YLEISKIRJEEN 1/2005 LIITE 4

YLEISKIRJEEN 1/2005 LIITE 4

11.1.2005 1 (1)

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (KVTES) 2005–2007 SOVELTAMISOHJEET

1

Palkantarkistukset 2005–2007

1.1

Lähtökohdat Tulopoliittinen sopimus vuosille 2005–2007 allekirjoitettiin 16.12.2004.

Tähän sopimukseen sisältyy yleiskorotusten lisäksi 1.3.2005 lukien

0,6 %:n ja 1.6.2006 lukien 0,4 %:n suuruiset liittoerät sekä 1.6.2006 lukien tasa-arvoerä, jonka suuruudeksi tulee KVTES:ssa 0,5 prosenttia.

KVTES:n allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu tulopoliittisen sopimuksen soveltamisesta siten, että liittoerät käytetään vuonna 2005 ja 2006 yleis- korotukseen. Tasa-arvoerä (0,5 %) siirretään käytettäväksi paikallisena järjestelyeränä 1.9.2006 siten kuin jäljempänä käy ilmi. Yleiskorotukset käyvät ilmi allekirjoituspöytäkirjan 3 §:stä (yleiskirjeen liite 2).

Lisäksi kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan Kunnallisen työmarkkina- laitoksen ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen 13.11.2002 solmimaa sopi- musta kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteistä vuosille 2003–2007. Sopimuksen tarkoituksena on mm. parantaa kuntien ja kun- tayhtymien valmiuksia palkkausuudistuksen toteuttamiseen. Tarkoitusta varten sopimukseen sisältyy sopimusvuosille erisuuruisia paikallisia järjes- telyeriä, jotka käytetään paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä henkilökohtaisten lisien myöntämiseen. Palkkausjärjestelmän kehit- tämisohjelma on annettu tiedoksi yleiskirjeellä 1/2003.

1.2

Työnantajan edustajan ja kokonaispalkan tarkistaminen

Palkkausluvun 14 §:ssä mainittua työnantajan edustajan palkkaa korote- taan yleiskorotuksella, ellei hänen palkan tarkistamisestaan ole toisin pää- tetty. Yleiskorotus tulee myös kokonaispalkkaan, jota maksetaan työnteki- jälle työsopimuksen ja viranhaltijalle paikallisen virkaehtosopimuksen pe- rusteella, jollei työsopimuksella tai paikallisella virka- ja työehtosopimuk- sella ole toisin sovittu.

1.3

Henkilökohtaiset lisät Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Palkkausjärjestel- män kehittämiseen sisältyy henkilökohtaisten lisien osuuden kasvattami- nen palkkasummasta. Tämän vuoksi KVTES:n palkkausluvun 6 §:n pöytä- kirjamerkinnässä on sovittu harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien vähimmäisosuudesta vuosina 2005–2007. Tätä pöytäkirjamerkintää ei so- velleta liitteissä 12 ja 12 A tarkoitettuihin perhepäivähoitajiin.

Kuntien ja kuntayhtymien pitää huolehtia siitä, että työnantajakohtaisesti tarkasteltuna niissä on käytössä harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä vähintään seuraavat vähimmäismäärät

11.1.2005

1.9.2005 lukien vähintään 0,6 %,

1.9.2006 lukien vähintään 0,8 % ja

1.9.2007 lukien vähintään 1,1 %

laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevan KVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Tällöin ei oteta huomioon henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa.

Vastaavasti jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin kuuluu kunakin vuonna 1.9. vähintään 30 henkilöä, työnantajan on käytettävä tämän hen- kilöstön harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin

1.9.2005 lukien vähintään 0,6 %,

1.9.2006 lukien vähintään 0,8 % ja

1.9.2007 lukien vähintään 1,1 %

laskettuna ko. liitteen henkilöstön yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummasta.

Laskennassa käytettävä palkkasumma on edellisen toukokuun palkka- summa (ks. kohta 1.4). Henkilökohtaiset harkinnanvaraiset lisät lasketaan

1.9. (2005/2006/ 2007) ajankohdan eli syyskuussa maksettavien lisien pe- rusteella. Näiden henkilökohtaisten harkinnanvaraisten lisien yhteismää- rän pitää olla vähintään em. prosentti toukokuun tehtäväkohtaisten palkko- jen yhteismäärästä.

