Sosiaali- ja terveysministeriön ja Säteilyturvakeskuksen tulossopimus vuosille 2012–2015; tulostavoitteet 2015

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Säteilyturvakeskuksen tulossopimus vuosille 2012–2015; tulostavoitteet 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Helsinki 2014

Sisältö

1. YLEISTAVOITTEET 2

2. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 3

3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 5

3.1 Toiminnallinen tehokkuus 5

3.2 Tuotokset ja laadunhallinta 7

3.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8

4. RAHOITUS 8

5. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA 9

LIITE 1: Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet ja seurantaindikaattorit 11

LIITE 2: Erittely henkilöstöstä 16

LIITE 3: Erittely määrärahoista 17

1. YLEISTAVOITTEET‌

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Säteilyturvakeskus (STUK) sopivat tässä tulossopimuksessa vuodelle 2015 asetettavista tulostavoitteista ja resursseista. Xxxxxxxxxxx tai ministereiden toimeksiannoista tai muista tulossopimukseen sisältymättömistä tehtävistä sovitaan erikseen STM:n ja STUK:in johdon tasolla.

STUK:in toiminta-ajatus on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUK:in visiona on ”yhdessä korkeatasoista säteily- ja ydinturvallisuutta”:

• STUK on toiminnassaan riippumaton, jämäkkä ja ennakoiva.

• Säteily- ja ydinturvallisuus on korkealla tasolla. Luotettavaan tietoon ja asiantuntemukseen perustuen STUK varmistaa ja parantaa säteily- ja ydinturvallisuutta ensisijaisesti Suomessa, lähialueilla ja Euroopassa.

• Hyvä johtaminen ja esimiestyö, joustava organisoituminen, toimiva yhteistyö ja keskinäinen arvostus sekä suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen varmistavat tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin.

STM:n ohjaus perustuu yhteisiin hallitusohjelmasta ilmeneviin valtioneuvoston tason tavoitteisiin, hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmaan sekä STM:n vuonna 2010 hyväksyttyyn strategiaan.

STM:n strategiset valinnat ovat:

• Hyvinvoinnille vahva perusta

• Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

• Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.

Xxxxx Xxxxxxxx hallitusohjelman mukaan ydinturvallisuus, ympäristön tilan parantaminen ja tartuntatautien ehkäiseminen ovat keskeisiä tavoitteita. STUK toteuttaa Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyötä erikseen sovittavin tavoin.

STUK tukee ministeriön strategista tavoitetta: elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.

STUK tehtäviin vaikuttavat myös

• hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma

• harmaan talouden torjunta.

STUK vastaa osaltaan siitä, että STM:n käytössä on riittävä tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tätä tarkoitusta varten STUK osallistuu myös valtioneuvoston yhteiseen hanketoimintaan sosiaali- ja terveysalan yhteenliittymän yhteistyössä (SOTERKO).

Säteilyturvakeskus ottaa huomioon toiminnan ja talouden suunnittelussa säästöjen ja mahdollisten sopeuttamistoimien vaikutukset.

Säteilyturvakeskus tukee ministeriötä tehtäväalueensa EU- ja kansainvälisissä sekä kansallisissa tehtävissä mukaan lukien EU- ja kansallinen säädösvalmistelu sekä toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa.

Säteilyturvakeskus organisoi viestinnän ja vaikuttamisen niin, että ne tukevat strategisten tehtävien hoitoa, ja niiden vaikuttavuus paranee. Säteilyturvakeskus hoitaa omalta osaltaan kansalaisviestintää ja tuottaa tietoa SADe-ohjelman osana toteutettavaan kansalaisten sote- tietokokonaisuuteen.

Strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.

2. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET‌

STUK:in toiminnalliset tavoitteet tukevat seuraavien STM:n hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista ajatellen terveyttä edistävää elinympäristöä ja varautumista säteilyyn liittyviin erityistilanteisiin:

• Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

- Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta.

- Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

STUK:in toiminta liittyy myös työ- ja elinkeinoministeriön (ydinenergian käyttö), sisäministeriön (ympäristön säteilyvalvonta, onnettomuusvalmius- ja turvajärjestelyt), ulkoasiainministeriön (kv-sopimukset kuten ydinsulkusopimuksen valvonta) ja valtiovarainministeriön (tullin säteilyvalvonta) hallinnonalalle. STUK toimii yhteistyössä myös työsuojeluviranomaisten kanssa. STUK:in toiminnassa otetaan huomioon näiden tahojen tavoitteet.

STUK osallistuu osaltaan tällä hallituskaudella uusittavaan sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon ja uuden ohjelman valmisteluun sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoon.

