PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

2020 - 2022

Puusepänteollisuus ry Teollisuusliitto ry

SISÄLLYSLUETTELO

Aihe Sivu

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2020 - 2022 4

YLEISTÄ 4

1 § Soveltamisala 4

2 § Järjestäytymisvapaus 4

3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 4

4 § Työrauhavelvoite 4

5 § Työsuhdemääräykset 5

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6

6 § Säännöllinen työaika 6

6.1 Yksi- ja kaksivuorotyö 6

6.1.1 Työajan pituus 6

6.1.2 Työajan lyhentäminen 6

6.1.3 Työajan lyhentämiskorvaus (voimaantulo 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta) 7

6.2 Keskeytyvä kolmivuorotyö 7

6.2.1 Työajan pituus 7

6.2.2 Työajan lyhentämiskorvaus (voimaantulo 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta) 8

6.3 Keskeytymätön kolmivuorotyö (voimaantulo 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta) 8

6.4 Yleiset määräykset 8

6.4.1 Työajan lyhentäminen 8

6.4.2 Vuorotyö 9

6.4.3 Viikon vapaapäivät ja arkipyhäviikot 9

6.4.4 Vuorokausilepo 9

6.4.5 Työtuntijärjestelmän muuttaminen 9

6.4.6 Työviikon ja -vuorokauden vaihtuminen 10

6.4.7 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tauot 10

6.4.8 Työajan tarkkailu 10

6.4.9 Seisokkiajat 11

6.4.10 Aloittamis- ja lopettamistyöt 11

6.5 Joustavat työaikajärjestelyt 11

6.5.1 Keskimääräinen säännöllinen työaika 12

6.5.2 Työaikapankki 12

6.5.3 Työajan enimmäismäärät 12

6.5.4 Yötyö 12

PALKKAMÄÄRÄYKSET 13

7 § Palkkaus 13

8 § Työn vaativuus 13

9 § Palkkaryhmän määräytyminen 14

10 § Työkohtaiset aikapalkat 14

11 § Henkilön työsuoritus 15

12 § Suorituspalkat 16

13 § Palkkausta koskevia erityismääräyksiä 16

13.1 Keskituntiansio 16

13.2 Siirtoajan palkka 17

14 § Ylityö- ym. korvaukset 17

14.1 Vuorokautinen ylityö 17

14.2 Viikoittainen ylityö 17

14.3 Eräiden aattopäivien korotettu palkka 18

14.4 Yöylityö 18

14.5 Hälytysluontoinen työ 18

14.6 Työ poikkeuksellisissa olosuhteissa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, vuorotyössä sekä ilta- ja yötyö 18

14.7 Arkipyhäkorvaus 19

14.8 Sunnuntaikorotus arkipyhinä 20

14.9 Viikoittaisen vapaan korvaaminen 20

15 § Palkanmaksu 20

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 20

16 § Työvälinekorvaus 20

17 § Matkatyö 21

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 24

18 § Sairausajan palkka 24

19 § Vuosiloma 26

20 § Ansion menetyksen korvaamisen edellytykset lääkärintarkastuksen ajalta 28

1.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset 28

1.2 Muut lääkärintarkastukset 29

1.4 Laskenta 31

21 § Ryhmähenkivakuutus 31

22 § Erinäiset korvaukset 31

SUHDEMÄÄRÄYKSET 33

23 § Työturvallisuus 33

24 § Luottamusmiehet 33

25 § Työsuojeluvaltuutetun korvaus 35

26 § Kokoontuminen työpaikoilla 36

NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET 36

27 § Erimielisyyksien sovittelu 36

28 § Jatkuva neuvottelumenettely ja paikallinen sopiminen 37

29 § Sopimuksen voimassaolo 38

OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN OPPISOPIMUSSUHTEESEEN OTETTAVIEN TYÖSUHTEEN EHDOT PUUSEPÄNTEOLLISUUDESSA (LIITE I) 39

SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA PUUSEPÄNTEOLLISUUDESSA (LIITE II) 40

TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE III) 42

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI (LIITE V) 76

LOMAPALKKASOPIMUS 2005 (LIITE VI) 78

RYHMÄHENKIVAKUUTUS (LIITE VII) 81

LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET (LIITE VIII) 82

LAPSEN SAIRASTUMISESTA TYÖSSÄKÄYVILLE VANHEMMILLE AIHEUTUVA POISSAOLO (LIITE IX) 84

KESKUSJÄRJESTÖJEN HOITOVAPAAN ANTAMISTA KOSKEVAT OHJEET (LIITE X)

......................................................................................................................... 86

MÄÄRÄYKSET PALKANMAKSUSTA KUUKAUSIPALKKANA (LIITE XII) 89

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2020 – 2022 PALKANKOROTUSTEN SOVELTAMISOHJEET 94

OSALLISTUMISOIKEUS TEOLLISUUSLIITTO RY:N HALLINTOELIMIEN KOKOUKSIIN

......................................................................................................................... 96

ASIASANAHAKEMISTO 97

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2020-2022 ALLEKIRJOI- TUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Xxxxxx Xxxxxxxxx 22.2.2020 anta- man sovintoesityksen, jonka mukaisesti mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus uudistetaan seuraavasti:

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Työehtosopimus tulee voimaan 23.2.2020 ja se on voimassa 28.2.2022 as- ti.

PALKKOJEN KOROTTAMINEN VUONNA 2020

Paikallinen palkkasopimus

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyys-tilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallisesti voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Paikallinen sopimus on tehtävä 15.5.2020 mennessä, ellei neuvotteluajan jatkamisesta sovita.

Yleiskorotus

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, korotetaan palkkoja sen palkanmaksu-kauden alusta, joka alkaa 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.

PALKKOJEN KOROTTAMINEN VUONNA 2021

Paikallinen palkkasopimus

työpaikalla. Paikallisesti voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Paikallinen sopimus on tehtävä 15.4.2021 mennessä, ellei neuvotteluajan jatkamisesta sovita.

Yleiskorotus

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, korotetaan palkkoja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4 %

Paikallinen erä

Lisäksi palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen paikallisella erällä, jonka suuruus on 0,6 % keskimääräisestä työehtosopimuksen 13.1 §:n tarkoittamasta keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuluvien työntekijöiden lukumäärällä 31.3.2021.

Paikallisen erän jakoperusteista ja jakotavasta sovitaan työpaikkakohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Erän tarkoituksena on tukea palkan-muodostuksen kannustavuutta, palkkarakenteen oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden kehittämistä.

Ellei erän jakamisesta päästä yhteisymmärrykseen, kohdennetaan erästä 50 % yleiskorotuksena ja 50 % työnantajan päättämällä tavalla edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti

TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT VUONNA 2020

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset aikapalkat ovat 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden jälkeen seuraavat:

Pr 1	894 s/t	1561 e/kk
Pr 2	941	1643
Pr 3	993	1734
Pr 4	1051	1837
Pr 5	1129	1970
Pr 6	1216	2121
Pr 5a	1311	2285
Pr 5b	1333	2325
Pr 6a	1411	2460
Pr 6b	1434	2502
alle 18 v	827	1441

TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT VUONNA 2021

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset aikapalkat ovat 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden jälkeen seuraavat:

Pr 1	907 s/t	1583 e/kk
Pr 2	954	1666
Pr 3	1007	1759
Pr 4	1066	1862
Pr 5	1145	1998
Pr 6	1233	2151
Pr 5a	1329	2317
Pr 5b	1352	2357
Pr 6a	1431	2494
Pr 6b	1454	2537
alle 18 v	838	1462

OPPISOPIMUSOPPILAAT VUONNA 2020 JA VUONNA 2021

Oppisopimusoppilaiden työsuhteen ehtoja koskevan pöytäkirjan 2.2.1995 voimassaoloa jatketaan sopimuskauden loppuun.

Sopimuksen 2 §:n mukaiset palkat ovat 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta 8,50 eu- roa/tunti ja toisen vuoden osalta 9,02 euroa/tunti.

Sopimuksen 2 §:n mukaiset palkat ovat 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta 8,62 eu- roa/tunti ja toisen vuoden osalta 9,14 euroa/tunti.

VUORO- YM. LISÄT

Työehtosopimuksen 14.6 §:n mukaiset vuoro- ym. lisät ovat 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkaen seuraavat:

Iltavuorolisä 106 senttiä/tunti

Yövuorolisä 199 senttiä/tunti

Lauantaityölisä 183 senttiä/tunti

Olosuhdelisä 22 senttiä/tunti Keskeytymättömän kolmivuorotyön lisä 9 senttiä/tunti

Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 2020

PUUSEPÄNTEOLLISUUS RY

TEOLLISUUSLIITTO RY

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2020 - 2022 YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Puusepänteollisuus ry:n puu- sepänteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työ- suhteisiin. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös puusepänte- ollisuuden yhteydessä toimivien huolto-osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

Mikäli jokin muutakin kuin puusepänteollisuutta harjoittava työnantaja on ainoas- taan puusepänteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Puu- sepänteollisuus ry:n jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainittuihin tehdaslai- toksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin. Sopimukseen sidotut ovat velvolli- set tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

2 § Järjestäytymisvapaus

1. Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatilli- siin järjestöihin.

2. Työnantajan edustajan on työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti selvitettä- vä työpaikan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoitettava ketkä toimivat työnte- kijöiden pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.

3 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1. TT-SAK yleissopimus (4.6.1997) siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksi- neen

2. Irtisanomissuojasopimus soveltamisohjeineen (10.5.2001)

3. Lomapalkkasopimus 2005 (21.3.2005)

Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä tähän sopimukseen.

4 § Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat ol- leet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jä- seninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen eivätkä muutoinkaan riko työehto- sopimuksen määräyksiä.

5 §

Työsuhdemääräykset

1. Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden;

1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden mutta enintään 4 vuotta;

2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 vuotta mut- ta enintään 8 vuotta;

4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 8 vuotta mut- ta enintään 12 vuotta;

6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.

Irtisanomisaika on työntekijän irtisanoessa 14 päivää. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta, irtisanomisaika on 1 kuukausi.

2. Xxxxxxx työntekijä on synnytyksen tai sairauden vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukauden ajan ja hän on tästä poissaolostaan ilmoittanut työnantajalleen, ei hä- nen työsuhteensa tämän poissaolon vuoksi katsota katkenneen.

Mikäli työntekijän poissaolo kestää vähintään 2 kuukautta, on hänen ilmoitettava töihin paluustaan työnantajalleen vähintään 1 viikkoa aikaisemmin.

