ansiosta 5G mahdollistaa reunalas- kennan. Siten energiaintensiivisiä laskelmia voidaan suorittaa pilvessä, minkä ansiosta kentän puolella voidaan käyttää edullisempia ja vähemmän monimutkaisia laitteita.

5G:n käyttöönottoon liittyy haasteita ja mahdollisuuksia

Aiempiin langallisiin ja langattomiin verkkotekniikoihin tehtyjen investoin- tien suojaamiseksi 5G-projektit on integroitava saumattomasti olemassa olevaan infrastruktuuriin. Yksi merkit- tävimmistä haasteista tähän mennessä on, että sisäpeitto ei ole koskaan ollut mobiiliverkko-operaattoreiden (MNO) prioriteetti. Avoimien radioliityntä- verkkotekniikoiden kehitys pienentää 5G-radioliityntäverkkojen (5G RAN) kokonaiskustannuksia, mikä tekee yksi- tyisestä 5G:stä, joka tunnetaan myös nimellä Non-Public Network (NPN), käyttöönotosta realistisen mahdollisuu- den. Yrityksille, jotka päätyvät tähän vaihtoehtoon, sääntelyviranomaiset ympäri maailmaa tarjoavat yksityiselle 5G:lle oman kustannustehokkaan taajuuden. Lisäksi, tehtaan toiminnal- lisista tarpeista riippuen, yksityinen 5G voidaan joko eristää kokonaan julki- sesta verkosta tai jakaa sen kanssa.

5G ja yhdistetyn auton aikakausi Autoalankin ennustetaan hyödyntävän 5G:tä ensimmäisten joukossa, vaikka voikin kestää muutaman vuoden,

Kuva 2. 5G-yhteydellä varustetut autot.

ennen kuin tason 5 (L5) autonomia on kaupallisesti toteutettavissa. On

kuitenkin todennäköistä, että seuraava auto, jonka ostat, on internetyhteen-

sopiva telematiikan, tietoviihteen ja ajoneuvon ja ympäristön välisien

solukkoverkkoyhteyksien (C-V2X):n hallitsemiseksi.

7.–9.11.2023 Helsingin Messukeskus

METALLINTYÖSTÖ JA LIITTÄMINEN | ROBOTIIKKA

Varaa nyt paikkasi vuoden tärkeimpään teknologiatapahtumaan

xxxxxxxxxx.xxxxxxxxxxx.xxx

Xxxxx Xxxxxxxxxx, puh. 040 565 1433 xxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xxx

Kuva 3. GPP:n C-V2X-standardien kehitys. (Lähde: 5GAA)

Nykyään yhdistetty auto voi tuottaa jopa 4 teratavua dataa päivässä, mikä vastaa noin 500 elokuvaa. C-V2X-vies- tintätekniikan viimeaikainen kehitys käyttää jo näitä tietoja monin tavoin. Esimerkiksi moottorinhallintajärjestel- mien tiedot lähetetään nyt etähuolto- keskuksiin ennakoivaa huoltoa varten. Tietoa paikallisista liikenneolosuhteista ja säästä voidaan myös syöttää yleiseen turvajärjestelmään. Jopa kuljettajan käyttäytyminen ja ajoneuvon ajokilo- metrit voidaan syöttää tietokantoihin käyttöperusteisia vakuutussopimuksia varten.

3rd Generation Partnership Project (3GPP) on maailmanlaajuinen stan- dardointielin solukkoviestintäjärjes- telmille mukaan lukien radioyhteydet, ydinverkko- ja palveluominaisuudet, jotka tarjoavat täydellisen järjestelmä- kuvauksen. Viimeisten 5 vuoden aikana se on parantanut C-V2X:n toimivuutta solukkoverkkotekniikan kehityksen mukaiseksi (kuva 3). Julkaisun 16 ominaisuudet tasoittavat tietä ajoavus- tinjärjestelmille (ADAS).

Vaikka itse ajavien autojen laaja saatavuus saattaa tuntua vielä melko kaukaiselta, joitakin erittäin korkean profiilin kokeita on tehty. Tesla, Google ja BMW ovat kaikki päässeet niillä

otsikoihin, nostaneet suuren yleisön odotuksia ja vauhdittaneet kehitystä. Monissa huippuluokan ajoneuvoissa on jo jonkin verran autonomiaa, joissa- kin jopa tason 3 (L3) autonomiaa,

joka sekin rakentuu C-V2X-tekniikan varaan.

Auto ei aja itseään ilman 5G:tä

Vaikka 4G/LTE-verkot tukevat monia edellä mainituista sovelluksista, jaetun datan lisääntyvä määrä lisää paineita käytettävissä olevaan kaistanleveyteen. Lisäksi, kun kriittiset sisäiset turvalli- suus- ja energianhallintajärjestelmät kehittyvät yhä paremmiksi, alhainen latenssi tulee välttämättömäksi. Verkon nopeuksien ja pilvenreunalaskentaval- miuksien on tuettava ihmisrefleksien tason latenssia korkeamman autono- mian saavuttamiseksi. Kehittyneempien ajoavustinjärjestelmien aikaan saami- seksi yhdistetyn auton on reagoitava ympäröiviin tapahtumiin reaaliajassa. Nykyinen langaton verkko on saavut- tamassa rajansa ja muodostumassa yhä enemmän esteeksi – ilman 5G:tä ei ole itsestään ajavaa autoa.

Suurin osa 5G-verkon käyttöön- otosta on keskittynyt 4G/LTE:n päivit- tämiseen käyttämällä 3GPP:n määri- telmiä 5G New Radio Non-Standalone

(5G NR NSA), julkaisu 15, mikä on mahdollistanut rajoitetun valikoi- man 5G-palveluita. 5G:n todelliset mahdollisuudet perustuvat kuitenkin 3GPP:n määritelmien julkaisun 16 ja myöhemmin julkaisun 17 käyttöönot- toon. Teknisistä sovelluksista, kuten

autonominen auto ja tehdasautonomia, tulee todellisuutta vasta, kun niissä voidaan hyödyntää tätä verkon suori- tuskyvyn seuraavaa tasoa helposti. 5G:n käyttöönoton alkuvaiheet ovat olleet varovaisia, ja niitä ovat haitanneet maa- ilmanlaajuisen pandemian vaikutukset. 5G-verkon käyttöönoton toinen aalto nopeuttaa varmasti useiden erilaisien vielä keksimättömien teknisien sovel- luksien kysyntää.

Lisätietoja 5G:stä Mouserin ”Empowering Innovation Together” -sivustolla.

INVITATION

2022

OPC

DAY

FINLAND

29.11.2022

AS A LIVE EVENT AT

EXPO AND CONVENTION CENTRE

MESSUKESKUS HELSINKI

PROGRAMME

9:00 Opening

13:30 Break, Meet the Sponsors

OPC UA EXTENDS TO FIELD AND CLOUD

REGISTRATION FEE 130 € + VAT 24 %

includes admission to all the sessions and exhibition of the OPC Day Finland 2022, lunch, coffees and the material of the day

Xxxxx Xxx, Finnish Society of Automation 9:10 Keynote: Latest News about OPC UA

Xxxxxx Xxxxx, OPC Foundation

9:35 OPC UA Field Level Communication (FLC) and OPC UA Field Exchange (FX)

Xxxxx Xxxx, OPC Foundation 10:00 Break, Meet the Sponsors

10:30 OPC UA Cloud – empowering central data modeling

Bo Biene, Inray

10:50 Latest News on OPC UA PubSub and Security Configuration

Xxxxxxxx Xxxx, Unified Automation 11:10 OPC UA Machinery Information Model

Xxxxx Xxxxxx, VDMA

11:30 Lunch Break, Meet the Sponsors 12:30 Open Industry 4.0

Xxxxxxx Xxxxxx, Open Industry 4.0 Alliance 12:50 Open Industry 4.0 Open Edge Computing

Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxxxx

13:10 OPC UA Security Management and FX Configuration

Xxxxxxxx Xxxx, Unified Automation

AGENDA, INFO AND REGISTRATION:

14:00 OPC UA & Measurement Technology

Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxxxxx

14:20 OPC UA PubSub - Hands-on Demonstration

Xxxxx Xxx, Prosys OPC

14:40 Large Scale Production Data Delivery to Cloud with OPC UA PubSub

Xxx Xxxxx, Amazon Web Services 15:00 Break, Meet the Sponsors

15:30 OPC UA as Large Scale Aggregation Server

Xxxx Xxxxxxx, Valmet

15:50 Solving energy crisis: OPC UA and UPM Energy Beyond Spot Service

Xxxx-Xxxxx Xxxx, Xxxxxx & Xxxxx-Xxxxx Xxxxx, UPM 16:10 Digital Transformation: Accelerating Time to Value and

Unlocking Double Digit KPI Improvements at Scale

Xxxxxxxx Xxxxxx, Inray

16:30 OPC UA for Creating Next Generation Cloud Edge and Cloud Data Solutions

Xxxxx Xxxxxxx & Xxxxx Xxxxxxxxx, Brightly Works 16:50 Final Q&A

17:10 End of the day

xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx0000 #opcua #opcday #opcdayfinland #automation

Open Industry 4.0

Saksalainen Industry 4.0

-teollisuusohjelma on levinnyt maailmanlaajuiseksi käsitteeksi, jolla kuvataan käytännössä teollisuuden digitalisointia. Open Industry 4.0 Alliance pyrkii yhdistämään toimittajat yhteisen arkkitehtuurin taakse.

