SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO

YLEISET SOPIMUKSET

1. Merityöaikasäännökset 2

2. Lomasäännökset 11

3. Merenkulkualan yhteistoimintasopimus 12

4. Merenkulkualan irtisanomissuojasopimus 19

5. Merenkulkualan työpaikkaterveydenhuoltosopimus 22

6. Hoitoonohjaussuositus 28

7. Sopimus aluksen harjoitteluvastaavasta 32

1. MERITYÖAIKASÄÄNNÖKSET

1. Määritelmät

Työaika ulkomaanliikenteessä järjestetään 1 päivänä heinäkuuta 1976 voimaan tulleen merityöaikalain (Merityöaikalaki 296/1976) mukaan, ellei seuraavista sään- nöksistä muuta johdu.

Näissä säännöksissä tarkoitetaan:

vuorotyöntekijällä työntekijää, jonka työ on jaettu vahtivuoroihin; päivätyöntekijällä työntekijää, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei ole taloustyöntekijä;

taloustyöntekijällä työntekijää, joka on otettu toimeen laivaväen tai matkustajien muonitusta tai palvelua tahi muita tällaiseen työhön liittyviä tehtäviä varten taikka toimistotyöhön tai muuhun sen kaltaiseen tehtävään, joka ei ole kansi-, kone- tai radiopalvelua;

matkustaja-aluksella alusta, joka voimassa olevien määräysten mukaan on kat- sastettava matkustaja-alukseksi;

vuorokaudella kello 00:n ja kello 24:n välistä aikaa; satamavuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on satamassa; merivuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on matkalla;

tulo- ja lähtövuorokaudella vuorokautta, jonka aikana alus tulee satamaan tai lähtee satamasta. Milloin aluksen sekä tulo että lähtö sattuu samalle vuorokau- delle, määräytyy työaika viimeisen tapahtuman mukaisesti;

viikolla aikaa maanantaista kello 00 sunnuntaihin kello 24;

pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapunpäivää.

2. Vuorotyöntekijän työaika

2.1. Merivuorokausi

2.1.1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2.1.2. Pyhäpäivinä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 §:n 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.

2.1.3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12 jäl- keen suoritetusta työstä, tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta, suoritettava ylityökorvaus.

2.1.4. Aluksen päällikkö voi vahtivuorossa olevien kanssa vapaasti sopia myös sellaisten laivan kunnossapitämistä tarkoittavien töiden suorittamisesta klo 18-06 välisenä aikana, jotka eivät häiritse muiden lepoa.

2.2. Tulovuorokausi

2.2.1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2.2.2. Pyhäpäivänä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 §:n 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.

2.2.3. Lauantaisin sekä loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäi- vän ja itsenäisyyspäivän aattoina, varsinainen työaika on enintään 8 ja vähintään 3 tuntia. Ylityökorvaus on suoritettava kaikesta yli 3 tunnin tehdystä työstä lukuun ottamatta vahtivuoron aikana tehtyä työtä, johon rinnastetaan myös aluksen kiin- nitys ja siihen liittyvät työt. Aluksen kiinnityksen jälkeen älköön vuorotyöntekijää, joka em. perusteella on tehnyt työtä 3 tuntia tai enemmän, velvoitettako suoritta- maan säännöllistä laivatyötä.

2.2.4. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12 jälkeen tehdystä työstä tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta suoritettava ylityökorvaus.

2.2.5. Säännöllinen työaika on vahtivuoroja ja aluksen kiinnitystöitä lukuun otta- matta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

2.3. Lähtövuorokausi

2.3.1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2.3.2. Pyhäpäivänä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 §:n 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.

2.3.3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattoina on kaikesta klo 12 jälkeen suoritetusta työstä tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta suoritettava ylityökorvaus.

2.3.4. Säännöllinen työaika on vahtivuoroja sekä aluksen irrotus- ja merikuntoon saattamistöitä lukuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

2.4. Satamavuorokausi

2.4.1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2.4.2. Pyhäpäivänä tai lauantaina, joka on satamavuorokausi, vuorotyöntekijää ei saa pitää työssä. (Merityöaikalaki 7 § 3 mom.). Tämän estämättä voidaan työnteki- jä korvausta vastaan velvoittaa tekemään ylityötä. (Merityöaikalaki 9 § 1 mom.).

2.4.3. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei vuorotyöntekijä joudu ole- maan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana.

2.4.4. Merenkulun työnantajaliittojen, Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton välillä on sovittu, että em. määräys on voimassa myös aluksen purkaessa/lasta- tessa avomerellä tai avoredillä.

2.4.5. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkäper- jantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina varsinai- nen työaika on 3 tuntia ja se on sijoitettava klo 06.00 ja 12.00 väliselle ajalle. Mai- nittujen aattojen sattuessa lauantaiksi maksetaan tehdystä työstä ylityökorvaus.

3. Päivätyöntekijän työaika

(Konepäällystön osalta on voimassa, mitä perämiesten ja konemestareiden run- kosopimusta täydentävän työehtosopimuksen 6 §:ssä on määrätty meri-, tulo- ja lähtövuorokaudesta.)

3.1. Merivuorokausi

3.1.1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa (HUOM! kohta 3.3.5.).

3.1.2. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoitettako säännöllisenä työnä suorit- tamaan laivatyötä.

3.1.3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12 jäl- keen suoritetusta työstä suoritettava ylityökorvaus. (Työaika on tavanomaisten arkipäivien aamupäivän pituinen esim. 07- 08, 08.30- 12 = 4,5 t).

3.1.4. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei päivätyöntekijä joudu meri- vuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana.

3.1.5. Kohdan 3.3.5. määräysten lisäksi päivämies on oikeutettu vastikkeeseen, milloin hän sopimuksesta tekee työtä lauantaisin yli kolmen tunnin. Sopimuksesta voi päivämies tehdä työtä enintään 8 tuntia myös pyhäpäivänä vastikekorvausta vastaan.

3.2. Tulovuorokausi

3.2.1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (HUOM! kohta 3.3.5.)

3.2.2. Säännöllinen työaika on aluksen kiinnitystä lukuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

3.2.3. Loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän- ja itsenäi- syyspäivän aattoina säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia. Ylityökorvaus on suoritettava kaikesta yli kolmen tunnin tehdystä työstä lukuun ottamatta aluksen kiinnitystä ja siihen liittyviä töitä. Säännöllinen työaika on sijoitettava, jos alus saa- puu ennen klo 12, klo 6.00 ja klo 12.00 väliselle ajalle ja jos alus saapuu kello

12.00 jälkeen, klo 6.00 ja klo 18.00 väliselle ajalle.

3.2.4. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12.00 jälkeen suoritetusta työstä suoritettava ylityökorvaus.

3.2.5. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoitettako säännöllisenä työnä suorit- tamaan laivatyötä.

3.3. Lähtövuorokausi

3.3.1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (HUOM! kohta 3.3.5.)

3.3.2. Säännöllinen työaika on aluksen irrotus- ja merikuntoon saattamistöitä lu- kuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

3.3.3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12.00 jälkeen suoritetusta työstä suoritettava ylityökorvaus.

3.3.4. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoitettako säännöllisenä työnä suorit- tamaan laivatyötä.

3.3.5. Merityöaikalain 16 §:n nojalla on sovittu päivätyöntekijän työajasta meri-, tulo- ja lähtövuorokaudelta sen ollessa arkilauantai seuraavaa:

a) merivuorokautena 3 tuntia, jolloin työaika on sijoitettava kello 6 ja kello 12 vä- liselle ajalle;

b) tulovuorokautena 3 tuntia, jolloin työaika on sijoitettava kello 6 ja kello 12 vä- liselle ajalle;

c) lähtövuorokautena 3 tuntia.

Edellä mainittu ylityö on korvattava merityöaikalain 14 §:n mukaisesti erityisellä vastikkeella.

3.4. Satamavuorokausi

3.4.1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa (HUOM! kohta 3.3.5.).

3.4.2. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoitettako säännöllisenä työnä suorit- tamaan laivatyötä.

3.4.3. Satamalauantaina tehdystä työstä on maksettava ylityökorvaus.

3.4.4. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei päivätyöntekijä joudu sa- tamavuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja 18:n välisenä aika- na.

3.4.5. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkä- perjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina sään- nöllinen työaika on 3 tuntia ja se on sijoitettava klo 6 ja klo 12 väliselle ajalle, paitsi mainittujen aattojen sattuessa lauantaipäiväksi, jolloin tehdystä työstä on maksettava ylityökorvaus.

4. Satamavahti

Sen estämättä mitä edellä työajan sijoittamisesta on säädetty, säännöllinen työ- aika voidaan satamavahdin järjestämistä varten sijoittaa muuna arkipäivänä kuin lauantaina myös kello 18:n ja kello 6:n väliselle ajalle (Merityöaikalaki 5 § 3 mo- mentti).

5. Korvaus ylityöstä

5.1. Varsinainen ylityökorvaus (Merityöaikalaki 13 §)

5.1.1. Rahana suoritettava ylityökorvaus

Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vä- hintään 1/102 ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän kuu- kautisesta rahapalkasta. Ruokarahaa tai sitä vastaavaa korvausta ei tällöin lueta rahapalkkaan.