Työntekijälle on tällöin järjestettävä entisenlaista työtä tai ellei se ole mahdollista maksettava kahden viikon ajalta entinen tuntipalkka. Jollei tuntipalkkaa ole sovittu, maksetaan entisen palkkaryhmän mukainen palkka.

3. Mikäli tuotteiden riittämättömän menekin, raaka- tai tarveaineiden puutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymisen tai koneiden tai laitteiden korjaus- tai huoltotöi- den vuoksi töitä ei voida järjestää työntekijälle säännölliseen tapaan, voidaan säännöllistä työaikaa lyhentää tai työntekijät lomauttaa työsuhdetta lopettamatta. Työajan lyhentämisestä tai lomauttamisesta on ilmoitettava työntekijöille vähin- tään kaksi viikkoa ennen niiden voimaantuloa, jonka lisäksi toimenpiteeseen joh- taneita syitä on selostettava pääluottamusmiehelle.

H u o m.

Kohtaa sovellettaessa on otettava huomioon työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin ehdoton säännös:

”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen

hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riip- puvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.”

4. Työnantajan tulee työntekijän sitä vaatiessa työsuhteen päättyessä antaa todistus sen kestoajasta sekä työtehtävien laadusta. Lisäksi on, jos sitä pyydetään, todis- tuksessa mainittava syy työsuhteen päättymiseen ja siihen merkittävä arvolause työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä.

Haettaessa työttömyysturvaa työnantaja antaa työsuhteen päättyessä ja lomaute- tulle työntekijälle tämän pyynnöstä työttömyysturvasäännösten mukaisen palkka- todistuksen.

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 §

Säännöllinen työaika

6.1 Yksi- ja kaksivuorotyö

6.1.1 Työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 6 viikon pi- tuisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.

Keskimääräinen työaika on 36,5 tuntia viikossa vuonna 2020 ja 36,6 tuntia viikos- sa vuonna 2021.

Tämä keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan mainittuun määrään kalenterivuoden aikana.

6.1.2 Työajan lyhentäminen

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään,

että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosilo- ma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhennyksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään enin- tään 100 tuntia vuodessa. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Työntekijälle annetaan neljäsosa vuotuisesta työajan lyhennyksestä vuosineljän- nestä kohti edellyttäen, että työntekijä työskentelee asianomaisen vuosineljän- neksen mahdollisista työpäivistä yli puolet.

Vapaata annetaan vapaapäivinä tai lyhentämällä työvuoron pituutta. Työvuoron pituuden on oltava kuitenkin vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Va- paan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 3 vuorokautta aikaisemmin, ellei paikallisesti toisin sovita. Ilmoitetun/sovitun va- paan peruuttamisesta on työnantajan ilmoitettava viimeistään 7 vuorokautta etu- käteen, ellei paikallisesti toisin sovita.

Mikäli vapaata ei ole pidetty kyseisen kalenterivuoden aikana, on se annettava viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Jos vapaata ei ole kalenterivuoden loppuun mennessä pidetty, kyseisen vuoden loppuun mennessä voidaan paikallisesti sopia, ettei vapaata pidetä.

Pitämättä jääneeltä lyhennysvapaata vastaavalta ajalta maksetaan palkka korot- tamattomana, mikäli tästä on erikseen kirjallisesti sovittu samassa yhteydessä, kun on sovittu, että vapaita ei pidetä.

Työntekijän siirtyessä pois yksi- tai kaksivuorotyöstä katsotaan hänen saaneen vapaansa ennen siirtymistään, vaikkei vapaata hänelle tosiasiallisesti olisi annet- tukaan. Sama sääntö koskee myös työsuhteen päättymistä.

Sairasta työntekijää ei saa määrätä pitämään vapaata, ellei ilmoitusta vapaan an- tamisesta ole annettu ennen sairastumista tai työntekijä ole tervehtynyt ennen va- paan alkamista.

Työstä poissaolevan työntekijän katsotaan kuitenkin saaneen vapaata, vaikkei poissaolevalle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko tehdas, sen työosasto tai työ- ryhmä johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitä- nyt edellyttäen, että hän muutoin on ollut siihen oikeutettu.

6.1.3 Työajan lyhentämiskorvaus (voimaantulo 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta)

Työajan lyhentämiseen oikeutetulle maksetaan työajan lyhennyskorvausta siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä tunnilta korvauk- sen, jonka suuruus on 5,9 % työntekijän työehtosopimuksen 13.1 §:n mukaisesta keskituntiansiosta.

Yrityksissä, joissa ei ole käytössä prosentuaalinen työajan lyhennyskorvaus, mak- setaan helatorstaiviikon palkanmaksun yhteydessä 8 tunnin ylimääräinen palkka.

6.2 Keskeytyvä kolmivuorotyö

6.2.1 Työajan pituus

Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36,7 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Loppiaisen ollessa lauantaina tai

sunnuntaina säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on edellä todettua 8 tuntia pidempi.

Työajan lyhennys keskimäärin 36,7 tuntiin viikossa toteutetaan siten, että ennakolta laaditaan työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi siten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. seisokkien jälkeen edellä mainitut työaikaa koskevat periaatteet.

Mikäli työvuorokaavio laaditaan vuotta lyhyemmäksi ajaksi, saadaan kyseisen ajanjakson säännöllinen työaika kertomalla ajanjaksoon sisältyvien työviikkojen lukumäärä 36,7:lla.

6.2.2 Työajan lyhentämiskorvaus (voimaantulo 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta)

Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jonka suu- ruus on 7,8 % työntekijän työehtosopimuksen 13.1 §:n mukaisesta keskitunti- ansiosta.

6.3 Keskeytymätön kolmivuorotyö (voimaantulo 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta)

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

Loppiaisen ollessa lauantaina tai sunnuntaina säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on edellä todettua 8 tuntia pidempi.

Työvuorojärjestelmä laaditaan enintään vuoden ajaksi siten, että se täyt-tää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. seisokkien jälkeen edellä mainitut työaikaa koskevat periaatteet.

Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jonka suuruus on 14,8 % työntekijän työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesta keskituntiansiosta. Laskettaessa korvauksen suuruutta, otetaan työehtosopimuksen 13 §:stä poiketen huomioon vuoro- ja olosuhdelisät, mutta ei yli- eikä sunnuntaityökorotuksia ym. niihin verrattavia korotuksia ja lisiä.

Sunnuntaina tehdyiltä säännöllisiltä työvuorokaavion mukaisilta työtunneilta ansaitaan 14,8 %:n korvaus kaksinkertaisena.

6.4 Yleiset määräykset

6.4.1 Työajan lyhentäminen

Työajan lyhentäminen ja siitä maksettavat korvaukset perustuvat STK:n ja SAK:n väliseen sopimukseen 15.3.1986.

Työajan lyhentämiskorvaukset koskevat myös työnantajan korvaamaa matkusta- mis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta.

Työajan lyhentämiskorvausta ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 13 §:n mukaista keskituntiansiota.

Ellei paikallisesti ole sovittu maksuajankohdasta toisin, työajan lyhentämiskorvaus maksetaan palkkakausittain palkanmaksun yhteydessä.

6.4.2 Vuorotyö

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pitui- sen ajanjaksoin muuttua. Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pi- tää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

6.4.3 Viikon vapaapäivät ja arkipyhäviikot

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinen- kin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liikkuva, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä ja olla mikäli mahdollista

lauantai tai maanantai.

Arkipyhäviikolla on arkipyhä päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä viikon toi- nen vapaapäivä. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, helatorstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lau- antai sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaapäiviä, ellei paikallisesti toisin sovita tai tuotannolliset syyt muuta vaadi työehtosopimuksen 6

§:n säännöllisen työajan lisäyksenä.

Uudenvuoden- ja vapunaattoina on säännöllinen kokonaistyöaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 12 tuntia ja muissa työaikamuodoissa 8 tuntia. Paikal- lisesti voidaan sopia siitä, että työaika kaksi- ja kolmivuorotyössä mainittuina aat- toina on 4 tuntia työvuoroa kohti.

6.4.4 Vuorokausilepo

Työaikalain 29 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorokausilepoa tilapäisesti enin- tään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan lyhentää. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuiten- kin yhden kuukauden kuluessa.

6.4.5 Työtuntijärjestelmän muuttaminen

Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta vähintään 1 vuorokautta ennen, ellei kysymyksessä ole hätätyö, kor- jaustöiden kiireellisyys tai muu siihen verrattava pakollinen syy. Muutos on luon- teeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttanut olotila kestää enintään 6 viikkoa.

6.4.6 Työviikon ja -vuorokauden vaihtuminen

Työviikko alkaa maanantaina. Sekä arki- että pyhävuorokausi samoin kuin itse- näisyyspäivävuorokausi lasketaan klo 6:sta klo 6:een, ellei paikallisesti toisin sovi- ta.

6.4.7 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tauot

Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset tauot määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.

Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan, siihen, kun ko- ne pysäytetään tai työ lopetetaan, kuitenkin siten, että tarpeelliset aloittamis- ja lopettamistyöt sekä mahdollinen työnjako luetaan työaikaan. Sellaisessa vuoro- työssä, jossa koneen jatkuva käynti on tarpeellinen, tulee työn vuorojen vaihtues- sa jatkua keskeytyksettä.

Tauko lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, sii- hen, kun työntekijä on työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan tauot vuorottaa. Järjestelyissä on huomioita- va, ettei tauko sijoitu yhtä tuntia lähemmäksi työvuoron alkamista eikä päättymis- tä.

Työntekijöille myönnetään kaksi kertaa päivässä kymmenen minuutin virkistystau- ko. Virkistystauko luetaan työaikaan. Virkistystauon aikana ei saa poistua tehdas- alueelta. Muut tauot eivät ole sallittuja.

Päivätyönä tehtävässä huoltotyössä sijoitetaan tauot tuotannon vaatimusten mu- kaisesti työnjohdon kulloinkin määräämiksi ajankohdiksi. Vuorotyössä määräyty- vät huoltotyötä tekevien tauot työn kulun mukaisesti.

Päivätyössä myönnetään työntekijöille tunnin pituinen lepotauko. Työneuvoston luvalla tai paikallisesti sopien voidaan myös päivätyössä noudattaa puolen tunnin pituista lepoaikaa siten, että työntekijät saavat sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Ellei paikallisesti toisin sovita, kaksivuorotyössä myönnetään työntekijöille puolen tunnin lepotauko, jonka aikana he saavat esteettömästi poistua työpaikalta.

Kolmivuorotyössä ei työntekijöillä ole ruokailutaukoa, vaan varataan heille tilai- suus ruokailuun työn aikana. Mikäli työntekijä on sidottu työhönsä niin, ettei tämä ole mahdollista, varataan hänelle 15 minuutin ruokailutauko.

