OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Satakunnan ammattikorkeakoulu pyrkii osaltaan kohti yhteistä tavoitetta kaikessa toiminnassaan.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Satakunnan ammattikorkeakoulu toimii yhteistyössä Porin yliopistokeskuksen kanssa tavoitteena edistää ja monipuolistaa Satakunnan korkeakoulujen koulutus-, kehitys- ja tutkimusyhteistyötä ja niiden aluekehitysvaikutusta korkeakoulujen voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen.

SAMK toimii yhteistyössä TTY:n, Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa tavoitteena tuottaa korkean tason tekniikan osaajia Lounais-Suomen teknologiateollisuuden tarpeisiin.

SAMK on toteuttanut tekemiään strategisia valintoja johdonmukaisesti. SAMK on teollisuuskorkeakouluprofiilinsa ja valittujen vahvuus- ja nousevien alojensa mukaisesti panostanut henkilöstö- ja infrastruktuuriresursseja erityisesti automaatioon, robotiikkaan ja tekoälyyn sekä merenkulkuun ja logistiikkaan, jotka ovat myös SAMKin erityistehtäviä Länsi-Suomen alueella. Nämä alat ovat painopisteinä myös strategisissa kansainvälisissä kumppanuuksissa Kiinassa ja Namibiassa.

Matkailun englanninkielinen koulutustoteutus aloitettiin syksyllä 2018. Matkailun opetussuunnitelmaa on tehty yhteistyössä Itämeren alueen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän sekä matkailutoimijoiden kanssa. Matkailun koulutuksessa Itämeren alueen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän sekä matkailutoimijoiden kanssa on ennakoitu koulutustarvetta tutkimuksen avulla. Sen pohjalta alueen korkeakoulut ovat toteuttaneet yhteisen opetussuunnitelman mukaisen pilotin jatkuvan oppimisen koulutuksena alan elinkeinoelämälle.

Yhteisen master-ohjelman työstäminen joidenkin Itämeren alueen korkeakoulujen kanssa on aloitettu yhteistyön ansiosta.

SAMK on suunnannut voimavaroja Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen. SAMK

on vastannut ja vastaa osaajapulaan käynnistämällä kolme kaksivuotista muuntokoulutuksen kokonaisuutta:

1) automaatio, robotiikka ja konetekniikka, 2) ohjelmointi ja 3) rakennustekniikka. Lisäksi SAMK toimii yhteistyökumppanina automaation, robotiikan ja konetekniikan kaksivuotisen diplomi-insinöörikoulutuksen järjestämisessä.

Jo toimivien Robotiikka Akatemian ja Sähkö Akatemian lisäksi syksyllä 2019 alkaa Tekoäly (AI) Akatemia, suunnittelemme myös ilmastonmuutokseen keskittyvää Ilmasto Akatemiaa. SAMK-kampus Rauman yhteydessä toimiva Talous & Tekniikka Akatemia toimii seuraavilla alueilla: logistiikka, tuotantotalous ja - tekniikka, liiketoiminta ja palvelut sekä International Business. Akatemiassa opiskelijat työskentelevät yritysten todellisten ongelmien ja kehityshankkeiden parissa, ja samalla opiskelijat saavat mahdollisuuden opiskella työelämälähtöisesti.

SAMK haluaa toimia yhteistyössä Tampereen ja Turun korkeakoulujen kanssa tavoitteena tuottaa korkean tason osaajia Lounais-Suomen teknologiateollisuuden tarpeisiin. SAMK on panostanut vahvasti yhteistyön syventämiseen Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö on ollut erittäin menestyksekästä ja molempien alueiden työelämää palvelevaa. Erityisiä painopistealueita ovat startup- ja kasvuyrittäjyys sekä yritysten osaamisen kehittäminen digitaalisuudessa ja uusien teknologioiden käyttöönotossa (mm. tekoäly ja digitaalinen valmistus).

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Satakunnan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.

Satakunnan ammattikorkeakoulu uudistaa tutkintonsa ja opetussuunnitelmansa vuonna 2017 työelämää palveleviksi ja monialaisiksi. Opetussuunnitelmista poistetaan päällekkäisyydet.

Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi. Ammattikorkeakoulu lisää opettajien digitaalisten opetusmenetelmien osaamista ja työelämävalmiuksia.

Koulutusta suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä erityisesti kolmen strategisen kansainvälisen kumppanin kanssa: Namibia University of Science and Technology, Zuyd University of Applied Sciences sekä Changzhou University. Lisäksi Namibian ja Kiinan kanssa panostetaan liiketoiminnan mahdollisuuksien luomiseen erityisesti pk- yritysten osalta.