I

TEKSTI XXXXX XXX, PROSYS OPC LTD.

ndustry 4.0:n puitteissa on kehi- tetty saksalaisella tarkkuudella referenssiarkkitehtuuria (ks. RAMI 4.0) ja muita teknologisia periaat- teita, joiden mukaan teollisuuden

järjestelmiä ja niiden välistä tietolii- kennettä pyritään standardoimaan ja rakentamaan kohti hallittavaa kokonais- ratkaisua. Tavoitteena on, että tehtaissa ja laitoksissa työskentelevien asiantun- tijoiden olisi mahdollista ymmärtää

tätä jatkuvasti monimutkaistuvaa ja teknistyvää maailmaa, joka perustuu erilaisiin kommunikaatiostandardeihin. Standardit myös poistavat toimitta- jakohtaisia ratkaisuja ja selkeyttävät tuotteiden hankintaa ostajien eduksi.

Industry 4.0 on kehitetty pääosin Saksan hallituksen ohjaaman Plattform Industrie 4.0 organisaation puitteissa. Monet saksalaiset organisaatiot, kuten ZVEI, NAMUR, DIN ja VDMA ovat

työstäneet siihen liittyviä teknologia- määrittelyjä teollisuuden tarpeisiin ja standardoineet niitä omiksi ja kan- sainvälisiksi ISO- ja IEC-standardeiksi. Standardit eivät kuitenkaan auta käyttäjiä ennen kuin niitä noudattavia tuotteita on saatavilla.

Saksalaiset yritykset KUKA, SAP, Beckhoff, Xxxxxxx+Xxxxxx, Xxxxxxxx,

ifm ja Multivac perustivat vuonna 2019 uuden avoimen yhteenliittymän nimeltä Open Industry 4.0 Alliance, joka pyrkii vastaamaan käyttäjien haasteisiin. Kolmen vuoden aikana jäsenmäärä on kasvanut jo lähes sataan ja Xxxxxx OPC on ollut aktiivi- sena jäsenenä vuodesta 2020 lähtien. Tavoitteena on auttaa laite- ja järjes- telmätoimittajia rakentamaan yhteisiä käytäntöjä parhaiden teknologioiden ja standardien avulla. Lähtökohtana on

ollut kuvan 1 mukainen eri valmistajien laitteiden ja pilvipalveluiden yhtenäis- täminen, niin että ne voisivat hyödyn- tää yhteistä kommunikaatiokanavaa sen sijaan, että jokainen järjestelmä joudutaan asentamaan ja konfiguroi- maan täysin erikseen. Laitoksella, jossa on kymmeniä tai satoja toimittajia, tästä on muutoin tulossa ylläpitäjän painajainen.

Allianssi ei pyri kehittämään uutta teknologiaa, vaan se laatii käytännössä ohjeita ja suosituksia sovellettavista teknologioista. Allianssi on kuitenkin laatinut oman referenssiarkkitehtuu- rinsa, joka tarjoaa yhtenäisen mallin yllä mainittuun kommunikaatio-ongel- maan. Allianssi toimii nimensä mukai- sesti avoimesti, niin että tuotetut

Kuva 1. Open Industry 4.0 pyrkii rakentamaan yhtenäisen ratkaisun kenttälaitteilta edge-kommunikaation kautta pilvipalveluihin asti.

ohjeet ja dokumentit ovat avoimesti saatavilla myös muille kuin Allianssin jäsenille.

Teollisuuden toimialat ja käyttötapaukset Allianssi jakaantuu kuvan 2 mukaisiin toimiala- ja teknologiatyöryhmiin.

Toimialoista on tällä hetkellä keskitytty erityisesti mm. elintarvike-, kemian-

ja lääketeollisuuden, logistiikan sekä koneiden ja komponenttien valmistuk- sen tarpeisiin. Toimialakohtaisten työ- ryhmien tunnistamien käyttötapausten joukosta on valittu alkuun tärkeimmät, joihin on laadittu tarkemmat ratkaisu- suositukset. Näitä ovat omaisuuden- hallinta (master asset model), kun- nonvalvonta (condition monitoring) ja KNL-laskenta (OEE).

Teknologiatyöryhmät ovat puoles- taan laatineet suosituksia käytännöistä, joilla näitä käyttötapauksia voidaan toteuttaa toimittajariippumattomasti. Teknologiaratkaisut on koottu yhteisen referenssiarkkitehtuurin alle. Siinä

on nähtävissä tasot: laitteet (physical

Kuva 2. Open Industry 4.0 Alliancen jäsenet työskentelevät toimiala- ja teknologiatyöryhmissä.

seen OPC UA PubSub-kommunikaa- tioon. Sitä on kuitenkin laajennettu uusiin tarpeisiin, mm. kahdensuun- taiseen kommunikaatioon. Suositus käyttää myös OPC UA:ssa määriteltyjä tietomalleja. Onkin hyvä nähdä, kuinka uudehko OPC UA PubSub-kommuni- kaatio voidaan sovittaa Open Industry 4.0:n käyttötapauksiin ja että se on valittu suositelluksi standardiksi. Työ on käytännössä johtamassa myös OPC UA PubSub parannuksiin.

Prosys OPC, OPC UA ja Open Industry 4.0

Xxxx osallistunut yhdessä Xxxx Xxxx- xxxxxx kanssa Prosys OPC:n edustajana aktiivisesti Open Industry 4.0 työryh- miin. Prosys OPC on toistaiseksi ainoa suomalainen jäsenyritys allianssissa ja

things), laitoksen sisällä tehtävä reu- nalaskenta (edge computing) ja pilvi- palveluissa ajettavat sovellukset (cloud applications). Näiden välinen kommu- nikaatio määrittää kuvan 3 mukaiset osa-alueet: Open Edge Connectivity, Open Edge Computing, Open Operator Cloud Platform ja Common Cloud Central.

Reunalaskentaympäristö

CLOUD

Suositus reunalaskentaympäristölle (Guideline for Open Edge Computing,

OEC) määrittää vaatimuksia sekä lait- teille että sovelluksille.

OEC suosittaa eri toimittajien sovelluskomponentteja ajettavan nk. kontteina, esim. Docker-alustalla.

Tämä alkaa olla hyvin yleinen käytäntö teollisuudessa, mutta OEC pyrkii myös ratkaisemaan tällaisen monitoimit- tajapohjaisen järjestelmän hallitun ylläpidon yhteisten käytäntöjen ja rajapintojen avulla.

Sovellusten välinen kommunikaatio perustuu suosituksessa MQTT-pohjai-

olemme valmiit kertomaan aiheesta lisää kotimaiselle teollisuudelle.

Pyrimme myös lisäämään

OEC-kommunikaation osaksi Prosys OPC UA-tuotteitamme, mikä mahdol- listaa Open Industry 4.0-yhteensopi- vien laitteiden ja sovellusten kehit- tämisen, simuloinnin ja testauksen. Toivomme täten voivamme auttaa sekä kotimaista että kansainvälistä teollisuutta hyödyntämään näitä uusia teknologioita mahdollisimman luotet- tavasti ja helposti.

OI4 Community Appstore

OI4 MARKETPLACE

ROCK SOLID SECURITY

INDUSTRY GRADE STANDARDS

Runtime & Docker Framework
Data Visualization	Partner App	Customer App	OEC Registry	OOC Connector
Protocol Adapter	Security Infrastructure	Analytics Model	Data Aggregation	System Monitoring
Protocol Adapter	Custom-specific / proprietary Adapter	Configuration & Updates	Data Storage	Edge Configuration

OPC Day Finland 2022

Jos Open Industry 4.0 tai OPC UA PubSub kiinnostaa, kannattaa tulla kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta Suomen Automaatioseuran OPC Day Finland 2022 -tapah- tumaan (29.11.), johon olen OPC-toimikunnan puolesta

kutsunut mm. Xxxxxxx Xxxxxxxx

(Open Industry 4.0 Alliance) ja Xxxxxx Xxxxxxxxxx (Xxxxxxxx)

puhumaan aiheesta.