6.4.8 Työajan tarkkailu

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

6.4.9 Seisokkiajat

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleville työntekijöille järjestetään vapautusta työstä uuden vuoden, pääsiäisen, vapun, helluntain, juhannuksen ja joulun alla seuraavasti:

- viisi työvuoroa alkaen uuden vuoden aattona klo 14;

- kaksitoista työvuoroa alkaen pitkäperjantain aamuna klo 6;

- viisi työvuoroa alkaen vapunaattona klo 14;

- kolme vuoroa alkaen helluntaipäivän aamuna klo 6;

- yhdeksän työvuoroa alkaen juhannusaattona klo 6;

- yhdeksän työvuoroa alkaen jouluaattona klo 6;

Paikallisesti voidaan kuitenkin ao. työntekijän kanssa sopia työstä myös edellä mainittuina aikoina.

Työskentelyä ei kuitenkaan keskeytetä höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksissa ja niihin verrattavissa osastoissa, joiden keskeytymätön käynti teknisistä syistä on ehdottoman välttämätöntä.

6.4.10 Aloittamis- ja lopettamistyöt

. Jotta tuotanto voisi jatkua koko säännöllisen työajan, voidaan välttämättömiin aloittamis- ja lopettamistöihin tarvittavat työntekijät, kuten voimakoneenhoitajat, lämmittäjät, rasvaajat, puhdistajat ym. sekä näille tarvittavat aputyöntekijät määrä- tä aloittamaan työnsä ennen varsinaisen työajan alkamista tai lopettamaan työnsä varsinaisen työajan päättymisen jälkeen.

6.5 Joustavat työaikajärjestelyt

Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan koneiden, laittei- den ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista.

Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto- osastoittain, kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työpaikan eri osastoilla.

Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuo- tannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.

Paikallisesti voidaan muun muassa sopia:

1 Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 2 Työajan tasoittumisjakson pituus

3 Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 4 Vuorokautisen työajan lepoaika

5 Työtuntijärjestelmän muuttaminen

6 Virkistystauot

6.5.1 Keskimääräinen säännöllinen työaika

Keskimääräistä säännöllistä työaikaa voidaan työehtosopimuksen neuvottelujär- jestystä noudattaen sopia käytettäväksi yksi- ja kaksivuorotyössä siten, että työai- ka enintään vuoden aikana tasoittuu työehtosopimuksen mukaisiin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääriin. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan tasoittumisjaksoksi työtuntijärjestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy.

Ellei paikallisesti ole edellisen kohdan mukaisesti sovittu työajan järjestämisestä, voi työnantaja tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä pidentää tilapäisesti vuo- rokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enin- tään 50 tuntiin. Tilapäisyydellä tarkoitetaan enintään 52 kalenteriviikon ajanjaksoa. Tällöin työnantajan tulee laatia työaikalain 34 §:n mukainen työajan tasoittumisjär- jestelmä, jonka aikana työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa.

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.

Käytettäessä keskimääräistä säännöllistä työaikaa voidaan paikallisesti sopia työntekijän palkka maksettavaksi 40-tuntisen viikkotyöajan mukaan.

Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnas- tettavaa työtä.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään em. työtuntijär- jestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kun työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikos- sa.

6.5.2 Työaikapankki

Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä liitteenä olevien periaatteiden mukaisesti.

6.5.3 Työajan enimmäismäärät

Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pi- tuinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

Vaihtoehtoisesti voidaan 31.12.2020 saakka käyttää aiempaa määräystä ylityön enimmäismääristä.

6.5.4 Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.

PALKKAMÄÄRÄYKSET

7 § Palkkaus

Kuhunkin työhön käytetään parhaiten soveltuvaa palkkausjärjestelmää.

Palkka määräytyy työn vaativuuden, henkilön työsuorituksen, sekä henkilön ja/tai ryhmän työtulosten perusteella. Töiden vaativuus sekä henkilön työsuoritus arvi- oidaan työpaikkakohtaisesti.

Palkkaustapaa valittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää yrityksen kannatta- vuuden ja tuottavuuden sekä työntekijöiden ansioiden kehittymistä tukeviin palk- kaustapoihin.

Liittojen yhdessä laatimaa koulutusaineistoa voidaan käyttää apuna paikallista palkkausjärjestelmää laadittaessa.

8 §

Työn vaativuus

Työn vaativuuden määrittäminen

Työn vaativuuden eri tekijöiden painotus, mittausjärjestelmä sekä vaativuusryh- mien lukumäärä sovitaan työpaikkakohtaisesti.

Työt asetetaan vaativuusryhmiin neljän vaativuustekijän perusteella: Työn vaatima osaaminen Työn edellyttämä vastuu

Työn aiheuttama kuormitus Työolosuhteet

Myös muita vaativuustekijöitä voidaan sopia käytettäväksi työtehtäviä arvioitaes- sa.

Työnvaativuusryhmittely

Mikäli paikallisesti ei sovita muusta työn vaativuuden arviointijärjestelmästä, sijoi- tetaan työt kolmeen vaativuusryhmään seuraavasti.

Vaativuusryhmä 1: lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta edellyt- tävät työt.

Vaativuusryhmä 2: normaalia ammattitaitoa, melkoista vastuuta edellyttävät työt normaalilla kuormituksella tai tason 1 työ kuormitukseltaan raskaana.

Vaativuusryhmä 3: työ vaatii monipuolista ja hyvää ammattitaitoa sekä merkittä- vää vastuuta edellyttävät työt kuormitukseltaan normaalina tai tason 2 työ kuormi- tukseltaan raskaana.

Työolosuhteet otetaan huomioon yhtenä kuormitustekijänä.

9 §

Palkkaryhmän määräytyminen

10 §

Vaativuusryhmään 1 kuuluvat tehtävät sijoitetaan palkkaryhmiin 1 ja 2, vaativuus- ryhmään 2 kuuluvat tehtävät palkkaryhmiin 3 ja 4 sekä vaativuusryhmään 3 kuu- luvat tehtävät palkkaryhmiin 5 ja 6 kuhunkin vaativuusryhmään kuuluvien tehtä- vien keskinäisellä vertailulla.

Paikallisesti voidaan sopia muusta palkkaryhmärakenteesta.

Työkohtaiset aikapalkat

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset aikapalkat ovat 1.6.2020 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden jälkeen seuraavat:

Pr 1	894 s/t	1561 e/kk
Pr 2	941	1643
Pr 3	993	1734
Pr 4	1051	1837
Pr 5	1129	1970
Pr 6	1216	2121
Pr 5a	1311	2285
Pr 5b	1333	2325
Pr 6a	1411	2460
Pr 6b	1434	2502
alle 18 v	827	1441

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset aikapalkat ovat 1.5.2021 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden jälkeen seuraavat:

Pr 1	907 s/t	1583 e/kk
Pr 2	954	1666
Pr 3	1007	1759
Pr 4	1066	1862
Pr 5	1145	1998
Pr 6	1233	2151
Pr 5a	1329	2317
Pr 5b	1352	2357
Pr 6a	1431	2494
Pr 6b	1454	2537
alle 18 v	838	1462

Mikäli paikallisesti sovitaan palkkaryhmien lukumäärästä toisin, tulee alimman vaativuusryhmän palkan olla palkkaryhmä 1 palkan mukainen ja ylimmän sovitun palkan palkkaryhmä 6 palkan mukainen.

Palkkaryhmiin 5 ja 6 kuuluvissa tai vastaaviin paikallisesti sovittuihin palkkaryh- miin kuuluvissa tehtävissä työskenteleville tuotannon työntekijöille pyritään järjes-

11 §

tämään suorituspalkka- tai palkkiotyötä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, makse- taan palkkaryhmään 5 kuuluvalle palkkaryhmän 5a ja palkkaryhmään 6 kuuluvalle palkkaryhmän 6a mukainen palkka.

Kunnossapito-osastoilla työskenteleville (sähkö- ja metallimiehet) 5. ja 6. palkka- ryhmään kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan taulukon vähintään 5b tai 6b mukaista palkkaa.

Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työsken- telyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoi- tuksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukai- sesti.

Suorituspalkkauksen sijasta käytetään kokonaistuntipalkkoja huoltotöissä ja tuo- tannon ammattitöissä silloin, kun suorituspalkan käyttö ei ole tarkoituksenmukais- ta.

Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon työn vaativuus ja työnte- kijän ammattitaito. Kokonaistuntipalkan on oltava oikeassa suhteessa saman vaa- tivuustason suorituspalkkatöiden kanssa.

Työn vaativuuden muuttuessa sovitaan uudesta kokonaistuntipalkasta. Tarkistuk- sesta neuvotellaan edellä todettujen periaatteiden mukaisesti.

Jos kokonaistuntipalkkoja halutaan tarkistaa muulla perusteella, sovitaan siitä pai- kallisesti.

Kokonaistuntipalkalla työskentelevän työntekijän tulee suorittaa työnsä työn laa- dun edellyttämällä valppaudella ja ahkeruudella (urakkatyövauhdilla).

Henkilön työsuoritus

Työntekijän työsuorituksen arvioinnissa tarkastellaan hänen taitoaan suoriutua te- kemistään töistä sekä kykyä ja halua

kehittää osaamistaan.

Työsuorituksen arvioinnin suorittaa työnantaja tai sen edustaja. Työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä sovitaan työpaikkakohtaisesti.

Työsuorituksen arviointiperusteena käytetään työntekijän työtulosta, ammattitai- toa, monipuolisuutta, työtehtävien osaamisen kehittämistä ja/tai muuta työpaikalla tärkeäksi katsottua tekijää.

Työntekijän pätevyyden tarkistus suoritetaan vähintään kerran vuodessa ellei pai- kallisesti toisin sovita.

Henkilökohtainen palkanosa on 2-12 % työkohtaisesta palkasta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Xxxx xxxxxxx- tai erikoisammattitutkinto otetaan huomioon palk- kauksessa.

12 §

Työntekijän henkilökohtainen palkanosa määritellään viimeistään 4 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta tai koeajan päätyttyä.

Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa alan ammattitutkinnon tai erikoisam- mattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suorittamisesta seuraavan palkanmaksun yh- teydessä

ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on ammattitutkinnosta 250 euroa ja erikois- ammattitutkinnosta 350 euroa.

Edellytyksenä palkkion maksamiselle on, että työntekijä on ollut yhtiön palveluk- sessa tutkinnon aloittamishetkellä.

