Arvio tulevan IFRS 16 -Vuokrasopimusstandardin käyt- töönoton vaikutuksista Destian konserniin
Arvio tulevan IFRS 16 -Vuokrasopimusstandardin käyt- töönoton vaikutuksista Destian konserniin
Xxxxx Xxxxxxxx
Liiketalouden koulutusohjelma 2018
Tiivistelmä
Tekijä(t) Xxxxx Xxxxxxxx | |
Koulutusohjelma Liiketalous | |
Raportin/Opinnäytetyön nimi Arvio tulevan IFRS 16 -Vuokrasopimusstandardin käyttöönoton vaiku- tuksista Destian konserniin | Sivu- ja liitesi- vumäärä 27 + 3 |
Opinnäytetyössä käsitellään 1.1.2019 voimaan tulevan IFRS 16 Vuokrasopimukset -stan- dardin vaikutuksia Destia-konsernin tilinpäätöskäytäntöön. Aihe valikoitui, koska yhtiöllä oli tarve selvittää, mitä tuleva standardi sisältää ja kuinka se tulee vaikuttamaan yhtiön tilin- päätösinformaatioon. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Destian konsernilaskenta. Opinnäytetyön tutkimusongelmana on selvittää, mitä IFRS 16 -standardi sisältää ja kuinka se eroaa sitä edeltävästä IAS 17 -standardista. Tämän lisäksi pyritään vastaamaan tutki- muskysymyksiin mitä vuokrasopimuksia Destiasta löytyy ja millainen arvioitu vaikutus IFRS 16 -standardilla on kartoitettujen vuokrasopimusten myötä Destian konsernin taseeseen ja valittuihin tunnuslukuihin. Tavoitteena on myös vastata apukysymykseen, millaisia toimen- piteitä standardin käyttöönotto edellyttää yrityksen sisällä. Opinnäytetyö aloitettiin tutustumalla IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin sisältöön pe- rehtymällä aihetta käsittelevään aineistoon. Haasteelliseksi muodostui se, että standardin ollessa uusi, ei aihetta käsittelevää kirjallisuutta ollut vielä saatavilla. Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus aloitettiin selvittämällä, mitä vuokrasopimuksia yrityksessä oli voimassa 30.6.2017 haastattelemalla Destian eri liiketoiminnan osa-alueiden henkilöitä, jotka yhtiössä käsittelevät vuokrasopi- muksia. Haastatteluista saadun aineiston perusteella koottiin Excel-laskentataulukko voi- massa olevista vuokrasopimuksista, jonka pohjalta muodostettiin arvio tulevan standardin käyttöönoton vaikutuksista konsernilaskentaan. Tutkimus osoitti, että IFRS 16 -standardin käyttöönoton myötä yhtiön vuokrasopimukset tu- levat osaksi konsernin tasetta, sillä vuokrasopimuksia käsitellään standardin mukaan IFRS-tilinpäätöksessä käyttöomaisuuden tapaan. Taseen ulkopuolelle jäävät vuokra-ajal- taan alle 12 kuukauden pituiset vuokrasopimukset, sekä sellaisia esineitä koskevat vuokra- sopimukset, jotka ovat uutena ostettuna arvoltaan alle 5000 Yhdysvaltain dollaria. 1.1.2019 alkaen IFRS-tilinpäätöksessä taseeseen lisätään leasingvelka ja -omaisuus. | |
Asiasanat IFRS-raportointi, IFRS-tilinpäätöskäytäntö, IFRS 16, vuokrasopimukset | |
Sisällys
1.2 Opinnäytetyön aihe ja rajaus 2
1.3 Opinnäytetyön tutkimusongelma ja -kysymykset 3
1.4 Opinnäytetyön tavoite 3
2.1 Vuokrasopimusten käsittely IFRS-raportoinnissa IAS 17 -standardin ja tulevan IFRS 16 -standardin mukaisesti 6
2.1.1 IAS 17 Vuokrasopimukset -standardi 6
2.1.2 IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi 7
2.1.3 IFRS 16 -standardin mukainen vuokrasopimuksen määritelmä 8
2.1.4 IFRS 16 -standardin soveltamisala 9
2.1.5 Helpotukset IFRS 16 -standardin soveltamisesta 9
2.1.6 IFRS 16 vuokralle ottajalle 11
2.1.7 Myynti ja takaisinvuokraus IFRS 16 -standardin mukaisesti 12
2.2 IAS 17- ja IFRS 16 -standardien eroavaisuudet 13
2.3 Suomalaisen ja IFRS:n mukaisen tilinpäätösnormiston eroavaisuudet 14
4.1 Tilinpäätösanalyysi ja vuokrasopimusten kirjanpitokäsittely Destiassa 18
4.1.1 Destian vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn perehtyminen 18
4.2 Vuokrasopimusten käsittely IFRS 16 -standardin mukaisesti 19
4.3 Destiassa 30.6.2017 voimassa olevat IFRS 16:n mukaisesti taseeseen merkittävät vuokrasopimukset 21
4.4 Vaikutukset taloudellisiin tunnuslukuihin 22
1 Johdanto
IFRS-tilinpäätösstandardit on laadittu Euroopan unionin alueen listayhtiöiden tilinpää- tösinformaation yhtenäistämiseksi. Yritystoiminnan kansainvälistyminen teki tarpeelliseksi tilinpäätöskäytäntöjen yhtenäistämisen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. (Pörssisäätiö 2005, 4.) Standardit laativat International Financial Reporting Standards Board, yleis- hyödyllinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka koostuu eri kulttuurillisista ja ammatilli- sista taustoista tulevista talousalan ammattilaisista. IFRSB:n jäsenten tehtävänä on täysi- päiväisesti kehittää ja pitää ajan tasalla standardikokoelmaa. (IFRS Foundation 2017, 14- 15.)
Tammikuussa 2019 voimaantuleva IFRS 16 -standardi käsittelee vuokrasopimuksia. En- nen tätä vuokrasopimuksia käsitellään IAS 17 -standardin mukaisesti. IAS 17 -standardin mukaan vuokralle ottajan täytyy erottaa rahoitusleasingsopimukset ja operatiiviset vuokra- sopimukset toisistaan: rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen, kun taas operatii- viset vuokrasopimukset jäävät sen ulkopuolelle. Uuden standardin myötä kaikki paitsi ar- voltaan vähäiset ja vuokra-ajaltaan lyhytaikaiset sopimukset merkitään taseeseen. (PWC 2016a, 1.)
IFRS 16:n vaikutus näkyy konsernin taseessa ja sen myötä taseeseen perustuvissa tun- nusluvuissa. Tuloslaskelman laatimisessa standardi vaikuttaa siten, että yrityksen täytyy kirjata vuokrasopimusvelasta syntyvät korkokulut sekä poistoa käyttöoikeus-omaisuus- erästä. Tästä johtuen sopimuksista, jotka IAS 17:n aikaan luokiteltiin operatiivisiksi vuok- rasopimuksiksi, kirjataan vuokrakauden alussa enemmän kuluja kuin aiemmin. (PWC 2016a, 1.)
1.1 Toimeksiantaja
Opinnäytetyön toimeksiantajana on Destia Oy, joka on suomalainen infra- ja rakennus- alalla toimiva osakeyhtiö, Destia-alakonsernin emoyhtiö. Destia Group -konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet on esitetty kuvassa 1. Konsernin emoyhtiön Destia Group Oyj:n koko osakekannan omistaa Ahlström Capital -konserni. Vuonna 2017 Destia Group -konsernin liikevaihto oli 478,7 miljoonaa euroa. (Destia 2017.) Opinnäytetyössä myöhemmin puhut- taessa Xxxxxxxxx, viitataan koko konserniin.
Kuva 1. Destia-konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet (Destia vuosikertomus 2017, 62.)
Destian liiketoimintaan kuuluvat teiden ja ratojen, sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen suunnitteleminen, rakentaminen ja ylläpito. Yrityksen asiakkaita ovat teollisuus- ja liikeyri- tykset, kunnat, kaupungit ja muut valtionhallinnon organisaatiot. (Destia 2016, 2.) Destian palvelut käsittävät maanalaisen rakentamisen, sekä maanpäällisen tie- ja rataverkoston rakentamisen ja ylläpidon. Liiketoimintaan kuuluvat myös energiainfra ja insinöörirakenta- minen. (Destia 2017.)
1.2 Opinnäytetyön aihe ja rajaus
Opinnäytetyön aiheena on 1.1.2019 käyttöönotettava IFRS 16 -Vuokrasopimukset -stan- dardi ja sen tulevien vaikutusten arvioiminen vuoden 2017 puolivuosikatsaukseen perus- tuvan taloudellisen informaation perusteella. Opinnäytetyötä varten kartoitetaan 30.6.2017 voimassa olevat Destia-konsernin vuokrasopimukset. Tavoitteena on antaa toimeksianta- jalle arvio standardin tulevista vaikutuksista, sekä tuoda esiin asiat, joihin standardin käyt- töönotossa tulee kiinnittää huomiota.
Toimeksianto rajataan käsittelemään IFRS 16 vaikutuksia Destia-konsernin taseeseen ja opinnäytetyötä varten valittuihin tunnuslukuihin. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti vuokralle ottajan näkökulmaan, koska standardin vaikutus on merkittävin juuri vuokralle ottajan IFRS-tilinpäätöskäsittelyyn. Koska uuden standardin myötä vuokralle antajan käsit- telytapa ei eroa huomattavasti IAS 17 -standardin mukaisesta vuokrasopimusten käsitte- lystä, vaikutuksiin vuokralle antajan näkökulmasta perehdytään vähäisemmin.