Opetuksen kehittämistä on jatkettu vahvistamalla osaajapoolitoimintaa ja mallintamalla se osaksi opetuksen verkottunutta pedagogista kehittämistä. EXAM-tenttiakvaariot on otettu käyttöön kaikilla kampuksillamme. Ne tarjoavat monipuolisesti mahdollisuudet erilaisten opintojen tenttimiseen joustavia opiskelumahdollisuuksia tukevalla tavalla. EXAM-tenttiakvaarioiden käyttöaste on ollut voimakkaasti kasvava. Olemme edelleen mukana myös mm. korkeakoulujen välistä ristiin tenttimistä kehittävässä hankkeessa. Oppimisanalytiikkaa - Avain Parempaan Oppimiseen AMKeissa -hankkeessa olemme kehittämässä oppimisanalytiikan menetelmiä ja osaamista osana opetuksen ja sen järjestelmien sekä ohjauksen kehittämistä.

SAMK tekee tiivistä yhteistyötä työhallinnon kanssa vastatakseen yritysten tarpeisiin osaavan työvoiman saamiseksi. Käynnistimme yhdessä Satakunnan ELY-keskuksen kanssa joulukuussa 2017 robotiikka- ja automaatioalan muuntokoulutuksen työvoimakoulutuksena. Koulutuksen käynnistämisen mahdollisti vuonna 2017 voimassa ollut poikkeuslainsäädäntö korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittamisesta työvoimakoulutuksena. SAMK on myös mukana koulutuspalvelun tuottajana ELY-keskusten kilpailuttamassa Teknologiateollisuuden yhteishankintakoulutuksen puitesopimuksessa. Puitesopimuksen kautta teknologiateollisuuden eri aloilla toimiville tai alalle rekrytoitaville uusille toimihenkilöille voidaan toteuttaa koulutusohjelmia, joiden sisällöt räätälöidään yritysten ja kohderyhmän tarpeiden mukaisesti.

OKM:n tuella SAMK on käynnistänyt kolme kaksivuotista muuntokoulutuksen kokonaisuutta: 1) automaatio, robotiikka ja konetekniikka, 2) ohjelmointi ja 3) rakennustekniikka. Lisäksi SAMK vastaa muuttuneeseen varhaiskasvatuslakiin Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus -täydentävillä opinnoilla (60 op).

Toisena merkittävänä sovelluksena eri koulutusasteiden välisessä yhteistyössä SAMK vahvistaa alueen automaation ja robotiikan ekosysteemiä käynnistyneellä STEM-toiminnalla. STEM yhdistää alakouluikäisten kerhotoiminnan, yläkoululaisten ja lukiolaisten valinnaiset opinnot sekä ammattiin opiskelevien opinnot osaksi korkeakouluissa tiiviissä yhteistyössä automaatio- ja robottiyritysten kanssa tapahtuvaa opiskelua.

Koulutuskokonaisuudessa hyödynnetään sekä hidasta että nopeaa rekrytointia.

SAMK on yhteistyössä alueen ammatillisten toisen asteen oppilaitosten kanssa toteuttanut NOPSA-hankkeen puitteissa ja osittain hankkeesta saatujen kokemusten perusteella sähkö- ja automaatiotekniikan ja liiketalouden koulutuksissa suoran väylän rakentamista ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. Mallissa tunnistetaan toisen asteen tuottamaa osaamista ja vahvistetaan ammattikorkeakouluopinnoilla viimeisen vuoden opiskelijoiden osaamista siten, että suora polku ammattikorkeakouluun on mahdollinen. Xxxxxx ansiosta opiskelijoilla on enimmillään lähes puolen vuoden ammattikorkeakouluopinnot suoritettuna korkeakouluopintoja aloitettaessa.

SAMK on mukana LIVE-hankkeessa, jossa kehitetään lukiossa olevien mahdollisuutta opiskella lukion aikana ammattikorkeakoulussa. SAMK toteuttaa ammattikorkeakouluopintoja myös yksittäisten lukioiden kanssa siten, että opiskelijat suorittavat osana lukio-opintojaan SAMKin opintojaksoja. Liiketaloudessa tarjotaan mm. yrittäjyyttä, taloushallintoa ja kansantaloutta Porissa toimiville lukioille. Porilaisten lukioiden kanssa käynnistetään lukuvuonna 2019-2020 polkuopintopaketti, jonka suorittamalla ansaitsee tutkinto- opiskeluoikeuden ilman valintakoetta tai todistusvalintaa.

