VIITASAAREN KAUPUNGIN JA PIHTIPUTAAN KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS
Hyväksytty:
Viitasaaren kaupunginvaltuusto 9.12.2019 § 78
Pihtiputaan kunnanvaltuusto 16.12.2019 § 107
VIITASAAREN KAUPUNGIN JA PIHTIPUTAAN KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS
Tämän sopimuksen osapuolina ovat Pihtiputaan kunta ja Viitasaaren kaupunki, jotka sopivat tällä sopimuksella yhteisestä palvelutuotannosta. Yhteisestä palvelutuotannosta käytetään nimeä Wiitaunioni.
Tämän sopimuksen tarkoituksena on varmistaa sopimuskuntien menestys tulevaisuudessa.
Sopimuskunnat toteuttavat tasa-arvoiselta pohjalta vapaaehtoisin toimin ja päätöksin kuntalain 76 §:n mukaista kuntien välistä yhteistyötä ja sopivat yhteistyöstä seuraavaa:
1 VISIO
Yhteistyön tavoitteena on edistää koko alueen elinvoimaa ja aluetaloutta sekä kehittää ja tehostaa sopimuskuntien palvelutuotantoa toimintatapoja ja -prosesseja uudistaen ja henkilöstön osaamista kehittäen. Kumpikin kunta vastaa oman alueensa elinvoiman kehittämisestä.
2 YHTEISTYÖN YLEISET PERIAATTEET
• Yhteistyösopimuksen itsenäiset kunnat keskittyvät kansalaiskunnan tehtäviin ja hyödyntävät oman kunnan ja kuntien yhteisiä vahvuuksia sekä ohjaavat palvelukunnan palvelutuotantoa.
1
• Kuntien hyvinvointia edistetään demokraattisesti ja tasapuolisesti.
• Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet turvataan ja niitä kehitetään.
• Palvelutuotannon johtaminen ja hallinto organisoidaan tässä sopimuksessa sovitun kuntien välisen työnjaon mukaisesti. Palvelutuotantoa ohjataan sopimuksilla.
• Palvelutuotanto organisoidaan asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien pohjalta.
• Palvelutuotantoa yhtenäistetään ja tehostetaan kestävän ja tasapainoisen talouden varmistamiseksi.
• Palvelustrategia ja sen mukaiset palvelusopimukset ohjaavat palvelujen järjestämistä ja tuotantoa.
3 YHTEISTYÖN SISÄLTÖ
Yhteistyö koskee perusturvaa, sivistys- ja teknistä tointa sekä hallinnon tukipalveluja. Palvelutuotannon tuottamisvastuu ja henkilöstö jaetaan kuntien kesken seuraavasti:
• Pihtipudas: sivistystoimi, tukipalvelut
• Viitasaari: perusturva sekä tekninen toimi
Työnjaon mukaisesti kumpikin kunta järjestää oman vastuunsa mukaiset palvelut kummankin peruskunnan edellyttämässä laajuudessa sovitulla laatu- ja kustannustasolla.
4 TOIMIELIMET
Yhteistyökokonaisuuden muodostaa Viitasaari - Pihtipudas -kuntapari.
Yhteistyötä ohjaa hallitusten yhteiskokous. Hallitusten yhteiskokouksia järjestetään vähintään 4 kertaa vuosittain. Hallitusten yhteiskokousten puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain kuntien välillä. Yhteiskokouksen puheenjohtajan valitsee kulloinkin puheenjohtajuusvuorossa oleva kunta.
Yhteistyötä koordinoi ja valmistelee hallitusten yhteiskokouksiin työvaliokunta, johon kuuluvat kummankin kunnan valtuuston puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii kuntajohtaja vuorovuosin.
Työvaliokunnan sihteeri asetetaan puheenjohtajavuorossa olevasta kunnasta.
Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella kuntien hallitusten yhteiskokoukselle asioita, jotka käsittelevät:
- Kuntaparin strategian toteuttamista ja seurantaa
- Talouden suunnittelua ja seurantaa
- Yhteistyön kehittämistä
- Palveluyhteistyöhön liittyviä hankkeita ja linjauksia
- Toimia yhteistyön uudistamisen koordinoimiseksi
- Tilaajan ja tuottajan yhteistyön kehittämistä ja arviointia
Yhteisenä kansalaiskunta- ja palvelukuntatoimintojen organisoijana ja koordinoija toimii johtoryhmä, jonka jäseninä ovat kuntajohtajat, kuntasihteerit ja toimialajohtajat. Johtoryhmän tehtävät hyväksyy hallitusten yhteiskokous. Johtoryhmätyöskentelyllä koordinoidaan kansalaiskuntien ja palvelukunnan yhteistoimintaa.
