KE SÄKUU

2 0 2 2

• Miksi uskomme höpöhöpöä?

• Uskontodialogin merkitys kasvaa

• Saako vuosilomaa siirtää?

XXXXX XXXXXXXXX:

Kyllä yhteistyölle, ei sooloilulle

HANKALASSA TYÖMARKKINTATILANTEESSA KELPO SOPIMUS FAKTAJAHTI: KUKA VOI SAADA LISÄVAPAAPÄIVÄN?

PSYKOLOGI: AUTTAJAN ON LAITETTAVA OMAT TUNTEET SIVUUN

DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO KASVATUKSEN JA NUORISOTYÖN ASIANTUNTIJAT KNT

pääkirjoitus

XXXXX XXXXX

toiminnanjohtaja, Dtl xxxxx.xxxxx@xxx.xx

ARKISEN TYÖN ARVO

sisältö 2 / 2022

Xxxxx Xxxxxxxx: Tulimmeko me työpaikkana valituksi?

26 Uskontodialogi

30 Faktajahti

32 Pykäläviidakko

34 Työhyvinvointi

36 Kellotapuli

37 Henki kulkee 38 Esittely

39 Sarjakuva

4 Työpolullesi

7 Tutkittua

10 Työelämä uudistuu

12 Työssä jaksaminen

18 Ajankohtaista 20 Edunvalvonta

23 Liitot Dtl

24 Liitot KNT

Dino ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 40/2022.

12. vuosikerta

4041 0660

Painotuote

Savion Kirjapaino Oy ISSN 1798-7628

Painos 4 000 kpl

KANNEN KUVA

Xxxxx Xxxxx

DINO 2 /2022

JULKAISIJAT

Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT, Xxxxxxxxxxxxxxxxxx 0,

00520 Helsinki, puh. 044 595 8562 Diakoniatyöntekijöiden Liitto, Xxxxxxxxxxxxxxxxxx 0,

00520 Helsinki, puh. 010 2190 300

KNT ja Dtl ovat akavalaisia liittoja. PÄÄTOIMITTAJA

Xxxxx Xxxxx, Dtl

TOIMITUSSIHTEERI

Tiina Usvajoki

TAITTO

Xxxxxx Xxxxxxxxx

TOIMITUSKUNTA

Xxxxxx Xxx-Xxxxxxxx, Dtl Xxxx Xxxxxxxx, KNT Xxxxx Xxxxxxx, KNT Xxxxx Xxxxx, Dtl

Xxxxx Xxxxx, Dtl Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx, KNT Xxxx Xxxx, KNT Xxxxx Xxxxxxxxx, Dtl

ILMOITUSMYYNTI

Xxxxx Xxxxx

puh. 010 2190 300

PAINO

Xxxxxxxx Xxxxxxxx:

Olen aina ollut kiinnostunut toisella tavalla uskovista

KUVA ELIIISA XXX-XXXXXXXX

Usýomme

lafles mita

taflansa.

Suomessa koulutus ja yleinen sivistystaso antavat hyvän pohjan kriittiseen ajatteluun, mutta immuuneja disinformaatiolle me emme ole.

KUVA TIINAN KOTIALBUMI

Lumetotuusvaikutus on sitä, että uskomme lähes mitä tahansa, kunhan sitä toistetaan meille tarpeeksi.

Disinformaation tehokkuus perustuu pitkälti tähän. Lehdessä käsittelemme kriisitietoisuutta ja meihin kohdis- tuvaa informaatiovaikuttamista.

Isojen myllerrysten keskellä arkinen

työ voi tuntua mitättömältä – no, arkiselta. Olin ristiäisissä,

jonne pappia ei kuulunut. Inhimillinen virhe, mutta juhlaväelle katastrofi. Soittojen, viestien ja odottelun jälkeen hänet lopulta saatiin paikalle. Kastejuhla oli jo muuttumassa nimiäisiksi. Lopulta juhlista tuli oikein onnistuneet. Tilanne sai minut kysymään, mitkä ovat diakonia- ja nuorisotyössä niitä kriittisiä tilanteita, joissa ei saisi epäonnistua ja joiden onnistuminen on varmistettava monilla tavoilla. Perustyön merkitystä ei saa aliarvioida, se jos mikä on jäsenpitoa.

Työ sujuu parhaiten, kun on hyvä työyhteisö, selkeät päämäärät ja oma jaksaminen kohdillaan. Kesä, loma, uuden kasvun ihmettely ja raikas vihreys antavat voimia.

Piristä itseäsi vaikka vihersmoothiella, ohjeita löydät tästä lehdestä. Villivihannesten keräysaika on nyt.

Nähdään hyvä lähellä. Hyvää kesää. ◼

2 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 3

työpolullesi

Työpolullesi-palstalla

kerromme ihmisistä,

joiden työelämään

kuuluu mielenkiintoisia

polkuja, hyppäyksiä,

taukoja ja oivalluksia.

YHTEISTYÖN PUOLESTAPUHUJA

Xxxxx on kestoltaan ja aiheeltaan rajattu tehtävä, joka lähtee paikallisesta tarpeesta. Pirkanmaan hankkeiden luottomies on Xxxxx Xxxxxxxxx.

elposti lähestyttävä ja järjestelmällinen Veijo ”Veksi” Kiviluoma toi- mii Lasten ja nuorten

keskuksessa ulkopuolisuuden ehkäisyn suunnittelijana ja val- takunnallisista Moottoripajois- ta vastaavana työntekijänä. Vek- si on jämpti hämäläinen, jonka kanssa juttu luistaa kahvikuppi- en yli mutkattomasti.

Veksillä on useiden vuosi- en kokemus kunnan, seurakun- nan ja järjestöjen nuorisotyöstä. Hän valmistui Sisälähetysseu- ran opistolta Pieksämäeltä kir- kon nuorisotyönohjaajaksi 1987 ja on siitä eteenpäin vaikuttanut Tampereen seudulla monipuoli- sissa tehtävissä.

Pilottiprojekti menossa

TEKSTI JA XXXX XXXXX XXXXX

Yksi Xxxxxx työn ajankohtai- simpia seikkoja on pilottipro- jekti, jota hän on tehnyt miltei vuoden ajan Lempäälän kunnan nuorisotyön kanssa. Yhteises- sä kumppanuus- ja kehittämis- hankkeessa kehitetään yhdes- sä kunnan työntekijöiden kans- sa oman työn tekemistä. Veksi kutsuttiin mukaan kunnan aloit- teesta. Vaatimaton mies naurah- taa vain, että hänen pitkä uransa ja kokemuksensa Pirkanmaan

alueen tekijänä vaikutti varmas- ti asiaan.

– Ydinkysymyksenä xxxx- xxxxxx voisi olla ”miten saisin omasta työstäni vielä vaikutta- vampaa”. Työntekijöiden kans- sa tehtävän työn ohella teim- me muun muassa alueen kaikil- le yläkouluille hyvinvoinnin kar- toituksen. Kouluyhteisöohjaaja toteutti sen mobiilisti oppitun- tien aikana. Näin saimme vas- tauksiin miltei sataprosenttisen kattavuuden.

– On selvää, että korona-ai- ka väritti projektia paljon. Suk- kuloimme ja kehitimme hyvin- kin luovia ratkaisuja työskente- lyissämme.

Moottoripajojen koordinointia

Lempäälä-projektin jälkeen työt jatkuvat muiden hankkeiden merkeissä. Myös valtakunnallis- ten Moottoripajojen koordinoin- ti teettää hommia.

Pajoilla on pulttien ja mutte- rien lisäksi saatavilla moniam- matillista tukea ja ohjausta. Näi- tä pajoja on maassamme usei- ta kymmeniä, seikka joka saat- taa yllättääkin. On selvää, että toimintamalli tavoittaa paljon nuoria, lähinnä 14–17-vuotiaita

poikia, joita on vaikea tavoittaa muuten.

Kohtaaminen ytimessä

Veksi on kouluttautunut myös ratkaisukeskeisen neuropsykiat- rian valmentajaksi. Uuden kou- lutuksen saaminen piti sisällään paljon tuttuja kuvioita mennees- tä.

– Tuo koulutus oli hyvä ja mielekäs, joskin usein tuli xxx- xxxx sen aikana, että onpas tut- tuja juttuja. Monet tämän ajan termien sisällöt ovat kulkeneet kasvatuksellisessa pedagogiassa mukana jo hyvän aikaa, eri ni- millä ja otsikoilla vain.

– Ydinasiana pidän ihmisten kanssa toimiessa edelleen koh- taamisen merkitystä. Se, että an- nat aikaa ja kuljet rinnalla. Hen- kisen tuen antajalla pitää olla py- sähtymisen mahdollisuus koh- teensa kanssa. Ihminen ei saisi olla vain merkintä kahden pala- verin välissä.

Vaikuttavuus puntariin

Tampereen yliopistollisessa kes- kussairaalassa vietetty työrupea- ma oli Veksille näkökulmia avar- tava kokemus. Hän ryhtyi ajatte- lemaan oman työnsä ja toimin- tatapojensa vaikuttavuutta uu-

4 DINO 2 | 2022

Xxxxx Xxxxxxxxx kehottaa seurakunnan työmyyriä kehittämään yhteistyömalleja paikallistoimijoiden kanssa.

2 | 2022 DINO 5

työpolullesi

della tavalla. Asioita ei kannata tehdä siksi, että niin on tehty ai- na ennenkin. Vaikuttavuutta pi- tää arvioida.

– Vaikuttavuus on vaikea punnittava. Näet työsi ja toimin- tasi tulokset useasti vasta vuosi- en päästä. Kuitenkin olen pysty- nyt analysoimaan niitä tekijöitä, jotka ovat osaltaan mahdollista- neet myönteisen lopputuloksen. Turvallisen ilmapiirin syntymi- nen on tärkeä avaintekijä. Sil- loin, kun ihmiset uskaltavat pu- hua mieltä painavista ja kipeistä asioista, voit huomata ilmapiirin onnistuneen.

Yhteistyötä yli rajojen

Itsestään selvää on, että pande- mia-aika on vaikuttanut voimak- kaasti nuorten hyvinvointiin. Puheet nuorten mielentervey- destä ovat olleet laajalti esillä.

– Haluaisin peräänkuulut- taa eri toimijoiden yhteistä te- kemistä. Silloin saadaan aikaan enemmän ja parempaa. Irralli- sia hankkeita on paljon. Jokai- sen kannattaisi tutustua huolel- la toimintaympäristöönsä ja lä- hialueiden aktiivitahoihin roh- keasti aitojen yli katsellen.

On totta, että kirkollinen toi- mijuus kulkee vahvasti tekijän

oman persoonan ja jopa kutsu- musspiritualiteetin kautta. Vaa- rana voi näin ollen olla liiallinen itsevarmuus ja sooloilu ympä- ristön tarpeisiin nähden. Veksi kehottaa seurakunnan työmyy- riä kehittämään vahvasti pysy- väisluonteisia, luontevia yhteis- työmalleja paikallistoimijoiden kanssa.

– Puretaan päällekkäisiä toi- mintoja, jatketaan hyvien yh- teisten käytänteiden jalkautta- mista. ◼

NÄIN JAKSAN

maa jaksamistaan Xxxxx pitää yllä jalkauttamalla

itseään Kleinspitz-rotuisen xxxxxxxx kanssa ja

ulkoiluttamalla Honda 500X -moottori-

pyöräänsä.