5.1.2. Korvausperusteet

Ylityökorvauksen laskemisen perusteeksi on otettava peruspalkka ja mahdolli- set ikälisät. Sinä aikana, jolloin valtamerilisä ja/tai öljynkuljetuslisä maksetaan, on myöskin sellainen lisä otettava mukaan laskettaessa ylityökorvauksen suu- ruutta.

5.1.3. Ylityön muuttaminen vapaa-ajaksi

Katso merityöaikasäännösten kohtaa 10. vuorottelujärjestelmä

5.2. Vastikkeena suoritettava ylityökorvaus

(ei koske päälliköitä eikä vahtivapaita konepäälliköitä)

5.2.1. Lakisääteinen vastike (Merityöaikalaki 12 § 2 momentti)

Säännöllisenä työaikana arkilauantaina, juhannusaattona sekä jouluaattona sen ollessa arkipäivä ja pyhäpäivänä tehdystä työstä on työntekijä oikeutettu työhön käytettyä aikaa vastaavaan vastikkeeseen.

Edellä olevasta poiketen osapuolet ovat sopineet E0-alusten perämiesten osalta, että aluksen lähtiessä tai tullessa satamaan lauantaina tai pyhäpäivänä on korva- us merellä oloajasta vastiketta ja satama-ajalta ylityötä.

5.2.2. Työaikamääräykset

Sopimuskauden alusta työaikaa lyhennetään 39 tuntiin viikossa siten, että vasti- ketta kertyy lisää yksi tunti viikossa.

1.10.1981 työaikaa lyhennetään edelleen 38 tuntiin viikossa siten, että vastiketta kertyy lisää yksi tunti viikossa.

5.2.3. Lisävastike

Lakisääteisen vastikkeen lisäksi työntekijä on oikeutettu lisävastikkeeseen 8 tuntia merivuorokaudelta, joka on pyhäpäivä.

Pöytäkirjamerkintä:

Pyhäpäivällä tarkoitetaan sunnuntaita, kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapunpäivää.

Työvuorossa olevalle työntekijälle syntyy vuorokautena, jolle sattuu sekä aluksen tulo että lähtö satamasta ja joka on pyhäpäivä lisävastiketta siten, että satamassa oloaika rinnastetaan merellä oloaikaan, mikäli työntekijä on estynyt poistumasta aluksesta. Muussa tapauksessa syntyy tulo- ja lähtövuorokautena joka on pyhä- päivä, lisävastiketta aluksen ollessa merellä yksi tunti kutakin alkavaa kolmen tunnin jaksoa kohti.

Pöytäkirjamerkintä:

Merelläolo lasketaan siitä lukien, kun alus irrotetaan matkalle lähtöä varten sataman laiturista, jossa se on ollut, tai jos se on ollut muualla kuin laiturissa, lasketaan aika tällaisesta paikasta irrottautumisesta lukien.Me- relläolon katsotaan päättyneen, kun alus on kiinnitetty edellä tarkoitettuun paikkaan, ja milloin se on ankkurissa edellyttäen, että alukselta on mah- dollisuus päästä maihin.Jos edellä mainitussa paikassa viivytään enintään kolme tuntia, ei se katkaise lisävastikkeen syntymistä.

5.3. Lakisääteisen ja lisävastikkeen käyttäminen ja korvaaminen

1. Kun aikaisemmin hankittuja vastikkeita käytetään vapaa-ajan muodossa mais- sa, vähennetään vastiketta enintään 8 tuntia jokaisesta muusta arkivapaapäi- västä paitsi lauantaista.

Loppiais-, pitkäperjantain-, vapunpäivän-, helatorstain, pyhäinpäivän-, itsenäi- syys-päivän ja uuden vuoden aattona vähennetään vastiketta kuitenkin enin- tään 3 tuntia.

2. Mikäli vastike sovitaan korvattavaksi rahana, on jokaisesta tunnista maksettava vähintään 1/160 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta.

3. Edellä 1 kohdan 1. ja 2. momentissa tarkoitettuja vapaapäiviä käytettäessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) on säädetty loman antamissatamasta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä ei kuitenkaan koske Merityöaikalain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista vastikevapaata, jota annetaan vuorottelujärjestelmän lisäksi va- paa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan satamassa, jolloin vapaa-ajan on oltava vähintään vastikkeeseen oikeuttavan työajan pituinen.

4. Työsuhteen päättyessä jäljellä olevat vastikkeet korvataan siten, että jokaista vastikkeeseen oikeuttavaa 6,5 tuntia kohden maksetaan yhden päivän palkka.

5.4. Luontoisedut

5.4.1. Xxxxxxx vastike suoritetaan arkipäivänä annettavana vapaa-aikana, on työn- tekijä oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiesten vuosilomalaissa säädet- tyjen perusteiden mukaisesti jokaiselta vastikepäivältä ja väliin sattuvilta pyhäpäi- viltä (Vastikelomaksi ei lueta pääsiäislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa).

5.4.2. Xxxxxxx vastike suoritetaan vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuk- sesta ulkomaan satamassa on työntekijä oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiesten vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti jokaiselta täy- deltä vastikepäivältä ja niihin liittyviltä lauantai- ja pyhäpäiviltä, kun hän ei ruokai- le aluksessa edellyttäen, että hän on ilmoittanut tästä talousosaston esimiehelle viimeistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.

5.4.3. Työntekijä on oikeutettu luontoisetujen korvaukseen poistuessaan Suomen satamassa aluksesta lauantain ja/tai sunnuntain ajaksi, edellyttäen, että hän ei ruokaile aluksessa ja että hän on ilmoittanut tästä talousosaston esimiehelle vii- meistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.

5.5. Tilapäinen virka-asema

Xxxxxxx työntekijä palvelusaikanaan tilapäisesti on ollut vakinaista virka-asemaansa ylemmässä virka-asemassa, korvataan hänelle merityöaikalain 14 §:n 1 momentin

1) ja 3) kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa vastike sen virka-aseman edellyttä- män palkan mukaan, missä vastike kulloinkin on ansaittu.

5.6. Korvausperusteet

Vastikekorvauksia laskettaessa huomioidaan samat lisät kuin vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Milloin työntekijä on ollut oikeutettu lisiin vain osan aikaa, otetaan ne huomioon siinä suhteessa kuin ne siltä ajalta on maksettu.

6. Ruoka-ajat ja lepotauot

Merenkulun työmarkkinaosapuolet pitävät tarpeellisena, että ruoka- ja kahvitauot laivan ollessa satamassa järjestetään seuraavien aikarajojen välillä, elleivät eri- tyiset syyt sitä estä:

aamiainen/kahviaamiainen 06.30- 08.30

lounas 11.00- 13.00

iltapäiväkahvi 15.00- 16.30

päivällinen 16.30- 18.30

Ruokatauko voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin ja alkamisajankohta siir- tää enintään tunnilla. Laivan eri osastojen edustajien sekä talousosaston esimie- hen yhteisesti laatima ja päällikön hyväksymä ruokailujärjestys asetetaan näky- välle paikalle ruokailutiloihin.

Aluksen työnjohdosta vastaavien henkilöiden sekä talousosaston esimiehen tulee yhteisesti tarpeen mukaan suunnitella tarkoituksenmukainen ja mahdollisimman häiritsemätön ruokailujärjestelmä, ja heidän on myöskin laivakauppiaille, ahtaus- miehille yms. ilmoitettava ruokailutauoista. Tarpeen vaatiessa olisi järjestettävä vuororuokailu (puolen tunnin vuorot). Jos jostakin syystä (esim. sataman erikois- olosuhteet) on pakko poiketa tavanomaisesta ruokailujärjestelmästä, on tästä mahdollisimman pian ilmoitettava keittiöhenkilökunnalle ja niille, jotka lähinnä hoitavat eri henkilökuntaryhmien työnjohtoa.

Milloin ylityötä teetetään klo 18 ja 06 välisenä aikana tulee merimiehelle jokaisen kahden tunnin työjakson jälkeen antaa 10 minuutin lepotauko, joka luetaan työ- ajaksi. Jokaisen neljän tunnin työjakson jälkeen annetaan puolen tunnin kahvitau- ko, jota ei lueta työaikaan. Tämä ei koske hätä- ja turvallisuuspalvelua.

Lastialuksen tullessa satamaan pyhäpäivisin ja pyhäpäivien aattoina noudatetaan, jos alus on kiinnitetty laituriin ennen klo 10, iltapäiväruokailun suhteen samaa menettelyä kuin pyhäpäivisin ja pyhäpäivien aattoina aluksen ollessa satamassa on tapana. Tämä koskee myös sellaista ankkuripaikkaa, jossa alus lastataan tai puretaan.

7. Aluksen arvioitu lähtöaika

Aluksen lähtöaika on ilmoitettava maihinmenoportaiden läheisyyteen pantavalla taululla, mikäli mahdollista, vähintään 4 tuntia ennen arvioitua lähtöaikaa. Määräys ei kuitenkaan koske aluksia, jotka ovat aikataulun mukaisessa liikenteessä.

8. Vuorottelujärjestelmä

Osapuolet tehostavat yhteistoimintaansa heikon tuottavuuskehityksen syiden selvittämiseksi ja sopivat toimenpiteistä tuottavuuden parantamiseksi. Osapuolet korostavat sitä, että miehitys- ja vuorottelukysymykset liittyvät oleellisesti tuotta- vuuden ja myös ansiotason kehittämiseen ja näin ollen tulee em. näkökohdat ottaa huomioon asian ratkaisussa ja pyrkiä myös löytämään uusia ratkaisumalleja.