Työjaon mukaisesti kunnat asettavat omaan organisaatioonsa palveluja tuottavan kuntalain 77 §:n mukaisen yhteislautakunnan, johon tulee 8 jäsentä, neljä kummastakin kunnasta. Perusturvan yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen mukaan perusturvalautakunnan puheenjohtaja on Viitasaarelta ja varapuheenjohtaja Pihtiputaalta. Sosiaali- ja terveystoimen osalta on laadittu erillinen yhteistoimintasopimus, jossa on sovittu perusturvalautakunnan jäsenmäärästä.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja on Pihtiputaalta ja varapuheenjohtaja Viitasaarelta. Teknisen lautakunnan puheenjohtajuuksia kierrätetään kuntaparin kunnissa kuntalain säätämien toimikausien puitteissa. Jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet.
Hallitusten yhteiskokouksiin kutsutaan tarvittaessa henkilöstön edustaja molemmista kunnista.
Lautakunnat ovat Wiitaunionin tuottajalautakuntia, perusturvalautakunnalla on kaksoisrooli, yhteistoiminta-alueella perusturvalautakunta toimii myös tilaajalautakuntana. Tuotannon ja palvelusopimuksen toteuttamisen lisäksi lautakunta vastaa erityisesti taloudesta ja toiminnan jatkuvasta kehittämisestä. Kehittämisessä keskeistä on uusien tuotantotapojen soveltaminen ja käyttöönotto. Talouden ja toiminnan raportointi toimenpide-esityksineen annetaan hallituksille palvelusopimusseurannan yhteydessä.
Isäntäkunta voi käyttää kuntalain 92 §:n mukaista otto-oikeutta kuultuaan toista osapuolta.
5 HENKILÖSTÖ
Yhteislautakunnan alaisina viranhaltijoina toimivat toimialajohtajat. Henkilöstö on kuntien palveluksessa seuraavanlaisesti:
Viitasaari
- perusturvan henkilöstö
- Viitasaaren lukion opettajat
- Viitasaaren musiikkiopiston opettajat
- sivistystoimen henkilöstö/ Viitasaari (pl aluekirjasto)
Pihtipudas
- tukipalveluiden henkilöstö
- sivistystoimen henkilöstö/ Pihtipudas (pl. Viitasaaren lukion ja musiikkiopiston opettajat)
- Wiitaunionin aluekirjasto
- teknisen toimen henkilöstö/ Pihtipudas
Sopimuksen liitteenä luettelo Pihtiputaan kunnan alaisuudessa olevista vakinaisista palvelussuhteista ja Viitasaaren kaupungin alaisuudessa olevista palvelussuhteista 31.10.2019 tilanteen pohjalta.
Yhteisiä viran- ja toimenhaltijoita ovat seuraavat palvelussuhteet:
Perusturvan toimialajohtaja/ Viitasaari 60 % ja Pihtipudas 40 % Perusturvan palvelujohtajat/ Viitasaari 60 % ja Pihtipudas 40 % Perusturvan kanslisti/ Viitasaari 60 % ja Pihtipudas 40 %
Muut yhteiset viran-ja toimenhaltijat/ %-osuus työajan mukaan ja voi vaihdella vuoden sisällä sen mukaan, miten esimies työvoimaa liikuttelee kuntien välillä
Perusturvan toimialajohtajan ja kanslistin kustannuksia laskutetaan Xxxxxxxxxx 13 %. Sivistystoimen toimialajohtaja/ Viitasaari 60 % ja Pihtipudas 40 %
Sivistystoimen kanslisti/ Viitasaari 42 % ja Pihtipudas 58 % Aluelukion rehtori/ Viitasaari 50 % ja Pihtipudas 50 % Viitaseudun opiston rehtori/ Viitasaari 75 % ja Pihtipudas 25 %
Viitaseudun opiston opettaja (kans.opisto)/ Viitasaari 70 % ja Pihtipudas 30 % Viitaseudun opiston suunnittelijaopettaja/ Viitasaari 45 % ja Pihtipudas 55 % Hyvinvointikoordinaattori/ Viitasaari 20 % ja Pihtipudas 80 %
Vapaa-aikatoimen kanslisti/ Viitasaari 70 % ja Pihtipudas 30 %
Teknisen toimen toimialajohtaja/ Viitasaari 60 % ja Pihtipudas 40 % Yhdyskuntatekniikan päällikkö/ Viitasaari 40 % ja Pihtipudas 60 % Ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö/ Viitasaari 60 % ja Pihtipudas 40 % Kiinteistöpäällikkö/ Viitasaari 60 % ja Pihtipudas 40 % Aluearkkitehti/ Viitasaari 25 % ja Pihtipudas 75 %
Henkilöstöä koskee kilpailuttamisessa yleiset liikkeen luovutuksen säädökset, normaalit tuotannollisista ja taloudellisista syistä aiheutuvat uudelleen sijoitusvelvollisuudet sekä yhteistyösopimuksen soveltuvat kohdat.
