HALLINNANJAKOSOPIMUS

HALLINNANJAKOSOPIMUS

Turku :Nummi 853 -11- 41-1

XXXXXXXXXXXXX 0

25.2.2022 luonnos

Sisällysluettelo

1. Sopijapuolet 2

2. Sopimuksen kohteena oleva kiinteistö 2

3. Hallinnanjakosopimus, sopimuksen peruste ja tarkoitus 2

4. Omistusoikeus 3

5. Maanvuokra 3

6. Tontin tai alueen jakaminen 3

7. Määräosaluvut 4

8. Sopimuspuolten omistuksen ulottuvuudet 4

9. Yhteiset alueet ja kulkuoikeudet 4

10. Lainhuudatus ja kiinteistön panttaus 4

11. Yhteisomistuksen pysyvyys 5

12. Rakennusoikeus , rakennetut kokonaisalat ja hallinta-alueet 5

13. Tontin rakennusten yleisilme 6

14. Kunnossapito- ja rakennushankkeiden toteutus 6

15. Suostumus rakennuslupaan 6

16. Sopijapuolten sietovelvoite 6

17. Kiinteistöllä olevan toisen hallinta-alueen käyttö 6

18. Hallinta- ja käyttöoikeudet 7

19. Määräosien rakentaminen, hoito ja kunnossapito 7

20. Katualueiden kunnossapitovelvollisuus 7

21. Lumenajo, hiekoitus, kunnossapito ym. 7

22. Kunnossapidon ja siisteyden laiminlyönti 7

23. Kunnallistekniset liittymät 8

24. Talotekniikka 8

25. Keskinäiset rasitteet 10

26. Kulkuyhteyksien rakentamisen ja kustannukset 10

28. Autopaikoituksen hallinta 10

27. Talousrakennus 10

29. Jätehuolto ja jäteastioiden sijainti 10

30. Jäte- ja sadevesiviemärijohdot, kaivot 11

31. Kiinteistövero 11

32. Vakuutukset 11

33. Kiinnitykset ja pantti 12

34. Rasitesopimukset 12

35. Xxxxxxxxxxxx jako 12

36. Sopimuksen voimassaolo ja kirjaaminen 13

37. Sopimuksen muuttaminen 13

38. Sopimuksen siirtäminen 13

39. Riitaisuudet 14

40. Sopimusten määrä 14

Päiväys 14

Allekirjoitukset 14

Jakelu: 14

1. Sopijapuolet

1.1 Asunto A

Xxxxx Xxxxxx 191053-1018

( jäljempänä A ja alue A )

1.2 Asunto B

Xxx Xxxxxx 300552-185S ( jäljempänä B ja alue B )

1.3 Asunto C

Xxx Xxxxxx 300552-185S ( jäljempänä C ja alue C )

2. Sopimuksen kohteena oleva kiinteistö

Turun kaupungin Nummen kaupunginosan 34. korttelin tontti 1. Tontin pinta-ala on 1260 m2 ja kiinteistötunnus 853-11-34-1 (jäljempänä tässä sopimuksessa ”kiinteistö”). Kiinteistö sijaitsee osoitteessa Xxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxx.

3. Hallinnanjakosopimus, sopimuksen peruste ja tarkoitus

Sopijapuolet hallitsevat yhteisesti kiinteistöä 12.6.2015 allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen perusteella.

Vuokrasopimuksen laitostunnus: 000-00-00 1-L1

Vuokrasopimuksen voimassaolo: 7.7.20215-31.12.2065

Sopijapuolet hankkivat Turun kaupungilta erikseen suos- tumuksen hallinnanjakosopimuksen kirjaamista varten maakaaren 14 luvun 3 §:n mukaisesti.

Tämä sopimus tarkoituksena on jakaa kiinteistön yhteis- omistussuhde siten, että määritellään sopijapuolten mää- räosan käyttö- ja hallintaoikeus. Sopimus määrittää myös sopijapuolten vastuut kiinteistön huollosta, hoidosta , kun- nossapidosta, kiinteistön kustannuksista ja rakentamiseen ym. osalta.