Sosiaali- ja terveysalalla uusi simulaatiokeskus on mm. mahdollistanut monialaisen sote-simulaatio- opetuksen pilotoinnin yhdessä Satasairaalan, Perusturvan, Diakin ja Turun Yliopiston kanssa. Hoitotyön koulutusohjelma aloitettiin kansainvälisenä The Degree Programme in Nursing -koulutusohjelmana syksyllä 2017. Uusia neuvotteluita käydään mm. Beijing City Universityn kanssa. Kuntoutuksen englanninkielinen koulutustoteutus aloitettiin syksyllä 2018. Koulutus muistisairauksien ehkäisemiseksi käynnistetään syksyllä 2018 ja täydennyskoulutusta on tilattu lisää keväälle 2019. Lisäksi lukioiden kanssa käydään keskusteluita opinnoista, jotka tukevat opiskelijaa siirtymisessä korkeakouluopiskeluun kirjoitusten jälkeen. Sosiaali- ja terveysalalla on rakennettu hoitotyön avoin polku lukio-opiskelijoille, jotka voivat suorittaa yli 45 op kokonaisuuden lukio-opintojen aikana. Tällä tarjotaan mahdollisuus opintojen etukäteissuorittamiseen ja tutkinto-opiskelemiseen suoraan kirjoitusten jälkeen.

Tekniikan alalla Live - Lisää vetovoimaa -hankkeessa tavoitteena on kasvattaa Lounais-Suomessa tekniikan koulutusalojen vetovoimaa ja edistää koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. SAMKin koulutusaloista hankkeessa mukana ovat rakennusala, sähköala, kone- ja tuotantotekniikka, talotekniikka sekä yhdyskuntatekniikka. Hankkeessa lisätään opiskelijoiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön osallistumista koulutusmarkkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehitetään heidän osaamistaan markkinoinnissa ja yritysyhteistyön toteuttamisessa. Hankkeessa otetaan sukupuolinäkökulma huomioon niin koulutusten markkinoinnissa kuin toteutuksessa - tavoitteena on innostaa lisää tyttöjä tekniikan aloille.

Hankkeessa tavoitteiden toteuttamiseksi toimenpiteet jaetaan kolmeen toimenpidekokonaisuuteen, jotka ovat

1) VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeessa kehitettyjen markkinointi- ja vetovoimatoimintamallien pilotointi ja juurruttaminen muilla kuin kone- ja tuotantotekniikan alalla sekä edelleen kehittäminen laajasti tekniikan aloilla,

2) kouluasteiden ja koulutusalojen välisten siirtymien sekä työelämään siirtymisen sujuvoittaminen

3) opetus- ja ohjaushenkilöstön vahva osallistaminen vetovoimaisuuden kasvattamiseen.

Kaikkia toimenpidekokonaisuuksia ja niissä kehitettävien mallien toimivuutta arvioidaan suhteessa vetovoimaisuuden kasvamiseen. 1.4.2018 alkanut ja 31.7.2020 päättyvä hanke toteutetaan Lounais-Suomen koulutuksenjärjestäjien tiiviinä yhteistyönä.

Lisäksi erityisesti luonnontieteellisten linjojen kanssa on rakennettu opintokokonaisuuksia esimerkiksi

kemian ja fysiikan laboraatioiden opettamiseksi SAMKin toimesta ja infraa hyödyntäen avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Laajempi keskustelu Länsi-Suomen lukioiden kanssa on käynnissä korkeakoulu

- lukio -yhteistyöstä. Tavoitteena on se, että syksystä 2019 alkaen lukiolaisilla on HILL-oppimisympäristön avulla mahdollisuus tutustua yksittäisiin opintojaksoihin ja suorittaa samalla lukion oppimäärään kuuluvia opintoja.

Opintojaan nopeuttamaan ja korkeakouluopintojen vaativuuteen tutustumaan pääsee SAMKissa nyt kahdessa perustutkintokoulutuksessa ja yhdessä master-koulutuksessa valintakurssin avulla. Valintakurssi vie opiskelijan osaamista eteenpäin ja tukee siten jatkuvaa oppimista. Saadessaan opiskelupaikan opiskelija on jo valintavaiheessa suorittanut opintojakson tutkinnosta. Vuodesta 2020 lukien SAMKissa on jokaisessa koulutusohjelmassa mahdollisuus avoimen polun kautta täydentää osaamistaan, saada uutta osaamista ja päästä jopa korottamaan tutkintotasoaan korkeakoulututkinnoksi.