Tarkoitus on, että 1.9.2005, 1.9.2006 ja 1.9.2007 käytössä olevista paikal- lisista järjestelyeristä suunnataan harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään se määrä, että edellä mainitut työnantajakohtaiset vähimmäis- määrät täyttyvät. Loppuosa järjestelyeristä käytetään siten kuin kohdissa 1.6, 1.8 ja 1.9 on todettu.

Edellä mainitut vähimmäismäärät eivät ole suositustasoja vaan ehdotto- mia vähimmäismääriä. Mikäli tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaati- vuuden mukaisessa järjestyksessä, voidaan paikallisista järjestelyeristä käyttää entistä enemmän harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin.

1.4

Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikalliset järjestelyerät lasketaan sopimusalan palkkasummasta touko- kuussa. Vuonna 2005 palkkasummaan tulee sisältyä 1.3.2005 yleiskoro- tus. Vuonna 2006 toukokuun palkkasummaa korotetaan 1.6.2006 voimaan tulevalla yleiskorotuksella (1,8 %). Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki sopimuksen piiriin kuuluville toukokuussa maksetut palkat lukuun ot- tamatta liitteissä 12 ja 12 A tarkoitettuja perhepäivähoitajien palkkoja (per- hepäivähoitajien järjestelyerien käytöstä on sovittu ao. liitteissä). Jos tou- kokuun palkkasumma poikkeaa tavanomaisen kuukauden palkkasummas- ta, käytetään laskentaperusteena ns. normaalikuukautta, johon ei sisälly

11.1.2005

poikkeuksellisia palkkaeriä (esim. lomarahat, tulospalkkiot tai kertakor- vaukset) eikä lomautuksia.

Sopimusalan (KVTES) piirissä olevaan henkilöstöön lasketaan mm. maa- talouslomittajien, sijaisten ja muiden määräaikaisten ja osa-aikaisten pal- kat sekä palkkahinnoittelun ulkopuolisten palkat. Sen sijaan em. perhepäi- vähoitajien palkat jätetään pois sekä tilapäisesti työllistettyjen ja sivutoi- misten viranhaltijoiden palkat voidaan jättää pois laskentapohjasta. Kus- tannuksia laskettaessa on otettava huomioon koko kustannusvaikutus hei- jastusvaikutuksineen esim. työaikakorvauksiin.

Laskennassa voidaan noudattaa myös jotain muuta paikallisesti vakiintu- nutta käytäntöä, jos lopputulos on sopimuksen mukainen ja paikalliset osapuolet hyväksyvät tämän laskentatavan.

1.5

Paikallisen järjestelyerän toimeenpano

Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä pyrkien mahdolli- suuksien mukaan yksimielisyyteen. Osapuolet neuvottelevat työn vaati- vuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamises- ta, henkilökohtaisen lisän perusteista ja periaatteista sekä henkilökohtai- siin lisiin käytettävän erän suuruudesta. Neuvotteluista tulee laatia pöytä- kirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jos kunnassa/kuntayhtymässä on käytössä tehtävien vaativuuden arvioin- tijärjestelmä, neuvotteluja voidaan käydä esim. arvioinnin tuloksen toteut- tamisesta aikatauluineen. Samoin neuvotteluja voidaan käydä esim. joihin- kin palkkaryhmiin kuuluvien tasokorotuksesta. Neuvotteluissa ei käsitellä henkilökohtaisten lisien kohdentumista nimetyille henkilöille.

Jollei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyerän käytöstä tehtäväkoh- taisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin koro- tuksiin.

1.6

Järjestelyerä 1.9.2005 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla on 1.9.2005 käytössä palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman mukainen 0,8 %:n suuruinen järjestelyerä. Järjestelyerä käytetään paikallisten palk- kausepäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Tehtäväkohtaisia palkkoja korotettaessa ensisijaisena perusteena on sa- moihin palkkaryhmiin kuuluvien tehtävien vaativuuden arvioinnissa todet- tujen keskinäisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja niiden esim. johta- vassa asemassa olevien palkkojen korjaaminen, joissa korjaustarve on suurin ottaen huomioon tilastollisen selvityksen kunta-alan palkkatasosta (ns. Kunpas-selvitys).

11.1.2005

1.7

Kertakorvaus elokuussa 2006

Elokuun 2006 palkanmaksun yhteydessä maksetaan 1.6.2006–15.8.2006 asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän yhtäjaksoisessa palvelussuhtees- sa olleelle erillinen kertakorvaus, jonka määrä on 1,5 % heinäkuun 2006 varsinaisesta palkasta. Kysymyksessä on 1.3.2006 voimaan tulevan ja 1.9.2006 maksettavaksi siirretyn tasa-arvoerän takautuvasta maksamises- ta 3 kuukaudelta (3 x 0,5 %).