1. Suomen Varustamoyhdistyksen ja Ålands Redarföreningin jäsenvarustamoi- den aluksilla sovitaan vuorottelujärjestelmään siirtymisestä siten kuin jäljem- pänä on esitetty.

2. Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista järjestelmää jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännönmukai- sesti.

3. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa ja matka Suomeen edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katso- taan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä klo 24. Muussa tapauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä klo 24. Jollei muusta sovita, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän säännönmukaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan alukselle.

4. Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 (aikayksikkö työ- tä: aikayksikkö vapaata) tai suhteessa 1:1. Vuorottelujärjestelmän käytön so- vellutuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työvuoron pituus on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voi- daan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuukauden sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan jär- jestää huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin.

5. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosi- loma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolli- set työntekijän kotimatkat huomioonottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluksessa perämiehellä/konemestarilla, jolla aluksen liikennealueesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdollisuutta joustavaan vuorottelujärjestelmään, pyrkii työnantaja järjestämään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika: vapaa-aika yksikköjen aikaansaamiseksi, jolloin tässä järjestelmässä ovat mu- kana myös vastikkeet ja vuosiloma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää, on selvennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momen- tissa sovittu, että elleivät kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijälle vapaata suhteessa 2:1 (työaika: vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muuttaa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään.

6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuk- sesta, josta sovitaan ao. aluksen päällikön/konepäällikön ja perämiesten/ko- nemestareiden kanssa edellä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorot- telujärjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osa- puolia tyydyttävään ratkaisuun, neuvottelut siirtyvät suoraan päällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi.

7. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityöaika- laissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee.

8. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen kohdassa 6 mai- nituissa neuvotteluissa, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten välisiin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvottelujärjestystä.

9. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeeksi. Tällöin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaatuntia.

10. Vuorottelujärjestelmän työjakson pituuden ollessa vähintään 3 kuukautta lue- taan säännöllisen työajan osalta ulkomaille tehdyn matkan matkustustunnit työajaksi.

11. Edellä oleva on voimassa kuten runkosopimus.

2. LOMASÄÄNNÖKSET

1. Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain (433/1984) mukaisesti.

Yli viiden vuoden toimessaolon jälkeen vuosiloman pituus on 16 arkipäivää täy- deltä lomanmääräytymiskaudelta.

2. Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka lasketaan sen palkan mukaan, jonka työntekijä saa vakinaisesta toimestaan vuosiloman alkamisajankohtana. Jos työntekijä lomanmääräytymis- vuoden aikana on tilapäisesti ollut yhteensä vähintään yhden kuukauden vaki- naista tointaan ylemmässä toimessa, suoritetaan hänelle vuosilomapalkka/loma- korvaus eri palvelusaikoja vastaavien palkkaetujen mukaisesti.

Lomapalkkaan kuuluvat peruspalkka, pätevyys- ja mahdolliset ikälisät. Tämän li- säksi lasketaan lomapalkkaan niin kutsutut kiinteät lisät siinä suhteessa, kuin niitä lomamääräytymiskauden aikana on maksettu.

Kiinteät lisät ovat: öljynkuljetuslisä, jäähdytysaluslisä, yliperämiehen nestekaa- sulisä, valtamerilisä, virkapukulisä, matkustaja-aluslisä, päällikön ja konepäälli- kön ulkoeuroopanlisä, linjaluotsilisä, joka maksetaan päällikölle tai perämiehelle, suuraluslisä, YT-lisä, radiopuhelimenhoitajalisä, sodanvaaralisä, kunnossapitolisä sekä palopäällikkölisä. Päällikön luotsikorvaus katsotaan kiinteäksi lisäksi, silloin kuin se maksetaan määrätyn suuruisena kuukautisena lisänä.

Merimiesten vuosilomalain 13 §:n 2 momentin kerrointa 1,18 jolla korotetaan työn- tekijän päiväpalkkaa vuosiloman aikana, ei ole sovellettava loman aikana mak- settaviin luontoisetuihin, jotka suoritetaan sen suuruisina kuin asianomaisessa työehtosopimuksessa kulloinkin on määrätty. Lomaraha lasketaan korotetusta päiväpalkasta ja korottamattomista luontoiseduista.

3. Vuosilomapalkan maksaminen

Loman aikana maksetaan luontoisedut myös sunnuntailta, kirkolliselta juhlapäi- vältä, itsenäisyyspäivältä, juhannusaatolta ja vapunpäivältä sekä jouluaatolta ja pääsiäislauantailta.

Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle työntekijälle suo- ritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan (Lomarahaa laskettaessa huomioidaan myös luontoisedut).

Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle makse- taan vuosilomapalkka.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahoista noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.

4. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Lomakorvausta maksettaessa korvataan luontoisedut vain niiltä päiviltä, joilta ky- seessä oleva lomakorvaus maksetaan.

5. Loman antaminen

Liikenteen niin salliessa varustamon tulee sopia laivaväen kanssa vapaan anta- misesta mahdollisimman säännöllisin väliajoin vuosiloma- ja vastikeaikojen puit- teissa. Tällöin työntekijä on oikeutettu palkkaan ja luontoisetujen korvaukseen välipyhistä samoin perustein kuin vuosiloman yhteydessä.

6. Lomamatkat sekä sijaisen matkat ja kurssimatkat

Kuten on säännelty runkosopimuksen 13 §:ssä, Matkakorvaukset.

7. Luontoisedut

Loman aikana suoritettavasta ravinto- ja asuntokorvauksesta on voimassa, mitä muualla tässä työehtosopimuksessa siitä on määrätty.

8. Voimaantulo

Edellä olevat lomasäännökset ovat voimassa kuten runkosopimus.

3. MERENKULKUALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

Yleiset määräykset Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Suomen Varustamoyhdistyksen ja Ålands Redarföre- ningin jäsenvarustamoissa.

1. Työpaikan yhteistoimintaelimet

Työnantajan, luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio vastaavat työpaikan yh- teistoiminnasta. Nämä voivat lisäksi perustaa muita sopimiaan varustamokohtaisia toimielimiä paikallisesti sovittavia tehtäviä varten. Yhteistoimintaelimiin henkilöitä nimettäessä on otettava huomioon toimielimissä tarvittava asiantuntemus ja am- matillinen monipuolisuus.

2. Yhteistoimintaelinten vaalit

Vaalit suoritetaan työpaikalla siten, että menettely ei aiheuta kohtuutonta haittaa työnteolle ja että kaikille vaalioikeutetuille mahdollisuuksien mukaan varataan ti- laisuus osallistua valintaan.

3. Luottamusmies

Varustamon aluksilla työskentelevillä Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Lai- vanpäällystöliiton jäsenillä on oikeus valita varustamokohtaiset luottamusmiehet ja heille varamiehet.

3.1 Paikallinen sopimus yhteistoiminta organisaatiosta

Paikallisesti voidaan sopia, että sama henkilö toimii sekä luottamusmiehenä että työsuojeluvaltuutettuna.

Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäsenet voivat paikallisesti sopia, että varustamoon valitaan yksi yhteinen luottamusmies ja hänelle varamies.

Paikallisesti voidaan sopia yhdestä tai useammasta yhteistoimintaelimestä, joka vastaa yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvo- lain mukaisista paikallisen toimielimen tehtävistä ja hoitaa kehittämistoimintaan liittyvät yhteistyötehtävät.

3.2 Luottamusmiehen toimivalta

Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton luottamusmiehet toimivat kumpikin omien jäsentensä edustajana työsuhdeasioissa.

Työsuhde-erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti luottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Vasta tällaisen neuvottelun epäonnistuttua asia voidaan siirtää työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopi- jaosapuolten ratkaistavaksi.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä ja työnantajan nimeämistä neuvotteluedustajista teh- dään puolin ja toisin kirjallisesti ilmoitukset yhteistyökumppanille.

3.4 Luottamusmiehen työstä vapautus

Luottamusmies on oikeutettu kalenterivuoden aikana pitämään vapaata luotta- musmiestoimeen liittyvien asioiden hoitamista varten (varustamon tähän tarkoi- tukseen varaamissa työtiloissa) seuraavasti:

- varustamoissa, joissa on yli 10 alusta 30 vrk

- varustamoissa, joissa on 6-10 alusta 20 vrk

- varustamoissa, joissa on 3-5 alusta 10 vrk

Tehtävien hoitoon kerralla käytetystä ajasta sovitaan paikallisesti liikennealue ja reittiaikataulu huomioon ottaen.

3.5 Luottamusmieskorvaus

Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus.

Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäivien korvaukseen joka vastaa 1,8 arkiylityön palkkaa.

Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.

3.6 Luottamusmiehen toimitilat ja työvälineet

Työnantaja järjestää luottamusmiehen käyttöön toimitilan ja toimistovälineitä sekä työsuhdekirjallisuutta siten kuin varustamon olosuhteet ja luottamusmiestehtävät yrityksessä kohtuudella vaativat.

Erimielisyyskysymysten ratkaisemiseksi luottamusmiehellä on oikeus käyttää maksutta puhelinta, radiopuhelinta tai lähettää ja vastaanottaa teleksejä, telefak- seja, sähkösanomia ja sähköpostiviestejä.

