TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
14.2.2020-30.11.2021
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
ISBN: 978-952-238-249-8 PDF:978-952-238-249-8
Painopaikka: Grano Oy, 2020
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 13
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 24
3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset
4 § Palkkausta koskevat määräykset 30
7 § Säännöllisen työajan sijoittaminen 57
10 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus 66
14 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 78
16 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 82
17 § Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä
18 § Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta 86
20 § Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta 89
21 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 91
Sisällysluettelo
25 § Kokoontumisoikeus 102
26 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 103
27 § Neuvottelujärjestys 104
28 § Paikallinen sopiminen 106
29 § Sopimuksen sitovuus 108
30 § Sopimuksen voimassaolo 108
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 110
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 130
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 1 §:SSÄ TARKOITETTU RATKAISULAUTAKUNTA TYÖEHTOSOPIMUSTEN SOVELTAMISALAKYSYMYSTEN
RATKAISEMISEKSI 147
TYÖAIKAPANKKISOPIMUS 150
SELVIYTYMISLAUSEKE 155
ETÄTYÖOHJE 158
TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA
PAIKALLINEN SOPIMINEN 160
Adoptio 90
Ajokilometrikorvaus 96
Alarajanveto 25
Alihankinta 103,104
Allekirjoituspöytäkirja (TES) ..................................... 13-23, 108
— palkkaratkaisu 14-16
— työryhmät ................................................................. 19-21, 22
— rinnakkaissopimukset 21
— tasa-arvo 21-22
Aloittamistyöt 75-76
Ammatillinen koulutus ........................................ 97-99, 113, 130
Ammattiyhdistysjäsenmaksu 27
Arkipyhäviikot .............................................52-53, 64-65, 75, 77
Ay-koulutus 123-125
Eläkkeelle siirtyminen 100
Erimielisyyksien ratkaiseminen (Neuvottelujärjestys) .. .104-106,
...........................................................................................145
Erimielisyysmuistio 105
Erityisäitiysvapaa 89
Hammassairaus 88
Harjoittelijat 42
Helatorstaiviikko 65
Hälytysluontoinen työ 82-83
Hälytysraha 82-83
Iltatyö 78-79
Iltatyölisä 78-79
Irtisanominen
— Irtisanomissuojasopimus 130-146
— ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 133-134
— irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 133
— irtisanomisajat 131
— irtisanomisajoista toisin sopiminen 131
— irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 134
— irtisanomisen perusteet 134
— irtisanomista koskevat ilmoitukset 133-134
— lomautus 135, 140-143
— työvoiman vähentämisjärjestys 140
Itsenäisyyspäivä ............................................................ 64-65, 77
Joulu ........................................................................ 50, 64-65, 72
Xxxxxxxxxxx 54, 61, 63, 70, 72, 78, 100
Juhannus .................................................................. 50, 64-65, 72
Järjestäytymisvapaus 27
Kaivoslisä 84
Kaksivuorotyö ..............................................50-51, 53-54, 60, 79
Kehittämistoiminta 121-122
Kertausharjoitukset 91
Keskimääräinen säännöllinen työaika 50,59-62
Keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä 85
Kokoontumisoikeus 102
Kolmivuorotyö ......................................... 51, 56-57, 74, 85, 101
Koulutus
— ammatillinen koulutus ...............................72, 97-99, 113, 119
— ay-koulutus 123-124
— kolmen kuukauden luottamusmieskurssi 124
— yhteinen koulutus 122-123
Koulutustilaisuudet 97-98
Kunnallinen luottamustehtävä 91
Kuolema 91
Laboratorio ja röntgentutkimukset 88
Lapsen sairastuminen 91
Lepoajat 66-68
Lisätyö ..................................................................... 63, 69-70, 74
Lomapalkka 99
Lomaraha 63, 99-101
Lomautus ..........................................................135-136, 140-142
Lopettamistyöt 75-76
Luontoisedut 44
Luottamusmies 18, 43, 107, 115-121
— ks. yhteistoimintasopimus 110-128
— ansionmenetyksen korvaaminen 115-117
— ehdokassuoja 120
— ilmoitukset 111, 120
— koulutus 122-123
— luottamusmiehelle annettavat henkilötilastotiedot 126-128
— osastoluottamusmies ................................... 112-113, 118-120
— tietojen luottamuksellisuus 128
— toimitila 118
— työsopimuksen irtisanominen 119-120
— työsopimuksen purkaminen 119
— vapautus työstä 116-117
— varamiehet 120-121
Lyhyt tilapäinen poissaolo 91-92
Läheisen omaisen kuolema 91
Lääkärintarkastukset 88-89
— hammassairaus 88
— korvaaminen 88-89
— laboratorio- ja röntgentutkimukset 88
— lakisääteiset tarkastukset 89
— matkakorvaus ja päiväraha 89
— raskaus 89
— työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 88
Lääkärintodistus 86
Matkakorvaukset 92-97
— kilometrikorvaus 96
— majoituskustannusten korvaus 92
— matka-ajan korvaus 95-96
— matkakustannukset 92
— matkan alkaminen ja päättyminen 92
— matkustamisvelvollisuus 92
— päiväraha, kotimaa 93
— päiväraha, ulkomaat 94-95
— ruokaraha 93
— työtuntien ja matkaajan laskeminen 95
— työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja kuukausipalkkatakuu 96
— yömatkaraha 94
Muutokset toimihenkilön asemassa 29
Neuvottelujärjestys 104-106
— muu paikallinen yhteistyö 38, 42, 62-63
— neuvottelujen aloittaminen 104
— neuvotteluvelvollisuus 104
— palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen 43
— pöytäkirjan tai erimielisyysmuistion laatiminen 105
Nuoret
— palkkaus 42
Oman auton käyttö 96
Osa-ajan palkka
— poissaolopäivän laskeminen 47-49
— poissaolotunnin laskeminen 47
Osastoluottamusmies ....................................... 112-113, 118-120
Paikallinen sopiminen
— lisätyö 69-70
— lomaraha 99-101
— mekanismi 106-107
— mekanismi (palkkamääräykset) 43
— työajan lyhennysvapaat 54
— sunnuntaityö 77-78
— työaikamääräykset 62-63
— työaikamääräyksistä poikkeaminen 52-53
— ylityö 71-77
Palkan maksaminen 43
Palkan maksaminen kurssiajalta 124
Palkanmaksu vapautuksen aikana 115
Palkkaus 30-46
— harjoittelijat 42
— henkilökohtainen palkanosuus 38-39
— nuoret 42
— tehtäväkohtainen palkanosuus 30-37
— vaativuusluokkapalkat 35-36
Palkkiopalkka 40
Palvelusvuosilisä 45-46
Perhevapaa 89-90
Poissaolopäivän laskeminen 47, 49
Poissaolotunnin laskeminen 47
Puhelinohjeet 82
Provisiopalkka 29, 74, 99
Päivittäinen lepoaika 66
Päiväraha 92-95
Raskaus 89
Reservin harjoitukset 91
Ruokaraha 93
Ryhmähenkivakuutus 27
Röntgentutkimukset 88
Sairaus 86-88
Sairausajan palkka 86-87
— alle kuukauden työsuhde 87
— ilmoitusvelvollisuus 86
— korvausajanjaksot 86
— korvausperuste 86
— lääkärintodistuksen esittäminen 86
— perhevapaa 89-90
— sama sairaus 87-88
— sairausajan palkan epääminen 87
— työkyvyttömyyden toteaminen 86-87
— työkyvyttömyyden uusiutuminen 87
— vähennykset 87
— äitiysvapaa 89-90
Sijaisuudet 41-42
Sopimuksen sitovuus 108
Soveltamisala (työehtosopimuksen) ....................24-26, 147-149
Sunnuntaityö 77-78
Synnytys 89
Säännöllinen työaika 50-57
Tapaturma 86
Tasa-arvo 21-22
Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden
yhteistoimintasopimus 27, 110-128
Tiedotus 125-128
Toimenkuvaus 30
Toimen muutokset 33-34
Tulospalkkaus 41
Tuottavuuden ja teknologian kehittämistoiminta
— ks. yhteistoimintasopimus 121
Työaika
— keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 59-62
— keskimääräinen säännöllinen vuorokautinen työaika 52-55, 60
— pituus ...................................................................50-52, 57-61
— säännöllinen työaika 50-52
— työaikaero ja palkka 54
— työajan tilapäinen pidentäminen 62
— vuorotyö 78-80
Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä 53-56
Työnjohto-oikeus 27
Työrauhavelvoite 108
Työsopimuksen purkaminen 119, 130, 142, 144
Työsuhteen ehtojen muuttaminen 29
Työsuojelu 113-114
Työsuojelukoulutus 123
Työsuojelupäällikkö 114
Työsuojeluvaltuutettu 113-117
— ajankäyttö 115
Työtaistelusta ilmoittaminen 110
Työtuntijärjestelmä ............................................47, 53-54, 57-58
— ilmoitusvelvollisuus 57-58
— laatimisvelvollisuus 57-58
— neuvotteluvelvollisuus 57
— pysyvä muutos 57
— tilapäinen muutos 57-58
Työviikko 50, 58
Työvoiman vähentämisjärjestys (irtisanomissuojasopimus) 140
Työvuorokausi 58, 75
Ulkomaan päivärahat 94-95
Ulkopuolisen työvoiman käyttö 103
Vapaapäivät 55, 57, 63-64
Varallaolo 80-81
Vastuuvakuutus 27-28
Viikkolepo 67-68
Viikkolepokorvaus 68
Viikoittainen ylityö 71-77
Vuorokautinen ylityö 71-77
Vuorotyö
— vuorotyölisä iltavuorossa 78-80
— vuorotyölisä yövuorossa 78-80
— vuorotyölisä yli- ja sunnuntaityöstä 80
Vuosiloma
— kuukausipalkan jakaja 99
— lomaraha 99-101
— työsuhteen päättyminen ja lomaraha 100
— vuosilomapalkka 99
— ylimääräinen lomaraha 101
Vähimmäispalkka 30, 40, 155
Yhteistoimintasopimus (teknologiateollisuuden toimihenkilöiden) 110-128
— yleisiä määräyksiä 110-111
— yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot 111-114
— luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset 115-121
— yhteistoiminta 121-122
— koulutus 122-125
— yhteinen koulutus 122-123
— ay-koulutus 123-124
— tiedotustoiminta 125-128
Yhteiskunnallinen luottamustehtävä 91
Yleiset velvollisuudet 27
Ylityö
—ylityöksi luettava työ 71
— peruspalkan laskeminen 74-75
— säännöllisen työajan ylityöjakaja 74
— vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen 72-73
— viikoittainen ylityö 71-73
— vuorokautinen ylityö 71-73
Ylärajanveto 24-25
Yömatkaraha 94
Yötyö 78-80
Yötyölisä 79
Äitiysvapaa 89-90
Äkillinen sairaustapaus 91
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 14.2.2020
Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki
Läsnä | Teknologiateollisuus ry Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx | Ammattiliitto Pro ry Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx |
1 §
Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelu- tuloksen 10.2.2020 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 14.2.2020 alkaen.
Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 14.2.2020 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voi- maantulon osalta muusta sovittu.
2 § Palkkaratkaisu
Vuosi 2020
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.
Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 29.2.2020 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 1,3 % suuruisella kaikille toimihenkilöille jaettavalla koro- tuksella viimeistään 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta.
Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta
Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten koh- dentumista kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuiten- kin viimeistään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttami- sesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
Vuosi 2021
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.
Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.1.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 1,2 % suuruisella kaikille toimihenkilöille jaettavalla koro- tuksella viimeistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta.
Lisäksi 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,8 % las- kettuna toimihenkilöiden edellisen kuukauden palkkasummasta luontoisetuineen. Erästä työnantaja osoittaa henkilökohtaisen ko- rotuksen kullekin toimihenkilöille.
Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkaraken- netta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdolli- sia vinoumia.
Toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Suuremmat korotukset ohjataan toimihenkilöille, joiden yritys- kohtainen palkanosuus suhteessa henkilökohtaiseen palkanosuu- teen on keskivertosuhdetta pienempi.
Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta
Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten koh- dentumista kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuiten- kin viimeistään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttami- sesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
3 §
Palkkausjärjestelmän kehittäminen
Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun palkkaustyö- ryhmän toimeksiantoa. Palkkausjärjestelmän ylläpitoa ja kehittä- mistä varten työryhmä saa uudella sopimuskaudella tehtäväkseen:
• Toteuttaa sopimuskauden aikana sekä yleistä että yrityskoh- taista palkkausjärjestelmäkoulutusta.
• Jatkaa tuloksellisuutta ja kannustavuutta edistävien palkitse- misjärjestelmien kehittämistä.
• Edistää työpaikkakohtaisten palkkaustyöryhmien syntyä.
• Selvittää palkkataulukon suhteiden toimivuutta.
4 §
Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen
Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työ- ympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnat- tujen toimien tärkeyttä.
Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvin- vointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.
Liitot kannustavat työpaikkoja osallistumaan käynnissä olevaan Työhyvinvointia ja tuottavuutta – hankkeeseen ja jatkavat osallis- tuvien työpaikkojen tukemista hyvinvointihankkeiden toteuttami- sessa.
Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuun- nitelman laatimisesta työpaikoilla. Liitot kehottavat yrityksiä hyö- dyntämään liittojen yhdessä laatimaa Osaaminen haltuun -proses- simallia.
Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvi- tyksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden poh- jalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää liittojen laatimaa yhteistä aineistoa.
Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla
Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tuke- vat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. Liittojen yhteisessä Teknologiateollisuuden työkaarimalli -julkaisussa on esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä.
5 §
Luottamusmiehen asema ja henkilöstöedustuksen toimivuus
Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun työryhmän toi- meksiantoa. Työryhmän tehtävänä on järjestää yhteistä koulutusta luottamusmiesten roolista, asemasta ja paikallisesta sopimisesta sekä seurata hallintoedustusta koskevan uudistuksen etenemistä ja ryhtyä yhdessä sovittaviin toimenpiteisiin edistääkseen hallinto- edustuksen toteuttamista niissä yrityksissä, joita hallintoedustus koskee.
6 §
Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet
Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä on- gelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä.
Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luo- daan pikaisesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuk- sen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällai- sessa asiayhteydessä.
Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.
Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opastusta luottamus- miesjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.
7 § Työryhmät
7.1
Revisiotyö
Liitot asettavat työryhmän, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritys- ten kilpailukyvyn ja toimihenkilötyön kehittämiseksi ja ryhtyy
mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työryhmä jatkaa sopi- mustekstien selkiyttämistä, keskittyen sopimuskaudella erityisesti työehtosopimuksen rakenteen ja luettavuuden parantamiseen.
7.2
Työpaikkakohtaiset kokeilut
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on työpaikkakoh- taisten, toimihenkilöitä ja muuta henkilöstöä koskevien yhteisten palkka ja muita työehtoja koskevien kokeilujen seuranta.
Paikallisesti sopien kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuk- sen määräyksistä kaikkien toimihenkilöille maksettavia palkka ja muita rahaeriä koskevien sopimuskohtien osalta. Poikkeamien käyttöönotto edellyttää liittojen hyväksymistä.
Työpaikkakohtaiset kokeilut merkitsevät luottamusmiehen tehtä- vien lisääntymistä, mikä yhteistoimintasopimuksen 3.1 kohdassa mainitun vapautuksen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon. Erityisesti kokeilujen aloitusvaiheessa tämä yleensä merkitsee luottamusmiehen vapauttamista määräajaksi työnteosta. Vapautus tulee antaa luottamusmiehen ansiotasoa vähentämättä.
7.3
Työpaikoilla tapahtuva oppiminen
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää työpai- kalla tapahtuvan oppimisen hyviä käytäntöjä. Selvityksen pohjalta liitot laativat yhteisen suosituksen, jolla edistetään hyvien käytän- töjen leviämistä ja ryhtyvät tarvittaessa muihin toimenpiteisiin.
7.4
Toimialakohtainen vuoropuhelu digitalisaation vaikutuksista
Liitot aloittavat sopimuskauden aikana toimialakohtaisen vuoro- puhelun teknologian kehityksen ja digitalisaation vaikutuksista toimihenkilötyön kehittymiseen, koulutustarpeisiin, työympäris- tön ja työn tekemisen muotojen uudistumiseen sekä muihin työ- elämän muutoksiin.
8 §
Rinnakkaissopimukset
Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen so- veltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.
9 §
Työehtosopimusten soveltamisala
Liitot asettavat yhteisen työryhmän selvittämään toimialan toi- mihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tehtävänä on mahdollisuuksien mukaan selventää ja yhtenäistää soveltamisalas- ta annettua ohjeistusta.
10 §
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavutta- miseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimen- piteiden toteuttamisen merkitystä.
Tätä työtä tukeakseen sopijapuolet päivittävät tarvittavilta osin koulutusaineistoa, järjestävät sopimuskauden aikana vuosittain yhteistä koulutusta sekä viestivät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- suunnitelman laatimisesta sekä palkkakartoituksen tekemisestä työpaikoilla. Valtakunnallisia koulutustilaisuuksia pyritään järjes- tämään sopijapuolten sopimalla tavalla 2 kertaa vuodessa. Näiden lisäksi järjestetään tarvittaessa alueellisia ja yrityskohtaisia koulu- tustilaisuuksia.
Sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuolivaikutukset sopimuskauden aikana.
Pöytäkirjamerkintä:
Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työ- ryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuo- livaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin.
11 §
Epäasiallisen käyttäytymisen ehkäiseminen
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden ai- kana selvittää toimintatapoja, joilla kyetään tehokkaasti ennalta ehkäisemään ja puuttumaan mahdollisesti esiintyvään epäasialli- seen käyttäytymiseen työpaikalla. Selvityksen pohjalta työryhmä laatii mahdollisuuksien mukaan yhteisen suosituksen häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi tai toimintamallin raken- tamiseksi.
12 §
Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Ans- si Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi Xxxxxx Xxxxxxxxxx
Tarkastettu
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Soveltamisala
1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilöteh- tävissä toimivat henkilöt. Näitä voivat olla esim. ammat- tikorkeakouluista tai muista ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat tekniikan, talouden, hallinnon tai esimiestehtä- viin valmiuksia antavan koulutuksen suorittaneet henkilöt.
2
Ylärajanveto
Sopimus ei koske henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Arviointia suoritettaessa otetaan huomi- oon yrityksen koko.
Lisäksi sopimusalueen ulkopuolella ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatios- sa ns. osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla teh- tävissään on sellainen itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu, mitä edellisessä kappaleessa on tarkoitettu. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä,
joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asian- tuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja ase- mansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittui- hin henkilöihin. Suurissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, ja siten myös sopimuksen sovel- tamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatio- tasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut edellises- sä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa.
Toimiminen toimihenkilöiden esimiehenä ei sellaisenaan sulje tehtävää pois tämän sopimuksen piiristä. Sopimuk- sen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu tai muun erityiskou- lutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin, mikäli toimi ei sisällön perusteella ole ylemmän toimihenkilön tehtävä. Ylemmän toimihenkilön toimi määräytyy ylempiä toimihenkilöitä koskevan työeh- tosopimuksen soveltamismääräysten mukaisesti.
3
Alarajanveto
Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henki- löihin.
4
Poikkeus ja erityismääräyksiä
Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisi- otyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä sovel- tuvin osin.
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittä-
vät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta.
Mikäli teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja har- joittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain metallite- ollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Teknologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden tehdaslaitosten tai osastojen toimihenkilöiden työsuhteisiin.
Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkont- torissa) palvelee välittömästi useampaa kuin yhtä EK:n toi- mialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen päätoimialalla.
Soveltamisohje:
Soveltamisala on tehtäväkohtainen ja se määräytyy toi- men tosiasiallisen sisällön perusteella. Sopimuksen teh- täväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasol- la, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu.