Kertakorvaus maksetaan työntekijöille ja viranhaltijoille, jotka ovat työssä tai virantoimituksessa taikka palkallisella virka- tai työvapaalla 15.8.2006. Palkattomalla virka-/työvapaalla oleville korvausta ei makseta. Mikäli vi- ranhaltija/työntekijä on ollut ajalla 1.6.2006–15.8.2006 osittain työssä/ vi- rantoimituksessa ja osittain palkattomalla virka-/työvapaalla, maksetaan hänelle kertakorvaus työssäolon suhteessa. Sama koskee niitä, joiden palvelussuhde on alkanut 1.6.2006 jälkeen ja jatkuu 15.8.2006 saakka. Jos heinäkuun aikana on osapalkkainen sairausloma, kertakorvaus laske- taan sen varsinaisen kuukausipalkan mukaan, jonka viranhaltija tai työn- tekijä olisi koko heinäkuun virantoimituksessa tai työssä ollessaan ansain- nut.

1.8

Järjestelyerä 1.9.2006 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla on 1.9.2006 käytössä yhteensä 0,9 % suuruinen järjestelyerä, joka muodos- tuu kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman 0,4 %:n suurui- sesta järjestelyerästä ja tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta tasa-arvo- erästä, jonka suuruus on sopimusalalla 0,5 %. Järjestelyerä käytetään paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Tällöin on erityisesti pyrittävä parantamaan niiden naisten palkkauksellista asemaa, joiden palkka ei ole sopusoinnussa työn vaati- vuuteen ja vaadittuun koulutukseen nähden. Lisäksi otetaan huomioon kohdassa 1.6 mainitut perusteet.

1.9

Järjestelyerä 1.9.2007 Kunnalliseen palkkaohjelmaan sisältyvä paikallinen järjestelyerä 0,5 % 1.9.2007 lukien käytetään paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Järjestelyerän tarkemmasta kohdentamisesta katso edellä kohta 1.6.

2

Yleinen osa Sopimuksesta on poistettu määräykset kunta-/kuntayhtymäkohtaisista erityislaatuisista järjestelyistä, mutta voimassa olevat järjestelyt on pidetty voimassa erillisellä virkaehtosopimuksella.

Sopimusmääräys palvelussuhteen jatkumisesta keskeytymättä on siirretty 8 §:ään palkkausluvun 1 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta.

11.1.2005

3

Palkkaus Palkkauslukuun on lisätty uusi palkkausjärjestelmäpykälä (2 §), jossa määritellään palkkausjärjestelmän tavoitteet sekä termit eri palkanosille. Tehtäväkohtaisen palkan perusteena ovat tehtävät ja niiden vaativuus (ennen peruspalkka). Henkilökohtaista lisää voidaan maksaa työtulosten ja ammatinhallinnan perusteella. Henkilökohtaiseen lisään sisältyy myös vuosisidonnainen osa, joka määräytyy palveluksessaoloajan perusteella. Peruspalkka on palkkahinnoitteluliitteissä kunkin hinnoittelukohdan tehtä- väkohtainen vähimmäispalkka (ennen vähimmäisperuspalkka). Termino- logia on sama kaikilla sopimusaloilla.

Palkkahinnoittelupykälän (4 §) 1 momentin soveltamisohjeeseen on lisätty hinnoittelussa käytettyihin koulutusilmaisuihin liittyvä uusi 3. kohta ja täy- dennetty 1. kohtaa helpottamaan hinnoittelujen soveltamista. Mikäli hin- noittelussa on mainittu määrätty koulutus tai tutkinto, esim. korkeakoulu- tutkinto, mutta viranhaltijalta tai työntekijältä puuttuu vaadittu koulutus, sovelletaan kyseistä hinnoittelukohtaa jos muut edellytykset täyttyvät, mutta peruspalkkaa voidaan alentaa puuttuvan koulutuksen vuoksi (4 §

4 mom.) Samoin 4 §:n 4 momenttia ja sen soveltamisohjetta on selvennet- ty. Puuttuvasta koulutuksesta huolimatta tehtäväkohtainen palkka voi olla sama kuin samaa työtä tekevällä koulutusvaatimukset täyttävällä, jos teh- tävien vaativuus on kaikilta osin sama.

Henkilökohtaista lisää koskevat määräykset sovittiin pääosin jo sopimus- kauden aikana osana palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmaa. Määräyk- set on otettu uuteen sopimukseen hieman muokattuina. Henkilökohtaista lisää koskeva liite 8 on poistettu ja korvattu 6 §:n soveltamisohjeella.