AAS Type templates

AAS Instance templates

CENTRAL

Collaboration Infrastructure

AAS Reference Registry

Open API

Cross Company Network Applications

Identity & Access Management

Platform Services Identity & Access Management

Cloud Applications

Data Storage

Stream Processing

Application AAS Infrastructure

Management

AAS Server

ERATOR PLATFORM

Monitoring & Logging

Payment Metering

Device Management

General Open API

AAS Registry

Backend Applications

Platform Specific API

Additional Services

Data Sharing

Edge Connectivity

OEC Connector

Service Layer

FIREWALL

Devices, Xxxxxxx & Actuators, Historians

Machines, Compounds,PLCs, Vehicles, Gateways,

NGS

PHYSICAL THI

OPC UA Server HART IO Link PROFIBUS PROFINET Modbus EtherCAT ...

OPEN EDGE

1 CONNECTIVITY

On Premise Applications

Message Bus

OPEN EDGE

2 COMPUTING

Factory

Plant

Warehouse

SECURE CONNECTION

OPEN OP

3 CLOUD

COMMON

4 CLOUD

OPEN MANUFACTURERS CLOUD PLATFORM

sitory (Semantic Library)

Central Asset Template Repo

Cloud & Applications

SHOP FLOOR

Kuva 3. Open Industry 4.0-referenssiarkkitehtuuri. AAS=Asset Administration Shell, joka on Industry 4.0-arkkitehtuurin mukainen digitaalinen kaksonen. Message Bus on käytännössä MQTT Broker ja sinne lähetetään OPC UA PubSub-viestejä..

AUTOMAATIOALAN VAIKUTTAJA

Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx on Fingridin toimitusjohtaja ja toimii suomalaisen energiateollisuuden näköalapaikalla.

Sähkötekniikkaa opiskellut Xxxxxxxx opiskeli myös tietotekniikkaa ja päätyi teorian kautta käytännön asioiden pariin.

TEKSTI JA KUVAT XXXX XXXXX

”

aihtoehtoina Teknilli- sessä korkeakoulussa olivat teknillinen fysiikka ja sähkötekniikka. Itse asiassa tietotekniikka ja

oli hienoa aikaa, kun xxxxx oli alkanut tuntumaan lastentarhalta ja TKK:lla koitti vapaus. Kaiken kruunasivat upeat opiskelukaverit. Väittelin tekniikan tohtoriksi Teknillisen korkeakoulun

kohti sähköä ja energiaa. Alussa tein töitä tutkijana teoreettisten ongelmien parissa ja sitten siirryin käytännön energia-asioihin. Mielenkiintoiset ongelmat ja alan huima kehitys ovat

V

automaatio yhdistää molempia. Taisi tie viedä sähkötekniikkaan sen käytän- nönläheisyyden johdosta. Opiskelin TKK:lla Sähkötekniikan osastolla

1977-1983, joista ensimmäinen vuosi vierähti armeijassa Korialla. Opiskelin itse asiassa digitaalitekniikkaa yhtenä kolmesta pääaineesta eli tietotekniikka on ollut läsnä koko ajan. Opiskeluaikani

Tietotekniikan osastolta 1991 aihee- nani vähemmän yllättäen peliteoria. Väitöskirjani otsikko “Models of intertemporal bargaining” seuraili Xxxx Xxxxxx jalanjälkiä”, Xxxxxxxx kertoo opiskeluistaan.

”Siirryin korkeakoulusta Imatran Voimaan 1996, jolloin automaatio, säätö, ja systeemianalyysi siirtyivät

pitäneet mielen vireänä.”

Hurjaa kehitystä alalla

”Automaatioala on kehittynyt aivan hurjasti tietotekniikan ja energia- tekniikan kehityksen myötä. Viime vuosina on ollut mielenkiintoista nähdä ICT:n ja automaation vahva tuleminen energiajärjestelmien osaksi. Meillä

”Automaatioalan päähaaste on maapallon pelastaminen”

Fingridillä automaation ja ICT-osaajien työnkuva on muuttunut totaalisesti ja asiantuntijoiden lukumäärä on monin- kertaistunut. Data ja sen hyödyntämi- nen älykkäästi yhä enemmän toimin- nan keskiössä. Tänään tuodaan täyttä vauhtia IoT:tä kantaverkon sähköase- miin”, Xxxxxxxx kertoo muutoksesta.

Xxxxxxxx mukaan Automaation rooli on muuttunut siten, että automaa- tiota alkaa löytyä vähän joka paikasta. Automaatio tekee töitä konepellin alla, kun kehittynyt teknologia mahdollistaa yhä uudet sovellukset esimerkiksi säh- köasemilla ja valvomossa. Loppukäyt- täjälle tämä näkyy erityisesti parantu- neena toimitusvarmuutena.

Maapalloa pelastamassa

”Automaatioalan, kuten kaikkien alojen päähaaste on maapallon pelastaminen. Olemme tekemässä sähköjärjestelmään kaikkien aikojen modernisointiloikkaa. Teollisuutta, lämmitystä ja liikennettä sähköistetään, jolloin hiilidioksidipääs- töt vähenevät merkittävästi. Suomesta tulee hiilineutraali jo vuonna 2035.

Jotta tämä uusi sähköjärjestelmä toimisi luotettavasti, tarvitaan paljon uuden- laisia teknisiä ratkaisuja ja automaation tuomaa apua”, Ruusunen visioi.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Xxxx Xxxxxxxx: Einsteinin unet.

Xxxxx kanssa keskustelit viimeksi automaatiosta/alasta? Mitä keskustelunne koski?

Keskustelen joka päivä fingririläisten ja meidän sidosryhmien kanssa energia-alan tulevaisuudesta. Siinä keskustelussa on paljon myös automaatioasioita.

Automaatioväylän rooli alalla?

En valitettavasti tunne kovin hyvin, mutta aion tutustua.

Suomalaisille yrityksille automaatio on Ruususen mukaan oleellinen osa kil- pailukykyä. Suomalaiset ovat digikansaa ja automaatio on yksi vahvuutemme, jota kannattaa jatkossakin hyödyntää.

”Monimutkaistuvassa energiajärjes- telmässä automaatio tulee korvaamaan monia asioita, joita ihminen tekee tänään. Hyvänä esimerkkinä tästä on sähköjärjestelmän ohjaus, joka menee yhä enemmän reaaliaikaiseksi. Pakko automatisoida, kun ihminen ei pysy mukana”, Xxxxxxxx sanoo.

Suomalaisesta koulutuksesta ja automaatioalan haasteista Xxxxxxxx sanoo:

”Suomessa on hyvää kolutusta sekä korkeakouluissa, yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tutkimuk- seen kannattaa tällä alalla satsata. Aina-

kin meidän alallamme on suuria huolia pätevien osaajien saatavuudesta. Oppi- laitokset varmaan tekevät parhaansa. Suomalaisen työvoiman osalta meidän pitäisi saada alalle huomattavasti enemmän naisia ja myös ulkomaalaisia osaajia houkutella tänne töihin.”

UUTISVÄYLÄ

Martti ”Xxxx” Xxxxxxx

MUISTOKIRJOITUS

Xxxxxx “Xxxx” Xxxxxxx meneh- tyi 7.6.2022 67 vuoden ikäisenä vai- kean sairauden murtamana. Xxxx syntyi 14.11.1954 perheen toisena lapsena Uuraisissa, josta hän muutti perheensä mukana Espooseen.

Xxxx valmistui vuonna 1978 Helsingin Teknillisestä Oppi- laitoksesta (HTOL) Mittaus- ja säätötekniikan insinööriksi ja aloitti työuransa prosessiteollisuuden instrumentointituotteiden myyn-

ti-insinöörinä Sintrol Oy:ssä, josta

hän siirtyi Imporex Oy:n palveluk- seen vuonna 1983.

Vuonna 1990 Xxxx siirtyi vasta perustetun Valmet-Rosemount Oy:n palvelukseen Rosemount tuotteiden tuotepäälliköksi, ja hänen uransa jatkui Valmet Fisher-Rosemount Oy:ssä ja Emerson Process Mana- gement Oy:ssä koko ajan samojen tuotteiden parissa.

Xxxx oli intohimoinen uuden teknologian sanansaattaja, ja hän lanseerasi Suomen markkinoille ensimmäiset Hart -pohjaiset väyläratkaisut prosessiteollisuuden kenttälaitteiden tiedonsiirtoon ja tästä hänelle syntyi Suomen proses- siteollisuuden piirissä lempinimi ”Hartti-Martti”. Hän edisti myös kehittyneemmän, täysin digitaalisen kenttäväylätekniikan käyttöönottoa Suomen teollisuudessa.