Uusia työntekijöitä palkattaessa ja tehtävämuutosten yhteydessä työnantajan edustaja toimittaa henkilöstö- ryhmien edustajille tiedon tehtävän sisällöstä sekä siihen sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Työehtosopimuksen osana sovelletaan ratkaisulautakuntaa koskevaa liitettä.
2 § Liitesopimukset
• Teknologiateollisuuden yhteistoimintasopimus
• Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva irtisanomis- suojasopimus
• Ratkaisulautakuntaa koskeva pöytäkirja
3 §
Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet
1 Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toi- meen ja siitä erottaa toimihenkilö.
2 Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pi- dättäminen
Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden ole- van puolin ja toisin loukkaamaton.
Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksu peritään palkasta toimi- henkilön annettua valtuutuksen ja tilittää ne palkanmaksu- kausittain Ammattiliitto Pro ry:n ilmoittamalle pankkitilil- le. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen allekirjoitta- massa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihen- kilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
3 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus
Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peit- tää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan
toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työnte- kijälle tuotetusta henkilö ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapa- turmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvaus- ten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 150.000 euroa kuitenkin siten, että korvausten enimmäismäärä on 60.000 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 30.000 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä kos- kevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskus- järjestöjen välillä sovittu.
4 Yleiset velvollisuudet
Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edis- tää ja valvoa työnantajan etuja.
Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tä- män pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtu- vista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimi- henkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeis- tään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.
Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yri- tykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpoli- tiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.
Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtoso- pimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.
5 Provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot
Kokonaan tai osittain provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot sovitaan mahdollisimman täsmällisesti huomioon ottaen kauppaedustajista ja myyntimiehistä annettu laki. Tällöin on syytä selvittää mm. palkkaus, kulujen korvaus- perusteet, vuosiloma ja sairausajan palkan laskemisperus- teet ja provisioosan määräytymisperuste sekä provision maksuajankohta. Ennen kuin työantaja vahvistaa myyntita- voitteet on tarkoituksenmukaista, että niistä keskustellaan työnantajan ja asianomaisen myyntimiehen välillä. Työn- antaja korvaa kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut.
6 Muutokset työsuhteen ehdoissa
Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuo- let siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.
Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säi- lyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mai- nittu peruste ja noudattaa irtisanomissuojasopimuksen mu- kaista irtisanomisaikaa.
4 §
Palkkausta koskevat määräykset
1 Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilö- kohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillis- tä palvelusvuosilisää.
Vähimmäispalkka
Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä henki- lökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen.
2 Tehtäväkohtainen palkanosuus
2.1 Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvityksen perusteella.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää esimerkin toi- menkuvauslomakkeesta.
Työpaikalla käytetään vain yhtä toimenvaativuusmittaria. Perusmittarina on METTOVA. Paikallisesti voidaan sopia muun toimenvaativuusmittarin käytöstä. Tämän mittarin tulee olla rakenteeltaan sellainen, että sen avulla voidaan mitata kaikkien tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla olevien toimien vaativuudet.
Toimenvaativuusmittari METTOVA
Toimen vaativuus mitataan työpaikalla seuraavien tekijöiden avulla: 1 TARVITTAVAT TIEDOT JA TAIDOT
Vaativuus on sitä suurempi
• mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy
• mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan
1.1 | Yksityiskohtaiset työohjeet. Opastus työpaikalla. | 40 |
1.2 | Yleiset työohjeet. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai lyhyellä kokemuksella. | 70 |
1.3 | Yleisluontoiset toimeksiannot. Tarvittavat moni- puoliset tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai pitkähkön kokemuksen avulla. | 100 |
1.4 | Yleisluontoiset toimintamallit. Tarvittavat monipuo- liset ja laajat tiedot ja taidot saadaan koulutuksen ja/tai lisätiedoilla täydennetyn pitkän kokemuksen avulla. | 130 |
1.5 | Toimintaperiaatteet ja ennakkotapaukset ohjaavat toimintaa. Tarvittavat monipuoliset ja syvälliset eri- tyistiedot ja -taidot saadaan koulutuksen ja/tai pitkän kokemuksen avulla. | 160 |
2 RATKAISUJEN JA PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSET
Vaativuus on sitä suurempi
2.1 mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko toimipaikkaa
2.11 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä oma työ/työ- ryhmä. | 10 |
2.12 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä lähiympäristöä laajempi alue. | 20 |
2.13 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä osasto/yksikkö. | 30 |
2.14 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä useita osastoja/ suuri yksikkö. | 40 |
2.2 mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudel- liset, toiminnalliset ja muut vaikutukset
2.21 | Ratkaisujen vaikutus on tavanomainen. | 10 |
2.22 | Ratkaisujen vaikutus on kohtalainen. | 20 |
2.23 | Ratkaisujen vaikutus on melkoinen. | 30 |
2.24 | Ratkaisujen vaikutus on suuri. | 40 |
3 VUOROVAIKUTUS
Vaativuus on sitä suurempi
• mitä syvällisempi ja laajempi neuvonnan, opastamisen, motivoinnin tai neuvottelu ja yhteistyötaitojen vaatimus toimeen sisältyy.
3.1 | Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välit- tämistä ja jakelua. | 25 |
3.2 | Toimeen tai sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntijayhte- yksiä. | 50 |
3.3 | Neuvottelu ja/tai yhteistyötaitoja vaativa toimi. | 75 |
3.4 | Vaikuttamistaitoja ja erityisiä yhteistyötaitoja vaativa toimi. | 100 |
4 TEHTÄVÄ JA JOHTAMISVASTUU
Vaativuus on sitä suurempi,
• mitä vaikeampia erilaisten näkökohtien käsittelyä ja yh- teensovittamista tehtävään kuuluu,
• mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta ja johtamis- järjestelmissä.
4.1 | Oma tai opastava ja/tai ohjaava tehtävä. | 15 |
4.2 | Itsenäinen tehtäväalue tai organisointi ja resurssivastuu ja/tai esimiestehtävä. | 30 |
4.3 | Laaja itsenäinen tehtävä tai laaja organisointi ja resurs- sivastuu ja/tai laaja esimiestehtävä. | 45 |
4.4 | Laaja ja monipuolinen itsenäinen tehtävä tai monipuoli- nen organisointi ja resurssivastuu ja/tai esimiestehtävä, jossa alaisia useilla organisaatiotasoilla. | 60 |
Määritetyn toimenvaativuuden tulee vastata toimen todellista vaa- tivuutta. Määritykset tarkistetaan kaikkia koskien säännöllisin vä- liajoin vähintään kerran vuodessa ja toimihenkilökohtaisesti tehtä- vien pysyvän muutoksen yhteydessä.
Uuden toimihenkilön toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua toi- mihenkilötyösuhteen alkamisesta. Samaa neljän kuukauden aika- rajaa noudatetaan myös tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.
Tehdyt toimenvaativuusmääritykset ja –muutokset käydään läpi työnantajan ja toimihenkilöiden edustajan kanssa vähintään kerran vuodessa, ja lisäksi uusien tehtävien osalta sekä tehtävien pysyvi- en muutosten yhteydessä. Toimihenkilöiden edustajalla on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määri- tyksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työpaikalla ei ole toimihenkilöiden edustajaa, on toi- mihenkilöllä oikeus pyydettäessä saada tietää toimensa vaati- vuusluokka vaativuustekijöineen.
Soveltamisohje:
Toimihenkilöiden lukumäärän sitä edellyttäessä työpaikalle perustetaan palkkausjärjestelmän ylläpitoa varten työnanta- jan ja toimihenkilöiden yhteinen palkkaustyöryhmä. Palkka- ustyöryhmän muodostavat palkkausjärjestelmäkoulutuksen saaneet toimenvaativuuden määrittelyyn perehtyneet henkilöt. Palkkaustyöryhmä toimii toimen vaativuuteen liittyvissä yllä- pito- ja seurantakysymyksissä tarvittaessa kokoontuvana asi- antuntijaryhmänä. Ryhmällä on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määrityksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista. Tämän lisäksi työ- ryhmässä voidaan paikallisesti sovittavalla tavalla käsitellä muitakin palkkaukseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tulee käsitellä asiat tarpeetonta viivytystä välttäen. Ryhmä kokoon- tuu kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Jos työpaikan työorganisaatiossa on toteutettu sellaisia muu- toksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet toimien sisältöihin, saattaa olla syytä tehdä kaikkien tointen vaativuuden määri- tykset uudelleen palkkaustyöryhmässä. Sama koskee myös uu- silla toimipaikoilla toteutettavaa järjestelmän käyttöönottoa.
Liitot antavat tarkempaa ohjeistusta työpaikan palkkaustyö- ryhmän tehtävistä koulutusaineistossa.
2.2 Vaativuusluokkapalkat
Vaativuusluokkapalkkoina noudatetaan sen palkanmak- sukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 29.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen, 1.11.2017–31.10.2019 voimassa olleen työehtosopimuksen 4 §:n 2.2 kohdan mu- kaisia, 1.1.2019 alkaen noudatettuja vaativuusluokkapalk- koja.
Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jon- ka alkamispäivä on 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):
Toimen vaativuus- pisteet | Vaativuus- luokka | Viikko- työaika 37,5 h/vko palkka €/kk | Viikko- työaika 40 h/vko palkka €/kk |
100−129 | 1 | 1573 | 1586 |
130−159 | 2 | 1711 | 1726 |
160−189 | 3 | 1862 | 1877 |
190−219 | 4 | 2026 | 2043 |
220−249 | 5 | 2204 | 2222 |
250−279 | 6 | 2398 | 2418 |
280−309 | 7 | 2609 | 2631 |
310−339 | 8 | 2839 | 2862 |
340−369 | 9 | 3089 | 3114 |
370−000 | 00 | 0000 | 3388 |
Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alka- mispäivä on 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):
Toimen vaativuus- pisteet | Vaativuus- luokka | Viikko- työaika 37,5 h/vko palkka €/kk | Viikko- työaika 40 h/vko palkka €/kk |
100−129 | 1 | 1604 | 1617 |
130−159 | 2 | 1745 | 1759 |
160−189 | 3 | 1899 | 1914 |
190−219 | 4 | 2066 | 2083 |
220−249 | 5 | 2248 | 2266 |
250−279 | 6 | 2445 | 2465 |
280−309 | 7 | 2661 | 2682 |
310−339 | 8 | 2895 | 2918 |
340−369 | 9 | 3149 | 3175 |
370−000 | 00 | 0000 | 3454 |
Jos työaika poikkeaa edellä mainituista viikkotyöajoista, on se otettava huomioon vaativuusluokkapalkassa.