Henkilökohtaisen lisän vähimmäisosuuksista vuosina 2005–2007 on otettu määräykset 6 §:n pöytäkirjamerkintään. Asiaa on selostettu tarkemmin palkantarkistuksia koskevassa kohdassa 1.3.

Syrjäseutulisämääräystä on täydennetty luettavuuden parantamiseksi. Asiasisältö on ennallaan.

Varsinaista palkkaa koskevaa määräystä on tarkistettu uusien termien edellyttämällä tavalla.

4

Työaika Varallaoloa koskevissa sopimusmääräyksissä on otettu huomioon varalla- olojärjestelyissä tapahtunut tekninen kehitys. Varallaolijalle annetaan yleensä matkapuhelin työhön kutsumista varten, joten yleensä asunto- varallaoloa ei tarvita.

Myös asuntovarallaoloa voidaan edelleen käyttää, mikäli siihen on poik- keuksellisesti tarvetta (esim. hälytyslaitteet virka-asunnossa). Korvaus määräytyy tällöin työaikalain 5 §:n 2 momentin mukaisesti (50 % korotta- mattomasta tuntipalkasta tai vastaava vapaa-aika).

11.1.2005

5

Virka- ja työvapaa Luvun 1 §:n 2 momentin sairauslomamääräystä on muutettu siten, että työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla kuin lääkärintodistuksella enintään 5 päivää (aiemmin 3 päivää) kestävän tai työnantajan päätöksen perusteella pidemmänkin työkyvyttömyyden osalta. Muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoita- jan antama todistus sairauslomaa varten. Asianomainen viranomainen voi päättää, että aivan lyhytaikaisissa sairauslomissa (esim. 1–2 päivää) ei tarvita todistusta, vaan esimiehen lupa riittää. Kukin työnantaja voi ohjeis- taa sairausloman myöntämisen parhaaksi katsomallaan tavalla siten, että eri hallintokunnissa toimitaan samalla tavalla. Erityisestä syystä (esim. lu- kuisia tai epäilyttäviä sairauspoissaoloja) sairausloman myöntäjä voi vaa- tia lääkärintodistuksen poissaolon pituudesta riippumatta. Sairausloma- määräysten uudistamisen tarkoituksena on vähentää lääkärintodistusten käyttöä.

Perhevapaita koskevat määräykset lukuun ottamatta äitiysvapaan palkalli- suutta ja tilapäistä hoitovapaata on poistettu sopimuksesta, koska niitä koskevat säännökset ovat työsopimuslaissa ja kunnallisessa viranhaltija- laissa. Sopimuksessa on viittausmääräykset em. lakeihin. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen internetsivuilta ja tämän yleiskirjeen liitteestä 5 löyty- vät ohjeet perhevapaista ja niiden käytöstä.

6

Luottamusmiehet Luottamusmiehen irtisanomissuojaa koskeva määräys (7 §:n 3 mom.) on muutettu omaksumismääräyksestä viittausmääräykseksi. Se merkitsee si- tä, että riitoja ei käsitellä enää paikallis- ja keskusneuvotteluissa eikä työ- tuomioistuimessa, vaan hallintotuomioistuimissa tai yleisissä alioikeuksis- sa.

Luottamusmieslukuun on otettu sopimuskauden aikaan tehdyt sopimus- muutokset ja ajankäyttöä koskevan suosituksen muutokset. Vapautus on suosituksen mukaan keskimäärin 1 työpäivä viikossa 130–145 edustetta- vaa (aikaisemmin 160) kohden, jolleivät paikalliset olosuhteet anna aihetta muuhun yhteiseen arvioon.

Lääkärisopimuksesta on siirretty luottamusmieslukuun sopimusmääräys luottamusmiehinä toimivien omalääkärien ajankäyttökorvauksesta.

7

Palvelussuhteen päättyminen

Eläkkeelle jäämistä koskevat määräykset on ajantasaistettu poistamalla 6 §:n 2 momentti työntekijän eroamisiästä. Säännökset eroamisiästä ovat työsopimuslaissa ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta.

Eroamisikä on 1.1.2005 jälkeen 68 vuotta. Jos viranhaltija/työntekijä ha- luaa jäädä eläkkeelle aikaisemmin, hänen pitää irtisanoutua noudattaen irtisanomisaikaa.