Emerson Process Managementin palveluksesta Xxxx siirtyi lehtialalle KP-Media Oy:n palvelukseen kun- nossapitoalan Promaint-lehden pää-

toimittajaksi ja yrityskaupan myötä hän jatkoi Promaint-lehden sekä englanninkielisen Maintworld-jul- kaisun päätoimittajana Omnipress Oy:n palveluksessa, josta hän jäi eläkkeelle vuoden 2016 lopussa.

Xxxx oli intohimoinen petank- kin ja sulkapallon pelaaja, ja hänen harrastuksiinsa kuuluivat myös musiikki, pitkät kävelylenkit vai- monsa Tarjan kanssa sekä vuosittai- set lomamatkat etelän lämpöön.

Xxxx Xxxxxxx oli myös pitkäai- kainen Suomen Automaatioseuran jäsen, osallistuen myös hallitus- työskentelyyn. Seuran pronssinen ansiomerkki hänelle myönnettiin toukokuussa 2012.

Xxxx oli viimeisen päälle ammattilainen ja aina kohtelias ja auttavainen herrasmies kaikkia kohtaan.

Maraa jäivät kaipaamaan vaimo Xxxxx, pojat Xxxx ja Xxx perheineen, pihapöydän porukka sekä kaikki Maran tunteneet.

Vastuusäännöt uusiksi

Euroopan Komissio on hyväksynyt kaksi ehdotusta vastuusääntöjen mukauttamiseksi digiajan, kiertotalouden ja globaalien arvo- ketjujen vaikutuksiin. Ensinnäkin komissio ehdottaa niiden sääntöjen päivittämistä, jotka koskevat valmistajan ankaraa vastuuta viallisista tuotteista (säännöt koskisivat myös älykästä teknologiaa ja lääkkeitä). Toiseksi komissio ehdottaa ensimmäistä kertaa teko- älyä koskevien kansallisten vastuusääntöjen kohdennettua yhdenmukaistamista, jotta tekoälyyn liittyvien vahinkojen uhrien on helpompi saada korvausta.

Tarkistetulla direktiivillä nykyaikaistetaan ja vahvistetaan valmistajan ankaraan vastuu- seen perustuvia vakiintuneita sääntöjä, jotka

koskevat vaarallisten tuotteiden aiheutta- mien henkilö-, omaisuus- tai tietovahinkojen korvaamista puutarhatuoleista kehittyneisiin koneisiin. Direktiivillä varmistetaan oikeu- denmukaiset ja ennakoitavat säännöt sekä yrityksille että kuluttajille.

Ehdotuksella muun muassa nykyaikais- tetaan tuotevastuusääntöjä ja mahdolliste- taan vahinkojen korvaaminen silloin, kun robottien, droonien tai älykotijärjestelmien kaltaisista tuotteista tulee vaarallisia niiden käytössä tarvittavan ohjelmistopäi- vityksen, tekoälyn tai digitaalisen palvelun vuoksi, tai kun valmistajat laiminlyövät kyberturvallisuushaavoittuvuuksien kor- jaamisen.

Tekoälyyn liittyvää vastuuta koskevalla direktiivillä on tarkoitus vahvistaa yhden- mukaiset säännöt, joita sovelletaan tietojen saantiin ja todistustaakan keventämiseen tekoälyjärjestelmien aiheuttamien vahinko- jen yhteydessä.

UUTISVÄYLÄ

Modbus RTU -tiedonsiirtomoduuli

Kyberympäristössä uhkia

Kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti

Eaton täydentää easyE4-releen tiedonsiirtovaihtoehtoja Modbus RTU -moduulilla, jonka vakiintunut ja

laajalti käytetty väyläprotokolla tarjoaa avoimen ja standardoidun rajapinnan automaatiotoimintojen toteuttamiseen. Sille löytyy käyttökohteita perinteisessä kone- ja laiterakentamisessa sekä ra- kennusautomaatiossa ja DNV-sertifioin- nin ansiosta myös merenkulkualalla.

Moduuli voidaan konfiguroida helposti intuitiivisen easySoft 7 -ohjelmiston avulla. Ohjelmoitava easyE4-rele voi- daan asettaa toimimaan joko master- tai slave-yksikkönä. Nano-luokan ohjelmoi- tavien logiikkojen markkinoilla Eaton

on tällä hetkellä ainoa valmistaja, joka

tarjoaa pienikokoisen ohjainlaitteen, jota voidaan käyttää myös Modbus RTU

-masterina.

Modbus RTU on yksi tärkeimmistä sarjamuotoisista kenttäväylistä ympäri maailman ja mahdollistaa kustannuste- hokkaiden teollisuusverkkojen toteut- tamisen nopeasti ja helposti. Standardi tarjoaa suoraviivaisen käyttöönoton ja mahdollistaa tiedon siirron useiden sa- tojen metrien kaapeleiden kautta ilman lisätoistimia.

Modbus RTU -moduuli ja verkko konfiguroidaan intuitiivisella easySoft 7

-ohjelmistolla. Samalla käyttäjä asettaa ohjelmoitavan releen joko Modbus RTU

-master- tai slave-yksiköksi. Kun easyE4 on asetettu masteriksi, se pääsee käsiksi prosessi- ja tilatietoihin sekä parametri- asetuksiin easyE4:ään liitettyjen Modbus RTU -moduulien kautta. Tietojen kerää- minen ja ohjelmointi voidaan suorittaa laitemallista riippumatta, joten myös kolmannen osapuolen Modbus RTU -lait- teita voidaan integroida kokonaisuuteen. Modbus RTU -tiedonsiirtomoduuli on saa- tavilla suomalaisilta jälleenmyyjiltä.

kuluvan vuoden aikana. Samalla niitä kohdistuu kasva- vassa määrin myös Suomeen. Traficomin kyberturvalli- suuskeskuksen saamien ilmoitusten mukaan suomalaisiin organisaatioihin kohdistuvissa kyberhyökkäyksissä, erityisesti haittaohjelmien, tietojenkalastelun ja palvelu- nestohyökkäysten lukumäärät ovat kasvaneet.

On arvioitavissa, että niin valtioiden tekemät poliittiset ratkaisut ja turvallisuusympäristössä tapahtuvat muutokset kuin yritysten tekemät päätökset voivat aktivoida rikollisia kohdistamaan hyökkäyksiä suomalaisiin organisaatioihin. Traficomin Kyber- turvallisuuskeskus on tämän johdosta arvioinut kyber- turvallisuuden uhkatason nousseen Suomessa.

Kyberturvallisuus on osa varautumista ja organisaa- tion riskienhallintaa. Kyberturvallisuuskeskus on kesällä julkaissut ohjeet, joiden avulla yritys voi parantaa omaa kyberturvallisuutta ja samalla pienentää riskiä hyökkäyk- sen uhriksi joutumisessa. Ohjeissa myös kerrotaan, kuinka yrityksessä tulisi toimia kiristyshaittaohjelmatapauksissa. Ohjeet on hyvä käydä läpi ja varmistaa, että organisaatios- sa suojautumistoimet ja varautuminen ovat kunnossa.

Visual Components ostaa Delfoi Roboticsin

Kotimainen 3D-tuotantosimulointiin erikoistunut ohjelmistoyritys Visual Components ostaa pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Delfoi Robotics Oy:n robottien etäoh- jelmoinnin ohjelmistoratkaisujen toiminnot. Kauppa vahvistettiin 10.10.2022. Sen myötä Visual Components varmistaa itselleen entistä paremmat resurssit globaaliin kasvuun.

”Yrityskauppa on luonteva jatkumo pitkälle yhteistyöllemme Delfoin kanssa.

Delfoin etähallintaohjelmisto on hyödyntänyt Visual Componentsin 3D-simulointityö- kaluja jo vuosikymmenen. On erittäin hienoa yhdistää voimat toisen kotimaisen yri- tyksen kanssa ja vastata yhdessä teollisuuden ja valmistajien digitaalisen siirtymän kasvaviin tarpeisiin. Nyt kun Visual Componentsin valmistamat simulointityökalut täydentyvät robotiikan etäohjelmoinnin ohjelmistoilla, voimme tarjota asiakkaille kokonaisratkaisun, joka kattaa koko tuotantojärjestelmän elinkaaren”, Xxxxx Xxxx, Visual Componentsin toimitusjohtaja kertoo.

Yrityskaupan myötä Visual Components suunnittelee investoivansa kehityk- seen, myyntiin ja markkinointiin. Yrityksellä on taustalla myönteinen kasvukäyrä. Edellisellä tilikaudella Visual Componentsin liikevaihto kasvoi 45 % ja henkilöstö 25 %. Henkilöstön odotetaan kasvavan arviolta yli sataan ammattilaiseen vuoden

2022 loppuun mennessä mukaan lukien Delfoi Roboticsin 12 henkilöä, jotka siirtyvät Visual Componentsille.

