SIJOITUSRAHASTON SÄÄNNÖT

SIJOITUSRAHASTON SÄÄNNÖT

1. Rahasto, Rahastoyhtiö ja Säilytysyhteisö

Sijoitusrahaston suomenkielinen nimi on Obsido Rebalanced 50 Sijoitusrahasto (jäljempänä ”Rahasto”). Rahaston ruotsinkielinen nimi on Obsido Rebalanced 50 Placeringsfond. Rahaston englanninkielinen nimi on Obsido Rebalanced 50 Fund. Rahastoa hallinnoi Obsido Rahastoyhtiö Oy (jäljempänä ”Rahastoyhtiö”) ja sen säilytysyhteisönä toimii Danske Bank A/S, Suomen sivuliike (jäljempänä ”Säilytysyhteisö”).

2. Asiamies

Rahastoyhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa asiamiehen välityksellä tai muuten ulkoistaa liiketoimintansa kannalta merkittäviä toimintojaan, jos se ei vaaranna Rahastoyhtiön riskienhallintaa, sisäistä valvontaa tai Rahastoyhtiön liiketoiminnan hoitamista. Jos asiamiehen kotipaikka on muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, sitä valvovan viranomaisen sekä Finanssivalvonnan välinen yhteistyö on riittävässä määrin varmistettava. Sijoitustoiminnan hoitamisen osalta asiamiehenä voi toimia vain yhteisö, jolla voimassa olevan toimiluvan nojalla on oikeus tarjota sijoituspalvelua.

Voimassa olevassa rahastoesitteessä on määritelty, miltä osin Rahastoyhtiön tehtäviä kulloinkin hoidetaan asiamiesten välityksellä.

3. Sijoitustoiminnan tavoitteet ja Rahaston varojen sijoittaminen

Sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman hyvä arvonnousu sijoittamalla Xxxxxxxx varat näiden sääntöjen ja sijoitusrahastolain mukaisesti.

Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin pörssinoteerattuihin rahastoihin (ETF), joiden sijoitustoiminnan tavoitteena on seurata tietyn osake-, korko-, luotto, hyödyke- tai muun rahoitusindeksin (tai näiden yhdistelmän) kehitystä.

Lisäksi Rahaston varat voidaan sijoittaa (muihin) sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtorahastojen osuuksiin, osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin, rahamarkkinavälineisiin sekä talletuksiin luottolaitoksissa.

Rahaston sijoitustoiminnassa voidaan hyödyntää vakioituja ja OTC-johdannaissopimuksia. Johdannaissopimuksia voidaan hyödyntää Rahaston sijoitusten suojaamiseen.

Rahaston varat sijoitetaan aktiivisesti eri omaisuuslajeihin, ja eri omaisuuslajeihin sijoitettujen varojen osuus rahaston kokonaisvaroista voi vaihdella markkinatilanteesta ja salkunhoitajan markkinanäkemyksestä riippuen. Osakepohjaisten sijoitusten osuus Rahaston varoista voi vaihdella välillä 30 – 70 % ja korkopohjaisten sijoitusten osuus Rahaston varoista voi vaihdella välillä 30 – 70 %. Nämä osuudet voivat tilapäisesti olla pienempiä.

1

Tampere: Xxxxxxxxxxxxx 00 X 0, 00000 Xxxxxxx

Helsinki: Xxxxxxxxxxxxx 0 X 0, 00000 Xxxxxxxx

Rahaston varoja voidaan sijoittaa:

1) Sijoitusrahastodirektiivin (UCITS) mukaisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuuksiin, mukaan lukien suomalaiset sijoitusrahastolaissa tarkoitetut sijoitusrahastot.

2) Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettujen ETA-valtioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneiden vaihtoehtorahastojen osuuksiin, mukaan lukien suomalaiset sijoitusrahastolaissa tarkoitetut erikoissijoitusrahastot.

Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun ETA-valtioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksiin voidaan sijoitusrahaston varoja sijoittaa edellyttäen,

a) että vaihtoehtorahaston salkunhoidosta vastaava taho on sen kotivaltiossa toimivan arvopaperimarkkinoiden valvojien yhteistyöorganisaatioon (International Organisation of Securities Commissions, IOSCO) kuuluvan viranomaisen tai itsesääntelyorganisaation valvonnan alainen,

b) että vaihtoehtorahaston hallinnosta vastaava taho on sen kotivaltiossa toimivan arvopaperimarkkinoiden valvojien yhteistyöorganisaatioon (International Organisation of Securities Commissions, IOSCO) kuuluvan viranomaisen tai itsesääntelyorganisaation valvonnan alainen ja,

c) että vaihtoehtorahaston osuudenomistajien suoja vastaa sijoitusrahastodirektiivin mukaista sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajien suojaa, että varojen erillään pidon, lainaksioton, lainaksiannon ja arvopapereiden sekä rahamarkkinavälineiden ilman katetta tapahtuvan luovutuksen sääntely vastaa sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia ja että toiminnasta julkistetaan puolivuotiskatsaus ja vuosikertomus, joiden nojalla sen varoista ja veloista sekä tuloista ja sijoitustoiminnasta voidaan tehdä arvio kertomuskaudelta.