1.3 Opinnäytetyön tutkimusongelma ja -kysymykset
Opinnäytetyön tutkimusongelmana on selvittää, mitä IFRS 16 -standardi sisältää ja kuinka se eroaa sitä edeltävästä IAS 17 -standardista. Tämän lisäksi pyritään vastaamaan tutki- muskysymyksiin mitä vuokrasopimuksia Destiasta löytyy ja millainen arvioitu vaikutus IFRS 16 -standardilla on kartoitettujen vuokrasopimusten perusteella Destian IFRS:n mu- kaiseen taseeseen ja valittuihin tunnuslukuihin. Tavoitteena on myös vastata apukysy- mykseen, millaisia toimenpiteitä standardin käyttöönotto edellyttää konsernin sisällä.
1.4 Opinnäytetyön tavoite
Tavoitteena on selvittää, mitä IFRS 16 -standardi sisältää ja mitä vuokrasopimuksia Des- tia-konsernissa on voimassa 30.6.2017. Opinnäytetyön tarkoituksena on tarjota informaa- tiota tulevan muutoksen tueksi, kun selvitetään, kuinka toimintatapoja tulee muuttaa uu- den standardin johdosta. Taloudellisten tunnuslukujen ja voimassaolevien vuokrasopimus- ten kokoamisen myötä on tavoitteena tarjota toimeksiantajalle arvio standardimuutoksen vaikutuksista.
1.5 Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutetaan perehtymällä standardimuutoksen sisältöön teoreettisella tasolla ja kartoittamalla sen jälkeen toimeksiantajayrityksen valittuna hetkenä voimassa olevat vuok- rasopimukset. Arvio standardimuutoksen vaikutuksista muodostetaan 30.6.2017 voimassa olleiden vuokrasopimusten perusteella. Vuokrasopimukset kartoitetaan haastattelemalla Destian vuokrasopimuksista vastaavia henkilöitä. Saadun aineiston perusteella kootaan Excel-taulukko voimassaolevista vuokrasopimuksista.
Kohdeyrityksen tarpeiden kartoitus
IFRS-
standardimuutoksen sisältöön perehtyminen
Haastattelut
Tulosten analysointi
Xxxxxxxxxxxxx vaikutuksen laskeminen
Destian vuokrasopimusten kartoittaminen
Kuvio 1. Opinnäytetyön toteutussuunnitelma
Vuokratuista esineistä maksettavien vuokrien yhteisarvon ja sen perusteella laskettujen tunnuslukujen mukaisesti pyritään muodostamaan suuntaa antava arvio siitä, mikä vaiku- tus standardilla tulee olemaan Destian IFRS:n mukaiseen konsernitilinpäätökseen. Opin- näytetyön toteutussuunnitelma on kuvattu kuviossa 1.
2 Teoreettinen viitekehys
IFRS-tilinpäätösraportointi on saanut alkunsa yritystoiminnan ja sijoittamisen kansainvälis- tymisestä. Myös pankit ja muut rahoituslaitokset, sekä vakuutusyhtiöt harjoittavat kasva- vissa määrin toimintaansa yli kansallisten rajojen. Koska jokaisella maalla on omat tilin- päätöskäytäntönsä, koettiin tarpeelliseksi kehittää yhtenäinen tilinpäätösohjeistus, jotta ti- linpäätösinformaatiosta saataisiin kansainvälisesti vertailukelpoista. (Haaramo 2009, 27.)
IFRS (International Financial Reporting Standards) on kansainvälisessä käytössä oleva standardikokoelma, joka käsittelee tilinpäätöstietojen raportointia. Standardikokoelman mukaisen konsernitilinpäätöksen laatiminen on ollut pakollista vuodesta 2005 alkaen julki- sesti noteeratuille yrityksille, mutta raportointitapaa voivat käyttää vapaaehtoisesti myös muut yritykset. IFRS:n mukainen tilinpäätöstietojen raportointi edellyttää huolellista tutus- tumista standardeihin, sillä standardikokoelma sisältää yksityiskohtaisia ohjeita ja sille tun- nusomaista ovat myös jatkuvat muutokset. (Halonen ym 2017, 5.)
IFRS-standardikokoelman kaltaisen kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätösohjeis- tuksen laatiminen alkoi 1970-luvulla International Accounting Standards Committeen toi- mesta, joka oli kansainvälinen laskentatoimen alan järjestö. 2000-luvulla järjestö organi- soitiin uudelleen, jolloin se sai nimen International Accountings Standards Board (IASB).
Uudelleenorganisoinnin yhteydessä standardikokoelmaa alettiin kutsua nimellä IFRS, In- ternational Financial Reporting Standards. IASB työskentelee yhteistyössä eri maiden las- kentatoimen ammattilaisten, kuten tilintarkastajien, sekä tilinpäätösten laatijoiden ja käyt- täjien kanssa. (Yritystutkimuslautakunta ry 2006, 4.)
Viime vuosien aikana IASB on syventänyt yhteistyötään yhdysvaltalaisten laskentatoimen ammattilaisten kanssa IFRS:n käytön laajentamiseksi maailmanlaajuisesti käytössä ole- vaksi raportointiohjeistukseksi. IASB:n ja US GAAP:n (United States Generally Accepted Accounting Principles) yhtenäistämishankkeiden johdosta lähivuosina otetaankin käyttöön uusia standardeja, joihin IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardikin kuuluu. (Halonen ym 2017, 5.)
Ennen IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia vuokrasopimuksia on käsitelty IFRS-rapor- toinnissa IAS 17-standardin mukaisesti, jonka mukaan vuokrasopimukset jaotellaan rahoi- tusleasingsopimuksiin ja operatiivisiin sopimuksiin. Rahoitusleasingsopimukset luokitel- laan vuokrasopimuksiksi, joissa taloudellinen vastuu on vuokralle ottajalla. Vain rahoitus-
leasingsopimukset on tarvinnut merkitä vuokralle ottajan taseeseen käyttöomaisuuden ta- paan. Vuokrasopimukset, joita ei ole tulkittu rahoitusleasingeiksi, on voitu jättää taseesta pois ja ne on tarvinnut mainita vain tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näitä vuokrasopimuksia kutsutaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. (Kolehmainen 2014, 14.)
IAS 17 -standardin mukainen vuokrasopimusten luokittelu on mahdollistanut yrityksille ta- pauskohtaisen tulkinnanvaraisuuden. Tämä on johtanut siihen, että yrityksillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa tunnuslukuihinsa jättämällä osa vuokrasopimuksista taseen ulko- puolelle määrittelemällä ne operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. Tämän vuoksi koettiin tar- peelliseksi laatia uusi vuokrasopimuksia käsittelevä standardi, jossa kaikki vuokrasopi- mukset, myöhemmin kappaleessa 2.1.4 käsiteltäviä poikkeuksia lukuun ottamatta, tulisi merkitä taseeseen. (Anttila ym 2010, 393.)
2.1 Vuokrasopimusten käsittely IFRS-raportoinnissa IAS 17 -standardin ja tulevan IFRS 16 -standardin mukaisesti
Ennen 1.1.2019 IFRS-raportoinnissa käsitellään vuokrasopimuksia IAS 17 -standardin mukaisesti. IASB:n tammikuussa 2016 julkaiseman IFRS 16 -standardin mukaan vuokrat merkitään 1.1.2019 alkaen vuokralle ottajan IFRS:n mukaiseen taseeseen. IFRS 16 -stan- dardin edellyttämä vuokrasopimusten oikaisu konsernin taseeseen tehdään konsernilas- kennassa, jossa IFRS:n mukainen tilinpäätös laaditaan. Suomalaisen kirjanpitokäytännön mukainen kirjanpito pysyy vuokrasopimusten osalta ennallaan.
2.1.1 IAS 17 Vuokrasopimukset -standardi
IAS 17 käsittelee vuokrasopimuksia. Näihin luetaan vuokrasopimukset, käyttöoikeussopi- mukset, leasingsopimukset, sekä muut vuokrasopimukset. IAS 17 luokittelee vuokrasopi- mukset kahteen kategoriaan, rahoitusleasingsopimuksiin ja operatiivisiin vuokrasopimuk- siin. Jaottelu perustuu rahoitusleasingsopimuksen määritelmään. Rahoitusleasingsopi- muksessa hyödykkeen taloudelliset tuotot ja riskit siirtyvät vuokralle ottajalle. Muihin vuok- rasopimuksiin, eli operatiivisiin vuokrasopimuksiin, luokiteltavissa sopimuksissa puoles- taan riskit ja tuotot jäävät vuokralle antajalle. (Deloitte 2017.)
Rahoitusleasingsopimukset kirjataan taseeseen, koska yritykselle muodostuu niistä suu- rempi vastuu muihin vuokrasopimuksiin verrattuna tuottojen ja riskien siirtyessä vuokralle ottajalle. Vuokran kohde kirjataan taseeseen omaisuuseräksi siihen kategoriaan, johon se ominaisuuksiensa perusteella on luokiteltavissa. Esimerkiksi rahoitusleasingsopimus, joka
käsittelee aurauskalustoa, merkitään taseeseen osaksi koneita ja kalustoa. Juridinen omistusoikeus ei vaikuta siihen, etteikö omaisuuserää tulisi merkitä taseeseen. IAS 17 ul- kopuolelle jäävät uusiutumattomien luonnonvarojen etsimistä ja käyttöä koskevat vuokra- sopimukset. (Deloitte 2017.)