– Etenkin tuo meidän koira liikuttaa minua monella

tasolla. Olit sitten roskia viemässä tai viikon työmatkalla, aina sen riemastunut vastaanotto saa hyvän olon

aikaan. ◼

KUVA XXXXX XXXXXXXXXX KOTIALBUMI

TEKSTI XXXXX XXXXXXXXX

6 DINO 2 | 2022

tutkittua

DISINFORMAATIO,

VALEUUTISET JA DEEPFAKE

– MITÄ NE OVAT?

Korona-aika ja Ukrainan sota ovat saaneet sosiaalisen median kanavat pursuamaan disinformaatiota, valeuutisia, propagandaa ja salaliittoteorioita ennennäkemättömällä

tavalla. Someviidakossa sompaillessa on hyvä olla perillä tietyistä peruskäsitteistä.

2 | 2022 DINO 7

tutkittua

MISINFORMAATIO on puutteellista tai väärää tie- toa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoitus ole tahallisesti johtaa harhaan. Harhaanjohtavaa tietoa on mm. muunnelluissa kuvissa, meemeis- sä, videoissa, tviiteissä ja monissa profiileissa. Dis- informaatio sen sijaan on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla mm. taloudellinen hyöty, ilkivalta tai poliittinen vaikuttaminen. Nyrk- kisääntönä voi pitää, että kaikkea nettisisältöä löy- tyy myös feikkiversiona.

VALEUUTISET ovat yksi disinformaation muoto. Valeuutiset ovat vain näennäisesti uutisia eli niil- lä on uutisen rakenne, mutta niitä ei ole tehty Jour- nalistin ohjeiden mukaisesti. Valeuutiset eivät aina keskity vain poliittiseen uutisointiin, vaan tavoite voi olla mm. mainostulojen kerääminen. Tekoälyn kehittymisen myötä ns. deepfake- eli syväväären- nösvideot tai valevideot ovat yleistyneet huomatta- vasti. Alkuperäisestä materiaalista muokattuja vi- deoita tai äänitallenteita, joita käytetään myös pa- hantahtoisiin tarkoituksiin, on hyvin vaikea todis- taa valheellisiksi.

PROPAGANDA on jonkin aatteen tai opin järjestel- mällistä ja tavoitteellista massalevitystä. Se on yk- sipuolista viestintää, joka voi koostua sanallisista tai kuvallisista faktoista, väitteistä, huhuista, puo- litotuuksista tai valheista. Sillä pyritään ruokki- maan ihmisjoukkojen ennakkoluuloja ja manipu- loimaan asenteita, uskomuksia tai tekoja. Propa- ganda-sanalla on historiassa ollut monia eri mer- kityksiä, mutta nykyään se viittaa yleensä väärään

tai vääristeltyyn tietoon, jolla valheen ja hämmen- nyksen luomisen kautta vaikutetaan mielipiteisiin. Globaali digitalisoituminen on tuonut propagan- dan mahdollisuudet lähes joka kotiin. Kuka tahan- sa voi manipuloida ja väärentää digitaalista ma- teriaalia. Organisoituneita tekijöitä ovat mm. ter- roristijärjestöt, valemediat ja keskustelupalstoilla toimivat ylempää johdetut propagandistit. On hy- vä tiedostaa, että myös arkinen mainonta käyttää monia propagandan keinoja: Se on massavaikut- tamista, sen viestit ovat yksinkertaisia ja tunteisiin vetoavia ja kohderyhmät tarkoin harkittuja. Laa- dukas journalismi on hyvä filtteri propagandan ja kansalaisten välissä, mutta sosiaalisessa mediassa viestijällä ja vastaanottajalla ei välttämättä ole vä- likäsiä.

MIKSI ME USKOMME

HÖPÖHÖPÖÄ?

Meihin kaikkiin vaikuttavat psykologiset mekanismit,

jotka saavat helposti uskomaan väärään tietoon. Näitä mekanismeja ovat mm. vahvistusharha, motivoitu päättely ja lumetotuusvaikutus.

Vseemme ja vastaavasti hylkiä siitä poikkeavaa tietoa.

ahvistusharha tarkoittaa, että meillä on taipumus

omaksua tietoa, joka sopii omaan maailmankatsomuk-

Motivoidussa päättelyssä henkilö pitää omaa näkemystään tukevia perusteluja vahvempina kuin niitä vastaan olevia perusteluja.

Lumetotuusvaikutuksella taas tarkoitetaan sitä, että uskomme lähes mitä tahansa, kunhan sitä toistetaan meille tarpeeksi. Disinformaation tehokkuus perustuu pitkälti tähän. Uskomme myös herkästi ensimmäisen kuulemamme tiedon ja pitäydym- me siinä. Tätä kutsutaan uskomusten pysyvyydeksi.

Jos mekanismeista tulee tietoiseksi, niitä voi vastustaa.

Medialukutaito on paras keino tunnistaa vaikuttamispyrki- mykset ja auttaa väärennösten tunnistamisessa. Sosiaalisen median ja hakukoneiden algoritmit mahdollistavat väärän tiedon leviämisen aiempaa nopeammin ja laajemmalle, mutta päävastuussa olemme me itse: jos jaamme eteenpäin vain varmistettuja tietoja, algoritmit voimistavat näitä totuudelli- sia viestejä. ◼

Lähteet: xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/xxx- ja-disinformaatio, xxx.xx/xxxxxxxxx/ media-ja-digitaidot, wikipedia

F A K

SALALIITTOTEORIA on yleisesti hyväksytystä nä- kemyksestä poikkeava uskomus tai teoria, jonka mukaan jonkin haitallisen tapahtuman takana on yleensä pienen, mutta voimakkaan ryhmän sala- liitto jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Tausta-aja- tus on, että totuus on vielä paljastamatta ja salaliit- tolaiset pyrkivät juonillaan salaamaan sen. Filoso- fi Xxxx Xxxxxx mukaan on monia syitä, miksi sa- laliittoteorioita kehitetään ja levitetään. Paitsi et- tä henkilö voi itse uskoa niihin, voi niitä kehittää myös vitsinä, propagandan tueksi, rahanansaitse- mismielessä, vaikeuttamaan päätöksentekoa aihe- uttamalla hämmennystä tai suojelemaan todellis- ta salaliittoa. Toki myös väärinkäytöksistä syytetty henkilö voi yrittää pelastaa nahkansa salaliittoteo- riaan vetoamalla. ◼

Artikeln kan läsas på svenska på adressen xxxxxxxxx.xx

8 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 9

työelämä uudistuu

TEKSTI XXXXX XXXXXXXXX | KUVA BRAND PHOTO OY

”JOKAINEN VOI KANNUSTAA LÄHDEKRIITTISYYTEEN”

Dino-lehti kysyi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen viestintäpäälliköltä Xxxxxx Xxxxxxx, mitä meidän tulisi ymmärtää somesta.

Eri kanavissa on paljon au- tomatisoituja valeprofiileja eli botteja, joiden ainoa tarkoitus on välittää tiettyä viestiä. Botin saattaa tunnistaa tarkistamalla, onko profiilikuva ja tilin kuvaus realistinen, kuka profiilia seuraa ja milloin tili on avattu. Useam- man vuoden käytössä olleet tilit ovat tyypillisesti luotettavampia, koska pystyy selaamaan, miten niitä on käytetty ja millaista si-

NÄIN MEIHIN VAIKUTETAAN

• Tunteisiin vetoaminen/voimakkaiden tunteiden herättäminen

• Yleisön tarpeisiin ja arvoihin vetoaminen

• Tiedon ja ajatusten yksinkertaistaminen

• Vastustajiin kohdistuva hyökkäys

MIETITKÖ JUTUN LUOTETTAVUUTTA?

• Kuka jutun on julkaissut ja missä?

• Miten aihetta on käsitelty?

• Milloin uutinen on julkaistu?

• Mihin lähteisiin uutinen perustuu?

• Ovatko uutisen kuvat aitoja ja tästä yhteydestä? Käytä käänteistä kuvahakua.

• Vastaako otsikko sisältöä? Klikkiotsikot voivat johtaa harhaan.

• Mitä itse ajattelet asiasta? Vaikuttavatko omat mielipiteesi tulkintaasi?

(xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxx/0000/00/00/xxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxxxxx-xxxx-xxxx-0-xxxxxxxxx)

– Disinformaation voima on usein siinä, että se herättää voimakkaan tunnereaktion, Xxxxxx Xxxxx sanoo.

eurakunnan työntekijät ovat yhä enemmän mu- kana myös sosiaalisessa mediassa. Monessa seu-

rakunnassa on yhteiset sometoi- mintaohjeet ja tehtävänkuviin on lisätty sometyö. Sometaidois- ta on hyötyä erityisesti nuorten ihmisten tavoittamisessa.

Xxxxxx Xxxxx, mitä meidän pitää

ymmärtää somesta?

On oleellista ymmärtää, että kaikki mitä digitaalisessa medi- assa keskustellaan ja niin sano- tusti uutisoidaan, ei ole totta. Osa on provokaatiota, keskuste- lun herättämistä tai tietoista har- haan johtamista. Suomalainen koulujärjestelmä on panostanut lähdekriittisyyden ja medialu- kutaidon opettamiseen ja suo- malaiset nuoret ovat tässä maa- ilman kärjessä. Toki osa nuoris- ta tai aikuisistakaan ei syystä tai toisesta pysty tai halua käyttää lähdekritiikkiä. Erityisesti van- hemman sukupolven ihmisillä voi olla käsitys, että kaikki niin sanotusti painettu sana on totta. Kun korona-aikana ihmiset viettivät enemmän aikaa yksin kotona ja netissä, siirtyi moni keskustelu online-kanaviin. Ne- tissä muodostuu helposti samoin ajattelevien ihmisten kuplia, kun

taas fyysisen maailman normaa- lissa kanssakäymisessä tavataan yleensä monipuolisemmin eri- laisia ihmisiä. Autoritaariset val- tiot ja muut vihamieliset toimi- jat haluavat peitellysti ruokkia vastakkainasettelua ja yllyttää ihmisryhmiä toisiaan vastaan päästäkseen omiin valtapyrki- myksiinsä. Digitaaliset mediat tarjoavat tähän hyvän ja kustan- nustehokkaan kanavan.

Xxxxx lähteeseen luottaa? Disinformaation voima on usein siinä, että se herättää voimak- kaan tunnereaktion, jolloin ih- miselle tulee voimakas tarve rea- goida siihen kommentoimalla tai jakaa sitä eteenpäin. Jos siis joku sisältö aiheuttaa sinussa vi- haa tai kauhistumista, pysähdy ja ota hetki aikaa. Jos alat epäil- lä, onko juttu totta vai ei, katso kuka sen on jakanut, mistä alku- peräinen lähde on ja voiko läh- teeseen luottaa. Tarkista jostain toisesta luotettavana pidetystä lähteestä, uutisoidaanko siellä vastaavaa. Todenpitävät kauhe- at tapahtumat on varmasti no- teerattu useammissakin eri läh- teissä.

sältöä niissä on jaettu.

Miten voimme tukea ihmisiä pärjäämään

valeuutisten maailmassa? Fyysinen maailma on helpom- min hahmotettava eikä niin hel- posti manipuloitavissa kuin di- gitaalinen. On tärkeää olla yh- teyksissä muutenkin kuin läppä- rin näytöllä. Perinteiset sosiaali- set suhteet ja verkostot ovat ar- vokkaita. Arkielämä juurruttaa meidät todellisuuteen ja auttaa pitämään mittasuhteet normaa- leina, kun koko maailma ei ole läppärissä.