3) Julkisen kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueella, Yhdysvalloissa, Sveitsissä tai Japanissa olevien vaihtoehtorahastojen osuuksiin.

4) Osakkeisiin, osakesidonnaisiin instrumentteihin, kuten vaihtovelkakirjalainoihin, joukkovelkakirjoihin ja rahamarkkinavälineisiin, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai joilla käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla.

5) Osakkeisiin, osakesidonnaisiin instrumentteihin, kuten vaihtovelkakirjalainoihin, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta 4 kohdassa tarkoitetulla markkinapaikalla edellyttäen, että kaupankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään sanotun ajan kuluttua umpeen.

6) Rahamarkkinavälineisiin, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena kohdassa 4 tarkoitetulla markkinapaikalla edellyttäen, että niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely, ja edellyttäen, että niiden

a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion keskus-, alue- tai paikallisviranomainen tai keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, muu kuin Euroopan talousalueeseen kuuluva

valtio tai tällaisen valtion osavaltio, taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio; tai

b) liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena kohdassa 4 tarkoitetulla markkinapaikalla; tai

c) liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan Euroopan yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti, tai yhteisö, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan yhteisön lainsäädäntöä; tai

d) liikkeeseenlaskija on muu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan sijoittajansuojaa, joka vastaa edellä kohdassa 6 a, 6 b tai 6 c säädettyä, ja liikkeeseenlaskijan oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä neuvoston direktiivin 78/660/ETY mukaisesti, tai yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena edellä kohdassa 4 tarkoitetulla markkinapaikalla, ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen, tai yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmiuslimiittiä.

7) Vakioituihin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on arvopaperi, rahamarkkinaväline, sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston osuus, talletus luottolaitoksessa, johdannaissopimus, rahoitusindeksi, korko, valuuttakurssi tai valuutta. Rahaston varoja voidaan sijoittaa johdannaissopimuksiin, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla ja vastaavilla käteisellä selvitettävillä sopimuksilla.

Rahaston varoja voidaan sijoittaa sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joiden kohde- etuutena on arvopaperi, rahamarkkinaväline, sijoitusrahaston, tai yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston osuus, talletus luottolaitoksessa, johdannaissopimus, rahoitusindeksi, korko, valuuttakurssi tai valuutta. Rahaston varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joiden vastapuolena on sellainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys tai vakuutusyhtiö, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai sellainen luottolaitos, jonka kotipaikka on Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Japanissa, Kanadassa, Sveitsissä tai Yhdysvalloissa. Rahastoyhtiön tulee kyetä määrittämään OTC-johdannaissopimusten arvo luotettavasti ja todennettavasti päivittäin. Lisäksi edellytyksenä on, että edellä mainitut sopimukset voidaan Rahastoyhtiön aloitteesta, milloin tahansa myydä, muuttaa rahaksi tai kattaa vastakkaisella toimella niiden käypään arvoon.

8) Määräaikaistalletuksiin sekä vaadittaessa takaisinmaksettaviin talletuksiin luottolaitoksissa edellyttäen, että luottolaitoksen kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä, Yhdysvalloissa tai Japanissa ja määräaikaistalletus erääntyy enintään 12 kuukauden kuluessa.

9) Muihin kuin edellä kohdissa 1-8 tarkoitettuihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin enintään 10 % Rahaston varoista.

Sijoitusrajoitukset:

1) Rahaston varoista saadaan sijoittaa enintään 20 % saman sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston osuuksiin. Xxxxxxxx varoja ei voida kuitenkaan sijoittaa sellaisen sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston osuuksiin, jonka varoista sen sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan saadaan sijoittaa yhteensä enemmän kuin yksi kymmenesosa toisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin.

2) Rahastoyhtiö saa hankkia Rahaston omistukseen enintään 25 % saman sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston osuuksista.

3) Edellä kohdissa 2 ja 3 tarkoitettuihin vaihtoehtorahastojen osuuksiin voidaan sijoittaa enintään 30 % Rahaston varoista.

4) Xxxxxxxx varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisen sijoitusrahaston, yhteissijoituksen tai vaihtoehtorahaston osuuksiin, jonka arvosta peritään kiinteinä palkkioina yhteensä enintään 3 % vuodessa.