VAIKUTTAVUUS
Vaikuttavuustavoite	Yleisindikaattori	Tavoitteen lähtötaso 2011	Tavoitetila 2015
1. Suomalaisilla ydinlaitoksilla ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa.	turvallisuuteen vaikuttava vakava tapahtuma	0	0
2. Ydinvoimalaitosten riskejä hallitaan siten, että laitosten onnettomuusriski pitkällä aikavälillä pienenee tai pysyy ennallaan.	laskettu vuotuinen vakavan reaktorionnettomuuden todennäköisyys	5,2∙10-5 Loviisa 1 ja 2 1,1∙10-5 Olkiluoto 1 ja 2	≤ 5,2∙10-5 Loviisa 1 ja 2 ≤ 1,1∙10-5 Olkiluoto 1 ja 2 < 1,1∙10-5 Olkiluoto 3
3. Suomalaisilla ydinlaitoksilla turvajärjestelyt estävät tehokkaasti ydinlaitoksen käyttöä ja turvallisuutta vahingoittavan tahallisen toiminnan.	turvallisuuteen vaikuttava, laitteita tai ydinpolttoainetta vahingoittava tahallinen toiminta	0	0
4. Radioaktiivisten aineiden normaalikäytön aikaiset päästöt ydinlaitoksista ympäristöön ovat pieniä.	suurin laskettu vuotuinen säteilyannos ympäristön asukkaalle	< 0,001mSv	< 0,001mSv
5. Ydinvoimalaitosten työntekijöiden kollektiivinen säteilyannos alittaa molemmat ydinvoimalaitokset huomioon ottaen ohjeen YVL 7.9 mukaisen enimmäisrajan.	kollektiivinen säteilyannos (kahden peräkkäisen vuoden keskiarvo)	< 1,22 manSv Loviisa 1 ja 2 < 2,15 manSv Olkiluoto 1 ja 2	< 1,22 manSv Loviisa 1 ja 2 < 2,15 manSv Olkiluoto 1 ja 2 < 0,8 manSv Olkiluoto 3
6. Ydinjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että

STUK:in seurantamittareilla tarkastellaan säteily- ja ydinturvallisuuden tilaa Suomessa. STUK:in seurantamittarit:

• jätteiden määrä pysyy toiminnan laajuuteen nähden mahdollisimman pienenä • toiminnasta ei aiheudu käytännöllisesti katsoen lainkaan päästöjä	loppusijoitettujen huoltojätteiden määrän kasvu 5 vuoden keskiarvona suurin laskettu vuotuinen säteilyannos ympäristön asukkaalle	< 100 m3 Loviisa1 ja 2 < 200 m3 Olkiluoto1 ja 2 < 0,001mSv	< 100 m3 Loviisa 1 ja 2 < 200 m3 Olkiluoto1 ja 2 < 200 m3 Olkiluoto3 < 0,001mSv
7. Ydinmateriaaleihin liittyvä toiminta tapahtuu kansainvälisten sopimusten mukaisesti.	kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien huomautusten määrä	0	0
8. Säteilyn käytössä ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa.	työntekijän tai väestön yksilön annosrajan ylityksen aiheuttava tapahtuma ionisoivan säteilyn käytössä vakava, välittömiä toimenpiteitä aiheuttava tapahtuma ionisoimattoman säteilyn käytössä	0 1	0 0
9. Jokaisen työntekijän säteilyannos on henkilökohtaisen annosrajan alapuolella.	vuotuinen säteilyannos säteilyannoksen viiden vuoden keskiarvo	< 50 mSv < 20 mSv	< 50 mSv < 20 mSv
10. Röntgen- ja isotooppitutkimusten potilasaltistusta optimoidaan käyttäen kansallisia vertailutasoja.	vertailutason perusteeton ylitys	8	5
11. Terveydenhuollon röntgentoiminta on määräysten ja ohjeiden mukaista.	tarkastuksissa havaittujen puutteiden määrä käyttöpaikoittain	tarkastetuista käyttö- paikoista - alle 40 % vähäisiä puutteita - alle 15 % vakavia puutteita	tarkastetuista käyttöpaikoist a - alle 30 % vähäisiä puutteita - alle 5 % vakavia puutteita
12. Sädehoidossa hoitoannoksen tarkkuus säilyy siten, että • hoitolaitteiden säännöllisissä vertailumittauksissa tulokset ovat asetettujen hyväksyntärajojen sisäpuolella ja • turvallisuutta vaarantavia yliannoksia ei esiinny.	hoitoannoksen tarkkuus turvallisuutta vaarantavat yliannokset	± 5% 0	± 5% 0
13. Kaikki Suomessa olevat säteilylähteet ovat ilmoitettuja STUKin rekisteriin.	säteilylähteiden ilmoitusten laiminlyönti	0	0
14. Käytöstä poistetuista säteilylähteistä ja radioaktiivisista jätteistä huolehditaan turvallisella tavalla ja säteilylähteiden katoamiset estetään tehokkaasti.	havainto kadonneesta tai asiattomasti käsitellystä rekisteröidystä lähteestä	0	0
15. Ydinmateriaaleihin ja muihin radioaktiivisiin aineisiin kohdistuva lainvastainen toiminta on tehokkaasti estetty.	laittomien tapahtumien määrä	0	0
16. Ydinmateriaalien ja muiden radioaktiivisten aineiden laiton maahantuonti ja maastavienti on estetty tehokkaasti.	laittomien tapahtumien määrä	2	0
17. Työntekijöiden radonaltistus työpaikalla ei ylitä asetettua toimenpidearvoa.	työpaikan radonpitoisuuden toimenpidearvon (400 Bq/m3) ylitysten määrä korjaavien toimenpiteiden jälkeen	8	< 8