2.1.2 IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi
1.1.2019 käyttöön otettava IFRS 16 ohjeistaa kuinka vuokrasopimukset määritellään ja esitetään IFRS:n mukaisessa raportoinnissa. Standardi käsittelee vuokrasopimusten kir- jaamista, arvostamista, esittämistapaa, sekä tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja. Tarkoituk- sena on, että vuokralle ottajat ja vuokralle antajat antaisivat jatkossa tarkempaa tietoa ta- loudellisesta asemastaan. IFRS 16:n tavoitteena on antaa tilinpäätöksen lukijoille toden- mukaisempaa informaatiota siitä, millainen vuokrasopimusten vaikutus on yrityksen liike- toimintaan, taloudelliseen asemaan, tulokseen sekä rahavirtoihin. (IFRS 16 kohta 1.)
IFRS 16:n mukaan vuokralle ottajan tulee merkitä vuokrasopimuksistaan taseeseensa maksettavaa vuokraa vastaava vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeutta koskeva omaisuus- erä. Standardiin on kuitenkin sisällytetty valinnaisia helpotuksia, jotka mahdollistavat ar- voltaan vähäisten ja lyhytaikaisten sopimusten jättämisen vuokralle ottajan taseen ulko- puolelle. (PWC 2016b.) Valinnaisia helpotuksia käsitellään tarkemmin kappaleessa 2.1.5.
Vuokralle antajan kannalta käsittely säilyy lähes samanlaisena, kuin IAS 17 -standardin aikana. Vuokralle antaja jaottelee vuokrasopimuksensa rahoitusleasingsopimuksiin ja operatiivisiin vuokrasopimuksiin. (Halonen ym 2017, 400.) Rahoitusleasingsopimuksen kohteena oleva omaisuus merkitään taseeseen saamisena, jonka määrä määräytyy tule- vaisuudessa saatavien vuokranmaksujen ja omaisuuserän takaamattoman jäännösarvon nykyarvon yhteenlasketun summan perusteella. (IFRS 16 kohta 67-69.) Operatiiviset vuokrasopimukset merkitään taseessa omaisuuserän luonteen mukaisesti luokiteltuna ja vuokran antaja tulouttaa saadut vuokranmaksut tasaerinä tai jollakin muulla systemaatti- sella tavalla. (Halonen ym 2017, 406.)
Vuokrasopimusten määritelmää ja niiden yhdistämistä ja erottelua koskevaa ohjeistusta on päivitetty IFRS 16 -standardissa ja tästä johtuen myös vuokralle antajan tulee olla stan- dardimuutokseen perehtynyt. Standardilla tulee olemaan vaikutusta vuokralle ottajan vuokrauspäätöksiin, koska standardin johdosta vuokrasopimusten vaikutus yrityksen ta- loudellisiin lukuihin kasvaa. (KPMG 2016, 31.)
2.1.3 IFRS 16 -standardin mukainen vuokrasopimuksen määritelmä
IFRS 16:n mukaan vuokrasopimukseksi määritellään sopimus tai sopimuksen osa, jonka lopputuloksena on oikeus käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää määrätyn ajanjakson aikana vastiketta vastaan. (PWC 2016a, 1.) Yrityksen tulee suorittaa arvio so- pimuksen luokittelusta vuokrasopimukseksi tai muuksi sopimukseksi sen syntymisajan- kohtana. Jos sopimuksen ehdot muuttuvat, tulee arviointi tehdä uudelleen. (IFRS 16 kohta 9-11.)
Yksinkertaisuudessaan määritelmä voi olla vaikeatulkintainen, sillä sen perusteella on vai- kea määritellä, antaako sopimus oikeuden omaisuuserän käyttöön vai onko kyseessä pal- velusopimus, joka syntyy omaisuuserää käyttäen. Jatkossa olennaista onkin vuokrasopi- musten ja palvelusopimusten erottaminen toisistaan. Jos vuokrasopimus sisältää myös palvelua, tulee palvelun osuus eriyttää vuokrasopimuksesta ja vain vuokran osuus käsitel- lään IFRS 16 -standardin mukaisesti. (Halonen ym 2017, 376.)
Jos sopimus itsessään ei ole vuokrasopimus, vaan sisältää vuokrasopimuksen, tai sopi- mus sisältää useita vuokrasopimuksia, tulee jokaista sopimuksessa olevaa vuokrasopi- muskomponenttia käsitellä erillisenä. Vuokralle ottajan tulee kohdistaa vastike kullekin vuokran kohteena olevalle esineelle sen suhteellisen erillishinnan mukaisesti. Suhteellinen erillishinta on hinta, jonka vuokralle antaja perisi vastaavasta omaisuuserästä myytäessä. (IFRS 16 kohta 13-14.)
Kuvio 2. Vuokrasopimuksen määrittäminen (KPMG 2016, 27.)
Kuviossa 2 havainnollistetaan, kuinka vuokrasopimus määritellään IFRS 16 -standardin mukaisesti. Yksilöidyllä omaisuuserällä tarkoitetaan sitä, että sopimuksessa on oltava määriteltynä, mitä esinettä vuokrasopimus käsittelee. Oikeus omaisuuserän tuottamaan
taloudelliseen hyötyyn tulee olla vuokralla ottajalla, kuten myös oikeus päättää omaisuus- erän käytöstä sopimuksessa määritellyn vuokra-ajan aikana. (Halonen ym 2017, 376.)
Näillä kysymyksillä pyritään erottamaan vuokrasopimus ja palvelusopimus toisistaan. IFRS 16 mukaisesti sopimusta ei voida määritellä vuokrasopimukseksi, mikäli vuokrattava esine on vuokralle antajan toimesta korvattavissa jollakin toisella esineellä ilman, että vuokralle ottaja voi tähän puuttua, tai jos esineen tuottama taloudellinen hyöty ei tule ko- konaisuudessaan vuokralle ottajalle.
2.1.4 IFRS 16 -standardin soveltamisala
IFRS 16 -standardia sovelletaan 1.1.2019 alkaen pääsääntöisesti kaikkiin vuokrasopimuk- siin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Standardin ulkopuolelle jäävät (IFRS 16 kohta 3.)
- Uusiutumattomien luonnonvarojen etsintää ja käyttöä koskevat vuokrasopimukset. Täl- laisia ovat mineraalit, öljyt ja maakaasut.
- IAS 41:n Maatalous soveltamisalan alaiset biologisia hyödykkeitä, jotka ovat vuokralle ottajan hallussa, koskevat vuokrasopimukset.
- Palvelutoimilupajärjestelyt, jotka ovat IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt -standardin mukaisia.
- IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisuuteen kuuluvat henkistä omaisuutta käsittelevät lisenssit, jotka ovat vuokralle antajan myöntämiä.
- IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin mukaiset vuokralle ottajan oikeudet, jotka perustuvat lisenssisopimuksiin. Tällaiset sopimukset koskevat esim. elokuvia, videotallen- teita, näytelmiä, käsikirjoituksia, patentteja ja tekijänoikeuksia.
2.1.5 Helpotukset IFRS 16 -standardin soveltamisesta
Vuokralle ottajan ei tarvitse merkitä taseeseensa vuokrasopimuksia, jotka ovat lyhytaikai- sia, eli kestoltaan alle 12 kuukautta, tai arvoltaan vähäisiä, eli alle 5000 Yhdysvaltain dol- laria (USD). (IFRS 16 kohta 5.) Esimerkiksi vuokratut tietokoneet, matkapuhelimet ja muut pienesineet jäävät helpotusten myötä taseen ulkopuolelle. Vuokralle ottajan tulee antaa tieto helpotusten käytöstä tilinpäätöstiedoissaan. (Halonen ym 2017, 416.)
Arvoltaan vähäisiksi vuokrasopimuksiksi luokitellaan omaisuuserät, joiden käypä arvo uu- tena ostettuna on enintään 5000 Yhdysvaltain dollaria. Esimerkiksi vuokrattava auto saat- taa olla käytettynä arvoltaan alle 5000 dollaria, mutta uutena ostettuna sen arvo ylittäisi
määritellyn raja-arvon, joten IFRS 16 -standardin sisältämää helpotusta ei voitaisi soveltaa tällaiseen vuokrasopimukseen.
Jos halutaan hyödyntää arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia koskevaa helpotusta, teh- dään valinta vuokrasopimuskohtaisesti. (IFRS 16 kohta 8.) Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka yksittäisen esineen arvo alittaisi 5000 dollarin raja-arvon, ei helpotusta voida käyt- tää, mikäli esineen käyttö on riippuvaista jostakin toisesta vuokrasopimuksen sisältämästä esineestä. (Halonen ym 2017, 400.) Esimerkiksi työmailla käytettävät työkalut voivat sisäl- tää useita komponentteja, jotka olisivat yksittäin arvoltaan alle 5000 dollaria, mutta koko- naisuutena ne ylittävät asetetun raja-arvon.
Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskeva valinta tehdään puolestaan koskien kutakin koh- deomaisuuserien luokkaa, johon vuokran kohteena oleva käyttöoikeus liittyy. (IFRS 16 kohta 8.) Destia vuokraa käyttöönsä paljon työmailla käytettäviä pienesineitä ja työkaluja, joiden vuokrasopimukset ovat alle 12 kuukautta. Nämä voidaan luokitella kokonaisuutena lyhytaikaisiksi vuokrasopimuksiksi, eikä niitä täten tarvitse merkitä taseeseen IFRS:n mu- kaisessa tilinpäätöksessä.