2.3 Paikallisesti sovittu toimenvaativuusmittari
Käytettäessä paikallisesti sovittua toimenvaativuusmittaria, vaativuusluokkapalkat muodostetaan yllä olevasta taulu- kosta siten, että koko taulukon alue on käytettävissä.
Jos paikallisesti sovittu vaativuusluokkien lukumäärä on sama tai suurempi kuin edellä olevassa taulukossa, käy- tetään alimpana lukuna taulukon alinta lukua ja ylimpänä lukuna taulukon ylintä lukua.
Jos vaativuusluokkien lukumäärä on pienempi kuin edellä olevassa taulukossa, uuden taulukon alin porras muodos- tetaan kahden tai useamman alimman portaan painotetun keskiarvon perusteella ja ylin porras kahden tai useamman ylimmän portaan painotetun keskiarvon perusteella.
Soveltamisohje:
Painotettu keskiarvo lasketaan käyttäen painoarvona osamäärää, joka on yllä olevan taulukon portaiden lu- kumäärä jaettuna paikallisen taulukon portaiden luku- määrällä.
Esimerkiksi, jos edellä olevan taulukon portaiden luku- määrä on 10 ja paikallisen taulukon portaiden lukumää- rä on 8, on osamäärä 10/8 = 1,25.
Laskentakaavat ovat:
alin taulukkoluku + toiseksi alin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä
ylin taulukkoluku + toiseksi ylin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä
2.4 Tehtäväkohtainen palkanosuus
Toimihenkilön tehtäväkohtainen palkanosuus määräytyy sen vaativuusluokan perusteella, johon hänen tehtävänsä vaativuuden perusteella sijoittuu.
3 Henkilökohtainen palkanosuus
Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työpaikan (yri- tyksen) toiminnan ja toimien kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Tekijöitä voivat olla ammatillinen osaaminen ja työtulos sekä muut pätevyystekijät.
Ammatillinen osaaminen määritetään tarkastelemalla toi- mihenkilön suoriutumista toimeen liittyvistä työskentelyta- paa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä koskevista valintatilanteista. Moniosaaminen määritetään arvioimalla toimihenkilön kykyä ja valmiutta tehdä erilaisia töitä orga- nisaatiossa.
Työtulos määritetään vertaamalla toimihenkilön työtulosta ns. normaaliin työtulokseen.
Muita pätevyystekijöitä voivat olla mm. joustavuus, ihmis- suhdetaidot, työssä kehittyminen ja työyhteisön tarpeiden huomioonotto.
Työnantaja laatii paikallisen arviointijärjestelmän, jonka si- sältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Pyydettäessä arviointijärjestel- mä tulee antaa kirjallisena.
Ohjeena järjestelmän laadinnassa on valita ammatillisesta osaamisesta, työtuloksesta ja muista pätevyystekijöistä pai- kallisesti tarpeelliset porrastustekijät.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää malleja päte- vyyden arvioinnin osalta.
Toimihenkilön työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin te- kee lähin esimies.
Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus on suuruu- deltaan vähintään 5 % ja enintään 26 % toimihenkilön teh- täväkohtaisesta palkanosuudesta.
Toimihenkilöiden henkilökohtaisten palkanosuuksien mää- ritys on riippumaton toimien vaativuudesta. Tämä tarkoit- taa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa toi- missa voi esiintyä eritasoisia työsuorituksia.
Työpaikkakohtaisesti toimihenkilöille määriteltyjen henki- lökohtaisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo on 11–17 prosentin välillä.
Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia toimihenkilöi- tä koskevien määritysten yhteydessä. Määritykset tehdään säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, jollei toi- sin sovita.
Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään toimi- henkilön tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.
Uuden toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus mää- ritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkami- sesta.
4 Ylläpito
Säännöllisin väliajoin tehtävien vaativuudenluokituksen ja/ tai henkilökohtaisen osuuden uudelleenmääritysten yhtey-
dessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenki- lön tehtävä ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin seuraavan palkanmaksukauden alusta.
Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosuuden uu- delleenmääritys tehdään tehtävien pysyvän muutoksen yh- teydessä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta.
Uudelleenmäärityksistä mahdollisesti aiheutuva kuukausi- palkan korotus tehdään määritystä seuraavan palkanmaksu- kauden alusta.
Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä ja/tai henkilö- kohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hänen kuukausipalkkaansa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa perustetta ja käyttäen toimihenkilön henkilökohtaista irtisanomisaikaa, ellei toi- mihenkilön kanssa toisin sovita.
5 Palkanmääritysjakso ja palkkaustavat
Toimihenkilön palkka määritetään kuukautta kohti.
Käytettävä palkkaustapa perustuu tehtävän ominaisuuksiin ja palkkausteknillisiin edellytyksiin.
Palkkaustapoja ovat mm. aikapalkat ja erilaiset palkkio- palkat. Palkkiopalkkojen hinnoittelusta sovitaan etukäteen työnantajan ja sen toimihenkilön tai niiden toimihenkilöi- den välillä, joille palkkiopalkkatyö tarjotaan.
Palkkaustavasta riippumatta toimihenkilölle maksetaan vä- hintään vähimmäispalkka, joka saadaan lisäämällä henki-
lökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen.
Palkkaustapoja voidaan täydentää erilaisilla tulospalkkioli- sillä.
Jos työnantaja ottaa käyttöön tässä työehtosopimuksessa mainittuja palkkaustapoja täydentävinä palkkioina mak- settavia lisiä ns. tulospalkkioita, työnantajan tulee selvit- tää toimihenkilölle palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.
Tulospalkkion peruste on muu kuin välitön työsuoritus. Palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos, tuot- tavuus tai kehitystavoitteen saavuttaminen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pitemmissä jaksoissa.
6 Sijaisuudet
Toimeen olennaisesti liittyvät sijaisuudet tulee ottaa huo- mioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta määritettäessä ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.
Muiden sijaisuuksien osalta selvitetään ja todetaan toimi- henkilön toimen vaativuuden, työn määrän ja vastuun mah- dollinen lisääntyminen ja sovitaan erillisestä korvauksesta, elleivät muutokset ole niin vähäisiä, ettei korvauksen mak- samiselle ole edellytyksiä.
Soveltamisohje:
Toimeen olennaisesti liittyvillä sijaisuuksilla tarkoite- taan toisen toimihenkilön sijaistamista toistuvien lyhyi- den poissaolojen ajalta tai työnteon muutoin estyessä.
Muu sijaisuus tarkoittaa toisen toimihenkilön sijaistamista tilanteissa, joita ei ole voitu ennalta ottaa huomioon ja joi- den perusteena on esimerkiksi pitkä sairausjakso, perheva- paa tai muu vastaava pidempi poissaolo.
7 Nuoret toimihenkilöt
17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 pro- senttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.
16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 pro- senttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.
Nuoren alle 18vuotiaan suorittaessa samaa työtä kuin täy- siikäinen toimihenkilö ja hänen omatessaan työn edellyt- tämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työsken- telyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsää- dännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
8 Harjoittelijat
Kohdassa 2.2 mainituista palkoista voidaan poiketa sellais- ten harjoittelijoina työskentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tut- kintovaatimuksiin sisältyy työharjoittelujakso tai jaksoja.
9 Muut palkkarakenteet
Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkarakenteesta. Tämän työehtosopimuksen alinta tehtäväkohtaista palkkaa, johon on lisätty alin henkilökohtainen palkanosuus (5 % tehtäväkohtaisesta palkasta) ei kuitenkaan saa alittaa.
10 Palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen
Tämän pykälän useissa määräyksissä mainitun paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisessa kohdassa ole toisin määrätty, työnantaja ja työehtosopimuksen tar- koittama luottamusmies tai, jollei tällaista ole, työpaikan tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toi- mihenkilöt sopimallaan tavalla yhdessä. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis- ajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena.
11 Palkan maksaminen
Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikassa toi- mihenkilöitä koskevien ohjesääntöjen mainitsemina pal- kanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesäännöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoitettuina kiinteinä maksupäivinä.
Mikäli palkanmaksupäivän pysyvä muuttaminen koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa hen- kilökunnasta, tulee muutoksesta neuvotella luottamusmie- hen kanssa etukäteen. Muutos tapahtuu kahden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, ellei paikallisesti toisin sovita.
Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korva- ukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraa- van palkanmaksukauden palkan yhteydessä.
Toimihenkilön tulee saada palkanmaksun yhteydessä palk- kalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräy- tymisen perusteet.
12 Toimihenkilölle annettavat tiedot
Työnantajan on annettava toimihenkilölle kirjallisesti tieto toimen vaativuusluokasta, henkilökohtaisesta palkanosuu- desta sekä muiden palkanosien perusteista kerran vuodessa. Tiedot tulee toimittaa lisäksi tehtäväkohtaisen ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden uudelleenmäärityksen yhteydes- sä. Erillisen selvityksen antaminen on tarpeetonta, mikäli tiedot käyvät ilmi palkkalaskelmasta.
13 Luontoisedut
Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin, kun käy- pää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta ve- rotusarvoa. Verohallinto vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy vero- tuksessa.