18. Vesilaitoksista saatavan talousveden ja rakennusmateriaalien toimenpidearvoja ei ylitetä.	toimenpidearvojen ylitysten määrä korjaavien toimenpiteiden jälkeen	0	0
19. Avaruussäteilystä lentohenkilöstölle aiheutuva annos ei ylitä asetettua raja-arvoa.	niiden lentohenkilöiden määrä, joiden vuotuinen säteilyannos ylittää 6 mSv	0	0
20. Huoneilmassa olevan radonin aiheuttama väestön säteilyaltistus pienenee.	vanhojen pientaloasuntojen määrä, joissa radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m3 asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus	49 000 95 Bq/m3	47 000 < 95 Bq/m3

3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS‌

Sosiaali- ja terveysministeriön koko hallinnonalalle asettamat yhteiset tavoitteet ovat:

• hallinnonalan toiminnan tuottavuuden parantaminen,

• kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja käyttöönotto,

• viestinnän kehittäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen,

• sukupuolten välisen tasa-arvon suunnitelmallinen edistäminen,

• riskienhallinnan, valvonnan ja sisäisen tarkastuksen kehittäminen,

• talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto (KIEKU),

• hankintatoimen ja toimitilojen käytön tehostaminen ja

• henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen.

3.1 Toiminnallinen tehokkuus‌

Tulossopimuksessa otetaan huomioon tutkimuslaitosuudistuksen toimeenpano ja säästövelvoitteet. Tutkimuslaitosuudistus, TKI -määrärahojen leikkaukset ja talousarvion säästöt kohdistuvat tutkimuslaitosten ja ministeriön määrärahoihin. Leikkauksista ja säästöistä ja niiden kohdentumisesta sekä niistä toimenpiteistä, joihin STUK on niiden johdosta ryhtynyt, raportoidaan laitoksen toimintakertomuksessa. Sopeutumistoimet STUK:in tulee tehdä vaarantamatta lakisääteisiä ja muita keskeisiä tehtäviä.

Toiminnallinen tehokkuus

	Toiminnallinen tavoite ja tulostavoite 2015
Tuottavuus
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuus- toimenpiteet	STUK:in tuottavuus, vaikuttavuus ja tuloksellisuus on kehittynyt uudessa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. • STUK osallistuu hallinnonalan nimettyjen VATU-hankkeiden toimeenpanoon erikseen sovittavalla tavalla.
Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä n (KA) käyttö	STUK on toteuttanut yhteentoimivuuden sekä kuvaukset kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä ja menetelmä on osa jatkuvaa toimintaa. • Merkittävimmät kehitysprojektit ovat hankesalkunhallinnan piirissä ja niissä toteutetaan arkkitehtuuria. • Tietovarantojen kuvaukset ovat ajan tasalla ja avoimen datan osalta edetään suunnitelmien mukaisesti.
	KA-kypsyystaso 3 on saavutettu.
Tieto- ja viestintätekniikan	Tietohallintolain ja JulkICT strategian edellyttämät ja muut VIP:in

