MEDIALIITON

ja TEOLLISUUSLIITON

välinen

MEDIA- JA PAINOALAN TYÖNTEKIJÖITÄ

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2020–2022

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 28.2.2022 saakka

MEDIALIITON

ja TEOLLISUUSLIITON

välinen

MEDIA- JA PAINOALAN TYÖNTEKIJÖITÄ

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2020–2022

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 28.2.2022 saakka

SISÄLLYSLUETTELO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS 6

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA 7

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA 8

1 SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO 13

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 13

1.2 TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 13

2 TYÖSUHDE 15

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN 15

2.2 TYÖNJOHTO-OIKEUS JA TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN 15

3 TYÖAIKA 17

3A UUDET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 19

3a.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 19

3a.1.1 Säännöllinen työaika 19

3a.1.2 Vuorotyö 19

3a.1.3 Porrastettu työaika 19

3a.1.4 Yötyö 19

3a.1.5 Jaksotyö 19

3a.1.6 Vapaapäivät 19

3a.1.7 Työajan tasoittumissuunnitelma, työvuoroluettelo ja työtuntijärjestelmä 20

3a.1.8 Työvuoroluettelon ja tasoittumissuunnitelman muuttaminen 20

3a.1.9 Työviikon ja -vuorokauden alkaminen 20

3a.1.10 Työvuoron sijoittaminen 20

3a.2 TYÖAIKA JA TASOITUSVAPAA 21

3a.2.1 Työajan pituus eri työaikamuodoissa 21

3a.2.2 Tasoitusvapaan kertyminen 21

3a.2.3 Tasoitusvapaan antaminen 23

3a.2.4 Paikallinen sopiminen 24

3a.2.5 Tasoitusvapaan ansio 24

3a.2.6 Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä 24

3a.2.7 Erillinen viikonloppuvuoro 24

3a.3 VUORO-, ILTA-, YÖTYÖ- JA LAUANTAILISÄT 24

3a.3.1 Vuorotyö 24

3a.3.2 Muun kuin vuorotyön ilta- ja yötyölisä 24

3a.3.3 Lauantain vuorolisä 24

3a.3.4 Vuorolisän tasaaminen 25

3a.3.5 Paikallinen sopiminen 25

3a.4 LEPOAJAT 25

3a.4.1 Päivittäiset lepoajat 25

3a.4.2 Vuorokausilepo 25

3a.4.3 Viikkolepo 25

3a.5 YLITYÖ 25

3a.5.1 Ylityön teettäminen 25

3a.5.2 Ylityölajit 26

3a.6 TYÖAIKAPANKKI 27

3a.7 TYÖAJAN SEURANTA JA RAPORTOINTI 28

3B SANOMALEHTIYRITYKSIÄ KOSKEVAT TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 29

3b.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 29

3b.1.1 Työajan sijoittaminen 29

3b.1.2 Työtuntijärjestelmän laatiminen 30

3b.2 LEPOAJAT 30

3b.3 VIIKKOLEPO 30

3b.4 VAPAAPÄIVÄT 30

3b.5 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 31

3b.5.1 Työajan lyhentämisen perusteet 31

3b.5.2 Työajan lyhennyksen ansainta 31

3b.5.3 Työajan lyhentäminen 31

3b.5.4 Lyhennysten toteuttaminen 32

3b.5.5 Palkka työajan lyhennyksen ajalta 32

3b.5.6 Lyhennysten korvaaminen eräissä tapauksissa 33

3b.5.7 Paikallinen sopiminen työajan lyhennyksen vaihtamiseksi rahaksi 33

3b.6 LISÄT 33

3b.6.1 Vuorolisät 33

3b.6.2 Lauantailisä 33

3b.6.3 Paikallinen sopiminen 34

3b.7 YLITYÖ 34

3b.7.1 Ylityölajit 34

3b.7.2 Ylityön enimmäismäärät 34

3b.7.3 Ylityön korvaaminen 34

3b.7.4 Ylityökorotuksen laskenta 35

3b.8 SUNNUNTAITYÖKOROTUS 35

3b.9 TYÖAJAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI 36

3b.10 TYÖAIKAPANKKI 36

3b.11 JOUSTAVA TYÖAIKA 36

4 PALKAT JA PALKANMAKSU 39

4.1 PALKAN MAKSAMINEN 39

4.2 VÄHIMMÄISPALKAT 39

4.2.1 Tehtävien vaativuusluokitus 39

4.2.2 Tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen 40

4.2.3 Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 40

4.2.4 Vähimmäispalkan korotus sanomalehtityössä 40

4.2.5 Henkilökohtaisen palkan kokemusosan määräytyminen 41

4.2.6 Muut palkkamääräykset 42

4.2.7 Tehtävän vaativuusryhmittelyä koskevat neuvottelumääräykset 43

4.2.8 Paikallisesti sovittavat palkkausjärjestelmät 43

4.3 PEREHDYTTÄMINEN 43

4.4 SUORITUSPALKKATYÖ 43

4.5 JOULURAHA 44

5 LOMAMÄÄRÄYKSET 47

5.1 VUOSILOMA 47

5.1.1 Vuosiloman määräytyminen 47

5.1.2 Vuosiloman antaminen 47

5.1.3 Vuosilomapalkka sekä työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus 48

5.1.4 Lomaraha 49

5.1.5 Lomapalkan maksaminen 50

5.1.6 Vuosilomalaki 50

5.2 TALVILOMA (SANOMALEHTITYÖSSÄ) 50

5.2.1 Talviloman määräytyminen 50

5.2.2 Talviloman antaminen 51

5.2.3 Talviloman palkka 51

5.2.4 Talvilomakorvaus 52

5.3 LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN JATKUESSA JA PROSENTUAALINEN LOMAPALKKA 52

6 SOSIAALIMÄÄRÄYKSET JA PERHEVAPAAT 53

6.1 LÄÄKÄRISSÄKÄYNTI 53

6.1.1 Sairaudesta ilmoittaminen 53

6.1.2 Todistus työkyvyttömyydestä 53

6.1.3 Lääkärissäkäynti 53

6.1.4 Ansionmenetyksen korvaaminen lääkärissäkäynnin ajalta 54

6.1.5 Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset 54

6.2 SAIRAUSAJAN PALKKA 54

6.3 KORVAAVA TYÖ 55

6.4 ÄITIYS-, ISYYS- JA ADOPTIOVAPAA 55

6.5 SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUKSET 56

6.6 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN 56

6.7 VAIKEASTI SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN JA KUNTOUTUS 56

6.8 PALKALLISET POISSAOLOT 56

6.9 NÄYTTÖPÄÄTETYÖ JA SILMÄLÄÄKÄRIN PALKKIO 56

7 MUUT MÄÄRÄYKSET 59

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS 59

7.2 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELUS SEKÄ RAUHANTURVAAMISTEHTÄVÄT 59

7.3 KERTAUSHARJOITUKSET 59

7.4 RYHMÄHENKIVAKUUTUS 59

7.5 HENKILÖSTÖTILAT 59

7.6 SUOJA-ASUT 59

7.7 ELPYMISTAUKO 60

7.8 KONEMIEHITYKSET 60

7.8.1 Joustavuus käytännön miehityskysymyksissä ja koneiden käytössä 60

7.9 YLIVOIMAINEN ESTE 61

7.10 YHTEISKUNNALLISET LUOTTAMUSTOIMET JA JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 61

8 NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA 63

8.1 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA 63

8.2 PAIKALLINEN SOPIMINEN 63

8.3 TYÖPAIKAN NEUVOTTELUJÄRJESTYS 64

8.4 ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY 64

8.5 VÄLIMIESOIKEUS 64

8.5.1 Yleiset määräykset 64

8.5.2 Paikalliset sopimukset 65

8.5.3 Tehtävien vaativuusryhmittelyä koskevat neuvottelumääräykset ja välimiesoikeus 65

8.6 TYÖRAUHA 65

8.7 TYÖEHTOSOPIMUKSEN SITOVUUS 65

8.8 TYÖEHTOSOPIMUKSEN VALVONTAVELVOLLISUUS 65

8.9 JATKUVA NEUVOTTELUMENETTELY 66

8.10 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 66

9 YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA 67

10 SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA 69

11 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 75

12 KOULUTUSSOPIMUS 81

12.1 KOULUTUSSOPIMUS 81

12.2 SOPIMUS AMMATTIKOULUTUKSESTA 82

12.3 SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA 83

12.4 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 83

13 TYÖSUOJELU 85

13.1 TYÖSUOJELUSOPIMUS – YLEINEN OSA 85

13.2 TYÖSUOJELUSOPIMUS – ERITYINEN OSA 86

14 HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI 89

15 MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT 91

16 LIITTOJEN KANNANOTTO TUOTTAVUUSYHTEISTYÖSTÄ 93

ASIAHAKEMISTO 94

TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA VIESTINTÄALALLA 2020–2022 99

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityk- sessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopimus- toiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joiden mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

MEDIALIITTO TEOLLISUUSLIITTO

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

Aika 25.1.2020

Paikka Medialiiton neuvottelutilat, Eteläranta 10 Läsnä Xxxxx Xxxxxxxx Teollisuusliitto

Xxxxxx Xxxxxxxx ”

Xxxxxx Xxxxxxxxxx ”

Xxxxxx Xxxxxxxxx ”

Xxxxxxx Xxxxx Medialiitto

Xxxx Xxxxxxxx ” sihteeri

Xxx Xxxxxxxxx ”

Sovittiin, että liittojen välillä 31.1.2020 asti voimassa oleva media- ja painoalan työntekijöitä koskeva työeh- tosopimus uudistetaan seuraavin lisäyksin:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.2.2020–28.2.2022.

2. Palkankorotukset

2.1 Palkkojen korottaminen 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,3 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1,3 %:lla.

Lisät

Vuoro-, ilta- ja yötyölisiä korotetaan 1,3 %:lla.

2.2 Palkkojen korottaminen 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,2 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,8 % ja se lasketaan työntekijöi- den yleiskorotuksella korottamattomien helmikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen sum- masta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä.

Luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole, henkilökunnalle selvitetään erän määräytymisperus- teet ja suuruus.

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyri- tään sopimaan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.4.2021 mennessä, 0,4 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,4 %:n jakamisesta. Työnantajan tulee tällöin selvit- tää luottamusmiehelle tai henkilökunnalle, kuinka erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen pe- rusteet.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1,6 %:lla.

Lisät

Vuoro-, ilta- ja yötyölisiä korotetaan 2,0 %:lla.

3. Työaikamääräykset

3.1 Päivittäiset lepoajat

Muutetaan 3a.5.1 kohdan ja 3b.2 kohdan 1 kappale kuulumaan seuraavasti:

1. Jos työaika päivätyössä on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava työvuoron aikana lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikal- taan, ellei työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumi- sen kannalta välttämätöntä. Lepoajan pituus on yksi tunti, ellei sitä ole sovittu lyhyemmäksi työnantajan ja työntekijän kesken tai paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopien. Lepoajan pitää olla kuitenkin vähin- tään puolen tunnin pituinen.

3.2 Viikkolepo

Sovitaan viikkolepomääräys sen sisältöiseksi kuin se on 31.12.2019 asti voimassaolevassa työaikalaissa muuttamalla 3a.5.3 kohdan ja 3b.3 kohdan 1 kohta kuulumaan seuraavasti:

1. Työntekijälle on annettava sunnuntain yhteydes- sä tai, jollei se ole mahdollista muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkole- po. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tun- niksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

2. Mikäli työntekijä on työaikalain 28 §:n edellytyk- sin työskennellyt viikkoleponsa aikana, on työnteki- jän säännöllistä työaikaa lyhennettävä yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikkolepoa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kulues-

sa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan mää- räytyvä rahakorvaus.

Huomautus Määräyksellä on sovittu, että viikkolepo määräytyy 31.12.2019 asti voimassa olleen työaika- lain mukaan.

3.3 Työajan enimmäismäärä

Poistetaan ylityön enimmäismääriä koskevat 3a.5.2.3 ja 3b.8.2 kohdat, lisätään tilalle viittaus uuden työ- aikalain mukaisiin työajan enimmäismääriin ja sovi- taan työajan enimmäismäärien tarkastelujakson pi- dentämisestä seuraavasti:

Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tar- kastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenteri- vuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia pai- kallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka mak- setaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

Siirtymäkausi:

Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuo- den 2020 loppuun asti vanhan työaikalain mukaisia ylityökiintiöitä: Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta neljän kuukauden jaksosta toisin. Paikallisesti voidaan sopia ylityön enimmäis- määrän nostamisesta 80 tunnilla kalenterivuodessa.

3.4 Sunnuntaityökorotuksen vaihtaminen vapaaseen

Mahdollistetaan sunnuntaityöstä maksettavan koro- tuksen vaihtaminen sovittaessa vastaavaan vapaa- aikaan myös sanomalehtityössä poistamalla 3b.8.3.3 kohdan viimeinen lause ja lisäämällä 3 b.9 kohtaan maininta mahdollisuudesta sopia korotusosan vaih- tamisesta vapaaksi:

Sunnuntaityön korotusosa voidaan sopia vaihdetta- vaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

4. Sairauspoissaolojen hallinta

Lisätään 6.1.2. kohdan perään seuraava huomautus:

Allekirjoittaneet liitot katsovat, että sairauspoissaolo- jen hallinta toteutuu parhaiten yritysjohdon, henkilös- tön ja sen edustajien sekä työterveyshuollon yhteis- työnä. Osana sairauspoissaolojen vähentämistä voi- daan paikallisesti sopia oma ilmoitus -menettelystä, jolla työntekijä voi omien sairauspoissaolojensa osal- ta ilmoittaa enintään kolme vuorokautta kestävästä poissaolosta.

Liitot suosittelevat, että yrityksissä selvitetään oma ilmoitusmenettelyn soveltuvuus yrityksessä ja mah- dollisuudet solmia asiasta paikallinen sopimus, erityi- sesti flunssa-, kuume-, vatsatauti- ja vastaavia epide- miatyyppisiä tilanteita varten. Paikallisen sopimuksen sisällöstä neuvoteltaessa voidaan sopia muun muas- sa seuraavista asioista:

• sopimuksen tavoitteet

• keitä sopimus koskee

• kenelle ilmoitus tehdään

• millä tavalla ilmoitetaan

• miten ilmoitus kirjataan

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• mahdolliset rajoitukset hyväksyttävien poissaolojen määrään

• työnantajan oikeus määrätä työntekijä (työterveys)lääkärin tarkastettavaksi

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poiketa sairausajan palkan maksuperusteista ilmenneissä väärinkäytöstilanteissa

• sopimuksen toteutuksen seuranta

• sopimuksen kesto, irtisanomismahdollisuus

5. Koulutussopimus

Muutetaan kohdassa 12.3 1 §:n jälkeinen huomau- tus seuraavasti:

Huomautus: Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen uuden ammatillista koulutusta koskevan lainsäädän- nön myötä työssäoppimisjaksot korvautuvat koulutus- sopimuksilla. Liittojen välisessä koulutustyöryhmässä seurataan ammattikoulutusreformin etenemistä ta- voitteena alan vetovoiman lisääminen ja ammattitai- toisen työvoiman saaminen alan yrityksiin. Reformin onnistuminen edellyttää, että alan yritykset tarjoavat

riittävästi koulutussopimuspaikkoja ja osoittavat työ- paikkaohjaajiksi päteviä työntekijöitä. Työpaikkaoh- jaajalle varataan riittävä aika tehtävänsä suorittami- seen mukaan lukien välttämätön suunnittelu- ja kou- lutusaika. Työntekijän ansiotason ei tule työpaikkaoh- jaajan tehtävän vuoksi aleta. Tarvittaessa laaditaan ohjeita ja malleja sekä järjestetään tilaisuuksia uusi- en toimintatapojen edistämiseksi työpaikoilla.

6. Välimiesoikeus

Liitot ovat solmineet erillisen pöytäkirjan, jonka mu- kaan työehtosopimuksen tulkintaa koskevat riidat vie- dään kokeiluaikana välimiesoikeuden sijasta työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

7. Tutustu työelämään ja tienaa

Uudistetaan sopimus kesäkausille 2020-2021 sillä muutoksella, että jatkossa voidaan sopia kahdes- ta jaksosta. Korvaus vuonna 2020 on 360 euroa ja vuonna 2021 370 euroa.

8. Tehdään työehtosopimukseen seuraavat korjaukset

8.1 Termit ja lakiviittaukset

Yhdenmukaistetaan termit ”tasoittumisjärjestelmä” ja ”viikoittainen vapaa-aika” uuden työaikalain kans- sa muuttamalla ne termeiksi ”tasoittumissuunnitel- ma” ja ”viikkolepo”.

Korjataan lakiviittausten numerot kohdissa 3a.1.5, 3a.1.7, 3a.5.2, 3a.5.3.2, 3b.2.4 ja 3b.3.2.

8.2 Tasoitusvapaakertoimet

Lisätään 3a.2.2.1 kohtaan joulurahan piirissä olevien tasoitusvapaakertoimet.

8.3 Jouluraha

Poistetaan kohdista 3a.2.3.6 ja 5.2 joulurahaa kos- kevat viittaukset edellisen tes-ratkaisun allekirjoitus- pöytäkirjaan.

Poistetaan 4.5 kohdan alusta jakso a) Siirtyminen en- nen 1.9.2018.

8.4 Tasoitusvapaakorvaus lyhyessä määräaikaisessa työsuhteessa

Korjataan 3a.2.2. 4 kohdan perässä oleva Huomau- tus 2 kuulumaan seuraavasti:

Huomautus 2: Silloin kun työsuhde on kestänyt enin- tään kolme kuukautta, tasoitusvapaata voi joulura- han piirissä ansaita vain työehtosopimuksen kohdas- sa 3a.2.1.2 tarkoitettu tai vuorotyötä tekevä työnteki- jä ja vain yhden talvilomaviikon verran. Tältä ajalta maksettava korvaus on 2 % työntekijälle työsuhteen aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai so- pimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Muutoin työntekijällä on oi- keus TES 4.5 kohdan mukaiseen 2,4 %:n suuruiseen joulurahaan.

8.5 Työajan pidentäminen

Poistetaan työajan pidentämistä koskevat kohdat 3a.3 ja 3b.6.

8.6. Muut korjaukset

Korjataan painovirhe kohdassa 3b.5.7: Muutetaan tekstissä ”kohdassa 3b.5.6” kuulumaan ”kohdassa 3b.5.5”.

MEDIALIITTO TEOLLISUUSLIITTO

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Medialiiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin graafisella alalla työskenteleviin työntekijöihin ja huoltomiehiin.

2. Tätä sopimusta sovelletaan työhön osaaottaviin ja työryhmän vastaaviin esimiehiin, jotka muutoin kuin tilapäisesti ottavat osaa tämän sopimuksen so- veltamispiiriin kuuluvaan työhön.

3. Sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät jakajat. Sopimus ei koske myöskään toimituksellisis- sa tai konttoritehtävissä olevaa henkilöstöä.

4. Elektronisten sivunvalmistusjärjestelmien tuotan- nolliset tehtävät kuuluvat tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

5. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä, palk- kamääräyksiä lukuun ottamatta, sovelletaan myös graafisen alan yritysten ylläpitämien henkilöstöruo- kaloiden työntekijöihin. Työaikamääräysten osalta viitataan tämän työehtosopimuksen 3b-luvun kohtiin 3a.1.1.4 ja 3b.1.3.

6. Tätä työehtosopimusta sovelletaan alan yrityksis- sä myös muihin tuotannollisiin tehtäviin, joita ei tässä pykälässä ole todettu kuuluvaksi alan muiden sopi- musten piiriin.

7. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuu- luu lehtiyrityksissä tapahtuva ilmoitusten suorasyöttö.

8. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että tämän työ- ehtosopimuksen sijasta sovelletaan Grafinetin työeh- tosopimusta, joko kokonaan tai osittain. Tällainen so- pimus on toimitettava liitoille tiedoksi.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2020– 28.2.2022, ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuo- den kerrallaan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisano- ta. Irtisanomisaika on 2 kuukautta.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työn- antajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaisek- si voimassa olevana. (TSL 1:3.2)

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimus- ten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. (TSL 1:3.3)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on luottamusmiehelle annettava selvitys uudistamisen perusteista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukau- den pituisesta koeajasta. (Ks. TSL 1:4 §).

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovelletta- vasta työehtosopimuksesta sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmästä.

Huomautus 1:

Kun työnantaja sopii määräaikaisista työsuhteis- ta tai koeajoista, niistä on syytä tiedottaa sopi- musalueen luottamusmiehelle. Näin vältetään tulkinnanvaraisten tilanteiden syntyminen.

Huomautus 2:

Mikäli yrityksen työtiloihin ja/tai yrityksen omista- milla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asias- ta neuvoteltava luottamusmiehen kanssa ja selvi- tettävä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

2.2 TYÖNJOHTO-OIKEUS JA TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

1. Työnantajalla ja hänen edustajallaan on oikeus johtaa työtä ja työntekijä on velvollinen suorittamaan ne hänen työsopimuksensa edellyttämät tehtävät, jot- ka hänelle annetaan.

2. Työntekijä on velvollinen täsmällisesti noudatta- maan yrityksessä määrättyä työaikaa ja voimassaole- via työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen kanssa.

3. Jos työntekijän työsopimukseen tehdään olennai- nen ja pysyvä muutos, on työsopimuksen muutokses- ta tehtävä ilmoitus myös pääluottamusmiehelle.

4. Jos työntekijä työstä johtuneen tapaturman tai sairauden johdosta tulee työhönsä kykenemättömäk- si, on työnantajan pyrittävä järjestämään hänelle sel- laista työtä, jota hän voi tehdä.

Soveltamisohje:

Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtä- vien ja työaikojen muuttamisesta, on määräyksiä joissakin alan työehtosopimuksissa. Yhteistoimin- tasopimus määrittää muutostilanteisiin liittyvät neuvotteluvelvoitteet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimal- la. Yksipuolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdollista asioissa, jotka kuuluvat työnanta- jan työnjohto-oikeuteen. Työsopimuksessa sovi- tun olennaisen työsuhteen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomisperusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä määriteltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuk- sella alittaa.

3 LUKU

TYÖAIKA

Työehtosopimuksessa on kahdet eri työaikamääräyk- set. Uudet 3A-luvun työaikamääräykset ovat voimassa kaikissa muissa kuin sanomalehtiyrityksissä.

3B-luvun määräyksiä noudatetaan niissä sanoma- lehtiyrityksissä, jotka eivät ole ottaneet käyttöön uu- sia määräyksiä paikallisesti sopimalla. Jos on sovittu uusien työaikamääräysten käyttöönotosta, sopimusta ei voi irtisanoa.

Uudet ja vanhat työaikamääräykset ovat toisensa poissulkevia.

3A LUKU

UUDET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3a.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET

3a.1.1 Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuoro- kaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään neljän (4) viikon aikana. Töissä, jois- sa työn luonteen vuoksi työskennellään säännönmukai- sesti myös viikonloppuisin, työaika voi tasoittua keski- määrin 40 tuntiin viikossa enintään 17 viikon aikana.

3. Säännöllinen työaika voi paikallisesti sopimalla olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia vii- kossa edellyttäen, että työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa enintään 52 viikon ajan- jakson aikana. Yksittäisten työntekijöiden perustellut henkilökohtaiset tarpeet tulee tällöin ottaa huomioon.

4. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Työ voi- daan järjestää päivä-, vuoro- tai yötyöksi. Työaika voi myös olla porrastettu ja tietyissä töissä jaksotyötä. Myös viikonloppuvuoro on mahdollinen.

3a.1.2 Vuorotyö

Vuorotyö määritellään lain mukaan. Vuorotyössä vuo- rojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava en- nakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaih- tuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

3a.1.3 Porrastettu työaika

Työaika voi olla porrastettu, jolloin työvuorot alkavat eri aikaan ja ne voivat mennä limittäin.

3a.1.4 Yötyö

1. Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aika- na, on yötyötä.

2. Yötyön teettäminen edellyttää työntekijän suostu- musta.

3. Yötyötä voidaan teettää muissakin kuin työaika- lain 8 §:n mainitsemissa tilanteissa.

3a.1.5 Jaksotyö

1. Jaksotyötä voidaan teettää työaikalain 7 §:n mu- kaisissa töissä. Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy mainitun lainkohdan mukaan.

2. Jaksotyötä saadaan teettää paikallisesti sopimalla myös muissa kuin työaikalain 7 §:n tarkoittamissa töissä.

3a.1.6 Vapaapäivät

1. Tavoitteena on, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen sijaita sunnuntain yhteydessä. Toisen vapaapäi- vän ollessa liikkuva sen tulee ilmetä etukäteen laadi- tusta työvuoroluettelosta.

2. Osa-aikatyötä tekevien osalta työaika voidaan jär- jestää myös niin, että se jakautuu kuudelle työpäivälle viikossa.

3. Arkipyhät (ja muut alla luetellut päivät) ovat va- paapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi. Ne on otettu huomioon vuosityöaikaa vähentävinä päivi- nä silloin, kun ne sattuvat muulle päivälle kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi.

• uudenvuoden päivä

• loppiainen

• pitkä perjantai

• 1. pääsiäispäivä

• 2. pääsiäispäivä

• vapunpäivä

• helatorstai

• juhannusaatto

• juhannuspäivä

• pyhäinpäivä

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• joulupäivä

• tapaninpäivä

• uudenvuoden aatto

4. Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa juhan- nus-, joulu- ja uudenvuodenaattona klo 00–14 välil- le. Työ korvataan tällöin kuten sunnuntaina tehty työ. Kello 14:n jälkeen tehtävästä työstä ja siitä makset- tavasta korvauksesta on sovittava paikallisesti.

5. Mikäli työvuoro sijoitetaan pääsiäislauantaille, se korvataan kuten sunnuntaina tehty työ.

6. Loppiaisena, pitkäperjantaina, vapunpäivänä, hela- torstaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sunnun- taityökorvaus maksetaan 50 prosentilla korotettuna.

7. Xxxxxxxxxxx alkamisesta 14 vuorokauden si- sään sijoittuvat arkipyhät korvataan työntekijälle raha- na, mikäli ne olisivat olleet arkipyhän sijasta työpäiviä.

Huomautus:

Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä tai aat- tovapaana, se ei lisää vuosityöaikaa.

3a.1.7 Työajan tasoittumissuunnitelma, työvuoroluettelo ja työtuntijärjestelmä

1. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Ajankoh- dat merkitään työaikalain 30 §:n mukaisesti työvuo- roluetteloon tai työtuntijärjestelmään (=työvuoroluet- telon ja työajan tasoittumissuunnitelman yhdistelmä).

2. Työajan tasoittumissuunnitelma on kollektiivinen ja koskee koko sitä aikaa, jona työkohteessa, osastol- la tai työpaikalla on käytössä noudatettavan tasoittu- missuunnitelman mukainen työaikamuoto.