Työntekijänä on tärkeää tie- dostaa oma vastuu. Kun jakaa juttuja ja linkkejä, on syytä tar- kistaa jutun todenperäisyys, ot- taa vastuu ja seistä jakamansa asian takana. Jokainen voi omal- ta osaltaan jakaa disinformaati- on vastaisia viestejä ja kannustaa lähdekriittisyyteen.

Lähteet/nettisivuvinkit: xxxxxxxxxx.xx, evaitaopiske- xxxx.xx, xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxx/xxxxx-xx- digitaidot, xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxx/0000/00/00/ tunnista-luotettava-uutinen-kysy-nama-7- kysymysta, xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx,

xxxxxxxxxxx.xx (engl.)

FAKTA

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on Helsingissä sijaitseva tutkimuslaitos, jonka tavoite on vahvistaa kokonaisturvallisuusajattelua ja tie- toisuutta hybridiuhkista kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Keskuksella on 31 osallistujamaata Euroopan unionin ja Naton jäsenvaltioista. Keskus antaa analyysien ja tutkimuksen kautta eväitä vastata hybridiuhkiin.

Artikeln kan läsas på svenska på adressen xxxxxxxxx.xx

10 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 11

työssä jaksaminen

AUTTAJANA KRIISITILANTEESSA

Diakonia- ja nuorisotyö

on moninaisten toimintojensa lisäksi myös kuuntelemista, kannattelua ja toivon herättelyä.

Äkillisesti muuttunut Suomen turvallisuustilanne on heittänyt työntekijät vaikeiden kysymysten äärelle.

Mitä vastata, kun varmuutta ei ole?

Entä miten pitää yllä omaa jaksamista?

TEKSTI TIINA USVAJOKI | KUVAT PEXELS

Ensin tuli pandemia ja sitten Eurooppaan sota.

Ihmiset, joiden työnä on auttaa muita jaksamaan, ovat nyt kovilla.

12 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 13

työssä jaksaminen

Tuleeko Suomeenkin nyt sota?

Kysymys toistuu usein niin nuorten kuin iäk- käämpienkin pohdinnoissa. Varmaa vastausta ei tiedä kukaan, mutta jotakin kysyjälle on vastatta- va. Keskustelu on aloitettava, vaikka omakin mie- li myllertää.

Tilanne kuvaa hyvin diakonia- ja nuorisotyön- tekijöiden nykyarkea. Koronastakaan ei olla vielä kuivilla, ja silti pitäisi jaksaa pohtia äkillisesti muut- tunutta turvallisuustilannetta.

Dino-lehti kysyi Terveystalon johtavalta psyko- logilta Xxxxx Xxxxxxxxx neuvoja vaikeiden aiheiden käsittelyyn ja työntekijän oman jaksamisen tukemi- seen.

1. Miten puhua muuttuneesta

turvallisuustilanteesta nuorelle, jota tulevaisuus pelottaa?

Nuorelle voi puhua kuten kenelle tahansa ihmi- selle. Joskus nuori voi tuoda pelon ja huolen esille kiertoteitse. Silloin voi kysyä suoraan, mitä nuoren mielessä pyörii ja mitä hän ajattelee maailmantilan- teesta. Tärkeintä on, että työntekijä pysyy rauhalli- sena. Ei pehmentele nuoren tuntemuksia, mutta ei myöskään lähde maalailemaan uhkakuvia. Nuorel- le on hyvä sanoa, että kaikki tuntemukset ovat nor- maaleja. Ihminen ei voi tuntea väärin.

2. Tuleeko Suomeenkin nyt sota? Miten kysymystä kannattaa purkaa auki?

Nuorelle voi sanoa suoraan, että kukaan ei voi tie- tää, mutta kaikki valtaapitävät yrittävät parhaansa, että niin ei kävisi. Ei voi kuitenkaan luvata, että var- masti ei tule. Nuorta on hyvä kannustaa keskuste- lemaan aiheesta, keskustelua ei pidä estää. Entä jos

-pohdinta ja varautuminen kaikkeen on täysin inhi- millistä ja sallittua.

Nuorelle voi sanoa, että vaikka pandemiat ja so- dat ovat yksilön vaikutusvallan ulottumattomissa, omassa elämässä voi tehdä paljon hyvää. Tärkeää on pysyä itse keskustelussa aikuisena ja viestiä, että tästä tilanteesta selvitään.

3. Tarvitseeko työntekijän pelätä, että sanoo jotakin aivan väärää?

Ei kannata pelätä sitä, että sanoo väärin. On aikui- suutta sanoa, että en tiedä tai en osaa. Ratkaisu- ja voi kuitenkin pohtia yhdessä. Toisen puolesta ei pidä olettaa mitään. Tunteet ja reaktiot muuttuvat asioiden edetessä. Pelko voi muuttua turhautumi- seksi, samoin turvan tarve voi vaihdella tilanteen mukaan. Jos kuitenkin kokee sanoneensa jotakin ikävää, voi pahoitella ja pyytää anteeksi.

4. Miten nykytilannetta olisi hyvä käydä läpi ikääntyneen kanssa?

Vanhat muistot ja traumaattiset kokemukset saatta- vat tuntua erittäin tuoreilta. Muistot usein aktivoi- tuvat uudessa kuormittavassa tai uhkaavassa tilan- teessa. Tarve puhua niistä voi olla kova. On tärke- ää, että ikäihminen ei jää muistojensa kanssa yksin ja että joku jaksaa kuunnella häntä. Kuuntelijan on tärkeää antaa tilaa muistoille ja ohjata keskus- telemaan sekä niistä että tällä hetkellä hyvin olevis- ta asioista. On hyvä vahvistaa ihmisen uskallusta muistamiseen. Iäkkäiden ihmisten tarinat ovat tär- keitä selviytymiskertomuksia. Ne vahvistavat myös muiden sukupolvien toivoa.

Jos ilmassa on muistisairautta, kannattaa kerra- ta, mikä vuosi on menossa. Juuri nyt ei ole hätää. Olemme turvassa tällä hetkellä.

5. Saako työntekijä näyttää omaa pelkoaan ja ahdistustaan?

Työntekijä on kaksoisroolissa. Hän on sekä auttaja että kokija. Tällainen tilanne vaatii erityisen tark- kaa huolenpitoa omasta jaksamisesta. Tärkeää oli- si ymmärtää omia tunteita ja ajatuksia. Oma ah- distus on hyvä tunnistaa, jotta osaa hakea tarvitta- essa apua. Omaa pelkoa ja ahdistusta ei tuoda ak- tiivisesti esiin asiakkaan edessä. Autettavan pitäisi pystyä luottamaan siihen, että toinen on ammatil- lisesti neutraali. Ei ole reilua viedä liikaa omia tun- teita asiakaskohtaamiseen, ne eivät kuulu työroo- liin. Puhe on hyvä kääntää autettavaan, hänen ko- kemukseensa.

6. Miten työnantaja voi tukea työntekijän jaksamista?

Organisaatiokulttuuri pitäisi rakentaa sellaiseksi, että mielestä puhuminen on sallittua. Tunteille pi- tää löytyä tilaa. Psyykkisesti turvallinen ilmapiiri on tärkeä. Työnohjauksen pitää olla kunnossa.

Tarvittaessa työntekijän voi ohjata työterveys- huoltoon. Esimerkiksi Terveystalossa on käytössä ennaltaehkäisevä mielenterveyttä vahvistava malli. Se mahdollistaa lyhytpsykoterapian, johon kuuluu 10–20 psykoterapiakäyntiä.

7. Miten työkuntoisena pysymistä voi tukea itse, jos työnantajalta ei tule

tukea?

Jokaisella ihmisellä on tietenkin perusvastuu omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa. Työ ja va- paa-aika pitäisi pystyä pitämään erillään ja media- altistusta olisi hyvä säädellä. Omista huoliajatuk- sista kannattaa keskustella kollegojen ja läheisten kanssa. Työntekijän pitäisi elää niin kuin opettaa eli ottaa käyttöön samat neuvot, joita hän toden- näköisesti antaa muille.

Olisi myös tärkeää oppia tunnistamaan stressi ja siihen johtaneet syyt. Jos esimerkiksi huomaa, et- tä en ole nukkunut kunnolla moneen yöhön, kan- nattaa miettiä, mikä auttaisi tuomaan paremmat unet. Tärkeintä on hakea apua ajoissa. Yhteyden- ottoa ammattiauttajalle ei pidä pitkittää. Ei ole hy- vä antaa asioiden mennä umpisolmuun. ◼

Työntekijä on kaksoisroolissa. Hän on sekä auttaja että kokija. Silti omat tunteet pitää laittaa sivuun asiakaskohtaamisessa.

”Työnohjauksen pitää olla kunnossa.”

14 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 15

työssä jaksaminen

MUISTIKSI TYÖPAIKALLE

• Nyt tarvitaan empatiaa. Kunnioittakaa erilaisia reaktioita ja yrittäkää ymmärtää toistenne tilannetta.

• Esihenkilöiden pitää kuunnella herkällä korvalla ja kysyä, mitä ihmiset toivovat.

• Voi olla hyvä kokoontua juttelemaan yhdessä, mutta se ei saa olla pakollista. Toiset suojelevat jaksamistaan rajaamalla tieto- ja ärsyketulvaa.

• Sopikaa tarvittaessa joustoja työtehtäviin ja työaikoihin.

• Hyödyntäkää psykologisen tuen keinoja. Jos huoliajatukset valtaavat mielen tai vievät yöunet, voi olla hyvä jutella työterveyspsykologin kanssa.

• Henkilöstöstä huolehtiminen on myös työnantajan etu. Parhaiten kriiseistä toipuvat ne työyhteisöt, joissa henkilöstön hyvinvoinnista on pidetty huolta. ◼

Lähde: xxx.xx, psykologit Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxxxx Xxxxxxx

Älä jää

yksin.

Hyvinvoiva työyhteisö auttaa jaksamaan vaikeina aikoina.

AHDISTAAKO UKRAINAN TILANNE?

Jatkuvan uutisvirran seuraaminen Ukrainan tilanteesta

voi ahdistaa ja lisätä uupumisen riskiä. Nyt jos koskaan omasta jaksamisesta on pidettävä entistä parempaa huolta.

Erityisesti auttamistyötä tekevien ihmisten on pysähdyttävä myös oman mielen äärelle.

uomen Punainen Risti on koonnut sivuilleen tietoa tyypillisistä reaktioista järkyttävien uu- tisten äärellä. Niistä on hyvä puhua avoimesti

kollegojen ja läheisten kanssa.

Nämä oireet eivät useimmiten vaadi välitöntä am- mattiapua, jos ne eivät jää päälle vaan pysyvät ly- hytkestoisina:

• Tapahtumat voivat tuntua oudoilta, vai- keilta ymmärtää tai epätodellisilta.

• Tapahtuma ja uutisointi pyörii mielessä.

• Saatat pelätä, että tapahtumat voivat laa- jentua maantieteellisesti vaikkapa Suo- meen.

• Mielensisällöt ja tunteet voivat vaihdella ja olla voimallisia: saatat kokea pelkoa ja ah- distusta tai olla itkuinen. Myös ärtymystä ja vihaa tapahtumista saattaa ilmetä. Tun- teet voivat myös turtua uutisten äärellä.