hyödyntämisen tehostaminen	tarjoamat yhteiset palvelut sekä järjestelmät on otettu käyttöön.
	STUK on ottanut v. 2015 aikana käyttöön valtion yhteiset palvelut (VYVI-palvelut).
	Uusi yhteinen verkkopalvelujen julkaisujärjestelmä on otettu käyttöön aikataulun mukaisesti. STUK ylläpitää ulkoisia verkkosivujaan hallinnonalan yhteisellä julkaisujärjestelmällä.
	STUK on siirtänyt perustietotekniikkapalvelunsa TORI- organisaatioon v. 2015 aikana.
	STUK on edennyt merkittävästi kohti korotettua tietoturvatasoa.
	STUK:lla on käytössä hallinnonalan yhteinen jakelu- ja asiakasrekisterijärjestelmä.
SOTERKO-yhteenliittymä	STUK on osallistunut Soterkon tutkimusohjelmien avulla valtioneuvoston yhteiseen hanketoimintaan. Tulevaa hanketoimintaa on linjattu Soterkon pidemmän aikavälin suunnitelmien mukaisesti.
Sukupuolten välisen tasa-arvon suunnitelmallinen edistäminen	STUK on edistänyt naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä tukenut ministeriön työtä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi.
Viestinnän kehittäminen	STM:n ja hallinnonalan keskeiset strategiset päämäärät viestitään suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti sidosryhmille.
Sidosryhmätyö	STUK:n viestinnän vaikuttavuus on parantunut (kansalaiskysely 2012, mediabarometrit 2013 ja 2015, mainetutkimus 2014).
Julkaisutoiminta	STUK julkaisut on tallennettu hallinnonalan yhteiseen julkaisuarkistoon, ja ne löytyvät helposti verkkopalvelun kautta. • Sähköinen julkaisuarkisto, Julkari, on vakiintuneessa käytössä STUK:ssa, ja myös vanhat aineistot on tallennettu Julkariin.
Kriisiviestintä:	STUK:illa on hyvä valmius hoitaa viestintää kriisitilanteissa. • STUK toteuttaa valtionhallinnon kriisiviestinnän auditoinnin kehittämistoimet kriisivalmiuden parantamiseksi.
XXXX-xxxxx:	Hallinnonalan kansalaisille tuottama sosiaali- ja terveystieto on koordinoitua ja tavoittaa kohderyhmänsä tehokkaasti.
Riskienhallinnan, valvonnan ja sisäisen tarkastuksen kehittäminen	STUK:issa on käytössä systemaattinen riskienhallinta sekä kattava valvonta ja sitä tukeva sisäinen tarkastus.
Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto (KIEKU)	STUK on ottanut käyttöön talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU).
Toimitilojen käytön ja hankintatoimen tehostaminen	STUK:in toimitilatehokkuus tavallisissa toimistotiloissa on parantunut ja lähestynyt selkeästi 25 htvm2/henkilö tavoitetta.
	STUK on lisännyt Hanselin käyttöä niin, että käyttövelvoitteen alaisissa hankinnoissa käyttöaste on 100 % ja muissa hankinnoissa käyttöaste lisääntynyt verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen.
Kannattavuus
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus:
• tuotot, 1000 €	39 888
• kustannukset, 1000 €	39 888
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %	100%
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus:
• rahoitus muilta valtion virastoilta	100
• rahoitus EU:lta	700
• muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus	100
• rahoitus Suomen Akatemialta
• rahoitus Tekesiltä ja

SHOK:lta
• yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, %	50%

3.2 Tuotokset ja laadunhallinta‌

	Toiminnallinen tavoite ja tulostavoite 2015
Suoritteet ja julkishyödykkeet
STUK:in valvonta, tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät	Tehokkaan valvonnan, onnettomuusvalmiuden sekä vaikuttamisen - turvallisuusmerkityksen kannalta olennaisiin toimijoihin ja kohteisiin - turvaaminen • STUK osallistuu aktiivisesti ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautumisen ja toiminnan kehittämiseen. • STUK osallistuu BSS (Basic Safety Standards) ja EMF-direktiivien toimeenpanoon yhdessä STM:n kanssa. • STUK varmistaa johtamisella, että palvelutuotannon yhtiöittäminen ei vaaranna sen valvonta- tai valmiustehtäviä. Turvallisuusmerkitykseen perustuva joustava organisoituminen. Vahva vaikuttaminen suurten hankkeiden ydinturvallisuuteen. Viranomaisroolin vahvistaminen ydinlaitosten ja kaivosten ympäristövalvonnassa. Korkeatasoinen osaaminen varmistetaan suunnitelmallisella osaamisen johtamisella. Tutkimustoiminnan uudelleen suuntaaminen yhteiskunnan tarpeiden ja linjausten mukaisesti: • STUK osallistuu aktiivisesti SOTERKO-yhteistyön puitteissa yliherkkyysverkoston toimintaan. • Kansallisen säteilyturvallisuustutkimuksen ohjelman luominen. Tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen hyvällä johtamisella. Tehokkaan viestinnän turvaaminen vaikuttamisen välineenä. Talouden vakauttaminen • Säteily- ja ydinturvallisuutta parantavaa palvelutoimintaa kehitetään osana talouden vakauttamista. • Luoteis-Venäjän ydinturvallisuuden parantamiseen myönnettävä budjettirahoitus on osa STUK:in toimintamenoja. Toteutetaan vuonna 2012 tehdyn kansainvälisen IRRS-arvioinnin seuranta- arviointi.