Zuyd University of Applied Sciencesin kanssa strateginen kumppanuus on päättynyt. Jatkossa pyritään 3 - 5 strategiseen kansainväliseen kumppanuussopimukseen. Kumppanuuksia halutaan lisätä erityisesti Baltian alueelle.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulun TKI-hankkeiden määrä kasvaa ja yli puolet ammattikorkeakoulun hankevolyymista on kansainvälisiä vuoteen 2020 mennessä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen,

tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

Satakunnan ammattikorkeakoulu on sitoutunut nostamaan seuraavat vahvuus- ja nouseviin aloihin liittyvät osaamiskeskittymät kansainvälisesti korkealle tasolle: automaatio ja robotiikka, merenkulku, ikääntyvien palvelut.

SAMK Strategia #2022 mukaisesti SAMK on sitoutunut rakentamaan ja vetämään innovaatioympäristöjä, kehittämisverkostoja ja kansainvälisiä osaamiskeskittymiä. Erityisesti SAMK synnyttää osaamiskeskittymiä vahvuusaloihin ja nouseviin aloihin liittyen:

1. Automaatio, robotiikka ja tekoäly (vahvuusala): SAMK Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen vahvistajana

Siltasopimuksen mukaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden ja yritysten kasvunäkymä edellyttää mittavia investointeja infrastruktuuriin, merkittävää lisätyövoiman palkkaamista sekä lisäpanostuksia huippuosaamiseen. Paikallisen kriittisen osaamispääoman rakentaminen on elintärkeää teknologiateollisuuden valmistautuessa globaalin kilpailun seuraavaan aaltoon. Alueen teknologiateollisuuden kasvupotentiaalin realisoiminen edellyttää koulutuksen ja tutkimuksen resurssien lisäystä. Teknologiayritysten toimintaympäristö on kyettävä luomaan sellaiseksi, että ne voivat kasvaa ja kehittyä. Avoimen innovaatiotoiminnan eri muotojen vahvistuessa tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttö ja tarve yhteiskäytölle kasvaa. Suomen korkealaatuisen osaamispotentiaalin hyödyntämiseksi on välttämätöntä muodostaa isompia kansainvälisesti kilpailukykyisiä alustoja, jotka houkuttelevat myös kansainvälisiä asiakkaita.

Satakunnassa on ainutlaatuinen yli 100 yrityksen automaation, robotiikan, sensoriteknologian ja tekoälyn Robocoast-yrityskeskittymä, jossa yrityksillä on homogeenista osaamispohjaa, joka mahdollistaa yhteiset tavoitteet. Yrityskeskittymä hakee synergiasta yhteistä kilpailuetua. Muualla Suomessa ei ole vastaavaa yrityskeskittymää.

SAMK on perustanut Porin kampukselle yhdessä Tampereen yliopiston (Porin yliopistokeskus) kanssa RoboAI Centerin (tutkimus- ja tuotekehityskeskus) tukemaan Robocoast-yritysverkoston osaamisen ja teknologisten tuote- ja palveluratkaisujen kehittämistä. Keskuksen toiminnan ytimenä tulevat olemaan SAMKin automaation ja robotiikan tutkimusryhmä, SAMKin tekoälyn tutkimusryhmä, Tampereen yliopiston data-analytiikan tutkimusryhmä ja SAMKin Akatemiat. Korkeakoulujen ja yritysten yhteiskäyttölaboratorioon tehdyt ja tehtävät mittavat laiteinvestoinnit tukevat ekosysteemin kehittymistä.

RoboAI:ta hyödyntävät sekä suomalaiset että kansainväliset yritykset ja sen läheisyyteen tavoitellaan sijoittuvan yritysten omia tuotekehitysyksiköitä. Prizztech Oy kehittää ja koordinoi ekosysteemin kansainvälistä T&K-alustaa, jota Robocoast-yritykset, EU:n Digital Innovation Hub -osaajaverkosto ja Kiinan Made in China 2025 -kehitysohjelma voivat hyödyntää. Osana RoboAI:ta, SAMK on perustanut Akatemioita, joissa koko tutkinto-opiskelu on kytkettynä yritysten tuote- ja palvelukehitysprojekteihin tai työn opinnollistamiseen. Ensimmäisenä perustettiin Robotiikka Akatemia vuonna 2017 ja sen jälkeen Sähkö Akatemia ja Tekoäly Akatemia. Akatemiat kannustavat myös opiskelijayrittäjyyteen ja startup-toimintaan osana opiskelua.