Mikäli vuokralle ottaja luokittelee vuokrasopimuksen lyhytaikaiseksi tai arvoltaan vä- häiseksi, on kyseessä olevaan vuokrasopimukseen liittyvät vuokrat merkittävä kuluiksi ta- saerinä vuokra-ajalle. Jotakin muuta systemaattista kirjaustapaa voidaan käyttää, jos jokin muu tapa on kuvaavampi vuokralle ottajan saamaa hyötyä tarkasteltaessa. (IFRS 16 kohta 6.)
Jos lyhytaikaiseksi tai arvoltaan vähäiseksi luokiteltuun vuokrasopimukseen tehdään muu- tos, tai vuokra-aika muuttuu, tulee kyseessä olevaa vuokrasopimusta käsitellä uutena vuokrasopimuksena ja näin ollen tehdä uusi arvio siitä, tarvitseeko sopimusta merkitä ta- seeseen. (IFRS 16 kohta 7.) Esimerkiksi vuokrattu esine on voitu vuokra-ajan alkaessa määritellä hankintamenoltaan alle 5000 USD:n arvoiseksi ja se on standardin sisältämien helpotusten mukaisesti voitu jättää taseesta pois. Jos kesken vuokra-ajan vuokrattuun esi- neeseen lisätään osa, jonka myötä esineen arvo nousee yli 5000 USD:n, on se merkittävä taseeseen.
2.1.6 IFRS 16 vuokralle ottajalle
Pääsääntöisesti kaikki vuokrasopimukset aikaisemmin mainittuja poikkeuksia lukuun otta- matta merkitään jatkossa vuokralle ottajan taseeseen varoiksi ja veloiksi sopimuksen alka- misajankohtana. Näin ollen IAS 17:n mukainen vuokrasopimusten jaottelu rahoitus- leasingsopimuksiin ja operatiivisiin vuokrasopimuksiin päättyy. Jatkossa kaikki vuokraso- pimukset merkitään taseeseen vastaavasti kuin rahoitusleasingsopimukset merkittiin IAS 17:n aikana. Taseen varoihin merkitään sopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeus- omaisuuserä hankintamenon mukaisesti arvostettuna ja velkoihin sitä vastaava vuokraso- pimusvelka tulevien vuokrien nykyarvoon perustuen. (KPMG 2016, 24.)
Kuvio 3. Alkuperäiseen arvostamiseen sisällytettävät erät (Halonen ym 2017, 394-395.)
Nykyarvo lasketaan käyttämällä diskonttauskorkona vuokrasopimusten sisäistä korkoa, joka on konsernitasolla määritelty. Jos sisäinen korko ei ole määriteltävissä, käytetään li- säluoton korkoa. Lisäluoton korko symboloi korkoa, jota vuokralle ottaja maksaisi, mikäli tämä lainaisi omaisuuserän hankintaan tarvittavat varat sopimuksen syntymisajankohtana samoin ehdoin kuin kyseessä olevassa vuokrasopimuksessa. (KPMG 2016, 15.)
Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen taseeseen merkittävä käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan pääsääntöisesti hankintamenomallin mukaan. Hankintamenosta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot ja siitä oikaistaan vuokrasopimusvelan uudel- leenmäärittämisestä koituvat erät. (IFRS 16 kohta 29-33.)
Jos omaisuuserän omistus siirtyy vuokralle ottajalle vuokra-ajan päätyttyä, tulee vuokralle ottajan tehdä omaisuuserän poistot sopimuksen alkamisajankohdan ja taloudellisen vaiku- tusajan päättymisen välisenä aikana. Mikäli omistus ei siirry, poistot tehdään sopimuksen alkamisajankohdan ja taloudellisen vaikutusajan päättymisen tai vuokra-ajan päättymisen välisenä aikana. Alkamisajankohdan jälkeen taseeseen lisätyt vuokrasopimusvelat arvos- tetaan kasvattamalla kirjanpitoarvoa, jotta velan korko tulee otettua huomioon. Kirjanpito- arvoa pienennetään jo maksettujen vuokrien mukaisesti. (IFRS 16 kohta 32.)
Liitetietoihin tulee standardimuutoksen myötä lisää vaatimuksia, jotka tarkentuvat standar- din käyttöönoton lähestyessä. Vuokralle ottajan tulee esittää tilinpäätöksensä liitetiedoissa tietoa vuokrasopimuksistaan, joissa se on vuokralle ottajana. (IFRS 16 kohta 52.) IAS 17 - standardista poiketen rahavirtalaskelmassa aiemmin muina vuokrasopimuksina luokitel- tuja eriä ei enää jatkossa ilmoiteta kokonaisuudessaan rahavirtalaskelmassa. Leasingve- lan koron osuus voidaan myös jatkossa ilmoittaa rahavirtalaskelmassa, mutta leasingve- lan pääoman osuus ilmoitetaan puolestaan rahoituksen rahavirrassa. Lyhytaikaiset ja ar- voltaan vähäiset vuokrasopimukset, joita standardin helpotukset koskevat, tulee esittää jatkossakin osana liiketoiminnan rahavirtaa, vaikka niitä ei huomioitaisikaan leasingomai- suutta määriteltäessä. (KPMG 2016, 33.)
2.1.7 Myynti ja takaisinvuokraus IFRS 16 -standardin mukaisesti
Takaisinvuokrauksella tarkoitetaan järjestelyä, jossa esineen myyjä vuokraa myymänsä esineen takaisin käyttöönsä esineen ostajalta. IAS 17 -standardin aikana takaisinvuokra- tun esineen merkitseminen taseeseen riippui siitä, luokiteltiinko kyseinen esine rahoitus- leasingsopimukseksi vai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi. (PWC 2016a, 25.) IFRS 16 - standardin aikana vuokralle ottaja merkitsee omaisuuserän taseeseensa leasingomaisuu- tena ja -velkana. (Halonen ym 2017, 407.) Myyntitapahtuman osalta IFRS 16 -standardin ohjeistus viittaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardiin. (Halonen ym 2017, 407.)
Tulevan vuokran määrä ja myyntihinta riippuvat usein toisistaan, eli myyntihinta ei välttä- mättä vastaa esineen käypää arvoa. Tällöin tulevien vuokrien hinta otetaan huomioon esi- neen myyntihintaa määriteltäessä. Myyntihinta voi olla yli tai alle esineen käyvän arvon. (Halonen ym, 407.) Jos myyntihinta ei vastaa esineen käypää arvoa, määritellään myynti- hinnan ja käyvän arvon välinen erotus ennakkoon maksetuksi vuokraksi tai lisärahoi- tukseksi. (PWC 2016a, 25.)
2.2 IAS 17- ja IFRS 16 -standardien eroavaisuudet
Taulukossa 1 on listattu 1.1.2019 käyttöön otettavan IFRS 16 -standardin ja sitä edeltävän vuokrasopimuksia käsittelevän IAS 17 -standardin keskeisiä eroavaisuuksia. Merkittävim- mät erot koskevat vuokralle ottajan vuokrasopimusten käsittelyä. Lisäksi IFRS 16 määrit- telee aiempaa yksityiskohtaisemmin, millainen sopimus on määriteltävissä vuokrasopi- mukseksi, sillä vuokrasopimuksen määritelmään on lisätty vaatimus määräysvallasta vuokrattavan esineen käsittelyä koskien.
Taulukko 1. IFRS 16 -standardin ja sitä edeltävän IAS 17 -standardin keskeiset eroavai- suudet (Halonen ym 2017, 424-425.)
Näkökulma IFRS 16 IAS 17
Vuokrasopimuksen määritelmä | Pääpiirteissään vuokrasopimuk- sen määritelmä sama kuin IAS 17 -standardissa. Lisäksi vuokralle ottajalla tulee olla määräysvalta vuokrattavan esineen käyttöön. | Vuokrasopimusten jakami- nen rahoitusleasingsopi- muksiin ja muihin vuokraso- pimuksiin. |
Vaikutus tasee- seen | Kaikki vuokrasopimukset lisätään taseeseen omaisuuseränä, lu- kuun ottamatta alle 5000 USD:n arvoisia tai kestoltaan alle 12 kk:n sopimuksia. | Vain rahoitusleasingsopi- mukset merkitään tasee- seen. |
Vaikutus tuloslas- kelmaan | Poistot vuokrattavasta omaisuus- erästä, vuokrasopimusvelan kor- komenot, vuokramenot alle 5000 USD:n tai alle 12 kk:n vuokrasopi- muksista | Rahoitusleasingsopimuk- sista poistot ja korkomenot, muista vuokrasopimuksista vuokrakulut tasaerinä vuokra-aikana |
Kirjaamista koske- vat helpotukset | Mikäli vuokra-aika alle 12 kk tai omaisuuserän arvo uutena alle 5000 USA:n dollaria, ei vuokraso- pimusta tarvitse merkitä tasee- seen | Ei helpotuksia |
2.3 Suomalaisen ja IFRS:n mukaisen tilinpäätösnormiston eroavaisuudet
IFRS:n mukainen tilinpäätöstapa eroaa suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä siten, että IFRS-käytännölle on ominaista käypien arvojen tuominen taseeseen. Myös hankintame- non mukaista arvostamista käytetään IFRS:n mukaisissa tilinpäätöksissä. Käyvän arvon lisäksi olennainen ero suomalaiseen käytäntöön on yksityiskohtaisempi ohjeistus tilinpää- töserien kirjaamisessa. (Tomperi 2015, 70.)
IFRS-tilinpäätöskäytäntö on kehitetty erityisesti yritystoiminnan kansainvälistymisen ja si- joittajalähtöisen näkökulman myötä, josta johtuen IFRS-tilinpäätöksessä on suomalaista käytäntöä laajemmat liitetietovaatimukset. Runsailla liitetietovaatimuksilla pyritään edistä- mään tilinpäätösinformaation läpinäkyvyyttä. (Tomperi 2015, 70.)
Suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaisesti vuokrasopimukset käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina, eli niitä ei merkitä taseeseen osaksi käyttöomaisuutta, kuten IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä tullaan IFRS 16 -standardin myötä tekemään. Vuokrauk- sesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi vuokralle ottajalle ja tuotoiksi vuok- ralle antajalle. Vuokralle antaja kirjaa vuokrattavana olevat omaisuuseränsä taseen varoi- hin ja näistä omaisuuseristä poistot käyttöajan kuluessa. (Halonen ym 2017, 422.)
3 Tutkimus
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka tuleva IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi tu- lee vaikuttamaan Destian IFRS-tilinpäätöskäytäntöön. Vertailukohtana käytetään ennen 1.1.2019 käytössä olevaa IAS 17 -standardia, jonka uusi standardi tulee korvaamaan. Tut- kimus suoritetaan toimeksiantajan näkökulmasta ja tavoitteena on selvittää standardimuu- toksen vaikutukset yrityksen konsernilaskentaan.
3.1 Tutkimusmenetelmät
Tutkimus toteutetaan käyttämällä kvalitatiivista, eli laadullista, tutkimusmenetelmää. Kvali- tatiivisessa tutkimusmenetelmässä tiedonkeruumenetelminä käytetään haastattelemista, havainnointia, sekä kirjallisten aineistojen läpikäymistä. Laadullinen tutkimus eroaa kvanti- tatiivisesta, eli määrällisestä, tutkimusmenetelmästä siten, että laadullinen tutkimus perus- tuu näytteeseen, kun taas määrällisessä tutkimuksessa muodostetaan otanta. (Tilastokes- kus 2017.)
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen menetelmä, koska tut- kimuksen kohteena on yksittäinen näyte, eli Destian vuokrasopimuksiin liittyvä aineisto.
Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä soveltuu tutkimuskysymyksen selvittämiseen parhaiten myös siksi, että tutkimuksessa keskitytään siihen, kuinka IFRS 16 -standardi vaikuttaa yh- den yrityksen IFRS-tilinpäätösmenettelyihin.
Tutkimus suoritetaan haastattelemalla Destian vuokrasopimuksista vastaavia henkilöitä ja keräämällä vuokrasopimusten standardin kannalta olennaiset tiedot yhteen Excel-tiedos- toon, jonka pohjalta vaikutus tunnuslukuihin tullaan arvioimaan. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa Destialle tietoa standardimuutoksen vaikutuksista käytännön tasolla, jotta yritys voi käyttää tutkimustuloksia siirtyessään uuden standardin käyttöön. Tarkoituksena on myös muodostaa nykyisiin vuokrasopimuksiin pohjautuva arvio euromääräisistä tilin- päätösvaikutuksista keräämällä yhteen tämän hetkiset vuokrasopimukset.
Työn tuloksien on tarkoitus antaa Destian konsernilaskennalle alustava kuva siitä, millai- set IFRS 16 -standardin vaikutukset tulevat olemaan konsernitilinpäätökseen. Tuloksien perusteella voidaan arvioida, mitä muutoksia vuokrasopimusten hallinnointiin tulee tehdä, eli esimerkiksi kootaanko vuokrasopimukset jatkossa keskitetysti konsernilaskennan käyt- töön. Lisäksi keräämällä 30.6.2017 voimassa olevat vuokrasopimukset yhteen voidaan ar- vioida, millainen euromääräinen vaikutus tulevalla standardilla tulee olemaan Destian
IFRS:n mukaiseen taseeseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on auttaa Destian konser- nilaskentaa ennalta valmistautumaan tulevan standardin käyttöönottoon.
3.2 Haastattelut
Tutkimusta varten haastateltiin Destian vuokrasopimuksista vastaavia henkilöitä. Listaus haastateltavista henkilöistä saatiin konsernilaskennalta. Haastattelupyynnöt lähetettiin 8.5.2017 sähköpostitse ja viestin liitteeksi laadittiin lyhyt tiivistelmä standardin sisällöstä, sekä esitettiin tulevat haastattelukysymykset. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, mitä vuokrasopimuksia yrityksestä löytyy, mikä vuokrien arvo on ja kuinka pitkiä vuokra- ajat ovat. Lisäksi kerättiin haastateltavilta taulukkomateriaaleja olemassa olevista vuokra- sopimuksista myöhemmin laadittavaa yhteenvetoa varten ja tiedusteltiin mahdollisia mer- kittäviä tulevia muutoksia vuokrasopimuksiin liittyen.
Haastattelupyynnöt lähetettiin Destian Toimitilat-yksikön päällikölle, kalustopäällikölle, hankintajohtajalle ja palvelupäällikölle. Destia Railin vuokrasopimukset kartoitettiin työ- päälliköille sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Destia Engineeringiä koskevista vuokraso- pimuksista haastateltiin sähköpostitse Destia Engineeringin toimistopäällikköä.
Toimitilat-yksikön vuokrasopimuksiin kuuluu toimistoja, varastoja, maa-alueita ja kalliosii- loja. IAS 17 -standardin mukaisesti vain kalliosiilot, sekä hiekka- ja suolavarastot on luoki- teltu rahoitusleasingsopimuksiin, josta johtuen ne on merkitty konsernin taseeseen. (Toi- mitilat 10.5.2017.)
Kalustopäällikön hallinnoimiin vuokrasopimuksiin kuuluvat ajoneuvojen leasingsopimuk- set, joihin lukeutuu työsuhdeautoja ja tuotantokäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja. Ajoneuvo- jen vuokra-ajat vaihtelevat n. kolmesta viiteen vuoteen. (Kalustopäällikkö 12.5.2017.)
Hankintajohtajan haastattelussa käsiteltiin neljässä eri satamassa sijaitsevia suolavaras- toja. Suolavarastot sijaitsevat Oulun, Kaskisen, Turun ja Loviisan satamissa. Lisäksi pie- nempi varasto löytyy Joensuusta. Oulun ja Kaskisen varastojen vuokra-aika on kaksi vuotta, Turun yksi, ja Loviisan vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Lisäksi käy- tiin läpi vuokrattavia pienkoneita koskevia sopimuksia. Vuokra-ajat ovat pääosin alle 12 kuukautta kestäviä ja ne ovat milloin vain katkaistavissa. (Hankintajohtaja 22.5.2017.)
Palvelupäällikköä haastateltiin koskien Destian tietohallintoon kuuluvia vuokrasopimuksia. Haastattelussa käytiin läpi työasemia ja palvelimia koskevia sopimuksia. Työasemat on
liisattu 3 vuodeksi ja vuokra riippuu työaseman tyypistä. Toimittaja hoitaa palvelimien han- kinnan, käyttöönoton ja huollon. (Palvelupäällikkö 2.6.2017.)
Destia Rail Oy:n vuokrasopimuksia selvitettiin sähköpostitse 11.7.2017 työpäälliköille lä- hetetyllä kyselyllä. Destia Rail Oy on jaettu radan kunnossapitoalueisiin ja kysely vuokra- sopimuksista lähetettiin kunkin kunnossapitoalueen vastuuhenkilöille. IFRS 16 mukaisesti olennaisia vuokrakohteita Destia Rail Oy:n osalta olivat työmaille vuokrattavat esineet, sekä tuotanto- ja työsuhdeautot. (Destia Rail Oy työpäälliköt 11.7.2017.)
Destia Engineering Oy:n vuokrasopimukset selvitettiin 22.8.2017 toimistopäällikölle lähe- tetyllä sähköpostiviestillä. Löytyneet vuokrasopimukset käsittelivät asuinhuoneistoja sekä varastohallia, joka oli Destia Engineering Oy:n osalta ainoa taseeseen IFRS 16 -standar- din mukaisesti merkittävä omaisuuserä. (Destia Engineering Oy toimistopäällikkö 22.8.2017.)
4 Tutkimustulokset
Tässä kappaleessa käydään läpi tutkimusaineisto ja -tulokset. Ensimmäisessä kappa- leessa käsitellään Destian vuokrasopimuksia ja niiden käsittelyä. Toinen ja kolmas kap- pale jatkavat aiheesta keskittyen IFRS 16 -standardin vaikutuksiin Destiaan. Neljännessä kappaleessa perehdytään tulevan standardin vaikutuksiin taloudellisiin tunnuslukuihin ja muodostetaan arvio standardin vaikutuksesta IFRS:n mukaiseen taseeseen.
4.1 Tilinpäätösanalyysi ja vuokrasopimusten kirjanpitokäsittely Destiassa
Destian vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn perehtymisessä hyödynnettiin Destian si- säisessä käytössä olevia aineistoja, jotka sisältävät tilinpäätös- ja raportointiohjeistuksia konsernilaskennalle. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Destian konsernilaskennalta saatua aineistoa vuokrasopimusten tämän hetkisestä käsittelytavasta, johon kuuluivat Destian leasinglaskuri, jolla rahoitusleasingsopimusten taseeseen merkittävä arvo laske- taan, ja selvitys IAS 17 -standardin vaikutusalasta yrityksessä.
4.1.1 Destian vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn perehtyminen
Tällä hetkellä yritys käsittelee vuokrasopimukset tilinpäätöksessään IAS 17 -standardin edellyttämällä tavalla. IAS 17 -standardin mukaisesti Destia on luokitellut vuokrasopimuk- set rahoitusleasingsopimuksiin ja operatiivisiin vuokrasopimuksiin. Rahoitusleasingsopi- muksiksi ryhmitellyt vuokrasopimukset käsitellään käyttöomaisuutena sekä korollisena velkana. (Destia 2017.)