Suorituspalkat

Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, on tuotannon ja ansioi- den kohottamiseksi työntekijöille varattava tilaisuus tehdä suorituspalkka- tai palk- kiopalkkatyötä. Palkkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama.

Suorituspalkasta sopimisen lähtökohtana on tavoiteansiosta sopiminen. Tavoi- teansiosta sovittaessa tulee huomioida työn vaativuus ja työpaikalla muodostunut ansiotaso, kuitenkin siten, että tavoiteansiotaso ylittää vähintään 17 %:lla ao. työn työkohtaisen aikapalkan.

Töissä, jotka on tarkoitus urakoida, mutta joissa kokemuksen puutteen tai muun syyn vuoksi ei voida hinnoittelua sopia, voidaan harjaantumisajan työ suorittaa määräajaksi sovitulla tuntipalkalla.

Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työn palkkaryhmän mukainen työkohtainen ai- kapalkka taattu.

Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa urakkahinnoittelu ao. työssä lakkaa olemasta voimassa.

Ellei suorituspalkkatyön ehdoista päästä sopimukseen, tehdään työ tuntityönä ja menetellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien säännösten mu- kaisesti.

Tulos-, voitto- tai vastaavat palkkiot, jotka maksetaan harvemmin kuin palkkakau- sittain ovat työnantajan määräysvallan piirissä ja eivät ole työehtosopimuksen tar- koittamia suorituspalkkoja.

13 §

Palkkausta koskevia erityismääräyksiä

13.1 Keskituntiansio

Keskituntiansiolla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa päättynyttä palkan- maksukautta edeltäneen palkanmaksukauden säännölliseltä työajalta saatua kes- kimääräistä tuntiansiota ilman vuorotyö- ym. lisiä.

13.2 Siirtoajan palkka

Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan heidän va- kinaista aikapalkkaansa myös tilapäisten siirtojen ajalta, kuitenkin korkeintaan kahden viikon ajalta.

Kun pääasiassa suorituspalkalla työskentelevä työntekijä tilapäisesti siirretään työhön, jota suoritetaan aikatyönä, maksetaan hänelle tuntipalkkaa, joka on vähin- tään 85 % työntekijän säännölliseltä työajalta saadusta keskimääräisestä tuntian- siosta ilman vuorotyö- ym. lisiä, kuitenkin vähintään sovitun palkkaryhmän mukai- nen palkka. Edellä mainittu aikapalkka määritellään kahdesti vuodessa.

14 §

Ylityö- ym. korvaukset

14.1 Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ko- rotettu palkka sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

14.2 Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ko- rotettu palkka sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kun viikoittaista ylityötä on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityöt 100 % korotetulla palkalla, ellei kyse ole 14.3 §:n mukaisesta ajasta.

Työ, joka ylittää yksi- ja kaksivuorotyössä lyhennysviikon säännöllisen viikko- työajan, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Kolmivuorotyössä ja jatkuvissa työaikamuodoissa katsotaan viikoittaiseksi ylityök- si ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asian- omaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työmäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien työntekijöiden 6.4.9 §:ssä mainittuina seisokkiaikoina suorittama työ katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi.

Mikäli työntekijällä vuosiloman taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtu- neen lomautuksen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan, sovitun koulutuk- sen tai reserviharjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hä- nen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista korotet- tu palkka siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Mikäli yksi- ja kaksivuorotyössä oleva työntekijä, jolla on kiinteät vapaapäivät, työskentelee uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, helatorstai- ja itsenäisyyspäivävii- kon lauantaina tai joulun ja pääsiäisen jälkeisenä lauantaina, maksetaan sanottu- na päivänä tehdystä työstä korotettu palkka kuten viikkoylityöstä. Edellä tarkoitet-

tua korotettua palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos arkipyhäviikon tai arkipyhävii- kon jälkeinen lauantai on muutettu säännölliseksi työpäiväksi työehtosopimuksen

6.4.3. kohdassa tarkoitetulla tavalla.

14.3 Eräiden aattopäivien korotettu palkka

Milloin työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuksella työskennellään pää- siäislauantaina, juhannus- tai jouluaattoina, maksetaan työstä kahdellasadalla

(200) prosentilla korotettu palkka.

Milloin vapun- ja uudenvuoden aattopäivinä säännöllinen työaika on sovittu 4 tun- niksi, ylityötä laskettaessa mainitut päivät huomioidaan niin kuin ne olisivat olleet 8-tuntisia.

14.4 Yöylityö

Kello 22 ja 6 välisenä aikana tehdystä ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

14.5 Hälytysluontoinen työ

Xxxxxxx työntekijä kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikaltaan hälytysluontoi- seen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolelta, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityisenä hälytysrahana kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

14.6 Työ poikkeuksellisissa olosuhteissa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, vuo- rotyössä sekä ilta- ja yötyö

14.6.1 Poikkeuksellisissa olosuhteissa maksetaan olosuhdelisää, joka on 22 senttiä tun- nilta.

Jatkuvasti poikkeuksellisissa olosuhteissa työskenteleville työntekijöille makse- taan em. lisä vain mikäli olosuhteita ei ole huomioitu tuntipalkkaa tai urakkahin- noittelua määrättäessä. Lisä suositellaan sisällytettäväksi palkkaperusteisiin ja palkkoihin.

Tilapäisesti poikkeuksellisissa olosuhteissa työskenteleville työntekijöille em. lisä maksetaan erillisenä.

Mikäli työntekijä työskentelee vain osan työajastaan poikkeuksellisissa olosuh- teissa maksetaan em. lisä vastaavalta ajalta tai huomioidaan se muussa muodos- sa hänen palkkauksessaan.

14.6.2 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä maksetaan työntekijöille erilliskorvaukse- na 9 senttiä tunnilta.

14.6.3 Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa 106 senttiä tunnilta ja yövuo- rossa 199 senttiä tunnilta.

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.

14.6.4 Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään työpaikalla käy- tännössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta- ja yötyöt), maksetaan korotusta seuraavasti:

- kun työ tehdään klo 16-22 välillä, maksetaan näiltä tunneilta vuorotyön iltavuoro- lisää vastaava korvaus,

- kun työ tehdään klo 22-6 välillä, maksetaan näiltä tunneilta vuorotyön yövuoron lisää vastaava korvaus.

14.6.5 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä se- kä työaikamuodoissa 3/6, 2/6 ja 1/6 työskentelevälle työntekijälle maksetaan kul- takin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on 183 senttiä

Tätä lisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 13 §:n mukaista keskituntiansio- ta laskettaessa.

14.7 Arkipyhäkorvaus

Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta jouluaatolta, uu- denvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, va- punpäivältä, helatorstailta ja juhannusaatolta maksetaan työntekijälle arkipyhä- korvauksena keskituntiansio 8 tunnilta.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kes- tänyt vähintään yhden kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipy- hää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sel- laisilta 1. kappaleen mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat

- vuosiloman ajaksi

- ajalle, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa

- 18 §:n 5 kohdassa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

- taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi.

Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Jos itsenäisyyspäivä osuu työntekijän työpäiväksi, maksetaan palkka itsenäisyyspäivä- lain mukaan.

14.8 Sunnuntaikorotus arkipyhinä

Mikäli helatorstaiviikon tai muun arkipyhäviikon työtuntijärjestelmä päivä- tai kak- sivuorotyössä muutetaan palkansaajan esityksestä siten, että helatorstai tai muu arkipyhä on työpäivä ja viikon lauantai on vapaapäivä, helatorstailta tai em. arki- pyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta.

14.9 Viikoittaisen vapaan korvaaminen

Työskentely työaikalain edellyttämänä viikoittaisena vapaa-aikana korvataan työ- aikalain 32 §:n mukaisesti.

15 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan joka toinen viikko tai kahdesti kuukaudessa, riippuen siitä mitä paikallisesti on sovittu. Palkkojen laskemista ja maksamista varten varataan nel- jän työpäivän aika, joten palkanmaksu tapahtuu viidentenä päivänä viivytyksettä vuorotyöntekijöille heti aamuvuoron ja päivätyöntekijöille heti työn päätyttyä. Jos tilinmaksu osuu sunnuntaiksi, juhlapäiväksi tai 6 §:ssä mainituksi vapaapäiväksi, maksetaan tili edellisenä arkipäivänä, kuitenkin niin, että mikäli tililaskenta-ajalle sattuu useampia sunnuntai- tai juhlapäiviä,

varataan laskentaa varten vähintään neljä arkipäivää.

H u o m.

Liitot suosittavat, että paikallisesti tutkitaan mahdollisuuksia kahden viikon palkanmaksujärjestelmään siirtymiseksi.

2. Edellä olevista määräyksistä riippumatta on tehtaissa, joissa palkkojen laskentaan käytetään ATK:ta, sovittava paikallisesti riittävästä ajasta palkkojen laskemista ja maksamista varten.

3. Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, allekirjoitta- neen työntekijäliiton jäsenmaksut kuukausittain palkasta ja ne tilitetään työntekijä- liiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

16 § Työvälinekorvaus

1. Puusepät, kirvesmiehet ja verhoilijat, jotka jatkuvassa työsuhteessa joutuvat käyt- tämään omia työvälineitään, saavat siitä palkan lisäksi korvausta neljännesvuosit- tain seuraavasti:

Kirvesmiehet ja puusepät Verhoilijat

50 euroa 40 euroa

Tilapäisessä työsuhteessa maksetaan työvälinekorvausta työsuhteen päättyessä 2 % asianosaisen ansiosta.

2. Työvälinekorvaukseen oikeutetuilla työntekijöillä tulee olla ammatissa tarvittavat työvälineet, joiden käyttämisestä on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken.

H u o m. 1

17 § Matkatyö

H u o m. 2

Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan sähkökäyttöisten työvälineiden käyttöönotosta, on niistä maksettavasta korvauksesta sovittava todellisia kustannuksia vastaavasti.

Työnantaja suorittaa työntekijöille työkalujen varkaus- ja palovakuu- tusmaksukorvauksena työsuhteen kestoaikaa vastaavan korvauksen työntekijän suorittamasta vakuutusmaksusta.