3.7 Luottamusmiehen työsuhdeturva

Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön eikä sellaiseen työhön, joka olennai- sesti vaikeuttaa luottamusmiestehtävien hoitamista. Luottamusmiehen ansiokehi- tyksen tulee vastata varustamossa tapahtuvaa ansiokehitystä.

Jos varustamon työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä tai liikkeen luovutuksesta johtuvasta syystä, ei tällaista toimen- pidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei varustamon toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman merimieslain 77

§ 2 momentin edellyttämää Suomen Konepäällystöliiton tai Suomen Laivanpääl- lystöliiton jäsenten enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Näitä määräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesvaaliehdokkaaseen, jos ehdok- kuudesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavan toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tul- tua todetuksi.

Näitä määräyksiä sovelletaan luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Milloin varustamossa tai vastaavassa toimintayksikössä säännölli- sessä työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu

korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin merimieslain 65 § 2 momentissa on säädetty.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin merimieslain 49 §:n sään- nöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta merimies- lain 49 §:n 2 momentin 3 kohdan velvoitetta. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

3.8 Varaluottamusmiehen asema

Yhteistoimintasopimuksen kohta luottamusmiehen työsuhdeturvasta, luottamus- miehen siirtämisestä ja koulutusoikeudesta sovelletaan myös varaluottamusmie- heen.

Muut luottamusmiestä koskevat oikeudet ja velvollisuudet varaluottamusmiehellä on silloin, kun hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

4. Työsuojelu

4.1 Työsuojeluorganisaatio

Työsuojeluyhteistyötä varten aluksessa on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuu- tettu ja kaksi varavaltuutettua.

Varustamo nimeää työnantajan työsuojeluyhteistyötä varten alusten työsuojelu- päälliköt ja varustamon työsuojeluyhteishenkilön varustamon ja alusten välisen yhteistyön edistämiseksi.

Toimihenkilöt valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöt voivat valita työntekijöiden kanssa yhteisen työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua.

Työsuojeluvaltuutettu on valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumää- rä on yhteensä vähintään kymmenen.

Xxxxxxx samalla työpaikalla työskentelee eri työnantajan palveluksessa olevia hen- kilöitä, heillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu edustamaan heitä tässä sopimuksessa tarkoitetussa yhteistoiminnassa kaikkien työantajain kanssa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin.

Aluksessa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 10 työntekijää ja toimihenkilöä on perustettava työsuojelutoimikunta.

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4. Jäsenistä ¼ edustaa työnantajaa, ¼ toi- mihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Jos toimihenkilöitä on työpaikalla enemmistö, edustaa puolet jäsenistä heitä ja ¼ työntekijöitä.

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4 laivaväen lukumäärän ollessa alle 50 ja 8 lukumäärän ollessa 50 tai yli.

Mikäli aluksen päällikkö tai konepäällikkö ei toimi aluksen työsuojelupäällikkönä eikä työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa, on heillä oikeus osallistua toimikunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus.

4.2 Työkykyä ylläpitävä yhteistoiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta hoidetaan paikallisesti sovittavalla tavalla yhteistyös- sä asiantuntijoiden kanssa. Yhteistoiminnassa seurataan palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja ohjataan kuntoutusta tarvitsevat asiantuntijoiden hoitoon.

4.3 Työsuojeluvaltuutetun työjärjestelyt

Jos työpaikalla kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi vali- tun työ vaikeuttaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista, on hänelle, työpai- kan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen, järjestettävä muuta työtä. Järjestely ei saa aiheuttaa ansion alentumista.

4.4 Työsuojeluvaltuutetun tehtäväkorvaus, työstövapautus ja työsuhdeturva

Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan maksami- sesta vapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettujen tehtävi- en korvaamisesta, toimitilasta, ansiokehityksestä ja työsuhdeturvasta sovelletaan vastaavasti työsuojeluvaltuutettuun.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun tehtäviin liittyvästä ajankäytöstä ei päästä yksimieli- syyteen, on hän kuitenkin oikeutettu saamaan vapautusta työstään vähintään 5 tuntia 4 peräkkäisen viikon aikana. Jos laivaväen lukumäärä ylittää 80 henkeä, 8 tuntia 4 peräkkäisen viikon aikana.

5. Koulutus

5.1 Toimihenkilön ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hä- net ammattinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä.

Kuukausipalkalla tarkoitetaan perus-, takuu- ja kokonaispalkkaa mahdollisine kiin- teine kuukausilisineen.

Toimihenkilön osallistuessa vapaapäivänään koulutukseen maksetaan hänelle koulutusajalta palkka tai vuorottelujärjestelmän mukaista vapaata ei vähennetä.

Jos koulutusaika ylittää säännöllisen päivittäisen työajan, maksetaan ylittävältä osalta ylityökorvaus.

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät sen mukaisesti, mitä verohallitus vuo- sittain päättää verovapaista matkakustannusten korvauksista.

5.2 Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintakoulutusta järjestävät työmarkkinaosapuolet tai paikalli- set osapuolet sopimallaan tavalla. Yhteistoimintakoulutusta ovat myös paikallista sopimista ja osallistumisjärjestelmiä koskevat kurssit sekä työsuojelun perus- ja erikoiskurssit.

Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten ammatillinen koulutus. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti.

5.3 Toimihenkilön ay-koulutus

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille enintään kuu- kauden kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa varustamon toiminalle. Haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehel- le hyvissä ajoin epäämisen syy ja pyritään yhteisesti selvittämään muu sovelias osallistumisajankohta.

Etukäteen todetaan, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksessa tai muualla ja jonka sopimusosapuolet ovat hyväksyneet, työnantaja maksaa luot- tamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelu toimikunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä muille edellä mainituille enintään kahden viikon ajalta. Paikallisesti voidaan sopia tämän korvauksen maksamisesta myös muulle toimihenkilölle.

Luottamusmiehelle ja jäsenyhdistysten puheenjohtajalle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistossa järjestettävälle kolmen kuukauden kurs- sille ansion menetys yhden kuukauden osalta.

Lisäksi maksetaan kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vä- hennetä, ruokailukustannusten korvaukseksi sopijaosapuolten sopima ateriakor- vaus.

Työnantaja on velvollinen maksamaan korvaukset samalle henkilölle vain kerran sisällöltään samasta koulutustilaisuudesta.

Luottamusmiehen lisäksi on Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Laivanpääl- lystöliiton jäsenillä oikeus osallistua luottamusmieskoulutukseen seuraavasti:

Varustamoissa, jossa on yli 10 alusta 3 henkilöä vuodessa

6-10 alusta 2 henkilöä vuodessa

3-5 alusta 1 henkilö vuodessa

6. Tiedotus ja kokoontumisoikeus

6.1 Työnantajan tiedotettavat asiat

Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäseniä välittömästi tai välillisesti kos- kevista asioista.

Milloin syntyy epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, luotta- musmiehelle annetaan kaikki asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Salassapitovelvollisuus koskee myös varustamon liiketoimin- taan ja asiakassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

Luottamusmiehelle annetaan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perus- tuva selvitys varustamon taloudellisesta tilasta ja vähintään kaksi kertaa tilivuo- den aikana selvitys varustamon taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Tiedot an- netaan pyynnöstä kirjallisena.

Luottamusmiehelle annetaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.

Luottamusmiehelle annetaan neljännesvuosittain osastoittain työntekijöiden ja toi- mihenkilöiden lukumäärät.

Varustamon tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä maini- tuissa tiedoissa.

Luottamusmiehelle annetaan toimialueensa osalta hätä- ja ylityöstä sekä niiden korvausmenettelystä työaikakirjanpidon tiedot tarkastelujaksoittain.

Luottamusmiehelle annetaan kirjallisesti toimialueeltaan vuosittain työsuhdetiedot, joista ilmenee jäsenen nimi, koulutus, ammattinimike, toimen vaativuustaso ja työsuhteen alkamisajankohta.

Luottamusmiehelle annetaan mainittujen työsuhdetietojen lisäksi tiedot mahdolli- sesta koeajasta sekä työsuhteen luonteesta ja mahdollisen määräaikaisen työso- pimuksen solmimisen perusteesta.

Luottamusmiehellä on toimialueeltaan oikeus saada tiedot varustamon laivois- sa työskentelevien jäsenten työvoimatilanteesta sekä näiden ansiotasosta ja sen koostumuksesta ja kehityksestä.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot aluksilla toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa aluksilla olevasta työvoimasta.

Luottamusmiehelle on annettava tiedoksi Konepäällystöliiton sekä Laivanpäällys- töliiton ja varustamon väliset erillissopimukset.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot aluksilla sovitusta vuorottelujärjestelmästä.

Henkilön valtuuttaessa luottamusmiehen saamaan palkkatietonsa luottamusmie- helle annetaan valtuuttajan henkilökohtaiset palkkatiedot.

Uudelle henkilölle ilmoitetaan sovellettava työehtosopimus ja luottamusmiesjärjestelmä.

6.2 Kokoontumis- ja tiedotusoikeus

Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäsenillä on oikeus järjestää työnantajan toimitiloissa kokouksia työsuhdeasioissa. Menettelytavat sovitaan paikallisesti.