	2012‌‌	2013	Toiminnallinen tavoite ja tulostavoite 2015
Suoritteiden määrä
Ydinlaitosten valvonta – saapuneet/käsitellyt asiakirjat – tarkastuspäivät (Huom. tarkastuspäivissä ei ole otettu huomioon mahdollisten uusien ydinvoimalaitosten laitteiden valmistukseen liittyviä tarkastuksia)	4 200 3 200	4 200 4 000	4 300 4 000
Säteilyn käytön valvonnan saapuneet/käsitellyt asiakirjat
- turvallisuuslupiin liittyvät päätökset	845	860	860
- hammasröntgenlaitteiden rekisteröinti	400	400	400
- hammasröntgenlaitteiden valvontasuoritteet	1 000	1 000	1 000
Annosrekisteri
- rekisteriin kirjatut annokset	140 000	140 000	140 000
Säteilytoiminnan valvonta
- tarkastukset	575	650	650
Palvelukyky
Ydinlaitosten valvontaa koskevien asiakirjojen käsittelyaika, pv Säteilyn käytön valvontaa koskevien asiakirjojen käsittelyaika, pv	60 30	60 30	60 30

3.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen‌

	Toteuma 2012	Toteuma 2013	Toiminnallinen tavoite 2015
Henkilöstömäärä (htv)	-	-	Seurataan (liite 1)
Johtaminen, osaaminen ja työkyky • työtyytyväisyysbarometrin kokonaisindeksi (VM Baro) ja määriteltyjen1 6 kysymyksen indeksit • sairauspoissaolot (pv/htv)	7,5	3,58 6,2	Tehdään kysely joka vuosi; yli valtion keskitason. Ei nouse vuodesta 2010 (8,2)
Henkilöstörakenne • eläkkeelle siirtymisen keski-ikä (vuotta) • työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus (% henkilöstöstä) • määräaikaisten osuus (% henkilöstöstä)	63,3 0,6 6,1 %	63,4 0,8 7,2 %	vähintään 64,5 alle 0,5 Enintään 10 %

4. RAHOITUS‌

Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa laitoksen käytettävissä olevalla rahoituksella. Säteilyturvakeskukselle on vuoden 2015 talousarviossa myönnetty 14 441 000 euroa.

1VATU/IPO-ohjelman yhteydessä seurattavat työtyytyväisyysbarometrin kysymykset liitteessä 2.

Toimintamenot	2012 toteuma	2013 toteuma	2014 arvio	2015 suunnitelma
Menot (1000 euroa)	39 444	39 966	49 920	55 229
Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot	24 284	27 091	66 486	40 788
Nettomenot	15 160	12 875	16 392	14 441
Talousarvio/kehys	14 339	13 842	16 352	14 441
Siirtomäärärahakannan muutos	-821	-967	-40

5. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisen laajempi arviointi‌

Tulossopimuskauden kokonaisarviointi käynnistetään loppukaudesta. Ministeriö sopii erikseen laitoksen kanssa arviointimenettelystä.

Lyhyen aikavälin tavoitteiden toteutumisen arviointi

Tulossopimuksen budjettivuoden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa, muussa tulosarvioinnissa sekä osapuolten kesken niin sopiessa myös sopimuskauden aikana.

Laitoksen tulee Valtiokonttorin määräyksessä mainitussa määräajassa julkaista tavoite- ja toteumatietonsa Netra-tulostietojärjestelmässä. Tulossopimus ja muut suunnittelun ja seurannan asiakirjat tulee viedä omalle asiakirjasivulle internettiin.

Tulossopimuksen ja siinä asetettujen tulostavoitteiden arvioinnissa käytetään asteikkoa 1-5:

1. Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna (heikko)

2. Tulostavoite on osittain toteutunut (välttävä)

3. Tulostavoite on toteutunut lähes tulossopimuksessa suunnitellun mukaisesti (tyydyttävä)

4. Tulostavoite on saavutettu tavoitteen mukaisesti (hyvä)

5. Tulostavoite on saavutettu ja ylitetty huomattavasti (erinomainen).

Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaan "hyvä" (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee ministeriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa.