5) Rahastoyhtiö ei saa käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa osakeyhtiössä, jonka osakkeisiin se on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja. Rahastoyhtiö ei saa käyttää yhden kymmenesosan ylittävää äänivaltaa kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä sellaisessa muussa yhtiössä, johon se on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja. Xxx Xxxxxxxxxxxx on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja saman osakeyhtiön osakkeisiin määrän, joka muutoin kuin tilapäisesti ylittää yhden kahdeskymmenesosan kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, on Rahaston vuosikertomuksessa julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siltä osin kuin ne poikkeavat rahastoesitteessä ilmoitetuista omistajaohjauksen tavoitteista. Edellä mainittuja rajoituksia on sovellettava myös sijoitettaessa Xxxxxxxx varoja sellaisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joita ei lunasteta vaadittaessa takaisin suoraan tai välillisesti näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varoilla.

6) Rahastoyhtiö saa hankkia sijoitusrahaston omistukseen enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan äänioikeudettomista osakkeista, joukkovelkakirjoista ja rahamarkkinavälineistä.

7) OTC-johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vastapuoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää 10 % sijoitusrahaston varoista, jos vastapuoli on edellä kohdan

7 toisessa kappaleessa tarkoitettu luottolaitos, ja muussa tapauksessa 5 % sijoitusrahaston varoista.

8) Rahaston varoista enintään 20 % voidaan sijoittaa talletuksiin samassa luottolaitoksessa.

9) Rahaston varoista yhteensä enintään 10 % voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja rahamarkkinavälineisiin.

10) Sellaiset saman liikkeeseenlaskijan osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja rahamarkkinavälineisiin tehdyt sijoitukset, jotka käsittävät yli 5 % Rahaston varoista, voivat yhteensä muodostaa enintään 40 % Rahaston arvosta.

11) Rahaston varoista yhteensä enintään 20 % voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin, rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin sekä sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joista sijoitusrahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski. Tätä rajoitusta laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain 1 luvun 6 §:n mukaan samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä. Tämän estämättä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen liikkeeseen laskemiin arvopapereihin saadaan kuitenkin sijoittaa yhteensä enintään 20 % Rahaston varoista.

12) Muiden sijoitusrajoitusten estämättä Rahastoyhtiö voi sijoittaa enintään 25 % sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, mikäli

a) liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaamiseksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja

b) niiden liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava pääoman sekä korkojen suorittamisen turvaavalla tavalla edellyttäen, että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää tähän tarkoitukseen, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteestaan.

13) Muiden sijoitusrajoitusten estämättä Rahastoyhtiö voi sijoittaa enintään 35 % sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan joukkovelkakirjoihin tai rahamarkkinavälineisiin, mikäli

a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö tai, mikäli

b) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Australian, Uuden-Seelannin, Japanin, Kanadan,

Sveitsin tai Yhdysvaltain valtio tai, mikäli

c) liikkeeseenlaskija on kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio.

Edellä tässä luvussa säädettyjä rajoituksia ei tarvitse noudattaa käytettäessä sijoitusrahaston varoihin kuuluviin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin liittyviä merkintäoikeuksia. Jos rajoitukset on ylitetty Rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä tai merkintäoikeuksien käyttämisen takia, Rahastoyhtiön on pidettävä sijoitusrahastotoiminnan ensisijaisena tavoitteena tilanteen korjaamista rahasto- osuudenomistajien edun mukaisella tavalla.

14) Rahaston johdannaissopimuksiin liittyvä kokonaisriski ei saa ylittää sen kaikkien sijoitusten kokonaisnettoarvoa. Johdannaissopimusten riskiasemaa seurataan päivittäin vakuusvaateen ja kokonaisposition deltaluvun avulla.

Rahaston kokonaisposition delta on vähintään 50 % ja enintään 100 %. Kokonaisposition delta lasketaan jakamalla Xxxxxxxx deltakorjattu arvo (johdannaispositioiden deltakorjatun markkina-arvon ja suorien sijoitusten markkina-arvon summa) Rahaston arvolla.

15) Rahastoyhtiö ei saa sijoittaa hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja toisen rahastoyhtiön osakkeisiin.

16) Sijoitusrahaston varoja ei voida sijoittaa jalometalleihin tai niihin oikeuttaviin todistuksiin.

17) Sijoitusrahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat.

Muut määräykset:

Rahastoyhtiö voi ottaa Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään 10 % Rahaston varoista.

Rahastoyhtiö voi antaa Xxxxxxxx varoja vakuudeksi edellä mainitusta luotosta sekä johdannaissopimuksesta johtuvasta vastuusta. Rahaston varoja voidaan luovuttaa vakuudeksi siten, että omistusoikeus siirtyy vakuudenhaltijalle edellyttäen, että tällaisten luovutusten vastapuolena toimii sellainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys tai vakuutusyhtiö, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai

sellainen luottolaitos, jonka kotipaikka on Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Japanissa, Kanadassa, Sveitsissä tai Yhdysvalloissa.

Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi Rahaston varoihin kuuluvista arvopapereista voidaan tehdä lainaus- ja takaisinostosopimuksia edellyttäen, että ne selvitetään laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai vastaavassa ulkomaisessa yhteisössä. Jos selvitys tapahtuu muualla, sopimuksen vastapuolena tulee olla laissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai muu sijoituspalvelun tarjoaja ja sopimusehtojen tulee olla markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut. Lainaksi annettujen arvopaperien markkina-arvo voi yhteensä olla korkeintaan 25 % Rahaston arvopaperi- ja rahamarkkinavälinesijoitusten arvosta. Rajoitus ei koske lainaussopimuksia, jotka voidaan irtisanoa ja joiden tarkoittamat arvopaperit voidaan saada välittömästi vaadittaessa takaisin.

Rahastoyhtiö ei voi Rahaston lukuun luovuttaa ilman katetta arvopapereita, rahamarkkinavälineitä tai johdannaissopimuksia. Rahastoyhtiö ei myönnä luottoa Rahaston varoista eikä anna takausta tai muuta vakuutta kolmannen sitoumuksista. Rahastoon voidaan kuitenkin hankkia arvopapereita, rahamarkkinavälineitä tai johdannaissopimuksia, joita ei ole täysin maksettu.

Mikäli sijoitusrahaston varoja sijoitetaan sellaisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joita hallinnoi suoraan tai toimeksiannosta Rahastoyhtiö tai jokin muu yhtiö, johon Rahastoyhtiö on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen kautta, Rahastoyhtiö tai muu yhtiö ei saa veloittaa merkintä- tai lunastuspalkkiota sijoitusrahaston sijoituksista näiden muiden sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin.

4. Palkkiot

4.1 Merkintä- ja lunastuspalkkiot

Rahastoyhtiö voi periä rahasto-osuuden merkinnän yhteydessä merkintäpalkkiona enintään

1 % merkintäsummasta. Lisäksi Rahastoyhtiö voi periä rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä lunastuspalkkiona enintään 1 % lunastussummasta.

Rahastoyhtiön hallitus vahvistaa merkintä- ja lunastuspalkkion suuruuden kullekin liikkeeseen lasketulle rahasto-osuussarjalle. Rahastoyhtiön perimät merkintä- ja lunastuspalkkiot julkaistaan voimassa olevissa esitteissä (rahastoesite ja avaintietoesite).

4.2 Hallinnointipalkkio

Rahastoyhtiö perii Rahaston pääomasta kiinteän hallinnointipalkkion.

Kiinteänä palkkiona peritään enintään 2,5 % rahasto-osuussarjan arvosta vuodessa. Kiinteä palkkio määritetään vuoden jokaiselle päivälle (palkkiopäivä) kunkin liikkeeseen lasketun rahasto-osuussarjan osalta erikseen ja se kirjataan Rahaston arvoon velkana Rahastoyhtiölle. Mikäli palkkiopäivä on pankkipäivä, on palkkion laskennan perusteena palkkiopäivälle laskettava rahasto-osuussarjan arvo. Muussa tapauksessa palkkion laskennan perusteena on palkkiopäivää edeltävälle pankkipäivälle laskettava rahasto-osuussarjan arvo. Palkkion suuruus lasketaan jakamalla rahasto-osuussarjan arvon ja rahasto-osuussarjan voimassa olevan palkkion (%) tulo 365:llä.

Luvussa 2 mainittujen asiamiesten palkkiot sisältyvät Rahastoyhtiön perimään kiinteään palkkioon.

Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Xxxxxxxxxx on palkkioiltaan toisistaan poikkeavia rahasto-osuussarjoja. Osuussarjojen palkkiot voivat poiketa toisistaan 1) sijoitusajan pituuden tai 2) sijoituksen minimimerkintämäärän perusteella. Rahastoyhtiön hallitus vahvistaa perittävät palkkiot kullekin liikkeeseen lasketulle rahasto-osuussarjalle.

Voimassa olevat Rahastoyhtiön perimät palkkiot julkaistaan voimassa olevissa esitteissä (rahastoesite ja avaintietoesite). Rahastoyhtiö veloittaa kertyneen hallinnointipalkkion Rahaston varoista kalenterikuukausittain jälkikäteen.

4.3 Säilytyspalkkio

Säilytysyhteisön palkkio sijoitusrahastolain mukaisena Säilytysyhteisönä toimimisesta sekä Säilytysyhteisölle ja mahdollisille alisäilyttäjille Rahaston varojen säilyttämisestä maksettavat palkkiot peritään Rahaston varoista.