2. Ikääntyvien palvelut (vahvuusala): Tulevaisuuden sairaalan innovaatioalusta ja muistihyvinvointiverkosto

Satakunnassa tehdään tulevaisuuden sairaalaa. Kehittämisen ytimessä on digitaalinen palvelujärjestelmä. Tulevaisuuden sairaalassa asiakkaita/potilaita palvellaan mahdollisimman paljon muualla kuin sairaalan tiloissa, joko kotona digitaalisesti tai lähellä kotia osana maakunnallista palvelujärjestelmää. Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satasairaalan kanssa on käynnistetty useista digitalisaatio-, robotiikka- ja tekoälyprojekteista koostuva hankekokonaisuus kohteina mm. itsehoito, kotimittaukset, nuorten mielenterveys, kuntoutusrobotit, sairaalainstrumenttien 3D-tulostus, biopankin ja datajärven hyödyntäminen ja leikkaussalien käytön tehostaminen. Toimintaa vahvistaa SAMKin osaaminen automaatiossa, robotiikassa, tekoälyssä ja hyvinvointiteknologiassa.

SAMK on myös käynnistänyt muistihyvinvointiverkoston, jossa keskitytään elämänkaaren eri vaiheiden aivoterveyden ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn TKI-toiminnan kehittämiseen. Kokeilimo-toiminnassa tarjotaan alueen yrittäjille mahdollisuuksia testata muistia ja muistisairaan ihmisen kotona asumista tukevaa apuväline- ja turvateknologiaa. Toimintaa toteutetaan SAMKin palvelukeskus Soteekissa.

3. Merenkulku (vahvuusala): Älykkään merenkulun testausympäristön kehittäjä ja tarjoaja

Merenkulun kehittämisen ytimessä on älykkään merenkulun ja siihen liittyvän koulutuksen sekä oppimis- ja testausympäristön kehittäminen. Rauman alueelle on kehittymässä laaja älykkään merenkulun kehittämislaboratorio, jossa on mukana laaja joukko yksityisiä ja julkisia toimijoita, esim. älykäs satama (Rauman Satama Oy), älyväylä-hanke (Liikennevirasto), Eurajoen edustan Jaakonmeren testausalue (DIMECC Oy) sekä älykkään merenkulun järjestelmäkehittäjä ja -valmistaja (Rolls-Royce Ltd.).

Kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä näiden alueen toimijoiden kanssa osana toisen asteen kouluttajan WinNovan kanssa muodostettua Rauma Maritime Training Centeriä.

SAMK käynnisti syksyllä 2017 kansainvälisen Sea Captain bachelor-ohjelman. Kansainvälinen koulutuksen kehittämistyö on laajentunut Namibiaan ja Etelä-Afrikkaan. SAMK vetää kansainvälistä merenkulun kyberturvallisuuden hanketta. SAMKin uuteen simulaattorikokonaisuuteen rakennetaan etäohjauksen kehittämis- ja testausjärjestelmä, jota suoraan voidaan hyödyntää myös tulevaisuuden autonomisen merenkulun TKI-toimintaan sekä merikapteenien koulutukseen.

4. Matkailuliiketoiminta (nouseva ala): Luontoon liittyvän matkailu- ja palveluliiketoiminnan kehittäjä

Matkailuliiketoiminnan painopistealueeksi on valittu luontoon liittyvä matkailu- ja palveluliiketoiminta ja tämä erityisesti kansainvälisenä toimintana. Suomeen suuntautuvan kansainvälisen matkailun ennätyksellisen kasvun myötä ala tarvitsee kansainvälisiä osaajia. SAMK vetää Itämeren alueen verkostoja matkailussa ja vihreässä yrittäjyydessä (biotalouden palveluliiketoiminta). Lisäksi SAMK on vahvana toimijana mukana temaattisissa verkostoissa: ColdCoastCollective (pohjoisten merialueiden rannikkomatkailuverkosto), TURID (Nordic-Baltic verkosto: matkailu, kulttuuri, vapaa-aika) sekä ICRT (kansainvälinen vastuullisen matkailun verkosto).

SAMK aloitti syksyllä 2018 kansainvälisen matkailun bachelor-ohjelman, jonka myötä kansainvälinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyö ovat laajenemassa. Lähitulevaisuudessa vahvuusalue a) laajentaa SAMKin Itämerellä vetämiä verkostoja Euroopan laajuisiksi, b) yhdistää toimintaa ja huippuosaajia

Itämerellä perustamalla "Nordic-Baltic Tourism Academyn" sekä c) kansainvälistää opetussuunnitelmia EU:ssa perustamalla kansainvälisen Master-ohjelman ja lisäämällä alemman tutkinnon yhteistoteutuksia.

