OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009
OPETUSMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista määrällisistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa.
KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat innovaatiojärjestelmän perusta. Korkeakoulut toimivat aktiivisena osana yhteiskuntaa. Yritykset, työyhteisöt ja viranomaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan korkeakoulujen kehittämiseen ja hyödyntävät niiden tarjoamaa osaamista.
Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa.
Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena tiiviimpi korkeakouluverkko, vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt.
Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Yliopistot turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden.
Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman saatavuuden.
Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista sekä monipuolistamalla avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa sellaiseksi, että siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen nopeutuu. Opintoprosessien kehittämisellä vähennetään keskeyttämistä sekä nopeutetaan tutkintojen suorittamista ja sen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän.
Ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatio-järjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen. Korkeakoulut tehostavat tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita.
Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia.
VAASAN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT
Tehtävä ja profiili
Yliopisto profiloituu liiketoimintaorientoituneena yliopistona, joka suuntautuu kansainvälisyyteen ja alueelliseen vuorovaikutukseen.
Yliopiston keskeinen yhteistyökumppani on Vaasan ammattikorkeakoulu. Painoalat
Yliopisto on määritellyt keskeisiksi painoaloikseen: 1) Monikielisyys ja monikulttuurisuus, 2) Resurssien ja suorituskyvyn johtaminen, 3) Tuotteiden, palveluiden ja toimintojen uudistaminen ja 4) Uusi energiatekniikka ja -talous.
Tavoitteet | Vuosina 2010 - 2012 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 435 |
Humanistinen koulutus | 95 |
Yhteiskuntatieteellinen koulutus | 50 |
Kauppatieteellinen koulutus | 250 |
Teknillistieteellinen koulutus | 40 |
Tohtorin tutkinnot | 21 |
Humanistinen koulutus | 4 |
Yhteiskuntatieteellinen koulutus | 3 |
Kauppatieteellinen koulutus | 12 |
Teknillistieteellinen koulutus | 2 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 450 |
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä | 300 |
Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) | 400 |
Tunnuslukutavoitteet | Toteuma 2008 | Tavoite 2012 | |
Yo | Yo-sektori yht. | Yo | |
Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 14.50 | 8.39 | 12.00 |
Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 3.86 | 1.64 | 1.85 |
Tohtoritutkinnot/ professorit | 0.31 | 0.67 | 0.50 |
Kv-refereejulkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0.50 | 0.94 | 0.80 |
Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 1.58 | 0.95 | 1.30 |
Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) / opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0.20 | 0.21 | 0.30 |
Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) * | 46.7 | 49.2 | 66.0 |
Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista (%) | 36.8 | 39.2 | 45.0 |
Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%) * | 62.9 | 63.4 | 68.0 |
Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) | 3.1 | 10.9 | 6.0 |
Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) | 1.4 | 2.6 | 2.0 |
Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%) | 19.2 | 33.0 | 30.0 |
Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) * | 95.4 | 96.2 | 96.0 |
* = Toteumatiedot vuodelta 2007
KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET
1) Yliopisto laatii kokonaisstrategian ja siihen liittyvät toimenpideohjelmat sekä vahvistaa opetuksen ja tutkimuksen johtamista.
2) Yliopisto arvioi uudelleen ja rajaa painoalansa.
3) Yliopisto jatkaa yhteistyötään Keski-Pohjanmaan, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa tavoitteena korkeakoulujen profiloituminen, painoalojen määrittely ja tarkoituksenmukainen työnjako.
RAHOITUS
Opetusministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetusministeriön asetuksen (771/2009) perusteella seuraavasti:
Yliopiston perusrahoitukseen osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 24 497 000 euroa
Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 yhteensä 100 000 euroa kaudella 2007-2009 sovitun hankkeen (energiaosaamisen kehittäminen) loppueränä.
Strategiarahoitusta kohdennettaessa (1 000 000 euroa/vuosi 2010-2012) on otettu huomioon erityisesti:
- Aluevaikuttavuusprofiilin vahvistaminen
- Verkostoituminen valituilla tutkimuksen painoaloilla
Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 1 549 000 euroa.
Yliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 1 600 000 euroa. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI
Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan sopimuskauden aikana ministeriön ja yliopiston kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä sekä ministeriön palautemenettelyssä.
Strategiarahoituksen taso voidaan arvioida uudelleen kesken sopimuskauden, mikäli strategian toimeenpano ja keskeiset kehittämistoimenpiteet eivät etene sopimuksen mukaisesti.
Yliopisto toimittaa annettuja määräaikoja noudattaen pyydetyt tiedot KOTA - tietojärjestelmään ja vuodesta 2011 alkaen vaiheittain XDW-tietovarastoon. Yliopisto varautuu tietotarpeiden muutosten ja valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämisen edellyttämiin muutoksiin omissa tietojärjestelmissään.
ALLEKIRJOITTAJAT
Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
Johtaja Rehtori