3. Työajan tasoittumissuunnitelmaa ja työvuoroluet- teloa laadittaessa on neuvoteltava ja pyrittävä sopi- maan työpaikan luottamusmiehen kanssa.

3a.1.8 Työvuoroluettelon ja tasoittumissuunnitelman muuttaminen

1. Työvuoroluetteloa tai tasoittumissuunnitelmaa voidaan muuttaa tuotannollisista tai töiden järjeste- lyihin liittyvistä syistä tai työntekijän pyynnöstä.

2. Muutoksista on neuvoteltava asianomaisen luot- tamusmiehen kanssa sopimukseen pyrkien. Yksittäis- tä työntekijää koskevasta muutoksesta neuvotellaan asianomaisen työntekijän kanssa.

3. Pysyväisluontoisista, vähintään kuukauden jatku- vista työvuoroluettelon tai työajan tasoittumissuun- nitelman muutoksista on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ja tilapäisistä muutoksista yksi viikko ennen muutoksen voimaantuloa. Lisäksi voidaan paikallisesti sopia il- moitusajoista toisin.

4. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudate- taan käytössä olleen työaikamuodon mukaista työai- kaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirty- mishetkeen asti. Uuden työaikamuodon käyttöönot- tohetkestä lukien työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uutta työaikamuotoa koskevien määrä- ysten mukaisesti.

3a.1.9 Työviikon ja -vuorokauden alkaminen

Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työviikko ja työvuo- rokausi alkavat maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa. Sunnuntaityövuorokausi päättyy samana ajankohtana. Työviikon ja -vuorokauden alkaminen voi määräytyä työpistekohtaisesti.

3a.1.10 Työvuoron sijoittaminen

Ellei paikallisesti toisin sovita, on työaika päivätyössä sijoitettava kello 6.00–21.00 väliseksi ajaksi ja 2-vuo- rotyössä kello 6.00–23.00 väliseksi ajaksi. 3-vuoro- työssä tulee aamuvuoron alkamisaika määrätä kello 6.00–8.00 väliseksi ajaksi.

Huomautus:

Kellonajat eivät rajoita työaikojen sijoittelua 1-vuorotyössä silloin, kun työsopimuksessa ei nimenomaisesti ole sovittu vain päivätyön teke- misestä. Työaika yksivuorotyössä voidaan sijoit- taa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Yötyön tekeminen edellyttää kuitenkin työntekijän suos- tumusta.

3a.2 TYÖAIKA JA TASOITUSVAPAA

3a.2.1 Työajan pituus eri työaikamuodoissa

1. Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona päivä- ja yksivuorotyössä 1688 tuntia vuodessa ja kaksivuo- rotyössä 1664 tuntia vuodessa.

2-vuorotyössä

päivä- ja ja keskeytyvässä Työaika on 1-vuorotyössä 3-vuorotyössä

v. 2019 1680 tuntia 1656 tuntia

v. 2020 1696 tuntia 1672 tuntia

v. 2021 1696 tuntia 1672 tuntia

v. 2022 1704 tuntia 1680 tuntia

2-vuorotyössä Työaika on päivä- ja ja keskeytyvässä keskimäärin 1-vuorotyössä 3-vuorotyössä v. 2019 35,6 h/vk 35,1 h/vk

v. 2020 35,9 h/vk 35,4 h/vk

v. 2021 36,0 h/vk 36,1 h/vk

v. 2022 35,5 h/vk 35,6 h/vk

2. Kaksivuorotyön vuosityöaika on myös niillä työn- tekijöillä, jotka työskentelevät viikonloppuisin sään- nöllisessä ilta-, yö- tai vuorotyössä tai joiden työvuo- roista säännöllisesti vähintään joka neljäs sijoittuu klo 21–06 väliseen aikaan.

3. Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa siten, että työskentely keskeytyy vähintään 24 tunniksi työvii- kon aikana. Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvo- na 1664 tuntia vuodessa.

4. Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoite- taan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikos- sa. Työaika on tällöin 1632 tuntia vuodessa ja keski- määrin 34,6 h/vk.

5. Yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, jossa vähin- tään kolme tuntia sijoittuu kello 23 ja 06 väliseen ai- kaan. Pelkkää erillistä yövuoroa tekevän työntekijän vuosityöaika on 1632 tuntia.

3a.2.2 Tasoitusvapaan kertyminen

1. Tasoitusvapaata kertyy 40 tuntia viikossa työs- kenteleville sekä 40-tuntisesta työviikosta osa-aika-

työhön siirtyneille työntekijöille jokaiselta täydeltä työ- kuukaudelta seuraavasti:

• päivä- ja yksivuorotyö 1,25 pv/kk (täysi kertymä 15 pv/v)

• kaksivuorotyö 1,50 pv/kk (täysi kertymä 18 pv/v)

• 3-vuorotyö, keskeytyvä 1,50 pv/kk (täysi kertymä 18 pv/v)

• 3-vuorotyö, keskeytymätön 1,83 pv/kk

(täysi kertymä 22 pv/v)

• pelkkä yövuoro 1,83 pv/kk (täysi kertymä 22 pv/v)

Joulurahan piirissä oleville, vastaavaa työaikaa teke- ville kertyy tasoitusvapaata seuraavasti:

• päivä- ja yksivuorotyö 0,83 pv/kk (täysi kertymä 10 pv/v)

• kaksivuorotyö 1,08 pv/kk (täysi kertymä 13 pv/v)

• 3-vuorotyö, keskeytyvä 1,08 pv/kk (täysi kertymä 13 pv/v)

• 3-vuorotyö, keskeytymätön 1,41 pv/kk

(täysi kertymä 17 pv/v)

• pelkkä yövuoro 1,41 pv/kk (täysi kertymä 17 pv/v)

Huomautus:

Päivien sijasta tasoitusvapaan kertymistä, anta- mista ja ansiota voidaan seurata tuntiperustei- sesti.

Osa-aikaisen työntekijän tasoitusvapaan ansaintaan ja ansioon sovelletaan suhteellisuusperiaatetta, jol- loin palkka määräytyy tehdyn työajan ja sovitun työ- ajan suhteessa. Tällöin seuranta on helpointa toteut- taa tuntiperusteisesti. Tuntiperusteinen seuranta hel- pottaa myös tilanteissa, joissa työajan pituus tai työ- aikamuoto muuttuu/vaihtelee.

Esimerkki:

Työntekijä on työskennellyt TAM15-työaikamuo- dossa neljä kuukautta kokoaikatyössä (8 t/pv, 40t/vk) ja neljä kuukautta osa-aikatyössä (6 t/ pv, 30 t/vk). Tasoitusvapaata kertyy seuraavasti:

• 4 kk x 1,25 pv x 8t = 40 tuntia

• 4 kk x 1,25 pv x 6t = 30 tuntia Yhteensä 70 tuntia

Mikäli tasoitusvapaa pidetään kokoaikatyön aikana, vastaa 70 tunnin kertymä 8,8 tasoitus- vapaapäivää, jolloin palkkaa maksetaan kokoai- katyön mukaan.

Mikäli tasoitusvapaa pidetään osa-aikatyön aikana, vastaa 70 tunnin kertymä 11,7 tasoitus- vapaapäivää.

2. Tasoitusvapaata kerryttävänä täytenä työkuukau- tena pidetään

• kokoaikatyössä kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijä on ollut töissä kolmea päivää lukuun ottamatta kaikkina työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä.

• osa-aikatyössä kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijällä on ollut poissaoloja enintään 1/7 kuukauden säännöllisen työajan työtunneista (vastaa 5-päiväistä työviikkoa tekevän työntekijän kolmen päivän poissaoloa).

3. Työpäiviin/työtunteihin rinnastetaan työvuorot,

• jolloin työntekijä on vuosilomalla tai tasoitusvapaalla

• jolloin työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa

• jolloin työntekijälle maksetaan äitiys- tai isyysvapaan palkkaa

• joina työntekijä on estynyt tekemästä työtä oman reservin harjoituksen tai siviili- palveluslaissa tarkoitetun täydennys- palveluksen aikana

• joiden ajalta työnantaja maksaa työn- tekijälle koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen

• jolloin työntekijä on poissa työehtosopimuk- sen kohtien 6.6 (sairaan lapsen hoitaminen),

6.7 (vaikeasti sairaan lapsen hoitaminen ja kuntoutus), 6.8 (palkalliset poissaolopäivät) ja 7.10 (yhteiskunnalliset luottamustoimet ja järjestötehtävät) perusteella.

• jolloin työntekijä on lomautettuna, enintään kuitenkin 30 lomautuspäivää vuodessa.

4. Niille työntekijöille

• jotka eivät kuulu tasoitusvapaan ansainnan piiriin (muut kuin 40-tuntista työviikkoa tekevät ja ne osa-aikaiset työntekijät, jotka eivät ole siirtyneet 40-tuntisesta työviikosta lyhyempään työaikaan)

• jotka eivät ole oikeutettuja tasoitusvapaa- seen poissaolon tai muun syyn vuoksi, mutta joilla on oikeus vuosilomalain mukaisesti vuosilomaan, tai

• joiden työsuhde 6-kohdan mukaisesti on kestänyt enintään kolme kuukautta

kertyy tasoitusvapaata jokaiselta täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta seuraavasti:

a) 0,42 päivää/kk (ne työntekijät, joilla on ollut oikeus yhden viikon talvilomaan)

b) 0,83 päivää/kk (ne työntekijät, joilla on ollut oikeus kahden viikon talvilomaan).

Joulurahan piirissä oleville em. työaikaa tekeville ker- tyy tasoitusvapaata 0,42 päivää/kk niille työntekijöil- le, joilla on ollut oikeus kahden viikon talvilomaan.

Huomautus 1:

Tämän kohdan mukainen ansainta johtuu siitä, että tasoitusvapaisiin on yhdistetty vanhojen työ- aikamääräysten mukaiset työajan lyhennysva- paat ja talviloma. Talvilomaosuuden ansainta on kytketty vuosiloman ansaintaperusteisiin.

Huomautus 2:

Silloin kun työsuhde on kestänyt enintään kolme kuukautta, tasoitusvapaata voi joulurahan piiris- sä ansaita vain työehtosopimuksen kohdassa 3a.2.1.2 tarkoitettu tai vuorotyötä tekevä työn- tekijä ja vain yhden talvilomaviikon verran. Tältä ajalta maksettava korvaus on 2 % työntekijälle työsuhteen aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Muu- toin työntekijällä on oikeus TES 4.5 kohdan mu- kaiseen 2,4 %:n suuruiseen joulurahaan.

5. Tasoitusvapaakertoimen muuttuessa kesken kuu- kauden, kertoimeksi valitaan se, joka on ollut voimas- sa pidemmän ajan kyseisen kuukauden aikana.

6. Tasoitusvapaata ei ansaita enintään kolmen kuu- kauden määräaikaisen työsuhteen perusteella.

Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan kolmen kuukauden jälkeen, ansaitaan tasoitusvapaata työ- suhteen alusta lukien.

7. Tasoitusvapaata vähentävät yrityksessä käytössä olevat sopimukseen tai käytäntöön perustuvat ylimää- räiset loma- tai vapaapäivät.

3a.2.3 Tasoitusvapaan antaminen

1. Työajan tasoitus toteutetaan käynti- ja palveluajat turvaten antamalla vapaata niin, että työaika kalen- terivuoden aikana tasoittuu kyseisen työaikamuodon vuotuiseen työaikaan.

2. Työajan tasoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi

• pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan työvuoro kerrallaan

• lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa (ei kuitenkaan 3-vuorotyössä tai yövuoroon sijoitettuna).

• eri työajan lyhennysvaihtoehtoja yhdistelemällä.

3. Ellei tasoitusvapaita ole sijoitettu työvuoroluette- loon tai tasoittumissuunnitelmaan, vapaan ajankoh- dasta sovitaan työntekijän kanssa. Ellei yksimielisyyt- tä saavuteta, työnantaja saa ilmoittaa vapaan ajan- kohdasta työntekijälle viimeistään kaksi viikkoa en- nen vapaata.

4. Mikäli työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä poik- keuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, työnanta- ja saa sijoittaa enintään kuusi tasoitusvapaata koko- naisina päivinä ilmoittamalla asiasta viimeistään kol- mantena muutosta edeltävänä päivänä.

5. Tasoitusvapaista annetaan lomakauden ulkopuo- lella yhdenjaksoisena vapaana vähintään yksi viikko (ns. vanha talviloma), ellei työntekijän kanssa toisin sovita. Tasoitusvapaista annetaan lisäksi yhdenjak- soisena vapaana vähintään yksi viikko (ns. vanha toi- nen talvilomaviikko) niille työntekijöillä, jotka kuuluvat työehtosopimuksen 3a.2.1.2–5 kohtien soveltamisen piiriin, mikäli se on mahdollista työvuorojärjestelmän kierron kannalta eikä työntekijän kanssa toisin sovita. Ensimmäinen ja toinen talvilomaviikko voidaan antaa toisistaan erillään.

6. Jos työntekijä ansaitsee ns. vanhan talviloman si- jasta joulurahaa, tasoitusvapaasta vähennetään yh- denjaksoisena annettava enintään 40 tunnin ns. tal- vilomaosuus.

Tasoitusvapaasta annetaan yhdenjaksoisena enintään yksi viikko niille työntekijöille, jotka ovat an- sainneet vanhaa toista talvilomaviikkoa (työehtoso- pimuksen 3a.2.1.2–3a.2.1.5 tarkoitetut työntekijät).

Huomautus:

Joulurahaa ansaitsevat kaikki ne työntekijät, joi- den työsuhde on alkanut 1.2.2018 tai sen jälkeen sekä ne työntekijät, jotka ovat vaihtaneet talvi- loman joulurahaan.

7. Tasoitusvapaat on annettava viimeistään 30.4. mennessä ansaintaa seuraavana vuonna. Työnanta- ja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia tasoitusvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuo- den kesäkuun loppuun mennessä. Pääluottamusmie- helle annetaan selvitys tasoitusvapaiden siirtokäytän- nöistä. Ns. vanha toinen talvilomaviikko – silloin kun se pidetään yhdenjaksoisena – voidaan antaa seuraa- van vuoden syyskuun loppuun mennessä.

8. Työntekijän kanssa voidaan sopia tasoitusvapai- den vaihtamisesta rahaksi 120 tuntiin (säännöllistä ilta-, yö- tai vuorotyötä tekevien työntekijöiden kohdal- la 144 tuntiin) asti.

Huomautus:

Korvauksen kiinteän palkan osuus lasketaan ja- kamalla kuukausipalkka 170:llä ja kertomalla se korvattavien tuntien lukumäärällä. Vuoro- ja muut säännöllisen työajan lisät lasketaan keskimääräi- senä käyttäen tarkastelujaksona työtuntijärjestel- män kiertoa, palkanmaksukautta tai edellistä lo- manmääräytymisvuotta, ellei muuta ole sovittu. (Suorituspalkkatyössä palkka maksetaan keski- tuntiansion mukaan.)

9. Tasoitusvapaa ei siirry, vaikka työntekijä olisi muusta syystä, esimerkiksi sairauden vuoksi, poissa työstä kyseisenä päivänä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä tasoitusvapaata sellaiseen ajankohtaan, jona työntekijällä on jo tiedossa muu palkallinen pois- saoloperuste (aikaprioriteettiperiaate). Työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasoitusvapaa sellaiseen ajankohtaan, jossa tasoitusvapaa on kollektiivisesti määrätty tietylle työntekijäryhmälle.

3a.2.4 Paikallinen sopiminen

Työajan tasoitusta koskevista työehtosopimuksen määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

3a.2.5 Tasoitusvapaan ansio

1. Työajan tasoitus toteutetaan työntekijän kuukau- sipalkkaa alentamatta. Vuorotyölisä maksetaan sen suuruisena kuin kyseinen päivä olisi ollut työpäivä. Suorituspalkkatyössä palkka maksetaan keskitunti- ansion mukaan.

2. Siltä osin kuin osa-aikaisella työntekijällä on oi- keus tasoitusvapaaseen, tasoitusvapaan ansio mää- räytyy tehdyn työajan suhteessa. (Ks. kohdan 3a.2.2.1 huomautus).

3. Tasoitusvapaat merkitään työvuoroluetteloon.

4. Pidetyt tasoitusvapaat ovat vuosilomaa ansaitta- essa työssäolon veroisia päiviä.

3a.2.6 Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä

1. Vuosityöaika pyritään tasaamaan työsuhteen päättyessä irtisanomisaikana, ellei toisin sovita.

2. Tasaamatta jäävän työajan osalta menetellään seuraavasti:

• plus-saldo korvataan rahana

• miinus-saldo hyvitetään työnantajalle. Summa voidaan kuitata lopputilistä työsopimuslain 2:17 §:n mukaisesti.

Huomautus:

Korvaus lasketaan samalla tavoin kuin kohdassa 3a.2.3.8.

3a.2.7 Erillinen viikonloppuvuoro

Työtä voidaan tuotannon vaatiessa tehdä myös erilli- sissä viikonloppuvuoroissa. Erillisten viikonloppuvuo- rojen ehdoista sovitaan paikallisesti.

3a.3 VUORO-, ILTA-, YÖTYÖ- JA LAUANTAILISÄT

3a.3.1 Vuorotyö

Vuorotyössä työntekijälle maksetaan jokaiselta sään- nöllisen työvuoron tunnilta seuraavat vuorolisät:

Työehtosopimuksen voimaantullessa:

• iltavuorossa1,33 euroa

• yövuorossa 2,93 euroa.

1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

• iltavuorossa1,35 euroa

• yövuorossa 2,97 euroa.

1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

• iltavuorossa1,37 euroa

• yövuorossa 3,03 euroa.

3a.3.2 Muun kuin vuorotyön ilta- ja yötyölisä

Mikäli työ ei ole vuorotyötä ja säännöllinen työvuoro on sijoitettu päättymään klo 16.00 jälkeen tai alka- maan ennen klo 06.00, maksetaan klo 16.00–06.00 välisenä aikana tehdyiltä säännöllisen työajan tun- neilta seuraavat lisät:

Työehtosopimuksen voimaantullessa:

• klo 16.00–23.00 1,33 euroa

• klo 23.00–06.00 2,93 euroa.

1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

• klo 16.00–23.00 1,35 euroa

• klo 23.00–06.00 2,97 euroa.

1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

• klo 16.00–23.00 1,37 euroa

• klo 23.00–06.00 3,03 euroa.

3a.3.3 Lauantain vuorolisä

1. Lauantaityövuorokautena jokaiselta säännöllisen työvuoron tunnilta maksetaan seuraavat lisät:

Työehtosopimuksen voimaantullessa:

• klo 06.00–16.00 0,72 euroa

• klo 16.00–23.00 6,41 euroa

• klo 23.00–06.00 8,84 euroa.

1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

• klo 06.00–16.00 0,73 euroa

• klo 16.00–23.00 6,49 euroa

• klo 23.00–06.00 8,95 euroa.

1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

• klo 06.00–16.00 0,74 euroa

• klo 16.00–23.00 6,62 euroa

• klo 23.00–06.00 9,13 euroa.

2. Lauantaityövuorokausi on sunnuntaityövuoro- kautta edeltävä 24 tuntia. Lauantain vuorolisän li- säksi ei makseta vuoro-, ilta- tai yötyölisää. Lauantain vuorolisää ei makseta sunnuntaikorotuksen yhteydes- sä.

3a.3.4 Vuorolisän tasaaminen

Säännöllistä vuorotyötä tekevän työntekijän vuoroli- sät voidaan tasata keskimääräiseksi.

3a.3.5 Paikallinen sopiminen

Tässä kohdassa tarkoitetuista lisistä (vuoro-, ilta-, yö- työ- ja lauantailisistä) voidaan paikallisesti sopia toi- sin luottamusmiehen tai työntekijöiden kanssa.

3a.4 LEPOAJAT

3a.4.1 Päivittäiset lepoajat

2. Milloin vuorotyössä työvuoron pituus on 6 tuntia pitempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn ai- kana. Enintään puoli tuntia kestävä lepotauko vuoro- työssä luetaan työaikaan.

3. Työn lomassa sallitaan kerran päivässä enintään 10 minuutin kahvitauko, josta työnantaja ja pääluot- tamusmies sopivat. Tauot on pyrittävä järjestämään niin, että koneita ei niiden vuoksi tarvitse pysäyttää.

3a.4.2 Vuorokausilepo

Säännöllisten työvuorojen välissä tulee työntekijälle antaa kerran vuorokaudessa työaikalain 25 §:n mu- kainen yhdenjaksoinen vuorokausilepo.

3a.4.3 Viikkolepo

1. Työntekijälle on annettava sunnuntain yhteydessä tai, jollei se ole mahdollista muuna viikon aikana vä- hintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

2. Mikäli työntekijä on työaikalain 28 §:n edellytyk- sin työskennellyt viikkoleponsa aikana, on työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennettävä yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikkolepoa. Työaikaa on lyhen- nettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostu- muksella tällainen työ voidaan korvata myös suorit- tamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä ra- hakorvaus.

Huomautus:

Määräyksellä on sovittu, että viikkolepo määräy- tyy 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain mukaan.

3a.5 YLITYÖ

3a.5.1 Ylityön teettäminen

1. Ylityötä voidaan tehdä ainoastaan työntekijän ja työnantajan keskinäisellä suostumuksella.

2. Mikäli työntekijä kutsutaan ennalta arvaamat- toman syyn vuoksi (konevika, sairaus) työhön sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle matkakorvaus, jonka työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään.

3a.5.2 Ylityölajit

3a.5.2.1 Vuorokautinen ylityö

1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään sovitun vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi.

2. Edellä määritelty työ on ylityötä, kunnes työnteki- jän seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro alkaa.

3. Vuorokautinen ylityö on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään työajan välittömään yhteyteen.

4. Jos vuorokautinen ylityö kestää vähintään kaksi tuntia, on ennen ylityöhön ryhtymistä annettava ha- lukkaalle työntekijälle 15 minuuttia kestävä tauko ruokailua tai muuta virkistäytymistä varten.

3a.5.2.2 Viikoittainen ylityö

1. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään vapaa- päivänä säännöllisen viikkotyöajan lisäksi. Viikkotyö- aikaa tarkasteltaessa työssäolon veroisina pidetään muun muassa:

• vuosilomaa

• tasoitusvapaita

• aattoja, arkipyhiä ja muita työehto- sopimuksen mukaisia vapaapäiviä

• omaa ja lapsen sairautta

• reservin harjoituksia

• lomautusta.

2. Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtues- sa: Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, määräytyy viikkoylityö sen työaika- muodon työvuoroluettelon perusteella, missä hän asi- anomaisella viikolla on työskennellyt eniten.

3a.5.2.3 Ylityön enimmäismäärät

kallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka mak- setaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

Siirtymäkausi

Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuo- den 2020 loppuun asti vanhan työaikalain mukaisia ylityökiintiöitä:

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana kuitenkin enintään 250 tuntia ka- lenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta neljän kuukauden jaksosta toisin. Paikal- lisesti voidaan sopia ylityön enimmäismäärän nosta- misesta 80 tunnilla kalenterivuodessa.

3a.5.2.4 Ylityön korvaaminen

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla koro- tettu palkka.

3. Ylityöstä maksettava palkka lisiä lukuun ottamat- ta voidaan erikseen sovittaessa vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan tai siirtää työaikapankkiin. Vastaavalla vapaalla tarkoitetaan korotettuja tunteja. Myös sun- nuntaityöstä maksettava korotus voidaan sopia vaih- dettavaksi vapaaseen.

Huomautus 1:

Ylityöpalkkaan sisältyvät lisät maksetaan sen pal- kanmaksukauden palkassa, jossa ylityö olisi kor- vattu.

Huomautus 2:

Ylityövapaan ajalta työntekijälle maksetaan pe- ruspalkka ilman lisiä. Suorituspalkkatyössä palk- ka maksetaan keskituntiansion mukaan.

Huomautus 3:

Ylityövapaa vaihtamisessa takaisin rahaksi käyte- tään ylityöjakajaa (ks. 3a.5.2.5.1).

4. Mikäli vastaavan vapaan ajankohta sattuu työky- vyttömyyden siihen jaksoon, jolta työnantaja maksaa palkan, korvataan ylityö rahana, ellei vapaan ajankoh- taa sovita siirrettäväksi.

3a.5.2.5 Ylityökorotuksen laskenta

Peruspalkka

1. Peruspalkka lasketaan jakamalla kuukausipalk- ka 161:llä silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tun- tia viikossa (päivä- ja 1-vuorotyössä). Kuukausipalkan jakaja on kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä 159 sekä keskeytymättömässä kolmi- vuorotyössä 156.

2. Vajaita kuukausia työskentelevän työntekijän osalta jakajaa pienennetään osa-aikaisuuteen suh- teutettuna.

Soveltamisohje:

Esimerkiksi työskenneltäessä 35 tuntina viikos- sa kaksivuorotyössä lasketaan kuukausipalkan jakaja seuraavasti: 35/40 x 159 = 139.

3. Suorituspalkan osuus sekapalkkaus- ja tuotanto- palkkiotyössä sekä urakkatyön keskituntiansio saa- daan jakamalla työkohtaisesti kerättyjen suoritus- palkkojen summa työkohtaisesti kerätyillä tunneilla. Sekapalkkaus- ja tuotantopalkkiotyössä näin saatu osuus liitetään palkan kiinteään osaan ja korotetaan ylityön prosentilla. Urakkatyössä näin saatu keskitun- tiansio korotetaan ylityön prosentilla.

Huomautus:

Keskituntiansion tarkastelujakso on työtuntijär- jestelmän kierron tai palkanmaksukauden mit- tainen, ellei muusta ole sovittu. Keskituntiansion perusteena voidaan pitää myös edellisen loman- määräytymisvuoden perusteella määräytyvää keskituntiansiota.

Lisät

4. Vuorokautisessa ylityössä työntekijälle makse- taan korotettuna ne lisät, jotka hänelle maksettiin siltä työvuorolta, josta hän jäi ylitöihin.

5. Viikkoylityössä työntekijälle maksetaan korotettu- na vuoro- ja muut sovitut lisät keskimääräisenä. Kes- kimäärä lasketaan jakamalla lisät työtuntijärjestelmän kierron tai palkanmaksukauden aikana tehdyillä työ- tunneilla. Keskimääräisten lisien laskennan perustee- na voidaan käyttää myös edellisen lomanmääräytymis- vuoden perusteella määräytyvää keskimäärää.

6. Jos työntekijä ylityössä ollessaan tekee sellaista työtä, joka oikeuttaa hänen säännöllisen työaikansa ansioon kuulumattomaan erikoislisään, on tämä lisä liitettävä palkkaan, josta ylityökorotus lasketaan.

3a.5.2.6 Yksi ylityökäsite

Paikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsitteestä. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuoro- kautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pi- temmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korva- taan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perus- teella. Paikallinen sopimus tehdään pääluottamus- miehen kanssa.