1. Jos työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä työskentelemään tehtaan piirin ulkopuolella niin kaukana vakituisesta työpaikastaan, ettei hänellä ole tilaisuutta yöpyä kotonaan, korvataan hänelle tästä koituneet kustannukset seuraavasti:

a) Kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joiksi luetaan rautatie- ja laiva- liput II luokassa, matkatavaramaksut sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

b) Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle korvaukse- na hänen palkkaryhmänsä mukaista 10 §:ssä mainittua työkohtaista aikapalkkaa korotettuna 15 %:lla siltä osin kuin matkustaminen on ta- pahtunut hänen säännöllisenä työaikanaan tai hänen palkkaryhmänsä mukaista 10 §:ssä mainittua työkohtaista aikapalkkaa vastaava kor- vaus siltä osin kuin matkustaminen on tapahtunut säännöllisen työ- ajan jälkeen, kuitenkin siten, että edellä mainittua korvausta sekä palkkaa säännöllisellä työajalla suoritetusta työstä maksetaan yh- teensä korkeintaan 16 tunnilta vuorokaudessa. Jos matkustaminen tapahtuu sunnuntaina tai juhlapäivänä ei edellä mainitulla tavalla maksettavalle korvaukselle tule sunnuntaityökorotusta. Milloin työnte- kijälle on järjestetty

makuupaikka, ei klo 21-7 väliseltä ajalta mainittua korvausta suoriteta.

c) Kultakin matkan alkamisesta laskettavalta vuorokaudelta, jonka työn- tekijä on matkalla tai paikkakunnalla, jolla työ suoritetaan, maksetaan päivärahaa, joka on suuruudeltaan sama kuin valtion virkaehtosopimuksen mukaan kulloinkin voimassa oleva kotimaan päiväraha.

H u o m.

Edellä tarkoitetun päivärahan määrä on 1.1.2020 alkaen 43 euroa.

Xxxxxxx työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka, maksetaan hänelle 1/3 päivärahasta.

Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta

vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään kolme ja enintään kuusi tuntia, maksetaan 20 euroa.

d) Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko majoituskustannusten korvaus tai yömatkarahaa seuraavasti:

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti. Korvaus on 1-5 matkavuoro- kaudelta enintään kaksi kertaa ja sen jälkeisiltä matkavuorokausilta enintään puolitoista kertaa c)-kohdassa mainittu päiväraha.

Yömatkaraha 12 euroa suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeutta- valta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajak- si makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työn- tekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.

e) Pyhä- ja juhlapäivinä on työntekijän ollessa työssä vieraalla paikka- kunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito, oikeutettu saa- maan, mikäli hän niin haluaa, c)-kohdan mukaisen päivärahan.

f) Milloin työntekijä ennen juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikka- kunnalla yhtäjaksoisesti tehnyt työtä kuusi viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi päiviksi matkustamaan kotiinsa, jolloin työnantaja korvaa hänelle edellisen mukaisesti maksun matkakustannuksista kotipaikal- le ja sieltä takaisin työpaikalle, sekä matka-ajalta c)-kohdan mukaisen päivärahan ja d)-kohdan mukaisin edellytyksin yömatkarahan, mutta ei mahdollisesti menetettyä

työansiota.

2. Xxxxxxx työ suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa korvataan työntekijälle ylimääräiset matkakustannukset ja jos matkaan ja vieraalla paikkakunnalla oloon on yhteensä käytetty vähintään 4 tuntia, makse- taan hänelle ruokarahaa 1/4 sen päivärahan määrästä, jota edellä c)-kohdassa tarkoitetaan.

Sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä työn takia voi palata kotiinsa vasta niin myöhään, että hän normaalisti olisi aterioinut tänä aikana kaksi kertaa (matka kes- tänyt väh.10 t.) maksetaan tässä kohdassa mainittu ruokaraha kaksinkertaisena.

Jos työntekijälle annetaan vapaa ruoka, ei ruokarahaa makseta.

3. Xxxxxxx työntekijä työnantajan toimeksiannosta joutuu suorittamaan työtä ao. toi- minimen teollisuuslaitosten ulkopuolella sen kotipaikkakunnalla, suoritetaan hä- nelle 10 %:n korotus tuntipalkkaan sekä korvataan hänelle ylimääräiset matka- kustannukset.

H u o m.

Edellä sanottua tuntipalkan korotusta sovelletaan vain, mikäli työnte- kijä joutuu olemaan kerrotussa työssä yhtäjaksoisesti ainakin 4 tuntia.

4. Milloin työtä tehdaspaikkakunnan ulkopuolella suorittaa paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka siellä on työhön otettu, ei hän ole oikeutettu tässä sopimuskoh- dassa määrättyihin etuihin.

5. Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, mak- setaan siitä sekä työnantajan kanssa

sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus val- tion työntekijöiden matkakorvauksista

annetussa, kulloinkin voimassa olevassa valtioneuvoston päätöksessä olevien määrien mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.

6. Ulkomailla suoritettavan matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksutavasta ym. työ- suhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on työnantajan ja työntekijän sovittava ennen matkan alkamista liittojen yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaisesti, ellei asiasta ole aikaisemmin sovittu.

7. Ulkomaan päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosit- tain verovapaaksi vahvistaa.

Edellä tarkoitetut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia tavanomaisista kuluista ul- komailla.

Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka

molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi tällöin kat- sotaan 1/4 päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.

Työpaikkaa varten voidaan sopia vahvistettavaksi matkustussääntö, jossa työnte- kijän ulkomaankomennuksen matkakustannusten korvaamisesta määrätään toi- sinkin edellyttäen, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena ot- taen saman tasoiset kuin tämän kohdan mukaiset edut.

Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toi- menpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

Muuten sovelletaan ulkomailla suoritettavan matkatyön osalta tämän työehtoso- pimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa ao. maan lainsäädännön kanssa.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

18 §

Sairausajan palkka

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteu- tuu parhaiten yritysjohdon, esimiesten, henkilöstön ja sen edustajien sekä työter- veyshuollon yhteistyönä. Tehokas vaikuttaminen edellyttää toimintamallia, joka koostuu ongelmien kartoituksesta, tavoitteiden asettamisesta ja käytännön toi- menpiteistä. Toimenpiteenä voidaan paikallisesti selvittää esimerkiksi yrityksessä tai työpaikalla käyttöön otettava oma ilmoitus –menettely lyhytaikaisissa poissa- oloissa, joissa työntekijän sairauden hoito tai työkyvyn selvittäminen ei vaadi lää- kärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla käyntiä. Työnantajalla on oikeus määrätä työntekijä työterveyslääkärin tarkastettavaksi.

2. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan ensimmäisen sellaisen poissaolopäivän alusta lukien, joka työs- sä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, enintään 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä noudattaen muilta osin tässä pykälässä olevia edellytyksiä ja määräyk- siä.

Soveltamisohje:

Työntekijän kyvyttömyys työntekoon todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työter- veyslääkärin ja paikallisesti sopien terveydenhoitajan todistus työky- vyttömyydestä riittää sairausajan palkan maksamiselle, tapauksissa joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työter- veyslääkärin käyttö ei ole mahdollista. Jos sairauden laatu tai muu vastaava syy

estää lääkärintodistuksen hankkimisen sairauden alkaessa, on se hankittava välittömästi esteen

poistuttua.

H u o m.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yh- denjaksoisesti alle 6 kuukautta,

eikä työkyvyttömyys ole aiheutunut työtapaturmasta, sairausajan palkkaa maksetaan vasta toisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sai- rausajan palkkana 50 % työntekijän keskituntiansion mukaisesta pal- kasta niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työ- kyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 päivän pituisen ajan- jakson sisällä.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut

yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on edellä mainittu ajanjakso 35 päivää.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut vähintään 5 vuotta on vastaava ajanjakso 42 päivää.

Jos työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso 56 päivää.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut kuusi arkipäivää, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron, maksetaan hänelle keskituntiansion mukainen palkka työ- vuoron loppuun.

Sairausajan palkka maksetaan työntekijälle joko siten, että työnantaja saa sai- rausvakuutuksesta palautuksena itselleen samalta ajalta työntekijälle tulevan päi- värahan taikka siten, että työntekijälle maksetaan määrä, joka yhdessä samalta ajalta hänelle maksetun sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan kanssa nousee

1. kohdan 1. kappaleen mukaisen palkan määrään.

H u o m.

Milloin työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, tulisi ensisijaisena menettelytapana pitää sitä, että työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen

palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivärahan tai siihen verratta- van muun korvauksen saamista.

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sai- rauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämäl- lään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

3. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa

saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrat- tavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuiten- kaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin kor- vausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut

sairausajan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työnteki- jälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivärahan tai siihen verrattavan kor- vauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enem- pää kuin xxxxxxxxxx määrän.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvis- ta syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mu- kaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suoritta- matta.

4. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

5. Milloin työpaikalla oleva sairausavustuskassa toimii sairausvakuutuslain alaisena kassana, voi työnantaja toteuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavat avustukset, jotka työnantaja peittää kassalle suorittamillaan kannatusmaksuilla.

6. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vä- hintään kuusi kuukautta äitiys- ja isyysvapaan ajalta sairausajan palkkaa vastaa- van palkan, enintään 7 päivän ajanjaksolta

7. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskeva määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että mo- lemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai toinen vanhemmista on estynyt järjestä- mästä hoitoa tai hoitamasta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai ase- ja siviilipalvelusvelvoitteiden vuok- si ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksa- mista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista.

8. Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89

(VNp sairausvakuutuslain 23 d §:ssä tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja vam- moista) 1 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

9. Muu työ työntekijän työkyvyttömyystilanteissa

19 § Vuosiloma

Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvy- tön. Työntekijälle voidaan tällöin mahdollisesti osoittaa jotakin muuta kuin hänen työsopimuksensa mukaista tai siihen läheisesti rinnastettavaa työtä.

Tämän muun työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta.

Ennen muun työn aloittamista työnantajan tulee yhteistyössä työntekijän ja työter- veyshuollon kanssa selvittää muun työn soveltuvuus työntekijälle.

1. Kesäloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole tarpeellista jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä 18 lomapäivää ylittävältä osalta kesäloma voidaan antaa pidettäväksi yhdessä jaksossa 1.4.-31.12.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen keskusjärjestöjen välillä 21.3.2005 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta.

Jos lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma alittaa 24 päivää vuosilomalain 7§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon takia, on työntekijällä oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin lisävapaapäivän tunnilta palkkaansa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan.

2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan.

Lomarahasta suoritetaan ennakkona puolet vuosilomapalkan maksamisen yhtey- dessä.

Loxxxxxxx xaamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa il- moitettuna tai sovittuna ajankohtana ja

palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Loxxxxxx xuoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työnanta- jan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 1 luvun 7 §:n 1. tai 2. momentissa mainittujen syiden takia.

H u o m.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä loma- rahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perus- tellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei 4. kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Paikallisesti voidaan so- pia, että lomaraha suoritetaan loman jälkeen ensimmäisen

palkanmaksun yhteydessä.