4.4 Kaupankäyntipalkkiot

Säilytysyhteisön perimät tapahtumapalkkiot, arvopaperinvälittäjien perimät välityspalkkiot sekä muut suorat kaupankäyntikulut maksetaan suoraan Rahaston varoista.

4.5.Sijoituskohteiden palkkiot

Rahaston sijoituskohteina olevista sijoitusrahastoista, yhteissijoitusyrityksistä ja vaihtoehtorahastoista peritään hallinnointi- ja säilytyspalkkioita kunkin sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen ja vaihtoehtorahaston omien sääntöjen mukaisesti.

5. Rahasto-osuus

Rahastoyhtiö voi Rahastoyhtiön hallituksen päätöksen perusteella laskea liikkeeseen sekä Rahaston tuotto- että kasvuosuuksia. Rahasto-osuudet jaetaan murto-osiin siten, että yksi (1) osuus koostuu sadastatuhannesta (100000) yhtä suuresta murto-osasta.

Rahastoyhtiö voi Rahastoyhtiön hallituksen päätöksen perusteella laskea liikkeeseen useita rahasto-osuussarjoja, jotka voivat poiketa toisistaan perittyjen hallinnointipalkkioiden osalta. Rahastoyhtiön hallitus vahvistaa kullekin rahasto-osuussarjalle ne edellytykset, joiden perusteella rahasto-osuuksia voidaan merkitä. Osuussarjojen toisistaan poikkeavat merkintäedellytykset voivat perustua sijoituksen ajalliseen vähimmäispituuteen, sijoituksen vähimmäissuuruuteen sekä Rahastoyhtiön ja omaisuudenhoitajan konsernin kokonaisasiakkuuteen. Eri rahasto-osuussarjat nimetään yksilöllisesti, ja niitä koskevat palkkiot sekä merkintäedellytykset julkaistaan voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Mikäli osuudenomistajan omistuksen arvo yksittäisessä osuussarjassa nousee merkinnän yhteydessä yli toisen osuussarjan sijoituksen vähimmäissuuruuteen perustuvan merkintäedellytyksen tai mikäli osuudenomistajan kokonaisasiakkuuden muutoksen johdosta oikeus merkitä toisen osuussarjan osuuksia syntyy toisen osuussarjan Rahastoyhtiön ja omaisuudenhoitajan konsernin kokonaisasiakkuuteen perustuvan merkintäedellytyksen perusteella, muuttaa Rahastoyhtiö osuuden-omistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä toista osuussarjaa, jonka merkintäedellytykset ovat muutoksen johdosta täyttyneet.

Mikäli osuudenomistajan omistuksen arvo yksittäisessä osuussarjassa laskee lunastuksen yhteydessä alle kyseisen osuussarjan sijoituksen vähimmäissuuruuteen perustuvan merkintäedellytyksen tai mikäli osuudenomistajan kokonaisasiakkuuden muutoksen johdosta oikeus merkitä kyseisen osuussarjan osuuksia lakkaa Rahastoyhtiön ja omaisuudenhoitajan konsernin kokonaisasiakkuuteen perustuvan merkintäedellytyksen perusteella, on Rahastoyhtiöllä oikeus muuttaa omistus koskemaan sellaista toista osuussarjaa, jonka merkintäedellytykset muutoksen jälkeen täyttyvät.

Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien lukumäärän suhteessa jakautuvaan osuuteen sijoitusrahaston varoista ottaen huomioon rahasto-osuussarjojen suhteelliset arvot.

Rahastoyhtiö antaa Rahaston osuudenomistajan pyynnöstä Rahaston osuudesta osuustodistuksen. Osuustodistus voi koskea useita osuuksia tai niiden murto-osia ja se voidaan asettaa vain nimetylle osuusrekisteriin merkitylle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle.

Rahasto-osuuden voi luovuttaa edelleen. Uuden rahasto-osuudenomistajan tulee antaa Rahastoyhtiölle selvitys saannostaan sekä muut Rahastoyhtiön edellyttämät selvitykset, minkä jälkeen omistus rekisteröidään osuudenomistajarekisteriin.

6. Rahasto-osuuden arvon määrittäminen

Rahaston ja rahasto-osuuden arvo lasketaan kullekin sellaiselle päivälle (arvopäivä), jona talletuspankit ovat yleisesti auki (pankkipäivä). Rahaston arvoa laskettaessa Xxxxxxxx varat arvostetaan markkina-arvoonsa.