3a.6 TYÖAIKAPANKKI

1. Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yk- silöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

2. Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia työaika- pankin käyttöönotosta yrityksessä.

3. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esi- merkiksi

• työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita

• liukuvan työajan kertymää

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata

• keskimääräistä säännöllistä viikkotyöaikaa

• vapaaksi vaihdettua lomarahaa.

4. Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi kes- kimääräistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoi- tusvapaata, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoit- tumissuunnitelmaa käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otettaessa sovittu.

5. Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alku- peräisen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työ- aikalain mukaiset vanhentumisajat.

6. Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishet- ken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilo- makertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana.

7. Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pank- kiin kertyneistä vapaista. Luottamusmiehelle anne- taan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista. Luottamusmies ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä.

8. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mu- kaan työn vähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

9. Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on li- säksi sovittava ainakin seuraavista asioista:

• ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin

• mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja.

• menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

• missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, vapaa voidaan muuttaa rahaksi

ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamusmiehen kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

3a.7 TYÖAJAN SEURANTA JA RAPORTOINTI

1. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja kulun valvonnan. Työntekijä on velvollinen käyttä- mään niitä raportointimenetelmiä, jotka työnantaja katsoo tarpeellisiksi.

2. Järjestelyistä on neuvoteltava ja pyrittävä sopi- maan pääluottamusmiehen kanssa.

3B LUKU

SANOMALEHTIYRITYKSIÄ KOSKEVAT TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan sanomalehtiyrityksissä.

Sanomalehtiyritykset voivat ottaa käyttöön 3a-luvun mukaiset uudet työaikamääräykset paikallisesti sopimalla. Kun uudet työaikamääräykset on otettu käyttöön, niistä ei voi enää siirtyä 3b-luvun työaikamääräyksiin.

3b.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuoro- kaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan jär- jestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 17 viikon pituisena ajanjaksona. Tällöin edellytetään, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

3. Vartijoiden, siivoustyöntekijöiden ja huolto-, talon- ja laitosmiesten, huoltoasentajien sekä alan yrityksen ylläpitämän henkilöstöruokalan työntekijöiden sään- nöllinen vuorokautinen työaika voidaan järjestää työ- aikalain mukaan.

4. Vähimmäistyöaika

Liitot toteavat, että niiden välillä vallitsee keskusjär- jestöjen kannanoton mukainen yhteisymmärrys siitä, että epätarkoituksenmukaisia työvuoroja tulee vält- tää ja että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työ- paikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

5. Paikallinen sopiminen

Sovittaessa säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa edellyttäen, että työaika tasoit- tuu keskimäärin enintään 40 työtuntiin viikossa jär- jestelmää varten laaditun työtuntijärjestelmäjakson aikana. Järjestelyistä sovittaessa tulee yksittäisten henkilöiden perustellut henkilökohtaiset tarpeet ot- taa huomioon.

3b.1.1 Työajan sijoittaminen

1. Säännöllinen työaika voidaan tarpeen mukaan si- joittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa, myös sun- nuntaina tai arkipyhänä.

2. Paikallisesti sovittaessa voidaan sanomalehtityön yhteydessä tehdä kello 23 jälkeen muutakin kuin sa- nomalehtityötä.

3. Yrityskohtaisesti on huolehdittava siitä, ettei työ- tuntijärjestelmän mukaisten työpäivien lukumäärä helluntaipäivänä ilmestyvän lehden valmistamisen vuoksi vuoden aikana tästä syystä nouse.

4. Säännöllisiä työvuoroja ei voida sijoittaa juhan- nus-, joulu- ja uudenvuoden aatoille eikä pääsiäis- lauantaille ellei työvuoron sijoittamisesta ja makset- tavasta korvauksesta paikallisesti sovita.

5. Työnantajan päätöksellä käyttöönotettavia lisäil- mestymispäiviä ovat seuraavat päivät

• loppiaisen jälkeinen päivä

• pitkäperjantain jälkeisenä päivänä

• 2. pääsiäispäivä

• vapunpäivän jälkeinen päivä

• helatorstain jälkeinen päivä

• juhannuksen jälkeinen päivä

• pyhäinpäivän jälkeinen päivä

• itsenäisyyspäivän jälkeinen päivä

• 2. joulupäivä

Pitkäperjantain katsotaan jatkuvan, kunnes lehti on valmistettu.

Näistä työtuntijärjestelmän mukaisista lisäilmesty- mispäivistä annetaan kustakin korvaava vapaa. Nel- jästä ensimmäisestä yrityksessä kalenterivuoden ai- kana käyttöön otetusta lisäilmestymispäivästä anne- taan myös lisävapaa.

Paikallisesti sovittaessa lisäilmestymispäivinä teh- ty työ voidaan korvata kuten viikkoylityö, jolloin kor- vaavaa vapaapäivää ei anneta. Myös lisävapaa voi- daan sopia vaihdettavaksi rahakorvaukseen.

Korvaavat vapaat ja lisävapaat sijoitetaan työtunti- järjestelmän mukaisten vapaapäivien yhteyteen, ellei paikallisesti toisin sovita. Työntekijöiden toivomukset vapaapäivien sijoittamisesta on pyrittävä ottamaan huomioon.

Vapaapäiväjärjestelyjen tultua yrityksessä sovituk- si, noudatetaan näin syntynyttä työtuntijärjestelmää.

3b.1.2 Työtuntijärjestelmän laatiminen

1. Työpaikkaa varten on laadittava työtuntijärjestel- mä, jossa mainitaan säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen viikon eri päivinä, ruokailu- ja kahvi- ajat sekä vapaapäivien ajankohdat. Mikäli säännölli- nen työaika jollakin osastolla tai jollakin työntekijällä on erilainen kuin muilla, on sitä varten laadittava oma työtuntijärjestelmä.

2. Työtuntijärjestelmää laadittaessa ja muutettaessa on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työpaikan asi- anomaisen luottamusmiehen kanssa. Mikäli aiotusta työaikajärjestelmämuutoksesta ei päästä yhteisym- märrykseen, ei muutosta voida toteuttaa ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut neuvottelujen päättymisestä, ellei paikallisesti sovita lyhyemmästä ilmoitusajasta.

3. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaih- tua ja ellei toisin ole sovittu, joka viikko muuttua. Työ- vuorojen ei tarvitse vaihtua maanantaina.

4. Sekavuorojärjestelmissä, joihin sisältyy myös päi- vätyötä, tulee kutakin iltavuoroa vastata aamuvuoro, jolloin aamu- ja iltavuoroihin sovelletaan vuorotyötä koskevia määräyksiä.

3b.2 LEPOAJAT

3. Työn lomassa sallitaan kerran päivässä enintään 10 minuutin kahvitauko, josta työnantaja ja pääluot- tamusmies sopivat. Kahvin juontia varten ei saa py- säyttää konetta, joka ei vaadi työntekijän henkilökoh- taista hoitoa.

4. Säännöllisten työvuorojen välissä tulee työnteki- jälle antaa kerran vuorokaudessa työaikalain 25 §:n mukainen yhdenjaksoinen vuorokausilepo.

3b.3 VIIKKOLEPO

1. Työntekijälle on annettava sunnuntain yhteydessä tai, jollei se ole mahdollista muuna viikon aikana vä- hintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Huomautus

Määräyksellä on sovittu, että viikkolepo määräy- tyy 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain mukaan.

3b.4 VAPAAPÄIVÄT

1. Lainmukaisen viikkolevon lisäksi tulevat vapaa- päivät on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan sijoit- tamaan viikkolepopäivän yhteyteen.

2. Työtä varten on laadittava työtuntijärjestelmä niin,

että työvuoroja tulee työviikkoa kohti keskimäärin 5, jolloin vapaapäivät vuorotyössä järjestetään mahdolli- suuksien mukaan tasan ilta- ja aamuvuorojen kesken. Osapäivätyötä tekevien osalta työaika voidaan järjes- tää myös siten, että se jakautuu kuudelle työpäivälle.

3. Jatkuvassa yötyössä olevalle, vähintään 4 tunnin työpäivää tekevälle osapäivätyöntekijälle, jonka viikko- työaika jakautuu kuudelle työpäivälle, annetaan keski- määrin joka neljäs viikko yksi vapaapäivä lisää siten, että hän saa kaksi perättäistä vapaapäivää, jollei va- paapäivien sijoittamisista työpaikalla toisin sovita.

4. Palkallisia vapaapäiviä ovat loppiainen, pitkäper- jantai, pääsiäislauantai, 1. pääsiäispäivä, vapunpäi- vä, helatorstai, juhannusaatto, juhannuspäivä, py- häinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, 1. joulupäi- vä, ja uudenvuoden aatto, ellei lisäilmestymispäivistä muuta johdu (ks. kohta 3b.1.1).

Vapaapäivinä ilmestyvien sanomalehtien tekninen valmistaminen on aloitettu jo edeltäneenä päivänä, nämä sanomalehdet valmistetaan ja postitetaan.

5. Arkipyhäviikkojen lauantait ovat vapaapäiviä työs- sä, jossa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.

6. Vaikka työviikko muodostuu tässä pykälässä mai- nituista syistä normaalia lyhyemmäksi, maksetaan viikkopalkka vähentämättömänä.

3b.5 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

3b.5.1 Työajan lyhentämisen perusteet

Työajan lyhentäminen koskee 40-tuntista työviikkoa tekeviä työntekijöitä.

Mikäli yrityksessä työaikaa on jo lyhennetty yli työ- ehtosopimuksen määräysten, ei työaikaa tarvitse ly- hentää, paitsi mikäli yrityskohtainen lyhennys jää so- vittuja lyhennyksiä pienemmäksi. Tällöin työaikaa on lyhennettävä vähintään määrään, johon työehtosopi- muksen mukainen lyhennys johtaa.

Vuorotyö, jossa työaika on ruokatauko mukaan lu- kien 40 tuntia viikossa, kuuluu edellä mainitun työ- ajan lyhentämisohjelman piiriin.

40-tuntisessa päivätyössä, jossa noudatetaan edel- lä mainittua vuorotyön ruokataukoa, noudatetaan edel- lä mainitun työajan lyhentämisohjelman päivätyötä kos-

kevia määräyksiä, samoin kuin 40 viikkotuntisessa työs- sä, jossa säännöllinen työaika päättyy klo 18.00–21.00.

3b.5.2 Työajan lyhennyksen ansainta

Työajan lyhennystä ansaitaan vuosineljänneksittäin kunakin kalenterivuonna.

Työajan lyhennystä kertyy yksi neljäsosa kutakin lyhennykseen oikeuttavaa vuosineljännestä kohden. Vuosineljännekseltä, jonka aikana työntekijä on ollut tekemättä työtä enemmän kuin 12 työpäivää, ei edel- lä mainittua lyhennystä kerry.

Työssäolon veroisina päivinä pidetään niitä työtun- tijärjestelmän työpäiviä:

• joina työntekijä on estynyt tekemästä työtä oman vuosilomansa, talvilomansa, työajan lyhennyksensä tai reservin kertausharjoituksen takia

• joilta työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan tai äitiysajan palkan

• joiden ajalta työnantaja maksaa työntekijälle koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen

• työehtosopimuksen lukujen 6.7, 6.8 ja 7.10 tarkoittamia poissaolopäiviä.

3b.5.3 Työajan lyhentäminen

Työajan lyhennys määräytyy seuraavasti, kun ansainta on täysimääräinen

1. Sanomalehtityö, jossa ei ole ns. aikaurakkaa (työ- aika, kuten siviilityössä 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa)

• lyhennys päivätyössä 80 tuntia ja vuorotyössä 64 tuntia.

2. Vuoro-, ilta- ja yötyö (periodityö), aikaurakka lyhy- empi kuin yksi tunti, viikkopalkka maksetaan 40 tun- nin mukaan

• lyhennys 64 tuntia + 2 työvuoroa.

3. 2-vuorotyö (periodityö), aikaurakka vähintään yksi tunti, aamuvuoron työaika 40 tuntia viikossa, viikko- palkka maksetaan 40 tunnilta

• lyhennys 32 tuntia + 2 työvuoroa.

4. Iltatyö (periodityö), aikaurakka vähintään yksi tun- ti, viikkopalkka maksetaan 40 tunnilta

• lyhennys 3 työvuoroa.

5. Säännöllinen yötyö (periodityö), aikaurakka vähin- tään yksi tunti, viikkopalkka maksetaan 40 tunnilta

• lyhennys 4 työvuoroa.

6. Periodityöllä tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jos- sa työntekijän työtuntijärjestelmään on sijoitettu työ- vuoroja myös lauantai ja/tai sunnuntaipäiville. Viikko- palkka maksetaan 40 tunnin mukaan.

7. Täysi työvuoro lasketaan työaikaa lyhennettäessä 8 tunniksi aikaurakan määrästä riippumatta työssä, jossa viikkopalkka maksetaan 40 tunnin mukaan.

8. Mikäli aikaurakassa tapahtuu olennaisia muutok- sia, jotka vaikuttavat edellä mainittuun yhden tunnin rajan soveltamiseen, käsitellään ne yrityksessä neu- vottelujärjestyksen mukaisesti.

9. Aikaurakoiden määrät suositellaan laskettavaksi 6–12 kuukauden jaksoilla.

3b.5.4 Lyhennysten toteuttaminen

Lyhennysten toteuttamistavoista on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan paikallisesti

• koko yrityksen osalta ja lyhennyksen pääperiaatteiden osalta pääluottamusmiehen kanssa

• osaston osalta luottamusmiehen kanssa osastokohtaisesti

• koneen tai työryhmän osalta ryhmäkohtaisesti

• työntekijän kanssa yksilöllisesti.

Lyhennykset voidaan toteuttaa monella eri tavalla, esimerkiksi

• päivittäisen työajan lyhentäminen

• viikoittaisen työajan lyhentäminen

• lyhennyksen sisällyttäminen työtuntijärjestelmään

• liukuvan työajan käyttö

• vapaan antaminen työvuoro kerrallaan

• vapaan antaminen useita työvuoroja kerrallaan

• osa työvuorosta (esim. 4 tuntia) annetaan vapaaksi

• päivittäisen työajan lyhentäminen xxxxxxx xxxxxxx (esim. ”kesäaika”)

• vapaasta muodostetaan henkilökohtainen ”pankki”, josta vapaata ”kulutetaan” tarpeen mukaan sopien tunneittain

Käytetään työajan lyhentämiseen mitä järjeste- lyä tahansa, tulee sen täyttää ehto, jonka mukaan vuosityöajassa toteutetaan työehtosopimuksen vuo- siloman, talviloman ja vapaapäivämääräysten lisäksi vuosittain edellä mainitun lyhentämisohjelman mu- kaiset työajan lyhennykset.

Lyhennyksen muodosta ja ajankohdasta sovitta- essa tulee ottaa huomioon tuotannon ja työtilanteen edellytykset ja työntekijöiden perustellut toivomukset.

Mikäli yrityksessä on sovittu pääperiaatteet vapaan antamisesta, vapaan ajankohdan määrittäminen voi tapahtua

• sopimalla työntekijän kanssa

• ellei neuvotellen ja sopimaan pyrkien ole yksimielisyyttä saavutettu, on vapaan ajankohta ilmoitettava työntekijälle viimeistään kaksi viikkoa ennen

• työnantaja voi sijoittaa puolet lyhennysvapaasta kokonaisina päivinä sellaiseen ajankohtaan, jossa

poikkeuksellisesti, ennakoimattomasta syystä työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä, ilmoittamalla asiasta viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

• vapaa on annettava viimeistään 30.4. mennessä ansaintaa seuraavana vuonna.

Kun vapaa on työtuntijärjestelmään etukäteen mer- kitty, on kyse vapaapäivistä, joita ei siirretä, vaikka työntekijä olisi myöhemmin alkaneella palkallisella työkyvyttömyysajalla.

3b.5.5 Palkka työajan lyhennyksen ajalta

Työntekijälle maksetaan palkka vähentämättömänä työajan lyhennyksen ajalta. Suorituspalkkatyössä kor- vaus maksetaan keskituntiansion mukaan. Mikäli va- paa sattuu työtuntijärjestelmässä sellaiselle päivälle, jolta maksettaisiin muuten vuorotyölisä, maksetaan vuorotyölisä myös vapaan ajalta.

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä työajan ly- hennyksestä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka.

Kuukausipalkkaisen työajan lyhennyksen päiväpalk- ka saadaan, kun kuukausipalkka jaetaan luvulla 21,25. Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on an- nettu työajan lyhennystä ennen kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalle

annettua vapaata vastaavan palkan määrän. Työnan- taja on oikeutettu pidättämään tämän määrän työn- tekijälle maksettavasta lopputilistä.

3b.5.6 Lyhennysten korvaaminen eräissä tapauksissa

Mikäli lyhennyksiä ei ole edellä mainittuun tai muu- ten sovittuun määräaikaan mennessä perustellusta syystä (esimerkiksi sairaus tai lomautus) voitu toteut- taa, voidaan ansaittu mutta pitämättä jäänyt lyhennys maksaa rahana.

3b.5.7 Paikallinen sopiminen työajan lyhennyksen vaihtamiseksi rahaksi

Työajanlyhennys voidaan sovittaessa osittain tai ko- konaan vaihtaa korvattavaksi rahalla, joka määräytyy kohdassa 3b.5.6 palkanmaksua koskevia perusteita soveltaen. Rahakorvaus maksetaan erillisenä eränä.

3b.6 LISÄT

3b.6.1 Vuorolisät

1. Vuoro-, ilta- tai yötyölisänä maksetaan kaikilta säännölliseen työvuoroon sisältyviltä tunneilta seu- raavat lisät:

Työehtosopimuksen voimaantullessa:

vuorolta, joka päättyy kello euroa/tunnilta klo 18:01–21:00 0,71

klo 21:01–23:00 1,34

klo 23:01–01:00 1,50

klo 1:01– 1,92

1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

vuorolta, joka päättyy kello euroa/tunnilta klo 18:01–21:00 0,72

klo 21:01–23:00 1,36

klo 23:01–01:00 1,52

klo 1:01– 1,94

1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

vuorolta, joka päättyy kello euroa/tunnilta klo 18:01–21:00 0,73

klo 21:01–23:00 1,38

klo 23:01–01:00 1,55

klo 1:01– 1,98

2. Säännöllistä vuorotyötä suorittavan työntekijän vuorotyölisä voidaan sisällyttää hänen henkilökohtai- seen viikkopalkkaansa myös siten, että se maksetaan jaettuna tasan päivä-, ilta- ja yövuoroviikkojen työtun- tien kesken.

3b.6.2 Lauantailisä

Lauantaivuorokauden aikana tehdyiltä säännöllisen työvuoron tunneilta maksetaan työntekijälle ilta-, yö- tai vuorotyölisän lisäksi seuraavat lisät:

Työehtosopimuksen voimaantullessa: vuorolta, joka päättyy

tai alkaa lauantaina kello euroa/tunnissa

• klo 00:01–06:00

perjantaina alkanut vuoro 7,01

• klo 18:01–21:00 2,56

• klo 21:01–23:00 5,13

• klo 23:01–01:00

sunnuntaina päättyvä vuoro 5,77

• klo 01:01–

sunnuntaina päättyvä vuoro 7,01

1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

vuorolta, joka päättyy

tai alkaa lauantaina kello euroa/tunnissa

• klo 00:01–06:00

perjantaina alkanut vuoro 7,10

• klo 18:01–21:00 2,59

• klo 21:01–23:00 5,20

• klo 23:01–01:00

sunnuntaina päättyvä vuoro 5,85

• klo 01:01–

sunnuntaina päättyvä vuoro 7,10

1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

vuorolta, joka päättyy

tai alkaa lauantaina kello euroa/tunnissa

• klo 00:01–06:00

perjantaina alkanut vuoro 7,24

• klo 18:01–21:00 2,65

• klo 21:01–23:00 5,30

• klo 23:01–01:00

sunnuntaina päättyvä vuoro 5,96

• klo 01:01–

sunnuntaina päättyvä vuoro 7,24

3b.6.3 Paikallinen sopiminen

Tässä kohdassa tarkoitetuista lisistä (vuoro- ja lauan- tailisät) voidaan paikallisesti sopia toisin luottamus- miehen tai työntekijöiden kanssa.

3b.7 YLITYÖ

1. Ylityötä voidaan tehdä ainoastaan työntekijän ja työnantajan keskinäisellä suostumuksella.

2. Mikäli työntekijä kutsutaan ennalta arvaamatto- man syyn vuoksi (konevika, sairaus) työhön sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle matkakorvaus, jonka työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään.

3b.7.1 Ylityölajit

1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään sovitun vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi.

Säännöllisen työvuoron jälkeen tehty työ on ylityö- tä, kunnes työntekijän seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro alkaa.

Vuorokautinen ylityö on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään työajan välittömään yhteyteen. Jos vuorokautinen ylityö kestää vähintään kaksi tuntia, on ennen ylityöhön ryhtymistä annettava ha- lukkaalle työntekijälle 15 minuutin kestävä tauko ruo-

kailua tai muuta virkistäytymistä varten.

2. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään vapaa- päivänä säännöllisen viikkotyöajan lisäksi. Viikkotyö- aikaa tarkasteltaessa työssäolon veroisina pidetään muun muassa:

• vuosi- ja talvilomaa

• työajan lyhennysvapaita

• aattoja, arkipyhiä ja muita palkallisia vapaita

• omaa ja lapsen sairautta

• reservin harjoituksia

• lomautusta

3. Paikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsit- teestä. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korva- taan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perusteel- la. Paikallinen sopimus tehdään pääluottamusmie- hen kanssa. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja kopio siitä lähetetään liittoihin tiedoksi.

3b.7.2 Ylityön enimmäismäärät

Siirtymäkausi

Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuo- den 2020 loppuun asti vanhan työaikalain mukaisia ylityökiintiöitä:

3b.7.3 Ylityön korvaaminen

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla koro- tettu palkka.

Arkipyhänä tehdystä ylityöstä maksettava perus- palkka sisältyy viikkopalkkaan, joten työntekijälle maksetaan viikkopalkan lisäksi ainoastaan ylityön korotusosa.

3. Ylityöstä maksettava palkka lisiä lukuun ottamatta voidaan asianomaisten kesken erikseen sovittaessa vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. Vastaavalla vapaal- la tarkoitetaan korotettuja tunteja.

Huomautus:

Ylityöpalkkaan sisältyvät lisät maksetaan sen pal- kanmaksukauden palkassa, jona ylityö on tehty. Ylityövapaan ajalta palkka maksetaan hen- kilökohtaisen tuntipalkan perusteella. Suoritus- palkkatyössä noudatetaan keskituntiansion las-

kentasääntöjä.

Mikäli vastaavan vapaan ajankohta sattuu työkyvyttömyysaikaan, korvataan ylityö rahana, ellei vapaan ajankohtaa sovita siirrettäväksi.

4. Työaikalain mukaan ylityökorvaus vanhenee kah- den vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymi- sestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt.

3b.7.4 Ylityökorotuksen laskenta

Peruspalkka

1. Ylityön korotus lasketaan pitämällä perusteena työntekijän henkilökohtaista viikkopalkkaa jaettuna työsopimuksessa sovitulla tuntimäärällä.

2. Sanomalehtityössä periodityötä tekevien yötyön- tekijöiden viikkopalkkaa tuntipalkaksi muutettaessa käytetään jakajana lukua 35, ellei paikallisesti ole so- vittu alemmasta jakajasta.

3. Kuukausipalkkaa saavan osalta peruspalkka laske- taan siten, että kuukausipalkka jaetaan päivätyössä lu- vulla 162 ja vuorotyössä luvulla 164 silloin, kun säännöl- linen työaika on 40 tuntia viikossa (päivä- ja vuorotyössä).

Säännöllisen työajan ollessa alle 40 tuntia viikossa pie- nennetään jakajaa osa-aikaisuuteen suhteutettuna.

Esimerkki kun säännöllinen työaika on päivätyössä 35 tuntia viikossa;

35 x 162 = 141,75

4. Suorituspalkan osuus sekapalkkaus- ja tuotanto- palkkiotyössä sekä urakkatyön keskituntiansio saa- daan jakamalla työkohtaisesti kerättyjen suoritus- palkkojen summa työkohtaisesti kerätyillä tunneilla.

Sekapalkkaus- ja tuotantopalkkiotyössä näin saatu osuus liitetään palkan kiinteään osaan ja korotetaan ylityön prosentilla. Urakkatyössä näin saatu keskitun- tiansio korotetaan ylityön prosentilla.

Huomautus:

Keskituntiansion tarkastelujakso on työtuntijär- jestelmän kierron tai palkanmaksukauden mittai- nen, ellei muusta ole sovittu.

Lisät

1. Vuorokautisessa ylityössä työntekijälle makse- taan korotettuna ne lisät, jotka hänelle maksettiin siltä työvuorolta, josta hän jäi ylitöihin.

2. Viikkoylityössä työntekijälle maksetaan korotettu- na vuoro- ja muut lisät keskimääräisenä. Lisät laske- taan keskimääräiseksi jakamalla ne tehdyillä työtun- neilla joko työtuntijärjestelmän kierron tai palkanmak- sukauden ajalta.

3. Jos työntekijä ylityössä ollessaan tekee sellaista työtä, joka oikeuttaa hänen säännöllisen työaikansa ansioon kuulumattomaan erikoislisään, on tämä lisä liitettävä palkkaan, josta ylityökorotus lasketaan.

3b.8 SUNNUNTAITYÖKOROTUS

1. Työaikalain mukaisesti sunnuntaina tai arkipy- hänä tehdystä työstä maksetaan kullekin työtunnil- le sunnuntaikorotuksena 100 %:lla korotettu palkka. Mikäli tällaisena päivänä tehty työ on myös ylityötä, maksetaan ylityökorotukset.

Sunnuntaityön korotusosa voidaan sopia vaihdetta- vaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

2. Korotuksen laskennassa pidetään perustana koh- dan 3b.7.4 mukaisesti määräytyvää palkkaa.

3. Säännöllistä sunnuntaityötä suorittavalle työnte- kijälle maksetaan sunnuntaityökorotus yhtä monelta sunnuntain ja arkipyhän työvuorolta kuin niitä sisältyy palkalliseen sairausaikaan.

3b.9 TYÖAJAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI

1. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja kulun valvonnan. Työntekijä on velvollinen käyttä- mään niitä raportointimenetelmiä, jotka työnantaja katsoo tarpeellisiksi.

2. Järjestelyistä on neuvoteltava ja pyrittävä sopi- maan pääluottamusmiehen kanssa.

3b.10 TYÖAIKAPANKKI

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuot- tavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllis- ten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia työaika- pankin käyttöönotosta yrityksessä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esi- merkiksi

• työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita

• mahdollisia työajan lyhennysvapaita

• liukuvan työajan kertymää

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata

• keskimääräistä säännöllistä viikkotyöaikaa

• vapaaksi vaihdettua lomarahaa.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keski- määräistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitus- vapaata, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittu- missuunnitelmaa käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otettaessa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alku- peräisen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työ- aikalain mukaiset vanhentumisajat.

Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishet- ken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilo- makertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamusmiehelle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käyte- tyistä vapaista. Luottamusmies ja työnantajan edus- taja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää eri- tyisesti työsuojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mu-

kaan työn vähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on li- säksi sovittava ainakin seuraavista asioista:

• ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin

• mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

• menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

• missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteidenmukaisesti vaihto suoritetaan

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamusmiehen kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

3b.11 JOUSTAVA TYÖAIKA

Työehtosopimuksen 3b.1-kohdan määräyksistä poike- ten säännöllinen työaika voidaan yksi- ja kaksi- vuo- rotyössä järjestää keskimääräiseksi siten, että se on 6-10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 50 tuntia vii- kossa. Myös lauantaityö on mahdollista. Vapaapäivät voidaan muodostaa ja sijoittaa 3b.4-kohdasta poike- ten.

Työnantajan tulee laatia työajan tasoittumissuun- nitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Työaikajär- jestelmään siirtymisestä neuvotellaan ja pyritään so- pimaan luottamusmiehen kanssa.

Työaikajärjestelmään siirrytään sopimalla siitä työntekijän kanssa kerran. Tämän jälkeen työaikajär- jestelmä on voimassa niin kauan kunnes työnantaja ilmoittaa sen päättymisestä. Järjestelyn ajalta työn-

tekijälle maksetaan erillistä joustavan työajan lisää. Lisän suuruus on 5 % henkilökohtaisesta viikko- tai kuukausipalkasta, joka ei sisällä olosuhteista tai työ- ajoista johtuvia lisiä. Lisän maksaminen päättyy, kun työaikajärjestelmän soveltaminen päättyy ja kun työ- aika on tasoittunut 40 tuntiin viikossa.

Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutok- sesta voimassa olevaan tasoittumissuunnitelmaan ja työ- vuoroluetteloihin ilmoitetaan työntekijöille kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäi- sestä muutoksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kol- mantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päi- vänä.

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumisjakson työntekijälle maksetaan lopputilissä yksinkertainen palkka pitämättä jääneeltä tasoitusvapaalta tai, jos työtunteja on kertynyt työajan tasoittumiseksi liian vähän, lopputilistä pidätetään palkka tasoittumiseen tarvittavilta tunneilta.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 PALKAN MAKSAMINEN

1. Viikkopalkka maksetaan viikon tai kahden viikon erissä säännöllisesti samana viikonpäivänä. 3 a luvun työaikamääräyksiä noudatettaessa palkanmaksukau- si on kuukausi ja palkka maksetaan kerran kuukau- dessa.

Milloin palkanmaksupäivä sattuu juhlapäiväksi tai sen aatoksi, maksetaan palkka aattoa edeltävänä ar- kipäivänä. Palkkapäivää ei tarvitse siirtää silloin, kun se on pankkien aukiolopäivä.

Palkanlaskentaa varten varataan työnantajalle enintään 5 työpäivän aika.

Paikallisesti sovittaessa voidaan poiketa tämän kohdan palkan maksamista koskevista määräyksistä.

2. Maksettavaan palkkaan liitetään palkkaselvitys, josta käy ilmi palkan koostumus (mm. ansion määrä aika- ja suorituspalkkatyössä, lisien määrä ja ylityöt). Tarkempi selvitys annetaan tarvittaessa palkkakirjan- pidon perusteella.

3. Viikkopalkka muutetaan kuukausipalkaksi seu- raavasti:

Viikkopalkka kerrotaan 52,25 viikolla ja näin saa- tu vuosipalkka jaetaan 12 kuukaudella = kuukausi- palkka.

4. Osa-ajan palkka

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka silloin, kun henkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaololta palkkaa. Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtun- teja, menetellään seuraavasti: Kuukausipalkasta vä- hennetään poissaolotuntien määrä. Tuntipalkka saa- daan jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden työpäivien ja palkallisten vapaapäivien tuntimäärällä. Paikallisesti voidaan sopia toisin.

4.2 VÄHIMMÄISPALKAT

4.2.1 Tehtävien vaativuusluokitus

Tehtävän vaativuus määritellään tehtävän oleellisen sisällön ja säännöllisesti tehtävien töiden perusteella. Tehtävät luokitellaan neljään vaativuustasoon.

Tehtävän vaativuus riippuu siitä, missä määrin tehtä- vä edellyttää osaamista (tietoa, taitoa ja kokemusta), vuorovaikutusta sekä vastuuta ja itsenäistä tehtävän hallintaa.

Taso 1

Tasolle kuuluvat tehtävät ovat tyypillisesti tuotanto- prosessin yhteen osaan tai vaiheeseen kohdistuvaa käytännön työtä. Työ edellyttää lyhyehköä käytännön kokemusta ja tavanomaista vuorovaikutusta välittö- mässä työympäristössä.

Työtehtävät perustuvat selkeisiin ohjeisiin, vakiin- tuneeseen käytäntöön tai lähellä olevaan työnjoh- toon. Vastuu liittyy oman työsuorituksen toteuttami- seen ja sen lopputulokseen.

Taso 2

Tasolle kuuluvat tehtävät edellyttävät ammatillista osaamista ja vuorovaikutusta tuotantoprosessissa ja tiimeissä työn sujumiseksi.

Työ edellyttää prosessin osaan liittyvien mene- telmien ja menettelytapojen hallintaa. Ammatillisel- la osaamisella hallitaan työtehtävää itsenäisemmin kuin edellisellä tasolla, vaikka tehtävät perustuvatkin selkeisiin ohjeisiin ja käytäntöihin. Pääosin samankal- taiset ongelmat edellyttävät mahdollisten vaihtoeh- toisten ratkaisujen selvittämistä.

Taso 3

Tasolle kuuluvat tehtävät, joissa edellytetään moni- puolista koulutuksen ja kokemuksen kautta hankit- tua hyvää ammatillista osaamista vaativien koneiden, laitteiden, tuotantolinjojen ja –prosessien, niiden oh- jaus- ja laatujärjestelmien tai muuten vaativien tuo- tannon tai tehdaspalvelun tehtäväkokonaisuuksien hallitsemiseksi sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Tyypillistä tämän tason tehtäville on vuorovaiku- tusvaatimus, joka ilmenee joko sisäisinä palveluteh- tävinä omassa työprosessissa tai asiakasyhteyksissä.

Tehtävälle on tyypillistä yleisluonteiset toimeksiannot. Ammatillista kokemusta ja tietoa vaativia itsenäisiä harkintatilanteita esiintyy usein. Ongelmat ovat pää- osin samankaltaisia ja edellyttävät vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittämistä.

4.2.3 Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat ovat: Työehtosopimuksen voimaantullessa:

Taso 4		euroa/viikko	euroa/kuukausi
Tasolle kuuluvat erityisosaamista edellyttävät vaativat	Taso 1	401,36	1747,58
ja vastuulliset mestaritason tehtävät, joiden hallinta	Taso 2	441,31	1921,52
edellyttää pitkäaikaista kokemusta, korkeatasoista	Taso 3	485,25	2112,86
ammattitaitoa ja erityisosaamista sekä kykyä itsenäi-	Taso 4	533,60	2323,33
siin suunnittelu-, kehittämis- yms. tehtäviin. Tehtävä

edellyttää tyypillisesti vuorovaikutusta asiantuntija- roolissa tai merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpi- toa asiakkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidos-

1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

ryhmiin.		euroa/viikko	euroa/kuukausi
Tehtävälle on ominaista, että esille tulevat ongel-	Taso 1	406,58	1770,30
mat ovat monimutkaisia ja harvoin selkeästi rajattuja.	Taso 2	447,05	1946,50
Ongelmien ratkaisu vaatii vaihtoehtojen selvittämistä	Taso 3	491,56	2140,33
ilman valmiita ohjeita ja ratkaisumalleja.	Taso 4	540,54	2353,53

4.2.2 Tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen

1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

Työntekijän tehtäväkohtainen palkka määritellään		euroa/viikko	euroa/kuukausi
hänen säännöllisesti tekemiensä töiden perusteella.	Taso 1	413,08	1798,62
Mikäli työntekijän tehtävä koostuu erilaisista töistä,	Taso 2	454,20	1977,64
palkka määräytyy sen vaativuustason perusteella, jo-	Taso 3	499,42	2174,57
hon kuuluvat työt edustavat suurinta osaa tehdyistä	Taso 4	549,19	2391,19
töistä. Ellei mikään vaativuustaso muodostu selkeästi

suurimmaksi, määritellään palkkaryhmä tehtyjen töi- den ajallisesti painotetun keskiarvon avulla.

Mikäli työntekijä tekee tilikauden aikana eri vaa- tivuustasoille kuuluvia töitä, eikä sitä ole otettu huo- mioon tehtävän vaativuusluokituksessa, maksetaan ylemmän vaativuustason mukaista palkkaa, mikäli ko. työtä on tehty vähintään puolet työajasta.

Työntekijän tehtävän muuttuessa olennaisesti tarkistetaan tehtävän vaativuustaso. Vaativuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Muutoksesta johtuva mahdollinen palkan- korotus toteutetaan seuraavan palkanmaksukauden alusta alkaen.

4.2.4 Vähimmäispalkan korotus sanomalehtityössä

Niiden 7-päiväisen lehden työntekijöiden, jotka teke- vät säännöllistä sunnuntaityötä vähintään joka nel- jäntenä sunnuntaina ja joiden säännöllinen työaika on 7 tuntia pitempi, vähimmäispalkan tulee ylittää työehtosopimuksen kohdassa 4.2.3 kulloinkin voi- massaoleva vähimmäispalkka seuraavasti:

• jos tehdään joka sunnuntai, 15 prosentilla

• jos tehdään joka toinen sunnuntai, 12 prosentilla

• jos tehdään joka kolmas sunnuntai, 9 prosentilla

• jos tehdään joka neljäs sunnuntai, 6 prosentilla

Määräystä sovelletaan myös muissa kuin 7-päiväisis- sä sanomalehdissä niihin työntekijöihin, joiden työ- tuntijärjestelmässä säännölliset työvuorot kiertävät viikon kaikkina päivinä.

Milloin säännöllistä sunnuntaityötä tehdään yllä olevasta poikkeavasti, tulee vähimmäispalkan ylityk- sen olla prosenttimäärä, joka saadaan edellä olevista määristä säännöllisen sunnuntaityön esiintymistihey- den vastaavassa suhteessa.

Vähimmäispalkan korotus sanomalehtityössä mää- räytyy sunnuntaityötiheyden perusteella seuraavasti:

Työehtosopimuksen voimaantullessa:

euroa/viikko Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4

• joka 4. su 24,08 26,48 29,12 32,02

• joka 3. su 36,12 39,72 43,67 48,02

• joka 2. su 48,16 52,96 58,23 64,03

• joka su 60,20 66,20 72,79 80,04

euroa/kuukausi Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4

• joka 4. su 104,85 115,29 126,77 139,40

• joka 3. su 157,28 172,94 190,16 209,10

• joka 2. su 209,71 230,58 253,54 278,80

• joka su 262,14 288,23 316,93 348,50

1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

4.2.5 Henkilökohtaisen palkan kokemusosan määräytyminen

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa karttuu henki- lön työskennellessä saman palkkaryhmän tehtävässä siten, että viiden vuoden jälkeen henkilön henkilökoh- tainen palkka on oltava vähintään viisi prosenttia yli tehtäväkohtaisen vaativuustason mukaisen vähim- mäispalkan.

Henkilön siirtyessä ylemmän vaativuustason teh- tävään, henkilökohtaisen palkan kokemusosaan oi- keuttavan ajan laskenta alkaa alusta.

Mikäli henkilö siirtyy ylemmän vaativuustason tehtävästä alemman vaativuustason tehtävään, ko- kemusosan kertymisessä otetaan huomioon myös se aika, jonka henkilö on työskennellyt vaativammassa tehtävässä.

Kokemusaika karttuu työsuhteen kestäessä myös:

• sairasvakuutuslain tarkoittaman

erityisäitiys-, äitiys- ja/tai vanhempainrahan,

• asevelvollisuuden, aseettoman tai siviilipalveluksen ja rauhanturvaamistehtävissä sekä

• lomanmääräytymisvuoden aikana alle 75

euroa/viikko	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 4 työpäivää kestävän sairasloman aikana.
• joka 4. su	24,39	26,82	29,50	32,44
• joka 3. su	36,59	40,24	44,24	48,64 Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 5 %:n kokem
• joka 2. su	48,79	53,65	58,99	64,86 lisällä ovat:
• joka su	60,98	67,06	73,74	81,08
euroa/kuukausi Taso 1		Taso 2	Taso 3	Työehtosopimuksen voimaantullessa: Taso 4
• joka 4. su	106,21	116,79	128,42	141,21		euroa/viikko	euroa/kuukausi
• joka 3. su	159,32	175,19	192,63	211,82	Taso 1	421,42	1834,96
• joka 2. su	212,44	233,58	256,84	282,42	Taso 2	463,37	2017,60
• joka su	265,55	291,98	321,05	353,03	Taso 3	509,51	2218,51
					Taso 4	560,28	2439,50

us-

1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

euroa/viikko • joka 4. su	Taso 1 24,78	Taso 2 27,25	Taso 3 29,97	Taso 4 32,96		euroa/viikko	euroa/kuukausi
• joka 3. su	37,17	40,88	44,95	49,42	Taso 1	426,90	1858,81
• joka 2. su	49,57	54,51	59,93	65,90	Taso 2	469,40	2043,82
• joka su	61,96	68,13	74,92	82,38	Taso 3	516,14	2247,35
euroa/kuukausi	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 4	Taso 4	567,56	2471,21
• joka 4. su	107,91	118,66	130,47	143,47
• joka 3. su	161,87	177,99	195,71	215,21
• joka 2. su	215,84	237,31	260,95	286,94
• joka su	269,80	296,65	326,19	358,68

1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

euroa/viikko euroa/kuukausi

Harjoittelijoiden vähimmäispalkat (90 % kunkin ta- son vähimmäispalkasta) ovat

Työehtosopimuksen voimaantullessa:

Taso 1	433,74	1888,55
Taso 2	476,91	2076,53		euroa/viikko	euroa/kuukausi
Taso 3	524,39	2283,30	taso 1	361,22	1572,82
Taso 4	576,64	2510,75	taso 2	397,18	1729,37
			taso 3	436,73	1901,58

4.2.6 Muut palkkamääräykset

Oppisopimusoppilaat

taso 4 480,24 2091,00

1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alussa:

Oppisopimusoppilaiden vähimmäispalkat (1. vuonna 75%, 2. vuonna 85 % ja 3. vuonna 90% tason 2 vä-		euroa/viikko	euroa/kuukausi
himmäispalkasta) ovat:	taso 1	365,92	1593,27
	taso 2	402,34	1751,85
Työehtosopimuksen voimaantullessa:	taso 3	442,41	1926,30
	taso 4	486,48	2118,18
1. vuonna	euroa/viikko 330,98	euroa/kuukausi 1441,14	1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau-
2. vuonna	375,11	1633,29	den alussa:
3. vuonna	397,18	1729,37
1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau-	taso 1	euroa/viikko 371,77	euroa/kuukausi 1618,76
den alussa:	taso 2	408,78	1779,88
	taso 3	449,49	1957,12
euroa/viikko euroa/kuukausi 1. vuonna 335,28 1459,87	taso 4	494,27	2152,07
2. vuonna	379,99	1654,52	Työkokemuksen olemassaolo todetaan työsopimus-
3. vuonna	402,34	1751,85	ta solmittaessa. Näyttövelvollisuus kokemuksesta on
			työntekijällä. Kokemukseen vetoaminen jälkikäteen
1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- ei aiheuta takautuvaa palkanmaksua. den alussa:
	euroa/viikko	euroa/kuukausi	Nuoret, alle 18-vuotiaat
1. vuonna	340,65	1483,23	Kun nuori alle 18-vuotias tekee samaa työtä kuin täy-
2. vuonna	386,07	1681,00	si-ikäinen ja omaa tehtävän edellyttämät tiedot, taidot
3. vuonna	408,78	1779,88	ja kokemuksen, määräytyy hänen palkkansa tehtävän
			vaativuuden mukaan.

Perustutkinnon suorittaneiden palkka määräytyy kol- mannen vuoden palkan mukaan. Ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen maksetaan tehtävän vaativuus- tason mukainen palkka.

Harjoittelijat

Työntekijöille, joilla ei ole riittävää työkokemusta vas- taavasta tehtävästä, voidaan maksaa harjoittelupalk- koja. Harjoitteluaika on vaativuustason 1 tehtävissä puoli vuotta ja muissa tehtävissä vuosi.

Muussa tapauksessa nuorten vähimmäispalkka (75 % tason 2 vähimmäispalkasta) on

• Työehtosopimuksen voimaantullessa: 330,98 euroa viikossa tai 1441,14 euroa kuukaudessa.

• 1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alussa: 335,29 euroa viikossa tai 1459,87 euroa kuukaudessa.

• 1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alussa: 340,65 euroa viikossa tai 1483,23 euroa kuukaudessa.

Xxxxx-xxxxxxx opiskelijat

Nuorten harjoitteluedellytysten parantamiseksi voi- daan opiskelijoille kesäharjoittelun ajalta (1.5.–30.9) sekä oppilaitosten muina loma-aikoina maksaa tason 1 harjoittelupalkkaa.

Opiskelijoiden vähimmäispalkka (90 % tason 1 vähim- mäispalkasta) on

• Työehtosopimuksen voimaantullessa: 361,22 euroa viikossa tai 1572,82 euroa kuukaudessa.

• 1.6.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alussa: 365,92 euroa viikossa tai 1593,27 euroa kuukaudessa.

• 1.5.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alussa: 371,77 euroa viikossa tai 1618,76 euroa kuukaudessa.

Tutkintoon kuuluva työharjoittelu

Tutkintoon liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta pal- kasta voidaan sopia vapaasti.

4.2.7 Tehtävän vaativuusryhmittelyä koskevat neuvottelumääräykset

Tehtävän vaativuusryhmittelyä koskevat neuvottelu- määräykset on esitetty luvussa 8.

4.2.8 Paikallisesti sovittavat palkkausjärjestelmät

Paikallisesti sopien yrityksissä voidaan ottaa käyttöön liittojen yhdessä kehittämä KIPA-palkkausjärjestelmä tai vastaava muu tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä.

Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmässä palkat eivät voi alittaa työehtosopimuksen kulloinkin voimas- sa olevaa alinta vähimmäispalkkaa.

Yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän käyttöön- oton yhteydessä ei kenenkään henkilökohtaista palk- kaa alenneta.

4.3 PEREHDYTTÄMINEN

1. Perehdyttäminen ja työnopastus perustuvat pe- rehdyttämis- ja työnopastusohjelmassa määriteltyihin tehtäviin ja vastuisiin. Ohjelman mukaista opetusteh- tävää suorittavalle maksetaan opetustehtävään käy-

tetyltä ajalta lisää, kuitenkin enintään 120 tunnilta. Perehdyttämis- ja työnopastuslisä on työehtoso-

pimuksen voimaantullessa 0,42 euroa tunnissa ja 1.6.2020 lukien 0,43 euroa tunnissa.

Jos opastettavia on samanaikaisesti useampia, maksetaan tältä ajalta vain yksinkertainen korvaus.

2. Perehdyttämisellä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla yritykseen palkattu uusi työntekijä, yrityk- sessä työtehtävästä toiseen siirtyvä työntekijä tai yri- tyksen tiloissa työskentelevä, sen henkilöstöön kuulu- maton henkilö voi sopeutua uuteen työhönsä, organi- saatioon, yritykseen sekä muuhun henkilöstöön.

Perehdyttämiseen sisältyy tällöin näiden toimen- piteiden toteutuksen lisäksi myös niiden suunnittelu ja tarkkailu. Perehdyttäminen aloitetaan välittömästi, kun uusi työntekijä tulee yritykseen.

3. Työnopastus tarkoittaa uuteen työtehtävään tule- van työntekijän valmentamista ja ohjausta suoriutua työtehtävän asettamista vaatimuksista. Työnopastus on työtehtävän teorian ja käytännön opettamista, jos- sa korostuu työsuojelullisten näkökohtien painottami- nen.

Jokaista erillistä työnopastustehtävää varten on laadittava kirjallinen opastussuunnitelma, jossa mää- ritellään opastuskohteet ja työnopastukseen käytet- tävä aika.

4.4 SUORITUSPALKKATYÖ

1. Mikäli työn laatu sallii ja se on teknillisesti mah- dollista, voidaan työpaikalla sopia työn suorittamises- ta suorituspalkalla.

2. Jatkuvaa urakkatyötä varten on laadittava erityi- set hinnoittelutaulukot, jotka perustuvat edeltänee- seen työntutkimukseen ja työn rationalisointiin.

3. Samaa työvaihetta samanlaisissa olosuhteissa tekevien henkilöiden urakkapalkan perusteiden tu- lee olla samat.

4. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten ei ole ole- massa kiinteätä hinnoittelua sovitaan hinnoittelusta ennen työn alkamista työnantajan ja työntekijän kes- ken. Hinnoittelun peruste on tällöin myös selvitettävä ja ilmoitettava työntekijälle.

5. Urakoissa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukaisiin ja riittävän lyhyihin urakoihin.

6. Töissä, joissa suora urakointi ei tule kysymykseen tai tuottaa vaikeuksia, voidaan sopia muiden suoritus- palkkausten käytöstä työnantajan ja työntekijän kes- ken. Hinnoittelun peruste on tällöin myös selvitettävä ja ilmoitettava työntekijälle.

7. Jos suorituspalkkatyötä tehdään ylityönä tai muu- na kuin arkipäivänä, on siitä maksettava ylityöstä ja/ tai sunnuntaityöstä säädetty korotettu palkka.

8. Suorituspalkkaan vaikuttavien tekijöiden pysyes- sä muuttumattomina pidetään myös suorituspalkan peruste muuttumattomana, mutta jos työ- ja tuotan- tomenetelmät, tarveaineet tai muut tekijät muuttu- vat, tai työnantaja ja työntekijä keskenään sopivat, voidaan hinnoitteluja tarkistaa työnantajan tai työn- tekijän aloitteesta.

9. Urakan mittauksessa noudatetaan työpaikalla so- vittua tai vakiintunutta käytäntöä.

4.5 JOULURAHA

Työntekijällä on oikeus vaihtaa ensimmäinen talvilo- maviikko tai sitä vastaava tasoitusvapaa joulurahaan pysyvästi alla mainituin ehdoin. Uudet työntekijät tu- levat suoraan joulurahan piiriin.

I Joulurahan piiriin siirtyminen

1. Työsuhde on alkanut ennen 1.2.2018 (vanhat työntekijät)

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ensimmäisen tal- vilomaviikon tai uusien työaikamääräysten mukaisen sitä vastaavan tasoitusvapaan vaihtamisesta joulu- rahaksi pysyvästi.

Koska talviloma ja jouluraha eivät kerry samalta ajalta (talviloman ansaintakausi päättyy 31.3. ja joulu- rahan ansaintakausi alkaa 1.1.), samalla on sovittava, kuinka joulurahasta vähennetään jo pidetty talviloma.

Esimerkki 1:

Työntekijä on pitänyt koko viiden (5) päivän talvi- lomansa 1.10.2019 alkaneella talvilomakaudel- la. Työntekijä ja työnantaja sopivat joulurahaan

siirtymisestä 1.1.2020 lukien. Joulurahaa alkaa kertyä vasta 1.4.2020 lukien, koska talviloma ja jouluraha eivät voi kertyä samaan aikaan.

Esimerkki 2:

Työntekijä on pitänyt 1.10.2019 alkaneella talvilo- makaudella talvilomaa kolme (3) päivää. Työnte- kijä ja työnantaja sopivat joulurahaan siirtymises- tä 1.1.2020 lukien. Talvilomaa on kertynyt ajalta 1.4.–31.12.2019 (9 kuukauden ajalta) työehto- sopimuksen talvilomataulukon mukaan neljä päi- vää. Joulurahaa alkaa kertyä heti 1.1.2020 luki- en. Lisäksi työntekijä saa pitää vielä yhden talvi- lomapäivän tai voidaan sopia sen vaihtamisesta rahaksi.

2. Työsuhde on alkanut 1.2.2018 tai sen jälkeen (uudet työntekijät)

Työntekijä ansaitsee joulurahaa työsuhteensa alusta lukien.

Yötyötä ja vuorotyötä tekevä työntekijä ansaitsee edelleen ns. toista talvilomaviikkoa. (TES 3a.2.2.6, TES 5.3.1)

II Joulurahan suuruus

Jouluraha on 2,4 % työntekijälle 1.1.–30.11. välisenä aikana säännölliseltä työajalta maksetusta palkasta lisineen (maksatusperiaate). Laskentapohjassa ote- taan huomioon myös palkallisten vapaiden ajalta, kuten esimerkiksi loma-ajalta, sairausajalta, perhe- vapailta sekä säännöllisenä työaikana tapahtuvalta matkustus- ja koulutusajalta, maksettu palkka.

Laskentapohjassa ei oteta huomioon:

• kertaluontoisia eriä (mm. lomaraha, jouluraha, tulospalkkiot)

• tasoitus- tai muita vapaita rahaksi muutettaessa maksettuja korvauksia

• ylityöpalkkoja ja niihin rinnastettavia korvauksia

• varallaolokorvausta ja hälytysrahaa

• luottamusmieskorvausta, aloitepalkkiota, yhteistyöelinten kokouspalkkioita

• luontoisetujen (mm. asunto-, auto-, ravinto- tai puhelinetu) arvoa

• kustannusten korvauksia (mm. kilometrikorvaukset, päivärahat)

• muita muulta kuin tehdyltä säännölliseltä työajalta maksettuja palkkaeriä.

III Joulurahan maksaminen

Jouluraha maksetaan joulukuun ensimmäisen pal- kanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä jouluraha maksetaan lop- putilin yhteydessä.

IV Muuta

Joulurahan piiriin eivät kuulu

• sellaiset tuntipalkkaiset osa-aikaiset työntekijät, joiden lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaisesti prosentuaalisena eivätkä

• työntekijät, joilla on oikeus vuosilomalain 16 §:n mukaiseen lomakorvaukseen työsuhteen jatkuessa.

Joulurahan piirissä olevilla on oikeus saada vuosilo- man 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakauden ulko- puolella.

5 LUKU

LOMAMÄÄRÄYKSET

5.1 VUOSILOMA

5.1.1 Vuosiloman määräytyminen

1. Työntekijä ansaitsee kaksi päivää vuosilomaa jo- kaiselta vuosilomalain tarkoittamalta täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta. Mikäli työsuhde on kestä- nyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhden vuoden, työntekijä ansaitsee 2,5 päivää vuo- xxxxxxx kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta.

Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäi- vien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylöspäin.

Työsuhteen yhden vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta maksettaessa ennen työsuhteen päättymistä.

Lomanmääräytymisvuosi on ajanjakso edellisen vuoden huhtikuun 1. päivästä lomavuoden maalis- kuun 31. päivään.

2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi (vuosilomalain 6 §) on jokainen sellainen kalenterikuukausi, jona

• työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä on vähintään 14

• osa-aikatyöntekijä työsopimuksensa mukaisesti säännöllisesti työskentelee alle 14 työpäivää mutta kuitenkin vähintään 35 työtuntia.

Työssäolon veroiset päivät määräytyvät molemmissa tapauksissa vuosilomalain 7 § mukaan.

Työpäivän veroiseksi päiväksi luetaan edellä vuo- silomalain 7 §:ssä mainittujen päivien lisäksi molem- missa tapauksissa työehtosopimuksen tarkoittamat talviloma- ja työajan lyhennyspäivät ja tasoitusvapaa- päivät sekä palkallinen poissaolo työehtosopimuksen luvun 6.5 tapauksissa (lapsen sairaus).

Osa-aikaisten työntekijöiden kuukausituntimäärän (35 tuntia) mukaan määräytyvä loma on toissijainen ansaintaperuste 14 työssäolopäivään nähden. Sovit- tujen työsuhteen ehtojen mukaan etukäteen tiede- tään, kumman ansaintaperiaatteen piiriin työntekijä kuuluu.

3. Eri ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työso- pimuksen muutos koskee.

5.1.2 Vuosiloman antaminen

1. Työntekijälle annetaan vuosiloma toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana. Vuo- siloma on haluttaessa ensisijaisesti annettava yhtä- jaksoisena.

Joulurahan piirissä olevilla on oikeus saada vuo- siloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakauden ul- kopuolella.

2. Vuosilomien ajankohtaa työpaikalla määriteltäes- sä on otettava huomioon tuotannon ja työtilanteen edellytykset sekä henkilökunnan mielipiteet vuosilo- malain 22 §:n mukaisesti.

3. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumus- ta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaa- päivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen, eikä sijoittumaan päällekkäin tiedossa olevan kerta- usharjoituksen kanssa. Kolme päivää tai sitä lyhyem- pää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuo- roluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

4. Vuosiloman ajankohdasta on työnantajan ilmoi- tettava työntekijälle kirjallisesti, mikäli mahdollista kuukautta, mutta kuitenkin vähintään 2 viikkoa en- nen loman tai sen osan alkamista. Vain keskinäisellä sopimuksella voidaan loman ajankohtaa muuttaa 2 viikon jälkeen.

5. Lomaan sisältyviksi vuosilomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juh- lapyhät, itsenäisyyspäivä, joulu-, juhannus- ja uuden- vuodenaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Muut vapaapäivät, esim. arkilauantait luetaan lomapäivik- si. Täysi lomaviikko on siten yleensä 6-päiväinen.

6. Vuosilomien aikaa määriteltäessä työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa, että

työntekijäkohtaisesti lomat eri antamiskausina mah- dollisimman tasaisesti sijoittuisivat lomakauden eri ajankohtiin. Vastoin työntekijän tahtoa tulee välttää tilannetta, missä loma työntekijälle toistuvasti mää- rättäisiin aina samaan ajankohtaan. Tämä ei tule ky- symykseen silloin, kun yritys suljetaan kokonaisuu- dessaan vuosilomien ajaksi. Oikeudenmukaisuus- ja kohtuullisuusnäkökohtien perusteella 6- ja 7-päiväi- sessä periodityössä neljän viikon loma voi sisältää 8 ja viiden viikon loma 10 vapaapäivää.

7. Lakisääteisen vuosiloman siirtämisessä noudate- taan työkyvyttömyystilanteissa vuosilomalakia. (Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa).

Paikallinen sopiminen

8. Sovittaessa paikallisesti voidaan työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuksella vuosiloma antaa muunakin aikana kuin vuosilomakautena, ja- kaa osiin sekä antaa vuosilomalain 27 §:n mukaise- na säästövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lo- masta.

5.1.3 Vuosilomapalkka sekä työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus

Kuukausipalkka

1. Työntekijällä on oikeus saada kuukausipalkkan- sa vuosiloman ajalta. Kiinteän kuukausipalkan osal- ta vuosiloman palkka lasketaan jakamalla kuukausi- palkka luvulla 25 ja näin saatu päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien lukumäärällä. Jos työntekijä ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukauden aikaa, loma-ajan palkka lasketaan suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoihin siten, että se vastaa työntekijälle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa. Li- sien osuus lasketaan 12 kohdan mukaan tai käyttäen vuosilomalain tarkoittamia päiväkertoimia.

2. Lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mu- kaan silloin, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden ai- kana. Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmää- räytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosilo- man tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lo- manmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteel- la määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan. (Vuosilomalain 3:10.4) (Tämä määräys ei ole työeh- tosopimuksen osa.)

3. Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan vuosilomaa ja sen palkkaa koskevia perus- teita soveltaen niiltä työsuhteen päättymistä edeltä- neiltä kalenterikuukausilta, joilta työntekijä ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

Viikkopalkka

4. Viikkopalkkaiselle työntekijälle maksetaan hänen säännöllisen työajan palkkansa loman johdosta me- netettyjen työtuntien perusteella loman ajalta. Lisien osuus lasketaan 12 kohdan mukaan.

Menetetyillä työtunneilla tarkoitetaan niitä työtun- teja, joilta työntekijälle työssä ollessaan olisi makset- tu palkka. Lauantait ja sunnuntait ovat mukana vain, mikäli ne olisivat olleet työpäiviä. Sen sijaan juhan- nusaatto ja muut arkipyhät ovat mukana, mikäli ne ovat lyhentäneet työviikkoa ja poissaolosta huolimat- ta palkka näiltä päiviltä olisi maksettu.

5. Vuosilomapalkkana maksettava säännöllisen työ- ajan palkka lasketaan siten, että vuosiloman alkaes- sa voimassa olevaan henkilökohtaiseen tuntipalk- kaan lisätään muuttuvien luontaisetujen osuus tuntia kohti laskettuna ja kertomalla näin saatu tuntiansio loman johdosta menetettyjen työtuntien lukumääräl- lä.

6. Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan vuosilomaa ja sen palkkaa koskevia perus- teita soveltaen niiltä työsuhteen päättymistä edeltä- neiltä kalenterikuukausilta, joilta työntekijä ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lo- makorvausta laskettaessa päiväpalkka saadaan ja- kamalla asianomaisen henkilökohtainen viikkopalkka luvulla 6. Muuttuvat luontoisedut otetaan huomioon laskemalla kutakin lomapäivää kohti päiväpalkka, jo- ka saadaan kertomalla näitten työtuntia kohden tule- va osuus viikossa olevan vakiotuntimäärän (yleensä 40, osa-aikatyöntekijällä vähemmän) kuudesosalla.

Urakka-/suorituspalkka

7. Vuosilomapalkan laskentaperusteena on keski- tuntiansio. Keskituntiansion laskemiseksi loman- määräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jae- taan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Palkkaan ei kuulu hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettava korotus.

8. Työntekijän vuosilomapalkka saadaan kertomalla hänen edellä tarkoitettu keskituntiansionsa lomapäi- vien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraa- vasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

palkkakin (keskituntiansio x taulukon mukaan mää- räytyvä kerroin) kuitenkin siten, että muuttuvien luon- toisetujen vaikutus lasketaan loman johdosta mene- tettyjen työtuntien sijasta päiväkohtaisesti jakamalla viikkotuntimäärä 6:lla.

lomapäivien lukumäärä	t-kerroin	lomapäivien lukumäärä	t-kerroin	Erilliset lisät
2	16,0	16	116,0	12. Kuukausi- ja viikkopalkan lisäksi maksettavat li-
3	23,5	17	123,6	sät (kuten työajasta johtuvat lisät, perehdyttämislisä,
4	31,0	18	131,2	tuotantopalkkiot ja sunnuntaityön korotettu palkka)
5	37,8	19	138,8	lasketaan keskimääränä lomanmääräytymisvuodelta
6	44,5	20	146,4	tehtyä työtuntia kohden. Vuosilomapalkassa ja loma-
7	51,1	21	154,4	korvauksessa lisien osuus lasketaan käyttämällä tätä
8	57,6	22	162,4	lisien keskimäärää tuntia kohden sekä edellä kohdas-
9	64,8	23	170,0	sa 8 mainittua kerrointa.
10	72,0	24	177,6
11	79,2	25	185,2	5.1.4 Lomaraha
12	86,4	26	192,8
13	94,0	27	200,0	1. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50
14	101,6	28	207,2	% lomapalkasta. Kiinteän kuukausipalkan osalta lo-
15	108,8	29	214,8	mapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvul-
		30	222,4	la 25 ja näin saatu päiväpalkka kerrotaan ansaittujen
				lomapäivien lukumäärällä.

Loman jakamistapauksissa käytetään loman koko pi- tuuden mukaan määräytyvää kerrointa, esimerkiksi 30 lomapäivän kerrointa eikä erikseen 24 ja 6 loma- päivän kerrointa. Saatu lomapalkka jaetaan loman osien suhteessa lomapalkkaa maksettaessa.

Jos loman säästämisestä johtuen lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lo- mapäivää kohden.

9. Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana sään- nöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan vii- kon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä. Täten osapäivätyössä kertoimet muo- dostuvat pienemmiksi.

10. Lomapalkassa otetaan huomioon myös muuttu- vat luontoisedut. Muuttuvien luontoisetujen arvo las- ketaan tuntia kohden ja saatu summa kerrotaan lo- man johdosta menetettyjen työtuntien lukumäärällä. Näin laskettu luontoisetujen osuus lisätään lomapalk- kaan.

11. Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan samalla tavalla kuin varsinainen vuosiloma-

2. Viikkopalkkaiselle työntekijälle maksetaan 50 % viikkopalkan ja erillisten lisien mukaan määräytyvästä palkkasummasta. Palkkasumman viikkopalkkaosuus saadaan siten, että työntekijän viikkopalkka jaetaan luvulla 5,75 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

3. Urakka-/suorituspalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta.

4. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhtey- dessä. Työsuhteen päättyessä lomaraha maksetaan myös siltä lomanmääräytymisvuodelta tai sen osalta, jolta lomakorvaus maksetaan.

Paikallinen sopiminen

5. Paikallisesti voidaan sopia (luku 8.2) lomarahan

• maksamisajankohtien siirtämisestä

• tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle

• vaihtamisesta vapaaseen

• siitä, ettei xxxxxxxxx tai osaa siitä makseta. Tämä koskee tilanteita, joissa työnantajalla on irtisanomissuojasopimuksen mukainen taloudellinen tai tuotannollinen peruste työvoiman vähentämiselle.

Lomaraha voidaan sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä. Maksuajankohdat tulee sopia täsmällisesti siten, että erääntymispäivä tai -päivät ovat riidattomat. Siirrosta ja siihen liittyvistä mahdol- lisista muista toimenpiteistä tulee sopia ennen vuo- siloman tai sen osan alkamista.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomara- han paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, makse- taan se työsuhteen päättyessä.

Sovittaessa lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen, vapaan pituus määräytyy vaihdettavan lomarahan mukaan siten, että vaihdet- tavan vapaan enimmäismäärä on laskentatavasta riippuen 30 päivän (5 viikon) vuosiloman osalta

• 0,50 x 30 vuosilomapv = 15 vuosilomapv

• 0,50 x 25 työpv = 12,50 työpv

• 0,50 x 200 tuntia = 100 tuntia (8 t/pv)

• 0,50 x 187,5 tuntia = 93,75 tuntia (7,5 t/pv)

Vaihdettaessa osa lomarahasta määräytyy vastaava vapaa samassa suhteessa.

Vapaan ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkka normaaleina palkanmaksupäivinä.

Osapuolten tulee todeta, että vapaan ajalta mak- settava korvaus vastaa vähintään lomarahan rahal- lista määrää.

Vapaata ei voida sijoittaa ajankohtaan, jolta työn- antaja työehtosopimuksen tai lain perusteella muu- toin maksaa palkan (vuosi- ja talviloma, sairaus jne.). Vapaan antamistavasta ja ajankohdasta tulee so- pia. Mikäli vain osa lomarahasta vaihdetaan vapaa- seen, maksetaan jäljelle jäävä osa rahana joko vuosi- lomapalkan yhteydessä työehtosopimuksen mukaan

tai muina sovittuina ajankohtina.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen vaihde- tun vapaan pitämistä, maksetaan pitämättä jäänyt- tä vapaata vastaava osuus lomarahasta työsuhteen päättyessä.

5.1.5 Lomapalkan maksaminen

1. Vuosilomapalkka voidaan sopia maksettavaksi yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä.

5.1.6 Vuosilomalaki

Muussa suhteessa noudatetaan vuosilomalakia.

5.2 TALVILOMA (SANOMALEHTITYÖSSÄ)

Huom. 3a-luvun työaikamääräysten piirissä olevalle työntekijälle ei kerry tässä kohdassa tarkoitettua työ- ehtosopimuksen mukaista erillistä talvilomaa, vaan se sisältyy tasoitusvapaisiin.

Jos 3b-luvun työaikamääräysten piirissä oleva työntekijä ansaitsee talviloman sijasta ns. joulurahaa, talvilomaa kertyy vain alla olevien kohtien 5.2.1.1 ja

5.2.1.2 tarkoittamalle työntekijälle ja enintään 5 työ- päivän verran.

Huomautus:

Joulurahaa ansaitsevat kaikki ne työntekijät, joi- den työsuhde on alkanut 1.2.2018 tai sen jälkeen sekä ne työntekijät, jotka ovat vaihtaneet talvilo- man joulurahaan.

5.2.1 Talviloman määräytyminen

1. Työntekijät, jotka säännöllisesti tekevät sellaisia työvuoroja, joissa vähintään joka neljäs työtuntijärjes- telmän mukaisista työvuoroista on yötyötä (kello 21– 06), ansaitsevat talvilomaa siten, että täyden talvilo- man pituus on 10 työtuntijärjestelmän tarkoittamaa työpäivää, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ja sen saaminen täytenä edellyttää 12 vuosilomalain tarkoit- tamaa lomanmääräytymiskuukautta.

2. Niillä 6- ja 7-päiväisen sanomalehden työntekijöil- lä, jotka viikon vaihteessa työskentelevät sunnuntaina tai maanantaina ilmestyvän lehden valmistamiseksi säännöllisessä ilta-, yö- tai vuorotyössä, on myös edel- leen oikeus 1. momentissa mainittuun talvilomaan.

3. Muut kuin edellä mainitut työntekijät ansaitsevat talvilomaa siten, että täyden talviloman pituus on 5 työtuntijärjestelmän tarkoittamaa työpäivää ja sen saaminen täytenä edellyttää 12 vuosilomalain tar- koittamaa lomanmääräytymiskuukautta.

Talvilomiin ja niiden ansaitsemiseen nähden nou- datetaan soveltuvin osin vuosilomalain määräyksiä.

4. Talviloman ansaitsemiskausi ja talviloman anta- miskausi menevät osittain päällekkäin. Ansaitsemis- kausi on lomanmääräytymisvuosi eli 1.4. ja 31.3. vä- linen aika. Antamiskausi alkaa vielä samana kalen- terivuonna 1.10., jolloin lomanmääräytymisvuosi on kulumassa ja päättyy seuraavan vuoden huhtikuun lopussa.

Talvilomaoikeudet

Mikäli täysiä lomanmääräytymiskuukausia on vähem- män kuin 12, on talviloma kummassakin tapaukses- sa vastaavasti lyhyempi. Talviloman pituudet loman- määräytymiskuukausien perusteella saadaan seuraa- vasta taulukosta, kun ansainta on ollut yhden työaika- järjestelyn piirissä:

Talvilomaan Talviloman pituus oikeuttavien (huom. joulurahan piirissä kuukausien olevan talviloma on lukumäärä 5 työpäivää lyhyempi)

yö ja vuorotyö päivätyö

12 kk 10 työpäivää 5 työpäivää

11 kk 9 työpäivää 5 työpäivää

10 kk 8 työpäivää 4 työpäivää

9 kk 7 työpäivää 4 työpäivää

8 kk 7 työpäivää 3 työpäivää

7 kk 6 työpäivää 3 työpäivää

6 kk 5 työpäivää 3 työpäivää

5 kk 4 työpäivää 2 työpäivää

4 kk 3 työpäivää 2 työpäivää

3 kk 2 työpäivää 1 työpäivä

2 kk 2 työpäivää 1 työpäivä

1 kk 1 työpäivä 1 työpäivä

Xxxxxxx osa vuotta työskennellään vuorotyössä ja osa vuotta päivätyössä, tulee oikeutta talvilomaan tar- kastella kalenterikuukauden jaksoissa. Työntekijän työtuntijärjestelmän muutos saattaa tällöin vaikuttaa siihen, saako työntekijä lukea jonkin kalenterikuu- kauden tähän talvilomaan oikeuttavaksi vai ei. Yhden kuukauden osalta 10 työpäivän talvilomaa ansaitaan 0,83 päivää (10:12) ja 5 työpäivän talvilomaa 0,42

(5:12). Esimerkiksi ansaittaessa 9 kuukauden ajal-

ta 10 työpäivän ja 3 kuukauden ajalta 5 työpäivän

talvilomaa, talviloman pituus on 9 x 0,83 + 3 x 0,42 eli 8,73 päivää, mikä pyöristyy 9 työpäiväksi. Näissä tapauksissa desimaalien pyöristys suoritetaan vasta yhteenlasketusta luvusta.

Tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmän muutos johtuu vuosilomalain 3 §:n 5 momentin mainitsemis- ta syistä (esim. sairaudesta johtuva poissaolo), säilyy oikeus tähän talvilomaan tällaisesta syystä muutetun tilapäisen työtuntijärjestelmän aikana.

Joulurahan piirissä oleville vuoro- ja yötyöntekijöil- le talviloma määräytyy kuten päivätyössä.

Osa-aikaiset päivä-, yö- ja vuorotyöntekijät

Työntekijälle, jonka työtuntijärjestelmän mukainen työviikko on keskimäärin alle 5-päiväinen (käytännös- sä 3- tai 4-päiväinen), annettava talviloma on täytenä viikko tai 2 viikkoa, vaikka työpäivien lukumäärä täl- löin olisi pienempi kuin 5 tai 10.

5.2.2 Talviloman antaminen

1. Talviloma annetaan varsinaisen vuosilomakau- den ulkopuolella työnantajan määräämänä ajankoh- tana. Talvilomaa ei saa määrätä sijoittumaan päällek- käin tiedossa olevan kertausharjoituksen kanssa.

Talvilomaa annettaessa otetaan huomioon kaikki työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, myös sun- nuntai tai muu pyhäpäivä eikä ainoastaan arkipäiviä kuten vuosilomia annettaessa.

2. Talvilomien ajankohtaa määriteltäessä on otetta- va huomioon tuotannon ja työtilanteen edellytykset sekä henkilökunnan mielipiteet vuosilomalain 22 §:n mukaisesti.

3. Talviloma on annettava yhdenjaksoisena, mikäli työnantajan ja työntekijän kesken ei toisin sovita.

4. Paikallisesti sovittaessa voidaan talviloma antaa muunakin kuin työehtosopimuksessa sovittuna aika- na, jakaa osiin tai vaihtaa rahaksi.

5.2.3 Talviloman palkka

1. Talviloman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkansa yrityksen normaaleina palkanmaksupäivi- nä.

2. Pelkästään aikapalkkatyötä tekevälle työntekijäl- le maksetaan talvilomapalkkana henkilökohtainen tuntipalkka lisättynä mahdollisilla vuoro- ja olosuh- delisillä.

3. Muuta kuin pelkästään aikapalkkatyötä tekevän työntekijän talvilomapalkan laskentaperusteena on edelliseltä palkkakaudelta kerättyjen palkkasummien ja vastaavien työtuntien perusteella saatu keskitun- tiansio. Tähän lisätään mahdolliset vuoro- ja olosuh- delisät.

4. Talvilomapalkassa otetaan huomioon sunnuntai- työstä maksettava korotettu palkka siten, että täyt-

tä työviikkoa tekevälle työntekijälle, joka talviloman määräytymisvuonna on tehnyt säännöllistä sunnun- taityötä vähintään joka neljäntenä sunnuntaina, mak- setaan seuraava sunnuntaityökorotusta vastaava osuus:

Sunnuntaityön esiintymistiheys:

Täyden talviloman ajalta maksettava korvaus

• vähintään joka toinen sunnuntai Yö- ja vuorotyö Päivätyö

8 tunnin palkka 4 tunnin palkka

• edellistä harvemmin, mutta vähintään joka

3. sunnuntai

Yö- ja vuorotyö Päivätyö

6 tunnin palkka 3 tunnin palkka

• edellistä harvemmin, mutta vähintään joka

4. sunnuntai

Yö- ja vuorotyö Päivätyö

4 tunnin palkka 2 tunnin palkka

Edellä mainitut määrät koskevat täyttä 40 tunnin työ- viikkoa tekeviä työntekijöitä. Joulurahan piirissä olevil- le vuoro- ja yötyöntekijöille talviloma määräytyy kuten päivätyössä.

Ns. osapäivätyöntekijälle maksetaan vastaavasti edellä mainituista tuntimääristä (8, 6, 4, 3 tai 2 tun- tia) se osuus, joka vastaa hänen säännöllisen viikko- tuntimääränsä osuutta 40 viikkotyötunnista. Säännöl- lisen sunnuntaityön osuus talvilomapalkassa makse- taan siinä tilissä, jossa pääosa talvilomaa vastaavas- ta palkasta maksetaan.

Esimerkki:

Seuraavassa on esimerkki siitä, miten säännöllis- tä sunnuntaityötä suorittavalle maksetaan talvilo- man ajalta tätä vastaava korvaus:

Osapäivätyöntekijä A tekee vuorotyössä sään- nöllistä sunnuntaityötä vähintään joka toinen sunnuntai, ja hänen säännöllinen viikkotuntimää- ränsä on 27 tuntia (kuutena päivänä 4,5 tuntia päivässä). Säännöllisen sunnuntaityön osuus tal- vilomapalkassa on

27 x 8 tunnin palkka = 5,4 tunnin palkka 40

5.2.4 Talvilomakorvaus

Talvilomakorvaus lasketaan työsuhteen päättyessä talvilomaa ja sen palkkaa koskevia perusteita so- veltaen niiltä työsuhteen päättymistä edeltäneiltä kalenterikuukausilta, joilta työntekijä ei siihen men- nessä ole saanut talvilomaa tai talvilomakorvausta. Mikäli työntekijälle on annettu talvilomaa etukäteen, voidaan lopputilistä vähentää se osuus talvilomapal- kasta, jota hän ei vielä ollut työsuhteensa perusteella ehtinyt ansaita.

Kuukausipalkkaisen talvilomakorvauksen päivä- palkka saadaan, kun kuukausipalkka jaetaan luvulla 21,25.

5.3 LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN JATKUESSA JA PROSENTUAALINEN LOMAPALKKA

1. Työntekijällä, joka työsopimuksensa mukaan te- kee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päi- vää tai 35 tuntia, on vuosilomalain 16 §:n mukaan oikeus saada edellisen lomanmääräytymisvuoden ai- kana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta laskettava lomakorvaus.

Lomakorvauksen suuruus saadaan kertomalla vuosilomalain 16 §:n 1 momentin mukainen palkka- summa seuraavalla %-kertoimella:

Työsuhde Työsuhde

alle 1 v yli 1 v

Päivätyö 15,50 19,25

Yö- ja vuorotyö 17,50 21,25

2. Tuntipalkkaisen, alle 14 päivänä kalenterikuukau- dessa työtä tekevän työntekijän lomapalkka ja loma- korvaus lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaisesti prosentuaalisena. Lomapalkan ja lomakorvauksen suuruus määräytyy 1 kohdan mukaan.

6 LUKU

SOSIAALIMÄÄRÄYKSET JA PERHEVAPAAT

6.1 LÄÄKÄRISSÄKÄYNTI

6.1.1 Sairaudesta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestä johtu- vasta poissaolosta työnantajalle ensi tilassa.

6.1.2 Todistus työkyvyttömyydestä

1. Työntekijän on pääsääntöisesti hankittava lää- käriltä sairaudesta ja sen aiheuttamasta työkyvyttö- myydestä todistus, joka toimitetaan työnantajalle vii- vytyksettä. Pääsäännöstä poikkeaminen esimerkiksi omailmoitus-menettelyllä todetaan työpaikan yleisoh- jeissa tai tapauskohtaisesti erikseen sovittaessa.

2. Työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksen enin- tään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman lääkä- rinpalkkioita koskevan taksan määräisenä. Työntekijä antaa työnantajalle valtakirjan sairasvakuutuksen no- jalla maksettavan korvauksen nostamista varten.

3. Terveydenhoitajan lääkäriltä saamiensa valtuuk- sien puitteissa kirjoittama työkyvyttömyystodistus kor- vaa lääkärintodistuksen, kun kysymyksessä on tavan- omainen vilustumissairaus tai epidemia.

4. Työnantaja voi erityisistä syistä edellyttää, et- tä työntekijä hankkii työpaikan lääkäriltä tai muulta työnantajan hyväksymältä lääkäriltä työkyvyttömyys- todistuksen. Tällöin työnantaja korvaa työkyvyttö- myystodistuksesta ja lääkärinpalkkiosta aiheutuvan kustannuksen.

Huomautus:

Liitot katsovat, että sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yritysjohdon, henkilöstön ja sen edustajien sekä työterveyshuollon yhteistyö- nä. Osana sairauspoissaolojen vähentämistä voi- daan paikallisesti sopia oma ilmoitus -menettelys- tä, jolla työntekijä voi omien sairauspoissaolojen- sa osalta ilmoittaa enintään kolme vuorokautta kestävästä poissaolosta.

Liitot suosittelevat, että yrityksissä selvitetään oma ilmoitusmenettelyn soveltuvuus yritykses-

sä ja mahdollisuudet solmia asiasta paikallinen sopimus, erityisesti flunssa-, kuume-, vatsatauti- ja vastaavia epidemiatyyppisiä tilanteita varten. Paikallisen sopimuksen sisällöstä neuvoteltaes- sa voidaan sopia muun muassa seuraavista asi- oista:

• sopimuksen tavoitteet

• keitä sopimus koskee

• kenelle ilmoitus tehdään

• millä tavalla ilmoitetaan

• miten ilmoitus kirjataan

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• mahdolliset rajoitukset hyväksyttävien poissaolojen määrään

• työnantajan oikeus määrätä työntekijä (työterveys)lääkärin tarkastettavaksi

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poiketa sairausajan palkan maksuperusteista ilmenneissä väärinkäytöstilanteissa

• sopimuksen toteutuksen seuranta

• sopimuksen kesto, irtisanomismahdollisuus

6.1.3 Lääkärissäkäynti

1. Lääkärissäkäynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuo- lelle. Poikkeuksellisesti lääkärin puoleen voi kääntyä työaikana, mikäli vamman tai sairauden äkillisyys vaatii sitä tai lääkärissäkäyntiä ei voida ilman koh- tuutonta haittaa sijoittaa työajan ulkopuolella tapah- tuvaksi tai hoitopalveluja ei paikkakunnalla ole saa- tavissa työajan ulkopuolella.