4. Omistusoikeus

Tätä sopimusta ei voi käyttää Maakaaren mukaisena kiin- teistön luovutuskirjana.

Turun kaupunki omistaa tontin Nummi –34-1 ja osapuolet (A, B ja C) omistavat tämän hallinnanjakosopimuksen mu- kaisesti kiinteistöllä olevat rakennukset, rakennelmat ja lait- teet sekä yms.

Asuinrakennuksen rakennustunnus prt: 103353389

- muodostuu 1957 rakennetusta osasta ( asunto A ja B )

- 1963 rakennettu laajennusosa (asunto C) Talousrakennuksen rakennustunnus prt: 103353359A

5. Maanvuokra

Sopijapuolet sitoutuvat yhteisvastuullisesti vastaamaan Tu- run kaupungille 12.6.2015 allekirjoitetun maanvuokrasopi- muksessa vuokramiehelle asetetuista maksuista, takuista, muista velvoitteista ja muista sitoumuksista. Kuitenkin maanvuokrasta sopimusosapuolet vastaavat Turun kau- pungille kukin omasta osuudestaan.

Maanvuokran osuus kullekin sopijapuolille on 1/3- osa.

6. Tontin tai alueen jakaminen

Kukin sopijapuoli hallitsee kiinteistöstä laaditun maanvuok- rasopimuksen tai muun saannon perusteella tässä koh- dassa jäljempänä määritellyn määräosan.

Kullakin sopijapuolella on yksinomainen käyttö- ja hallintaoikeus sopimuksen liitteenä olevaan karttaan (liite 1) merkityllä tavalla ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä. Sopijapuolten yksin hallinnoimat kiinteistön alueet on merkitty oheiseen karttaliitteeseen kirjaimilla A, B ja C liitekartan 25.11.2021 mukaisesti.

Todetaan, että edellä mainittujen sopijapuolten omistusta osoittavien rakennusten omistusrajoja osoittavat

7. Määräosaluvut

liitepiirustukset ovat likimääräisiä ja että lopulliset ja tarkat omistus- ja hallintarajat ilmenevät lopullisesi hyväksytyistä rakennuslupapiirustuksista sekä tarvittaessa tehdyistä tarkepiirustuksista.

Asunto A ja alue A:n käyttö- ja hallintaoikeus on 1/3-osaa Asunto B ja alue B:n käyttö- ja hallintaoikeus on 1/3-osaa Asunto C ja alue C:n käyttö- ja hallintaoikeus on 1/3-osaa

Yhteensä 3/3-osaa

Edellä olevat määräosaluvut ovat viitteellisiä sopijapuolien hallinnoimien alueiden osalta.

8. Sopimuspuolten omistuksen ulottuvuudet

Sopijapuolet omistavat kukin omalla hallinta-alueellaan olevan rakennuksen osan laitteineen, koneineen ja varustuksineen.

Sopijapuolten hallitsemillaan alueilla omistamiin rakennuk- siin katsotaan kuuluvan tätä rakennusta pääasiassa palve- levat liittymät, johdot, johtimet, kanavat ja niihin liittyvät lait- teet ja rakennelmat sekä, koneet ja niihin liittyvät johdot, rakennelmat ja laitteet.

9. Yhteiset alueet ja kulkuoikeudet

Sopijapuolten yhteiseen hallintaan jäävät rakennuslupapii- rustuksista ilmenevät yhteistä tarvetta palvelevat mm. tek- niset tilat, osa jätehuoltotiloista, osa autopaikoista ja kulku- väylät, liitepiirustuksissa merkityillä alueilla ja rakennuksen osilla.

Sopijapuolilla on oikeus puolin ja toisin käyttää hätäpois- tumistienä niitä sopijapuolten omistamien rakennusten osia, jotka palo- ym. viranomaiset ovat määränneet pelas- tus- tai poistumistiereiteiksi.