Destian rahoitusleasingsopimuksiin kuuluvat tällä hetkellä IAS 17:n mukaisesti hiekka- ja suolahallit, sekä kalliosiilot. Rahoitusleasingsopimusten määrittely on suoritettu IFRS-tilin- päätöskäytännön käyttöönoton yhteydessä vuonna 2010. Uusien vuokrasopimusten yh- teydessä kriteerien täyttymisestä vastaa toimitilapalvelut. Muiden vuokrasopimusten yh- teydessä otetaan liiketoimintayksiköissä selvää, onko kyseessä IAS 17 mukainen rahoi- tusleasingsopimus.
Rahoitusleasingsopimukset
• Hiekka- ja suolahallit
• Kalliosiilot
Operatiiviset vuokrasopimukset
• Toimiston vuokrasopimus
• Tukikohtakiinteistöjen vuokrasopimukset
• Ajoneuvot
• Rakennus- ja muille projekteille vuokrattavat pienesineet
• ICT-palvelusopimus
Kuvio 4. Destian vuokrasopimusten luokittelu IAS 17 -standardin mukaisesti
Destia-konsernin vuokrasopimukset aiempaa IAS 17 mukaista raportointia varten kartoi- tettiin liiketoimintaryhmien controllereille lähetetyn kyselyn avulla. Kiinteistöjen vuokrasopi- musten osalta selvitys suoritettiin keskitetysti toimitilapalveluyksikössä. Konserniyksiköi- den vuokrasopimukset selvitettiin talous- ja rahoitusjohtajan kanssa. Projekteille vuokrat- tavien pienkoneiden, työkalujen ja muiden tarvikkeiden vuokrasopimukset selvitettiin han- kintajohtajan kanssa. Ainoat rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavat vuokrasopimukset olivat tuolloin suola- ja hiekkahallien, sekä kalliosiilojen vuokrasopimukset.
Destian suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisessa kirjanpidossa ja tilinpäätök- sessä vuokrasopimukset eivät kuulu taseeseen omaisuuserinä. Sen sijaan näistä sopi- muksista kirjataan vuosittainen vuokrakulu tuloslaskelmaan.
4.2 Vuokrasopimusten käsittely IFRS 16 -standardin mukaisesti
Opinnäytetyötä varten tehdyn Destian vuokrasopimusten kartoituksen mukaisesti 1.1.2019 alkaen taseeseen merkittäviin vuokrasopimuksiin kuuluvat kiinteistöjen, työsuh- deautojen, tuotantokäyttöön vuokrattujen ajoneuvojen ja työmaaparakkien vuokrasopi- mukset, jotka ovat arvoltaan yli 5000 USD ja vuokra-ajaltaan yli 12 kuukautta kestäviä.
Standardin vaikutusalueen ulkopuolelle jäävät rakennus- ja muille projekteille vuokrattavat pienesineet, palvelinkapasiteettisopimus ja työasemat, sekä kiinteistöt, joiden vuokra-aika
on alle 12 kuukautta. Vaikutusalueen ulkopuolelle jäävät sopimukset suodatettiin vuokra- ajan mukaan, jolloin ulkopuolelle jäivät alle 12 kuukautta kestävät sopimukset.
Toistaiseksi voimassaoleville toimitilojen vuokrasopimuksille vuokra-aikaan perustuva suodatus tehtiin irtisanomisajan mukaan. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-ajaksi määritellään sopimuksen irtisanomisaika. (KPMG 2016, 29.)
Työmaille vuokrattavia pienesineitä koskevat vuokrasopimukset suodatettiin ensin vuokra- ajan mukaan, jonka jälkeen esineet arvioitiin yksittäin hankintamenon mukaisesti. Jäljelle jäivät työmaille vuokrattavat parakit. Työmaille vuokrattavien esineiden vuokra-ajat ovat voimassa arvioidulla palautusajalla, eli yksittäinen vuokrasopimus on purettavissa millä hetkellä hyvänsä. (Hankintajohtaja 22.5.2017.)
Taseeseen merkittävät vuokrasopimukset
• Kiinteistöjen vuokrasopimukset
• Työsuhdeautot
• Tuotantokäyttöön vuokratut ajoneuvot
• Työmaaparakit
Taseen ulkopuolelle jäävät vuokrasopimukset
• Rakennus- ja muille projekteille vuokrattavat pienesineet, jotka ovat vuokra-ajaltaan alle 12 kk tai arvoltaan alle 5000 USD
• Palvelinsopimukset
• Työasemat
Kuvio 5. Destia-konsernin vuokrasopimusten luokittelu IFRS 16 -standardin mukaisesti
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaan vuokralle ottajan tulee merkitä tasee- seensa-vastaavaa puolelle vuokrattavan esineen käyttöoikeutta kuvaavan arvo ja vastat- tavaa-puolelle tulevien vuokranmaksujen nykyarvoa vastaava summa. Näin ollen vuokrat- tavan kohteen arvo määritellään tulevien vuokranmaksujen summaan perustuen.
4.3 Destiassa 30.6.2017 voimassa olevat IFRS 16:n mukaisesti taseeseen merkittävät vuokrasopimukset
Tutkimusta varten listattiin taulukkomuotoon Destiasta kartoitetut 30.6.2017 voimassa ole- vat vuokrasopimukset. Taulukkoon merkittiin vuokrakohteiden vuokra-ajat kuukausina, eli tulevat vuokrakuukaudet. Taulukkoon laskettiin myös vuokrien nykyarvot eri korkokantojen mukaisesti laskettuna. Kaikista vuokrasopimuksista suodatettiin yli 12 kuukautta voimassa olevat ja arvoltaan yli 5000 USA:n dollarin arvoisia esineitä käsittelevät vuokrasopimukset, jolloin jäljelle jäi IFRS 16:n kannalta olennaiset sopimukset. Tätä opinnäytetyötä varten ta- seeseen merkittävä loppusumma laskettiin Destiassa 30.6.2017 voimassa olevista vuok- rasopimuksista 4 % koron mukaisesti.
IFRS 16 -standardin kannalta olennaisten vuokrasopimusten kokonaisvuokrien yhteenlas- kettu arvo on 6 067 529,41 euroa. Kuvassa olevat kokonaisvuokrat on laskettu kertomalla vuokran määrä vuokrakuukausilla. Kokonaisvuokralla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä siis kokonaissummaa, joka muodostuu tulevaisuudessa kaikista maksetuista vuokraeristä. Merkittävin osa voimassaolevista vuokrasopimuksista käsitteli toimitiloja. Destian vuokraa- mat kiinteistöt ovat pääasiassa toimitiloja ja varastorakennuksia.
Taulukko 2. Destia-konsernin IFRS 16 -standardin kannalta olennaisten vuokrasopimus- ten kokonaisvuokrat osa-alueittain
Osa-alue Kokonaisvuokra
Toimitilat Työsuhdeautot Hankinta Yhteensä | 5 048 923,86 € |
653 014,03 € | |
365 591,52 € | |
6 067 529,41 € |
Toiseksi suurin omaisuuserä tulee kerätyn aineiston perusteella olemaan työsuhde- ja tuotantoautot. Työmaille vuokrattavia esineitä käsitteleviä vuokrasopimuksia oli kappale- määräisesti eniten, mutta näiden vuokra-ajat ovat lyhyitä ja esineet ovat arvoltaan vähäi- siä, joten ne muodostivat aineiston perusteella arvoltaan vähäisimmän omaisuuserän.
5000 USD:n raja-arvon ylittäviä pienesineitä katsottiin olevan kontit ja työmaaparakit.
Per 30.6.2017 löydettiin yhteensä 138 erillistä vuokrasopimusta, jotka tulisi tulevan IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti merkitä taseeseen. Vuokralle ottajan tulee
arvostaa vuokrasopimusvelka nykyarvoon. Vuokrasopimusvelka sisältää maksamattomat vuokrat. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla. (IFRS 16 kohta 26.) Taulukko 3 havainnollistaa, kuinka eri korkokannat vaikuttaisivat taseeseen merkittävään vuokrien yhteisarvoon. IFRS 16 -standardin käyttöönotossa yhtiön tulee määritellä korko- kanta, jonka mukaisesti vuokrat diskontataan nykyarvoon.
Taulukko 3. Destia-konsernin vuokrasopimusten nykyarvot eri korkoprosenteilla
Korko Vuokrasopimusten yhteenlaskettu nyky- arvo
5 % 4 % 3 % 2 % | -5 475 462,44 € |
-5 586 475,45 € | |
-5 701 044,36 € | |
-5 819 310,26 € |
4.4 Vaikutukset taloudellisiin tunnuslukuihin
Tässä opinnäytetyössä tunnuslukuihin pohjautuen pyritään havainnollistamaan standar- dimuutoksen taloudellisia vaikutuksia Destiaan. Tunnusluvut on laskettu 30.6.2017 puoli- vuosikatsauksen mukaan. Vertailtavat luvut on laskettu Destia-konsernin IFRS-tilinpäätök- sen mukaisen taseen mukaan leasingvelan kanssa ja ilman. Opinnäytetyötä varten määri- teltiin vuokrasopimusten sisäiseksi korkokannaksi 4 %.
Kuvan 1 mukaisesti Destian vuokrasopimusten yhteenlaskettu nykyarvo, 4 %:n korkokan- nalla laskettuna, merkittäisiin taseeseen varoihin debetiin leasingomaisuutena. Kuvassa oikea puoli kuvastaa debet-kirjausta ja vasen puoli kredit-kirjausta. Vastaavasti leasing- velka kirjataan kreditiin taseeseen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin.