11.1.2005

8

Palkkahinnoitteluliitteet 1–8

KVTES:n palkkahinnoitteluliitteiden peruspalkkoja on tarkistettu 1.3.2005 lukien yleiskorotuksella. Palkkahinnoittelun summat sisältävät yleiskoro- tuksen. Seuraavan kerran hinnoittelun peruspalkkoja korotetaan yleis- korotuksella 1.6.2006. Nämä palkkahinnoittelujen muutokset lähetetään tiedoksi myöhemmin.

Liitteeseen 2 on lisätty uusi hinnoittelukohta: Sivistystoimen peruspalvelu- tehtävät (020PER10), joka on ollut aiemmin liitteessä 7.

Liitteet 4 ja 5 Lähinnä sosiaalihuollon henkilöstöä koskeneesta palkkahinnoitteluliittees- tä 4 on eriytetty päivähoito omaksi liitteekseen 5, johon on yhdistetty myös päiväkodin johtajien ja lastentarhanopettajien työaikaa koskeneen liitteen 12 erityismääräykset sellaisenaan. Liitteeseen 5 on siirretty myös koulun- käyntiavustajia koskeva uudistettu hinnoittelukohta.

Kummassakin liitteessä on toteutettu samantyyppinen palkkaryhmittely- uudistus, joka myötäilee hallituksen esitykseen (HE 266/04) laiksi sosiaali- huollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sisältyvää hen- kilöstörakennetta:

— Johto- ja esimiestehtävät

— Liitteessä 4 sosiaalityön asiantuntijatehtävät, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa eli käytännössä sosiaalityöntekijät

— Ammattikorkeakoulututkintoa ym. edellyttävät sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät kuten sosionomit, sosiaaliohjaajat tai varhaiskasva- tuksen opetus ja kasvatustehtävissä toimivat lastentarhanopettajat

— Perustutkintoa ym. edellyttävät sosiaalihuollon ammattitehtävät kuten esim. lähihoitajat tai varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtäviä suorittavat lastenhoitajat

— Peruspalvelutehtävät kuten kotiavustajat ja päiväkotiapulaiset.

Liitteiden 4 ja 5 lähinnä ”ammattitehtäviä” koskevia palkkahinnoittelukohtia on täsmennetty siten, että näyttötutkintoina suoritettavia ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ei rinnasteta perustutkintoihin tai aiempiin kou- luasteisiin tutkintoihin. Liitteeseen 5 on lisätty koulunkäyntiavustajia sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajia varten uusi hinnoittelu- kohta, jonka palkkausperusteena on perustutkinto tai aikaisempi kouluas- teinen tutkinto taikka ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Tätä hin- noittelukohtaa sovelletaan siitä riippumatta, onko työnantaja edellyttänyt em. koulutusta vai ei. Jos viranhaltijalla/työntekijällä ei ole hinnoittelukoh- dassa palkkausperusteeksi asetettua koulutusta, sovelletaan hinnoittelua palkkausluvun 4 §:n 4 momentissa todetulla tavalla alennettuna.

Sosiaalityöntekijät on yhdistetty samaan palkkahinnoittelukohtaan ”So- siaalityön asiantuntijatehtävät” (aiemmin jaettu a) ja b)-kohtiin koulutus- edellytyksestä riippuen). Vaikka kohdan yksinomaisena palkkausperus-

11.1.2005

teena on ylempi korkeakoulututkinto, kohtaa sovelletaan myös esim. niihin vakinaisiin sosiaalityöntekijöihin, joilla on muu tutkinto, mutta jotka ovat päteviä virkaansa lain siirtymäsäännösten ym. perusteella, ja myös epä- päteviin sijaisiin. Mikäli viranhaltijalta puuttuu po. palkkahinnoittelukohdas- sa edellytetty ylempi korkeakoulututkinto, sovelletaan hinnoittelua 4 §:n 4 momentissa todetulla tavalla alennettuna. Kunkin viranhaltijan tehtäväkoh- taista palkkaa määriteltäessä lähtökohtana on tosiasiallisten tehtävien vaativuus eikä henkilön muodollinen pätevyys.

Hinnoittelukohtaan ”Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät” sijoitetaan muut kuin sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät tai muuta korkeakou- lututkintoa kuin ylempää edellyttävät tehtävät, esim. sosionomien tehtävät. Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tai muun henkilöstön välinen työnja- on uudistaminen otetaan viranhaltijan/työntekijän palkkausta määriteltäes- sä huomioon palkkausluvun 5 §:n mukaisesti.