Osapuolet voivat erikseen sopia ja sallia toisen osapuolien käyttää rakennuksissaan olevia tiloja sekä kulkuoikeuksista ja käyttökustannusten jaosta niiden osalta.

10. Lainhuudatus ja kiinteistön panttaus

Kukin sopijapuoli on itse velvollinen hakemaan Maakaaren mukaisen erityisen oikeuden kirjaamisen tämän sopimuk- sen allekirjoittamisen jälkeen.

Sopijapuolet ovat tietoisia siitä, että kukin määräosan (kiin- teistön) omistaja voi perustaa panttioikeuden ainoastaan omistamaansa määräosuuteen.

11. Yhteisomistuksen pysyvyys

Kaikki osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he missään vai- heessa tule vaatimaan yhteisomistuksen purkamista. Tämä sitoumus tulee ottaa kaikkiin vastaaviin määräosia koske- viin luovutuskirjoihin.

12. Rakennusoikeus , rakennetut kokonaisalat ja hallinta-alueet

Tontin rakennusoikeus on 645 m2 . Laajuustiedot rakennuslupa 1968-434 mukaan.

Rakennusoikeus jakautuu sopijapuolten hallitsemien asun- tojen ja rakennusten kesken seuraavasti.

Rakennettu asuinkerrosala: ja huoneistoala:

Asunto A, 137,5 m2 Asunto A , 108 m2 Asunto B, 137,5 m2 Asunto B , 108 m2 Asunto C, 66,0 m2    Asunto C , 59 m2 yhteensä 341 m2 yhteensä 275 m2

Talousrakennus ( asunto B ) 40 m2 Rakennettu kerrosala yhteensä 381 m2

Käyttämätön rakennusoikeus jaetaan määräosien mukaan 1/3 osin. Mikäli määräosan omistaja ei käytä kaikkea ra- kennusoikeuttaan ei sitä voi siirtää toiselle ilman kaikkien sopijapuolien yhteistä sopimusta.

Rakennuslupapiirustusten mukaiset kokonaisalat:

- asunto A 137,5m2+ kellari 34,5m2 = 172 m2

- asunto B 137,5m2 + kellari 65,5m2 = 203 m2

- asunto C 66m2+ kellari 53m2 = 119 m2

- yhteisomistusala,         kellari = 30m2

yhteensä = 405m2 Asunto B hallitsee talousrakennusta , kokonaisala 40m2

Tontin käyttö- ja hallinta-alueet liitepiirustuksen mukaan:

- käyttö- ja hallintaoikeus A n. 210 m2

- käyttö- ja hallintaoikeus B n. 210 m2

- käyttö- ja hallintaoikeus C n. 210 m2

13. Tontin rakennusten yleisilme

Tontin kiinteistöille tehtävät korjaustoimenpiteet ja rakennettavat rakennukset on suunniteltava ja rakennettava niin, että kiinteistön yleisilme säilyy kokonaisvaltaisena eikä yksittäiset rakennusosat ja rakennukset poikkea huomattavasti toisistaan.

Asuinrakennuksen ulkovärien ja materiaalien on oltava yh- tenevät koko rakennuksen osalla (A+B+C)

14. Kunnossapito- ja rakennushankkeiden toteutus

Kukin sopijapuoli sitoutuu toteuttamaan rakennushank- keensa siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muille sopijapuolille.

15. Suostumus rakennuslupaan

Sopijapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan kunkin määrä- osan omistajan rakennusluvan saamista ja sitten allekirjoit- tamaan toisen hallinta-alueen rakennuslupahakemuksen osaomistajana.