2. Mikäli työnantaja on järjestänyt työpaikkatervey- denhoidon, muun kuin työnantajan nimeämän lääkä- rin puoleen kääntymiseen vaaditaan perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. sairauden äkillisyys, sai- raus estää matkustamisen tai se, että työkyvyttömyys- todistuksen hankkiminen tulee työntekijälle taloudel- lisesti raskaaksi työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien tutkimusten suorittamisen vuok- si.

3. Lääkärissäkäynti tulee suorittaa tarpeetonta työ- ajan menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettava työn- antajalle niin pian kuin mahdollista.

6.1.4 Ansionmenetyksen korvaaminen lääkärissäkäynnin ajalta

1. Ansionmenetys korvataan:

• kun lääkärissäkäynti on tarpeen työn- antajan vaatiman lääkärintodistuksen hankkimiseksi,

• kun lääkärissäkäynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edellyttää sairas- lomaa tai hoitotoimenpiteitä,

• kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työ- kyvyttömäksi äkillisen sairauden vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron aikana tapahtuvaa lääkärissäkäyntiä (esim. äkillinen silmä- ja hammassairaus),

• fysikaalisen hoidon ajalta, mikäli työnanta- jan nimeämä lääkäri on määrännyt työn- tekijän työkyvyn säilymiseksi välttämät- tömään fysikaaliseen hoitoon eikä hoito- palveluja ole saatavissa työajan ulko- puolella,

• laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja liittyvät osana sellaiseen lääkärissä- käyntiin, josta työnantaja suorittaa ansion- menetyksen korvauksen tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkärin määräämänä ajankohtana.

2. Ansionmenetystä ei korvata:

• terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuvien lääkärintarkastusten ajalta,

• jo todetun sairauden tai vamman hoita- misen tai sen kehityksen seuraamisen vuoksi tapahtuvien uusiutuvien lääkärissä- käyntien ajalta,

• tavanomaisen hammashoidon ajalta,

• tavanomaisen näön kontrolloimiseksi tapahtuvan silmälääkärissäkäynnin ajalta,

• fysikaalisen hoidon ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu),

• laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu).

Huomautus:

Mikäli lääkäripalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella, voidaan palkan vähentämisen sijas- ta sopia lääkärissäkäynnin vuoksi menetetyn työ- ajan tekemisestä takaisin.

6.1.5 Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisäätei- sen lääkärintarkastuksen ajalta sekä välttämättömät matkakustannukset.

2. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-ai- kana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahaa vastaava summa.

3. Vieraalla paikkakunnalla suoritettavan lakisäätei- sen lääkärintarkastuksen ajalta maksetaan työehto- sopimuksen edellytyksin päiväraha.

Joukko- ja ikäkausitarkastukset

Mikäli työntekijä ei voi pyynnöstään huolimatta osal- listua terveysviranomaisten järjestämään joukko- tai ikäkausitarkastukseen työajan ulkopuolella, tarkas- tuksen ajalta maksetaan ansionmenetyksen korvaus korkeintaan yhdeltä päivältä. Palkanmaksuvelvolli- suus ei koske mahdollisia uusinta- tai seurantatar- kastuksia.

6.2 SAIRAUSAJAN PALKKA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sel- laisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajal- ta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palkkaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraa- vasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan pal- veluksessa seuraavat ajat:

Työsuhde on

jatkunut yhtäjaksoisesti Täysi palkka

• 1 kuukauden mutta

vähemmän kuin 1 vuoden 40 päivän ajanjaksolta

• 1 vuoden mutta

vähemmän kuin 5 vuotta 75 päivän ajanjaksolta

• 5 vuotta tai kauemmin 105 päivän ajanjaksolta.

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijäl- lä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastu- mispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän lop- puun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivära- haan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausai- ka on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joil- ta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palk- ka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuu- tuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartunta- tautilain (1227/2016) säännösten perusteella saa- pumasta työhön.

6.3 KORVAAVA TYÖ

Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapa- turman vuoksi täysin työkyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kysee- seen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana.

Korvaavaa työtä koskevat menettelytavat laaditaan ennen niiden käyttöönottoa yhteistyössä pääluotta- musmiehen kanssa. Menettelytapojen tulee noudat- taa seuraavia periaatteita:

• Lääketieteellisen perustelun korvaavaan työhön tekee työterveyslääkäri.

• Korvaavan työn aikana maksetaan, ellei nimenomaisesti toisin sovita, samaa palkkaa kuin mitä työntekijä saisi tavan- omaisten tehtäviensä suorittamisesta. Mikäli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka. Koulutuksen tai kouluttajana toimimisen aikana maksetaan palkka sairausajan palkan- maksumääräyksiä noudattaen. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa.

• Korvaava työ on työntekijän päätökseen perustuva väliaikainen ratkaisu, jonka työntekijä voi tarvittaessa keskeyttää.

• Työkyvyttömyyden päättyessä työntekijällä on oikeus palata entiseen työtehtäväänsä.

6.4 ÄITIYS-, ISYYS- JA ADOPTIOVAPAA

Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä noudattaa sairausvakuutuslain äitiys- rahan nostamista koskevia säännöksiä. Palkka mak- setaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä.

Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijäl- le maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen tai ottaessa kasvattilapsen xxxx- xxxx hänelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työnteki- jällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän nou- dattaa sen nostamista koskevia säännöksiä. Palk- ka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada palkatonta va- paata adoption yhteydessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuukautta. Vapaata voi pitää kerrallaan vain toinen adoptiovanhemmista. Va- paa ei keskeytä työsuhdetta, mikäli työntekijä palaa työhönsä sovittuna ajankohtana.

Tietoa perhevapaista

Perhevapaisiin liittyvistä kysymyksistä ja vapaiden ajalta maksettavista päivärahoista saa lisätietoa Ke- lasta: xxx.xxxx.xx.

6.5 SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUKSET

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysva- paan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka enintään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansion menetyksestä tapatur- mavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteut- taa myös maksamalla sairausvakuutuslain mukaan maksetun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palk- kaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työn- tekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu.

Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin makset- tava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiys- rahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makse- ta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänel- lä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.6 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vaki- tuisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvam- maisen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvoston asetus 1335/2004 1:4 §) sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestä- miseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen xxxxxx- xxxxx, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan

vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saami- nen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole henkilöä, joka voisi huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osal- ta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairaus- ajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoitus poissaolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

6.7 VAIKEASTI SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN JA KUNTOUTUS

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa Valtioneuvoston asetuksen 1335/2004 1:4 §:n tarkoittamaa vaike- aa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistu- akseen sairausvakuutuslain 10:2.2:ssa tarkoitettuun lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sovittuaan pois- saolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on palkatonta.

6.8 PALKALLISET POISSAOLOT

1. Avioliittoon vihkimispäivä, parisuhteen rekiste- röintipäivä, 50- ja 60-vuotispäivät, läheisen xxxx- xxx kuolin- ja hautauspäivä sekä asevelvollisuuskut- suntaan osallistumiseksi tarpeellinen aika annetaan työntekijälle vapaaksi palkkaa vähentämättä.

2. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- tai avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia sekä vanhempia silloin, kun on xxxxxxx kuolinpäivästä. Isovanhem- mat, veljet ja sisaret sekä aviopuolison vanhemmat katsotaan myös läheisiksi omaisiksi silloin, kun on ky- symys hautauspäivästä.

6.9 NÄYTTÖPÄÄTETYÖ JA SILMÄLÄÄKÄRIN PALKKIO

1. Xxxxxxx näyttöpäätetyötä tekevä työntekijä toteaa työolosuhteiden aiheuttavan erityistä rasitusta näkö- kyvylleen, tulee hänen ottaa yhteys työnantajan ni- meämään työterveyslääkäriin ja sopia käynnistään silmälääkärissä.

2. Milloin työolosuhteet erikoislääkärin tutkimuksen perusteella edellyttävät erityisten työlasien käyttöä näyttöpäätetyössä, korvaa työnantaja laitteen käyt- töön sidottujen lasien hankinnan.

3. Mikäli silmälääkärin tarkastuksessa todetaan näyttöpäätetyön edellyttävän silmälasien hankintaa työolosuhteiden aiheuttaman haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi, tulee silmälääkäriltä pyytää tätä kos- keva maininta esimerkiksi palkkiokuittiin.

4. Mikäli silmälääkäri on antanut määräyksen työ- lasien hankkimiseksi, tulee työntekijän ja työnantajan sopia silmälasien hankintatapa ja paikka sekä san- kojen yms. enimmäishinta. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että hankittavat silmälasit ovat tarkoituksen- mukaiset ja niitä käyttävälle henkilölle sopivat sekä työnantajan mahdollisuuteen vaikuttaa hankittavien lasien laatuun ja hintaan. Linssien osalta sitoo kuiten- kin silmälääkärin määräys.

5. Työnantajan kustantamat silmälasit ovat työnan- tajan omaisuutta; työntekijällä on niihin työhön sidot- tu hallintaoikeus (käyttöoikeus).

Muu kuin näyttöpäätetyö

6. Silmälääkärissä käynnin osalta työnantaja kor- vaa lääkärinpalkkion, jo todetun heikentyneen näön kontrolloimiseksi suoritetusta tarkastuksesta uusien silmälasien hankkimiseksi, kerran kolmen vuoden ai- kana.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmak- sun, silloin kun työntekijä on antanut siihen valtuutuk- sen tätä varten laaditulla valtakirjalla. Se tulee työn- antajan allekirjoittaa ja luottamusmiehen toimittaa valtakirjasta ilmeneviin paikkoihin. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työsuhteen päätty- essä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsen- maksuista.

2. Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään palkanmaksupäi- vänä, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Jäsenmaksu peri- tään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, sairaus-, äitiys- ja isyysvapaan palkasta.

3. Ammattiliitto toimittaa työnantajille jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston. Pidäte- tyistä jäsenmaksuista tehdään erillinen selvitys kun- kin kalenterivuosineljänneksen päättymistä lähinnä olevan palkanmaksukauden loppuun. Sen tulee olla valmis viimeistään 15.4, 15.7, 15.10 ja 15.1 edellä mainitun ohjeiston mukaisesti.

Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös asianomaisen henkilöstöryhmän pääluottamusmie- helle.

7.2 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELUS SEKÄ RAUHANTURVAAMISTEHTÄVÄT

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suorittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä palve- lukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus pal- veluksen päätyttyä tai keskeydyttyä palata aikaisem- paan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa sää- detyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tar- koitettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemus- vuosia kerryttävää aikaa.

7.3 KERTAUSHARJOITUKSET

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuh- delisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäi- värahaa.

7.4 RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain kes- kusjärjestöjen välillä on sovittu.

7.5 HENKILÖSTÖTILAT

Työnantajalla on velvollisuus järjestää työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen työn luonne ja kesto se- kä työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen riittä- vät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-, pukeu- tumis- ja vaatteiden säilytystilat, ruokailu- ja lepotilat sekä käymälätilat ja muut henkilöstötilat.

7.6 SUOJA-ASUT

1. Työntekijöille, joiden on työssään tarpeellista käyttää erityistä suoja-asua, annetaan sellainen tar- peen mukaan. Suoja-asun tarpeellisuutta arvioitaes- sa otetaan huomioon työsuojelulliset ja työterveydel- liset seikat.

2. Työnantaja järjestää suoja-asujen pesun tarpeen mukaan.

7.7 ELPYMISTAUKO

Työntekijän terveyttä vaarantavaa tai haittaavaa kuor- mitusta pyritään työpaikalla vähentämään ensisijai- sesti teknisillä ratkaisuilla, työtehtävien muotoilulla ja työn organisoinnilla.

Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa ja yhtäjaksoisesti kuormittavaa, työn lomaan on järjes- tettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä. (Työturvallisuuslaki 31 §)

Tietoa elpymistauosta on EK:n ja SAK:n tuotta- vuusasiantuntijatyöryhmän julkaisussa ”Työntutki- muksen käsitteitä, menettelytapoja ja käyttökohteita”. Lain tulkinta tai em. ohjeistus eivät ole työehtoso-

pimuksen osa.

7.8 KONEMIEHITYKSET

1. Painokoneella tulee vastuullisena hoitajana olla painaja tai viimeisen vuoden painajaoppilas ja lisäksi tarpeelliset työntekijät.

2. Painajaa ei ilman molemminpuolista sopimusta voida muulloin kuin toisen painajan ollessa sairastu- misen tai muun satunnaisen syyn vuoksi poissa työs- tä velvoittaa samalla kertaa hoitamaan useampaa kuin yhtä painokonetta. Tältä ajalta maksettakoon painajalle vähintään 25 %:n korotus.

3. Jälkikäsittelyn konelinjalla tulee hoitajan lisäksi olla tarpeelliset työntekijät.

4. Mikäli konemiehityksen tai konelinjan muutok- sella on vaikutusta yrityksen työllisyyteen, asiasta on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Yritykseen tu- levan uuden koneen miehityksestä on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan kolmen kuukauden kuluessa koneen tai konelinjan käyttöönotosta.

7.8.1 Joustavuus käytännön miehitys- kysymyksissä ja koneiden käytössä

1. Konemiehitykset

Pyrittäessä tuottavuuden ja kannattavuuden ylläpitä- miseen ja kehittämiseen, on tässä pyrkimyksessä ko- neiden käyntiajalla keskeinen sija.

1. Työntekijän tilapäisen poissaolon aikana konetta ei pysäytetä, mikäli tuotantoa on mahdollista jatkaa.

2. Sisäisiä siirtoja voidaan käyttää poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttaman tuotannon pysähtymisen estämiseksi. Jotta näitä periaatteita voidaan käytän- nössä soveltaa, on yrityksissä syytä luoda pysyvät me- nettelytapaohjeet erilaisia käytännön tilanteita varten. Menettelytapaohjeista on neuvoteltava pääluottamus- miehen kanssa ja pyrittävä sopimaan. Ellei menet- telytapaohjeista päästä yksimielisyyteen työpaikalla, voidaan asia alistaa liittojen käsiteltäväksi.

Yrityskohtaisten neuvottelujen edistämiseksi olisi syy- tä kirjata yrityskohtaiset menettelytapaohjeet seuraa- vista asioista:

1. Todetaan koneet, joita voidaan käyttää, vaikka ti- lapäisesti joku työntekijöistä olisi poissa.

2. Sovitaan aika, jonka kuluessa konetta käytetään työntekijän poissaolosta huolimatta (enintään viikko).

3. Todetaan, mitä käytännön mahdollisuuksia on, ammattitaito ja kokemus huomioon ottaen, sisäisillä siirroilla paikata eri koneilla mahdollisten poissaolo- jen aiheuttamat haitat (sijaisuusjärjestelyt).

4. Sovitaan sisäisten siirtojen järjestys ja ilmoitta- mistapa.

Menettelytapaohjeiden tarkoituksena on se, että eri osapuolet tietävät etukäteen, miten eri tilanteissa me- netellään. Tällöin varsinaiset tilanteet voidaan jousta- vasti hoitaa työnjohdon toimesta sovitulla tavalla tuo- tannon tarpeiden mukaan.

2. Koneiden käyttö

Koneiden käynti koko työvuoron ajaksi

1. Kahvitauosta todetaan työehtosopimuksen koh- dassa 3b.2.3, ettei kahvinjuontia varten saa pysäyt- tää konetta, joka ei vaadi työntekijän henkilökohtais- ta hoitoa. Konelinjoilla ja koneissa, joissa työskente- lee useita työntekijöitä, voidaan kahvitaukoja porras- tamalla varmistaa linjan tai koneen keskeytymätön käynti. Yksittäiskoneilla, joissa on vain yksi työntekijä, saatetaan myös, milloin se teknisesti on mahdollista, työ järjestää siten, että toisen koneen työntekijä val- voo toisen koneen käyntiä porrastettujen kahvitauko-

jen aikana. Kahvitauon aika on myös mahdollista, sii- tä sopimalla, sijoittaa joustavasti työtilanteen mukaan annettavaksi.

2. Ruokatauot porrastetaan niin, että koneita ei py- säytetä. Ruokataukojen porrastaminen on käytännös- sä mahdollista lähinnä konelinjoilla ja koneissa, jois- sa on useita työntekijöitä. Joillakin yksittäiskoneilla on myös mahdollista edellä kahvitaukojen kohdalla todettu menettely käynnin valvonnasta. Ruokailuaika kuuluu työaikalain 28 §:n mukaisesti työtuntijärjes- telmässä mainittaviin asioihin. Täten on työpaikalla meneteltävä työehtosopimuksen kohdan 3b.1.2 mu- kaisesti eli työtuntijärjestelmää laadittaessa on neu- voteltava ja pyrittävä sopimaan työpaikan asianomai- sen luottamusmiehen kanssa.

Mikäli järjestelyistä ei päästä työpaikalla yksimie- lisyyteen, voidaan asia alistaa liittojen käsiteltäväksi.

7.9 YLIVOIMAINEN ESTE

1. Työntekijälle maksetaan sovittu palkka, mikäli hän on ollut työnantajan käytettävissä hänen kuiten- kaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta teh- dä työtä, tai mikäli hän suorittaa työnantajan osoitta- maa muuta, lähinnä ammattialaan kuuluvaa työtä.

2. Xxxxxxx työntekijä työpaikkaa kohdanneen tuli- palon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippu- mattoman (esimerkiksi työsulku) esteen takia ei ole voinut suorittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada esteen aikana palkkansa enintään kahdelta viikolta.

3. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuo- lista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa, kuitenkin enintään seitse- mältä päivältä.

4. Mahdollisen työnteon estymisen tai lomautuksen vaihtoehtona on työntekijällä oikeus, jos hän niin ha- luaa, käyttää jo ansaitsemiaan vuosi- ja talvilomapäi- viä. Lisäksi voidaan käyttää ylityön vaihtovapaita jne.

5. Tämän kohdan määräyksiä ei sovelleta silloin, kun työnantaja joutuu irtisanomisaikaa noudatta- matta keskeyttämään palkanmaksun yrityksessä tai

sen osassa alan käynnissä olevan työehtosopimuk- sen vastaisen työnseisauksen vuoksi yrityksen muulle henkilöstölle, jolle ei ole tarjottavana soveliasta, hei- dän ammattiaan vastaavaa työtä.

7.10 YHTEISKUNNALLISET LUOTTAMUSTOIMET JA JÄRJESTÖTEHTÄVÄT

1. Mikäli työ estää valtiollisiin tai kunnallisiin vaa- leihin osallistumisen, työntekijällä on oikeus olla pois työstä yhtenä äänestyspäivänä vaaleihin osallistumi- seen tarpeellinen aika ilman palkkaa.

2. Työntekijälle annetaan esteetön oikeus osallistua työaikana järjestettyyn tilaisuuteen, johon Teollisuus- liitto on hänet kutsunut. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan em. tilaisuuteen mikäli mahdollis- ta vähintään viikkoa ennen.

Teollisuusliitto toimittaa Medialiitolle tiedon pysy- vien toimielinten, kuten valtuuston, hallituksen ja ja- ostojen kulloisestakin kokoonpanosta.

3. Työntekijällä on oikeus vapautukseen työstä yh- teiskunnallisen luottamustoimensa hoitamista var- ten. Poissaolosta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin eikä se saa aiheuttaa tuntuvaa haittaa tuotannolle.

4. Työntekijällä, joka on valittu ammattiosastonsa hallitukseen, on oikeus vapautukseen työstä luotta- mustoimensa hoitamista varten. Poissaolosta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin eikä se saa aiheuttaa tuntuvaa haittaa tuotannolle.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh- teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuullises- sa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömäs- ti työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmu- kaisesta käytöstä vastaavat luottamushenkilöt, joiden tulee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voi- daan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayhdistyksen tai keskusjärjestön edustajia.

8.2 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Työehtosopimuksen paikallinen sopiminen on mahdollista tämän sopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti.

2. Sopijaosapuolet paikallista soveltamista koske- vassa sopimisessa ovat yhtä työntekijää koskevassa asiassa työntekijä ja työnantajan edustaja ja osastoa tai yritystä koskevassa asiassa luottamusmies ja työn- antajan edustaja. Työntekijällä on oikeus neuvotte- luissa käyttää luottamusmiestä apunaan. Työaikajär- jestelyistä sovittaessa tulee yksittäisten henkilöiden perustellut henkilökohtaiset tarpeet ottaa huomioon.

3. Sopimus tehdään kirjallisesti, yhtä työntekijää koskevassa asiassa jommankumman osapuolen sitä vaatiessa.

Liitot suosittelevat, että paikallisesta sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

• sopimuksen tarkoitus

• sopimuksen osapuolet

• sopimuksen kohteena oleva asia

• sopimuksen täsmälliset ehdot

• voimassaolo ja irtisanominen

• päiväys ja allekirjoitukset

4. voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassa ole- van sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu,

se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- ajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen sol- mita, menetellään sopimuksen voimassaolon päätyt- tyä työehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

Luottamusmiehen kanssa sovitaan kollektiivisesti:

1. yövuoron sekä erillisen viikonloppuvuoron käyt- töönotosta (3b-luvun työaikamääräykset)

2. ylityön tarkastelujakson muuttamisesta sekä yli- työn enimmäismäärän nostamisesta enintään 80 tun- nilla

3. xxxxxxxxx tai sen osan maksamatta jättämisestä tilanteessa, jossa työnantajalla on irtisanomissuoja- sopimuksen mukainen taloudellinen tai tuotannolli- nen peruste työvoiman vähentämiselle

4. palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta

5. yhden ylityökäsitteen käyttöönotosta

6. työaikapankin käyttöönotosta

Työntekijän tai luottamusmiehen kanssa sovitaan:

7. palkanmaksukaudesta ja palkkapäivästä

8. työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuo- rokaudessa ja 60 tuntia viikossa

9. työajan lyhennysten toteuttamistavoista (3b-luvun työaikamääräykset)

10. vuosilomapalkan maksamisesta yrityksen nor- maaleina palkanmaksupäivinä

11. lomarahan maksamisajankohtien siirtämisestä tai tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle

12. erillisen viikonloppuvuoron käyttöönotosta (3a- luvun määräykset)

13. jaksotyön käyttöönotosta (3a-luvun määräykset)

14. työvuoron sijoittamisesta päivätyössä klo 21–23 väliseen aikaan (3a-luvun määräykset)

15. työvuoron sijoittamisesta 2-vuorotyössä klo 23– 01 väliseen aikaan (3a-luvun määräykset)

16. vuoro-, ilta-, yötyö- ja lauantailisistä työehtosopi- muksesta poikkeavasti (3a ja 3b luvun määräykset)

Työntekijän kanssa sovitaan:

17. vuosiloman antamisesta muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakamisesta osiin sekä antami- sesta vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästövapaa- na lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta

18. xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaseen

19. talviloman antamisesta muunakin kuin työehtosopi- muksessa sovittuna aikana, jakamisesta osiin tai vaih- tamisesta rahaksi (vanhat 3b-luvun työaikamääräykset)

20. työajan lyhennysten vaihtamisesta rahaksi (3b- luvun työaikamääräykset)

21. tasoitusvapaan siirtämisestä tai vaihtamisesta rahaksi (3a-luvun työaikamääräykset)

22. yötyön tekemisestä (3a-luvun työaikamääräykset)

8.3 TYÖPAIKAN NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Työehtoja koskevat kysymykset selvitetään ensin työntekijän ja esimiehen välillä. Ellei työehtoja koske- vaa kysymystä saada näin selvitetyksi, asia käsitel- lään osaston luottamusmiehen ja työnantajan edus- tajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada sel- vitetyksi osaston tasolla, osaston luottamusmies voi siirtää asian pääluottamusmiehelle. Neuvottelujen tulos kirjataan ja annetaan asianomaisille tiedoksi.

2. Neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville hen- kilöille, luottamusmiehille ja työnjohtajille kuuluvat vastuualueet ja niihin liittyvät valtuudet työsuhdeasi- oissa ja paikallisessa sopimisessa todetaan yhdessä.

3. Työnantaja antaa selvityksen yrityksen työsuhde- asioiden hoidosta ja neuvottelujärjestyksestä uusille työntekijöille.

8.4 ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

1. Työnantajan ja työntekijän välillä tai allekirjoittanei- den liittojen välillä syntynyt työehtosopimuksen tulkintaa koskeva erimielisyys pyritään ratkaisemaan neuvottele- malla. Neuvottelut käydään ilman aiheetonta viivytystä.

2. Jos erimielisyyttä ei saada työpaikalla selvitetyksi, asia voidaan siirtää työnantaja- tai työntekijäpuolen aloitteesta liittojen välillä ratkaistavaksi.

Erimieliseksi jäädystä asiasta tehdään työpaikalla yhteinen muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheut- tanut asia ja molempien osapuolten perustellut kan- nat. Muistio lähetetään työtekijä- ja työnantajaliitolle. Liitot voivat poikkeuksellisesti sopia asian käsittelemi- sestä ilman kirjallista erimielisyysmuistiota.

3. Jos liitot eivät saa työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa erimielisyyttä selvitetyksi, voidaan asia vie- dä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

8.5 VÄLIMIESOIKEUS

8.5.1 Yleiset määräykset

1. Työehtosopimusosapuolet valitsevat kumpikin sopimuskaudeksi kaksi välimiestä ja näille tarpeelli- sen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelystä 23. päivänä loka- kuuta 1992 annetun lain 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

Välimiehet valitsevat puheenjohtajan työehtosopi- muskaudeksi. Puheenjohtajan tulee olla lainoppinut, puolueeton henkilö. Jolleivät välimiehet voi sopia pu- heenjohtajasta, valtakunnansovittelija määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnöstä.

2. Jos liitto haluaa saattaa asian välimiesten ratkais- tavaksi, ilmoitetaan siitä kirjallisesti vastapuolelle. Il- moituksesta toimitetaan kappale välimiesten puheen- johtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että liitot eivät pääse asiassa sovintoon.

3. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja yleiseltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuo- mioistuimen ratkaistava, välimiesoikeus ilmoittaa täs- tä asianosaisille. Näillä on sen jälkeen oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

4. Välimiehet käsittelevät loppuun vireillä olevat asi- at työehtosopimuksen voimassaolon lakattua.

5. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta.

6. Kustannuksista ja korvauksista, jotka välitystuo- miossa on pantu yksityisen asianosaisen maksetta- vaksi, vastaa se järjestö, johon asianosainen kuuluu.