Rahamarkkinavälineet arvostetaan markkinainformaatiolähteiden välityksellä julkaistujen ostonoteerausten mukaan tai ellei rahamarkkinavälineelle saada markkinainformaatiolähteiden kautta arvoa, arvostetaan rahamarkkinaväline käyttäen arvostuspäivän virallisia Euribor- noteerauksia lisättynä Rahastoyhtiön hallituksen päättämillä liikkeeseenlaskijaryhmäkohtaisilla riskipreemioilla. Sellaisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuuksien osalta, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena, markkina-arvoksi katsotaan arvopäivää seuraavana pankkipäivänä klo 7.00 mennessä (Suomen aikaa) julkaistu viimeisin tiedossa oleva arvopäivän vahvistettu osuuden arvo.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopapereiden (mukaan lukien julkisen kaupankäynnin kohteena olevat sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet sekä vakioidut johdannaissopimukset) osalta arvonlaskennan perusteena on arvopaperin arvopäivää seuraavana pankkipäivänä klo 7.00 mennessä (Suomen aikaa) julkaistu viimeisin tiedossa oleva virallinen päätöskurssi markkinoiden sulkeutumishetkellä. Mikäli edellä mainittua päätöskurssia ei ole saatavilla, pidetään markkina-arvona viimeisintä osto- ja myyntinoteerauksen keskiarvoa tai luotettavan keskiarvon puuttuessa viimeisintä ostonoteerausta.

Vakioimattomat johdannaissopimukset sekä sellaiset arvopaperit, joille ei ole saatavilla luotettavaa markkina-arvoa, arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen vahvistamien objektiivisten arvostusperiaatteiden mukaisesti. Tällaisten arvopapereiden arvostuksessa noudatetaan erityistä huolellisuutta.

Käteis- ja määräaikaistalletukset arvostetaan nimellisarvoonsa. Käteis- ja määräaikaistalletusten laskennallinen korkotuotto huomioidaan Rahaston arvonlaskennassa Rahastoyhtiön hallituksen määräämällä tavalla.

Arvonlaskennassa tarvittavat valuuttamuunnokset tehdään arvostusajankohtana julkisesta hinnanseurantajärjestelmästä saataviin arvostuspäivän päätöskursseihin tai Euroopan tai Suomen keskuspankin arvopäivänä vahvistamien valuuttakurssien perusteella.

Rahaston arvonlaskennassa otetaan huomioon kaikki sellaiset arvopäivälle kohdistettavat sijoitustapahtumat, joista on saatu vahvistus arvopäivää seuraavana pankkipäivänä kello 7.00 mennessä.

Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston varoista Rahaston velat. Rahasto-osuuden arvo lasketaan kullekin osuussarjalle erikseen jakamalla Rahaston arvo liikkeeseen laskettujen osuuksien lukumäärällä, ottaen huomioon osuussarjojen toisistaan poikkeavat hallinnointipalkkiot sekä mahdolliset tuotto-osuuksille maksetut tuotot.

Rahasto-osuuden arvo ilmoitetaan euroissa.

7. Rahasto-osuuden arvon julkistaminen

Rahasto-osuuden arvo kunkin arvopäivän osalta julkistetaan arvopäivää seuraavan pankkipäivän aikana. Arvo julkaistaan Rahastoyhtiön verkkosivuilla.

8. Rahasto-osuuksien merkitseminen ja lunastaminen

Rahastoyhtiö laskee pyynnöstä liikkeeseen Rahaston osuuksia merkittäväksi. Rahastoyhtiö lunastaa osuudenomistajan pyynnöstä Rahaston osuuksia. Rahasto on avoinna merkinnöille ja lunastuksille jokaisena sellaisena päivänä, jona talletuspankit ovat yleisesti auki (pankkipäivä).

Merkintä- ja lunastustoimeksiannot osoitetaan Rahastoyhtiölle tai Rahastoyhtiön asiamiehelle yhtiön internetsivustolla, postitse, telefaksin välityksellä tai sähköpostitse Rahaston toimeksiantolomaketta käyttäen tai muulla Rahastoyhtiön hallituksen päättämällä tavalla. Rahaston voimassa olevassa rahastoesitteessä on annettu tarvittavat tiedot siitä, miten Rahaston osuuksia voidaan merkitä ja lunastaa.

Ne merkintä- ja lunastustoimeksiannot, jotka Rahastoyhtiö tai Rahastoyhtiön asiamies on vastaanottanut pankkipäivänä kello 17.00 mennessä, toteutetaan saman päivän arvoon (arvopäivä). Merkintätoimeksianto katsotaan vastaanotetuksi, kun Rahastoyhtiö tai Rahastoyhtiön asiamies on vastaanottanut merkintää koskevan toimeksiannon ja merkintää vastaavat varat on kirjattu Rahaston pankkitilille. Mikäli lunastettavista osuuksista on annettu osuustodistus, katsotaan lunastustoimeksianto vastaanotetuksi, kun Rahastoyhtiö tai Rahastoyhtiön asiamies on vastaanottanut lunastusta koskevan toimeksiannon sekä saanut haltuunsa lunastettavista osuuksista annetun alkuperäisen osuustodistuksen.