16. Sopijapuolten sietovelvoite

Yhteisomistajat ovat velvollisia sallimaan puolin ja toisin paitsi toisten yhteisomistajien, myös koko kiinteistöä ja naapurikiinteistöjen omistajien rakennuksia ja rakennelmia palvelevien perustusten, rakenteiden, rakennusosien, ko- neiden, laitteiden ja niihin kuuluvien, niitä palvelevien tai niiden vaatimien putkitusten, johdotusten tai läpivientien ja huoneiden sijoittamisen ja pitämisen omistamassaan ja hallitsemassaan rakennuksessa tai tontin osalla siten, kuin rakennuksia koskevista virallisista hyväksytyistä rakennus- lupapiirustuksista tarkemmin ilmenee. Tästä oikeudesta ei puolin eikä toisin makseta korvauksia.

17. Kiinteistöllä olevan toisen hallinta-alueen käyttö

Kullakin sopijapuolella on oikeus sijoittaa mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavalla tavalla toisten sopijapuolten asunnon kellariosaan ja alueille sellaiset johdot, putket ym. jotka ovat rakennusteknisesti välttämättömiä. Johtojen si- joittajan on korvattava em. johtojen rakentamisesta aiheu- tunut rakennusaikainen haitta naapurin hallinta-alueen omistajalle sekä siistittävä kustannuksellaan välittömästi töiden jälkeen johtojen paikat. Edellä mainittu oikeus on kuitenkin toissijainen oikeus mikäli johtoja tms. ei voida ra- kennusteknisesti sijoittaa muualle oman kiinteistön osaan tai hallinta-alueelle.

18. Hallinta- ja käyttöoikeudet

Kiinteistöä ja sille toteutettavia tiloja hallitaan tämän sopi- muksen ja oheisten liitekarttojen mukaan ( liite1 ja 2)

19. Määräosien rakentaminen, hoito ja kunnossapito

Sopijapuolet vastaavat kukin itse hallitsemansa alueen ra- kentamisesta, kunnossapidosta, hoidosta, huollosta, puu- tarhaistutuksista ym. Mikäli sopijapuolten rakentaminen, kunnossapito tms. toimenpide poikkeaa tästä sopimukses- sa lausutusta tai esitetystä ja sillä on olennainen merkitys muiden sopijapuolten osalta, tulee tähän saada muiden sopijapuolten hyväksyntä.

Sopijapuolten tulee pitää hallinnoimansa alue ympäristöl- tään siistinä ja omistamansa rakennus kunnossa. Sopija- puolet sitoutuvat erityisesti huolehtimaan siitä, että kiinteis- tö ja sillä sijaitsevat rakennukset täyttävät kaikki viran- omaismääräykset myös kunnon ja siisteyden osalta.

20. Katualueiden kunnossapitovelvollisuus

Hallinta-alueen haltijat ovat yhteisvastuullisesti velvollisia kiinteistöön rajoittuvan katualueen puhtaanapidosta niin kuin siitä on laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kun- nossa- ja puhtaanapidosta säädetty tai miten Turun kau- punki kunnossapitovelvollisuuden on järjestänyt.

21. Lumenajo, hiekoitus, kunnossapito ym.

Kukin sopijapuoli huolehtii lumenajosta ja hiekoituksesta ym. kunnossapidosta hallinnoimansa alueen osalta. Lunta ei saa kasata tai varastoida toisen hallinnoimalle alueelle ilman suostumusta.

Yhteisen alueen lumenajosta, kunnossapidosta ym. siis- teydestä vastaavat sopijapuolet yhteisesti, kuitenkin niin, että päävastuu hallinta-alueen kodalla olevasta yhteisestä kulkuväylästä on ensisijaisesti ko.osapuolella.

22. Kunnossapidon ja siisteyden laiminlyönti

Mikäli joku tämän sopimuksen osapuoli laiminlyö omat vel- vollisuutensa kunnossapitää omistamansa rakennuksen tai huolehtia hallitsemansa alueen siisteydestä ja tästä aiheu- tuu muille kohtuutonta haittaa, eikä laiminlyöjä todisteelli- sesti annetusta kehotuksesta huolimatta korjaa tilannetta itse kohtuullisessa ajassa, voivat muut sopijapuolet teettää tämän työn laiminlyöjän kustannuksella.