• Keho voi tuntea stressireaktiota: saatat po- tea päänsärkyä, voida pahoin, hikoilla tai tuntea lihasjännitystä.

• Voi olla vaikea nukahtaa tai uni on katko- naista.

Joskus ahdistus voi kasvaa kestämättömäksi, jol- loin se haittaa väistämättä normaalia elämää ja heikentää työkykyä. Tärkeää on reagoida ajoissa, jotta ahdistus ei pääse pitkittymään. Apua pitää lähteä hakemaan välittömästi, jos tunnistaa edes osan näistä oireista:

• Olet jatkuvasti ahdistunut, masentunut tai jännittynyt tai tunteenpurkaukset ovat hal- litsemattomia.

• Unettomuus tai katkonainen uni on jatku- vaa.

• Et pysty keskittymään.

• Työnteko tai koulutyö ei suju.

• Sinulla on fyysisiä stressiin ja ahdistukseen liittyviä oireita.

• Olet jatkuvassa ylivirittyneisyyden tilassa.

• Sinulla ei ole ketään kenelle puhua.

• Ihmissuhteesi kärsivät, eristäydyt.

• Mietit maailman tapahtuvia jatkuvasti tai pakonomaisesti.

Ihminen voi tehdä paljon myös itse ahdistuksen ja pelkojen helpottamiseksi. Tärkeintä on jakaa tun- teita ja kokemuksia toisten kanssa sekä jatkaa arki- rutiineja mahdollisimman normaalisti. Mene opis- kelu- tai työpaikalle, vaikka se tuntuisi raskaalta. Älä jää yksin. Muiden kohtaaminen voi helpottaa omaa oloa. Myös nämä tutut keinot hoitavat huo- lien täyttämää mieltä:

• Liiku. Se laukaisee kehollista jännitystä ja rauhoittaa mieltä. Kävelylenkki tai muu ke- vyt aktivoituminen auttaa.

• Vältä liiallista alkoholia ja rauhoittavia ai- neita.

• Joskus on helpompi ilmaista tunteita teke- mällä kuin puhumalla. Piirrä, maalaa, kir- joita. ◼

Lähde: xxxxxxxxxxxxx.xx

Artikeln kan läsas på svenska på adressen xxxxxxxxx.xx

16 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 17

ajankohtaista ajankohtaista

Diakonian tulevaisuus puhutti Oulussa KNT-valtuusto järjestyi ja teki valintoja

KUVA XXXXX XXXXXXXX

ulussa 4.5.2022 pidettiin Diakonian tulevai- suusseminaari. Seminaarissa tarkasteltiin dia- koniatyötä ja erityisesti työn tulevaisuutta. Tilaisuudessa puhunut Dtl:n toiminnanjohtaja Xxxxx Xxxxx toi esiin huolen, että kirkko voi menettää diako- nian osaajansa. YAMK-tutkinnon suorittaneita siirtyy pois kirkosta, koska heille ei ole tehtäviä, joissa he

Diakonian tulevaisuusseminaari kokosi Ouluun diakonian toimijoita.

KUVA XXXXX XXXXX

voisivat aidosti käyttää hyödyksi johtamis- ja kehittä- misosaamista. Lisäksi nykyisellä palkkatasolla kirkko ei tule jatkossa saamaan päteviä diakoniatyöntekijöitä. Työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee ja kilpailutilanne osaavista työntekijöistä kasvaa. ◼

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin nuorisotyön- ohjaaja Xxxx Xxxxxxxx (2. oik.) Seinäjoelta ja vara- puheenjohtajaksi nuorisotyönohjaaja Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxx (oik.). Onnittelijoina toiminnanjohtaja

Xxxx Xxxx ja liiton puheenjohtaja Xxxx Xxxxx (vas.).

Valtuusto kävi täydennysvaalit hallituksen jäsenestä. Valituksi äänestyksen jälkeen tuli Hyvinkään seurakunnan johtava varhaiskasva- tuksen ohjaaja Xxxxx Xxxxxxxx.

DTL:N UUSI EDUSTAJISTO VALITTU

JOHTAVIEN NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN

31.10.-

KNT

Dtl

aaliskuussa pidetyssä vaalissa edustajistoon valittiin Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx- xxx, Xxxx Xxxxxxxxxx-Xxxxxxx, Xxxxx Xxx-Xxxxxx, Kat- ja Xxxxxxxxxxx, Xxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx ja

Xxxxx Xxxxxx. Varajäseneksi valittiin Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxxxxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Son- ja Xxxxxxxxxxx, Xxxxx Xxx, Xxxx Xxxxxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxx, Xxxx Xxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxx. Uusi edustajisto aloitti toimikautensa kevätkokouksessa 23.5.2022. ◼

TYÖKOKOUS SEINÄJOELLA

Aikataulu

31.10. Etkot

Omakustanteinen, mahdollisuus illalliseen ja majoitukseen

1.11. klo 9-16 Työkokous, Seinäjoki

1.11.

2022

€ OSALLISTUMISMAKSU

60€ työkokous 1.11.

majoitus 1hh 109€ 2hh 67€/hlö

ILMOITTAUTUMINEN

> 21.9 mennessä xxx.xxx.xx/xxx

KNT mukana metsittämässä:

lue lisää xxxxxxxxx.xx

Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön

usi artikkelikokoelma DIAKONIA.NYT. laajentaa diakoniatyön käsitettä hätä- ja ruoka-avusta vaikuttavampaan auttamistyöhön. Kirjan ovat toimittaneet DTL:n puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx ja varapuheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxx-

us. Kirjoittajina on asiantuntijoita sekä diakonian kentältä että kirkon ulkopuolelta. Ajankohtaiset artikkelit tarkastelevat vaikuttamista ja vaikuttavuutta, osallisuuden kysymyksiä sekä diakonian kehittyvää asiantuntijuutta

ja tulevaisuutta eri näkökulmista. ◼

Dinon lukijat saavat kirjasta 20 prosenttia alennusta Kirjapajan verkkokaupassa koodilla DIAKONIA 30.6. asti.

Osa tapahtumasta toteutetaan striimattuna ja

tallennetaan.

Tule mukaan verkostoitumaan! Johtavien nuorisotyöntekijöiden työkokous tarjoaa hedelmällisen alustan seurakunnallisen nuorisotyön johtamisen kehittämiselle.

Kokouksesta saat tukea sisältöjohtamiseen ja vertaisverkostojen vahvistamiseen.

JÄRJESTÄJÄNÄ

i DIAK, KNT, LNK

yhteistyössä: KH, SLS, Lapuan hpk, Seinäjoen srk

TIEDUSTELUT

Xxxxx Xxxxxx, xxxxx.xxxxxx@xxxx.xx 040 568 7077

LUOTTAMUSMIES- KOULUTUKSET 29. – 30.9. Dtl:n,

KNT:n ja Aki-liittojen

järjestämä luotta- musmieskurssi. Koulutuksista lähetetään

kutsut luotta- musmiehille.

18 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 19

edunvalvonta

HANKALASSA TYÖMARKKINATILANTEESSA KELPO SOPIMUS

Evankelisluterilaisen kirkon sopimusalalle on solmittu uusi virka- ja työehtosopimus ajalle 1.3.2022–29.2.2024. Sopimuksessa on sovittu tekstimuutoksista ja ensimmäisen vuoden palkantarkistuksista. Vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.

TEKSTI XXXX XXXXXXX, NEUVOTTELUPÄÄLLIKÖ, JUKO RY | KUVAT XXXXXX XXXXXXXXXX JA XXXXXX

alkkoja korotetaan vuonna 2022 keskimäärin kaksi prosenttia. Korotukset toteutetaan 1. ke- säkuuta alkaen kokonaan yleiskorotuksena. Yleisessä palkkausjärjestelmässä korotukset koh- dennetaan maksussa oleviin peruspalkkoihin eli tehtäväkohtaiseen palkkaan. Korotukset on huo- mioitu myös vaativuusryhmien vähimmäispalkka-

tauluikoissa.

Myös yleisen palkkausjärjestelmän kokemus- lisätaulukoita korotetaan 1.6.2022. Kymmenen vuoden ja 15 vuoden kokemuslisissä korotus on merkittävä. Kokemuslisien takuuosia koskeviin määräyksiin ei tehty muutoksia, joten kenenkään maksussa oleva kokemuslisä ei tässä yhteydessä pienene. Jos nykyinen kokemuslisä on pienempi kuin uuden taulukon mukainen kokemuslisä, ko- rotetaan kokemuslisää kesäkuun alusta lähtien.

Palkkakilpailukykyä pyritään parantamaan

Viranhaltijoiden ja työntekijöiden maksussa ole- viin suorituslisiin ei tässä yhteydessä tule korotuk- sia, jollei suorituslisän määrää ole paikallisesti kyt- ketty seuraamaan peruspalkan korotuksia.

Vaikka sopimuksen palkankorotustaso vastaa vähintäänkin tämän neuvottelukierroksen yleis- tä tasoa, on valitettava totuus, että kirkon palkat ovat vuosien saatossa jääneet jälkeen yleisestä an-

siotasokehityksestä. Palkansaajajärjestöt ja Kirkon työmarkkinalaitos aloittavatkin jo tämän vuoden elokuussa neuvottelut mallista, jolla pyritään taka- maan kirkon palkkakilpailukyky ja jolla pystytään osaltaan tukemaan ja parantamaan kirkon töiden veto- ja pitovoimaa.

Hengellisen työn työajattomien viranhaltijoiden ja työntekijöiden vapaa-aikaa koskeviin määräyk- siin saatiin parannusta. Jatkossa sopimus ohjaa sii- hen, että viikoittaiset vapaapäivät ovat kiinteinä pe- räkkäisinä päivinä. Monissa seurakunnissa näin on jo toimittukin, mutta vapaapäivät on voitu sijoitella myös täysin hujan hajan. Mahdollisuus peräkkäi- siin vapaapäiviin on vahvasti työsuojelukysymys.

Leirivapaat muuttuivat jälleen

Kirjoitushetkellä palkansaajajärjestöt ja Kirkon työmarkkinalaitos valmistelevat tarkempaa ohjeis- tusta työajattomien hengellisen työn viranhaltijoi- den ja työntekijöiden vapaa-aikasuunnitteluun.

Leirivapaat muuttuivat jälleen tällä neuvotte- lukierroksella. Vuonna 2020 saatiin oikeus ensim- mäiseen leirityöaikahyvityspäivään jo 1 vrk 12 h leiristä. Seuraavan leirivapaan sai kuitenkin vasta 6 vrk 12 h leiristä. Nyt toista leirivapaapäivää siirret- tiin aikaisemmaksi niin, että toinen leirivapaa xx- xxx jo 4 vrk 12 h leiristä. Leireistä palautumista tu-

20 DINO 2 | 2022

2 | 2022 DINO 21

Dtl

liitot Dtl

edunvalvonta

keva muutos hyödyttää merkittävästi niitä työnte- kijöitä, jotka tekevät viiden ja kuuden päivän pi- tuisia leirejä.

Moduulityöaika on yhä mahdollista

Ensimmäinen moduulityöaikakokeilu alkoi Mei- lahden seurakunnassa jo vuonna 2010, kun Kir- kon työmarkkinalaitoksen ja palkansaajajärjestö- jen välillä sovittiin työaikakokeiluista. Vuodesta 2017 lähtien kirkon virka- ja työehtosopimus on mahdollistanut moduulityöajan käyttöön ottami- sen seurakunnissa paikallisella sopimuksella kokei- luluontoisesti.