Kuva 2. Leasingomaisuuden ja -velan kirjaaminen IFRS-taseeseen
Opinnäytetyötä varten valittiin laskettaviksi tunnusluvuiksi taseen loppusumma, omavarai- suusaste ja gearing. Xxxxxx loppusumma kertoo yritykseen sitoutuneen pääoman mää- rän. Omavaraisuusaste kertoo, millainen osuus yrityksen varallisuudesta on omalla pää- omalla rahoitettua. Gearing eli nettovelkaantumisaste kuvaa korollisen nettovelan ja oman pääoman välistä suhdetta. (Balance Consulting 2017.)
Taulukko 4. IFRS 16 -standardin vaikutukset Destia-konsernin tunnuslukuihin
Tunnusluku | Leasingvelan kanssa | Ilman leasingvelkaa |
Leasingvelka 4 % korolla | 5,5 | |
Taseen loppusumma | 261,4 | 255,8 |
Omavaraisuusaste, % | 32,9 | 33,7 |
Oma pääoma | 78,7 | 78,7 |
Saadut ennakot | 22,4 | 22,4 |
Gearing, % | 55,5 | 33,7 |
Korolliset velat | 63,3 | 57,8 |
Rahavarat | 19,6 | 19,6 |
Taulukko 5. Tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluku Laskentakaava
Taseen loppusumma Omavaraisuusaste, % Gearing, % | Oma pääoma + vieras pääoma |
(Oma pääoma / taseen loppusumma – saadut ennakot) * 100 | |
100 % * (korolliset velat – rahavarat / oma pääoma) |
Yllä esitetty kuva kertoo, kuinka leasingvelan lisääminen taseeseen vaikuttaa yrityksen tunnuslukuihin. Tunnusluvut on laskettu lisäämällä 30.6.2017 Destian konsernin IFRS:n mukaisesti laadittuun taseeseen leasingomaisuus ja leasingvelka. IFRS 16 -standardin mukainen tase löytyy liitteestä 1 sivuilta 31-32 ja tase ilman leasingvelkaa liitteestä 2 si- vulta 33. ”Xxxxxxxxxxxx kanssa” -sarakkeessa on kuvattu tunnuslukuja, jotka on laskettu taseen mukaan, johon 5 586 475,45 euron suuruinen leasingvelka on lisätty. ”Xxxxx xxx- singvelkaa” -sarake puolestaan kertoo, millaiset tunnusluvut ovat ilman leasingvelkaa, eli ilman standardimuutoksen vaikutusta.
Taseen loppusumma kasvaa leasingvelan myötä 5 586 475,45 euroa. Taseen loppu- summa kertoo, mikä on yritykseen sitoutuneen pääoman määrä kokonaisuudessaan. Ta- seen loppusumma kuvastaa osaltaan millaisella alalla yritys on, sillä toimialoilla, jotka vaa- tivat toimintaansa runsaasti pääomaa, muodostuu taseen loppusummakin suuremmaksi. (Balance Consulting 2017.) Destia tarvitsee liiketoimintansa harjoittamiseen paljon työko- neita ja muuta työmailla tarvittavaa pienesineistöä, joten lisättäessä vuokrattu omaisuus taseeseen, muodostuu taseen loppusummakin tämän myötä suuremmaksi.
Omavaraisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa varallisuudesta on omalla pääomalla rahoitet- tua. (Balance Consulting 2017.) Leasingvelan myötä Destian omavaraisuusaste laskisi 32,9 prosenttiin. Omavaraisuusaste laskee taseen loppusumman kasvamisen myötä. Lea- singvelan lisääminen taseeseen kasvattaa kokonaisvelan osuutta, josta johtuen omavarai- suusaste laskee.
Gearing-prosentti kertoo, millainen yrityksen velkaantumisaste on. Se kuvaa ulkopuolelta tulevan rahoituksen eli velkojen ja omien varojen välistä suhdetta. Mitä suurempi gearing- prosentti on, sitä enemmän yrityksellä on velkaa. (Balance Consulting 2017.) IFRS 16 mu- kaisen käsittelyn myötä Destian gearing-prosentti kasvaa, koska velkojen suhde omaan pääomaan kasvaa leasingvelan taseeseen lisäämisen myötä.
4.5 Johtopäätökset
Uusi standardi johtaa siihen, että yrityksen on tehtävä muutoksia vuokrasopimuksia kos- kevaan tiedonkeruuseensa ja raportointiinsa. Tulevan IFRS 16 -standardin käyttöönotto edellyttää laskentajärjestelmän, joka laskee leasingvelan nykyarvon taseeseen merkittä- väksi, sekä tuloslaskelmaan leasingomaisuuden poistojen ja koron osuuden. Lisäksi nyky- arvon laskemista varten tulee määrittää korkokanta, jonka mukaisesti vuokrat diskonta- taan. Opinnäytetyötä varten käytettiin 4 % korkokantaa.
Nykyinen IAS 17 -standardin mukainen käsittelytapa ei ole edellyttänyt yhtä laajamittaista vuokrasopimusten keskittämistä yhtenäiseen aineistoon kuten IFRS 16 -standardi tulee edellyttämään. Rahoitusleasingsopimusten määrä on ollut aiemmin niin vähäinen, että koko yhtiön kattavaa aineistoa olemassa olevista vuokrasopimuksista ei ole samassa määrin tarvittu.
Uuden standardin myötä vuokrasopimusten määrittelyä on suoritettava suuremmissa määrin, vaikka käytännössä voidaan todeta, että suurin taseeseen merkittävä uusi omai- suuserä tulee olemaan toimitiloja käsittelevät vuokrasopimukset. Standardimuutoksen myötä vuokrasopimusten hallintaprosessia joudutaan tehostamaan. Eri liiketoiminnan osa- alueilla toimivien henkilöiden, jotka käsittelevät Destian vuokrasopimuksia, tulee rapor- toida voimassa olevat vuokrasopimukset konsernilaskentaan reaaliaikaisesti.
IFRS 16 -standardi tulee vaikuttamaan Destian konsernin taseeseen ja tämän myötä myös tunnuslukuihin. Standardin vaikutus taseeseen on yksinkertaistetusti sama kuin jos vuokralle otettavat esineet olisivatkin yrityksen omaa käyttöomaisuutta. Käytännössä käyt- töomaisuuden osuutta on voitu vähentää vuokraamalla, mutta uuden standardin johdosta vaikutus poistuu IFRS-tilinpäätöksessä. Lisäksi uuden standardin liitetietovaatimukset si- sältävät lisäraportointivelvoitteita.
IFRS 16 -standardin myötä sijoittajat saavat aiempaa tarkempaa tietoa yrityksen liiketoi- minnasta ja tuloksen muodostumisesta. Ennen käyttöön otettavaa standardia yritykset ovat voineet vaikuttaa tulokseen positiivisesti pitämällä käyttöomaisuuden minimissä ja vuokraamalla sen sijaan liiketoiminnassa tarvittavat esineet käyttöönsä. Kun vuokrattavat esineet on merkittävä taseeseen käyttöomaisuuden tapaan, saavat sijoittajat ja muut yri- tyksen tunnuslukuja hyödyntävät tahot tarkemman kuvan liiketoimintaan tarvittavasta esi- neistöstä. Standardin myötä yrityksen toimialasta saadaan monipuolisempaa tietoa tilin- päätöksen perusteella.
Esimerkiksi konsultointiyritys ei tarvitse liiketoimintaansa juurikaan esineitä vaan vuokrat- tavaan omaisuuteen kuuluu pääasiassa toimitiloja, sekä mahdollisesti pientä välineistöä kuten tietokoneita. Destia puolestaan tarvitsee liiketoimintaansa paljon esineitä, kuten au- toja, sekä suurempia ja pienempiä työvälineitä, kuten nostureita ja työmaaparakkeja. Kun vuokrattavaa esineistöä ei käsitellä käyttöomaisuuden tapaan, ei sijoittaja pysty taseen perusteella päättelemään millainen tarve yrityksessä on erilaisille liiketoimintaan tarvitta- ville esineille. IFRS 16 -standardin myötä taseesta voidaan lukea aiempaa kattavampaa tietoa toimialasta ja siitä, millainen kulurakenne yrityksellä on.
5 Loppusanat
IFRS 16 -standardin käyttöönotto on Suomen lainsäädännön mukaan pakollista kaikille IFRS-tilinpäätöstapaa käyttäville yrityksille. Toimeksiantajayrityksen on aloitettava stan- dardin mukaisen tilinpäätöskäytännön noudattaminen viimeistään 1.1.2019 tai sen jälkeen tehtyjen vuokrasopimusten osalta. Standardin käyttöönotto on mahdollista aloittaa jo en- nen vuotta 2019, mutta se ei ole pakollista.
Standardiin on tarpeellista tutustua huolellisesti ja sen käyttöönotto vaatiikin standardin si- sällön huolellista tuntemusta, varsinkin jos standardin sisältämät helpotukset taseen ulko- puolelle jätettävistä vuokrasopimuksista halutaan hyödyntää. Tämä onkin erittäin suositel- tavaa, sillä tutkimus todistikin, että yhtiössä on paljon pienesineitä käsitteleviä vuokrasopi- muksia, jotka ovat pääasiassa vuokra-ajaltaan alle 12 kuukautta.