Esimerkki luontoisedun laskemisesta (autoetu ja puhelinetu)
Rahapalkka | 2 200 € |
Autoedun verotusarvo | 300 € |
Puhelinedun verotusarvo | 20 € |
Palkkatilastoon ilmoitettujen luontoisetujen raha-arvo | 320 € 320 € |
Palkkamääräysten soveltamisessa käytettävä palkka | 2 520 € |
14 Palvelusvuosilisä
Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankoh- dasta muuta sovita, maksetaan toimihenkilölle joulukuun
1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä pal- velusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuh- teensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Lisää maksetaan seuraavasti:
Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto | Lisänä maksettava euro määrä lasketaan kaavasta | |
10 mutta ei 15 vuotta | 0,15 x Lkk x 12 | kuukausipalkka luontoisetuineen |
15 mutta ei 20 vuotta | 0,30 x Lkk x 12 | kuukausipalkka luontoisetuineen |
20 mutta ei 25 vuotta | 0,45 x Lkk x 12 | kuukausipalkka luontoisetuineen |
25 vuotta tai enemmän | 0,60 x Lkk x 12 | kuukausipalkka luontoisetuineen |
Kaavassa
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavi- en kuukausien lukumäärä.
Palvelusvuosilisän maksujakso voidaan paikallisesti sopia myös lyhyemmäksi kuin vuosi.
Maksettaessa palvelusvuosilisää kolmen kuukauden tai lyhyem- missä jaksoissa, käsitellään sitä palkkahallinnon eri tilanteissa (muun muassa vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sun- nuntaityökorotuksia jne. laskettaessa) kuten varsinaista kuukau- sipalkkaa.
Perusteen toteaminen
Se, kuuluuko toimihenkilö lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuo- sittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja toimihenkilö voivat vuosittain sopia, että toimihen- kilön ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaa- vaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkistus- ajankohdan jälkeen. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä nouda- tetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Palvelusvuosilisä tai sen osa muunnetaan vapaaksi seuraavasti:
Palvelusvuosilisä | = vapaapäivien lkm |
kk-palkka / 21 |
Vapaan ajalta maksetaan toimihenkilölle hänen säännöllisen työ- aikansa palkka. Vapaaksi vaihdettua palvelusvuosilisää pidetään työssäolon veroisena aikana vuosiloman ansainnassa.
Työsuhteen päättyminen
Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kulta- kin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilo- maa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosili- sänä maksettiin.
5 §
Osa-ajan palkka
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomai- seen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten sään- nöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 12 §:n 6 kohdan 2 kappaleessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.
Soveltamisohje:
Osaajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukau- den alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan pois- saoloajalta palkkaa.
Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti:
poissaolopäivä/-tunti
- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mu- kaiset säännölliset työpäivät/-tunnit
- kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien luku-määrällä
= poissaolopäivän/-tunnin palkka
- poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipal- kasta = osa-ajan palkka
Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:
Kuukausityöaika 2020 – 2021
2020 | työpäiviä | tunnit 37,5 h/vko | tunnit 40 h/vko |
tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 22 | 165 | 176 |
huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
toukokuu | 19 | 142,5 | 152 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
elokuu | 21 | 157,5 | 168 |
syyskuu | 22 | 165 | 176 |
lokakuu | 22 | 165 | 176 |
marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
joulukuu * | 21 | 157,5 | 168 |
*) itsenäisyyspäivä on sunnuntai
2021 | työpäiviä | tunnit 37,5 h/vko | tunnit 40 h/vko |
tammikuu | 19 | 142,5 | 152 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
toukokuu | 20 | 150 | 160 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 22 | 165 | 176 |
elokuu | 22 | 165 | 176 |
syyskuu | 22 | 165 | 176 |
lokakuu | 21 | 157,5 | 168 |
marraskuu | 22 | 165 | 176 |
joulukuu * | 22 | 165 | 176 |
*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän
Säännöllisen työajan pidentämiseksi työehtosopimuksen 6
§:n 1.3 kohdan mukaisesti lisätty työaika pidentää kyseisen kuukauden säännöllisen työajan tunteja ja lisää kyseisen kuukauden työpäivien lukumäärää.
Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysy- myksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomai- nen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.
Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 7 §:n 2 kohdan tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.
6 §
Säännöllinen työaika
1 Säännöllisen työajan pituus
a. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jat- kuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.
b. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika
Päivä ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, tulee työ- aika järjestää siten, että se on
vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa
vuonna 2021 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa.
Tällöin työajan lyhennysvapaat, arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalen- terivuoden aikana. Työajan tasaamisessa noudatetaan 2. kohdan määräyksiä.
Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, työaika on arki- pyhät sekä juhannus- ja jouluaatto huomioon ottaen.
vuonna 2020 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa
vuonna 2021 keskimäärin 36,3 tuntia viikossa.
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä työaika on keskimäärin 34,9 tuntia viikossa. Kolmivuorotyössä työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenteri- vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua edellä mainittuihin määriin viikossa, ottaen huomioon mitä paikallisesta sopi- misesta on kohdassa 1.3 määrätty.
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräys- ten mukaan.
Soveltamisohje:
Työaikamuotojen määritelmät
TAM 1/5 tarkoittaa yksivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.
TAM 2/5 tarkoittaa kaksivuorotyötä, jota tehdään viite- nä päivänä viikossa.
TAM 3/5 tarkoittaa keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.
TAM 3/7 tarkoittaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitse- mänä päivänä viikossa.
1.2 Viikkotyöajan muuttaminen päivä- ja kaksivuorotyössä
Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työvii- kosta 40 tunnin työviikkoon tai 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon. Siirtymisen yhteydessä kuukausipalk- ka suhteutetaan todelliseen työajan muutokseen, ellei toisin sovita.
1.3 Työaikamääräyksistä poikkeaminen
Paikallisesti sopien
Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 6
§:n ja työsopimuksen työaikaa koskevista määräyksistä si- ten, että työaikaa voidaan pidentää enintään 32 tuntia vuo- dessa. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa nouda- tettava ehdottomia työaikalain koskevia säännöksiä.
Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tar- peesta, hyödystä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvauksesta. Sopimus teh- dään luottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä toimihenkilöiden yksilöllisten työaika- tarpeiden huomioon ottamista.
Työnantajan osoituksella
Mikäli paikallisesti sopien ei saada toteutettua perustellun tuotannon tarpeen edellyttämää työajan sijoittamista, voi työnantaja työehtosopimuksen 6 §:n ja työsopimuksen es- tämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihen-
kilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enin- tään 8 tuntia yhdenjaksoisena työvuorona. Mikäli järjestely koskee useita toimihenkilöitä, sen käyttöönotosta keskus- tellaan vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin luottamusmie- hen kanssa. Työaikaa osoitettaessa otetaan huomioon toimi- henkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille.
Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipal- kan lisäksi peruspalkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdeli- sineen. Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilö- kohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.
2 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä
Päivä- ja kaksivuorotyön 1 a. kohdan mukaisen työajan ly- hentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1.1 kohdan mukaiseen määrään viikossa. Vuo- silomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Vapaata pidetään työnantaja osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa työsuhteen aikana toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamises- ta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.
Soveltamisohje:
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajan lyhen- tämisvapaiden tai osan niistä korvaamisesta rahalla. Sopimus tehdään joko asianomaista kalenterivuotta
koskien tai toistaiseksi. Sopimus on tehtävä kirjallises- ti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irti- sanoa päättymään kulloinkin kuluvan kalenterivuoden loppuessa irtisanomalla sopimus viimeistään lokakuun loppuun mennessä.
Korvaus kulloinkin korvattavista lyhennysvapaista laske- taan käyttäen 12 §:n 6 kohdan mukaisia ylityöjakajia. Kor- vauksen suuruus määritetään aina uudelleen palkantarkas- tusten yhteydessä.
Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta me- netellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mut- ta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden anta- misajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajan- kohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja kos- kee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asiano- maisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuo- toon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräys- ten mukaan.
Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan vii- meistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.
Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
Tämän momentin perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä pois- saolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.
Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeenpanoa neuvoteltava toimihen- kilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.
Eräät erityistilanteet
Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuoden, suh- teutetaan työajan lyhentämisvapaiden määrä toimihenki- lön kyseisen kalenterivuoden keskimääräisen viikoittaisen työajan mukaisesti. Työsuhteen päättyessä pitämättä olevat, tällä tavoin lasketut vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.
Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:
Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päi- vätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä kes- keytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.
kolmivuorotyö
–––––––––
––––––––––––––––––––
päivätyö työaikamuodon
vaihtumisajankohta
Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työ- aikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihen- kilön suhteellinen työaika ei pitene.
3 Työajan lyhentämisen korvaaminen kolmivuorotyössä
Keskeytyvä kolmivuorotyö:
Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason alenemi- nen sekä päätetään sen korvaustavasta. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka ottaa huomioon kompensaati- on, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.
Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskey- tymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivos- työssä toimihenkilölle kuukausittain 5 %:n suuruinen eril- linen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.
7 §
Säännöllisen työajan sijoittaminen
1 Työtuntijärjestelmä
Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Kolmivuorotyötä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka ku- luessa viikoittainen työaika tasoittuu 6 §:n 1.1 kohdassa mainittuihin keskimääriin viikossa. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.
Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamus- miehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viik- koa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa hen- kilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmie- hen kanssa etukäteen.
Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista il- moitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantu- loa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos
muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista koko- naisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.
Soveltamisohje:
Tilapäisen muutoksen määritelmä
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen ai- heuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.
Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.
Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovi- ta.
Työvuorokausi alkaa klo 7, ellei paikallisesti toisin sovita.
2 Liukuva työaika
Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaes- sa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämisestä, liukuvan työajan liukumarajoista ja kertymästä työaikalaista poiketen, kui- tenkin niin, että kertymä voi olla enintään -40 / +120 tuntia.
Mikäli työpaikalla on sovittu liukuvan työajan käyttöön- otosta, työajan seuranta tulee järjestää siten, että se tarkoi- tukseen soveltuvalla tavalla mahdollistaa tehdyn työajan pituuden, työajan aloittamis- ja lopettamisajankohtien ja liukumakertymän sekä lepoaikojen toteutumisen luotetta- van seurannan.
Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuukautta. Paikallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan plus- saldoa vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä py- rittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.
Pöytäkirjamerkintä:
Liukuvan työajan järjestelmässä voi olla käytössä mekanismi, joka estää saldoa kertymästä yli sovitun kertymärajan ja jonka tarkoituksena on ohjata yksi- löä käyttämään säännöllistä työaikaa liukuvan työ- ajan rajoissa. Liitot seuraavat mekanismien käyttöä ja toimivuutta ottaen huomioon myös uuden työaikalain (5.7.2019/872) säännökset. Saatujen selvitysten perus- teella liitot kehittävät määräystä toimivammaksi ja an- tavat tarvittaessa tarkempaa ohjeistusta asiasta.
3 Keskimääräinen säännöllinen työaika
Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönotta- minen edellyttää työtuntijärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimää- rään, enintään 40 tuntiin viikossa.
3.1. Työnantajan päätöksellä
Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika ylitä 8 tuntia, säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjes- tää keskimääräiseksi seuraavasti:
- päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enintään 4 kuukauden pi- tuisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikko- työaikaan;
- keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enin- tään 4 kuukauden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan; sekä
- keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuo- rotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisäl- tyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
Perustellun, ennalta-arvaamattoman tuotannollisen tar- peen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen tilapäisesti pidentää päivä- ja kaksivuorotyössä työskentelevien toimihenkilöiden vuorokautista säännöllis- tä työaikaa enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen säännöllisen työajan enintään 50 tuntiin.
Työnantaja voi pidentää tämän määräyksen nojalla vuoro- kautista säännöllistä työaikaa enintään 20 työvuoron osalta 6 työviikon aikana kalenterivuodessa. Työajan pidennystä voidaan kohdentaa enintään kahdelle peräkkäiselle työvii- kolle.
Työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen 6 §:n 1.1 koh- dan mukaiseen säännölliseen työaikaan 52 kalenteriviikon kuluessa.
Mikäli työaikaa ei ole tasattu 52 kalenteriviikon kulues- sa, tasaamatta jääneet tunnit korvataan 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei toimihenkilön kanssa sovita vapaan vaihtamisesta joustovapaaseen. Jous- tovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.
Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän sopi- musmääräyksen mukaisesta työaikamuutoksesta asiallises- ta ja painavasta henkilökohtaisesta syystä.
3.2. Paikallisesti sopimalla
a. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksen 6 §:n
1.1 kohdassa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapah- tua myös antamalla viikkovapaan lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.
Vuorokautinen säännöllinen työaika voi kuitenkin täl- löin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enin- tään 1 vuosi.
b. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken ta- soittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä kuin- ka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta mak- setaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa
lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita nou- datetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittu- misjakson päättyessä.
Soveltamisohje:
Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.
c. Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmeksi vii- koksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päät- tymisaika.
4 Paikallinen sopiminen työaikamääräyksistä
Työehtosopimuksen määräysten puitteissa voidaan paikal- lisesti sopia:
• säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus (6 §:n 1 kohdan a ja b, 7 §:n 2.2 kohta),
• poikkeaminen työaikamääräyksistä (6 §:n 1.3 kohta),
• työajan lyhentämisvapaan pitämisestä tai sen korvaa- misesta (6 §:n 2 kohta),
• työvuorokauden ja työviikon alkaminen (7 §:n 1 koh- ta),
• työtuntijärjestelmän muuttaminen (7 §:n 1 kohta),
• liukuvan työajan käyttöönotto ja liukuvan työajan enimmäisrajat (7 §:n 2 kohta),
• liukuvan työajan seurantajakso (7 §:n 2 kohta),
• työajan tasoittumisjakson pituus, enintään 1 vuosi (7
§:n 2.2. kohta),
• päivittäisen lepoajan pituus (10 §:n 1 kohta),
• lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla (11 §:n 5.kohta),
• työajan enimmäismäärän seurantajakso (12 §:n 1 koh- ta),
• yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta kiinteällä kuukau- sikorvauksella tai vastaavalla vapaalla, taikka vaihta- misesta joustovapaaseen (12 §:n 2. kohta ja 13 §:n 3 kohta),
• yhdestä ylityökäsitteestä (12 §:n 5 kohta),
• lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla tai vaih- tamisesta joustovapaaseen (24 §:n 4. kohta).
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän sopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisia työ- ajan lyhennysvapaita ja edellä mainittuja paikal- lisesti sovittuja vapaajaksoja tai muita joustavien työaikajärjestelmien mukaisia vapaita annetaan työtilanteen niin salliessa ja toimihenkilön niin ha- lutessa useamman työvuoron jaksoissa.
8 §
Vapaapäivät
1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:
• kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka
• vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuu- tena päivänä viikossa.
2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, va- paapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta va- paapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölli- seen viikkotyöaikaan.
Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan an- tamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen, ellei paikallisesti toisin sovita.
3. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti ottamalla lauantai tai muu vapaapäivä työpäi- väksi, kyseisellä viikolla ei tarvitse olla kahta vapaapäivää.
9 § Arkipyhäviikot
2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:
• uudenvuodenpäivän viikon lauantai
• loppiaisviikon lauantai
• pääsiäislauantai
• pääsiäisen jälkeinen lauantai
• vapunpäivän viikon lauantai
• helatorstaiviikon lauantai
• juhannusaatto
• itsenäisyyspäiväviikon lauantai
• jouluaatto
• joulun jälkeinen lauantai.
3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2020-2021 Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2020
1. | viikko | uudenvuoden viikko | 4 pv |
2. | viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
15. | viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
16. | viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. | viikko | vapunpäiväviikko | 4 pv |
21. | viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. | viikko | juhannusviikko | 4 pv |
52. | viikko | jouluviikko | 3 pv |
53. | viikko | joulun jälkeinen viikko | 4 pv |
Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2021
1. | viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
13. | viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
14. | viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
19. | viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. | viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. | viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
51. | viikko | jouluviikko | 4 pv |
4. Tapauksissa, joissa toimihenkilö on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (tes–ylityö), katso 12 § 8. kohta.
5. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti sopimalla arkipyhä tai arkipyhäviikon lauantai työpäiväksi, kyseisen viikon työaika pitenee vastaavasti.
10 §
Lepoajat ja viikkolepokorvaus
1. Päivittäinen tauko
Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähin- tään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.
Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimi- henkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tun- tiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua tauon aikana es- teettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä. Paikallisesti voidaan myös muiden osalta so- pia ruokailusta työn lomassa.
Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on si- dottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti pois- tua työpaikalta.
Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheut- taa haittaa työn kululle.
2. Viikkolepo
2.1. Toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeyty- mättömän lepoajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitetta- va sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää kes- kimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikos- sa. Työnantajan on ilmoitettava toimihenkilölle viikkole- von keskimääräistämisestä aina ennen viikkolevon aikaista työntekoa.
2.2. Keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan jär- jestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
2.3. Viikkolepo voidaan antaa työviikkojen vaihteessa sellaise- na yhtäjaksoisena aikana, joka sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen työviikkoon edellyttäen, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevos- ta on kysymys.
2.4. Tämän pykälän viikkolepoa koskevista säännöksistä voi- daan poiketa:
a) toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia;
b) toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;
c) työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista;
d) toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viik- koleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn sään- nöllisen kulun ylläpitämiseksi.
3. Viikkolepokorvaus
3.1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkolevon tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään työn tekemistä seuraavan kolmen kuukauden aikana.
3.2. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tilapäisen hoitovapaan, ta- paturman, työnantajan määräämän koulutuksen tai työnan- tajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.
3.3. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöl- linen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun viikkolevon tuntimäärällä.
3.4. Toimihenkilön suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus korvata kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suori- tetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta
• peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
• tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityöko- rotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.
Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikko- levon aikana tehtävästä työstä.
11 § Lisätyö
1. Lisätyön käsite
Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostu- muksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittä- mättä 6 §:n 1. a)-kohdan ja 7 §:n 2 kohtien mukaisia sään- nöllisen työajan enimmäismääriä.
Lisätyö voi siten, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tul- la kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.
2. Lisätyön muodot
Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:
a. Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päi- vässä.
b. Vapaapäivänä
• tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lain- kaan ole tehty viikon aikana tai
• aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihen- kilö on viikon aikana ollut poissa työstä.
3. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.
Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puit- teisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertai- luperusteena asianomaiselle viikolle työtuntijärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.
4. Lisätyöstä maksettava palkka
Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka laske- taan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.
Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työ- tuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityö- tä.
Lisätyön korvaamisesta kiinteällä kuukausikorvauksella voidaan sopia toimihenkilön kanssa samalla kuin sovitaan ylitöistä maksettavasta kuukausikorvauksesta. Sopiminen tapahtuu samalla tavalla ja samassa yhteydessä, kuin so- vitaan 12 §:n 2. kohdan 4. kappaleen mukaan kiinteästä kuukausikorvauksesta ylitöiden osalta.
5. Paikallisesti voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta joustova- paaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilo- malain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
12 § Ylityö
1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen sään- nöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työ- tuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on kes- kimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
Kolmivuorotyössä työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, korvataan si- ten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän seuranta- jakso on 6 kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä kos- kevista syistä työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksoksi voidaan paikallisesti sopia enintään 12 kuukautta.
2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä (TAL- ylityö ja TES-ylityö) maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 pro- sentilla korotettu palkka.
Milloin viikoittaista ylityötä on kertynyt 8 tuntia, makse- taan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla ko- rotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdys- tä viikoittaisesta ylityöstä ja TES-ylityöstä (12 § 8 kohta) maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palk- ka.
Lisä- ja ylityötyökorotus tai koko palkka lisä- ja ylityön ajalta voidaan maksaa lisä- ja ylityön arvioituun määrään perustuvana vastaavana erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on so- vittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen aikana. Vapaa-ajan ajankohdasta sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa.
Vaihtoehtoisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Jous- tovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
3. Xxxxxxx toimihenkilö vuosiloman, sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudelli- sesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi an- netun vapaan pitämisen, liukumavapaan, palvelusvuosiva- paan, työaikapankkivapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai liittojen väliseen koulutussopimuksen tar- koittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viik- kotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön,
korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen, katsotaan, ellei tämän sopimuksen tai sen liitteiden muista määräyksistä muuta johdu, viikoittaiseksi ylityök- si työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.
5. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus määräytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityö- korvaussäännön perusteella.
Paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökorvausta koskevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko porrastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna.
Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmie- hen välillä kirjallisesti.
Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pit- kältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjes- telmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustan- nusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaat- teiden yksinkertaistamiseen.
Pöytäkirjamerkintä:
Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seuraavasti:
Toimihenkilöille kertyneiden ylityöprosenttien sum- ma jaetaan ylityölisään oikeuttaneiden tehtyjen työ- tuntien summalla.
Laskentaa suoritettaessa huomioidaan kulumassa olevana vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna kertyneet ylityöprosentit.
Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oi- keuttaneiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.
6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Keskeytymät- tömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä jakajana käytetään lukua 149. Keskeytyvän kolmivuoro- työn jakaja on 155. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työ- hön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työ- tuntien lukumäärää.
Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ot- taa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provi- siopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksel- lisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityö- korvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaa- listi alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkim- mäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
7. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä yli- työhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdolli- suus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
8. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (TES- ylityö), korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityö- nä. Tämä määräys koskee ainoastaan päivä- ja kaksivuo- rotyötä, jota tehdään siten järjestettynä, että työviikossa on viisi säännöllistä työpäivää (tam 1/5 ja tam 2/5). Tämä määräys ei koske tilanteita, joissa työaika on järjestetty kes- kimääräiseksi ennalta laaditun työtuntijärjestelmän mukai- sesti.
9. Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokau- tista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvit- tää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan.
Esimerkki ylitöiden korvaamisesta 12 §:n mukaan:
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
8 | 8 | 8 | 10 | 8 | 1,5 | 10 |
- lasketaan viikon kaikki suoritetut
työtunnit yhteen 53,5 tuntia
- edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien
kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia
- jäännöksestä vähennetään ao. työtuntijärjestelmän säännöllinen
työaika 40,0 tuntia
viikkoylityötä 9,5 tuntia
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotet- tu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sun- nuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.
Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 pro- sentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia ovat 50 prosentilla korotettavaa vii- koittaista ylityötä ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa viikoittaista ylityötä. Sunnun- tain viimeiset kaksi tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa vuorokautista ylityötä.
13 §
Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka kai- kilta 10 tunnilta.
Lisäksi on annettava viikkolepo myöhemmin tai maksetta- va viikkolepokorvaus niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu aikaisemmin 10 §:ssä.
Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 11 §. Arkipyhä- viikkojen työajan osalta ks. 9 §. Aattopäivinä tehdyn yli- työn osalta ks. sopimuksen 12 §:n 2 kohtaa.
Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkolli- sena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä teh- tyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalk- ka.
2. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti sopimalla arkipyhä työpäiväksi, kyseiseltä arki- pyhältä ei makseta sunnuntaikorotusta, ellei toisin sovita. Kyseisenä arkipyhänä tehdään työtä ilman eri suostumusta.
3. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien sään- nösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1. mukai- sena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
4. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaih- taa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-ajan ajankohdasta sovitaan
14 §
asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vaihtoehtoisesti sun- nuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voi- daan sopia vaihdettavaksi joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Jous- tovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimi- henkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
2. 29.2.2020 saakka noudatetaan 31.10.2019 päättyneen työ- ehtosopimuksen mukaisia vuorolisiä. Vuorotyölisän suu- ruus tunnilta on sen palkanmaksukauden alusta, jonka alka- mispäivä on 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen:
Kuukausipalkka luontoisetuineen ollessa (€/kk) | Iltavuorolisä senttiä | Yövuorolisä senttiä |
alle 1952 | 167 | 313 |
1952 - 2055 | 171 | 323 |
2056 - 2157 | 176 | 331 |
2158 - 2255 | 182 | 340 |
2256 - 2353 | 188 | 355 |
2354 - 2456 | 196 | 361 |
2457 - 2556 | 199 | 369 |
2557 - 2657 | 204 | 379 |
2658 - 2758 | 207 | 386 |
2759 - 2856 | 216 | 396 |
2857 suurempi | 220 | 404 |
Vuorotyölisän suuruus tunnilta on sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.2.2021 tai lähinnä sen jäl- keen:
Kuukausipalkka luontoisetuineen ollessa (€/kk) | Iltavuorolisä senttiä | Yövuorolisä senttiä |
alle 1991 | 170 | 319 |
1991 - 2096 | 174 | 329 |
2097 - 2200 | 180 | 338 |
2201 - 2300 | 186 | 347 |
2301 - 2400 | 192 | 362 |
2401 - 2505 | 200 | 368 |
2506 - 2607 | 203 | 376 |
2608 - 2710 | 208 | 387 |
2711 - 2813 | 211 | 394 |
2814 - 2913 | 220 | 404 |
2914 suurempi | 224 | 412 |
3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.
4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toi- mihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan täl- lainen työ iltatyöksi sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.
5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuo- ronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.
6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja sentti- määriä perusteena käyttäen.
7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyö- lisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
8. Yötyötä saadaan teettää työaikalain säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.
15 § Varallaolo
1. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopi- muksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolel- la päivystysvalmiudessa siten, että hänet voidaan määrätä suorittamaan työtehtäviä. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.
2. Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle kor- vausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoi- tuksista.
3. Varallaoloajalta maksettava korvaus on:
a) 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 2 tunnin kuluttua kutsusta,
b) 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsusta,
c) 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tuntia.
4. Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihen- kilö joutuu olemaan päivystysvalmiudessa työtä suoritta- matta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia va- rallaolokorvauksesta toisinkin.
5. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti. Työtunneilta ei makseta varallaolo- korvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia kor- vauksia.
Soveltamisohje:
Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
Milloin kysymyksessä on kohdan 3. a) mukaisesti sido- tusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukaut- ta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikal- lisesti toisin sovita.
16 §
Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet
1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun pe- rusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpai- kalta.
2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankoh- dan perusteella seuraavasti:
a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo
16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja
b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello
21.00 ja 06.00 välisenä aikana.
3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello
21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyl- tä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisäl- tyvät mahdolliset ylityökorotukset.
4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoi- sesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.
5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vas- taavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luon- teenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.
Soveltamisohje:
Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka kor- vataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kul- kuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vas- taan.
Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoi- nen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.
Kohdassa 6. määritelty puhelinohjeiden antaminen huomioidaan toimihenkilön kokonaispalkkauksessa palkan yrityskohtaisessa osassa. Tästä osuudesta xxxx- taan pyydettäessä kirjallinen selvitys.
Palkka työstä
Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21-06 välisenä aikana annetun kutsun pe- rusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100
%:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
Sopimuksen 15 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei so- velleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
17 §
Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä
Kaivoslisä
Maanalaista työtä vakituisesti suorittavalle toimihenkilölle maksetaan erillisenä vähimmäispalkkavertailuun kuulu- mattomana lisänä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 29.2.2020 tai lähinnä sen jäl- keen 263 euroa kuukaudessa, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen 266 euroa kuukaudessa, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen 271 euroa kuukaudessa.
Xxxxxx toimihenkilö vakituisesti työskentelee osan, mut- ta yli puolet työajastaan maan alla, muodostetaan hänen kaivoslisänsä kertomalla maan alla keskimäärin kuukaut- ta kohden suoritettujen työtuntien lukumäärä sen palkan- maksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 29.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen 1,54 eurolla, ja sen pal- kanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen 1,56 eurolla, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen 1,59 eurolla.
Siltä ajalta, jonka kaivoksessa vakinaisesti työskentelevä toimihenkilö työskentelee maan päällä, vähennetään kai- voslisästä mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,54 euroa tai 1,56 euroa taikka 1,59 euroa tuntia kohden. Vastaavasti maksetaan kaivoksen maanpäällisiä töitä vakinaisesti suo- rittavalle toimihenkilölle kaivoslisänä mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,54 euroa tai 1,56 euroa taikka 1,59 jokaiselta tunnilta, jonka hän työskentelee maan alla.
Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle toimihenkilölle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana teke- mältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 29.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen 2,19 euroa ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen 2,22 euroa ja sen palkan- maksukauden alusta, joka alkaa 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen 2,26 euroa.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1 Lisää ei oteta huomioon yli-, sunnuntai-, lisätyön tai vastaavien palkkaerien laskennassa käytettävää pe- ruspalkkaa määrättäessä. Sitä ei makseta ylityöajalta. Pyhätyön ajalta lisä maksetaan yksinkertaisena. Lisää ei sisällytetä palkkaan, joka työehtosopimuksen perus- teella suoritetaan muulta kuin tehdyltä työajalta (esim. sairausajan palkka).
2 Teollisuuslaitoksissa, joissa on jo nyt käytössä joko vas- taava tai ns. suurjuhlapyhäkorvauksen nimellä makset- tava palkanlisä, otetaan tämä huomioon. Tämä voi- daan toteuttaa joko niin, että lopetetaan aikaisemmin maksetut lisät tai niin, että lasketaan nyt kysymyksessä olevan lauantailisän vuosikustannusten ja aikaisem- min käytössä olevien lisien vuosikustannusten erotus, jonka pohjalta määritellään lauantaina maksettavan tuntikohtaisen lisän suuruus jakamalla mainittu erotus vuoden tuntien luvulla.
18 §
Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
1. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyy- destään ja sen arvioidusta kestosta.
2. Toimihenkilön on esitettävä vaadittaessa työkyvyttömyy- destään työnantajan hyväksymä lääkärintodistus.
3. Jos työnantaja ei hyväksy toimihenkilön esittämää lääkä- rintodistusta ja osoittaa hänet toisen nimetyn lääkärin tar- kastettavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvan lääkärin- todistuspalkkion.