Mikäli työntekijä on pois työstä joko välittömästi ennen tai

jälkeen vuosilomansa eikä hänellä ole poissaoloonsa em. syytä, suoritetaan työn- tekijälle vain puolet loman jälkeen maksettavasta lomarahasta.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti mitä 1-5 kappaleissa on määrätty. Toi- sessa kappaleessa mainittu lomarahan ennakko suoritetaan kuitenkin vain pisim- män loman osan yhteydessä. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta en- nakkoa ei makseta, vaan lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan vuosiloma- palkan yhteydessä.

Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä työsuhteen

päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

Loxxxxxx xaksetaan myös eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle samoin kuin työnte- kijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuutensa asianmukaisesti palaa työhön.

Mikäli vuosiloma tai osa siitä on työnantajan aloitteesta siirretty kesä- tai talvilo- makauden ulkopuolelle ja työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijälle maksetaan lomaraha lopputilin yhteydessä.

Paikallisesti voidaan kirjallisesti sopia lomapalkan ja lomarahan maksuajankoh- dasta toisin

3. Yksi- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennyspäivät luetaan työssäolopäivien veroi- siksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi noudattamalla vuosilomalain 1 luvun 7 §:n 1. momentin sisältämää laskentatapaa.

20 §

Työntekijän osallistuessa ammatilliseen kuntoutukseen, luetaan kyseiset arkipäi- vät työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

Ansion menetyksen korvaamisen edellytykset lääkärintarkastuksen ajalta

1.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1.1.1 Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nä- mä perustuvat

- valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön peri- aatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asi- antuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) ja hyväksyttyyn työ- terveyshuollon toimintasuunnitelmaan

- lakiin nuorista työntekijöistä (998/93)

- säteilylakiin (592/91)

- tartuntatautilakiin (583/86)

1.1.2 Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutki- mukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

1.1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle kor- vauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukais- ta vähimmäispäivärahaa.

1.2 Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

1.2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 1.2.21-1.2.25)

1.2.11 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkas- tuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalk- kiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine

matka-aikoineen kesti.

1.2.12 Muussa kuin kohdassa 1.2.11 tarkoitetuissa sairastumis- ja tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa

vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalita- pauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitet- tävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulko- puolella.

1.2.13 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos il- moitusta ei ylivoimaisen esteen takia

voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

1.2.14 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

1.2.15 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.

Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

1.2.16 Mixxxxx xairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

1.2.2 Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

1.2.21 Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Mixxxxx xyöntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tut- kittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

1.2.22 Aikaisemmin todettu sairaus

Krxxxxxxx xairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että ky- symyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittele- miseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoxxxx xäärittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoislääkärin

tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkä- rintarkastuksen ajalta vain, jos

lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

1.2.23 Laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä syöpäseulonnat Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän

laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgen- tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulko- puolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

Kohtaa sovelletaan myös valtioneuvoston asetuksen (339/2011) mukaisiin syö- päseulontoihin.

1.2.24 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkä- rin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta (työsopimuslain 4 luvun 8 §), ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Edellytyk- senä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys

tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.

1.2.25 Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annetta- vaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

1.3

Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatku- misen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen liitty- västä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menete- tyltä säännölliseltä työajalta

ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

H u o m.

1.4 Laskenta

1.5

Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkastuksesta johtuvaa ansionmenetystä ei korvata. Tarkastuksesta aiheutuneet kustannuk- set korvataan tällaisessa tapauksessa, mikäli tarkastusta edellyttänyt työnantaja ottaa ko. henkilön työsuhteeseen.

Edellä kohdissa 1.1–1.3 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy ao. työehtosopi- muksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa 1.1.2 tarkoitetun päivärahan osalta ao. työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

Työnantaja korvaa työtapaturman yhteydessä välittömästi rikkoutuneet silmälasit, hammasproteesit yms. vastaavat.

H u o m.

21 § Ryhmähenkivakuutus

Työpaikoilla, joilla toimii työturvallisuustoimikunta, alistetaan 1.5 koh- dassa mainittu korvausvelvollisuus sen todettavaksi.

22 §

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

Erinäiset korvaukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle, joka toimii valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä, sen ansionme- netyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pi- detään hänen työaikanaan.

2. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 9 kuukautta, on oi- keus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä

silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 9 kuukautta, on oi- keus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.

H u o m.

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avo- tai aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, veljiään ja sixxxxxxx xekä avo- tai aviopuolison vanhempia. Avopuolisoilla tarkoitetaan samassa talou- dessa avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvia.

4. Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyttä- mään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen, työnantaja korvaa ansionmenetyksen niiltä työtunneilta, jotka työntekijä kutsun- nan, valintatilaisuuden tai lääkärintarkastuksen tapahtuessa hänen työtuntijärjes- telmänsä mukaisena työaikana, on joutunut olemaan poissa työstä.

5. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa 13.1 §:n mu- kaisesti siten, että työntekijä saa vähennettynä valtion maksamalla reserviläispal- kalla täydet palkkaedut.

6. Edellä 1.- 5. kohdissa mainitut korvaukset suoritetaan työehtosopimuksen 13.1

§:ssä mainitun keskituntiansion mukaisesti.

7. Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun

yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjak- soisesti kestänyt. Palvelusvuosilisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Palvelusvuosilisänä suoritettava euromäärä lasketaan seuraavasta kaavasta:

10 mutta ei 15 vuotta 1,2 x Lkk x KTA

15 mutta ei 20 vuotta 2,4 x Lkk x KTA

20 mutta ei 25 vuotta 3,6 x Lkk x KTA

25 vuotta tai enemmän 4,8 x Lkk x KTA

jossa Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuu- kausien lukumäärä

KTA on työehtosopimuksen 13 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio

Kuuluuko työntekijä palvelusvuosilisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mu- kaisesti mahdollinen palvelusvuosilisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain

30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain so- veltamiskäytäntöä. Keskituntiansiona käytetään sen palkkakauden keskituntian- siota, jota sovellettiin työntekijään 30.11.

Mikäli palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän jou- lukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on an- sainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosi- lisänä suoritettiin.

Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtoso- pimuksen 13 §:n mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.

Paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä voidaan sopia kirjallisesti palvelusvuosilisän siirtämisestä palkkoihin tai muusta yrityskohtaisesta palvelus- vuosilisän maksujärjestelmästä.

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Va- paa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajankohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämi- sessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle anxx- xxxx xelvitys vaihtokäytännöistä.

Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle keskituntiansiota vastaava korvaus.

SUHDEMÄÄRÄYKSET

23 § Työturvallisuus

1. Työnantajan on huolehdittava työntekijälle annettavasta työn laadun ja työolosuh- teiden edellyttämästä työnopastuksesta. Työntekijät, jotka sijoitetaan ryhmäurak- kaan, tulee mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti opastaa työhönsä.

Työnopastuksen sisällöstä ja toteuttamisesta sovitaan paikallisesti

2. Paikallisesti voidaan sopia, että työnantaja hankkii työntekijöille työsuojelullisista syistä välttämättömät suojavälineet tai suojavaatetuksen.

3. Työsuojeluvaltuutettujen ja valittujen asiamiesten toimikausi on kaksi vuotta, ellei paikallisesti toisin sovita.

24 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehiin nähden noudatetaan tämän työehtosopimuksen ohella 3 §:ssä mainitun yleissopimuksen määräyksiä.

TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan 7. kappaleen tarkoitta- mana korvauksena pääluottamusmiehelle maksetaan korvausta 1.6.2020 alkaen seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin lukumäärä	€/kk
alle 20	72
21 - 50	83
51 - 100	101
101 - 150	123
151 - 250	151
251 - 350	177
351 - 450	207
451 -	249

3. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle TT- SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti, ellei paikallisesti toisin sovita:

Työpaikan työntekijäin Säännöllisen vapautuksen lukumäärä määrä

10-19 4 tuntia kuukaudessa

20 - 50 4 tuntia viikossa

51 - 100 12 "

101 - 150 16 "

151 - 250 20 "

251 - 350 24 "

351 - 400 28 "

401 - kokonaan vapautettu

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, luot- tamusmiesvapautuksen määrä on 2 tuntia kuukaudessa työpaikan työntekijäin määrän ollessa 10-19.

H u o m.

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan vuosittain marraskuun 1. päivänä työpaikan työntekijäin lukumäärä sekä työpaikalla toteamis-vuoden aikana työskennelleiden vuokratyöntekijöiden keski-määräinen lukumäärä, jos se on tarkastelujakson aikana keskimäärin ollut vähintään 20 henkilöä. Tämän mukaan vahvistetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavan vuoden ajan.

4. Edellä 3. kohdassa tarkoitettuina aikoina sekä TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun

1. kohdan 8. kappaleessa mainituista syistä menetetty ansio korvataan pääluot- tamusmiehelle

maksamalla hänelle korvausta, joka vastaa hänen palkkaryhmänsä mukaista työ- kohtaista aikapalkkaa korotettuna 40 %:lla. Sama koskee kokonaan työstä va- pautettua työsuojeluvaltuutettua.

5. Pääluottamusmiehelle on järjestettävä TT-SAK yleissopimuksen mukainen toimiti- la. Muille pääluottamusmiehille on järjestettävä paikka, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.

6. Luottamusmiehelle on silloin, kun hän toimii yhteistoimintalaissa tarkoitettuna henkilöstöryhmän edustajana, annettava riittävä vapautus työstään.

Riittävän vapautuksen määrää on arvioitava tapauskohtaisen harkinnan perus- teella. Vapautus on annettava neuvottelujen ajaksi, henkilöstöryhmien edustajien keskinäistä valmistautumista varten sekä henkilöstöryhmän edustajan perehtymi- seen annettuun neuvotteluesitykseen tai -aloitteeseen ja neuvotteluja koskevaan työnantajan antamaan aineistoon.

Vapautuksen määrää arvioitaessa kiinnitetään huomioita muun muassa niiden henkilöiden lukumäärään, joita neuvoteltava asia koskee, tarvittavien taustatieto- jen määrä sekä asioiden laatu ja laajuus.

Paikallisten sopimusten neuvotteluihin liittyen tulee välttämättömien asioiden hoi- tamista varten antaa luottamusmiehelle vapautusta työstä muunakin kuin säännöl- lisenä vapautusaikanaan työn kannalta sopivana aikana TT-SAK yleissopimuksen

4.1. luvun 3 kappaleen mukaisesti.