Kokemukset moduulityöajasta ovat olleet voit-

topuolisesti myönteisiä. Nyt moduulityöaikaan siirtymisestä onkin mahdollista sopia työpaikoil-

Uutuutena sopimukseen tuleva omaishoitova- paa mahdollistaa vapaan saamisen, jos esimerkik- si oma ikääntynyt vanhempi tarvitsee kiireellis- tä apua. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Palka- tonta omaishoitovapaata on oikeus saada vuosit- tain viisi päivää.

Perhevapaauudistukseen liittyvien muutosten lisäksi sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon jär- jestämiseksi tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan ikäraja on nostettu 10 vuodesta 12 vuoteen.

Työ jatkuu

Neuvottelijan näkökulmasta sopimusta voi pitää

kevään yleiseen työmarkkinatilanteeseen nähden

JOKA KYMMENENNESSÄ DIAKONIAN VIRASSA EI OLE

KOULUTETTUA TYÖNTEKIJÄÄ

Diakoniatyöntekijöiden Liitto toteutti maaliskuussa 2022 kyselyn diakonian virkojen tilanteesta. Kirkkoherroilta kysyttiin diakonian virkojen määrää, täyttöastetta, avoimien virkojen hakijamääriä ja Kirkkohallituksen asettamien kelpoisuusehtojen toteutumista.

la pysyvästi.

Uudet perhevapaat osaksi sopimusta

Elokuussa voimaantulevan lakiuudistuksen myötä vanhat äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat jäävät historiaan ja tilalle tulevat uudet raskaus- ja van- hempainvapaat. Molemmilla vanhemmilla on jat- kossa lain mukaan oikeus 160 arkipäivän vanhem- painvapaaseen, minkä lisäksi vanhempi, joka syn- nyttää lapsen, saa 40 arkipäivän pituisen raskaus- vapaan.

Perhevapailta maksettavista palkoista on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa. Kirkon uuden vir- ka- ja työehtosopimuksen mukaan lapsen synnyttä- vä vanhempi saa palkallista vapaata koko 40 arki- päivän raskausvapaan sekä 32 päivää vanhempain- vapaan ajalta eli yhteensä 72 arkipäivää. Synnyttä- vän xxxxxxxxx osalta palkallisten vapaiden mää- rä pysyy siis käytännössä ennallaan.

Toinen vanhempi saa palkallista vanhempain- vapaata 18 arkipäivää. JUKOn tavoitteena oli 32 palkallista vanhempainvapaapäivää myös toiselle vanhemmalle, mutta tavoite saavutettiin vain osit- tain. Parannusta toki saatiin verrattuna aiempaan kuuden päivän palkalliseen isyysvapaaseen.

kelpo tuloksena. Kaikkia tavoitteita ei tietysti tällä- kään kerralla saavutettu, mutta keskeisimmissä ta- voitteissa onnistuimme vähintäänkin kohtuullisesti eikä työtaistelutoimia tarvittu. Koska sopimusrat- kaisu on aina kompromissi, on siinä mukana myös joitain työnantajapuolelle tärkeitä tavoitteita. Mer- kittävin näistä on paikallisen sopimisen mahdol- lisuuksien rajaaminen, joka ei vastannut JUKOn tahtotilaa.

Työ jatkuu. Ohjeistuksia laaditaan ja jatku- van neuvottelun periaatteen mukaisesti sopimuk- sia voidaan kehittää myös niiden voimassa ollessa, jos yhteinen tahto ja näkemys palkansaajajärjestö- jen ja Kirkon työmarkkinalaitoksen välillä löytyy.

Neuvotteluihin valmistautuminen alkaa JU- KOn kirkon sektorilla melkeinpä heti kesälomien jälkeen. Vuoden 2023 palkankorotuksista on tar- koitus päästä sopuun vuoden 2022 loppuun men- nessä. Jos sopua ei synny, voidaan kirkon virka- ja työehtosopimus irtisanoa päättymään jo 2023 hel- mikuun lopussa, jolloin kaikki asiat ovatkin taas neuvottelupöydässä. ◼

ähköpostikysely lähetettiin 341 kirkkoher- ralle, joista 296 oli suomenkielisissä seura- kunnissa ja 45 ruotsinkielisissä seurakun- nissa. Vastausprosentti oli 32, jota voi pitää

verkkokyselytutkimuksessa hyvänä.

Selvityksen perusteella joka kymmenes diakoni- an virka on ilman koulutettua diakoniatyöntekijää. Virka oli joko kokonaan täyttämättä tai virkaa hoiti epäpätevä työntekijä.

Diakoniatyöntekijöiden Liitto on erittäin huo- lissaan diakonian tehtävien kiinnostavuudesta ja kilpailukyvystä suhteessa kunnan ja järjestöjen työpaikkoihin. Avoimiin virkoihin oli keskimäärin neljä hakijaa ja sijaisuuksiin kolme hakijaa. Pie- nimmät hakijamäärät olivat ydinkaupunkiseutujen ympäryskunnissa ja suurimmat kasvukeskuksissa. Oli myös paikkoja, joihin ei ollut yhtään hakijaa.

TEKSTI XXXXX XXXXX

Kirkkoherrojen mukaan palkkaus (38 %), seura- kunnan sijainti (15 %), kilpailutilanne työntekijöis- tä (15 %) ja työn kuormittavuus (13 %) olivat mer- kittävimmät syyt, miksi virkoihin ja sijaisuuksiin ei saada päteviä hakijoita. Vastaajista 19 prosenttia ilmoitti, että heidän seurakunnassaan ei ole ongel- maa virkojen täyttämisessä. Muutamat kirkkoher- rat kyseenalaistivat myös diakoniatyöntekijöiden kutsumuksen. Kirkkoherrat tunnistivat ongelmat, joista lähes jokaisessa he ovat keskeisessä roolissa tilanteen muuttamiseksi parempaan suuntaan. ◼

Diakoniatyöntekijöiden Liitto esittää tilanteen korjaamiseksi:

1. Diakonian tehtävien kokonaispalkkausta tulee parantaa. Palkkaus tulee tarkistaa vastaamaan työn todellista vaativuutta. Samalla se tulee kil- pailukykyisemmäksi suhteessa kuntien ja järjes- töjen tehtäviin.

2. Avoimet diakonian virat on täytettävä.

3. Mahdollisuuksia työn kehittämiseen on paran- nettava. Se mahdollistaa työn kuormituksen hallitsemisen sekä motivoi ja lisää työn mielek- kyyttä.

4. Rekrytointi on ajanmukaistettava.

5. Opiskelijoiden seurakuntaharjoittelun edelly- tyksiä on parannettava. Onnistunut harjoittelu- jakso kehittää opiskelijan seurakuntatyön osaa- mista ja antaa kuvan seurakunnasta tulevaisuu- den työpaikkana.

6. Diakonian vihkimysviran asemaa on vahvistet- tava.

7. Katastrofipuheen sijaan kirkkoon tarvitaan po- sitiivisen tulevaisuuden luomista.

Tutustu selvitykseen tarkemmin liiton kotisivuilla.

22 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 23

liitot KNT

KNT

KNT:N VALTUUSTOVAALEISSA TEHTIIN HISTORIAA

Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT:ssa käytiin historian ensimmäiset valtuustovaalit.

Vaalit onnistuivat erinomaisesti. Vaaleihin perustettiin kymmenen valitsijayhdistystä, jotka kokosivat listoilleen 40 ehdokasta.

kolumni

XXXXX XXXXXXXX

nuorisotyönohjaaja, diakoni, sosionomi xxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

esä kurkkii jo ovenraosta, ja monelle meistä se tarkoittaa odotettua kesälomaa. Seura- kunnat eivät kuitenkaan hiljene kesäksi vaan toiminta pyörii ja joukkoon liittyy enemmän

Ṫulimmeýo

valituýsi?

oiminen niin, ettei niitä kahlittaisi tiukkoihin työ- alarajoihin. Toinen voisi olla mahdollisuus kehittää työtä, kokeilla asioita ja lupa epäonnistuakin joskus. Lupaus kannustavasta ja ystävällisestä työyhteisöstä

änestysprosentti oli 40, mitä voidaan pi- tää erinomaisena liittovaaleja vertailtaes- sa. Korkea äänestysaktiivisuus jää histo- riaan virstanpylvääksi, johon tulevia vaa-

leja verrataan.

Valtuustoon kuluu 18 jäsentä (+18 varajäsentä). Valtuusto uudistui melkoisesti, kun valituksi tuli kymmenen uutta valtuutettua. Puolet valtuutetuis- ta uudisti valtakirjan valtuustossa jatkamiseen. Ko- koonpanossa on siten sopivasti kokemusta ja uutta verta. Valtuusto on edustukseltaan tasa-arvoinen, koska valtuutetuista puolet on miehiä ja puolet nai- sia. Valtuuston keski-ikä on 45 vuotta, mikä ker- too siitä, että päättäjät edustavat eri-ikäisiä jäseniä.

Henkilövalintoja ja valiokuntia

TEKSTI XXXX XXXX

Uuden valtuuston ensimmäinen kokous pidettiin 3.5.2022 Helsingin Pasilassa. Valtuuston kokous sisälsi sääntömääräisten asioiden lisäksi henkilö- valintoja ja valiokuntien perustamista. Valtuuston uudeksi puheenjohtaja valittiin Xxxx Xxxxxxxx Seinäjoelta. Hän on uusi valtuutettu. Nortunen on Seinäjoen Ylistaron kappeliseurakunnan nuo- risotyönohjaajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxx. Hän on toisen kau- den valtuutettu. Saarela on Oulaisten seurakunnan

nuorisotyönohjaaja. Puheenjohtajien kausi on kak- si vuotta (2022–23).

Valtuusto valitsi Xxxxx Xxxxxxxx hallituksen jäseneksi. Xxxxxxxx on Hyvinkään seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja. Hallituspaik- ka tuli täytettäväksi, kun Xxxx Xxxxxxxxx otti vas- taan valtuustopaikan ja tuli siten esteelliseksi toi- mimaan hallituksessa. Xxxxxxxx hallituskausi al- koi heti ja päättyy vuoden 2024 lopussa. Xxxxx- xxx tultua valituksi hallitukseen hänen tilalleen val- tuustoon nousee Xxxxxx Xxxxxxxx Espoon kasva- tuksen asiantuntijat -valitsijayhdistyksen listalta. Paajanen työskentelee Hyvinkään seurakunnassa nuorisotyönohjaajana.

Valtuusto perusti kaksi valiokuntaa, päätti ko- koonpanosta ja valitsi niihin jäsenet. Valiokuntien kokoonpano on neljä jäsentä (3+1).

Vaalivaliokuntaan valittiin Xxxx Xxxxxxxxx, Tii- na Haapiainen, Xxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx. Vaalivaliokunnan tehtävänä on valmistella henki- lövalinnat valtuuston kokouksiin.

Talousvaliokuntaan valittiin Xxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxx ja Xxxxxx Xxx- rela. Talousvaliokunnan tehtäviä ovat mm. lausun- non antaminen valtuustolle jäsenmaksusta, talous- arvioista ja tilinpäätöksestä. ◼

tai vähemmän kesätyöntekijöitä. Vai liittyykö? Löy- tyikö sopivia hakijoita tai tulimmeko me työpaikkana valituksi?