23. Kunnallistekniset liittymät

24. Talotekniikka

Vesi- ja viemäriliittymä; Turun kaupungin Hulevesiliittymä; Töykkälänkadulle on rakennettu hule- vesiviemäri 2022, ei liittymää

Sähköliittymä; Turku Energian ilmajohtoliittymä

Puhelin- tietoliikenneliittymät; kuparinen puhelinilmajohto, kadulle rakennettu tietoliikennekaapeli, ei liittymää

Sopijapuolilla on oikeus sijoittaa puolin ja toisin hallinta- aluista välittämättä talo- kunnallistekniikkaa (sähkö-, puhe- lin-, tietoliikenne-, vesi- ja jätevesijohdot ) niihin liittyvine laitteineen ja tarvikkeineen toistensa hallinta-alueelle ja tarvittaessa liittyä toistensa järjestelmiin.

Koko kiinteistön viemäri- ja vesijohtoliittymät sekä pää- viemäri ja vesijohto sijaitsevat A:n autotallissa ja yhteisissä teknisissä tiloissa; lämmönjakohuoneessa ja varasto- öljysäiliötilassa.(A,B ja C-yhteishallinta-alue)

Pääviemärin ja päävesijohdon korjaus-, huolto-, uusimis- ja muista kustannuksista näissä tiloissa oman hallinta-alueen liitoskohtiin vastaavat sopijapuolet yhteisesti määräosin.

Kukin sopijapuoli vastaa yksin vesijohtoon ja jätevesi- viemäröintiin liittyvistä korjaus-, huolto-, uusimis-, yms. kus- tannuksista kun ne palvelevat vain omaa asuntoa ja hallin- ta-aluetta.

Vesijohto:

-koko kiinteistön vesijohtoliittymä ja yhteinen vesimittari si- jaitsee hallinta-alue A:n kellarin autotallissa.

-päävesimittarin korjaus-, huolto-, uusimis- ja muista kus- tannuksista vastaavat sopijapuolet yhteisesti.

Osapuolet pyrkivät ensisijaisesti siihen , että taloon asen- netaan osapuolten veden käyttöä mittaavat vesimittarit ja vesilaskut määräytyvät mitatun kulutuksen mukaan. Mikäli vesimittareita ei ole asennettu, osapuolet jakavat kiinteis- tön vesilaskun talossa asuvien henkilöiden pääluvun perusteella.

Lämmitysjärjestelmät:

Koko kiinteistöllä ( A, B, ja C) on yhteinen öljylämmitteinen vesikeskuslämmitys. Kiinteistöä lämmitystä varten on öljy- polttimella varustettu kattila, tarvittavat lämmönjakohuo- neen laitteet ja varusteet, öljysäiliö kellaritilassa ja lämmön- jakohuoneesta lähtevä lämminvesiverkosto sekä asuin- huoneissa vesikiertoiset lämpöradiaattorit.

Osapuolet pyrkivät asentamaan olevaan järjestelmään lämmitykseen ja lämpimään veteen kulutusta mittaavat

mittarit. Kiinteistön lämmityskulut , öljylaskut ja sähkölaskut, huolto ja kunnostuskulut jaetaan mitattujen arvojen mukaan. Jos kulutusta ei ole mitattavissa jaetaan kustannukset määräosin 1/3, huomioiden sen lisäksi kussakin asunnossa oleva henkilömäärä. Tämä tehdään sopimalla yhteisesti vuosittain lämpimän käyttöveden maksu / henkilö. Käyttömaksu vähennetään vuosittain kokonnaiskuluista ja loppuosa jaetaan määräosin 1/3.