7. Muilta osin noudatetaan välimiesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

8.5.2 Paikalliset sopimukset

Työehtosopimuksen kohdassa 8.2 tarkoitettujen sopi- musten soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyy- det käsitellään neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Jos liitot eivät saa erimielisyyttä selvitetyksi, asia voidaan käsitellä välimiesoikeudessa, johon liitot nimeävät kumpikin yhden edustajan ja nämä yhdessä puheen- johtajan. Muilta osin välimiesoikeuteen noudatetaan työehtosopimuksen 8.5.1 määräystä.

8.5.3 Tehtävien vaativuusryhmittelyä koskevat neuvottelumääräykset ja välimiesoikeus

1. Tehtävien vaativuuden arviointi tehdään yhteistyös- sä. Liitot suosittelevat luokitustoimikunnan perusta- mista. Mikäli luokitustoimikuntaa ei ole, noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä ja erimieli- syyksien käsittelyä koskevia määräyksiä. Ellei luokituk- sesta synny yhteisymmärrystä, työnantaja luokittelee tehtävät ja vastaa luokituksen oikeellisuudesta.

2. Yksittäinen työntekijä ei voi riitauttaa liittoihin luokitustoimikunnassa tai neuvottelujärjestyksen mu- kaan sovittua tehtävän vaativuusryhmittelyä.

3. Liitot eivät käsittele palkkausjärjestelmään liitty- viä erimielisyyksiä, joilla ei ole palkkavaikutusta.

4. Liitot voivat erimielisyyksien selvittämisessä käyt- tää erityistä palkkausjärjestelmäasiantuntijaa, jolle erikseen sovittaessa voidaan antaa päätösvalta.

5. Jos liitot eivät saa erimielisyyttä selvitetyksi, asia voidaan viedä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

6. Liitot nimeävät kumpikin yhden välimiehen ja nä- mä valitsevat puheenjohtajakseen palkkausjärjestel-

mäasiantuntijan. Muilta osin välimiesoikeuteen nouda- tetaan työehtosopimuksen 8.5.1 kohdan määräystä.

8.6 TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boi- kottia tai työnkieltoa.

8.7 TYÖEHTOSOPIMUKSEN SITOVUUS

1. Sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden re- kisteröityjä jäsenyhdistyksiä sekä työnantajia ja työnte- kijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet näiden sidottujen liittojen tai yhdistysten jäseniä.

2. Työnantajain ja työntekijäin on noudatettava sopi- muksen soveltamisalalla toistensa kanssa tehtävissä työsopimuksissa ja yleensä työsuhteissa tämän työ- ehtosopimuksen määräyksiä.

3. Liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäsenyhdistykset ja jäsenet jätä tämän sopi- muksen määräyksiä noudattamatta.

4. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan edellä olevia neuvottelujärjestystä koskevia määräyksiä sekä vel- voittamaan jäsenensäkin noudattamaan niitä ja kaik- kia niihin perustuvia päätöksiä.

8.8 TYÖEHTOSOPIMUKSEN VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat sii- tä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tie- toon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan val- vontavelvollisuutensa.

3. Määräys koskee asioita, joista varsinainen työeh- tosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

8.9 JATKUVA NEUVOTTELUMENETTELY

Osapuolet voivat sopimuskauden aikana esittää neu- votteluja kysymyksistä, jotka toimialan kehitys ja osa- puolten tarpeet huomioon ottaen on tarkoituksenmu- kaista ratkaista varsinaisten työehtosopimusneuvot- telujen ajankohdasta riippumatta.

8.10 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

1. Ennakoivat toimenpiteet

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaa- miseksi käsitellään yhdessä henkilöstöryhmien edus- tajien kanssa

• yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta

• työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi

• keinot tuottavuuden parantamiseksi ja

• ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

Kun luottamusmiehen, tai mikäli sellaista ei ole va- littu, henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti tode- taan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin talou- dellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käy- tön vähentämiseen tai uhkaisivat yrityksen olemas- saoloa, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

• lomarahan vaihtamisesta vapaaksi

• lomarahasta luopumisesta kokonaan tai osittain

• vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

• työaikakorvausten tai vähimmäispalkan/ ohjeluvun ylittävän palkanosan maksamisen myöhentämisestä ja maksupäivästä

• lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työntekijöiden talo- udellisten menetysten kompensoinnista yrityksen ta- loudellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeut- tamistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta. Tunnuslukuja tarkastel- taessa huomioon otetaan konserni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnusluvut sekä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yhteistoimintalaissa säädettyihin velvoitteisiin.

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä,

• parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

• kehittää yrityksen toimintaa,

• parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

• tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työntekijöiden aseman parantamiseksi

ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

• aito vuorovaikutus,

• työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

• työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

• mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

osapuolta. Puheenjohtajuus vaihtuu vuorovuosina osapuolten ja henkilöstöryhmien kesken. Neuvotte- lukunta voi ottaa käyttöönsä ulkopuolisen sihteerin.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia ovat pää- luottamusmies, yhdysmies, luottamusmies sekä työ- suojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jäsen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimitusosaston puheenjohtaja. Mahdol- lisesti tarvittavat lisäjäsenet valitsee kukin henkilös- töryhmä keskuudestaan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edus- tajansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henki- löstön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspoh- jalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perus- tamisesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayk- siköiden koon tai sijainnin perusteellayhteisesti katso- taan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimintayksikköön oma neuvottelukunta.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edistämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksis- sä.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähin- tään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittele- vat, että yhteistoiminnan perusperiaatteita noudate- taan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

3. Neuvottelukunta

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yrityksissä valitaan neuvottelukunta, jollei paikalli- sesti toisin sovita.

Kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelu- kuntaan ryhmien suuruuden mukaisesti kuitenkin si- ten, että kukin yrityksessä edustettuna oleva henki- löstöryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan vuodek- si kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantaja-, toinen henkilöstö-

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkin- nasta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteis- toimintamenettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteistoi- mintaa koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuo- mioistuimessa.

Medialiitto

Suomen Journalistiliitto

Suomen Journalistiliitto/Kustannustoimittajat Ammattiliitto PRO

Teollisuusliitto

Teollisuusliitto / Viestintäalan Toimihenkilöt Grafinet

10 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työsopimuksen päättämistä ja lomauttamista koske- vien perusteiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tä- män sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätök- seen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimas- sa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädettyjen pe- rusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko mää- räajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon koko- naan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestä- essä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta koske- vien säännösten tai määräysten estämättä sopia mää- räaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määrä- ys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoi- mintalakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tul- tua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mukainen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavas- ta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Työnantajan on varattava työntekijälle tai luottamusmiehelle tilaisuus

tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkosel- vitys menettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpanna kohtuullisen ajan kuluessa ennakko- selvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 § Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vä- hintään 14 päivän ilmoitusaikaa.

Lomautusilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavas- ta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työn- tekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asian- omaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainit- tua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen perus- te, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työn- antajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa vel- vollisuutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaan- tuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uu- siin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lo- mautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee pe- rustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimuk- selle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää ti- lapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta en- nen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttami- sesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen kor- vaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvolli- nen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikai- semmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnanta- xxx kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riip- pumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työ- sopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn-

tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitus- aikaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällai- sen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus sa- mojen periaatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työ- sopimuksen kestosta riippumatta ilman irtisanomis- aikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymis- tä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomau- tuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päi- vää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisano- misajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmak- supäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liit- tyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperustee- na voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei kykene selviytymään työtehtävistään. Xxxx xxxxxxx- suutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huo- mioon työnantajan ja työntekijän olosuhteen kokonai-

suudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluk- si irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toi- mitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mah- dollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai säh- köisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vas- taanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivä- nä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisel- la vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vä- hintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katso- taan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikai- sintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päätty- mistä seuraavana päivänä.

11 § Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Xxxxxxxxxxxxxxx

• enintään vuoden 14 päivää

• yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

• yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

• yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

• yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään 5 vuotta 14 päivää

• yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työn- tekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomis- aikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle ker- takaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou- dattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on sää- detty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamat- ta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

13 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä il- moitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymis- päivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisano- misen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §

Xxxxxxxxxxxxxxxx raskauden ja äitiysvapaan aikana

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työnte- kijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvus- sa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnös- tä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai per- hevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, kat- sotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskau- desta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

2. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työnteki- jän työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n pe- rusteella vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ta- pahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydes- sä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sään- töä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomaute- taan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityönteki- jöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiin- nitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa rii- doissa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle

1. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtu- vasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle.

17 § Takaisinottaminen

Tämän pykälän ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mu- kaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poi- keta työnantajan ja työntekijän välillä tehtävällä kirjal- lisella sopimuksella. Takaisinottovelvollisuudesta ei kuitenkaan voida poiketa työsopimusta solmittaessa tai koeaikana. Ennen sopimuksen tekemistä tiedote- taan luottamusmiehelle sopimuksen sisällöstä. Sopi- muksen tekemisessä työntekijällä on oikeus käyttää luottamusmiehen asiantuntemusta.

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijäl- leen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai sa- mankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takai- sinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Soveltamisohje:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustele- malla paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko

irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviranomaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviranomainen selvittää tiedustelun pe- rusteella, onko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydes- sä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoite- taan työnantajalle ja entisille työntekijöille anne- taan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvol- lisuus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkka- todistus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työ- ehtosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

18 §

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tut- kia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3–4 §:n tarkoitta- malla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työn- tekijästä johtuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa- noa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työso- pimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisa- nonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti. Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvotte-

xxx työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen aiheuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyk- sittä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työnteki- jältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoi- tuksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimie- lisyys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatet- tava neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvottelut käydään mikäli mahdollista irtisanomis- ajan kuluessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidas- sa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitel- ty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeu- dessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyri- tään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mi- käli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenet- telystä ja 5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 § Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tä- män sopimuksen 8 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti, on velvollinen maksamaan

työntekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mu- kaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvitys- sakkoa tämän sopimuksen menettelytapamääräys- ten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysy- myksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista

1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisa- nomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta mää- riteltäessä.

11 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omal- ta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen so- pimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksen- mukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnanta- jan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten kä- sittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 §

Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, am- mattiosastoon kuuluvien työpaikan työntekijöiden valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luot- tamusmiestä. Mikäli 1 §:ssä tarkoitettua tuotantolai- tosta tai sitä vastaavaa toimintayksikköä varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopi- muksen tarkoittama pääluottamusmies.

2. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmie- hen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

3. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimukses- sa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekis- teröityä alayhdistystä.

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosastoon kuuluvat työpaikan työntekijät valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamiehen- sä ja työosaston luottamusmiehen kahdeksi kalente- rivuodeksi kerrallaan.

2. Luottamusmiehen vaali saadaan suorittaa työ- paikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on kaikille ammattiosastoon kuuluville työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestä- minen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työn- tekoa.

Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnan- tajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaa- lin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittami- seen.

3. Paikallisesti sovitaan siitä, mille työosastolle va- litaan luottamusmies. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. kysymyksessä olevan työosaston työntekijöiden lukumäärään ja luottamusmiehen mahdollisuuksiin myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työn- tekijät. Ellei sopimukseen päästä, asia voidaan alis- taa liittojen ratkaistavaksi.

4. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayk- sikön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supis- tuessa muutetaan luottamusmiesorganisaatiota tä- män sopimuksen periaatteet huomioon ottaen vas- taamaan tuotantolaitoksen tai toimintayksikön uutta kokoa ja rakennetta.

5. Valituista luottamusmiehistä on kirjallisesti ilmoi- tettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toi- mii pääluottamusmiehen sijaisena. Työnantaja ilmoit- taa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puoles- ta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai on- ko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudatta- maan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon mää- räyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2 Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmies- tehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa henkilöä ei tätä teh- tävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alem- pipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus-

mieheksi valituksi tullessaan eikä perusteettomasti työhön, joka ei vastaa hänen ammattitaitoaan. Luot- tamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsi- nainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon tuotantolai- toksen tai sitä vastaavan toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muu- ta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Pääluottamusmiehen palkkakehitys ei perusteet- tomasti saa poiketa siitä palkkapolitiikasta, jota ao. henkilöstöryhmään noudatetaan.

6. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomau- tetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamus- mieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluotta- musmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaa- vaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamus- miehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luotta- musmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 lu- vun 10 §:n 2 momentin edellyttämää niiden työnteki- jöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vas- toin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luotta- musmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olen- naisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt nou-

dattamatta työsopimuslain 8 luvun1 §:n velvoitteita. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperustei-

ta arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huo- nompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka työntekijäin kokous on asettanut ja jonka asettamisesta työnteki- jäin kokous on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamus- miehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaa- lissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen vahvistuttua.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävän- sä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suori- tettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on mää- rättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopi- muslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty.

Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomi- oon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuh- teen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palaut- tamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huoli- matta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä. Mikäli syntyy kiistaa luottamusmiehen irtisanomi- sesta tai lomauttamisesta taloudellisin tai tuotannol- lisin perustein, liitot voivat erityisestä syystä, ottaen huomioon yrityksen koon, taloudellisen tilanteen ja yrityksen tosiasialliset mahdollisuudet osoittaa luotta- musmiehelle irtisanomisen tai lomauttamisen sijaan muuta työtä, määritellä luottamusmiehelle maksetta- van korvauksen 10–30 kuukauden palkkaa vastaa- vasta korvausmäärästä poiketen 5–30 kuukauden

palkkaa vastaavaksi korvausmääräksi.

7. Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamusmie- hen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hä- nellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tä- mä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voi- massa varapääluottamusmiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta päättymisen jälkeen.

8. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tar- koittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämis- tä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuk- sen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlain- säädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleen- sä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yri- tyksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luotta- musmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityk- sen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoimin- nan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työnteki- jän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopi- musten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annetta- va kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

4. Työehtosopimuksen paikallista sopimista koske- van kohdan 8.2 edellyttämä neuvottelumenettely pe- rustuu koko yritystä, sen osastoa tai useita työnte- kijöitä koskevien järjestelyjen osalta tässä pykälässä määriteltyyn luottamusmiehen toimivaltaan.

6 §

Pääluottamusmiehelle annettavat ansio- yms. tiedot

1. Pääluottamusmiehellä on oikeus tehtäviensä hoi- toa varten saada seuraavat toimialueensa työntekijöi- den ansiotasoa ja rakennetta koskevat tilastotiedot:

1.1 Keskimääräinen tuntiansio ilman erillisiä lisiä se- kä sunnuntai- ja ylityökorotuksia eriteltyinä palkkaus- tavoittain ja palkkaustavasta riippumatta

1.2 Keskimääräinen tuntiansio erillisine lisineen, mutta ilman sunnuntai- ja ylityökorotuksia

1.3 Keskimääräinen tuntiansio erillisine lisineen ja sunnuntaityökorotuksineen, mutta ilman ylityökoro- tuksia

1.4 Keskimääräinen tuntiansio erillisine lisineen sekä sunnuntai- ja ylityökorotuksineen

1.5 Työtuntien määrä, niiden prosentuaalinen jakaan- tuminen palkkaustavoittain ja ylityötuntien osuus teh- dyistä työtunneista

1.6 Toimialueensa täysin työkykyisten työntekijöiden, oppilaiden ja harjoittelijoiden sekä osa-aikatyönteki- jöiden lukumäärä

1.7 Toimialueensa työntekijäkunnan jakaantuminen vuorotyölajeittain.

Pääluottamusmies on oikeutettu saamaan edellä mainitut tiedot työehtosopimuksen mukaista ryhmit- telyä noudattaen kaksi kertaa vuodessa välittömästi yrityksen alan palkkatilastoa varten laatiman yhteen- vedon valmistuttua. Tiedot koskevat samaa ajanjak- soa ja yksikköä, jolta tiedot edellytetään annettavaksi alan työntekijäpalkkatilastoa varten. Edellä mainitut tiedot annetaan erikseen mies- ja naistyöntekijäkun- nasta. Tuntiansiotietoja, jotka koskevat kuutta henki- löä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti seuraavat toimialueensa työntekijöitä kos- kevat tunniste- ja eräät muut tiedot:

2.1 Työntekijän suku- ja etunimet, organisatorinen osasto ja palkkaryhmä tai vastaava

2.2 Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä.

Edellä kohdassa 2.1 mainitut tiedot annetaan ker- ran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Kohdassa 2.1 mainitut tiedot uusista työntekijöistä ja kohdan 2.2 mukaiset tiedot anne- taan joko kustakin erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai yhdistelmänä vähintään neljännesvuosit- tain. Kaikista pääluottamusmiehen toimialueen työn- tekijöistä annetaan palvelukseen tuloaikatieto irtisa- nomis- ja lomauttamistapauksissa.

3. Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hä- tä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon siten, kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus. Pääluot- tamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoitte- lujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettäviin olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

4. Mikäli yrityksen työtiloihin ja/tai yrityksen omis- tamilla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asiasta neuvoteltava luottamusmiehen kanssa ja selvitettä- vä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

5. Pääluottamusmiehellä on pyytäessään oikeus saada yrityksen tilinpäätös sekä kuvaus yrityksen toi- minnan kehitysnäkymistä.

Huomautus:

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työnteki-

jöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20, tie- dot annetaan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n mukaisesti. (Viitattu lainsäännös ei ole työehto- sopimuksen osa.)

7 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmie- helle järjestetään tarvittaessa tilapäistä tai säännölli- sesti toistuvaa vapautusta työstään.

Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomiota kiin- nitettävä mm:

• työpaikan työntekijöiden lukumäärään ja tuotannon luonteeseen,

• siihen, noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

• siihen, missä määrin käytössä oleva palk- kausjärjestelmä edellyttää jatkuvia neuvot- teluja, esim. sopimista yksittäisistä urakka- hinnoista,

• käytössä olevien suorituspalkkausjärjestel- mien luonteeseen, kuten yksittäisten urakoi- den lukumäärään,

• siihen, missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä tai jatkuvasti vaihtuvia, sekä

• pääluottamusmiehen edustamaan ammatti- osastoon kuuluvien työpaikan työntekijöiden lukumäärään.

Luottamusmiestehtävien hoitamista varten pääluot- tamusmiehelle järjestetään edellä tarkoitettua vapau- tusta työstä seuraavasti:

Työpaikan työntekijöiden Säännöllisen lukumäärä vapautuksen määrä

20–40 3 tuntia viikossa

41–70 6 tuntia viikossa

71–99 8 tuntia viikossa

100–200 13 tuntia viikossa

201–320 19 tuntia viikossa

321–420 25 tuntia viikossa

421– 30 tuntia viikossa

2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöl- lisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa pääluottamusmiestehtävät sinä aikana. Kii- reellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa pääluottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

3 Luottamusmiehen on hyvissä ajoin tehtävä ilmoi- tus työnantajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on osallistuttava Teollisuusliiton, siihen kuuluvan yhdis- tyksen tai osaston järjestämään tilaisuuteen.

8 §

Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Samoin korvataan se an- sionmenetys, joka aiheutuu ammattientarkastajan työ- paikalla toimittamaan tarkastukseen osallistumisesta.

2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu työstään säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, työnantaja korvaa hänen ansiomenetyksensä niiltä ajoilta.

3. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehelle luotta- mustehtävien hoitamista varten 7 §:n 1 kohdan no- jalla tilapäisesti myönnetystä vapaa-ajasta johtuvan ansionmenetyksen.

4. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ul- kopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

5. Ansiolla tarkoitetaan luottamusmiehen omaa kes- kituntiansiotasoa ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia.

6. Pääluottamusmiehelle suoritetaan lisäkorvaus pääluottamusmiestehtävien hoitamisesta hänen nor- maalin viikkopalkkansa lisäksi seuraavasti:

Työpaikan työntekijöiden

lukumäärä Lisäkorvauksen määrä

5–9 1 tunnin palkka viikossa

10–19 2 tunnin palkka viikossa

20–99 4 tunnin palkka viikossa

100–300 8 tunnin palkka viikossa

301–500 10 tunnin palkka viikossa

501–800 12 tunnin palkka viikossa

yli 800 14 tunnin palkka viikossa

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamusmiestehtävän hoitamisesta mm. työajan ulkopuolella ja se koskee pääluottamusmiestehtävää.

Liitot ovat työaikalain 40 §:n nojalla sopineet, et- tä lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, jo- ka olisi otettava huomioon työehtosopimuksen luvun

3.6.4 mukaisesti yli- ja sunnuntaityöstä maksettavia korotuksia laskettaessa, vaikka siitä onkin pidätettä- vä veron ennakko.

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamusmiehen vuosiloman ja sairauden ajalta vain, mikäli pääluot- tamusmies hoitaa pääluottamusmiestehtävät tänä aikana. Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa tai lisää, joka muutoin pitäisi ottaa huomioon vuosilomapalkan laskennassa. Lomaraha ei koske lisäkorvausta. Jos luottamusmiessopimuksen 3 §:n 5 kohdan mukaises- ti on kirjallisesti ilmoitettu, että pääluottamusmiehelle valittu varamies toimii pääluottamusmiehen sijaise- na, maksetaan lisäkorvaus hänelle kultakin täydeltä kalenteriviikolta, jonka sijaisuus kestää.

Lisäkorvauksen perusteena pidetään luottamus- miessopimuksen 8 §:n 5 kohdan edellyttämää luot- tamusmiehen omaa keskituntiansiotasoa ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia.

9 §

Luottamusmiehen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen vä- lillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yh- teisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammat- titaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen si- sältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

10 § Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle tarkoituk- senmukaisen paikan luottamusmiestehtävien edellyt- tämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä luot- tamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättö- mät keskustelut.

Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti so- vitaan, että pääluottamusmies voi tarvittaessa käyt- tää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto- yms. välineitä.

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

12.1 KOULUTUSSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opinto- vapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti jär- jestettyä koulutusta työpaikalla.

2 § Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa var- ten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

• koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

• tarpeellisen koulutustarjonnan aikaan- saaminen

• viranomaisiin vaikuttaminen koulutus- asioissa

• työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

• ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

• yhteisestä koulutuksesta päättäminen

• työvoimapoliittisen koulutuksen seuraami- nen ja toteutuksen ohjaaminen

• koulutusmateriaalin ja ammattikirjalli- suuden julkaisemisen edistäminen

• koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimielisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Koulutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteis- suunnittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen jo- ko yt-menettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulutustoimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin kou- lutustilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa kou- lutuksen aiheuttamina suoranaisina kustannuksina matka- ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurs- simaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat ku- lut. Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, jo- ka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuo- rotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korva- taan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja mak- setaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin sovita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorit- taa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoiminta- menettelyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat usei- ta henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asianomaista henkilöstöryhmää edustavan luotta- mushenkilön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen tarpeet voi- daan yhteen sovittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille an- netaan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luotta- mushenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkea- matta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saavat pääluottamusmies, varapääluottamusmies, teknisten yhdysmiehet, luottamusmies, varaluotta- musmies ja ammattiosaston tai yhdistyksen puheen- johtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuu- kauden osalta vähentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojelu- asiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal- listua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden

viikon pituisille kursseille heidän palkkaansa vähen- tämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnal- le, työnantajan on ilmoitettava pääluottamusmiehel- le viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntu- vaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaisel- ta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannus- ten korvauksena liittojen välillä sovittavan ateriakor- vauksen. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2020 25,56 euroa.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuk- sen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä so- pimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt- toimikunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työ- alatoimikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus, kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikalli- sesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

7 § Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuis- koulutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyy- det alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän kä- siteltäviksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laaditta- va muistio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

12.2 SOPIMUS AMMATTIKOULUTUKSESTA

1 §

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan ammat- tikoulutukseen näitä koskevien lakimääräisten sään- nösten ohella.

2 § Oppisopimuskoulutus

Oppisopimus rinnastetaan toistaiseksi voimassa ole- vaan työsopimukseen. Sopimuksessa on erikseen mainittava, miten tietopuolinen koulutus toteutetaan.

Ohjelman mukaisen tietopuolisen kokopäiväopetuk- sen ajalta maksetaan oppisopimusoppilaalle palkka.

Huomautus:

Uutena työntekijänä aloittavan oppisopimusoppi- laan kanssa saadaan solmia työsopimus määrä- aikaisena tämän työehtosopimuskauden aikana. Sopimuskauden aikana solmittu määräaikainen työsopimus saa jatkua sopimuskauden yli. Kou- lutustyöryhmä selvittää oppisopimusten käyttöä alan yrityksissä sekä sitä, miten kokeilu vaikuttaa oppisopimusten käyttöön.

3 §

Xxxx opiskelijat

Liitot suosittelevat, että kesätyöntekijöiksi ja lyhytai- kaisiin töihin palkattaisiin työehtosopimuksen sovel- tamisalalle valmistuvia alan opiskelijoita.

4 §

Peruskoululaisten ja lukiolaisten yritysvierailut

Peruskoululaisten työelämään tutustumisjakso on noin 2 viikkoa. Se on osa koululaitoksen opetusohjel- maa. Koululaiset eivät ole työsuhteessa ja näin ollen heille ei makseta palkkaa.

12.3 SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee työpaikalla toteutettavaa työ- harjoittelua ja työssäoppimista, joka järjestetään osa- na toisen asteen ammatillista koulutusta ja jonka ai- kana ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mu- kaan opiskelija ei ole yritykseen työsuhteessa. Tällai- nen työssä oppiminen ei kartuta työkokemusta.

Huomautus

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen uuden am- matillista koulutusta koskevan lainsäädännön myötä työssäoppimisjaksot korvautuvat koulutus- sopimuksilla. Liittojen välisessä koulutustyöryh- mässä seurataan ammattikoulutusreformin ete- nemistä tavoitteena alan vetovoiman lisääminen ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen alan yri- tyksiin. Reformin onnistuminen edellyttää, että alan yritykset tarjoavat riittävästi koulutussopi- muspaikkoja ja osoittavat työpaikkaohjaajiksi pä- teviä työntekijöitä. Työpaikkaohjaajalle varataan riittävä aika tehtävänsä suorittamiseen mukaan lukien välttämätön suunnittelu- ja koulutusaika. Työntekijän ansiotason ei tule työpaikkaohjaajan tehtävän vuoksi aleta. Tarvittaessa laaditaan oh- jeita ja malleja sekä järjestetään tilaisuuksia uu- sien toimintatapojen edistämiseksi työpaikoilla.

2 §

Työssä oppimisen järjestelyä koskeva yhteistoiminta

Paikallisesti tulee yhteisesti todeta seuraavat asiat:

• yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen koulutuksen liittyvät työssä oppimisen muodot

• ettei työssä oppijoilla korvata yrityksen henkilöstöä

• ettei työssä oppijoilla ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin

Toteaminen tehdään joko ennen tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää harjoittelua ja työssä oppimi- sen järjestämistä, tai yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhte- ydessä.