UUTISVÄYLÄ

HP julkisti teollisen 3D-tulostimen

HP julkisti 2022 International Manufacturing Technology Show (IMTS) -tapahtumassa Metal Jet S100 -tulostimen. HP:n Metal Jet S100 nopeuttaa innovatiivista suunnittelua ja mahdollistaa laadukkaiden osien tulostamisen massatuotantona. Se muuttaa teolli- suudenaloja ja skaalaa 3D-metalleja massatuotantoon.

Valmistusteollisuus on kehittynyt dramaattisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Olemme neljännen teollisen vallankumouksen alkuvaiheessa. 3D-tulostuksen kasvu ja sen tuomat mahdollisuudet nopeuttavat suunnittelua, parantavat prosessien kehitystä, ja nyt ensimmäistä kertaa tuottavat myös todellista mittakaavaetua.

HP:n uusi Metal Jet S100 keskittyy kokonaisvaltaisiin toimitusketjuratkaisuihin sekä ohjelmistoissa että asiakaslähtöisissä laitteistoissa. Se tarjoaa korkean tason teknisiä ja liiketoiminnallisia etuja asiakkaille: mm. kyvyn teolliseen tuotantoon ja integroidun työnkulun. Modulaarinen ratkaisu mahdollistaa tulosteiden kulkemisen neljän eri työskentelyaseman välillä. Se mahdollistaa massatuotannon metalleja 3D-tulostamalla.

Schneider Electric on energianhallinnan ja energiatehokkuuden asiantuntija, jonka tarjoamaan kuuluu tuotteita, ohjaimia, ohjelmistoja ja palveluita. HP Metal Jet -tekniikkaa käyttäen valmistettiin yhdessä GKN:n kanssa uudenlainen suodatin, jota käytetään Schneider Electricin NSX-katkaisijassa. Suodatinta ei voitu toteuttaa

tavanomaisilla teollisilla valmistustavoilla muodon ja materiaalin monimutkaisuuden vuoksi. HP Metal Jet -teknologia ei ainoastaan helpottanut uusien tehosuodattimien muotojen suunnittelua, vaan myös tuotti merkittäviä tuottavuus- ja ympäristöhyötyjä.

Sähkönvarmistustekniikkaa datakeskuksiin

Energiahallinnan yritys Eaton on investoinut laajasti datakeskusteknologiaan koko Euroopassa. Suomessa valmistettavia sähkönvarmistusratkaisuja toimitetaan muun muassa Lontoon, Pariisin, Amsterdamin ja Frankfurtin suuriin konesalikeskittymiin.

Konesaliteollisuus kohtaa suuria haasteita, kun energian tarve lisääntyy digitalisaa- tion myötä. Yhdessä uusiutuvan energian lisääntyvän tuotannon kanssa se tarkoittaa, että tarvitaan suurempaa tietoisuutta siitä, kuinka datakeskukset voivat lisätä sähkö- verkon joustavuutta.

”Suomesta löytyy yhä paljon laadukasta insinööriosaamista. Esimerkiksi meidän huoltopalvelutiimimme on maailman mittakaavassa aivan huipputasoa. Suomalai- set asiakkaat ovat myös vaativia, mikä kehittää osaamistamme entisestään. Yhtiönä Eatonilla on pitkä historia Suomessa, sillä täällä on valmistettu UPS-tekniikkaa jo 60 vuoden ajan”, sanoo Eatonin Suomen maajohtaja Xxxxx Xxxxxxxx.

Xxxxx kasvattaa asemaansa sähkönvarmistusteknologian tuottajana rakentamalla parhaillaan uutta tuotantoyksikköä Vantaalle. Valmistuessaan ensi vuonna Xxxxxxx tehdas on Pohjois-Euroopan nykyaikaisin elektroniikkaa valmistava tuotantolaitos, josta tuotteita lähtee eri puolille maailmaa. Suomessa Xxxxxxxxx on vahvat perinteet, sillä sen paikallinen tytäryhtiö on kehittänyt ja valmistanut UPS-järjestelmiä jo vuodesta 1962 lähtien.

Laivaliikennettä etäohjauksella

Turkulainen Brighthouse Intelligence Oy kehit- tää parhaillaan älykästä väylää, jonka avulla meriliikenne voi ottaa askeleita kohti digiaikaa ja etäohjausta. Yhtiön kehittämälle teknologialle löytyy kuitenkin monia muitakin käyttökohteita. Ajatus autonomisista liikennevälineistä kuulosti vielä muutama vuosi sitten kaukaiselta tavoit- teelta, mutta on muuttumassa hyvää vauhtia konkretiaksi.

Brighthouse Intelligence Oy, joka on vuodes- ta 2015 kehittänyt teknologiaa digitalisoimaan meriliikennettä. Tekoälyyn, sensorijärjestelmiin, nopeaan reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon, tieto- turvaan sekä etäohjauskeskuksiin perustuvan järjestelmän avulla meriliikenne ja luotsaus voivat ottaa kaipaamiaan digiaskeleita.

Brighthouse Intelligencen kehittämää älyväylä-ratkaisua tullaan hyödyntämään myös muissa asiakasprojekteissa jo tulevana syksynä. Vaikka älykästä valvonta- ja ohjausteknologiaa on rakennettu lähinnä meriliikenteen tarpei- siin, se soveltuu mainiosti myös monille muille aloille, esimerkiksi ratkaisemaan citylogistiikan haasteita.

Yrityksen kehittämiä ratkaisuja on käytössä muun muassa kalanviljelylaitoksilla, urheilu- halleissa, koulutus- ja simulointijärjestelmissä sekä kiinteistö- ja teollisuusautomaatiossa helpottamassa ja tehostamassa toimintaa.

Sovelluskohteille ei ole rajoja sillä teknologiaa voidaan hyödyntää kaikkialla – maalla, merellä ja ilmassa.

UUTISVÄYLÄ

Teknologiaosaajat

Industrial IoT Solution Center menestyy

haluavat joustoa

Vaikka yritykset tuntuvat usein kilpailevan ICT-osaajista palkalla, palkkaus ei ole alan osaajien keskuudessa tärkeimpiä kriteereitä unelmatyöpaikkaa arvioitaessa. Sen sijaan tärkeintä, mitä työnantaja heille voi tarjota, on joustavuus ja hyvä työilmapiiri. Tämä sel- viää Taloustutkimuksen Xxxxxxxxxxx toimek- siannosta tekemästä kyselytutkimuksesta, johon haastateltiin 150:tä ICT-alan osaajaa.

Peräti 84 prosenttia vastaajista pitää hyvää työilmapiiriä erittäin tärkeänä omi- naisuutena ihannetyöpaikassaan ja loput 16 prosenttiakin melko tärkeänä. Työnteon

joustavuus on myös tärkeä toive, sillä 63 pro- senttia vastaajista pitää sitä erittäin tärkeänä ja kaikki loput 37 prosenttia melko tärkeänä.

Muita tärkeimpiä asioita ovat mahdol- lisuus kehittyä sekä työn merkityksellisyys.

Palkkaus tulee vasta näiden jälkeen ja sitä pitää erittäin tärkeänä 43 prosenttia vastaajista.

Kyselyn tulosten mukaan työuupumus on teknologiaosaajille varsin tuttua. Yli puolet (54 %) vastaajista on joskus kärsinyt työuu- pumuksesta.

Kisaa tech-osaajista käydään tutkimuksen perusteella suorilla yhteydenotoilla. Xxx xxx- let (55 %) vastaajista nimittäin kertoo, että heitä on lähestytty työtarjouksilla viimeisen vuoden aikana. Kolme kymmenestä (29 %) harkitsee työpaikan vaihtoa seuraavan vuo- den kuluessa. Yksityisellä puolella työskente- levät ajattelevat näin hieman useammin kuin muualla työskentelevät.

Niistä, jotka eivät ole harkinneet työpai- kan vaihtoa, kaksi viidestä voisi harkita sitä, jos saa merkittävän palkankorotuksen. Noin viidesosa voisi harkita työpaikan vaihtoa, jos uusi työtehtävä olisi haasteellisempi ja

Tausen Oy

mielenkiintoisempi. Suuri enemmistö (68 %) sanoo kuitenkin arvostavansa pitkäkestoisia työsuhteita.

Salakkakuja 4 A 13, 00210 HELSINKI

Puh. (00) 0000 0000, Faksi: (00) 0000 0000

xxx.xxxxxxx@xxxxxx.xxxx.xx

xxx.xxxxxx.xx

Azbil ⬥ Dimetix ⬥ Durant ⬥ Cutler-Hammer Gentech ⬥ Hytech ⬥ Janome ⬥ Xxxxxx

Meas Europe ⬥ Pil ⬥ Pizzato ⬥ Yamatake

xxx.xxxxxx.xx

Azbil ⬥ Dimetix ⬥ Durant ⬥ Cutler-Hammer Gentech ⬥ Hytech ⬥ Janome ⬥ Kuhnke ⬥ Ravioli

TE Connectivity Sensors ⬥ Pil ⬥ Pizzato ⬥ Yamatake

Taloustutkimus haastatteli puhelimitse 150:tä yrityksissä ja julkisella sektorilla työskentelevää ICT-alan ammattilaista 4.7.–12.8.2022. Otosta ei ole painotettu.