Tavoitteena sopijapuolilla on luopua öljylämmityksestä. Jokaisen asunnon lämmitys voidaan toteuttaa joko itse- näisesti tai yhteisellä käyttöjärjestelmällä. ( esim. maaläm- pöpumput – vesi-ilmalämpöpumput)

Käyttökustannukset tulisivat jokaiselle sopijapuolelle omas- ta energiakulutuksesta. Yhteistilojen käyttö- huolto yms. kustannukset mitataan ja jaetaan määräosin 1/3.

Sähköliittymät:

-koko kiinteistön sähköliittymä on ilmajohtona A:n por- rashuoneeseen, jossa koko kiinteistön pääsulakkeet.

-pääsulakerasiasta liittymäjohdot ullakkotilan välipohjan kautta asuntojen mittari- ja sähkökeskuksiin ( A ja B )

- asunto C:n liitosjohto asunto B:n keskuksen kautta kella- ritilassa C:n mittari- ja sähkökeskukseen.

-yhteisen lämmönjakohuoneen ja teknisten tilojen säh- kösyötöt tulevat B:n sähkökeskuksesta.

-talousrakennuksella ei ole sähköliittymää.

Osapuolet pyrkivät ensisijaisesti siihen , että kiinteistöön asennetaan uusi pääsähkökeskus ja kiinteistö liitosjohto A: autohallin kautta kellarin yhteistiloihin ja sähköliittymät asuntojen A, B ja C:n sähkökeskuksiin uusitaan kellaritilan kautta. Yhteistilojen sähköt otetaan uudesta pääsähkö- keskuksesta ja mitataan erikseen. Uudessa pääkeskuk- sessa tulee varautua uusiin kiinteistön lämmitystapoihin ja mahdollisesti sähkön liittymäsulakekoon suurentamiseen. Sopijapuolet vastaavat yhteisesti määräosin 1/3 näiden muutos ja parannustöiden kustannuksista

Sähkösopimukset:

-sopijaosapuolet tekevät itsenäisesti sähkösopimukset sähkön toimittajan kanssa ja vastaavat itse sähkön mita- tusta kulutuksesta sähkön toimittajalle.

- teknisen tilan ja lämmönjakohuoneen mitatun sähkönkulutuksen laskut osapuolet jakavat 1/3 osin. Mikäli kulutusta ei ole erikseen mitattavissa arvioidaan kulutus laskuista ja jaetaan 1/3 osin.

Tietokaapeliliittymät ja antennijärjestelmä:

-kiinteistöllä ei ole yhteistä tietokaapelointia tai langattomia laitteita. Tietoliikennekaapeli asennettu kadulle.

Sopijapuolet tekevät itsenäisesti sopimukset ja vastaavat kaikista kustannuksista. Kaapeli- ja laiteasennuksiin saa käyttää yhteisiä teknisiä tiloja ja A:n autotallin tilareittiä.

- kiinteistöllä yhteinen savupiippuun kiinnitetty televisioantenni, josta jokaiseen asuntoon ulkokautta oman liitoskaapeli. Antennin uusimisesta tai oman antennin asentamisesta vastaa jokainen sopijapuoli erikseen jos se koskee omaan osuutta.

25. Keskinäiset rasitteet

Osapuolet voivat laatia erikseen tarvittaessa rasitesopimuksia kiinteistön alueella.

26. Kulkuyhteyksien rakentamisen ja kustannukset

Osapuolet osallistuvat yhdessä hallinta-alueittensa omistusoikeuksien mukaisessa suhteessa yhteisalueiden, rakentamisesta, kunnossapidosta, käytöstä ja huollosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Yhteisalueiden kunnossapidosta, käytöstä ja huollosta aiheutuneet kustannukset jaetaan sopijapuolten mukaan 1/3-osin.

27. Talousrakennus

Talousrakennus on kylmä autotallirakennus ilman sähkö-, vesi tai viemärilittymiä.

Asunto B:n haltija huolehtii talousrakennuksen kunnossapidon, mahdolliset kunnallistekniset liittymät, laitteiden uusimiset ja huollot.