3 §

Henkilöstön työsuhdeturva

Sikäli kun yrityksessä on noudatettu edellä 2 pykäläs- sä todettua menettelytapaa työsopimuslakiin ja työ- ehtosopimuksen irtisanomissopimukseen sisältyvät

• työvoiman vähentämisestä

• lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai

• takaisinottoa

koskevat määräykset eivät aseta esteitä tutkintota- voitteeseen koulutukseen liittyvien työharjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen tarjoamiselle.

12.4 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Liittojen välistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi tehdään mm. koulutustyöryhmässä. Liitot rahoittavat koulutustyöryhmässä sovitut hank- keet yhteisvastuullisesti.

13 LUKU

TYÖSUOJELU

13.1 TYÖSUOJELUSOPIMUS – YLEINEN OSA

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistyö työsuoje- lua koskevissa asioissa järjestetään tämän sopimuk- sen mukaisesti, ellei työehtosopimuksen erityisistä työehdoista muuta johdu.

1 § Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työpaikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupääl- likön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuo- jeluvaltuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 § Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava kahdeksi kalenterivuodeksi, kun työpaikassa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonais- määrä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuo- jeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työ- suojeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää, voi luottamusmies osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työ- suojelua koskevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mi- hinkään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kym- mentä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien va- lita yhteisen työsuojeluvaltuutetun.

3. Jakajilla on, ottaen huomioon heidän työolosuh- teensa työnantajan yleisen valvonta-alueen ulkopuo- lella, oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu.

Mikäli jakajat eivät valitse erikseen heitä edusta- vaa työsuojeluvaltuutettua, heillä on yhdessä työnte- kijöiden kanssa oikeus osallistua työpaikan yhteisen työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaan.

4. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta,

voivat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuutet- tujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenkilöase- massa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi sa- moissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 § Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh- tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, et- tä toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryh- mät ovat edustettuina ottaen huomioon esiin tulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:n mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjes- tämisestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtävien yhdistämisestä voivat henkilöstöryhmät so- pia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksi- kön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistu- essa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

5 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 25 §:n mukaista työpaikkaa.

2. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhtei- siin vaikuttavat kysymykset kuten työtilojen muutok- set tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuoje- lullisia näkökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovittavalla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yh- teydessä.

3. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi- daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukai- suuden pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteistyöelimessä ja linjaorganisaatiossa tapahtuvak- si siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

6 § Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee riittävän aikaises- sa vaiheessa käsitellä, ellei paikallisesti muuta sovita, muun muassa seuraavia asioita:

• vuosittainen toimintasuunnitelma

• työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat

• työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet

• työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset

• työkykyyn liittyvät kehitystavoitteet ja ohjelmat

• työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat

• opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt

• erilaiset yhteistoiminnan piiriin kuuluvat tilastot ja muut seurantatiedot

• asioiden toteuttamisen ja vaikutusten seuranta

• yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpaikalla (tarvittaessa)

7 § Työsuojelusäännökset

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnanta- jan toimesta tarpeellinen työturvallisuus- ja työsuoje- lulainsäädäntö.

13.2 TYÖSUOJELUSOPIMUS – ERITYINEN OSA

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Sopimuksen tarkoituksena on työsuojelutoimin- nalle myönteisen hengen aikaansaaminen sekä työn- antajien ja työntekijöiden yhteistyön edistäminen.

2. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toi- sin sovittu, noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 §

Lakisääteiset yhteistoimintaelimet

Työsuojelupäällikkö

1. Työsuojelupäällikön tulee olla tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön laatu ja laajuus huomi- oon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelu- kysymyksiin.

2. Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamis- ta varten järjestää riittävät toimintaedellytykset.

3. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät paikal- lisesti sovitun työsuojeluyhteistoimintamuodon mu- kaisesti ottaen samalla huomioon työsuojelun valvon- nasta annettu laki ja asetus.

Työsuojeluvaltuutettu

1. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työ- suojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mu- kaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopi- musten perusteella kuuluvat.

2. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojelu- valtuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työsuojeluval- tuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä ta- pahtuvaa ansiokehitystä.

3. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuo- jeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan.

4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitämi- nen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta.

5. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ol- lessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei

voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymi- sen jälkeen hoidettavaksi.

Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle il- moitus estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä.

3 §

Ajankäyttö ja lisäkorvaus

1. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu ilman kus- sakin tapauksessa erikseen etukäteen annettavaa selvitystä saamaan neljän perättäisen viikon aikana vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetulle kuuluvi- en tehtävien hoitamista varten tilastokeskuksen toi- mialaluokitukseen (TOL, syyskuu 1972) perustuvan toimialaluokituksen sekä työsuojeluvaltuutetun edus- tamien työntekijäin lukumäärän perusteella määräy- tyvän ajan, jolloin hänen on ensisijaisesti hoidettava valtuutetun tehtävät.

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN

Kaava:

työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lu- kumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tuntei- na/4 viikkoa

Toimialakohtainen kerroin Toimialat

0.150 15. Graafinen tuotanto

160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun.

2. Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asian- omaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole vält- tämätöntä työpaikalla sattuneen poikkeuksellisen tapahtuman, kuten esimerkiksi työtapaturman sat- tumisen vuoksi. Vapautusta annettaessa on otettava huomioon työnjärjestelyyn liittyvät tekijät.

3. Työsuojeluvaltuutetulle suoritetaan lisäkorvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta hänen normaalin viikkopalkkansa lisäksi seuraavasti:

Työpaikan työntekijöiden Lisäkorvauksen lukumäärä määrä 10–19 3 tunnin palkka neljässä viikossa

20–99 5 tunnin palkka neljässä viikossa

100–300 10 tunnin palkka neljässä viikossa

301–500 13 tunnin palkka neljässä viikossa

501–800 16 tunnin palkka neljässä viikossa yli 800 18 tunnin palkka neljässä viikossa

Lisäkorvauksen maksamisessa noudatetaan mitä luottamusmiessopimuksessa on pääluottamusmie- hen osalta sovittu ( 11 luku 8 § ).

4 § Toimitilat

1. Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen ja antaa tarvittaessa ti- lan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

2. Tehtäviensä hoitamista varten työsuojeluvaltuu- tetulla on oikeus tarvittaessa käyttää yrityksen tavan- omaisia käytössä olevia toimisto- yms. välineitä. Käy- tännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

5 § Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei täl- laista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuu- tettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuu- tetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä sään- nöstä kuitenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työ- suojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n 2 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa pur- kaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sil- lä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyk- siä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti

ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 8 luvun 1 § velvoitteita.

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnal- le tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtä- vänsä päättymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vä- hintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korva- us on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 § on säädetty.

Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimin- tayksikössä säännöllisesti työskentelevien henkilöi- den yhteismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tar- koittaman työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättä- mistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

7. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojelu- asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

6 §

Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetun, työsuo- jeluasiamiehen ja työsuojelutoimikunnan tai muun si- tä vastaavan yhteistoimintaelimen jäsenen sekä sen sihteerin tehtävän hoitamisesta työaikana johtuvan ansionmenetyksen. Sihteerille maksetaan sihteerin tehtävien hoitamisesta lisäksi palkkio siten kuin pai- kallisesti sovitaan.

2. Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetys- tä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan

muunlaisesta lisäkorvauksesta, ellei tehtävä johdu työsuojeluviranomaisen määräyksestä tai sattunees- ta tapaturmasta.

7 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ellei tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkais- tuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

8 § Työalatoimikunta

Liittojen välistä työsuojeluyhteistyötä toteutetaan alan työalatoimikunnassa siten kuin työmarkkinoiden kes- kusjärjestöt ovat sopineet.

14 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää, on laadit- tava yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoon- ohjaussopimusmallin pohjalta.

HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päih- teiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaa- linen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoi- toon tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista siten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai mui- ta yksilön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamispe- rusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokai- selle ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoito- paikoista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohja- uksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työnte- kijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuhtee- seen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoon ohjattavan, hoitopaikan ja yhteys- henkilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, so- veliain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvitetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjärjestel- mästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitos- hoitoon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mu- kaisesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamises- ta lukien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huolehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suos- tumuksensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonoh- jaustoimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, pai- kanvaraus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnan- tajaan tai yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti hoitoonohjaamisen mahdollisuuksista ja muista hoitoon liittyvistä käy- tännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenki- löllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopi- muksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoi- toon ohjattavan nimenomaista lupaa saa muille il- maista tietoonsa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toi- menpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäytön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaikkiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikallisis- ta hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilautakun- ta, A-Klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkai- suasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoitokoti, huoltola, AA-Ryhmä. Puhelinnumero, osoite, aukiolo- aika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvot- telukunnassa.

15 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

1. Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalueen ulkopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seu- raava 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työ- paikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnol- ta ja päättyy hänen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tar- vittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työ- ehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan ansionmenetyksen kor- vaus.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työ- ajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käyte- tyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enin- tään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.

4. Kello 22–07 väliseltä ajalta ei matkustusajan kor- vausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on ma- kuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyt- täen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tun- tipalkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lue- ta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täytty- mistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen työajan

enimmäismäärään sellaisina matkustuspäivinä, jol- loin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan työaikatilastoinnis- sa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavas- sa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyt- tävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käyte- tyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työntekijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemesta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

3. Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan- nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeel- liset kustannukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen koh- dan 6. mukainen kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia kor- keampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat- kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkusta- mista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kes- tänyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va- jaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuoro- kauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäivära- ha. Kokopäiväraha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnan- taja järjestää työntekijälle ilmaiset ateriat. Kokopäivä- rahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivä- rahan mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulku- väline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24 tunnin matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivärahasta. Mikäli täysi matkavuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäivä- raha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työnte- kijä on saanut ilmaisen tai matkalipun tai hotellihuo- neen hintaan sisältyneen ruoan (täysihoito).

4. Ruokaraha

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivära- haa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä hen- kilö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vas- taavassa ruokailupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Tällä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytän- töjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa ilmai- sen ruoan tai ruokailu on järjestetty lounassetelillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työn- antaja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttä- vää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskustan- nukset korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannuk- set korvataan tositteen mukaisesti valtion matkus- tussäännöstä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäis- määriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mi- käli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotel- likorvausten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn- antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijas- ta yöpymisraha.

6. Matkakustannuksia koskevan sopimuksen muuttaminen

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enimmäismäärät (ks. xxx.xxxx.xx).

7. Paikallinen sopiminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin edellyttäen, että yh- teisesti todetaan etujen kokonaisuutena ottaen ole- van saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksen luvussa on määrätty.

16 LUKU

LIITTOJEN KANNANOTTO TUOTTAVUUSYHTEISTYÖSTÄ

PAIKALLINEN TUOTTAVUUSYHTEISTYÖ YRITYKSISSÄ

Kannattavuus, työsuhdeturva = tavoitteet Asiakasohjautuvuus = edellytys

Tuottavuus, paikallinen yhteistyö = välineitä

1. Tuottavuudesta

Tuottavuuden kohottaminen on välttämätön edellytys kasvavien kustannusten kattamiselle ja sopeutumi- selle kiristyvään hintakilpailuun.

Tuottavuutta voi luonnehtia myös asennekysymyk- seksi; yhteisesti hyväksyttynä, jokapäiväisessä työssä ilmenevänä kehitystoimintana tuottavuutta voidaan parantaa edellyttäen, että se hyväksytään tavoitteel- lisen paikallisen yhteistyön osaksi.

Tuottavuuden kehittämiselle ja seuraamiselle on olemassa tekniikoita ja mittareita. Niitä on löydettä- vissä mm. liittojen yhteisesti julkaisemasta tuotta- vuusyhteistyöoppaasta.

2. Asiakasohjautuvuudesta

Yrityksen ja sen henkilöstön menestyminen perustuu tyytyväisiin asiakkaisiin. On kyettävä tarjoamaan asi- akkaan vaatimaa laatua, toimitusaikaa ja hintatasoa. Tämä edellyttää toiminnan sopeuttamista asiakkaan tarpeisiin. Tuottavuusyhteistyön lähtökohtana tulee olla nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden odotus- ten kartoitus ja niiden täyttäminen.

3. Paikallisesta yhteistyöstä

Yritystoiminta perustuu paikalliselle yhteistyölle ja voi tuottaa hyviä tuloksia vain silloin, kun yrityksen tavoit- teet ovat tiedossa ja niihin sitoudutaan sen kaikissa osatoiminnoissa. Jokainen yritys on yksilöllinen. Jokai- sessa yrityksessä on omat päämääränsä, joihin pää- seminen edellyttää tietoa, osaamista ja tahtoa. Nämä elementit saadaan tehokkaaseen käyttöön paikalli- sella yhteistyöllä.

KEINOJA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

Paikallista yhteistyötä voidaan kehittää jatkuvasti; tuottavuuden parantamiselle ei ole löydettävissä eh- dotonta ylärajaa. Toimintatapoja on useita. Seuraavat perusasiat voivat ohjata tuottavuusyhteistyön kehit- tämistä:

1. Tieto

Tieto yrityksen tilasta, asemasta markkinoilla, sen asiakkaiden odotuksista luovat perustan toiminnan kehittämiselle. Kehittämistavoitteiden hyväksyminen vaatii tietoa siitä mitä tehdään ja miksi tehdään.

2. Ongelmien kartoitus

Esteet asiakkaan hyvältä palvelulta on raivattava. Tämä edellyttää yrityskohtaista ongelmien kartoitus- ta yhteistyössä. Ongelmia löytyy yrityksen toiminnan kaikilta lohkoilta. Taloudellinen ajattelu, palveluhen- kisyys, tekniikan tarkoituksenmukainen käyttö, jous- tavuus työtehtävissä, materiaalien hukan minimointi, tuotannon ohjaus, koulutustarpeet ja asiakkaiden tar- peisiin räätälöidyt yrityskohtaiset sopimusten sovelta- misjärjestelyt tulee ottaa yhteistyössä selvitettäviksi.

3. Ongelmien ratkaisu

Tuottavuuden, kannattavuuden ja työsuhdeturvan kehittämiseen tähtäävä jatkuva paikallinen yhteistyö rakentuu yrityksen sisäiselle tiedolle, taidolle ja tah- dolle. Lain ja työehtosopimusten sallimissa rajoissa on yrityksissä mahdollista ja perusteltua neuvotella ja sopia toimenpiteistä, jotka asiakaslähtöisen ajatte- lun pohjalta edesauttavat tavoitteiden saavuttamista.

LIITTOJEN TUKI TUOTTAVUUSYHTEISTYÖLLE

Liitot pyrkivät koulutustoiminnassaan ohjaamaan yrityk- siä paikalliseen yhteistyöhön ja paikallisiin järjestelyihin. Liitot antavat resurssiensa puitteissa neuvonta-apua tuottavuuden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Paikallinen sopiminen yrityksessä tapahtuu työehto- sopimuksessa määritellyllä tavalla.

ASIAHAKEMISTO

adoptiovapaa 6.4

ammatillinen jatko- ym.koulutus 12.1.4

ammattikoulutus 12.2

ammattiosaston hallitus 7.10

arkipyhä 3a.1.6, 3b.4

aseeton palvelus 7.2

asevelvollisuus 7.2

asevelvollisuuskutsunta 6.8

ateriakorvaus 12.5

avioliittoon vihkimispäivä 6.8

ay- koulutus 12.1.5

elektroniset sivunvalmistusjärjestelmät 1.1.4

elpymistauko 7.7

erillinen viikonloppuvuoro 3a.2.7 erimielisyys

• irtisanominen 10.17

• työehtosopimuksen tulkinta 8.4

erimielisyysmuistio 8.4.2

• koulutusasiassa 12.1.8

G Grafinetin työehtosopimus	1.1.8
H hammassairaus	6.1.4
harjoittelija (palkka)	4.2.6
hautauspäivä	6.8
helluntai	3b.1.1
henkilöstötilat	7.5
hoitoonohjaus	14
I ikäkausitarkastukset	6.1.5
ilmoitusten suorasyöttö	1.1.7
iltatyölisä	3a.4.2, 3b.7.1
irtisanominen

• erimielisyyksien selvittäminen 10.18–10.19

• ilmoittaminen 10.10

• irtisanomisajat 10.11

• korvaus 10.20

• kuuleminen 10.9

• menettely 10.10–10.13

• perusteen ilmoittaminen 10.13

• perusteet 10.8

• raskaus ja perhevapaat 10.14

• sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta 10

• takaisinottaminen 10.17

• työehtosopimuksen 1.2

• työntekijän kuuleminen 10.9

• työntekijästä johtuva syy 10.8–10.9

• työvoiman vähentämisjärjestys 10.15

irtisanomisaika (noudattamatta jättäminen) 10.12

irtisanomisajat 10.11

irtisanomisperusteet 10.8

isyysvapaa 6.4

J jaksotyö	3a.1.5
jatkokoulutus	12.1
jatkuva neuvottelumenettely	8.9
joukkotarkastukset	6.1.5
jouluraha	4.5
joustava työaika	3b.12
järjestötehtävät	7.10
jäsenmaksujen perintä ja tilitys	7.1
K kahvitauko	3b.2.3
Kela (tietoa perhevapaista)	6.4
kertausharjoitukset	7.3
kesätyöntekijä	12.2.3
kilometrikorvaukset	15.6
KIPA (palkkausjärjestelmä)	4.2.8
koeaika	2.1.3
kokemusosa	4.2.5
kokoontuminen työpaikalla	8.1
kokopäiväraha	15.3
konemiehitys	7.8
korvaava työ	6.3, 2.2.4
korvaus (työsuhteen päättäminen)	10.20
kotimaan päiväraha	15.3
koulutussopimus	12, 12.1
koulutustyöryhmä	12.1.2
kuolinpäivä	6.8
kutsunnat	6.8
kuuleminen (irtisanomisen yhteydessä)	10.9

L
lakko	8.6
lapsen sairastuminen	6.6, 6.7
lauantailisä	3b.7.2
lauantain vuorolisä	3a.4.3
lepoajat	3b.2, 3a.5
lepotilat	7.5
lisäilmestymispäivät	3b.1.1
loma	5
lomakorvaus	5.1.3
lomakorvaus (kun ei lomaoikeutta)	5.3
lomaraha	5.1.4
lomauttaminen, ks. lomautus
lomautus

neuvottelujärjestys 8.3

neuvottelukunta (yhteistoiminta) 9.3

neuvottelumääräykset 8

nuori, palkka 4.2.6

näyttöpäätelasit 6.9

näyttöpäätetyö 6.9

• arkipyhät 3a1.6–7

• ennakkoselvitys 10.3

• ilmoittaminen 10.4

• keskeyttäminen 10.5

• muu työ lomautusaikana 10.6

• määritelmä 10.2

• peruuttaminen 10.5

• siirtäminen 10.5

• sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta 10

• työsopimuksen irtisanominen

lomautuksen aikana 10.7

• ansionmenetyksen korvaaminen 6.1.4

maanpuolustus 7.2, 7.3

matkakustannusten korvaukset 15

matkustaminen

• matkustusaika 15.2

• päivärahat 15.3

• ruokaraha 15.4

• yöpymisraha 15.5

merkkipäivä 6.8

muistion laatiminen 8.4.2

• koulutusasiassa 12.1.8

määräaikainen työsopimus 2.1

oma ilmoitus (sairaus) 6.1.2.1

opintovapaa 12.1.7

opiskelija

• lyhytaikaisten töiden tarjoaminen

xxxx opiskelijoille 12.2.3

• palkka 4.2.6

oppisopimuskoulutus 12.2.2

oppisopimusoppilas (palkka) 4.2.6

osa-aikainen työntekijä 3b.4.4, 3a.1.6 osa-ajan palkka 4.1.4

osapäiväraha 15.3

paikallinen sopiminen (luettelo) 8.2

palkalliset poissaolot 6.8

lomautusilmoitus	10.4
luottamusmies (luottamusmiessopimus)	11
luottamustoimet	7.10
läheinen omainen	6.8
lääkärintarkastukset	6.1.5
lääkärintodistus	6.1.2
lääkärissäkäynti	6.1, 6.1.3

palkat ja palkanmaksu 4

palkattomat poissaolot 7.10

palkka (henkilökohtainen kokemusosa) 4.2.5

palkkaselvitys (palkkatodistus) 4.1.2

palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Allekirjoituspöytäkirja palkkatodistus (työsuhteen päättyessä) 10.17

palkkausjärjestelmä	4.2.8
perehdyttäminen	4.3
perehdyttämislisä	4.3.1
perhevapaat	6.4
peseytymistilat	7.5
poissaolot, palkalliset	6.8
poissaolot, palkattomat	7.10
porrastettu työaika	3a.1.3
pukeutumistilat	7.5

puolipäiväraha 15. 3.9, 15.3.13

päiväraha (sairausvakuutus) 6.5

päivärahat 15

rauhanturvaamistehtävät 7.2

reserviläispalkka 7.3

• oma ilmoitus 6.1.2.1

• palkka 6.2

sairausajan palkka 6.2

sairausvakuutuskorvaus 6.5

selviytymistoimet

(yrityksen taloudelliset vaikeudet) 8.10

silmälasit 6.9

silmälääkäri 6.9

siviilipalvelus 7.2

sosiaalimääräykset 6

soveltamisala 1.1

sunnuntaityökorotus 3b.9

suoja-asut 7.6

suorituspalkka 4.4, 5.1.3

syntymäpäivä 6.8

säännöllinen työaika 3b.1, 3a1.1

takaisinottaminen 10.17

talviloma 5.2

TAM (työaikamuoto) 3a.2.1

tapaturma 2.2.4

tasoitusvapaa

• ansio 3a.2.5

• antaminen 3a.2.3

• kertyminen 3a.2.2

• paikallinen sopiminen 3a.2.4

tehtävien vaativuusluokitus 4.2.1

tehtävien vaativuusryhmittely (neuvottelumääräykset) 8.5.3

työajan lyhentäminen 3b.5

ruokailutauko ruokailutilat	3b.2 7.5
ruokaraha	15.4
ryhmähenkivakuutus	7.4
S sairaan lapsen hoitaminen	6.6
sairaudesta ilmoittaminen	6.1.1
sairaus	2.2.4

työajan pituus eri työaikamuodoissa 3a.2.1 työajan seuranta ja raportointi 3a.8 työajan sijoittaminen 3a.1.10, 3b.1.1 työajan tarkkailu ja raportointi 3a.8, 3b.10 työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä 3a.2.6 työajan tasoittumissuunnitelma 3a.1.7 työehtosopimuksen sitovuus 8.8

työelämään tutustuminen 12.2.4

työharjoittelu

• koulutukseen liittyvä 12.3

• palkka 4.2.6

työkyvyttömyys 6.1.2

työnjohto-oikeus 2.2

työnopastus 4.3.3

työnteon estyminen

(työntekijästä riippumaton syy) 7.9.1

työpaikan neuvottelujärjestys 8.3

työpaikkaterveydenhuolto 6.1.3.2

työrauha 8, 8.6

työryhmät (liittojen väliset) Allekirjoituspöytäkirja työsopimuksen muuttaminen 2.2

työsopimuksen solmiminen 2.1

työssä oppiminen (koulutukseen liittyvä) 12.3

työsuhde 2

työsulku 8.6

työsuojelu (yhteistoiminta) 13. 1.5, 13.1.6

työsuojeluasiamies	13.1.3
työsuojelukoulutus	12.1
työsuojelupäällikkö	13.2.2
työsuojelusopimus	13.1
työsuojeluvaltuutettu

• ajankäyttö ja lisäkorvaus 13.2.3

• tehtävät 13.2.2

• valinta 13.1.2

työtaistelu 7 9.3, 8.6

työtuntijärjestelmä

• laatiminen 3a.1.7, 3b.1.2

• muuttaminen 3a.1.8

tehtäväkohtainen palkka	4.2.2–3
Teollisuusliiton tilaisuudet	7.10
todistus työkyvyttömyydestä	6.1.2
tuottavuusyhteistyö	16
työaika	3
työaikamuodot	3a.2.1
työaikamääräykset (sanomalehtityö)	3b
työaikamääräykset (uudet)	3a
työaikapankki	3b.11, 3a.7

• vapaapäivien sijoittaminen 3a.1.7, 3b.4 työviikon alkaminen 3a.1.9

työvoiman vähentämisjärjestys 10.15

työvuorokauden alkaminen 3a.1.9

työvuoroluettelo 3a.1.7

• muuttaminen 3a.1.8

työvuoron sijoittaminen 3a.1.10 täydennyskoulutus 12.1

täydennyspalvelus 7.3

ulkomaan päiväraha 15.3

ulkopuolinen työvoima 2.1.4

urakkatyö 4.4

uudelleenkoulutus 12.1

valvontavelvollisuus (työehtosopimuksen) 8.8

vapaapäivät 3a.1.6, 3b.4

vihkimispäivä 6.8

viikkolepo 3a.5.3, 3b.3

viikoittainen ylityö 3a.6.2.2, 3b.8.1–4

viikonloppuvuoro 3a.2.7

voimassaolo (työehtosopimuksen) 1.2, 8.7 vuorokausilepo 3a.5.2, 3b.2.4 vuorokautinen ylityö 3a.6.2.1, 3b.8.1–4 vuorolisät 3a.4, 3b.7

vuorotyö 3a.1.2, 3a.4, 3b.1.2.3

vuosiloma 5.1

• antaminen 5.1.2

• lain soveltaminen 5.1.6

• lomaraha 5.1.4

• määräytyminen 5.1.1

• palkka 5.1.3

vuosilomakorvaus 5.1.3

• kun ei lomaoikeutta 5.3

vuosityöaika 3a.2.1

vähentämisjärjestys (irtisanominen) 10.15

vähimmäispalkat 4.2

• korotus sanomalehtityössä 4.2.4

vähimmäistyöaika 3b.1.4

välimiesoikeus 8.4.3, 8.5, 10.19

wc-tilat 7.5

yhteiskunnalliset luottamustoimet 7.10

yhteistoiminta 9

• liittojen välinen yhteistyö 9.4

• neuvottelukunta 9.3

• perusperiaatteet 9.1

• pienet yritykset 9.2

yksivuorotyö 3a.1.10

ylityö 3a.6, 3b.8

• enimmäismäärät 3a.6.2.3, 3b.8.2

• korvaaminen 3a.6.2.4, 3b.8.3

• vaihtaminen vapaaseen 3a.6.2.4, 3b.8.3.3

• viikoittainen 3a.6.2.2, 3b.8.1.2

• vuorokautinen 3a.6.2.1, 3b.8.1.1

• yksi ylityökäsite 3a.6.2.6, 3b.8.1.3

• ylityökorotuksen laskenta 3a.6.2.5, 3b.8.4 ylivoimainen este 7.9

yritysvierailut

(peruskoululaisten ja lukiolaisten) 12.2.4

yöpymisraha 15.5

yötyö 3a.1.4, 3a.1.10

yötyölisä 3a.4.2, 3b.7.1

äitiysvapaa 6.4

Document Metadata

Table of Contents

MEDIALIITON

Document Metadata