Ensimmäiset kesätyöilmoitukset julkaistiin jo hyvissä ajoin ennen joulua. Viime tippaan hakunsa jättäneet- kin saivat rekrytointinsa keväällä päätökseen.

Palýallaýin on

oma meḚýityýsensa.

Olemme tarjonneet töitä rippileireille, kesäkerhoihin, hautausmaille ja mo- neen muuhun. Työnhakijoilta olemme odottaneet kokemusta, innostusta, taitoa ja tietoa.

Tänä päivänä työnhaku ei ole kuiten- kaan sellaista, jossa työnantaja valit- see ja työnhakija yrittää vain miellyttää

ja tehdä suuren vaikutuksen. Enenevässä määrin myös seurakunnissa, niin kesätyö- kuin

muissakin työnhakutilanteissa, työnhakijat tekevät valintoja. Tulevaisuuden avainkysymyksiä on, miten saamme hyvät ja osaavat, kehityskelpoiset työntekijät valitsemaan juuri meidän seurakunnan työpaikakseen. Voisimme aloittaa satsaamalla työpaikkailmoituksiin. Vaikka kutsumus kantaakin monia, niin palkallakin on oma merkityksensä. Palkan voisi siis rohkeasti myös työnhaussa ilmoittaa.

Emme pärjää kovin hyvin palkkakilpailussa, joten meidän olisi pystyttävä tarjoamaan jotain muuta, jotta tulisimme valituiksi. Yksi mahdollisuus voisi olla työntekijän oman kiinnostuksen ja taitojen huomi-

sekä työhyvinvointiin panostamisesta voisivat olla valttikortteja, joilla meidät valittaisiin. Pystymmekö tarjoamaan tällaista?

Suvivirren laulettuamme kesä on todella täällä, ja meidät valinneet kesätyöntekijät ovat ovellamme. Yhteinen työ alkaa. Xxxx saa heittää heitä pärjäilemään itsekseen vaan vastuumme

on perehdyttää huolella, kuunnella ja kysellä. Sillä, miten otamme uuden työntekijän vastaan ja opastamme työhön, on valtavan iso merkitys. Hyvä perehdytys hyödyntää työn- tekijää, mutta myös työnantajaa.

Elokuussa alkaa vakituinen henkilökun- ta olla taas kokonaisuudessaan takaisin työpaikalla, ja kesätyöntekijät palanneet opis- kelujen tai muiden töiden pariin. Hyvässä tapauk- sessa he ovat jättäneet meille uusia toimintatapoja, herättäneet meitä katsomaan työtä uusin silmin tai vahvistaneet, että olemme oikealla tiellä. Yhtä tär- keää on se, mitä kesätyöntekijä on saanut meiltä mukaansa ja millaista tarinaa hän kertoo eteenpäin. Murtuuko tarinassa vanhat fraasit siitä, millainen kirkko ja sen työntekijät ovat? Olisipa hienoa, jos ystäville kerrottaisiin hyvästä työpaikasta ja sen kivoista työntekijöistä, paikasta jonne haluaa tulla jatkossakin. Xxxxxxxxxx meidät kaikki näihin uuden tarinan talkoisiin ja aloitetaan vaikka sillä, että hy-

myillään kun kohdataan. ◼

24 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 25

uskontodialogi

”Xxxx, jolla kohtaamme toisin uskovan kanssa, kertoo paljon myös omasta uskonnosta.”

TEKSTI XXXXXX XXX-XXXXXXXX | KUVAT XXXXXX XXX-XXXXXXXX JA XXXXXX

USKONTODIALOGISSA KUUNNELLAAN, OPITAAN JA KUNNIOITETAAN

Uskontodialogin merkitys kasvaa koko ajan, kun ihmiset ympärillämme eivät enää automaattisesti edusta samaa uskontokuntaa tai elämänkatsomusta kuin valtaväestö.

– Tapa, jolla kohtaamme toisin uskovan kanssa, kertoo paljon myös omasta uskonnosta. Kunnioit- tava kohtaaminen ja luottamus on tärkeässä roolis- sa kohtaamisissa.

Erilaisia tavoitteita

Uskontodialogissa korostuu samoin kuin dialogis- sa yleensäkin halu tutustua avoimesti toisiin ihmi- siin ja omaan itseen. Ennakkoasenteet kannattaa jättää ja olla utelias tarkastelemaan uusia näkökul- mia ja huomaamaan vaikka sen, että eri uskonnois- sa on paljon ainutlaatuista ja hyvää.

Ekumenian ja uskontodialogin tavoitteet ovat kuitenkin erilaiset. Ekumenia on erilaisten kris- tittyjen välisen ykseyden ja yhteyden etsintää. Us- kontodialogista puhutaan silloin, kun toinen ih- minen kuuluu eri uskontokuntaan tai edustaa eri maailmankatsomusta.

Uskontodialogin tarkoituksena on kuunnella toista, kertoa omasta uskosta ja yrittää ymmärtää toista paremmin.

– Evankelioinnista ei ole kysymys siinä merki- tyksessä, että yrittäisimme uskontodialogin varjol- la saada toisen vaihtamaan uskontoaan. Sen sijaan siihen kyllä kuuluu omasta uskosta kertominen ja todistaminen, Hellqvist tarkentaa.

Ukrainan pakolaiset ja ekumenia

Ukrainasta tulleet sodan pakolaiset ovat enim- mäkseen ortodokseja. He ovat siis kristittyjä, jol- loin heidän kanssaan ei ole kyse uskontodialogis- ta, vaan ekumeniasta.

– Uskontodialogista on kyse silloin, kun eri uskontoja edustavat ihmiset kohtaavat, Xxxxx Xxxxxxxxx sanoo.

– Kaikissa kirkko- ja uskontokunnissa on us- kontoaan eri tavoin ja eri intensiteetillä harjoitta- via. Ihmisen omaa suhdetta uskontoon on aina hyvä kunnioittaa. Toisille usko on elämän tärkein asia, toisille taas osa kulttuuriperintöä – tai jotain ihan muuta.

Yhdessä saa rukoilla

Hellqvist ei näe estettä yhdessä rukoilemiselle, jos toinen sitä toivoo ja se sopii kaikille osapuolille.

– Muissa kohtaamisen kysymyksissä luotan sii- hen, että diakoniatyöntekijöillä on siihen hyvä tai-

irkon lähetystyön keskuksen johtajan Xxxxx Xxxxxxxxxxx mukaan uskontodialogi tarkoit- taa monia asioita. Usein erotellaan arjen dia-

logi eli yhteinen toiminta esimerkiksi yhteiskunta- rauhan tai luomakunnan puolesta sekä teologinen dialogi, spiritualiteetin dialogi ja instituutioiden kuten kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen väli- nen dialogi.

– Yksinkertaisesti sanottuna uskontodialogis- ta on kyse silloin, kun eri uskontoja edustavat ih- miset kohtaavat. Usein sanotaankin, että ihmiset kohtaavat, eivät uskonnot. Useimmiten kyse on ar- kisen elämän tilanteista: miten uskonto näkyy ar- jen valinnoissa, työpaikalla, perheessä, ystäväpii- rissä sekä siellä missä yleensäkin liikumme, Hell- qvist toteaa.

– Ekumenian hyviin tapoihin kuuluu ohjata toi- seen kirkkokuntaan kuuluva hänen oman kirkkon- sa piiriin, eli tässä tapauksessa esimerkiksi kertoa, mistä löytyy lähin ortodoksinen kirkko, jossa voi osallistua jumalanpalvelukseen, Hellqvist toteaa.

Sekä ekumeenisessa kohtaamisessa että uskon- todialogissa on hyvä lähteä liikkeelle toisen ihmi- sen kysymyksistä ja tarpeista.

to ja ymmärrys.

Hellqvist rohkaisee pohtimaan, millaisen kuvan xxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx. Raamattukin antaa sii- hen meille ohjeen: ”Olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivon- ne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunni- oittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana.” (1.Piet.3:15–16) ◼

26 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 27

uskontodialogi

”YHTEYS SYNTYY, KUN KOHDATAAN KIRKOLLA”

SAMOJA ARVOJA

ampereen eteläisen seu- rakunnan määräaikaises- sa diakonian virassa toi-

xxxx XXXX-xxxxxxxxx-xxxxx- ni Xxxxx Xxxxxxx on käynyt us- kontodialogia Hervannassa asu- vien muslimien kanssa. Hänen työnsä painopiste on maahan- muuttajatyössä.

– Järjestin joulukuussa 2021 Hervannan kirkolla uskonto- dialogin, jossa aiheena oli jou- lu. Paikalla oli kristittyjä ja mus- limeja keskustelemassa joulun merkityksestä. Tilaisuus oli va- paamuotoinen ja keskustelu su- jui omalla painollaan ohjaajan vain hieman johdatellessa ti- lannetta. Joulun merkitykses- tä puhuttiin pääasiassa tavallis- ten kristittyjen ja muslimien nä- kökulmasta. Tilaisuus oli tun- nelmaltaan lämminhenkinen ja ymmärrystä lisäävä, Xxxxxxx kertoo.

Vuoropuhelua ja verkostoja

Maaliskuussa 2022 Sulonen oli järjestämässä Kotoa Koollekut- sujaksi (KoKo)-hankkeen kans- sa Hervannan kirkolla uskonto- dialogin, jossa aiheena oli paas- to.

– KoKo-hanke tähtää vuoro- puhelun ja verkostojen rakenta- miseen Hervannassa. Keskus- telu käytiin Erätauko-menetel- män keinoin. Paikalla oli kristit-

tyjä ja muslimeja erilaisista taus- toista. Osallistujien mielestä ti- laisuus meni nopeasti. Osallis- tujilla oli paljon yhteistä koke- musta uskonnosta riippumatta ja tietämys lisääntyi. Tilaisuu- desta jäi erityisesti mieleen, et- tä ramadan koettiin positiivise- na yhdessäolon aikana, jossa on isossa osassa lähimmäisen aut- taminen. Kristittyjen pääsiäistä edeltävä paasto koettiin enem- män hiljentymisenä ja sisään- päin kääntymisen aikana, Sulo- nen pohtii.

Sitoutumista ekumeniaan

Ukrainan sotapakolaiset eivät ole vielä juurikaan näkyneet arjen diakoniatyössä Tampe- reen Eteläisessä seurakunnassa. Tampereen evankelisluterilai- nen seurakunta tekee yhteistyö- tä Tampereen ortodoksisen kir- kon kanssa.

– Olemme sitoutuneet eku- meenisiin periaatteisiin. Siksi ohjaamme ihmisen hänen kris- tilliseen seurakuntaansa tai yh- teisöön. Ukrainan pakolaisissa on myös katolilaisia ja uniaatti- kristittyjä, Xxxxxxx kertoo.

Tampereen Eteläinen seu- rakunta tekee yhteistyötä Ka- tukappelin ja XxxxXxxx kanssa järjestäen säännöllisesti Friday Together -tapahtumia Hervan- nan kirkolla. Tapahtumiin on

kutsuttu myös Ukrainan pako- laisia, jolloin arjen uskontodia- logi mahdollistuu.

– Hervannan kirkolla aloit- taa keväällä 2022 Kielikahvila, jonne toivotaan osallistujia ko- koontumaan, keskustelemaan ja oppimaan suomen kieltä. Yh- teys syntyy, kun kohdataan kir- kolla. ◼

Xxxxx Xxxxxxx työn painopiste on maahanmuuttajatyössä.

fgaanitaustainen ylö- järveläistynyt Xxxxxxxx Xxxxxxxx on kokenut tär-

keäksi omasta uskonnosta puhu- misen.