Jyväskylän IoT-osaamiskeskuksen tavoit- teena oli alusta alkaen integroida tiimi Schaefflerin organisaatioon, ja nyt se on kiinteä osa Schaeffler Lifetime Solutions

-yksikköä, jossa se innovoi ja kehittää uusia tuotteita huoltoon, kunnossapitoon, kunnonvalvontaan ja voiteluun. Tiimillä on paljon erilaisia tehtäviä ja vastuualueita: strategian ja liiketoiminnan kehittäminen, kumppanuuksien ja yritysostojen hallinta, tuotehallinta, tutkimus ja kehitys, arkkiteh- tuuri, testaus, laatu ja asiakaskokemus.

Tausen Oy

Puh. (00) 0000 0000, xxx.xxxxxxx@xxxxxx.xxxx.xx

xxx.xxxxxx.xx @pizzatosuomi

Azbil ◆ Dimetix ◆ Durant ◆ Cutler-Hammer Gentech ◆ Hytech ◆ Janome ◆ Xxxxxxxx Xxxxxx ◆ Ravioli

TE Connectivity ◆ Pil ◆ Pizzato ◆ Yamatake

PA SSION F OR QUALIT Y

Millä mausteella haluat oman automaatio ratkaisun?

Perustamalla tiimin Jyväskylään saimme keskitettyä yhteen ja samaan paikkaan paikallisen kehitysyksikön, teknologiaekosys- teemin ja pilottiasiakkaat. Jyväskylä oli hyvä paikka hankkeen toteuttamiselle myös avain- henkilöiden ja teollisen insinööriosaamisen saatavuuden vuoksi. Tämän strategisen

päätöksen jälkeen minut palkattiin perusta- maan tiimi tänne maaliskuussa 2019, ja pian löysinkin kaksi loistavaa tiimikaveria, joiden kanssa matka aloitettiin yhdessä.

Erittäin menestyksekäs OPTIME-hanke on ollut tiimin suurin saavutus, ja se on tuonut Schaefflerille kelpo määrän uusia asiakas- yrityksiä ja useita kansainvälisiä innovaati- opalkintoja. Lisäksi on jo lanseerattu älykäs voiteluratkaisu OPTIME C1, ja uusia innova- tiivisia tuotehankkeita on kehitteillä. Toinen merkittävä saavutus on se, että tiimillä on nyt tärkeä asema sekä Schaeffler-tiiminä että Schaeffler Lifetime Solutionsin johto- ryhmässä. Keskeisin menestystarina on kuitenkin toistaiseksi OPTIME-kehityshanke, jossa yhdistyvät Schaefflerin osaaminen ja ulkoiset kumppanuus- ja avainasiakasver- kostot.

UUTISVÄYLÄ

Vähittäiskaupan energiansäästökeino

Tekoälyavusteinen kylmälaitteiden lämpötilaoptimointi auttaa vähen- tämään vähittäiskaupan kylmä- laitteiden energiankulutusta jopa

20 %. Ratkaisu voitaisiin ottaa nopeasti käyttöön helpottamaan tulevan talven energiakriisiä.

Suomalaisten kauppojen energia- tehokkuutta ja kriisinsietokykyä on parannettu mm. sijoittamalla katoille aurinkopaneeleita ja rakentamalla Suomeen varavoimalla varmistettujen kauppojen ketju. Energian hinnan noustessa myös kulutusta on optimoitu mm. lopettamalla juomien viilentäminen kaupoissa. Kaupat joutuvat jo pohtimaan miten selvitään, mikäli talvella sähköjä joudutaan katkaisemaan. Elintarviketurvallisuus edellyttää, että suurin osa kylmälaitteista pidetään käynnissä.

Kylmäjärjestelmät vastaavat kaupan koosta riippuen 30–60 % kaupan koko energiankulutuksesta. Siksi kylmälaitteet ovat kaikkein

potentiaalisin energiansäästökohde, mutta säästöjä tavoitellessa ruoka- turvallisuus on säilytettävä. Turvallinen energiaa säästävä optimointi on mahdollista edistyneen suomalaisen analyysitekniikan avulla.

HOK-Elanto ja Core Factory kehittivät ratkaisut turvallisuu- den säilyttävään säästötarpeeseen.

Yhteistyön tuloksena syntyi kansain- välisesti ainutlaatuinen tekoäly- avusteinen kylmävalvontajärjestelmä, jota käytetään ruokaturvallisuuden valvomiseen yli 200 kohteessa.

Analyysityökalun avulla yritysten on mahdollista vähentää kylmälaitteiden energiankulutusta jopa 20 %. Euroopan tasolla säästöpotentiaali on valtava

ja se olisi mahdollista lunastaa nopeasti. Säästöjä syntyy lämpötilojen optimoinnin lisäksi huollon optimoinnista. Kun kylmälaitteiden tila tehdään näkyväksi, myös huollon vaikutusta pystytään seuraamaan tarkemmin.

Automaatio takaa kilpailukyvyn

Automaatio on läsnä kaikilla toimialoilla: auto- tehtailla, kaivoksissa, logistiikassa sekä maa- ja metsätaloudessa. Kun ostat kurkun kaupasta, se on kulkenut monen automaation ohjaaman välivaiheen kautta maatilalta vihannestiskille tomaattien ja salaattien seuraan.

”Automaatio varmistaa, että esimerkiksi kurkun kasvatuksessa kaikki tehdään mahdollisimman tehokkaasti. Sen avulla optimoidaan esimerkiksi tilankäyttö, valaistus, kastelu ja logistiikka”, saksalaisen Beckhotf Automation -yrityksen Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Xxxxx Xxxxxxxx sanoo.

Mutta mitä tämä maailmaa pyörittävä automaatio oikein on?

”Automaatio on joukko teknisiä laitteita ja toimenpiteitä, jotka tekevät niille annetun tehtävän. Halkokone on yksinkertainen esimerkki: laitat kapulan paikalleen, painat

nappia, jolloin automaatio ohjaa hydrauliikalla terää, joka halkaisee kapulan”, Uuskoski sanoo.

Toisin kuin joskus väitetään, automaatio ei vie työpaikkoja vaan turvaa ja lisää niitä. Erityisesti Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa, jossa on korkea elintaso ja

koulutusaste, automaatio takaa tuotannollisten työpaikkojen säilymisen. Tämä koskee muun muassa kone- ja laitevalmistusta, jossa meillä on vahvaa osaamista ja edelleen runsaasti kotimaista valmistusta – kiitos pitkälle viedyn automaation.

”Älykkäät koneet tekevät tuotannosta kilpailukykyisempää. Sekä yritysten että koko maamme resilienssi paranee, kun automaatio mahdollistaa tuotannon siirron Eurooppaan ja Suomeen”, Uuskoski sanoo.

Suomen Automaatioseura ry

JÄRJESTÖSIVUT: SAS

Tapahtumia

KUTSU

8.11.2022	ASAF Teemapäivä: Rautatieturvallisuus	Suomen Automaatioseura ry – sääntömääräinen syyskokou
15.11.2022	SAS Syyskokous 2022	Tiistai 15.11.2022 klo 17:00
25.11.2022	XXXX Xxxxxx: Verkko- ja tietoturva-arkkitehtuuri	TAMK, kokoushuone B0-63, Kuntokatu 3, 33520 TAMPERE
	OT-järjestelmille
29.11.2022	OPC Day Finland 2022 – OPC UA extends to field and cloud	Ennen kokousta järjestetään klo 16 alkaen tutustumiskäynti TAMKin
28.–29.3.2023	Automaatiopäivät 2023 Helsingissä	laboratorioihin. Tapaaminen klo 16:00 G-talon pääaulassa (Kuntokadun
19.–22.6.2023	IEEE ISIE 2023 (Aalto University), Espoo	puoleinen sisäänkäynti). Mikäli et ehdi tutustumiskierrokselle, niin
7.-9.11.2023	Teknologia 23, Helsinki	mainitsethan tästä ystävällisesti ilmoittautumisen yhteydessä, jotta

SAS Webinaarit päivittyvät tapahtumalistalle, seuraa sivua: xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET:

xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx, xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxx.xx tai puh. 050 400 6624

Uudet varsinaiset jäsenet

• Shaghayegh Keyumarsi, Tampere University

• Xxxxxx Xxxxx, University of Vaasa

• Xxxxx Xxxxxxxxxx, Salon seudun ammattiopisto

• Xiaoguo Storm, University of Vaasa

• Xxxx Xxxxxxxx, Vaasan yliopisto

• Xxxxxx Xxxxxxx, University of Vaasa

Uudet opiskelijajäsenet

• Xxxxxx Xxxxxxxx

Automaatiopalkinto uudistuu!