Toimeksianto voidaan ottaa vastaan vain, mikäli toimeksiannon antaja voidaan tunnistaa luotettavalla tavalla ja voimassa olevan lain vaatimukset asiakkaan tuntemisesta täyttyvät.

Arvopäivän arvoon toteutuvat toimeksiannot vahvistetaan arvopäivää seuraavan pankkipäivän aikana. Lunastustoimeksiannot käsitellään saapumisjärjestyksessä.

Lunastuksista tilitettävät varat maksetaan välittömästi Rahaston varoista. Mikäli varat lunastukseen on hankittava myymällä arvopapereita, voi Rahastoyhtiö poiketa edellä mainitusta. Arvopaperit on tällöin myytävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa toimeksiannon toteutumispäivästä. Lunastuksesta tilitettävät varat on maksettava heti, kun varat arvopapereiden myymisestä on saatu. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää Rahastoyhtiölle luvan ylittää arvopapereiden myymiselle asetetun määräajan.

Rahastoyhtiö voi keskeyttää väliaikaisesti rahasto-osuuksien lunastamisen tai merkinnät, mikäli rahasto-osuudenomistajien etu sitä erityisesti vaatii. Osuuksien lunastaminen tai merkitseminen voidaan keskeyttää, mikäli Rahaston arvoa ei voida luotettavasti määrittää Rahaston sijoitustoiminnan kannalta olennaisella markkinapaikalla tai tiedonvälityksessä ilmenevien sellaisten häiriöiden johdosta, joihin Rahastoyhtiö ei ole voinut ennakolta varautua. Rahasto- osuuksien lunastamisen tai merkintöjen keskeyttämisestä ilmoitetaan välittömästi Finanssivalvonnalle.

9. Tuotonjako

Mikäli Rahastoyhtiö on laskenut liikkeeseen Rahaston tuotto-osuuksia, maksetaan tuotto- osuuksien osuusrekisteriin merkityille omistajille vuosittain Rahastoyhtiön yhtiökokouksen Rahaston tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä vahvistama tuotto. Rahastoyhtiön yhtiökokous vahvistaa tuotonmaksun ajankohdan (tuotonmaksupäivä). Tuotto on maksettava osuudenomistajan pankkitilille kahden (2) kuukauden kuluessa Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta.

10. Tilikausi

Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Rahaston tilikausi on kalenterivuosi.

Rahaston toiminnan alkaessa tai päättyessä tilikausi voi poiketa edellä mainitusta. Poikkeavan tilikauden pituus voi olla enintään 18 kuukautta.

Rahaston ensimmäinen tilikausi päättyi 31.12.2015.

11. Rahasto-osuudenomistajien kokous

Rahasto-osuudenomistajien kokous järjestetään rahastoyhtiön hallituksen aloitteesta taikka jos tilintarkastaja, hallituksen riippumaton jäsen tai rahasto-osuudenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kahdeskymmenesosa kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, kirjallisesti sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kirjallinen vaatimus tulee olla yksilöity ja se esitetään Rahastoyhtiölle.

Rahastoyhtiö kutsuu kokouksen koolle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokouksen ajankohtaa. Kokouskutsu julkaistaan valtakunnallisessa sanomalehdessä sekä Rahastoyhtiön verkkosivuilla. Kokouskutsut lähetetään lisäksi sähköpostin välityksellä tai postitse rahasto-osuudenomistajien voimassa oleviin postiosoitteisiin.

Rahasto-osuudenomistajien kokouksessa 1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, joka kutsuu kokouksen sihteerin, joka laatii kokouspöytäkirjan, 2) laaditaan ja hyväksytään ääniluettelo, 3) valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa, 4) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 5) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Kaikkia rahasto-osuudenomistajia yhteisesti kohdanneesta vahingosta johtuvan korvausvaatimuksen esittämisestä ja kanteen nostamisesta päättää rahasto-osuudenomistajien kokous.

Oikeus osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen on niillä osuudenomistajilla, jotka ovat ilmoittautuneet Rahastoyhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna ilmoittautumispäivänä kutsussa mainitulla tavalla. Jokainen kokonainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa rahasto- osuudenomistajien kokouksessa yhden äänen. Myös rahasto-osuuden murto-osat tuottavat äänioikeuden omistettujen murto-osuuksien suhteessa.