– Kun muutimme perheenä 17 vuotta sitten Suomeen, oli kielen takia vaikea kertoa omas- ta uskonnosta ja kysyä xxxxxxx- xxxxx tunnustavilta esimerkik- si kirkollisista juhlista. Nyt kun puhun Suomea, voin keskustella ramadanista, rukousrituaaleista ja kulttuurista, joka nojaa paljon Koraaniin, Xxxxxxxx kertoo.

Ramadan on juuri päättynyt, ja Gulafroz viittaa siihen useita kertoja.

– Töissä on ollut hieno huo- mata, että päivittäinen paastoa- minen auringon nousun ja las- kun välillä on aiheuttanut enti- sen hämmennyksen tilalle myö- tätuntoa, ja muslimien kärsiväl- lisyyttä on ihmettelyn tilalta ar- vostettu ja jopa ihasteltu. Mo- ni työkaveri on auttanut jaksa- maan ja ollut tukena paastokil- voituksessa.

Xxxxxxxxxx mukaan mo- ni asia on enemmän yhdistänyt kuin erottanut yhteisissä keskus- teluissa kristittyjen kanssa.

– Olen aina ollut kiinnostu- nut toisella tavalla uskovista ja osallistuin koulussakin aina har-

Ylöjärveläistynyt Xxxxxxxx Xxxxxxxx pitää omasta uskon- nosta puhumista tärkeänä.

taushetkiin. Huomasin, että aut- tavaisuus, vähempiosaisista huo- lehtiminen, rehellisyys ja armol- lisuus ovat samoja arvoja kuin meilläkin. ◼

28 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 29

faktajahti

KUKA VOI SAADA LISÄVAPAAPÄIVÄN?

Oliko siinä joku ehto?

Xxxxx kertoo, että hänen vii- konloppunsa on mennyt koko lailla samoissa merkeissä, tosin omalla tontilla pihahommissa ja halonhakkuussa.

– Olisiko ollut tarve ihan li- sävapaapäivälle, että voisi toi-

pua viikonlopusta ennen työvii- kon alkamista, Xxxxx xxxxx.

ASIANTUNTIJA

– Eikös siellä työehtosopi- muksessa ollut joku arkipyhäli- sävapaapykälä, jos arkipyhänä on tehnyt töitä? Oliko siinä joku ehto sille, että pitäisi saada palk- kaakin, pohtii Tero.

Kyllä tässä ollaan nyt aivan puun ja kuoren välissä. Ei auta muu kuin olla yhteydessä asian- tuntijaan. Ei siinä omena kauan puusta putoa, kun asia on jo sel- vitetty. ◼

Asiamiehet ovat tehneet työtä koko pitkän viikonlopun helatorstaista alkaen ja ovat maanantaina aivan puhki.

TEKSTI XXXX XXXXXXXX JA XXXXX XXXXX | KUVA XXXXX XXXXXXXXX

”Meni sitten hela

Lisävapaapäivälle olisi tarvetta.

torsdag.”

uukausipalaveri alkaa var- sin vetelissä tunnelmissa.

Mitä lisävapaapäivän saaminen edellyttää?

VASTAA

– Lisävapaapäivän saaminen edellyttää, että ar- kipyhänä tehty työ vastaa olennaisilta osiltaan säännönmukaista työpäivää. Esimerkiksi messun tai rippikoulutapaamisen pitäminen on riittävä peruste. Lisävapaapäivän saaminen ei edellytä tiettyä vähimmäistuntimäärää. Työtehtävien pi- tää kuitenkin olla luonteeltaan sellaisia, jotka on välttämättä tehtävä juuri kyseisenä arkipyhänä. Arkipyhälle ei pidä sijoittaa pelkästään työpäivän täyttämiseksi suunniteltuja, tilanteeseen nähden keinotekoisia tehtäviä.

Entä, jos arkipyhälle ei ole työtehtäviä?

Asiamiehet ovat tahoil- laan joutuneet raatamaan vii- konlopun otsa hiessä, ja meno on sen mukaista. Puhti on pois- sa.

Maanantai on nyt osoittautu- massa huonoksi kokouspäiväk- si. Kokoustarjoilukin keskittyy hienostuneen café au lait’n si- jasta pikimustaan suodatinkah- viin, tuttavallisemmin parkki- happoon.

– Koko viikonloppu meni rankasavotassa. Kyllä on totta,

että puu lämmittää moneen ker- taan. Tuntuu ettei olisi ollut vii- konloppua lainkaan, voivottelee Tero pyöritellen niskaansa, joka on kireänä viikonlopun puuhai- luista.

– Rankatyö vaatii rankat hu- vit, veistelee Xxxxx ja jatkaa, oliko ihan pilke silmäkulmas- sa vai muutenko lämpimikseen puita hakkasit?

Tero ei oikein ymmärrä Mar- kon kommenttia ja vastailee, et- tä ihan tosissaan on painettu ko-

ko viikonloppu helatorstaista lähtien.

– Meni sitten hela torsdag eikä riittänytkään, kommentoi Xxxxx.

– Ei paljoa auttanut työajan- lyhennykset arkipyhänä eikä sal- dovapaa perjantaina. Eihän täs- sä jaksa enää laittaa tikkua ris- tiin, Tero toteaa.

KUVA XXXXX XXXXX

Kirkon työmarkkinalaitoksen neuvottelu- päällikkö Xxxx Xxxxxxxxxxx.

Kirkon työmarkkinalaitoksen neuvottelu- päällikkö Xxxx Xxxxxxxxxxx, kuka voi saada lisävapaapäivän?

– Lisävapaapäivän voi saada työajaton hengelli- sen työn tekijä, jos hän työskentelee KirVESTES 171 §:n mukaisena arkipyhänä. Arkipyhän tulee sijoittua maanantain ja perjantain välille.

– Silloin kun arkipyhälle ei ole välttämättömiä työtehtäviä, lisävapaapäivän antamiselle ei ole perusteita. Lisävapaapäivän saaminen edellyttää aina konkreettista työskentelyä arkipyhäpäivänä.

Kuka ratkaisee arkipyhän lisävapaapäivän saa- misen?

Lisävapaapäivän antaminen edellyttää, että työ vastaa olennaisilta osin säännönmukaista työ- päivää. Esihenkilö arvioi, täyttyykö olennaisuus- vaatimus. Tulkinta on normaalia kirkon virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa. ◼

30 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 31

pykäläviidakko

Vuosilomat tulevat

– mutta milloin?

keuksia. Työnantaja voi määrätä ”vanhan loman” annettavaksi myös siten, että loma on pidetty lo- mavuotta seuraavan syyskuun loppuun mennessä. Tämän poikkeuksen käyttämiseen tarvitaan kui- tenkin perusteltu syy. Tyypillisin syy on epäilemät- tä pitkä virkavapaa, joka on estänyt loman antami- sen aiemmin.

Työnantajan päätäntävalta vuosiloman sijoitta- misesta ulottuu siis poikkeustilanteissa pisimmil- lään lomavuotta seuraavan vuoden syyskuun lop- puun asti. Tämän jälkeen pitämättömistä lomista maksetaan lomakorvaus, jos niiden säästämises- tä ei ole yksimielisesti sovittu. KirVESTES 2022– 2024 -sopimuksen uuden kirjauksen avulla loman voi kuitenkin antaa tätäkin myöhemmin eli loma- vuotta seuraavan vuoden joulukuun loppuun men- nessä, mutta vain, jos asiasta on sovittu työntekijän kanssa. Esimerkiksi pidemmältä perhevapaalta pa- laavalle tämä saattaa olla hyödyllistä.

Työnantajan tulee ilmoittaa vuosiloman ajan- kohdasta lähtökohtaisesti vähintään kuukautta aikaisemmin, mutta kuitenkin aivan viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Sekä loma- kaudelle että sen ulkopuolelle sijoitettavat vuosilo- majaksot annetaan yhdenjaksoisina, jollei yhdes- sä toisin sovita.

Entä jos jotain sattuu? – Vuosiloman

tu tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta – tä- mä lienee yksi niistä harvoista KirVESTES-pykä- listä, jota ei ole tarvinnut neuvonnassani onneksi koskaan soveltaa.

Kimurantimpi asia on vuosiloman siirtäminen tai keskeyttäminen työnantajan aloitteesta. Virka- ja työehtosopimuksemme mukaan työnantajan on mahdollista muuttaa vuosiloman ajankohtaa, kun- han sille on painava syy ja muutoksesta ilmoite- taan vähintään kaksi viikkoa ennen loman alka- mista. Olennaista on, että tämä on poikkeus, eikä siitä saa muodostua käytäntöä. Painavan syyn tu- lee tosiaan olla aito, eikä vaikkapa haluttomuus si- jaistyövoiman palkkaamiseen ole riittävä syy. Eri- tyisen painavasta syystä vuosilomaa voi saman so- pimusmääräyksen perusteella siirtää kahden vii- kon ilmoitusaikaa noudattamatta. Esimerkiksi seu- rakunnan alueelle osuva suuronnettomuus tai muu vastaava saattaisi olla tällainen syy.

Loman keskeyttäminen

KirVESTES sisältää myös sopimuskohdan, jonka mukaan työnantajan on mahdollista keskeyttää vi- ranhaltijan vuosiloma erityisen painavasta syystä. Vuosilomalain mukaan tällaisesta ehdosta saadaan sopia virkaehtosopimuksella tilanteissa, joissa lo- man keskeyttäminen on julkisen vallan käyttöön

liittyvistä painavista syistä tarpeen tai välttämätön-

TEKSTI XXXXXX XXXXXXXX

Tätä lukiessasi kesäihmisen paras vuodenaika on jo käsillä – toivottavasti myös säiden osalta. Säästä riippumatta käynnissä tai edessä ovat kuitenkin kesälomat, joihin liittyviä kysymyksiä korona-aika on tuonut parina viime vuonna liiton toimistolle aiempaa enemmän.

32 DINO 2 | 2022

rityisesti jäseniä ovat mietityttäneet tilanteet, joissa vuosiloman sopiminen on sujunut ai- emmasta poiketen tai siihen on tullut muu- toksia loma-ajankohdan sopimisen jälkeen. Vuosi- lomiin liittyen KirVESTES 2022–2024 -sopimuk-

seenkin on tullut muutamia uusia kirjauksia.

Milloin lomalle?

Lähtökohtaisesti vuosiloma tulee antaa siten, että lomakaudelle 2.5.–30.9. sijoitetaan vähintään 65 prosenttia ansaitusta lomasta ja loput annetaan lo- makauden jälkeen siten, että edellisen lomanmää- räytymisvuoden lomat on pidetty ennen uuden lo- makauden alkamista. Tämän vuoden lomat tuli- si siis olla pidettyinä ensi vuoden huhtikuun lop- puun mennessä. Tästä on kuitenkin lukuisia poik-

siirtäminen

Vuosiloman siirtäminen on mahdollista muuta- masta syystä. Ensinnäkin, vuosiloman siirtäminen on työntekijän oikeus, jos hän sairastuu ja tulee työkyvyttömäksi. Jos siis sairastuu tai loukkaantuu tapaturmaisesti vuosiloman alkaessa tai aikana, koko lomaa tai sen osaa on mahdollista saada siir- retyksi. Huomionarvoista on, että KirVESTES:n mukainen vuosiloman siirto on mahdollista ilman omavastuupäiviä.