6 TALOUDEN OHJAUS JA KUSTANNUSTEN JAKO
Talouden ohjausta kehitetään tavoitteellisempaan ja raamibudjetoinnin suuntaan.
Kunnat jakavat pääsääntöisesti palvelutuotannon kustannukset käytön mukaan aiheuttamisperiaatteella.
- kirjanpito, talous- ja tietohallintojohtaja, vs henkilöstösihteeri/ kustannukset jaetaan kirjanpitotositteiden suhteessa kaikille kustannuspaikoille
- tietohallinnon ja hallinnon tukipalveluiden kustannukset jaetaan päätteiden suhteessa kustannuspaikoille
- palkat jaetaan palkkatositteiden suhteessa kustannuspaikoittain
- yhteisten viran- ja toimenhaltijoiden palkkakustannukset laskutetaan sopimuskunnalta paitsi perusturvassa, jossa ne jaetaan suoraan kustannuspaikoille
Yhteisesti jaettavien kustannusten jakoperusteet päätetään vuosittain talousarvioiden yhteydessä yhtenevällä päätöksellä.
Palveluita tuotetaan kustannustehokkaasti ja kustannuksen seurantaa kehitetään systemaattisesti sekä reaaliaikaisesti.
Lautakunnat ja toimialajohtajat vastaavat palvelusopimusten mukaisesta toiminnasta ja raportoivat poikkeamisesta välittömästi.
7 LAATU JA ARVIOINTI
Palvelujen laadun arvioinnin suorittaa yhteislautakunta kuntien yhteisesti hyväksyttyjen arviointikriteereiden mukaan.
Palvelusopimusten laadun ja tuottavuuden arviointikriteerit määritellään palvelusopimuksissa.
8 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN
Tämä sopimus on astunut voimaan 1.1.2013 ja päivitettynä tulee voimaan 1.1.2020.
Sopimus on voimassa määräajan toistaiseksi. Irtisanomisaika on irtisanomisvuotta seuraavan täyden kalenterivuoden loppu. Sopimuksen irtisanomisen tulee tapahtua kesäkuun loppuun mennessä.
Mikäli sopimus irtisanotaan, henkilöstö siirretään liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti vastaavia tehtäviä sillä hetkellä hoitavalle peruskunnalle tai vastaavia tehtäviä sillä hetkellä hoitavalle toiselle organisaatiolle
Sopimusta muutetaan yhtäpitävin valtuustopäätöksin.
9 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan keskinäisin neuvotteluin.
Mikäli erimielisyydet eivät ratkea tältä pohjalta, neuvottelujen pohjaksi pyydetään Suomen Kuntaliiton asiantuntijalausunto.
Osapuolet voivat saattaa asian hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Viitasaarella 18. päivänä helmikuuta 2020 Viitasaaren kaupunki
Xxxxx Xxxxx | Xxxx Xxxx | Xxxxx Xxxxxxxx |
kaupunginvaltuuston | kaupunginhallituksen | kaupunginjohtaja |
puheenjohtaja | puheenjohtaja |
Pihtiputaan kunta
Xxxxxx Xxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxx | Xxx Xxxxxxxx |
kunnanvaltuuston | kunnanhallituksen | kunnanjohtaja |
puheenjohtaja | puheenjohtaja |