5. Logistiikka (nouseva ala)

Logistiikka nousevana kasvualana on linjattu kehittymään digitalisoituminen edellä. Se on selkeästi yritysten tahto ja tarve tehdyn logistiikkaselvityksen mukaan. Ala kehittyy voimakkaasti teknologian suomia mahdollisuuksia hyödyntäen, ja SAMK haluaa olla mukana edelleen Suomen monipuolisimpana logistiikkakouluttajana tarjoamassa laaja-alaista osaamista. Kahdella kielellä ja osin kokonaan verkon välityksellä tapahtuva koulutus tuovat alalle osaamista myös maan rajojen ulkopuolelta. Logistiikassa on yhdistetty logistinen, tuotantotekninen, talous- sekä liiketoimintaosaaminen. Raumalla aloittanut Talous & Tekniikka Akatemia tarjoaa yrityksille tilaisuuden työskennellä tulevaisuuden osaajien kanssa ja samalla opiskelijalle mahdollisuuden opiskella työelämälähtöisesti.

Logistiikan tutkimusryhmän tutkimus keskittyy 1. materiaalivirtojen ja toimitusketjun hallintaan 2. toimitusketjun riskien hallintaan 3. ekologisiin kuljetuksiin sekä 4. meri- ja satamalogistiikkaan. Näillä aloilla yritysten kanssa toteutetut projektit tähtäävät uusien logististen ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseen.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

SAMKin voimassa oleva henkilöstösuunnitelma sisältää laajasti koko henkilöstön kehittämistä, työhyvinvointia, tasa-arvoa ja moniarvoisuutta koskevia linjauksia. Strategiassa erityisesti tavoitteeksi asetetut kansainväliseen toimintaan suunnatut panostukset ovat työn alla. Näihin kuuluu muun muassa kansainvälisesti arvostettujen asiantuntijoiden kasvattaminen kaikille valituille vahvuus- ja nouseville aloille. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinnissa keskitytään erityisesti strategisiin valintoihin ja osaamiskartoituksiin perustuen lisätään koulutuspanostusta erityisille strategian toteutumista tukeville tarvealueille, kuten kieli- ja kulttuurikoulutuksiin kansainvälisyyden lisääntyessä tutkintokoulutuksessa.

Työhyvinvoinnin arvioinnissa ja kehittämisessä käytetään työterveyshuollon tarjoamaa arviointityökalua (Työterveyslaitoksen ParTy - Parempi Työyhteisö -kysely), joka antaa vertailutietoa työhyvinvoinnin tilanteesta myös suhteessa muihin koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioihin.

Korkeakoulun toimintaa on entistä enemmän suunnattu koko henkilöstöä ja opiskelijoita kuulevaan suuntaan.

Esimerkiksi yhteistoimintaneuvottelukunnan roolia on terävöitetty ja se kokoontuu kuukausittain käsittelemään henkilöstöä tai koko SAMKia yleisesti koskevia asioita. Lisäksi sekä henkilökuntaa että opiskelijoita osallistetaan entistä enemmän kaikkeen kehittämistoimintaan. Myös tähän liittyen on syksyllä 2018 käynnistetty opiskelijoiden palautejärjestelmien uudistaminen.

SAMKin strategian mukaisesti kaikki tarkoituksenmukaiset palvelut digitalisoidaan. Palvelujen digitalisointi on toteutettu samalla portaalityökalulla. Digitaalisuus on mahdollistanut palvelujen saavutettavuuden koko korkeakouluyhteisölle ajasta ja paikasta riippumattomatta. Asioita tehdään itsepalveluna; enemmän samassa ajassa ja laadukkaammin. Tätä kirjoitettaessa korkeakouluyhteisön käyttöön on kahdessa vuodessa digitalisoitu 60 palvelua, esimerkkeinä uuden työntekijän tarvitsemien laitteiden, oikeuksien, palveluiden yms. tilaaminen, palautteen antaminen ja digitaalisen allekirjoitusprosessin hoitaminen, esimerkiksi opinnäytetyösopimusten allekirjoittaminen.

3. SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Satakunnan ammattikorkeakoulu painottaa toiminnassaan teollisuuden uudistumista ja uusiutumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa kansainvälistyminen sekä koulutuksessa että tutkimuksessa.