Paikallisen osapuolen kutsusta kokoukseen voi osallistua tämän sopimuksen osal- lisliiton edustaja.

Luottamusmiehellä on oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia ja tiedonantoja työsuhdeasioissa ja yleisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa.

7. Voimaantulo

Tämä sopimus on voimassa kuten runkosopimus. Sopimus korvaa:

Suomen Konepäällystöliiton ja merenkulun työnantajaliittojen välisen yhdysmiessopimuksen

Suomen Laivanpäällystöliiton ja merenkulun työnantajaliittojen välisen luottamusmiessopimuksen

Suomen Konepäällystöliiton sopimuksen työsuojelutyöstä työpaikoilla merenkulun alalla

Suomen Laivanpäällystöliiton sopimuksen työsuojelutyöstä työpaikoilla merenkulun alalla

STK/STTK koulutustoimintaa koskevan sopimuksen soveltamisohjeineen STK/SAK koulutustoimintaa koskevan sopimuksen soveltamisohjeineen Yhteistoimintalain soveltamisohjeet merenkulun alalla

4. MERENKULKUALAN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

Soveltamisala

1. Sopimusta sovelletaan työnantajan tai toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ja työnantajan lomauttaessa toimihenkilön sekä irtisanomista ja lomauttamista koskeviin menettelytapoihin.

1 § Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta eikä lomauttaa toimi- henkilöä ilman merimieslain mukaista perustetta.

2. Taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanottaessa tai lomautettaessa toi- menpiteet kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan viimeksi varustamon toimi-

nalle tärkeisiin ja erikoistehtäviin tarvittaviin sekä työnantajansa työssä osan työkyvystään menettäneisiin toimihenkilöihin. Lisäksi kiinnitetään huomiota työ- suhteen kestoaikaan ja huoltovelvollisuuden määrään.

2 § Irtisanomisen toimittaminen

1. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

3 § Toimihenkilön kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimihenkilöllä on oike- us käyttää avustajaa.

2. Taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanottaessa tai lomautettaessa tulee ottaa huomioon yhteistoimintalain säännökset.

4 § Irtisanomisesta ilmoittaminen työsopimuksen osapuolille

1. Irtisanomisilmoitus toimitetaan kirjallisesti ja siitä tulee ilmetä työsopimuksen päättymispäivä sekä työnantajan irtisanoessa irtisanomisperuste.

2. Jos henkilökohtainen tiedoksianto ei ole mahdollinen, ilmoitus voidaan lähet- tää postitse. Postitse lähetetty irtisanomisilmoitus katsotaan toimitetuksi seit- semäntenä päivänä postittamisesta.

3. Toimihenkilön ollessa vuosilomalla tai vuorottelujärjestelmän mukaisella va- paalla irtisanomisaika alkaa vapaan päättymisestä.

5 § Irtisanomisesta ja lomauttamisesta ilmoittaminen luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaisille

1. Taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tapahtuvasta välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon ja viimeistään, kun toimenpiteestä ilmoitetaan toimihenkilölle.

2. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen toimihenkilöön, siitä on ilmoi- tettava myös työvoimaviranomaisille.

6 § Ilmoitusajat

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja

päällikön osalta:

työsuhteen kesto irtisanomisaika

enintään 9 vuotta 3 kk

yli 9 enintään 12 vuotta 4 kk

yli 12 enintään 15 vuotta 5 kk

yli 15 vuotta 6 kk

muiden osalta:

enintään 5 vuotta 2 kk

yli 5 mutta enintään 9 vuotta 3 kk

yli 9 mutta enintään 12 vuotta 4 kk

yli 12 mutta enintään 15 vuotta 5 kk

yli 15 vuotta 6 kk

2. Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 10 vuotta irti- sanomisaika on kaksi kuukautta.

3. Lomautusta koskevat ilmoitusajat ovat päällikön osalta:

90 päivää

muiden osalta:

30 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 3 vuotta ja

45 päivää, jos työsuhde on jatkunut yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta 60 päivää, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

7 § Ilmoitusajan palkka

1. Työnantaja maksaa täyden palkan irtisanomis- ja lomauttamisilmoitusajalta.

2. Jos toimihenkilö ei noudata irtisanomisaikaa, työnantaja saa pidättää kertakaik- kisena korvauksena laiminlyödyn irtisanomisajan tai sen osan palkan määrän merimieslain mukaisesti.

8 § Lomautuksen peruuttaminen ja siirtäminen

1. Jos lomauttamisilmoitusaikana ilmaantuu työtä, työnantaja voi peruttaa lomau- tuksen ennen sen alkamista.

2. Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ on tilapäistä, lomautusta voidaan siirtää ilman uutta lomautusilmoitusta kerran enintään työn keston verran.

9 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

1. Toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanottaessa työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta perusteettomasta irtisanomisesta vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkan. Korvauksen määrään vaikuttavat vahingon määrä ja menettelytavat työsuhdetta päätettäessä.

10 § Takaisinottaminen

1. Xxxxxxx työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisista tai tuotannollisis- ta syistä ja tarvitsee yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymi- sestä työvoimaa samankaltaisiin tehtäviin, työnantajan tulee tiedustella paikal- liselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä toimihenkilöitä etsimässä työtä.

2. Myönteisessä tapauksessa työnantajan tulee tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.

11 § Päällikön työsopimuksen purkaminen ja irtisanominen

Päällikön työsopimuksen purkamisesta tai irtisanomisesta on ilmoitettava kirjalli- sesti Suomen Laivanpäällystöliiton luottamusmiehelle tai Suomen Laivanpäällys- töliitolle. Purkamisen tai irtisanomisen syyt on käytävä ilmi ilmoituksesta.

12 § Voimaantulo

Tämä sopimus on voimassa kuten runkosopimus. Sopimus korvaa:

Suomen Konepäällystöliiton merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimuksen irti- sanomisen ja lomautuksen perusteista.

Suomen Laivanpäällystöliiton merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimuksen irtisanomisesta ja lomautuksen perusteista

5. MERENKULKUALAN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLTOSOPIMUS

Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening toiselta puolen ja Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Konepäällystöliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden aluksissa palvelevien meren- kulkijoiden työterveydenhuoltoa koskevan sopimuksen.

1. LUKU

Työpaikkaterveydenhuollon organisaatio 1 § Neuvottelukunta

Tämän sopimuksen mukaisen työpaikkaterveydenhuollon kehittämisen johtami- nen kuuluu sopijapuolten asettamalle pysyvälle neuvottelukunnalle (Merenkulun työpaikkaterveydenhuollon neuvottelukunta).

Neuvottelukuntaan kuuluu yhteensä kahdeksan jäsentä, joista neljä edustaa työn- antajajärjestöjä ja neljä työntekijäjärjestöjä.

Neuvottelukunnan jäsenet sekä heidän varajäsenet nimitetään sopijapuolten toi- mesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

Neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohta- ja on velvollinen kutsumaan kokouksen koolle yhdenkin jäsenen sitä kirjallisesti pyytäessä.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen kun vähintään kaksi jäsentä sekä työantaja- puolelta että työntekijäpuolelta on saapuvilla.

Neuvottelukunnan päätösten tekemiseen vaaditaan vähintään 3/4 annetuista äänistä.

2 § Organisaatiomallit

Tässä sopimuksessa mainittujen ja sen pohjalta kehitettävien työterveydenhuollollisten toimenpiteiden käytännöllinen toteuttaminen ja järjestäminen kuuluu varustamoille.

Tässä tarkoitetut työterveydenhuoltoon kuuluvat palvelut varustamot voivat jär- jestää merimiesterveyskeskusten sekä muiden kunnallisten terveyskeskusten avulla tai muun työterveydenhuoltopalvelujen antamiseen oikeutetun laitoksen tai henkilön avulla tai varustamoiden toimesta järjestettyä omaa työterveydenhuolto- palvelua hyväksikäyttäen taikka mainittuja palvelumuotoja tarkoituksenmukaisesti yhdistelemällä.

Varustamot voivat myös käyttää hyväksi muita tarjolla olevia esim. Työterveyslai- toksen, merimieslääkäreiden ja muiden yksityisten, myös ulkomaiden sairaaloiden ja lääkärien tarjoamia terveyden- ja sairaanhoidon palveluja.

Kaikkien organisaatiomallien suhteen on otettava huomioon voimassa oleva työ- terveyshuoltolaki, asetus kemikaali- ja kaasusäiliöaluksista sekä kansanterveys- laki ja sen vaikutus työterveydenhuollon kokonaiskehitykseen.

3 § Varustamon terveydenhuoltohenkilökunta

Riippuen siitä, minkä 2 §:ssä mainitun vaihtoehdon mukaisesti varustamo päättää jär- jestää työterveydenhuolto-organisaationsa, on varustamon otettava palvelukseensa se määrä ja sen tasoista terveydenhuoltohenkilökuntaa, että tässä sopimuksessa tarkoi- tettujen työterveydenhuollollisten toimenpiteiden toteuttaminen voidaan taata.

4 § Yhteistyö aluksissa

Työpaikkaterveydenhuollon harjoittaminen ja kehittäminen aluksissa tulee tapah- tua yhteistyössä varustamon terveydenhuollosta vastaavan henkilökunnan työ- suojeluvaltuutetun tai työsuojelutoimikunnan sekä aluksen päällikön kesken.