Päivähoidon johto- ja esimiestehtävien –hinnoittelukohtaan (05PKO014) on siirretty nimikkeitä muista hinnoittelukohdista. Hinnoittelukohta sisältää kuitenkin siirtymämääräyksen, jonka mukaan aikaisemmin hinnoittelukoh- tiin 04SOS020 tai 04PKO012 sijoitettujen viranhaltijoiden/työntekijöiden tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.3.2005 lukien yleiskorotuksen lisäk- si 100 € ko. hinnoittelukohdassa määrätyn peruspalkan saavuttamiseksi.

Mikäli viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtainen palkka jää yleiskorotuk- sen jälkeen uuden hinnoittelukohdan peruspalkan alapuolelle, tehtävä- kohtaista palkkaa korotetaan uuden hinnoittelukohdan mukaiseen perus- palkkaan. Korotuksen ei 1.3.2005 kuitenkaan tarvitse olla enempää kuin 100 €, vaikka tehtäväkohtainen palkka yleiskorotuksen ja em. 100 €:n jäl- keen jäisi edelleen uuden hinnoittelukohdan alapuolelle.

Pienten päiväkotien (alle 60 paikkaa) johtajia koskenut palkkahinnoittelu- kohta on eriytetty päivähoidon johto- ja esimiestehtäviä koskevasta koh- dasta omaksi ”päivähoidon/sen osa-alueen vastaavia viranhaltijoita/työn- tekijöitä” koskevaksi hinnoittelukohdaksi. Po. uuteen palkkaryhmään kuu- luvien päätehtävä on siis muu kuin johtaminen ja esimiestyö. Tähän hin- noittelukohtaan siirtyy myös muita päivähoidossa nykyisin vastaavina toi- mivia, hinnoittelukohdan tehtäväkuvauksen täyttäviä viranhaltijoita/työn- tekijöitä kuten esim. osa vastaavista lastentarhanopettajista.

Palkkahinnoittelu- tunnukset

Nykyinen hinnoittelutunnus	Muutos	Hinnoittelutunnus 1.3.2005 lukien
	Uusi hinnoittelutunnus	02PER010
04SOS020	Rakenneuudistus	04SOS020 tai 05PKO014, siirtymämääräys
04VIR010	Poistetaan hinnoittelusta

11.1.2005

Nykyinen hinnoittelutunnus	Muutos	Hinnoittelutunnus 1.3.2005 lukien
04SOS04B	Rakenneuudistus	04SOS04A tai 04SOS050
04SOS06A	”	04SOS06A, 05PKO030 tai 05KOU010
04SOS06B	Poistetaan hinnoittelusta
04PER010	Rakenneuudistus	04PER010, 05PER010 tai 05KOU010
04PKO011	Liitteen numero vaihtunut ja rakenneuudistus	05PKO011
04PKO012	Liitteen numero vaihtunut ja rakenneuudistus	05PKO014, siirtymämääräys
04PKO02A	Liitteen numero muuttunut ja teknisesti 02A:n ja 02B:n kes- kinäinen järjestys muutettu, koodituksia ei ole muutettu.	05PKO02A
04PKO02B	“	05PKO02B
05RUO010	Liitteen numero vaihtunut	06RUO010
05RUO02A	“	06RUO02A
05RUO02B	“	06RUO02B
05RUO02C	“	06RUO02C
05RUO040	“	06RUO040
05RUO050	“	06RUO050
05RUO060	“	06RUO060
06MAA010	“	07MAA010
06MAA020	“	07MAA020
06MAA030	Poistetaan hinnoittelusta
06MAA040	Liitteen numero vaihtunut	07MAA040
06MAA050	“	07MAA050
07PES000	“	08PES000
07SII011	“	08SII011
07SII012	“	08SII012
07LII010	“	08LII010
07LII020	“	08LII020
07PER010	“	08PER010 tai 02PER010

Liite 7 Em. uudesta liitteestä 5 johtuen seuraavien liitteiden numerointi on muut- tunut. Liitteestä 7 maataloushenkilöstön palkkahinnoittelu on poistettu hin- noittelukohta 06MAA030 (lomalautakunnan sihteeri), koska se ei vastaa nykyisiä organisaatioita ja tehtäviä. Nykyiset maatalouslomituksen hallinto- ja esimiestehtävät ovat vaativuudeltaan eritasoisia ja niitä ei ole otettu palkkahinnoitteluun, joten työnantaja päättää heidän palkastaan noudat- taen palkkahinnoittelun ulkopuolisia koskevia soveltamisohjeita.