6. Työajan lyhentämistä koskevien sopimusten mukainen lisä maksetaan myös niiltä säännöllisen työajan tunneilta, jotka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluvat heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

7. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oltava

yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla työntekijöillä. Työnanta- jan ja pääluottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös luottamus- tehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee järjestää asianmukaiset toi- mitilat ja toimistovälineet. Tavanomaisiin toimistovälineisiin kuuluu yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön ko- ko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

25 §

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan tarkoittamana korvauksena kuukausittain 80 prosenttia luottamusmiehelle työeh- tosopimuksen 24 §:n mukaisesti maksettavan kuukausikorvauksen suuruudesta, kuitenkin siten, että työpaikan työntekijäin lukumäärän ollessa alle 10 korvausta ei suoriteta.

Lisäksi on sovittu, että puusepänteollisuudessa laskettaessa työsuojeluvaltuutetun ajankäytön vapautusta noudatetaan toimialaryhmän nro 3 kerrointa (0,276), ellei paikallisesti toisin sovita.

26 §

Kokoontuminen työpaikoilla

1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekun- nalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamis- ta, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koske- vista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Koxxxxxxx xidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit- tamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai- kan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen sovel- tuva paikka. Ellei tällaista ole on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokous- paikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä siihen, että työturvalli- suudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimin- taa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä

sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö tai järjestäjä.

Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton

ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjärjestöjen edustajia.

NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

27 §

Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

Paikalliset neuvottelut erimielisyysasiassa on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asi- anomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettoma- na, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittajalle.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä liitteenä olevassa yleissopi- muksessa on sanottu.

Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on sää- detty.

Ryhtyminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen tässä pykälässä tarkoi- tettujen erimielisyyksien johdosta on kielletty.

2. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä rii- doista työnantajan on ilman viivytystä

ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon. Liit- tojen on ilman viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen

päättämiseen liittyvät taustat.

Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liitto- jen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.

28 §

Jatkuva neuvottelumenettely ja paikallinen sopiminen

1. Sopimuskauden aikana liittojen välillä voidaan käynnistää neuvottelut työehtoso- pimuksen jonkin osan selventämiseksi tai kehittämiseksi. Mikäli sopimuskauden aikana on tarvetta neuvotella työelämän laadullisista kysymyksistä esim. laaja- alaisen työmarkkinaratkaisun tai merkittävien sopimusalaa koskevien lakimuutos- ten yhteydessä, osapuolet voivat tehdä tarvittavia esityksiä. Neuvotteluissa sovitut asiat voivat tulla voimaan sopimuskauden aikana.

2. Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuot- tavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden

ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy edellytykset työhyvinvoinnin paranta- miselle. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline.

Kullakin työpaikalla määritetään tavoitteet, joihin yhteistuumin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty. Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välil- lä.

Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä. Ensi- sijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja nii- den yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Työehtosopi- musmääräyksiä sovelletaan sellaisinaan, jos

niiden nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet.

Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko luottamusmiehen ja työnantajan kesken tai työnantajan ja työntekijän kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamus- miehen on katsottava edustavan.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.

29 §

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan

irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 23.2020 lukien ja se on voimassa 28. päivään hel- mikuuta 2022 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeis- tään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjalli- sesti irtisanottu.

2. Jos sopimus kokonaisuudessaan tai joltakin sen osalta irtisanotaan, on vastapuo- lelle annettava, jos mahdollista,

täydellinen muutosehdotus kirjallisesti. Asianomaiset ovat velvolliset heti irtisano- misen tapahduttua ryhtymään neuvotteluun uudesta sopimusehdotuksesta.

3. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräyk- set voimassa siksi kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 2020

PUUSEPÄNTEOLLISUUS ry

TEOLLISUUSLIITTO ry

PÖYTÄKIRJA

Aika 5.2.2018

Paikka Puusepänteollisuuden Liiton toimisto, Helsinki

Läsnä	Xxxxx Xxxxxxxx	Xuusepänteollisuus ry
	Xxxxx Xxxxxxxx	Xuusepänteollisuus ry
	Xxxx Xxxxx	Teollisuusliitto ry
	Xxxxx Xxxxxxxxxxx	Teollisuusliitto ry

OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN OPPISOPIMUSSUHTEESEEN OTETTAVIEN TYÖSUH- TEEN EHDOT PUUSEPÄNTEOLLISUUDESSA (LIITE I)

1 § Oppisopimussuhteeseen otettavien oppilaiden työsuhteisiin noudatetaan voimas- saolevaa puusepänteollisuuden työehtosopimuksen työehtoja.

2 § Oppisopimussuhteisen palkka työssäoloajalta on 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta 8,50 euroa ja toisen vuoden osalta 9,02 euroa.

Oppisopimussuhteisen palkka työssäoloajalta on 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta 8,62 euroa ja toisen vuoden osalta 9,14 euroa.

3 § Ennen oppisopimuksen solmimista yritykseen työsuhteessa olevan tai alan am- mattikoulun käyneen työntekijän palkka sovitaan paikallisesti.

4 § Tämä sopimus on voimassa 23.2.2020 hyväksytyn työehtosopimuksen voimassa- oloajan loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä vii- meistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Aika ja paikka edellä mainitut

PUUSEPÄNTEOLLISUUS ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

TEOLLISUUSLIITTO ry

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx

SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTE- LUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA PUUSEPÄNTEOLLISUUDESSA (LIITE II)

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua puusepänteollisuudessa

Pöytäkirjamerkintä:

Työssäoppiminen osana toisen asteen ammatillista koulutusta järjes- tetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yritykseen työsopimussuhteessa.

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan myös työssäoppijoihin.

2 §

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua ja työssäoppimista koskeva yhteis- toiminta

Paikallisesti tulee yhteisesti todeta, joko ennen tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelun tai työssäoppimisen järjestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä

- yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvät työharjoit- telu- ja työssäoppimismuodot sekä,

- ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työ- suhteisiin ja

- ettei kenenkään työsopimusta irtisanota tai työntekijöitä loxxxxxxx xämän sopi- muksen tarkoittamien henkilöiden vuoksi.

3 §

Henkilöstön työsuhdeturva

Sikäli kun yrityksessä on noudatettu edellä 2 §:ssä todettua menettelytapaa työ- sopimuslakiin tai irtisanomissuojasopimukseen sisältyvät

- työvoiman vähentämistä

- lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai

- takaisinottoa

koskevat säännökset ja määräykset eivät aseta esteitä tutkintotavoitteiseen koulu- tukseen liittyvän työharjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen tarjoamiselle.

Helsingissä 5. päivänä helmikuuta 2018

PUUSEPÄNTEOLLISUUS ry TEOLLISUUSLIITTTO ry

TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE III)

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskus- järjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikutta- maan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hy- väksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toi- mia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan hei- tä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopi- muksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa- arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johta- misesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtoso- pimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkin- nasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jä- senten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdolli- suuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainitta- va aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

2 LUKU

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliitto- jen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan täs- sä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotan- toyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovu- tuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaa- tiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoimin- nasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutok- senhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mu- kaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työ- tehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovel- tamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisäl- lön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnus- luvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projek- tiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskoh- teen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

3 LUKU

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka

käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteis- toimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työter- veyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa

hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, et- tä konsulttiyrityksen toiminta on tämän

sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytke- tään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönot- toon, tasa-arvon

edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työky- vyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työ- terveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toi- minnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työs- sä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunni- telmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan

yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työ- ehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työ- paikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikal-

lisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluotta- musmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luot- tamusmies. Tällöin

tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä ole- van osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa

häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammat- tiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia

ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koske- vissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu-

ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luot- tamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamus- miehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla lii- toilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudate- taan työehtosopimuksen mukaista

neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuh- teen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työnte- kijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuoje- lun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuulu- vien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteu- tukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuulu- vat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymi- sen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovi- taan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otet- tava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojelu- asiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituk- senmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olo- suhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimin- taa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työ- paikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijai- sena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmies-

4 LUKU

tehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammatti- osaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimi- sesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnan- tajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIE- HEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle jär- jestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasia- miehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyt- tämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvitta- essa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuiten- kin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän pe- rättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edus- tajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimi- kunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suo- rittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

4.2 Asema

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmää- räyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpai- kan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukai- sen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskus- telut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön jär- jestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaes- saan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsi- nainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällai- nen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa an- siokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän am- mattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulu- tusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisäl- töä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kes- toon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus (Lisätty 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lo- mauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluotta- musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voi- da tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työso- pimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4

§:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irti- sanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöi- den suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitel- lä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluot- tamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työ- suojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on

kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoi- mintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden al- kua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua tode- tuksi.

4.4 Varamiehet

5 LUKU

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehe- nä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähin- tään 10 ja enintään

30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momen- tin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vas- taavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimi- henkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluval- tuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n

1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluval- tuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoi- tuksen mukaisesti toimivat sijaisina.

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toi- mialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkati- laston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pää- luottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työn- tekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamis- ajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan

yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palk-

kausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialu- eellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedote- taan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuo- jelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelli- set lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannat- tavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laa- dussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, anne- taan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstö- suunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri

6 LUKU

toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai oh- jeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen

taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mu- kaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saa- daan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksi- löidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassa- pitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä

olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asian- omaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkki- na-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskus- järjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukai- sesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan

alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokous- ilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitul- la henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoi- tusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnte- kijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen ai- heuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keski- tuntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kus- tannuksia kurssiohjelman mukaisesta

opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin inter- naattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustan- nusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimin- taelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikas- sa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukai- simmalla tavalla työpaikkakohtaisesti,

jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeel- liset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuoje- luvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä

erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riip- puen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmie- hen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestel- miä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumi- sesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osa- puolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimis- ta koskevan

koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. kou- lutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä

lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamus- miehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viik- koa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallis- tumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimen- omaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Sa- malla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityi- sestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on vel- vollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluval- tuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasia- miehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansion- menetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luotta- musmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheen- johtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammatti- osastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi liittojen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja

on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuu- kauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuk- sien

vähenemistä.

8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 Yleistä

8.2 Alihankinta

8.3

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään teke- mistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työ- tä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä ali- hankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljem- pänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähen- tämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtä- viin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoi- maa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn

9 LUKU

kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimit- tamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinais- ten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamus- miehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuu- kauden irtisanomisajalla.

Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuh- deturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.

Helsingissä 4. kesäkuuta 1997

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika Paikka	4.6.1997 TT
Xxxxx	Xxxxx, Tapani	TT	puheenjohtaja
	Xxxxx, Xxxxx	XX
	Ihalainen, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx-Xxxxx, Xxxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XX	sihteeri

1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK yleissopimus.