2. LUKU

Työympäristö sekä työterveydenhuollon toimitilat ja välineistö 5 § Työympäristö ja työsuojelu

Työtilat sekä asunto-, ruokailu- ja vapaa-ajanviettotilat tulee suunnitella siten, ettei merenkulkija niiden ominaisuuksien johdosta joudu tapaturman tai sairastumisen vaaraan.

Milloin työsuojelun kannalta tyydyttävää työympäristöä ei voida saavuttaa rakenteellisin tai teknillisin keinoin tai muilla vastaavilla mahdollisimman vähän työn suorittajasta tai

muusta henkilöstä riippuvilla torjuntatoimenpiteillä tai tällaisia toimenpiteitä ei kohtuu- della voida vaatia, on merenkulkijoille varattava tarkoituksenmukaiset suojeluvälineet.

Työturvallisuudesta on yksityiskohtaisemmin säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002), valtioneuvoston päätöksissä työympäristöstä aluksessa (417/1981) ja laivatyössä noudatettavista järjestysohjeista (418/1981) sekä työsuojelun val- vontalaissa (44/2006).

6 § Asunto-, sairaanhoito- ja vapaa-ajanviettotilat

Asunnoista aluksissa sekä muista tiloista, jotka ovat tarkoitetut aluksessa toimes- sa oleville sekä sairaanhoitotiloista, on säädetty asetuksessa laivaväen asuinti- loista aluksella (518/1976).

7 § Laiva-apteekki

Alusten varustamisesta lääkeaineilla ja sairaanhoitotarvikkeilla säädetään meren- kulkuhallituksen päätöksessä laiva-apteekeista 12.12.1994.

3. LUKU Toiminnan sisältö

8 § Työterveydenhuollon toimintapiiri

Työterveydenhuollon toimintapiiriin kuuluu laivapalveluksessa olevan henkilökun- nan työkunnon ja -terveyden ylläpitäminen ja edistäminen huolehtimalla tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla henkilökunnan

- terveydenhoidosta

- ensiavusta ja sairaanhoidosta sekä

- kuntoutuksesta.

9 § Terveydentilan tarkkailu

Terveydenhuoltohenkilökunnan käynnit aluksissa luovat pohjan työterveyshuollon suunnittelulle, toteutukselle ja kehittämiselle.

Sairauksien ennalta ehkäisemiseksi, niiden varhaiseksi toteamiseksi ja tarvittavaan hoitoon saattamiseksi suoritetaan varustamon käyttämän työterveysyksikön toimes- ta laivapalveluksessa olevan henkilökunnan terveydentilan tarkkailua erikseen laadi- tun toimintasuunnitelman mukaisesti noudattaen työterveyshuoltolain määräyksiä.

10 § Työhöntulontarkastus ja seurantatarkastukset

Merenkulkijoiden työhöntulotarkastuksesta ja seurantatarkastuksesta on säädetty asetuksessa merimiehen lääkärintarkastuksesta (476/1980).

Varustamo suorittaa edellä mainitussa asetuksessa tarkoitetusta lääkärintodistuk- sesta sekä siihen liittyvistä erikoistodistuksista maksettavat palkkiot, tutkimuslai- toksen ja lääkärin antamia kuitteja vastaan.

Työntekijän on otettava yhteys työnantajaan ennen kuin hän käy edellä tarkoite- tuissa lääkärintarkastuksissa tai tutkimuksissa.

11 § Tutkimukset

Tehokkainta ehkäisevää työtä on terveydellisten - mm. ergonomisten - seikkojen huomioonottaminen kaikessa suunnittelussa.

Aluksiin, työvälineisiin ja työntekoon liittyvien fyysisten ja psyykkisten kitkateki- jöiden (ergonomiset epäkohdat), sekä työstä, työympäristöstä, tai muutoin työ- olosuhteista johtuvien hygieenisten vaaratekijöiden (työhygieeniset epäkohdat) toteamiseksi järjestetään yhteistyössä työsuojelutoimikunnan kanssa ja varusta- moiden kustannuksella tutkimuksia ja ryhdytään niiden perusteella kohtuullisik- si katsottaviin tarpeellisiin toimenpiteisiin näin todettujen haittojen poistamiseksi. Tällaisia tutkimuksia tulee erityisesti suorittaa aluksilla, jotka kuljettavat vaarallisia kemikaaleja irtolasteina.

12 § Sairaudenhoito ja ensiapu

Sairauden hoidosta ja ensiavusta aluksessa sekä varustamon sairaudenhoito- velvollisuudesta silloin kun laivapalveluksessa oleva merenkulkija on työsuhteen päättyessä sairaana, säädetään merimieslaissa (423/1978).

13 § Kuntoutus

Työpaikkaterveydenhuollon tehtävänä kuntoutuskysymyksissä on neuvoa ja oh- jata kuntoutusta tarvitsevat merenkulkijat asiantuntijaelinten hoidettaviksi sekä luoda työpaikalle kuntoutukselle myönteinen ilmapiiri.

Työolosuhteet pyritään järjestämään sellaisiksi, ettei elimistön mikään osa joudu epätavalliselle rasitukselle alttiiksi.

14 § Alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö

Alkoholin ja huumeaineiden väärinkäytön poistamiseksi noudatetaan työmarkki- noiden keskusjärjestöjen asiaa koskevaa suositusta siten kuin sen soveltamisesta merialalle on osapuolten välillä erikseen sovittu.

Merenkulkija, joka aluksessa väärinkäyttää alkoholia tai muita päihteitä, on pyrit- tävä ohjaamaan sopiviin hoitolaitoksiin.

15 § Terveysvalistus ja -kasvatus

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että terveydenhuollosta aluksessa vastuussa oleville järjestetään koulutusta ja neuvontaa terveydenhoitokysymyksissä se- kä toimitetaan terveyskasvatusta koskevaa materiaalia työsuojeluhenkilöstön käyttöön.

Erityisesti on tällöin kiinnitettävä huomiota niiden alusten henkilökuntaan, jotka kuljettavat terveydelle vaarallisia kemikaaleja tai muita vaarallisia lasteja.

4. LUKU

Työterveydenhuollon kustannukset ja sairausajan palkka 16 § Sairaudenhoitokulut ja sairausajan palkka

Sairaudenhoitokuluista ja sairauden ajan palkasta säädetään merimieslaissa (423/1978).

17 § Terveystarkastuksiin osallistuminen

Merenkulkijan kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisääteistä työterveyshuol- toa koskevan valtioneuvoston päätöksen (950/1994) tarkoittamissa ja työterveys- huollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännölli- siä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on ky- symys nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutkimuksista. Merimiehen lääkärintarkastuksista annetun asetuksen (476/1980) tarkoittamat uusintatarkastukset sisältyvät valtioneuvoston päätöksen (950/1994) tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin terveystarkastuksiin.

Lisäksi samaa sääntöä noudatetaan niissä terveydensuojelulain (763/1994) edellyt- tämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisäl- lä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Merenkulkijalle, joka lähetetään edellä mainituissa kohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään täl- laisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Xxxxxxx matkakustannuksista suoritetaan siten kuin ao. työehtosopimuksen kohdassa "matkakorvaus" on sovittu.

Mikäli tarkastus tapahtuu merenkulkijan työajan ulkopuolella - ei kuitenkaan tapauksissa, joissa tarkastuksia suoritetaan aluksella aluksen ollessa kulussa - merenkulkijan vuosi-, vastike- tai sairaslomalla, ellei tarkastus johdu sairasloman aiheuttaneesta sairaudesta, sekä lomautusaikana, maksetaan korvauksena yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain (1224/2004) mu- kaista vähimmäispäivärahaa.

18 § Raskaus

Äitiysvapaasta ja sitä vastaavasta vapaasta on voimassa mitä merimieslaissa (423/1978) on säädetty.

5. LUKU

Erilaiset määräykset

19 § Työsuhde ja sairaus

Sairaustapauksissa on merenkulkijan ensisijaisesti käännyttävä päällikön/ varus- tamon osoittaman lääkärin puoleen.

Merenkulkija, joka päästökatselmustilaisuudessa tietää olevansa sairas, on vel- vollinen ilmoittamaan tästä päällikölle tai varustamolle ja tulee hänen vaadittaessa viivytyksettä kääntyä lääkärin puoleen.

Varustamon oikeudesta päättää työsuhde merenkulkijan sairastumisen tai vam- mautumisen johdosta säädetään merimieslaissa (423/1978)

Varustamon tulee pyrkiä sijoittamaan sairauden päätyttyä tai vamman parannuttua takaisin varustamoon meripalvelukseen merenkulkija, joka on päästökatselmoitu sairauden tai tapaturman takia varsinaisesta työsuhteesta säännöllisesti Suomeen liikennöivästä aluksesta.

Palkka määräytyy sen aluksen mukaan, johon hän ryhtyy toimeen.

Työntekijä, joka palaa toimeensa sairaslomaltaan, on oikeutettu saamaan työn- antajalta Suomessa olevan kotipaikkakunnan ja aluksen välisestä paluumatkasta juna-, linja-auto-, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan. Milloin alennusta ei myön- netä, korvataan turistiluokan lentolipun hinta.