SAMK on alueen suurimpana ja monipuolisimpana koulutus- ja tutkimuskeskittymänä sitoutunut toimimaan alueen innovatiivisen toiminnan veturina, kansainvälistäjänä ja yrittäjyyden edistäjänä.

Satakunnan ammattikorkeakoulu toteuttaa tehtäväänsä ja teollisuuskorkeakoulu-profiiliaan valitsemillaan vahvuus- ja nousevilla aloilla. SAMK on laatinut itselleen toimenpideohjelman, jota noudattamalla työmme etenee suunnitelmallisesti. Toimenpideohjelman yksittäiset toimenpiteet ohjaavat jokapäiväistä työskentelyä. Toimenpideohjelma kytkee erityisellä tavalla strategian, strategian toimenpiteet (toimenpideohjelma), toimenpiteiden seurannan ja uuden ISO 9001 2015 -standardin mukaisen laatujärjestelmän yhdeksi johtamisjärjestelmäksi ja johtamisprosessiksi.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat automaatio ja teollisuus 4.0, merenkulku sekä ikääntyvien palvelut. SAMKin nousevia aloja ovat älykäs vesi- ja energiateknologia, matkailuliiketoiminta sekä logistiikka.

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat automaatio, robotiikka ja tekoäly (aik. automaatio ja teollisuus 4.0), merenkulku sekä ikääntyvien palvelut. SAMKin nousevia aloja ovat älykäs vesi- ja energiateknologia, matkailuliiketoiminta sekä logistiikka.

SAMKin valitsemat teollisuuskorkeakoulu-profiilia tukevat vahvuus- ja nousevat alat ovat huomion kohteena kaikessa toiminnassa ja kehittämisessä. Strategiaa tukeva toimenpideohjelma keskittyy muun muassa näiden alojen edistämiseen sekä henkilöstöä rekrytoitaessa ja kehitettäessä että toiminnan sisältöä ja menettelyjä laadittaessa. Toimenpideohjelman yksittäiset toimenpiteet ohjaavat vahvuus- ja nousevien alojen jokapäiväistä työskentelyä. Automaatio, robotiikka ja tekoäly -vahvuusalalla on luotu automaation ja robotiikan innovaatioekosysteemi, jonka keskeisiä työkaluja ovat Robocoast-yritysverkosto, RoboAI Center (tutkimus- ja tuotekehityskeskus) ja Robotiikka, Sähkö ja Tekoäly Akatemiat. Porin uudelle kampukselle tehdyt mittavat laiteinvestoinnit tukevat osaamiskeskittymän kehittymistä. Siltasopimuksen mukaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden ja yritysten kasvunäkymä edellyttää mittavia investointeja infrastruktuuriin, merkittävää lisätyövoiman palkkaamista sekä lisäpanostuksia huippuosaamiseen. RoboAI Centeriä hyödyntävät sekä suomalaiset että kansainväliset yritykset ja sen läheisyyteen tavoitellaan sijoittuvan yritysten omia tuotekehitysyksiköitä.

Ikääntyvien palvelut -vahvuusalalla painopistealueeksi on asetettu Tulevaisuuden sairaalan innovaatioalustan kehittäminen sekä muistihyvinvointi. Satakunnassa tehdään tulevaisuuden sairaalaa. Kehittämisen ytimessä on digitaalinen palvelujärjestelmä. Tulevaisuuden sairaalassa asiakkaita/potilaita palvellaan mahdollisimman paljon muualla kuin sairaalan tiloissa, joko kotona digitaalisesti tai lähellä kotia osana maakunnallista palvelujärjestelmää. Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satasairaalan kanssa on käynnistetty useista digitalisaatio-, robotiikka- ja tekoälyprojekteista koostuva hankekokonaisuus. SAMK on myös käynnistänyt muistihyvinvointiverkoston, jossa keskitytään elämänkaaren eri vaiheiden aivoterveyden ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn TKI-toiminnan kehittämiseen. Kokeilimo-toiminnassa tarjotaan alueen yrittäjille mahdollisuuksia testata muistia ja muistisairaan ihmisen kotona asumista tukevaa apuväline- ja turvateknologiaa. Toimintaa toteutetaan SAMKin palvelukeskus Soteekissa.

Ikääntyvien palvelut -vahvuusalaa tukee Automaation, robotiikan ja tekoälyn -vahvuusalaan sisältyvä hyvinvointiteknologian tutkimus ja tuote- ja palvelukehitys, mistä SAMKilla on vahvaa kansainvälistä osaamista ja näyttöjä.