Numeerisesti ilmaistuissa tavoitteissa käytetään ministeriön ja STUK:in kanssa yhteisesti sovittua vaihteluväliä kullekin arvosanalle.

Säteilyturvakeskus laatii kunkin vuoden syyskuun 15. päivän mennessä määrärahan riittävyyttä koskevan raportin yhteydessä tiiviin arvion tulossopimuksen toteutumisesta. Raportin tulee sisältää analyysi niistä toimintavuoden tavoitteista, joiden toteutuksessa on ongelmia, viivästyksiä tai muita seuraavan vuoden tulossopimuksen laatimiseen vaikuttavia tekijöitä. Ministeriö ohjeistaa raportointia erikseen.

Muu raportointi

Laitoksen resurssien riittävyyttä toimintavuonna seurataan toukokuussa ja syyskuussa määrärahojen riittävyyttä koskevien raporttien avulla. Raportti hallinnonalan vaikuttavuus- ja

tuloksellisuusohjelmassa 2013 - 2015 määriteltyjen tavoitteiden toteutuksesta laaditaan ministeriölle puolivuosiraportoinnin yhteydessä.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2014

ALLEKIRJOITUKSET

Sosiaali- ja terveysministeriö Säteilyturvakeskus

Xxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx

Peruspalveluministeri Pääjohtaja

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Kansliapäällikkö Xxxxxxx

LIITE 1: Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet ja seurantaindikaattorit‌

Hyvinvoinnille vahva perusta

Vaikuttavuustavoitteet

- Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa

- Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla

- Elämän eri osa-alueet tasapainoon

- Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi

Seurantaindikaattorit

	2010	2011	2012	2013	2015 tavoite
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista	..	39	..	38	70
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)
— kuntajohdossa	..	61	..	72	70
— perusterveydenhuollossa	54	..	60	..	70
— liikuntatoimessa	56	..	62	..	70
— perusopetuksessa	..	66	..	68*	70
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote	60,4	60,5	60,9	60,9	62,0
— miehet	60,3	60,4	60,9	60,9	62,0
— naiset	60,4	60,5	60,8	60,8	62,0
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus1 25—62- vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä	7,2	7,2	6,3	6,3	6,5
— miehet	7,2	7,1	6,2	6,0	6,5
— naiset	7,2	7,4	6,5	6,6	6,5
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), %	4,5	4,6	4,5	4,7	4,0
— miehet	4,0	3,9	3,8	4,0	3,6
— naiset	4,9	5,2	5,2	5,4	4,4
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, %	..	..	91	91*	95
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden	30,2	31,2	30,3	29,5**	26,0
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat)	5 485	4 437	4 510*	4 500*	4 560
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, %	7,1	8,3	8,7	8,8	9,4
Sosiaalimenot/bkt, %	30,6	30,0	31,2	32,5*	30,7*
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin)	10 166	10 143	10 400	10 700*	11 200*
Sosiaalimenojen rahoitus, %
— verovaroin	46,1	46,0	46,8	46,7*	43,6*
— työnantajat	35,8	35,4	34,8	35,2*	36,0*
— muu	18,1	18,6	18,3	18,1*	20.4*
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, %	54,4	54,8	55,3	50,0	47*

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Vaikuttavuustavoitteet

- Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja

- Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi

- Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat

- Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus

Seurantaindikaattorit

	2010	2011	2012	2013	2015 tavoite
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %
— miehet	36,8	35,6	33,4	35,0	36
— 0—12 vuotta koulutusta	38,8	40,2	38,6	37,4	36
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta	30,1	27,6	25,6	29,4	28
— naiset	32,9	32,1	32,8	33,2	32
— 0—12 vuotta koulutusta	36,5	38,6	37,6	40,4	35
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta	29,4	27,5	26,9	27,8	29
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), %	17	17	17*	17	16
Vastasyntyneen elinajanodote	80,0	80,4	80,5	80,8*	80,8
— miehet	76,7	77,2	77,5	77,8*	77,5
— naiset	83,2	83,5	83,4	83,8*	83,9
25-vuotiaan elinajanodote
— miehet	52,6	52,9*	53,2*	53,5*	54,4
— perusasteen koulutus	49,7	50,0*	50,4*	50,8*	51,6
— keskiasteen koulutus	52,4	52,6*	52,8*	53,0*	53,4
— korkea-asteen koulutus	55,9	56,1*	56,3*	56,5*	56,9
— naiset	59,0	59,1*	59,2*	59,3*	61,2
— perusasteen koulutus	56,6	56,6*	56,6*	56,6*	59,5
— keskiasteen koulutus	59,1	59,2*	59,3*	59,4*	59,6
— korkea-asteen koulutus	60,3	60,4*	60,6*	60,7*	61,0
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %
— miehet	84*	87	86*	87	88
— naiset	78*	79	80*	75	82
Päivittäin tupakoivien osuus, %
— miehet (25—64-v.)	24,1	23,4	21,0	20,3	20
— naiset (25—64-v.)	15,3	14,9	14,5	13,9	13
— pojat (8.—9. lk)	17	17	15*	15	14
— tytöt (8.—9. lk)	14	14	13*	12	12
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as.	10,0	10,1	9,6	9,7	9,3
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %
— miehet	62,7	65,0	63,3	64,6	62
— naiset	48,3	48,3	47,9	47,8	47
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)
— miehet	922	867	802	823*	672
— naiset	290	255	281	242*	203
Pienituloisten2 osuus, %
— koko väestö	13,7	13,2	11,9	12,0*	11,8
— lapset	11,8	11,1	9,4	9,5*	11,8