Muussa kuin matkustaja-aluksessa työskentelevän merimiehen palatessa sairas- lomaltaan alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ennakolta ole toisin sovittu, taksikulut työhön paluu paikkakunnan linja-auto- tai rautatie- aseman taikka lentoyhtiön kaupunkiterminaalin (tai lentoaseman, jos matka sieltä lyhyempi) ja sataman välillä, kun

- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.

Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen perusteella palkkaliitteen mukaan/ tak- simatka.

20 § Salassapitovelvollisuus

Varustamon palveluksessa olevan merimiehen oikeus saada omaa terveydenti- laansa koskevat tiedot terveydenhuoltohenkilökunnalta määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan.

Henkilökunnan lääkärin on annettava työnantajalle ne tiedot, jotka ovat välttämät- tömiä harkittaessa palvelukseen ottoon tai työhön sijoittamiseen taikka palvelus- suhteen jatkumiseen liittyviä seikkoja. Näitä tietoja saa kuitenkin antaa vain saman varustamon tai varustamoyhtymän sisällä.

Henkilöt, jotka tämän sopimuksen ja asemansa perusteella ovat saaneet tietää merenkulkijaa tai hänen perhettään koskevan yksityisen salaisuuden, eivät saa ilmaista sitä luvatta, jollei laista muuta johdu.

21 § Voimaantulo

Tämä sopimus on voimassa kuten runkosopimus.

6. ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSUOSITUS

Alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttöä koskeva hoitoonohjausjärjestelmämalli pohjautuu keskusjärjestöjen vuosina 1972 ja 1973 antamiin päihdeongelmaisten hoitoonohjausta koskeviin suosituksiin, sekä vuoden 1976 tulopoliittisen kokonais- ratkaisun ns. sosiaalipakettiin sisältyneeseen "Yritys Oy:n" hoitoonohjausjärjes- telmään

.

Tätä hoitoonohjausjärjestelmää on yllä olevan perusteella ja merenkulkualan työ- paikkaterveydenhuoltosopimuksen 14 §:n johdosta tarkasteltu METENK:ssä (Me- renkulun työpaikkaterveydenhuollon neuvottelukunnassa), ja sovittu, että mallia tulee soveltaa merialalla sellaisenaan seuraavin tarkennuksin ja lisäyksin:

Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että

a) aluksella on jatkuvasti tiedot käytettävissä olevista hoitopaikoista ja muodoista (Päihdehuollon palveluopas).

b) aluksella on yhteyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä avun saamiseksi hoitoon hakeutumisen helpottamiseksi.

Hoitoon ohjaaminen toteutetaan käytössä olevien hoitomahdollisuuksien puitteissa

a) työntekijän aloitteesta

b) työnantajan aloitteesta muun muassa tapauksissa, joissa työnantaja joutuu har- kitsemaan työntekijän työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä.

Kehotettaessa hoitoa tarvitsevaa henkilöä kääntymään varustamon yhteyshen- kilön puoleen esitetään hänelle tiedot hoitopaikoista ja -tavoista sekä tehdään seuraava merkintä laivapäiväkirjaan ja vastakirjaan: "Kehotetaan kääntymään va- rustamon yhteyshenkilön (nimi) puoleen."

Jokaisessa tapauksessa selvitetään hoitoon ohjattavan, hoitopaikan ja varusta- mon yhteyshenkilön välillä soveliain tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Aluksella oleva yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö on ensisijaisesti henkilö, jonka puoleen päihdeongelmainen voi kääntyä.

Yhteyshenkilöksi tulisi valita tehtäväänsä mahdollisimman hyvin sopiva henkilö, joka nauttii laivaväen luottamusta. Yhteyshenkilön nimeäminen tulisi tapahtua työ- suojelutoimikunnassa.

Varustamossa oleva yhteyshenkilö

Meriolosuhteista johtuen ei aluksen yhteyshenkilö voi suorittaa kaikkia niitä teh- täviä, joihin mallissa viitataan. Tämän johdosta on myös kaikissa varustamoissa oltava yhteyshenkilö, jonka nimi tulee olla laivaväen tiedossa ja jonka kanssa aluk- sen yhteyshenkilön tulee olla läheisessä yhteistyössä. Varustamon yhteyshenkilön olisi sovittava hoitopaikkojen hoitohenkilökunnan kanssa tietystä rutiinista, jonka avulla hoitoonohjattu aloittaa ja läpikäy hoito-ohjelman.

Mikäli työsuhde työnantajan ja työntekijän sopiman hoidon vuoksi on keskeytynyt, noudatetaan työpaikkaterveydenhuoltosopimuksen 18 §:n määräyksiä.

6.1. Varustamo oy:n hoitoonohjausjärjestelmä Yleistä

Alkoholin ja päihteiden ongelmakäyttö on huomattava yksilöä ja työyhteisöä kos- keva terveydellinen, sosiaalinen, taloudellinen ja turvallisuusongelma. Ongelman vaikeuden vuoksi myös merenkulkualan työmarkkinajärjestöt ovat laatineet yhtei- sen suosituksen päihdeongelmista kärsivien henkilöiden hoitoon ohjaamisesta.

Hoitoonohjauksen lähtökohtana on tukea päihdeongelmaisen henkilön xxxxxxxx- xxxxxx varhaista ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa hoitoon hakeutumista. Työ- yhteisöä on kehitettävä siten, että se on osaltaan vähentämässä päihteiden on- gelmakäyttöä.

On tärkeää, että kaikki osapuolet tunnistavat ongelman ja suhtautuvat siihen vaka- vasti ja aktiivisin toimenpitein. Vähättelevä tai väärään suojeluun perustuva asen- ne pahentaa usein ongelmaa. Kierteessä oleva ongelmainen saa jatkaa monesti juomistaan liian kauan, jolloin uhkana ovat perheen hajoaminen, työpaikan me- nettäminen ja terveydelliset vauriot.

Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjauksen käytännön toteuttamisessa voi- daan noudattaa seuraavaa mallia, joka koskee kaikkia henkilöstöryhmiä.

Hoitoon ohjattava

Hoitoon ohjattavalla tarkoitetaan tässä järjestelmässä henkilöä, jolle on kehittynyt tai selvästi on kehittymässä alkoholin tai muiden päihteiden ongelmakäytöstä joh- tuva sosiaalinen, terveydellinen tai työntekoa ja turvallisuutta häiritsevä haitta.

Hoitoonohjaus

Hoitoon hakeutuminen tai hoitoonohjaus voi tapahtua seuraavasti:

- vapaaehtoisesti henkilön omasta tai perheen aloitteesta,

- työtovereiden, esimiehen, yhteyshenkilön tai työterveyshenkilöstön aloitteesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa,

- hoitoonohjaus työnantajan aloitteesta, kun on jouduttu toteuttamaan päihteiden ongelma käytöstä johtuva kurinpitotoimenpide (kirjallinen varoitus)

- kun kirjallinen varoitus annetaan päihteiden ongelmakäytöstä johtuen, tulee siihen sisältyä kehotus hoitoon hakeutumisesta

- päihteiden ongelmakäytöstä johtuvia kurinpitotoimenpiteitä käsiteltäessä laiva- toimikunnassa, pidetään suositeltavana, että aluksen yhteyshenkilöä kuullaan asiassa.

Oma-aloitteisen hoitoon hakeutuminen mahdollisimman aikaisessa vaihees- sa on ensisijaisena tavoitteena. Tällöin ongelmat eivät vielä ole kehittyneet pitkälle ja hoitotoimenpiteiden onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat. Tehokkaalla tiedottamisella pyritään lisäämään vapaaehtoista hoitoon hakeu- tumista.

Päihdeongelman havaitsemisessa työpaikalla ovat esimiehet ja työtoverit keskeisessä asemassa. Esimiehen tulee antaa suullinen kehotus hoitoon hakeutumiseen ongelman havaittuaan sekä samalla antaa tieto hoitoon hakeutumisesta. Saadakseen tietoa hoi- toon hakeutumisen käytännön seikoista voi asianomainen ottaa yhteyttä työpaikkansa päihdeyhteyshenkilöön tai työpaikkansa työterveyshoitajaan. Työtoverit voivat myös toiminnallaan edesauttaa päihdeongelmaisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtuvaa hoitoon hakeutumista. Päihdeongelmainen voi halutessaan mahdollisuuk- sien mukaan ottaa päihdeyhteyshenkilön tai luottamusmiehen mukaan keskusteluun.

Hoitoonohjauksen toteuttamisesta huolehtivien tulee pyrkiä siihen, että päihde- ongelmainen ohjataan hoitoon ennen mahdollisia päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia kurinpidollisia (kirjallinen varoitus) tai työsuhteeseen kohdistuvia toi- menpiteitä (työsuhteen purku).

Hoitoon hakeutumisen ja hoitoonohjauksen helpottamiseksi menetellään seuraa- vasti:

- alusten ilmoitustauluilla ja terveysasemilla on jatkuvasti tiedot käytettävissä ole- vista hoitopaikoista ja hoitomuodoista (Päihdehuollon palveluopas).