Automaatiopäivien yhteydessä maaliskuussa 2023 julkaistaan jälleen Automaatiopalkinnon saaja. Automaatiopalkinto uudistuu hieman

ja on jatkossa saajalle entistä merkittävämpi. Kerromme uudistuksesta pian lisää.

Jäsenmaksu maksettu ja sähköpostiosoite oikein jäsenrekisterissä?

Xxxxxxx muistanut maksaa vuoden 2022 jäsenmaksun? Seuraava erä muistutuslaskuja on pian lähdössä.

Xxxxxxx saanut sähköpostia Automaatioseurasta?

Jos et muista saaneesi, tarkistetaan sähköpostiosoitteesi,

ota yhteyttä toimistoon: xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxx.xx, puh. 050 4006624

xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx

voimme toimittaa lisäohjeet jälkikäteen saapuville.

Pysäköinti on klo 16 jälkeen maksutonta sille osoitetuilla paikoilla. Lisätietoja, ks. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxx-xxxxxx/xxxx-xxxxxxxxx- tekemisen-meininkia-kansainvalisella-kampuksella#switcher-trigger- vierailijoille

ILMOITTAUTUMINEN

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/ syyskokous2022 viimeistään torstaina 10.11. klo 16:00. Kokoukseen ei ole etäosallistumismahdollisuutta.

Tervetuloa!

Suomen Automaatioseura ry Hallitus

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen puheenjohtajan valinta

3. Kokouksen sihteerin valinta

4. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

5. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuuden toteaminen

6. Esityslistan hyväksyminen

7. Seuran puheenjohtajan valinta vuodelle 2023

8. Uusien hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle

9. Automaatiosäätiön hallituksen jäsenen valinta erovuoroisen tilalle

10. Seuran tilintarkastajan sekä toiminnantarkastajan ja hänen varahenkilönsä valinta tilikaudelle 2023

11. Automaatiosäätiön kahden tilintarkastajan valinta tilikaudelle 2023

12. Seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2023

13. Seuran jäsenmaksut vuodelle 2023

14. Seuran talousarvio vuodelle 2023

15. Yhdistyksen uusien jäsenten vahvistaminen

16. Muut asiat

16.1 Kunniajäseniksi kutsuminen

17. Kokouksen päättäminen

Esityslista on nähtävissä myös seuran kotisivuilla.

JÄRJESTÖSIVUT:

JÄRJESTÖSIVUT: SMSY

Pääyhdistys SMSY r.y.

PUHEENJOHTAJA

Xxxxxx Xxxxxxxx

(Turun Automaatio, Turku) Kivelänperäntie 8

20960 TURKU

gsm 050 435 5240

xxxxxx.xxx xxxxx@xxxxxxx.xx

VARAPUHEENJOHTAJA

Xxx Xxxxxxxx

(Eksy, Lappeenranta – Imatra) Xxxxxxxxx 0

53100 Lappeenranta

gsm 040 738 7338

xxxxxxxxxxx@xxxxx.xxx

SIHTEERI

Xxxx Xxxxxxxxx

(Mitteli, Jyväskylä – Jämsä) Rantatöyry 3 A 2

40950 MUURAME

gsm 040 515 0944

xxxxxxxxxx@xxxxx.xxx

RAHASTONHOITAJA

Xxxxxx Xxxxxxxx

(Mitteli, Jyväskylä – Jämsä) Tuulimyllyntie 4 A 6

40640 JYVÄSKYLÄ

gsm 050 386 0665

xxxxxx.xxxxxxxx00@xxxxx.xxx

Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys (SMSY) r.y:n hallitusjäsenet ja paikallisyhdistysten puheenjohtajat vuonna 2022/2023:

ANTURI

Kemi- Tornio SMSY:n hallitusjäsen Xxxxxx Xxxxxxx gsm 0400 637 145

xxxxxx.xxxxxxx@xxxxxx.xxx

Puheenjohtaja Xxxx Xxxxxxxxxxx gsm 040 631 6636

xxxx.xxxxxxxxxxx@xxxx.xx

BAR

Lahti Puheenjohtaja

SMSY:n hallitusjäsen Xxxxxx Xxxxxxxx gsm 040 502 1272

xxxxxx.xxxxxxxx@ xxx-xxxxxx.xx

EKSY

Lappeenranta – Imatra Puheenjohtaja

SMSY:n varapuheenjohtaja

Xxx Xxxxxxxx

gsm 040 738 7338

xxxxxxxxxxx@xxxxx.xxx

LUUPPI

Porvoo

SMSY:n hallitusjäsen

Xxxxx Xxxxxx

gsm 0400 100939

xxxxx.xxxxxx@xxxxx.xxx

Puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx

gsm 0400 675 146

xxxxx.xxxxx@xx.xxxx.xx

MITTELI

Jyväskylä – Jämsä Puheenjohtaja

SMSY:n hallitusjäsen, siht.

Xxxx Xxxxxxxxx

gsm 040 515 0944

xxxxxxxxxx@xxxxx.xxx

PIHI

Tampere

SMSY:n hallitusjäsen Xxxxxx Xxxxxxx gsm 040 830 3857

xxxx.xxxxxxx@xxxxx.xxx

Puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxx gsm 040 487 1898

xxxxx.xxxxxxx@xxxxx.xxx

PITTI

Kuopio

SMSY:n hallitusjäsen Xxxxx Xxxxxxxx gsm 040 556 3960

xxxxxxxxxxxxx@xxxxx.xxx

Puheenjohtaja

Xxx Xxxxxxxxxx

gsm 040 834 1641

xxx.xxxxx.xxxxxxxxxx@ xxxxxxx.xxx

xxx.xxxx.xx

PIPO

Oulu

SMSY:n hallitusjäsen

Xxxxxx Xxxxxx

gsm 050 4619 755

xxxxxx@xxxxxx.xx

Puheenjohtaja Xxxx Xxxxxxxx gsm 050 486 7379

xxxx.xxxxxxxx@xxx-xxxxxxx.xx

PSA

Pori Puheenjohtaja

SMSY:n hallitusjäsen Xxxx Xxxxxxxxx gsm 0440 937 571

xxxx.xxxxxxxxx@xxxxx-xx.xx

TURUN AUTOMAATIO

Turku Puheenjohtaja

SMSY:n puheenjohtaja

Xxxxxx Xxxxxxxx

gsm 050 435 5240

SMSY toivottaa hyvää syksyn jatkoa!

xxxxxx.xxx xxxxx@xxxxxxx.xx

JÄRJESJÄRJESTÖSIVUTTÖSIVUT::

JÄRJESTÖSIVUT: SUOMEN ROBOTIIKKAYHDISTYS

Näkyvyyttä Robotiikka-kirjassa

Suomen Robotiikkayhdistys ry on vuonna 1983 perustettu teollisuuden robotiikkaa edistävä yhdistys. Yhdistyksessämme on noin 400 jäsentä, mukaan lukien noin 60 kannatusjäsentä.

Yhdistyksen toiminta koostuu pääasiassa erilaisista koulutustilaisuuksista ja ryhmämatkoista alan messuille ja tapahtumiin. Järjestämämme tapahtumat ovat avoimia kaikille, mutta yhdistyksen jäsenenä säästät jäsenmaksusi takaisin jo ensimmäisessä osallistumismaksussa.

Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet, tervetuloa.

Yhdistyksen hallitus 2022

XX, Xxxxx Xxxxxxxxxxx, Tampereen yliopisto VPJ, Xxxx Xxxxx, Savonia AMK

Xxxxx-Xxxxx Xxxxxx, Fastems Oy Xxxxx Xxxxxxx, Avertas Robotics Oy Xxxxx Xxxxxxxx, ABB Oy

Xxxxx Xxxxxxxx, MTC Flextek Oy

Xxxxx Xxxxxxxx, Yaskawa Finland Oy Taloudenhoitaja, Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Deltatron Oy Sihteeri, Xxxx Xxxxxxxxx, Tampereen yliopisto

Yhdistyksen jäsenyys kannattaa

”Robotiikkayhdistyksen jäsenenä olemme osa suomalaista robotti- automaatioalan edustajien, hyödyntäjien ja tutkimusyhteisöjen verkostoa joka edistää robotiikan tunnettuutta Suomessa.