Palkkahinnoittelutunnusten muutokset tulee tehdä myös henkilöstöhallin- non ja palkkahallinnon tietojärjestelmiin.

11.1.2005

9

Perhepäivähoitajat

(liitteet 12, 12 A, 13) Kuten yleiskirjeen liitteessä 1 on todettu edellä olevat palkantarkistukset (kohta 1) eivät koske perhepäivähoitajia.

Liite 12 Perhepäivähoitajien 28.2.2005 henkilökohtaista peruspalkkaa korotetaan 1.3.2005 lukien 2,61–1,9 %:a siten kuin liitteen sopimusmääräyksestä tar- kemmin ilmenee. Korotus muodostuu tulopoliittisen sopimuksen mukai- sesta yleiskorotuksesta. Palkkahinnoittelu 1.3.2005 alkaen ilmenee sopi- muksesta ja sen korotusvaikutus noudattaa yleiskorotuksen linjaa. Uusi palkkahinnoittelu otetaan käyttöön siinä vaiheessa kun lapsiryhmässä ta- pahtuu muutos, vaikka lapsiryhmän koko ei muuttuisi.

Ilta- ja lauantaityökorvauksia on korotettu 1.3.2005 lukien peruspalkkojen korotuksia vastaavasti ensimmäisenä sopimusvuonna. Lisäksi osahoitoi- sen ja sijaislapsen korvauksia on korotettu 2,61 %:a.

Muita korotuksia perhepäivähoitajien palkkoihin ei tehdä. Perhepäivähoita- jat eivät siten ole mukana KVTES:n paikallisia järjestelyeriä laskettaessa ja käytettäessä, eikä heidän palkkasummansa lasketa mukaan siihen palkkasummaan, josta KVTES:n paikallisen erän suuruus lasketaan. Per- hepäivähoitajiin ei sovelleta myöskään kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmaa ja siihen varattuja rahaeriä eikä määräystä henkilö- kohtaisten lisien keskimääräisestä vähimmäismäärästä. Sopimuskauden muista korotuksista (mm. yleiskorotus 1.6.2006) annetaan ohjeet myö- hemmin.

KVTES:n työaikaluvun 15 §:n 3 momentin soveltamisohje suunnitellun ylityövapaan siirrosta sairaustapauksissa koskee nyt myös perhepäivä- hoitajia.

Kunnat voivat soveltaa liitettä 12 enintään 31.7.2005 saakka. Mikäli em. ajankohdan jälkeen edelleen halutaan soveltaa liitettä 12 tai sen pohjalta tehtyjä paikallisia työehtosopimuksia, tulee niistä tehdä kunnallisen pää- sopimuksen 13 §:ssä tarkoitettu paikallinen työehtosopimus.

Liite 12 A Liite 12 A voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 1.3.2005. Se on kuitenkin otettava käyttöön viimeistään 1.8.2005 (poikkeuksena paikallinen työehto- sopimus liitteen 12 soveltamisen jatkamisesta). Liitettä on noudatettava sellaisenaan, eikä siitä voida poiketa paikallisella työehtosopimuksella il- man keskustasolla asetetun seurantaryhmän suostumusta. Mahdolliset paikallistasolla syntyvät tulkintaongelmat ja –erimielisyydet liitteestä saate- taan seurantaryhmän ratkaistavaksi.

Sopimusmääräyksissä on jo valmiiksi huomioitu 1.3.2005 yleiskorotus sekä kaikki sopimuskauden järjestelyerät, tasa-arvoerä sekä kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman rahaerät. Perhepäivähoitajat eivät siten ole mukana KVTES:n paikallisia järjestelyeriä laskettaessa ja käytettäessä eikä heidän palkkasummaansa lasketa mukaan siihen palk-

11.1.2005

kasummaan, josta KVTES:n paikallisen erän suuruus lasketaan. Sovellet- tavaksi ei myöskään tule määräys henkilökohtaisten lisien keskimääräi- sestä vähimmäismäärästä. Yleiskorotus 1.6.2006 ohjeistetaan myöhem- min.

Hoitajan peruspalkka määräytyy kunnan hoitajalta varaamien hoitopaikko- jen lukumäärän mukaan. Hoitosuhteeseen perustuvat korvaukset makse- taan siitä päivästä lukien, kun hoitopaikka on varattu ja hoito tosiasiallises- ti alkanut. Korvaus yhdestä varatusta hoitopaikasta on vähintään 315 eu- roa/kk, mikäli hoitopaikka varataan keskimäärin yli 5 tunniksi päivässä, ja vähintään 157,50 euroa/kk, mikäli hoitopaikka varataan keskimäärin enin- tään 5 tunniksi päivässä.