- aluksella ja varustamossa on nimetyt yhteyshenkilöt, joiden puoleen voi kään- tyä hoitoon hakeuduttaessa

- hoitoonohjauksen käytännön toteuttamisessa työnantaja, yhteyshenkilöt ja työ- terveyshenkilöstö toimivat yhteistyössä. Työnantajan aloitteesta tapahtuvasta hoitoonohjauksesta ilmoittaa työnantaja aluksen yhteyshenkilölle, mikäli ongel- mainen itse antaa tähän luvan

- hoitoonohjaukseen liittyvissä tapauksissa tehdään hoitosopimus, jossa sovitaan muun muassa hoidossa käynnistä, kustannusten korvaamisesta, varustamon tukitoimista ja hoidon seurannasta. Hoitosopimuksen allekirjoittavat työnanta- ja ja ongelmainen itse - hoitopaikan kanssa tehdään hoitosuunnitelma, jolloin päätetään mm. hoitomuodosta.

Yhteyshenkilöt ja heidän tehtävänsä Aluksella oleva yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö on ensisijaisesti henkilö, jonka puoleen päihdeongelmainen voi kääntyä.

Yhteyshenkilöksi tulisi valita tehtäväänsä mahdollisimman hyvin sopiva henkilö, joka nauttii laivaväen luottamusta. Yhteyshenkilön nimeäminen tulisi tapahtua työ- suojelutoimikunnassa.

Varustamossa oleva yhteyshenkilö

Meriolosuhteista johtuen ei aluksen yhteyshenkilö voi suorittaa kaikkia niitä teh- täviä, joihin mallissa viitataan. Tämän johdosta on myös kaikissa varustamoissa oltava yhteyshenkilö, jonka nimi tulee olla laivaväen tiedossa ja jonka kanssa aluksen yhteyshenkilön tulee olla läheisessä yhteistyössä.

Varustamon yhteyshenkilön tehtävänä on huolehtia hoitoonohjaukseen liittyvistä käytännön toimista ja pyrkiä aktiivisesti ohjaamaan päihdeongelmaisia hoitoon.

Yhteyshenkilö huolehtii ongelmaisen edustajana tarpeellisista yhteyksistä hoito- paikkaan, työnantajaan, tämän edustajaan ja työterveyshenkilöstöön.

Varustamon työterveyshenkilön edustaja voi myös toimia yhteyshenkilönä.

Luettelo yhteyshenkilöistä on toimipaikoittain ilmoitustauluilla ja työterveysase- milla.

Hoidon toteuttaminen Hoidossa käynti

Hoitosopimuksessa mainitun hoitojakson aikana on pyrittävä välttämään kurinpito- toimien käyttöä lukuun ottamatta tapauksia, jolloin henkilö on alkoholin vaikutuksen alainen työpaikalla. Ennen kuin työpaikalla ryhdytään työsuhteen purkuun hoidon ai- kana, esimiehen tulee kuulla työterveyshenkilöstöä tai varustamon yhteyshenkilöä.

Xxxxxxx hoitoon ohjattu henkilö kieltäytyy menemästä hoitoon tai laiminlyö hoidos- sa käymisen tai hoito todetaan tuloksettomaksi, työantajalla on oikeus menetellä merimieslain ja voimassa olevan menettelytapaohjeen mukaan.

Hoidossa käynti tapahtuu vapaa-aikana.

Tukitoimet

Hoidossa olevan päihdeongelmaisen niin halutessa työnantaja pyrkii mahdolli- suuksien mukaan siirtämään henkilön tehtävästä tai työryhmästä toiseen ainakin hoidon ajaksi, jos tämän voidaan katsoa tukevan hoitoa. Myös muita tukitoimia toteutetaan tarvittaessa.

Hoidon seuraaminen

Hoitoonohjauksen käytännön toteuttamisesta huolehtivien osapuolten tulee toimia yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoitosopimuksen yhteydessä sovitaan yhtei- sesti, miten yhteydenpito hoitopaikkaan toteutetaan. Allekirjoitettu hoitosopimus lähetetään tiedoksi hoitopaikkaan.

Silloin kun hoitoonohjaus on tapahtunut työnantajan aloitteesta ja/tai kun hoito tapahtuu työaikana ja aina kun työnantaja osallistuu hoidon kustannuksiin, työn- antajan edustajalla on oikeus saada tieto hoidossa käynneistä ja/tai hoidon kes- keytymisestä.

Työterveyshenkilöstö tai varustamon yhteyshenkilö seuraa hoidossa käyntiä hoitopai- kasta annettujen tietojen ja ongelmaisen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Luottamuksellisuus

Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja tiedot ovat luottamuksellisia. Xxxxxxxxxxxxxxxx kanssa tekemisissä olevat eivät saa il- man asianomaisen henkilön lupaa antaa asiaa koskevia tietoja sivullisille.

Hoidon tuloksellisuus

Hoitoa on pidettävä tuloksellisena, kun hoitoonohjauksen perusteena olleet sosi- aaliset, terveydelliset tai työntekoa häiritsevät haitat ovat vähentyneet. Tuloksia ovat mm. vähentyneet poissaolot, työssäkäynnin vakiintuminen, epämääräisen sairastamisen väheneminen ym.

Hoitokustannukset

Henkilön hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoitoon maksetaan hänelle työeh- tosopimusten mukaisesti sairausajan palkkaa laitoshoidon ajalta, jos tällaisesta hoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa.

Hoitomaksuista on ensisijaisesti vastuussa asianomainen itse. Hoitosopimuksella voidaan kustannuksista sopia tarkemmin.

Tiedottaminen

Hoitoonohjaussopimus, tiedot yhteyshenkilöistä ja hoitopaikoista pidetään nähtä- vänä ilmoitustauluilla. Vastaavat tiedot ovat myös työterveyshenkilöstöllä, yhteys- henkilöillä ja työsuojeluhenkilöillä. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään hoitoon ohjaamiseen liittyvät tiedotus- ja yhteistyökysymykset (kuten tiedotus, kampanjat, yhteyshenkilöiden koulutus, työturvallisuus ym.).

7. SOPIMUS ALUKSEN HARJOITTELUVASTAAVASTA

Sopimus

Seuraavassa sovitaan aluksen harjoitteluvastaavalle maksettavasta korvauksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Korvaus koskee STCW 95 yleissopimuksen mu- kaista ohjattua harjoittelua, ja sen edellyttämää harjoitteluvastaavaa aluksella.

Tätä sopimusta on laadittu kolmetoista (13) alkuperäiskappaletta, yksi kappale kutakin sopijaosapuolta kohti.

Sopijaosapuolia korvauksen suorittajina ovat:

Satakunnan ammattikorkeakoulu Merenkulun Rauman yksikkö Yrkeshögskola Sydväst Sjöfart Åbo

Ålands yrkeshögskola

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Merenkulun osasto Rauman ammatti-instituutti Merenkulun osasto Yrkesinstitutet Sydväst Sjöfart Åbo

Ålands sjömansskola

Kotkan merenkulku- ja kuljetusalan oppilaitos

Sopijaosapuolia korvauksen saajan puolesta ovat:

Suomen Laivanpäällystöliitto r.y.- Finlands Skeppsbefälsförbund r.f. Suomen Konepäällystöliitto r.y.- Finlands Maskinbefälsförbund r.f.

Sopijaosapuolia maksujärjestelyn osalta ovat:

Suomen varustamoyhdistys r.y.- Finlands Rederiförening r.f. Ålands Redarförening r.f.

Rahtialusyhdistys ry – Fraktfartygsföreningen rf

Aluksen harjoitteluvastaavan tehtävät

Aluksen harjoitteluvastaavan tehtävät perustuvat STCW 95 yleissopimukseen. Järjestelyissä noudatetaan Opetusministeriön merenkulkualan koulutustoimikun- nan antamaa toimintaohjesuositusta liitteineen, vuodelta 1999, jossa todetaan että ammattikorkeakoulu ja oppilaitos tai sen yksikkö täydentää em. suositusta omilla ohjeillaan.

Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimus astuu voimaan kun kaikki sopijaosapuolet ovat sen allekirjoituksellaan vahvistaneet. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus lakkaa olemasta voi- massa kuuden kuukauden (6 kk) kuluttua siitä, kuin yksi tai useampi sopijaosa- puoli sanoo sen kirjallisesti irti.

Korvauksen määrä

Korvauksen määrä on 75,68 euroa kuukaudessa kutakin harjoittelijaa kohden. Vajaiden kuukausien osalta menetellään siten, että korvauksen määrä jaetaan kolmellakymmenellä (30), ja kerrotaan harjoittelupäivien määrällä. Xxxxxxxxxx määrä seuraavaksi kalenterivuodeksi, tai useammaksi, sovitaan erillisellä sopi- muksella ammattikorkeakoulujen/ oppilaitosten, ja työntekijäjärjestöjen kesken.

Milloin korvaus suoritetaan

Aluksen harjoitteluvastaava on oikeutettu korvaukseen niiden päivien osalta jolloin harjoittelija on aluksella, mukaan lukien tulo- ja lähtöpäivät. Aluksen harjoitteluvas- taava on oikeutettu korvaukseen myös silloin, kun harjoittelija on samanaikaisesti työsopimussuhteessa varustamoon.

Maksujärjestelyt

Varustamo välittää aluksen harjoitteluvastaavalle edellä mainitun korvauksen. Sa- malla kun varustamo laskuttaa ammattikorkeakoululta/oppilaitokselta koulutusso- pimukseen perustuvan ylläpitokorvauksen, se laskuttaa aluksen harjoitteluvas- taavan ilmoittaman, harjoittelupäiväkirjaan perustuvan, korvaukseen oikeuttavien päivien määrästä syntyneen korvaussumman.