	2010	2011	2012	2013	2015
					tavoite
Yleisen asumistuen saajat
(ruokakunnat), lkm	000 000	000 364	180 665	192 274	170 000
Toimeentulotukea saaneet, lkm
— kotitaloudet	000 000	000 212	238 373	245 200**	240 000
— henkilöt	375 152	371 898	370 454	381 000**	378 000
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden
osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, %	2,2	2,2	2,1	2,1*	1,9
— miehet	2,5	2,5	2,4	2,4*	2,2
— naiset	1,8	1,8	1,8	1,8*	1,6
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)3, %	25,9	25,9	25,5	25,5*	25,5
Nuoret, joilla ei ole perusasteen
jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä
tai koulutuksessa (eivätkä
hoitovapaalla, eläkkeellä tai
varusmies- tai siviilipalveluksessa), %	4,8	4,7	4,7	4,7*	4
— 18—24 v. pojat	6,0	5,8	5,8	5,8*	-
— 18—24 v. tytöt	3,6	3,6	3,6	3,6*	-
Naisten säännöllisen työajan ansioiden
osuus miesten vastaavista ansioista, %	82,8	83,2	83,1	83,1	85,0
Väestön terveyden seuranta toteutuu
perusterveydenhuollossa
(% tavoitearvosta)	33	..	32	..	50
Hoitoon pääsy
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk
jonottaneita, lkm	1 245	751	938	1 390	300
— odotusaika terveyskeskuslääkärin
vastaanotolle kestää yli 14 pv (%
väestöstä)	72	77	81	79	40
— suun terveydenhuolto: yli 6
kuukautta jonottaneita, lkm	12 100	14 000	7 205	5 100	12 000
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli
3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm	136	73	64	55	50
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien
potilasvahinkojen määrä	2 212	2 235	2 113	2 387	2 400
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat
(MRSA veri/likvor), tapauksia/v.	28	42	30	30	28
— antibioottiripulitapaukset
(Clostridium diff.) tapauksia/v.	4 813	5 382	5 256	4 838	4 800
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta
täyttäneistä, %
— säännöllinen kotihoito	11,8	12,2	11,9	11,9	13
— miehet	8,9	9,3	8,9	9,0	-
— naiset	13,4	13,9	13,5	13,7	-
— tehostettu palveluasuminen	5,6	5,9	6,1	6,5	7
— miehet	3,7	3,9	4,1	4,3	-
— naiset	6,7	7,1	7,3	7,8	-
— vanhainkodit ja terveyskeskusten
vuodeosasto	4,7	4,4	3,8	3,1	2
— miehet	3,3	3,1	2,8	2,3	-
— naiset	5,5	5,1	4,3	3,6	-
— omaishoidontuki	4,2	4,4	4,5	4,6	5,5
Vaikeavammaisten palveluasuminen,
as./v.	4 310	4 630	4 844	5 274	8 600
Terveyskeskusten lääkärivaje, %	6,0	6,5	6,3	6,1	3
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattiryhmien
kuin lääkärien vaje, %	3,6	..	3,2	3,2*	3