Rahasto-osuudenomistajien kokouksessa päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai, äänten mennessä tasan, mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

12. Aloitteen esittäminen rahasto-osuudenomistajien kokouksen koolle kutsumiseksi

Rahasto-osuudenomistaja, jolla ei ole 11-kohdassa tarkoitettua vähintään yhtä kahdeskymmenesosan osuutta kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, voi kirjallisesti vaatia Rahastoyhtiöltä osuudenomistajien kokouksen koolle kutsumista ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Rahastoyhtiö ilmoittaa tästä rahasto-osuudenomistajien kokouksen koolle kutsumista koskevasta aloitteesta valtakunnallisessa sanomalehdessä sekä Rahastoyhtiön verkkosivustolla.

Rahasto-osuudenomistajien kokouksen koolle kutsumista koskevaa aloitetta koskevassa ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

1. Ilmoitus, jonka mukaan kyse on sijoitusrahastolain mukaisesta aloitteesta rahasto- osuudenomistajien kokouksen koolle kutsumiseksi, jonka esittäjällä ei ole sijoitusrahastolain edellyttämää yhden kahdeskymmenesosan osuutta liikkeellä olevista rahasto-osuuksista.

2. Minkä asian käsittelemiseksi aloitteen tekijä haluaa kutsua rahasto-osuudenomistajien kokouksen koolle.

3. Miten aloitetta rahasto-osuudenomistajien kokouksen koolle kutsumisesta kannattava osuudenomistaja voi ilmoittaa kannattavansa aloitetta.

Rahastoyhtiö voi perustellusta syystä kieltäytyä tiedottamasta aloitteesta, joka koskee rahasto- osuudenomistajien kokouksen koolle kutsumista, jos se katsoo, ettei kokouksen järjestämiselle ole perustetta. Rahastoyhtiön on ilmoitettava tällaisesta kieltäytymisestään ja kieltäytymisen perusteesta kokouksen koolle kutsumista esittäneelle rahasto-osuudenomistajalle.

13. Tärkeät ilmoitukset ja tiedotteet

Lakiin perustuvan tiedottamisen osalta noudatetaan voimassa olevan lain vaatimuksia.

Muut tärkeät ilmoitukset ja tiedotteet julkaistaan Rahastoyhtiön verkkosivuilla sekä (tarvittaessa) saatetaan rahasto-osuudenomistajien tietoon asiakkaan kanssa sovitulla tavalla sähköpostin välityksellä tai postitse. Mikäli kyseessä on erittäin tärkeäksi katsottava ilmoitus ja tiedote, julkaistaan se lisäksi valtakunnallisessa sanomalehdessä.

14. Rahastoesite, avaintietoesite, puolivuotiskatsaus sekä Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset

Rahastoesite, avaintietoesite, puolivuotiskatsaus sekä Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset julkaistaan Rahaston verkkosivuilla yleisesti käytössä olevassa tiedostomuodossa. Lisäksi edellä mainitut asiakirjat ovat esillä Rahastoyhtiön toimitiloissa. Puolivuotiskatsaus julkaistaan kahden (2) kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä. Vuosikertomukset julkaistaan kolmen (3) kuukauden kuluessa tilikauden (tai katsauskauden) päättymisestä.

15. Rahaston sääntöjen muuttaminen

Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Finanssivalvonta vahvistaa sääntöjen muutoksen. Sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon, jollei Finanssivalvonta toisin määrää muutoksen laajuus ja rahasto-osuudenomistajien etu huomioon ottaen.

Sääntöjen muutos saatetaan osuudenomistajien tietoon sähköpostilla tai julkaisemalla muutosta koskeva tiedote valtakunnallisessa sanomalehdessä. Lisäksi muutosta koskeva tiedote julkaistaan Rahastoyhtiön verkkosivuilla. Mikäli sääntöjen muutos saatetaan osuudenomistajien tietoon sähköpostilla, katsotaan osuudenomistajien saaneen sääntöjen muutoksen tietoonsa siitä päivästä lukien, jona sähköposti on lähetetty. Mikäli sääntöjen muutos saatetaan osuudenomistajien tietoon julkaisemalla muutosta koskeva tiedote valtakunnallisessa

sanomalehdessä, katsotaan osuudenomistajien saaneen sääntöjen muutoksen tietoonsa tiedotteen julkaisupäivänä.

16. Tietojen luovuttaminen

Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa rahasto-osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

17. Sovellettava laki ja oikeuspaikka

Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia.

Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaa ja näiden sääntöjen mukaista sopimusta koskeva riita käsitellään Tampereen käräjäoikeudessa. Mikäli sopimuksen osapuoli (rahasto-osuudenomistaja) on kuluttaja, voidaan Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaa ja näiden sääntöjen mukaista sopimusta koskeva kanne nostaa siinä Suomessa sijaitsevassa käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin sopimuksen osapuolen (rahasto-osuudenomistaja) vakinainen asuinpaikka kuuluu.