28. Autopaikoituksen hallinta

Hallinnanjakosopimuskartan 25.11.2021 mukaisesti omalla hallinta-alueellaan olevat autopaikat ovat vain ko. hallinta- alueen haltijan käytettävissä. Rakennettavista autokatos- tai autotallirakennuksien rakentamisista ja kustannuksista vastaavat hallinta-alueen omistaja.

Rakennuksien autotallipaikat ovat hallinta-alueen omistajan yksinomaisessa käytössä.

Yhteisellä kulku- huoltoajoalueella tilapäinen autosäilytys on sallittua.

29. Jätehuolto ja jäteastioiden sijainti

Tontilla olevien jätekeräyspisteiden tyhjennys- ja muista kustannuksista sopijapuolet sopivat erikseen ja

kustannukset jaetaan määräosien mukaisessa suhteessa, jos jätehuolto on yhteisesti järjestetty.

Muutoin kukin sopijapuoli huolehtii itse omasta jätehuollostaan solmimalla Turun kaupungin alueella toimivan jätehuoltoyhtiön kanssa sopimuksen jätehuoltonsa järjestämisestä.

30. Jäte- ja sadevesiviemärijohdot, kaivot

31. Kiinteistövero

Kiinteistöllä on yhteiset jäte- ja sadevesiviemärijohdot sekä kaivot , joiden rakentamisesta, huollosta ja muusta ylläpidosta he vastaavat yhteisvastuullisesti hallinta- alueiden määräosiensa mukaisessa suhteessa 1/3.

Kiinteistöveron suorittamisvelvollisuus määräytyy kiinteistöverolain mukaisesti eli kukin on verovelvollinen suorittamaan veron omalta osuudeltaan kiinteistöön.

Jos joku määräosan omistaja laiminlyö veronmaksuvelvollisuutensa ja muut ko. kiinteistön omistajat joutuvat hänen osuutensa yhteisvastuullisesti maksamaan syntyy maksun suorittajille regressioikeus maksun laiminlyöjää kohtaan.

Vuokratontin maapohjaan mahdollisesti kohdistuva vero tai muu maksu kuin maanvuokramaksu jaetaan määräosien mukaan 1/3 osin.

32. Vakuutukset

Asuinrakennuksella on oltava ns. kiinteistövakuutus, joka kattaa koko rakennuksen ja yhteisen rakennustekniikan sekä sisältää vastuuturvan. Kiinteistövakuutuksen ottaa yksi sopijapuolista yhteisesti sovitusta vakuutusyhtiöstä. Vakuutusmaksu jaetaan määräosuuden mukaan

1/3-osuuksiin.

Jokainen määräosan omistaja on velvollinen ottamaan tarpeelliset vakuutukset, jotka kattavat oman määräosan lisäksi myös yhteisten alueiden rakenteet, varusteet, laitteet yms. oman määräosaluvun mukaisella osuudella.

Talousrakennuksen ja mahdollisten autokatosten yms. vakuuttamisesta vastaa rakennuksen omistava sopijapuoli.

33. Kiinnitykset ja pantti

34. Rasitesopimukset

Jokainen osapuoli on yksin vastuussa omaan kiinteistöosuuteensa mahdollisesti vahvistetuista tai vahvistettavista velkakiinnityksistä, rasituksista, oikeuksista tai rasitteista..

35. Xxxxxxxxxxxx jako

Osapuolet voivat sopia tämän sopimuksen lisäksi erillisiä rasitesopimuksia.

Jokainen osapuoli vastaa omassa yksinomaisessa hallinnassa olevalle alueelle toteutettavien rakennusten, rakenteiden ja laitteiden rakentamis-, korjaus-, peruskorjaus- ja kunnossapitokustannuksista.

Jokainen osapuoli tekee omat kiinteistötekniset sopimukset kyseisten laitosten edellyttämällä tavalla ja vastaa niiden kustannuksista.