Hoitopaikalla tarkoitetaan yhdellä lapsella miehitettyä hoitotehtävää. Ta- voitteena on, että varattu hoitopaikka on jatkuvasti täysimääräisesti käy- tössä. Samassa hoitopaikassa voi lapsi vaihtua päivän tai viikon aikana eli samaa hoitopaikkaa voi käyttää useampi kuin yksi lapsi. Tilapäisesti va- paalle tai vajaakäytössä olevalle hoitopaikalle voidaan aina sijoittaa sa- tunnaisesti hoidossa oleva lapsi, eikä tämä aiheuta muutoksia hoitajan palkkaan. Useampia satunnaisesti hoidossa olevia lapsia varten voidaan varata yksi yhteinen hoitopaikka, joka voi olla myös määräajaksi varattu. Satunnaisesti hoidossa olevasta lapsesta, jonka hoidon tarve on vähäinen eikä hoitopaikkaa tämän vuoksi varata, maksetaan päiväkohtainen erillis- korvaus.

Hoitopaikan perusteella maksettavaa peruspalkkaa maksetaan, kunnes kunta muuttaa varattujen hoitopaikkojen määrää. Hoitopaikkojen lukumää- rän vähentäminen vaikuttaa hoitajan palkkaan päätöksestä lukien siten, että hoitaja saa entisen palkkansa kulumassa olevalta ja seuraavalta ka- lenterikuukaudelta. Hoitopaikkojen lukumäärän lisääntyessä peruspalkkaa korotetaan siitä lukien, kun hoitopaikka on varattu ja sitä on ryhdytty käyt- tämään.

Täyttä työaikaa tekevän hoitajan vähimmäisperuspalkka on kuitenkin 517,79 euroa/kk, mikäli hoitajalta on varattu vähintään yksi hoitopaikka, jota on ryhdytty tosiasiallisesti käyttämään. Mikäli hoitajan säännöllinen työaika on lyhyempi kuin täyttä työaikaa tekevän, on hänen palkkansa samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyöaika on täydestä työajasta. Vähimmäisperuspalkkamääräystä ei kuitenkaan sovelleta niissä tapauk- sissa, jolloin hoitajalta ei voida päivähoitolain säännösten tai hoitajasta itsestään johtuvasta syystä varata vähintään yhtä yli 5 tunnin ja yhtä enin- tään 5 tunnin hoitopaikkamäärää. Palkka määräytyy tosiasiallisesti varat- tujen hoitopaikkojen ja työajan perusteella. Lisäksi kohtaan sisältyy eri- tyismääräys siirtymävaiheen määräykseksi.

Hoitajan säännöllinen täysi työaika on 43,25 tuntia viikossa tai keskimää- rin mainittu tuntimäärä enintään 4 viikon työaikajaksossa. Viikkoa pidem- pää työaikajaksoa käytetään silloin, kun se on lasten hoidon kannalta tar- peen. Keskeytynyttä työaikajaksoa koskevat määräykset on kokonaan

11.1.2005

poistettu. Poissaolot työstä eivät alenna työaikajakson säännöllistä työai- kaa, eikä myöskään ylityörajaa.

Mahdolliset syntyneet ylityöt saadaan selville vasta, kun koko työaikajakso on eletty. Mikäli työaikajakson säännöllinen työaika jää vajaaksi, on aikai- semmilta jaksoilta kertyneillä työaikakorvauksilla mahdollista tehdä ns. täyttöä, jotta työaikajakson säännöllinen työaika saadaan täyteen. Ylityö- korvauksena maksetaan korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Yötyöaika luetaan kokonaan hoitajan työajaksi ja yötyökor- vauksena maksetaan 15 % korottamattomasta tuntipalkasta.

Muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vuosiloma-, sairausloma- ja äitiysvapaan palkan määräytymisestä erityistilanteissa on liitteessä erityismääräys.

Esim. vuosiloma-ajan lomapalkka lasketaan erityismääräyksen mukaan tietyissä tilanteissa ao. lomakauden toukokuun palkasta.

Liite 13 Lapsen kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia koskeva sopimusmää- räys on siirretty omaksi liitteekseen 13. Palkka ja palkankorotukset mää- räytyvät KVTES:n palkkamääräysten mukaan. Sovellettavat määräykset työajasta ja työaikakorvauksista ovat liitteessä 12 tai 12 A.