Lisäksi standardin käyttöönotto tulee edellyttämään voimassa olevien vuokrasopimusten keskittämistä yhteen aineistoon. Tutkimusta tehdessä nousi esiin, että vuokrasopimuksia on eri liiketoiminnoissa ripoteltuna ja haasteellista olikin koota ne kaikki yhteen paikkaan taloudellisen vaikutuksen selvittämiseksi. Kaikista vuokrasopimuksista tulisi olla tieto nii- den kestosta, sekä vuokrattavan esineen arvosta uutena ostettuna.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, mitä IFRS 16 -standardi sisältää ja arvi- oida kuinka standardin käyttöönotto tulee vaikuttamaan Destian konsernilaskentaan. Tut- kimuksen perusteella huomattiin, että standardin myötä IFRS-tilinpäätöskäytännön mukai- sessa raportoinnissa taseen leasingomaisuus ja -velka tulevat kasvamaan. Opinnäyte- työtä varten lasketuista tunnusluvuista kävi ilmi, että taseen loppusumma kasvaa leasing- velan myötä. Omavaraisuusaste laskee pitkäaikaisen velan lisäännyttyä ja gearing-pro- sentti vastaavasti kasvaa velan osuuden suhteessa omaan pääomaan kasvaessa.
Vuokraamalla esineitä toimeksiantajayrityksessä on pyritty keventämään tasetta ja uuden standardin myötä vuokraamalla saatu tasetta keventävä vaikutus nollautuu IFRS-tilinpää- töskäytännön mukaisessa raportoinnissa. Tämä antaa sijoittajille ja muille toimeksianta- xxxxxxxxxxx taloudellista informaatiota käsitteleville tahoille aiempaa monipuolisempaa ku- vaa yrityksen liiketoiminnasta. Toisaalta standardi lisää työmäärää, kun voimassa olevia vuokrasopimuksia täytyy hallinnoida aiempaa laajemmin. Jatkotutkimustarvetta ilmenikin siinä, että IFRS 16 -standardin käyttöönoton koordinointia ja toteuttamista voitaisiin selvit- tää käytännön tasolla, eli kuinka vuokrasopimukset saataisiin hallinnoitua yhteen aineis- toon.
Opinnäytetyössä onnistuttiin selvittämään, mitä IFRS 16 -standardi sisältää ja arvioimaan sisällön vaikutusta toimeksiantajayrityksen konsernilaskentaan. Työllä selkeytettiin stan- dardin sisältöä ja poimittiin esiin olennaiset kohdat toimeksiantajan kannalta. Lisäksi kerä- tyn vuokrasopimusaineiston perusteella saatiin aikaan arvio, millainen vaikutus standar- dilla tulee pääpiirteittäin olemaan konsernin taseeseen ja valittuihin tunnuslukuihin.
Lähteet
Anttila ym 2010. Xxxxxxx X., Halonen J., Xxxxxxxx-Xxxxxxx X., Xxxxxxxxx O., Xxxxxxxx M., Nurmo P., Xxxxxxxx-Xxxx E., Pyykkönen R-L., Xxxxxxx P., Xxxxxxx M., Xxxxxxxx M., Tork- kel T., Xxxxxxxxxx X. & Tuomala M. 2010. IFRS-käytännön käsikirja. Edita. Helsinki.
Balance Consulting 2017. Balance Consulting. Tunnuslukuopas. Luettavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx. Luettu 11.11.2017.
Deloitte 2017. Deloitte Global Services Limited. IAS 17 - Leases. Luettavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxx/xxx/xxx00. Luettu 11.12.2017.
Destia 2016. Destia Group -konserni. Destia vuosikertomus 2016. Vantaa. Luettavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxxx-0000/xxxxxx_xxxxxxxxxxxxx_0000.xxx. Luettu 16.6.2017.
Destia 2017. Destia Group -konserni. Intranet. Luettu 17.7.2017.
Destia vuosikertomus 2017. Destia Group -konserni. Destia tilinpäätös 2017. Vantaa. Lu- ettavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxxx-0000/xxxxxx_xxxxxxxxxxx_0000.xxx. Luettu 1.4.2018.
Destia puolivuosikatsaus 2017. Destia Group -konserni. Destia puolivuosikatsaus tammi- kesäkuulta 2017. Vantaa. Luettavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx-xx- formaatio/destian-puolivuosikatsaus-2017.pdf. Luettu: 12.12.2017.
Destia Rail Oy työpäälliköt. 11.7.2017. Sähköposti.
Haaramo 2009. Xxxxxxx, X. 2009. Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö IFRS-raportointi. WS Bookwell Oy. Juva.
Halonen ym 2017. Halonen J., Xxxxxxxx I., Xxxxxxxx-Xxxxxxx J., Xxxxxxxxx N., Lähdemäki X., Xxxxxxx X., Xxxxxxxx R., Xxxxxxxx H., Xxxxxxx P., Xxxxxxx M., Xxxxxxxx P., Xxxxxxx X., Xxxxxxxxxx T., Xxxxxxx M., Uttula S. 2017. IFRS-käytännön käsikirja. Edita. Helsinki.
IFRS 16. International Accounting Standards Board. Kansainvälinen tilinpäätösstandardi. Vuokrasopimukset.
IFRS Foundation 2017. Pocket Guide to IFRS Standards: the global financial reporting language. Xxxx Xxxxxx. Lontoo. Luettavissa: xxxx://xxx.xxxx.xxx/-/xxxxx/xxxxxxx/xxxxxx- the-world/documents/pocket-guide-2017.pdf. Luettu 27.8.2017.
Kolehmainen 2014. Xxxxxxxxxxx, X. 2014. IAS 17 -standardin muutoksen vaikutus yrityk- sen tunnuslukuihin. Opinnäytetyö. Theseus. Luettavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/Xxxxxxxxxxx_Xxxxx.xxx?xx- quence=1. Luettu 15.4.2017.
Toimitilat. 10.5.2017. Toimitilat-yksikön päällikkö. Destia Oy. Haastattelu. Vantaa.
KPMG 2016. KPMG. IFRSview: KPMG:n neuvontapalveluiden IFRS-artikkelikokoelma. Luettavissa: xxxxx://xxxxxx.xxxx.xxx/xxxxxxx/xxx/xxxx/xxx/0000/00/XXXX-Xxxx-0000- Secured.pdf. Luettu 24.5.2017.
Kalustopäällikkö. 12.5.2017. Destia Oy. Haastattelu. Vantaa.
PWC 2016a. PricewaterhouseCoopers Oy. IFRS 16 In depth -julkaisu. Luettavissa: xxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxx/xx-xxxxx-xxxx-00-xxxxxxxxxxxxxxxxxx- 022016.pdf?_ga=1.220127833.1784789826.1486657193. Luettu 24.3.2017.
PWC 2016b. PricewaterhouseCoopers Oy. Uusi standardi vuokrasopimusten kirjanpitokä- sittelystä. Luettavissa: xxxxx://xxxxxxxxxx.xxx.xx/xxxx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx- tokasittelysta/. Luettu 15.4.2017.
Pörssisäätiö 2005. Pörssisäätiö. Miten tilinpäätös muuttuu? Opas IFRS-standardien vaiku- tuksista. Luettavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/0000-XXXX- opas_suomi.pdf. Luettu 12.11.2017.
Palvelupäällikkö. 2.6.2017. Destia Oy. Haastattelu. Vantaa.
Hankintajohtaja. 22.5.2017. Destia Oy. Haastattelu. Vantaa.
Tilastokeskus 2017. Tilastokeskus. Kvalitatiivinen tutkimus. Luettavissa: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxx/xxx/xxxxxx_xxxxxxxx.xxxx. Luettu 13.4.2018.
Toimistopäällikkö. 22.8.2017. Destia Engineering Oy. Sähköposti.
Tomperi 2015. Xxxxxxx, X. 2015. Kehittyvä kirjanpitotaito. Edita. Helsinki.
Yritystutkimusneuvottelukunta ry. 2006. IFRS-tilinpäätöksen keskeiset periaatteet. Luetta- vissa: xxxx://xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/xxxxxxxxXXXX00000000.xxx. Lu- ettu 20.1.2018.
Liitteet
Liite 1. IFRS 16 -standardimuutoksen mukainen Destia-konsernin tase IFRS-tilinpää- töstavan mukaisesti
VARAT | 30.6.2017 |
Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 60,3 |
Leasingomaisuus | 5,5 |
Liikearvo | 83,6 |
Muut aineettomat hyödykkeet | 3,7 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat | 2,0 |
Laskennalliset verosaamiset | 4,5 |
Pitkäaikaiset varat yhteensä | 159,8 |
Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus | 18,0 |
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 64,0 |
Rahavarat | 19,6 |
Lyhytaikaiset varat yhteensä | 101,6 |
Varat yhteensä | 261,4 |
OMA PÄÄOMA JA VELAT | |
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma | 0,1 |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 53,0 |
Hybridilainat | 11,5 |
Muut erät | 0,0 |
Kertyneet voittovarat | 14,2 |
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | 78,7 |
Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat | 2,9 |
Eläkevelvoitteet | 0,6 |
Varaukset | 14,8 |
Rahoitusvelat | 42,5 |
Leasingvelka | 5,5 |
Muut velat | 4,2 |
Pitkäaikaiset velat yhteensä | 70,5 |
Lyhytaikaiset velat |
Ostovelat ja muut korottomat velat | 69,7 |
Varaukset | 4,8 |
Rahoitusvelat | 15,3 |
Saadut ennakot | 22,4 |
Lyhytaikaiset velat yhteensä | 112,1 |
Oma pääoma ja velat yhteensä | 261,4 |
Liite 2. Destia-konsernin tase IFRS-tilinpäätöstavan mukaisesti ilman IFRS 16-stan- dardimuutoksen vaikutusta
(Destia puolivuosikatsaus 2017, 7)