Yhteisessä hallinnassa olevien tilojen, rakenteiden ja laitteiden rakentamis-, uudelleenrakentamis-, peruskorjaus- ja kunnossapitokustannuksista sekä käyttökustannuksista vastaavat osapuolet kiinteistön omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa 1/3-osin. Mainitun periaatteen mukaan jaetaan myös kaikkien kiinteistön tontille sijoittuvien putkien, kaivojen, kaapeleiden ja johtojen rakentamis-, uudelleenrakentamis-, peruskorjaus- ja kunnossapitokustannukset.

Kukin sopijapuoli on velvollinen osallistumaan kiinteistön omistuksesta, hallinnasta ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin 1/3-osin .

Edellä oleva kustannusten jako koskee kaikkea rakennuksen rungon, ulkoverhoilun ja kattojen yms. kunnossapidon kustannuksia.

Piha-alueen kunnossapidosta sovitaan erikseen. Ellei tässä sopimuksessa muuta ole sovittu niin hallitsemansa alueen pinta-alan mukaisessa suhteessa 1/3.

36. Sopimuksen voimassaolo ja kirjaaminen

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimusta ei voida irtisanoa eikä muuttaa ilman pantinhaltijoiden suostumusta.

Jos kiinteistön yhteisomistus kiinteistöllä lakkaa niin tämä hallinnanjakosopimus tulee purkaa.

Tämä maakaaren 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettu sopimus kirjataan Maanmittauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin yhteisestä hakemuksesta, joten se tulee sitomaan myös tontin määräosien mahdollisia uusia omistajia. Tämän sopimuksen kaikki muutokset tehdään kirjallisesti ja kirjataan Maanmittauslaitoksella.

37. Sopimuksen muuttaminen

Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien sopijapuolten yksimielisellä päätöksellä. Muutokset kirjataan muutoksen aiheuttajan kustannuksella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

38. Sopimuksen siirtäminen

Sopijapuolen myydessä tai muulla tavoin luovuttaessa tämän sopimuksen kohteena olevan tontin ja kiinteistön määräosan, tulee hänen huolehtia siitä, että luovutuksensaaja tulee tietoiseksi tästä sopimuksesta ja hyväksyy sen allekirjoituksellaan itseään sitovaksi.

Mikäli määräosan luovuttajana on kuolinpesä, on kuolinpesä velvollinen huolehtimaan siitä, että luovutuksensaaja tulee tietoiseksi tästä sopimuksesta ja hyväksyy sen allekirjoituksellaan itseään sitovaksi.

Mikäli määräosa siirtyy perintönä tai muuna yleisseuraantona kolmannelle, sitoo tämä sopimus sellaisenaan luovutuksensaajaa.

Mikäli joku sopijapuoli tai jolle tämä sopimus on myöhemmin siirretty, laiminlyö tämän edellä mainitun velvollisuutensa sopimuksen siirtämisen osalta ja muille aiheutuu tästä haittaa tai vahinkoa, on laiminlyöjä velvollinen korvamaan aiheutuneen vahingon tai haitan muille sopijapuolille.

39. Riitaisuudet

Tästä sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan vastaajan kotipaikan yleisessä alioikeudessa.

40. Sopimusten määrä

Ennen kanteen nostamista riidan sopimisesta on järjestettävä sovitteluneuvottelut. Neuvottelut käynnistää mahdollinen kanteen nostaja.

Päiväys

Tätä sopimusta on tehty viisi yhtäpitävää kappaletta, yksi A:lle , yksi B:lle ja yksi C:lle , yksi Turun kaupungille ja yksi kirjaamisviranomaiselle.

Turussa

Allekirjoitukset

Asunto A , alue A Xxxxx Xxxxxx

Asunto B , alue B Xxx Xxxxxx

Asunto C, alue C Xxx Xxxxxx

Liitteet

Jakelu:

Liite 1, Hallinnanjakosopimuskartta 25.11.2021

Liite 2 , Kellarin hallinnanjakopiirros 25.11.2021

Tiedoksi Turun kaupungille