Artikeln kan l

32 DINO 2 | 2022

Siirto-oikeuden edellytyksenä on, että siirtoa pyytää ilman aiheetonta viivytystä, eli käytännössä heti tultuaan työkyvyttömäksi. Jälkikäteen lomaa ei saa siirretyksi. Lisäksi siirtoon tarvitaan lääkä- rintodistus työkyvyttömyydestä. Ja luonnollisesti edellytetään, ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutet-

tä julkisyhteisön laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.

Suhtaudun suurella varauksella siihen, onko kirkossa mainitunlaista julkisen vallan käyttöä saa- ti laissa säädettyjä terveyteen ja turvallisuuteen liit- tyviä tehtäviä. Neuvoisinkin ottamaan yhteyttä liit- toon, mikäli työnantaja pyrkii keskeyttämään jo al- kaneen vuosiloman.

Hyvää lomaa kaikille! Alkakoon se itse kullakin suunniteltuna ajankohtana ja sujukoon rauhallises- ti ja ilman työhuolia! ◼

äsas på svenska på adressen xxxxxxxxx.xx

2 | 2022 DINO 33

työhyvinvointi

NYT SAA HORTOILLA JA HYÖDYNTÄÄ LUONNON ANTIMIA

Vihersmoothiet antavat puhtia päivään, ja ne on helppoa pakata vaikka termosmukiin evääksi mukaan. Smoothiet ovat todellisia terveysjuomia, kun niihin laittaa lehtivihreää, kuten villiyrttejä ja -vihanneksia sekä salaatteja.

seimmat villiyrtit ovat maukkaimmillaan ennen juhannusta. Ja mikä parasta: Lasilli- sella vihersmoothieta saa helposti tyydytet-

TEKSTI JA KUVAT XXXXXX XXX-XXXXXXXX

tyä koko päivän C-vitamiinin tarpeen.

RESEPTEJÄ

Syötävien luonnonkasvien kerääminen ja käyt- täminen eli hortoilu kannustaa liikkumaan luon- nossa. Se on myös oikea ekoteko, sillä villiyrtit kas-

VIELÄ EHDIT ILMOITTAUTUA KIRKON DIAKONIAN PÄIVILLE

Kirkon diakonian päiville ehtii vielä ilmoittautua. Helsingissä 15.–17.9.2022 pidettävässä verkostotapaamisessa on laaja kattaus tutkittua ja puntaroitua asiaa diakoniasta. Kutsu lauantai- päivään seurakuntasi luottamus- henkilöitä ja vapaaehtoisia.

Ohjelma ja ilmoittautuminen xxx.xxx.xx/xxx0000.

vavat ilman kastelua, lannoitteita ja kasvihuoneita. Villiyrttejä kannattaa pakastaa tai kuivata. Ke- rää kuitenkin vain niitä kasveja, joita tunnet. Tur- vallisia ja tuttuja kerättäviä ovat ainakin koiranput- ki, koivun lehdet, nokkonen, voikukka ja vuohen-

putki. ◼

VINKIT

• Ota aina ulkoillessasi mukaan mukaan pieni muovipussi. Voit kerätä välipalasmoothietarpeet pihalta tai lähiniityltä.

• Yllätä kotiväki tai vieraat! Tarjoile smoothie kauniista laseista, koristele villiyrteillä ja syötävillä kukilla.

• Muista nauttia kesäisestä maku- maailmasta ja kokeile rohkeasti yhdistelemällä erilaisia makuja ja yrttejä.

Lähteet: xxxxxxxxxxx.xx, xxxxxxxxxx.xx, xxxxx.xx

NOKKOSSMOOTHIE (kaksi annosta)

Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista 12.–14.8. Vivamossa, Lohjalla

Tapahtumaa edeltää krito-ryhmän ohjaajakoulutus 11.–12.8. Ohjaajakoulutus tarjoaa perusvalmiudet Krito-ryhmien ohjaamiseen ja työn käynnistämiseen.

Kristillisen toipumistyön eli Kriton kesätapahtuman teemana on Lupa olla minä.

Viikonlopun aikana pysähdytään oman todellisen minuuden äärelle. On lupa kuulostella, miten voin ja missä oma kasvu menee. Oman itsen hyväksyminen ja riittä- vyys itselle ja muille ovat erityisen ajankohtaisia mei-

dän aikanamme.

Katso tarkemmat tiedot ja ohjelma

sekä ilmoittaudu xxxxx.xx

Noin 15 nuoren nokkosen latvaa tai vastaava määrä nokkosen lehtiä Kypsä banaani

Puolen sitruunan mehu

2 dl maustamatonta jugurttia tai piimää 2 rkl kurpitsansiemeniä tai muita siemeniä

Xxxxx Xxxxxxxxx

Pari desiä makeuttamatonta omenamehua

KESÄINEN VOIMAJUOMA (KAKSI ANNOSTA)

Yksi avocado kuutioituna Kourallinen tuoretta babypinaattia Muutama lehti tuoretta basilikaa Yksi kiivi

Yksi sitruunan mehu Teelusikallinen tuoretta inkivääriä raastettuna

Pari desiä makeuttamatonta omenamehua

Xxxxx Xxxxxxxx

34 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 35

huomataan ympäröivän

kulttuuriskenen

ajankohtaiset ilmiöt.

Tähyämispaikalla kirkonrotta

ja polykulturisti

kellotapuli

henki kulkee

Xxxxx Xxxxx.

Kellotapulista

MUTTA ONKO SIINÄ SANOMA?

Vastakkainasettelu. Asia, jota kovinkaan moni ei myönnä harrastavansa, mutta kuitenkin tekee. Jos ei ihan jakamalla mustaan tai valkoiseen, kuitenkin liu’uttamalla arviosensoria harmaaskaalalla.

R

yhdyin harrastamaan kristillissävytteis- tä musiikkijournalismia 90-luvun alussa. Tuolloin niin kutsuttu gospelmusiikkikult-

tuuri eli maassamme hyvin vahvana. Kun halusin tehdä jutun U2:sta gospelmusiikkilehteen, ajatus- tani hieman kummeksuttiin. Eikös ”oikean” ske- nen artisteista kannattaisi ennemmin kirjoittaa, kuulin sivukorvalla.

Minua on aina kiehtonut se, miten joku kultuu- rillinen ilmiö näkyy yhteiskunnan ”katukuvassa”. Jokaista ilmiötä tai suuntausta voi toki tarkastella vain itsessään. Vaan kun sitä havainnoidaan osana suurempaa kokonaisuutta, asiat suhteutuvat. Syn- tyy monipuolinen, kokonaisvaltaisempi kuva.

On ollut kiehtovaa tutkia ja havainnoida, miten arvot näkyvät musiikkikulttuureissa. Kun on löy- tänyt hengellisiä arvoja, fraaseja ja jopa oppeja sa- noittavaa musiikkia valtavirtakentästä, havainnot ovat saaneet kiehtovampia kuvakulmia kuin jos oli- si kuullut virsiä kirkossa.

Innostuin kovin, kun arvostamani erikoislaa- tuinen musiikkikollektiivi Paavoharju aktivoitui ja teki yhteislevyn Xxxxx Xxxxxxxxxx kanssa. Kum- matkin artistit ovat indie-piirien arvostamia, lisäk- si vähintäänkin omaleimaisen mystisiä. He kulke- vat omia soraisia ja savisia teitään ehkä hienoises- sa kohmelossa, mutta aivoitukset liitelelevät omis- sa sfääreissään. Näitä artisteja kiehtoo enemmän kuolema kuin elämä.

Uutuuslevy Happiness kuljettelee kuulijan odo- tetusti uniseen ja herkkään, hieman äkkiväärään

maailmaan. Keskitalon englannin artikulointi on mallikasta ja yhtyeen usvaisen eteerinen ilmaisu koskettaa kuin aamuyön kaste, viileästi ja fyysises- ti. Jäljen jättäen.

Jaa entäs se sanoituspuoli? Hyvänä esimerkkinä toiminee Oh Lord -kappaleen sanat:

Oh Lord teach me how to fly Oh Lord before I have to die On Lord so cold is the Earth I wish I could fly

On siinä.

• Paavoharju & Keskitalo:

Happiness

(Xxxxx Xxxxx, 2022)

(Monissa yhteyksissä siteerattu otsikko on Välikausi- takki-yhtyeen kappaleen nimi vuodelta 1978. Sa- tiirisessa projektikokoonpanossa vaikuttivat mm. Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxx- lo). ◼

uten tie- dämme, lapselle leik-

ki on luontainen tapa käsitellä asioita. Koulu-

ikäisten perheiden pääsiäisleirillä

Kuusamossa leikittiin ahkerasti lasten itsensä sa- noittamana sotasta. Leirikeskuksen sokkeloinen päärakennus ja sen hämärä kellari tarjosivat tä- hän erittäin sopivat puitteet.

Lasten leikissä perinteiset roolit rosvo ja polii- si olivat vaihtuneet venäläisiin ja ukrainalaisiin. Muutaman kerran äänet ja otteet tarvitsivat ai-

TEKSTI JA KUVA MONO KUOPPALA

kuisen puuttumista leikkiin, joka oli muuttumas- sa liian vakavaksi.

Mielessäni huokailin ahkerasti yläkertaan, ettei näiden lasten, eikä kenenkään meidän tarvitsisi koskaan joutua oikeasti elämään sotasta. Samaan aikaan omaan kännykkään tuli uutisnostoina tuo- reita sotakuvia Ukrainasta. Leiriläisten leikki ja toisten raadollinen sotainen arki olivat vahvasti läsnä yhtä aikaa.

Askarteluhuonees- sa oli mahdollisuus

piirtää polttopiirrustus- kynällä puukiekkoihin siitä

aiheesta, mistä itse halusi. Ni- mikylttien ja leiriä koskevien ihani-

en muistojen keskeltä löysin yllä kuvassa olevan STOP WAR!!! -kiekon. Siinä minua puhuttelee rauhan merkin lisäksi vahva viesti sodan xxxxxxx- xxxxxxx. Sen vahvuutta korostaa kolme isoa pol- tettua huutomerkkiä. Tätä katsoessa ei jää epä- selväksi, mitä tekijä erityisesti toivoo. Ukrainan lippu paaluttaa vahvan toiveen rauhasta juuri tähän sotaan.

Pääsiäisen ilouutisen äärellä mieleni menee jo pi- kakelausta eteenpäin, kohti helluntain lohdullista viestiä. Minua puhuttelee nyt erityisen vahvas- ti lupaus siitä, ettei meitä jätetä yksin selviämään vain keskenämme. Puolustajaa, auttajaa, opasta- jaa ja lohduttajaa tarvitaan nyt tavallista enem-

män. Lupaus rauhan lahjasta herättää toivoa siitä, että rauha on totta myös jonakin päivänä Ukrai- nassa. Olkoon se päivä pian. ◼

36 DINO 2 | 2022 2 | 2022 DINO 37

esittely

2 | 2022 DINO 39

DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO

Toiminnanjohtaja

Xxxxx Xxxxx TtM, diakonissa

Puh. 010 2190 303

xxxxx.xxxxx@xxx.xx

Puheenjohtaja 2021–2022

Xxxxx Xxxxxxxxxx sosionomi (YAMK), diakoni xxxxxxxxxxxxx@xxx.xx

Asiamies