Matkailuliiketoiminta on nouseva ala, jossa painopistealueeksi on valittu luontoon liittyvä matkailu- ja palveluliiketoiminta ja tämä erityisesti kansainvälisenä toimintana. SAMK vetää tällä hetkellä Itämeren alueen verkostoja matkailussa ja vihreässä yrittäjyydessä (biotalouden palveluliiketoiminta). Lisäksi SAMK on vahvana toimijana mukana temaattisissa verkostoissa: ColdCoastCollective (pohjoisten merialueiden rannikkomatkailuverkosto), TURID (Nordic-Baltic verkosto: matkailu, kulttuuri, vapaa-aika) sekä ICRT (kansainvälinen vastuullisen matkailun verkosto). Lähitulevaisuudessa vahvuusalue a) laajentaa SAMKin

Itämerellä vetämiä verkostoja Euroopan laajuisiksi, b) yhdistää toimintaa Itämerellä ja ottaa johtavan korkeakoulun asema alueella perustamalla "Nordic-Baltic Tourism Academyn" sekä c) kansainvälistää opetussuunnitelmia EU:ssa perustamalla kansainvälisen maisteriohjelman ja kasvattamalla alemman tutkinnon kansainvälistä yhteistyötä.

Logistiikka nousevana kasvualana on linjattu kehittymään digitalisoituminen edellä. Se on selkeästi yritysten tahto ja tarve tehdyn logistiikkaselvityksen mukaan. Ala kehittyy voimakkaasti teknologian suomia mahdollisuuksia hyödyntäen, ja SAMK haluaa olla mukana edelleen Suomen monipuolisimpana logistiikkakouluttajana tarjoamassa laaja-alaista osaamista. Kahdella kielellä ja osin kokonaan verkon välityksellä tapahtuva koulutus tuovat alalle osaamista myös maan rajojen ulkopuolelta. Logistiikassa on yhdistetty logistinen, tuotantotekninen, talous- sekä liiketoimintaosaaminen. Raumalla aloittanut Talous & Tekniikka Akatemia tarjoaa yrityksille tilaisuuden työskennellä tulevaisuuden osaajien kanssa ja samalla opiskelijalle mahdollisuuden opiskella työelämälähtöisesti.

Logistiikan -tutkimusryhmän tutkimus keskittyy 1. materiaalivirtojen ja toimitusketjun hallintaan 2. toimitusketjun riskien hallintaan 3. ekologisiin kuljetuksiin sekä 4. meri- ja satamalogistiikkaan. Näillä aloilla yritysten kanssa toteutetut projektit tähtäävät uusien logististen ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseen.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	890
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	20
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	310
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	285
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	275
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	103

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.9.2018. SAMK vastaa muuttuneeseen varhaiskasvatuslakiin Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus -täydentävillä opinnoilla (60 op).

SAMKista valmistuneiden työllistyminen on ollut erittäin hyvällä tasolla jo useiden vuosien ajan. Satakunnan maakunnassa korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta on alhainen verrattuna muihin maakuntiin.

Korkeakoulutettujen osaajien tarve on maakunnassa suuri ja alueen korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden

ja elinvoiman kannalta XXXXxx rooli erittäin merkittävä. Työttömien määrä suurimmilla koulutusaloilla (insinööri, sairaanhoitaja, tradenomi) on laskenut jo pitkään ja alueen yrityksillä on rekrytointivaikeuksia. Nämä osoittavat nykyisten koulutusmäärien olevan riittämättömät.

SAMK on saanut automaation, rakennustekniikan ja ohjelmoinnin muuntokoulutusrahoitusta. SAMK tulee hakemaan erityisavustusta sairaanhoitajien koulutusmäärän lisäämiseen. Näillä helpotetaan työvoiman saatavuutta.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 30 650 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 27 588 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 200 000 euroa vuonna 2017, 1

100 000 euroa vuonna 2018, 1 100 000 euroa vuonna 2018 ja 1 100 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Lounais-Suomen elinkeinoelämän edistämiseksi tehtävä korkeakouluyhteistyö ja muu korkeakouluyhteistyö (esim. Satakorkea)

- Koulutuksen uudelleen järjestelyt

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Työelämäyhteistyömallien ja yrittäjyyden kehittäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 1 862 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Valintakoekurssien määrää lisätään. Logistics, Industrial Management ja Business Management and Entrepreneurship -koulutusohjelmat ottavat käyttöön valintakoekurssit vuonna 2019.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxxx Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxx

Johtaja Rehtori