Työriitojen sovittelusta tilanteessa, jossa yleissitovaa työehtosopimusta ei enää ole
Työriitojen sovittelusta tilanteessa, jossa yleissitovaa työehtosopimusta ei enää ole
Helmikuu 2022
Kuvat: Pixabay
Kuvat Pixabay
Kun yleissitovaa työehtosopimusta ei enää ole
Alalla on ollut yleissitova liittokohtainen, yleissitova työehtosopimus
Työnantajayhdistys lopettaa toimintansa, eikä alalla tehdä enää liittokohtaisia työehtosopimuksia
Liittokohtaisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy
Esimerkki
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
23.2.2020 - 31.12.2021
Työehtojen järjestämisen vaihtoehdot yrityksessä
• Yrityksessä sovellettavat työehdot määräytyvät lain ja yksilöllisten työsopimusten sekä mahdollisten paikallisten kollektiivisopimusten perusteella
• Vaihtoehtoja työehtojen järjestämiseen
a) Yritys voi sopia työehdoista yhdessä koko henkilöstön kanssa tai heidän valitsemansa edustajan kanssa
b) Yritys voi määritellä kaikkia työntekijöitä koskevat työehdot tai käytännöt työnantajan työnjohtovallan perusteella (henkilöstöopas / henkilöstö- käsikirja)
c) Yritys voi tehdä ns. talokohtaisen työehtosopimuksen ammattiyhdistyksen kanssa
Mekaanisessa metsäteollisuudessa Teollisuusliitto on päättänyt, että se edustaa alan työntekijöitä eli sopimisvaltuutta ei ole esimerkiksi paikallisilla ammattiosastoilla
Yrityskohtainen (talokohtainen) työehto- sopimus ja työrauha
• Yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolet ovat yritys ja ammattiliitto/ammattiosasto (Mekaanisessa metsäteollisuudessa Teollisuusliitto (säännöillä määrätty)).
• Työehtosopimuksen noudattamiseen liittyy työpaikalla työrauhavelvollisuus. Työrauhavelvollisuuden noudattamista valvoo ammattiosasto (pääluottamusmies) ja ammattiliitto.
• Yrityskohtaisen työehtosopimuksen osalta ammattiyhdistys voi joutua vastuuseen myös yksittäisten työntekijöiden käyttäytymisestä, jos se on laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa heidän käyttäytymistään.
Työrauhavelvollisuus ja työnseisausilmoitus
Työehtojen järjestämismalli yrityksessä | Työrauha | Työnseisausilmoitus (ammattiliitto/-osasto) |
a) Yritys sopinut työehdoista yhdessä koko henkilöstön kanssa tai heidän valitsemansa edustajan kanssa | Ei työrauhaa | Mahdollinen 14 vrk:n ilmoitusajalla |
a) Yritys määritellyt kaikkia työntekijöitä koskevat työehdot tai käytännöt työnantajan työnjohtovallan perusteella (henkilöstöopas / henkilöstökäsikirja) | Ei työrauhaa | Mahdollinen 14 vrk:n ilmoitusajalla |
a) Xxxxxx tehnyt ns. talokohtaisen työehtosopimuksen ammattiyhdistyksen kanssa | Työrauhavelvollisuus sopimuskauden ajan | Ei mahdollisuutta työnseisausilmoitukseen |
Työnseisausilmoitus => sovittelu
• Sovittelija ryhtyy viipymättä tarkoituksenmukaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin riidan sovittelemiseksi (TyöriitaL 9 §).
• Sovittelija keskustelee osapuolten (ilmoittajan ja yritys) kanssa.
• Sovittelija kutsuu osapuolet tarvittaessa lisäksi tapaamiseen, johon osapuolten on osallistuttava. Tapaamisessa käydään läpi työnseisausilmoitus ja riidan aihe(et).
• Jos työsuhteen ehdot on järjestetty dian 3 mukaisesti (a/b/c) ja osapuoli ilmoittaa, ettei se neuvottele työehtosopimuksesta työnseisausilmoituksen tekijän kanssa, sovittelija arvioi, onko sovittelun jatkamiselle edellytyksiä.
• Sovittelija jatkaa tai ei jatka sovittelua sen mukaan, onko sovittelulle edellytyksiä.
• Sovittelu perustuu osapuolten väliseen neuvotteluun. Jos yhteistä tahtoa neuvotella ei ole, sovittelunkaan onnistumiselle ei näytä olevan edellytyksiä.
Sovittelijan keskustelut, tapaaminen osapuolten kanssa
a) Ei työnseisausta, jos riita ratkeaa tai
b) Työnseisaus, jos riita ei ratkea
a) Neuvottelut osapuolten kesken tai
b) Sovittelu tai
c) Ei neuvotteluja/sovittelua