	2010	2011	2012	2013	2015 tavoite
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta
— äitiysneuvolalääkärit	..	62	58	66*	80
— lastenneuvolalääkärit	..	20	23	28*	80
— koululääkärit	..	6	10	15*	70
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat	..	59	60	62*	95
— lastenneuvolan terveydenhoitajat	..	34	42	45*	95
— kouluterveydenhoitajat	..	75	84	85*	97
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)
— äitiysneuvolassa	..	87	94	95*	99
— lastenneuvolassa	..	84	94	95*	98
— kouluterveydenhuollossa	..	75	95	95*	97
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm	54 000	57 200	61 200	73 700	40 000
— miehet	32 900	34 100	36 000	43 300	-
— naiset	21 100	23 100	25 100	30 400	-
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17- vuotiaat, %	1,3	1,4	1,4	1,4	1,1
— pojat	1,4	1,4	1,4	1,5	-
— tytöt	1,3	1,3	1,3	1,4	-
Asunnottomat, lkm	7 880	7 570	7 850	7 500	5 400
— miehet	6 490	5 990	5 950	5 700	4 700
— naiset	1 390	1 580	1 890	1 800	700
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm	35 715	42 919	40 853	38 026	38 000
Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, %	3,6	3,8	3,9*	4,0*	3,8

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Vaikuttavuustavoitteet

- Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta

- Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

Seurantaindikaattorit                     

	2010	2011	2012	2013	2015 tavoite
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet	2 572	2 453	2 370**	2 346*	2 443
— miehet	1 649	1 610	1 497**	1 482*	1 648
— naiset	923	843	873**	864*	796
Vesivälitteiset epidemiat
— epidemioiden lkm	2	5	2	4*	1
— sairastuneet henkilöt	38	70	530	220*	50
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB- yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä)	8*	8*	5,6	5,0*	5
Työeläkevakuutusyhtiöiden, - säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste	29,6	22,4	26,4	28,6*	-
Työeläkerahastot/bkt, %	77,7	72,2	77,8	83,8	-

** Ennakkotieto

* Arvio

1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

2) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

3) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien tulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini- kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

LIITE 2: Erittely henkilöstöstä

Henkilötyövuosierittely	2011 toteuma	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 suunnitelma	2015 suunnitelma
Henkilötyövuodet yhteensä, josta	357	363	355	390	390
• maksullisen toiminta	209	222	236	249	258
• yhteisrahoitteinen toiminta	25	23	26	20	20

Seurattavat VMBaro-kysymysten indeksit

	2013 toteuma	2014 tavoite	2015 tavoite	2015 tavoitetila
Johtaminen − Töiden yleinen		- yli valtion	yli valt. 2014 ka ja	- yli valtion vuoden 2014
organisointi työyhteisössä	3,32	vuoden 2013 keskiarvon ja	vähintään 3,32	keskiarvon ja vähintään sama
− Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä	3,30	vähintään sama kuin Stukissa vuonna 2013	vähintään 3,30	kuin vuonna 2013
Osaaminen			yli valt. 2014 ka
− Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen	3,20		ja vähintään 3,20
kehittämisessä
− Esimiesten ja johdon
antamat mahdollisuudet	3,48		vähintään 3,48
uudistua työssä
Työkyky			yli valt. 2014 ka
− Työyhteisön avoimuus asioiden	3,16		ja vähintään 3,16
valmistelussa ja
päätöksenteossa
− Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo	3,54		vähintään 3,54

LIITE 3: Erittely määrärahoista‌

Toimintamenot	2013 toteuma	2014 arvio	2015 suunni- telma	2016 TTS *)	2017 TTS *)	2018 TTS *)
Menot (1000 euroa)
• palkkaukset	25 499	26 710	33 629	34 600	34 800
• vuokrat	2 994	3 100	3 300	3 300	3 300
• muut kulutusmenot	9 409	16 521	14 700	14 606	14 500
• investoinnit	2 064	3 589	3 600	3 500	3 500
YHTEENSÄ	39 966	49 920	55 229	56 006	56 100
Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot	27 091	66 486	40 788	41 806
• maksullinen toiminta	25 841	32 843	39 888	41 206	41 834	41 626
• EU-tulot	0	0	0	0	0
• tulot Suomen Akatemialta	0	0	0	0	0
• yhteisrahoitteinen toiminta	1 117	800	900	600	500	500
• muut tulot	133
YHTEENSÄ	27 091	33 643	40 788	41 806	42 334
Nettomenot	12 875	16 392	14 441	14 200	13 766	13 766
Talousarvio/kehys	13 842	16 352	14 441	14 200	13 766	13 766
Siirtomäärärahakannan muutos	-967	-40	0	0	0
Siirtomäärärahakehitys
• siirtynyt edelliseltä vuodelta	3 073	4 040	4 000	4 000	4 000
• siirtynyt/siirtyvä seuraavalle vuodelle	4 040	4 000	4 000	4 000	4 000

*) kehyspäätös 3.4.2014