Yhdistyksen ulkomaiset yhteistyöverkostot tarjoavat hyvän kanavan myös uusimpaan kansainväliseen tutkimustietoon”. Xxxxx-Xxxxx Xxxxxx, Product Manager, Robotics, Fastems

Suomen Robotiikkayhdistyksen tiedotuskanavat, ota seurantaan!

xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xxx/xxxxxxx/xxx-xxxxxxxx-xxxxxxx-xx-xxxxxxx xxxx://xxxxxxx.xx/

xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xxx/xxxxxx/0000000/ xxxxx://xxxxxxx.xxx/Xxxxxxxxxxxx

Yhdistyksen jäsenyys

Robotiikkayhdistyksen jäsenyys oikeuttaa alennuksiin yhdistyksen tapahtumien osallistumismaksuista sekä Automaatioväylä-lehden.

Ilmoittautuminen jäseneksi

xxxx://xxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/

Jäsenmaksut

Henkilöjäsenet: 60 €

Yritys ja yhteisöjäsenet: 400 € Rekisteröitymismaksu: 5 €

Suomen Robotiikkayhdistys tekee parhaillaan uutta versiota jo klassikoksi muodostuneesta suomenkielisestä robotiikan oppikirjastaan. Julkaisu tapahtuu ensi vuoden alussa.

Kirjan ja siihen liittyvän opetusmateriaalin rahoittamiseksi yhdistys tarjoaa, edellisen kirjan tapaan, yrityksille mahdollisuuden ostaa

ilmoituspaikan kirjasta. Tässä on hyvä tapa osoittaa

tukensa yhteiselle asialle ja saada näkyvyyttä robotiikasta kiinnostuneen kohdeyleisön joukossa.

Kirja tullaan julkaisemaan sekä perinteisenä kirjana, että luvuittain saatavilla olevina e-kirjoina.

Todennäköisesti kirja tulee nousemaan usean oppilaitoksen robotiikan kurssien materiaaliksi seuraavien vuosien aikana. Jokaisen luvun alkuun on varattu yksi sivu yritysten ilmoituksia varten. Nopeimmat varaajat saavat valita ilmoituksensa paikan. Sivua pienemmät ilmoitukset kerätään kirjan lopussa oleville yhteistyökumppaneita esitteleville sivuille.

Lisätietoja antaa Xxxx Xxxxx, xxxx.xxxxx@xxxxxxx.xx

Yhteistyörobotiikka konepajoissa -seminaari

Tampereella järjestettävien Konepaja-messujen yhteydessä robotiikkayhdistys järjestää yhteistyörobotiikan sovelluksia käsittelevän

seminaarin. Aihepiiriin johdattelevat alan asiantuntijat teollisuudesta ja tutkimuslaitoksista. Seminaari järjestetään tiistaina 29.11.2022. Tilaisuus on yhdistyksen jäsenille ilmainen, muut 150€.

Lisätiedot: xxxx://xxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxxx/ Kannatusjäsenet:

P.I. SÄÄTÄJÄ

S

Ilmastopakolainen

uomessa on yhtaikaa kylmä ja pimeää talvisaikaan. Ei mikään ihme, ettei näille raukoille rajoille ole suurta kansainvaellusta tullut vuosituhansien aikana. Edelleen yli puolet maailman 60-leveysasteen pohjois-

puolella asuvista ihmisistä on suomalaisia. Yhtäkkiä runsaan tuulivoimarakentamisen sivutuotteena meille on tullut suuri tarve säädellä kansalaisten sähkönkäyttöä, kun voimaa tuulettomille päiville ei ole tarjolla riittävästi.

Kuten tunnettua tuulettomat päivät löytyvät var- mimmin tammikuulta kovimpien pakkasten aikaan korkeapaineen vallitessa. Valtiovaltamme eikä kaupallinen sähköpörssi ole onnistunut säätövoimaa riittävässä määrin järjestämään, joten nyt on hätä kädessä sähkön loppuessa. Talvi tulee varmasti ja tuulettomia päiviä on jälleen tiedossa koko Pohjo- laan yhtaikaa. Niinpä tuontikaan ei meitä pelasta.

Xxxxxx suunnittelee tätä kirjoittaessani kampanjaa sähkön säästämiseksi. Huoltovarmuus on uhattuna ellen vähennä kotonani pikaisesti sähkön käyttöä. Siis mitä voin itse tehdä maailman, tai ainakin kansantaloutemme pelastamiseksi?

Sähköyhtiöille tarjottu futuurien talletusvakuuk- sien pelastuspaketti on laskettu sähkön hinnalle 1,00 eur/kWh. Käytän siis sitä pohjana päätöksen- teolleni, koska sitä korkeampi hinta kaataa koko sähköpörssin eikä kukaan tiedä mitä siitä seuraisi. Sähköllä lämpiävä omakotitaloni muutoin pärjää vähällä sähköllä ilmalämpöpumppujen ansiosta, mutta kovilla <-15C pakkasilla en niitä käytä huonon hyötysuhteen ja rikkoutumisvaaran vuoksi. Niinpä keskityn joulu-huhtikuun säästömahdolli- suuksiin. Potentiaali on näinä viitenä talvikuukau- tena 10 MWh pitkän ajan mittauksieni mukaan.

Lämmitysteknistä muutosta en talossani saa nyt mitenkään aikaan parissa kuukaudessa, joten keskityn itseni muuttamiseen. Ryhdyn siis ilmas-

topakolaiseksi. Uutisissa on juttuja, kuinka ihmiset joutuvat muuttamaan pois perinteisiltä asuinalu- eiltaan ilmastosyistä, mutta en uskonut sen ensiksi koskevan minua. Säästän suuren osan tuosta 10 MWh sähköstä muuttamalla lämpöisempiin maise- miin viideksi kuukaudeksi. Joku peruslämpö taloon

”Xxxxxxxxxxxxxxxxx arveluttaa lämpöisen ilmanalan aiheuttama jano”

varmaan tarvitaan +5C, mutta arviolta 7 MWh sähköä voisin säästää teille tänne jääville kriittisim- pinä kuukausina. Viiden kuukauden hintalappu on siis tulevalle talvelle maksimissaan 7 000 euroa.

Tuolla summalla elän varmaan Suomea edullisem- min jopa hotellielämää siellä jossain palmun alla. Hyvät hyssykät sentään, eihän tämä energiansäästö ole ollenkaan vaikeaa, mahdollisesti jopa edullista. Miksi valtiovalta ei tätä kampanjoi? Muuttakaa suomalaiset talvikaudeksi pois Suomesta etätöihin nettiyhteyden päähän etelämaille niin voimme jälleen rakentaa tänne edelleen lisää säätöongelmia tuottavaa tuulivoimaa! Pakolaisuuden bonuksena tulee jokatalvisen liukastumisriskin oleellinen pie- neneminen ja terveyskeskusjonojen lyheneminen. Myönnetään, banaanikuoreen liukastuminen on toki etelässä myös mahdollista. Elämisen kulut aikaa myöden ovat myös Suomea edullisemmat.

Eniten pakolaisuudessani arveluttaa lämpöisen ilmanalan aiheuttama jano. Alkoholin tarjonta ja siitä aiheutuva lisäkulutus saattaa olla terveysriski, koska etelänmailla ei ole Suomen tapaan minua holhoavaa lainsäädäntöä. Joudun siis turvautumaan riskinhallinnassa ulkopuoliseen henkilökohtaiseen säätövoimaan, parempaan puoliskooni.

HELPPOA

TIEDONSIIRTOA

IOT

Node-RED

PLC

REST API

Pub/Sub

ctrlX CORE on Linux-pohjainen, tietoturvallinen ohjausalusta kaikkiin automaatio- ja IoT-sovelluksiin. Linux, maailman suosituin ja vakain käyttöjärjestelmä, mahdollistaa automaation ja IT-maailman yhdistämisen uudella tavalla.

SKANNAA QR-KOODI JA TUTUSTU ctrlX AUTOMATION:iin

xxx.xxxxxxxxxxxx.xx

Paljonko hukkuu rahaa ja energiaa?

Seuranta on ensimmäinen askel kohti tehokkuutta ja oikeita säästöjä

Markkinoiden helpoin IIoT- ohjelmisto, ifm moneo, auttaa valvomaan sitä mikä on arvokasta: energian kulutusta, laitteiden kuntoa ja säiliöiden täyttöastetta.

Yksi 1 mm reikä paineilmaver- kossa maksaa tuhansia euroja vuodessa.

Katso lisää

Ready to perform.

Paras kokonaisuus muodostuu luotettavista automaatiokomponenteista ja havainnollisista ohjelmistoista.

ifm eShop palvelee aina

Näe omat hintasi, tarkista saatavuus ja tilaa näppärästi eShopista: xxx.xxx/xx/xx/xxxxxxxx

xxx.xxx.xx • xxxx.xx@xxx.xxx

ifm electronic Oy • Tampere ja Helsinki puh: 075 329 5000

Document Metadata

Table of Contents

EKOSYSTEEMI VAHVISTUU

Document Metadata