Sairausajan palkanmaksun edellytykset
4. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkkaa luontoisetuineen, jos hän on sairauden tai tapaturman joh- dosta työkyvytön eikä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella eikä ole työ- sopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautta. Palkkaa maksetaan työpäiviltä, jotka sisältyvät alla mainit- tuihin jaksoihin seuraavasti:
Työsuhteen jatkuttua Palkallisen jakson
yhdenjaksoisesti: pituus:
vähintään 1 kk, mutta alle 1 v. 28 kalenteripäivää vähintään 1v., mutta alle 5 v. 35 kalenteripäivää vähintään 5 v. tai kauemmin 90 kalenteripäivää
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % toimihenki- lön palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alka- mispäivän ja sen jälkeisen yhdeksän arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä.
5. Ajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai so- pimuksen perusteella tuleva päiväraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.
Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perus- teella saamaa päivärahaa tai korvausta.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei makseta tai se maksetaan vähäisempänä toimihenkilöstä johtuvas- ta syystä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
Saman sairauden uusiutuminen
6. Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 kalente- ripäivän kuluessa työhön paluustaan, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetuin tavoin uusiutuessa vähintään sairausva- kuutuslain 8 luvun 7 § 2 mom. tarkoittamalta omavastuu- ajalta.
19 §
Soveltamisohje:
Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.
Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan seuraavissa tarkastuksissa ja tutkimuksissa edellyttäen, että ne on jär- jestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:
1. Sairaus
Sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintar- kastus ja siihen liittyvä laboratorio- tai röntgentutkimus tai syöpäsairauden edellyttämä hoito, jos aikaa ei ole saatu työ- ajan ulkopuolella.
Erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeellinen hoidon mää- rittelemiseksi tai jolloin annetaan tarvittavat määräykset apuvälineiden esim. silmälasien hankkimiseen.
2. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:
• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttö- myyden
• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttö- myyden ja hoidon kiireellisyyden.
3. Raskaus
Toimihenkilön käydessä työsopimuslain 4 luvun 8 § 2 mo- mentissa tarkoitetuissa synnytystä edeltävissä tutkimuksis- sa.
4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
a. Toimihenkilön käydessä työhön liittyvissä lakisäätei- sissä ja työnantajan edellyttämissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa.
b. Työnantaja maksaa em. tutkimuksiin lähetetylle toi- mihenkilölle matkustamiseen käytetyltä ajalta ansion- menetyksen säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajal- ta. Välttämättömät matkakustannukset ja päivärahat maksetaan tämän työehtosopimuksen 22 §:n mukai- sesti.
c. Vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan lisäksi korvaus, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäis- määrää.
20 §
Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta
1. Toimihenkilölle maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin tarkoittaman erityisäitiys- ja äitiysvapaan ajal- ta säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yhteensä 3 kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta toimihenkilöille maksetaan palkka luontoisetuineen enintään kuudelta arkipäivältä.
2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työ- suhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.
3. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö adoptoi alle kouluikäi- sen lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 3 kuukauden pituinen äi- tiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.
4. Xxxxxx, jolta työnantaja on maksanut äitiysvapaa-ajan tai isyysvapaa-ajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toi- mihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tuleva päivä- raha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.
5. Työsopimuslain 4 luvun tarkoittamien perhevapaiden päättyessä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava ensisijaisesti aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otet- tua sijaista.
6. Perhevapaata käyttävän kanssa voidaan sopia toimihenki- lölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään.
Työnantaja perehdyttää perhevapaalta palaavan työpaikal- la tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asian- omaisen työntekijän tehtäviin. Perehdytys järjestetään pian työhön paluun jälkeen.
21 §
Lyhyt tilapäinen poissaolo
1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus- tapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.
2. Lyhyt tilapäinen poissaolo annetaan myös yhteiskunnallis- ten luottamustehtävien hoitamista varten.
Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselin- ten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpan- naan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman an- sionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkan- sa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.
Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.
3. Alle 10 –vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää. Muutoin poissaolon pituus on määrät- tävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matkaaikaan.
4. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimi- henkilölle kertausharjoitusten ajalta palkkaa siten, että toi- mihenkilö saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
5. STTK:n ja Ammattiliitto Pron edustajistoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallis- tua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, jois- sa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.
22 § Matkakorvaukset
1. Yleisiä määräyksiä
1.1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksen- mukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.
1.2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee mat- kalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan en- nen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännölli- sen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päätty- miseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta mat- kustamisvuorokausien laskemiseen.
1.3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan esimerkiksi majoituskustannukset, matkalip- pujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.
Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
2. Päiväraha
Edellytyksenä päivärajan maksamiselle on, että toimihen- kilön työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä toimihen- kilön vakituisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä kummasta matka tehdään. Lisäksi työntekemispaikan on oltava 15 kilometrin etäisyydellä sekä toimihenkilön vaki- tuisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:
Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enintään 10 tuntia.
Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuo- rokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäiväraha ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
3. Ruokaraha
Milloin työmatkalta ei makseta päivärahaa, eikä toimihen- kilöllä ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan, eikä työntekopaikan läheisyydessä ole samantasoista ruo- kailumahdollisuutta kuin toimihenkilön työpaikalla, mak- setaan toimihenkilölle ruokaraha, joka on suuruudeltaan ¼ kotimaan päivärahasta.
4. Yöpymiskustannukset
Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoit- tumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:
Ellei toimihenkilölle ole järjestetty majoittumismahdolli- suutta, työnantajan korvaa työmatkan aikaiset majoittumis- kustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.
Verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen yö- matkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona toimihenkilölle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskor- vausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos toimihenkilö on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja il- moittaman majoittumismahdollisuuden.
5. Työ ulkomailla
Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta makse- taan ulkomaan päivärahaa, jonka määrä kussakin maassa on se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
Ulkomaille suuntautuvan matka osalta täyden matkavuoro- kauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 10 tuntia, maksetaan puolet ulko- maan päivärahasta ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 10 tuntia.
Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty ko- konaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vä- hintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.
6. Matka-ajan korvaus
6.1. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa lue- taan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölli- seen työaikaan.
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta va- paapäivänä. Matkaaikaan luetaan täydet puolet tunnit. Mat- ka-aikaa ei lueta työajaksi. Peruspalkka lasketaan kuten 12
§ kohdassa 5.
Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.
Soveltamisohje:
Matka-ajan palkka määräytyy työvuorokauden mukaan. Matkustettaessa aikavyöhykkeiden yli työvuorokausi al- kaa lähtöpaikan aikavyöhykkeen mukaan, kunnes saa- vutaan perille komennuskohteeseen tai majoituspaik- kaan tai, jos on kysymys kotimatkasta, kunnes työmatka päättyy. Komennuspaikalla työvuorokausi alkaa paikal- lisen aikavyöhykkeen mukaan.
6.2. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viik- koylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mu- kaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismää- rään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöl- linen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
6.3. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtävien- sä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käyte- tyltä ajalta makseta. Näissä tilanteissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huomioidaan toimihenkilön palkan määrit- telyssä.
Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemasta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihen- kilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.
7. Korvaus oman auton käytöstä
Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä korva- us, jonka suuruus on se, jonka verohallinto vuosittain vero- vapaaksi vahvistaa.
8. Toisin sopiminen
Työmatkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten mak- samisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikallinen kir- jallinen sopimus tehdään työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Mikäli työn suorittaminen edel- lyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, voidaan myös toimihenkilön kanssa pai-
23 §
kallisesti sopia päivärahojen suuruudesta, ottaen huomioon ne paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnan- taja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.
Koulutustilaisuudet
1. Koulutustilaisuudet
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulu- tusta tai milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähet- tämänä ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutusti- laisuuteen, maksetaan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja matkakorvaukset sopimuksen 22 §:n mää- räysten mukaisesti, lukuun ottamatta matka-ajan korvausta.
Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5 §:n mukaiseen yhteiseen kou- lutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilai- suuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimi- henkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.
Työnantaja voi työehtosopimuksen 6 §:n ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa toimihenkilölle kalenterivuoden aikana työtuntijärjestelmän ulkopuolella enintään 8 tuntia työnantajan järjestämää toimihenkilön ammatillista osaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää kou- lutusta. Tähän koulutukseen käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspal- kan mukainen korvaus. Koulutus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulutuksen järjestämistä ottaen huomioon toi- mihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.
Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan va- paa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika.
Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Milloin tämän pykälän tarkoittamaan koulutuk- seen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen kor- vausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.
Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.
2. Koulutustarpeen arviointi
Liitot korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämi- sen tärkeyttä. Työnantaja varaa tarvittaessa toimihenkilölle mahdollisuuden vuosittain osallistua ammatilliseen kou- lutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa yllä- pitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja toimihenkilön välisessä kehitys- keskustelussa.
Pöytäkirjamerkintä:
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 16 §:n mukaisesti yrityksissä on laadittava yhteistoi- mintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutussuunnitelma toimihenkilöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
24 §
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koske- vaa merkitystä.
Vuosiloma
1. Vuosilomaan sovelletaan vuosilomalakia, ellei tästä työeh- tosopimuksesta muuta johdu.
2. Vuosilomapalkka lasketaan työpaikan toimihenkilöiden osalta vakiojakajaa 25 käyttäen. Jos toimihenkilö ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukauden aikaa, loma-ajan palkka lasketaan suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoi- hin siten, että se vastaa toimihenkilölle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.
Vuosilomapalkkana maksettava päiväpalkka lasketaan pro- visiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuu- kausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päiväpal- kaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.
3. Vuosilomapalkka voidaan sovittaessa maksaa yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.
4. Lomaraha
1. Lomaraha on 50 prosenttia vakiojakajalla 25 lasketusta vuosilomapalkasta (=rahapalkka).
2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai yrityksessä sovitulla tavalla.