Sopimuksella kumotaan allekirjoituspöytäkirjoineen, muine pöytäkirjoineen ja liit- teineen seuraavat sopimukset:

- TT-SAK yleissopimus 15.5.1946.

- TT-SAK luottamusmiessopimus 15.1.1990.

- Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityk- sissä 8.5.1989

- TT-SAK ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimus 11.9.1969

- TT-SAK -STTK sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 10.9.1990 liitteineen.

- TT-SAK koulutussopimus 15.11.1990.

- TT-SAK rationalisointisopimus 15.3.1986

3 Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät viimeis- tään 15.9.1997 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat TT:stä osallistuneet Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä SAK:sta Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx.

5 Merkittiin, että sopimus on lukemisen helpottamiseksi varustettu numeroimattomil- la sivuotsikoilla, jotka eivät ole sopimuksen osia.

6 Tämän sopimuksen koulutusasioiden toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin keskusjärjestö nimeää kolme edustajaa. Koulutustyöryhmä on li- säksi yleinen yhteistyöelin keskusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa. Koulutus- työryhmälle tulee ennen tiettyä kurssia koskevaa päätöstä antaa selvitys kurssin opetusohjelmasta ja ilmoittaa kurssin ajankohta, järjestämispaikka ja mahdolliset muut koulutustyöryhmän pyytämät tiedot. Hyväksymällään kurssilla koulutustyö- ryhmällä on myös mahdollisuus seurata opetusta. Päätöksiä tehdessään koulu- tustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota siihen, että myös viikkoa lyhyempiä kurs- seja hyväksytään korvausten piiriin. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit ja ateriakorvauksen suuruuden viimeis- tään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 7.4 kohdassa tarkoitettuja kursseja korvausten piiriin enintään 38.000 kurssipäivää kalenterivuotta kohti.

7 TT ja SAK jatkavat perustamansa pysyvän rationalisointineuvottelukunnan toimin- taa. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää tuottavuuden ja tuot- tavuuden seurantajärjestelmien kehittämistä sekä laatia tarvittavat tiedotus- ja koulutusohjelmat sekä kerätä ja jakaa alalta saatuja kokemuksia ja tietoutta. Neu- vottelukunta on velvollinen ottamaan jomman kumman keskusliiton pyynnöstä kä- siteltäväkseen rationalisointia koskevia teknisiä kysymyksiä sekä antamaan niistä lausuntonsa. Kumpikin keskusliitto valitsee neuvottelukuntaan kuusi edustajaa ja asettaa neuvottelukunnan käyttöön yhden sihteerin. Edustajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Keskusliitot osallistuvat puoliksi neuvottelukunnan toiminnan rahoittamiseen.

Liitot, jotka ovat yhtyneet tähän sopimukseen, asettavat, jolleivät toisin sovi, yhtei- sen toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa edistää työnantajan ja työnte- kijöiden välistä paikallista yhteistyötä rationalisointia koskevissa asioissa. Asian- omaisen liiton pyynnöstä toimikunta ottaa käsiteltäväkseen rationalisointia koske- van kysymyksen sekä antaa siitä lausuntonsa. Toimikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, elleivät liitot sovi muusta parillisesta jäsenluvusta. Kumpikin liitto valitsee puolet toimikunnan jäsenistä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toi- mikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kes- kuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin.

8 Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen riippuu paikallisista jär- jestämisedellytyksistä. Näistä ja erilaisista laatu- ja tasovaatimuksista riippuen työpaikkaruokaloissa tarjottavien aterioiden hinta saattaa vaihdella. Osapuolet suosittelevat kuitenkin, että työpaikkaruokailun tapahtuessa työnantajan omista- missa tai hallitsemissa tiloissa ruoan

hintaan sisällytetään enintään raaka-aine- ja työvoimakustannukset.

9 Liitteenä on Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL, syyskuu 1972) perustu- va laskentakaava työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrittelemiseksi.

Vakuudeksi:

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Tarkistettu:

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN

Kaava:

työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina / 4 viikkoa

Työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon myös toteamisvuoden aikana työpaikalla työskennelleiden vuokratyöntekijöiden keskimääräinen lukumäärä, jos vuokratyöntekijöiden on tarkastelujakson aikana keskimäärin ollut vähintään 20 henkilöä.

Toimialakohtai- nen kerroin	Toimialat
0.305	1	Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus
0.291	2	Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx
0.276	3	Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus
0.261	4	Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmistus (esim. vuorivil- la); metallien valmistus; teurastamot
0.246	5	Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla kulkevien ajoneuvojen valmistus
0.216	6	Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden valmistus; massan ja paperin valmistus; maa- ja vesirakennustoi- minta
0.208	7	Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lento- koneiden sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metallisten kalus- teiden valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmis- tus
0.201	8	Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; lan- noitteiden ja torjunta-aineiden valmistus; renkaiden valmistus; muu kemiallisten ja kumituotteiden valmistus; maalin, lakan, pesuval- misteiden sekä kosmeettisten aineiden valmistus
0.193	9	Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanjalostus; öljyjen ja rasvojen valmistus; myllytuotteiden valmistus; juomien (paitsi vir- voitusjuomien) valmistus; polku- ja moottoripyörien valmistus; kala- tuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun (kuin 1 kohdan) kai- vannaisten talteenotto
0.186	10	Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja kotitalouskoneiden val- mistus; nahan valmistus; tekoaineiden valmistus
0.179	11	Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan ja makeisten sekä muu elintarvikkeiden valmistus; rehujen valmistus; tieto- ja konttorikoneiden valmistus
0.171	12	Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu tekstiilitavaran valmis- tus; paperi- ja kartonkipakkausten ja muiden paperituotteiden val- mistus; turkisten muokkaus; laukkujen ja nahkateosten valmistus
0.164	13	Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus; kulta- sepänteosten, soitinten, urheiluvälineiden ym. valmistus; lääke-

Toimialakohtai- nen kerroin	Toimialat
		valmisteiden tuotanto; radioiden, televisioiden ja muiden tietolii- kennevälineiden valmistus
0.156	14	Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus; tekstiilien kehruu, kudonta ja viimeistely, trikootuotteiden valmistus; tekstiiliompelu; kenkien valmistus; sähkön, kaasun, kaukolämmön tuotanto ja jake- lu, tupakkatuotteiden valmistus
0.150	15	Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus
0.112	16	Konttori- ja toimistotyöt

160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) (LIITE Iv)

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudelli- sista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1. merimieslaissa (423/78),

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työso- pimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi kos- ke myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikai- sia työsopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannol- lisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koske- vat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistui- missa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja oli- siko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuk-

sen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työ- sopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä talou- dellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopi- muslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei aina- kaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itses- tään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjoh- to-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteeton- ta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmen- tämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vaka- vuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työnte- kijän olosuhteet

kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopi- muksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisai- ka määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ol- lut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoito- vapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Ase- velvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvolli- suuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvolli- suusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellises- sa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädetty- jen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia mää- räaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisa- nomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa nouda- tetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai

-kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumerol- taan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen vii- meinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomi- sessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai ju- hannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisis- ta ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomis- ajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisa- nomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irti- sanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomis- ajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän mää- rän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopi- muslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoi- tuksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, kor- vausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

5 §

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toi- sen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa ta- pauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamää- räysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työnteki- jä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudate- taan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tä- mä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeis- tään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella va- paalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen pe- rustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai va- paa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tie- dossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

8 §

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtu- vasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työnteki- jälle mahdollisuus tulla kuulluksi

irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

10 § Tuomioistuinkäsittely

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

11 § Välimiesmenettely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomiois- tuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74)

15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuo- mioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestykses- sä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

12 §

Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisa- nomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuu- kauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työnteki- jän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työn- tekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyys- päivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvauk- seen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta.

Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suh- teutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan te- kemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja so- siaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen koh- tuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteeton- ta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappalees- sa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomau- tusilmoitusajasta ja xxxxxxxxxxx toteuttamistavasta silloin, kun on ky- symys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitet- tava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopi- muslain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje

15 § Ennakkoselvitys

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mu- kaisesti. Sopimuksella ei ole

rajattu lomautuksen kestoaikaa.

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvi- oidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kes- tosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan

antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitet- tävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvi- tyksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyk- sen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomaut- tamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökoh- taisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjal- linen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen

kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdis- tuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissa- olon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2

§:ssä tarkoitetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Täl- löin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeet- tomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityk- sessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomau- tusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön en- nakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai mää- räajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työ- sopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomau- tuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lo- mautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päät- tymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisano- misajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus mak- setaan

palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yh- denjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada kor- vauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraava- na ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällai- sen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alka- van sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen al- kamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava

uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mah- dollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä mää- rällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajak- si.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuk- sen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomaut- tamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta an- tamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee pe- rustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen so- pimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien sään- nöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsi- naista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kol- lektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudate- taan myös siirryttäessä

lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työai- kajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivät- kä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirty- miseen.

Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siir- tymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitet- tava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on

tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen

kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Mää-

räyksen mukaista ilmoitusta ei

tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lo- mautuksen

peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaa- maan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällai- sessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana nou- datetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttä- vän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oi- keus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan pal- kanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuu- kauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuulli- siksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen peri- misestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomi- sen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan nou- datettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomaute- taan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työn- antajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.

Soveltamisohje

Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopi- muksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopi- muslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa kos-

kevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n mää- räykseen nähden.

18 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapah- tuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähin- tään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimavi- ranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaa- va velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella pe- rusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työ- voimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisena ta- kaisinottovelvollisuusaikana samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joi- ta irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työ- voimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikka- kunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnanta- jan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoi- na, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7

§:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhaki- jat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavan- omaiseen tapaan työhönosoitukset.

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työn- antajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten li- säksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvi- tyssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen pe- rustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen

mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työ- ehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perus-

teettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta mää- rättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallin- nutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovat edustaneet osastopäällikkö Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja vastaava lakimies Xxxxx Xx- sanen sekä TT:tä varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxx ja varatuomari Xxxx Xxxx.

Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika	10.5.2001
Paikka	TT:n toimisto, Eteläranta 10
Läsnä	Xxxxxxxx Xxxxxx	TT
	Xxxxx Xxxxxxxx	TT
	Seppo Riski TT
	Xxxxx Xxxxxxxxxx	TT
	Xxxxx Xxxxxxxxx	SAK
	Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx SAK
	Xxxxx Xxxxxxx	SAK

1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK irtisanomissuojasopimus ja to- dettiin, että se tulee voimaan 1.6.2001.

Todettiin, että allekirjoitetulla irtisanomissuojasopimuksella kumotaan TT:n ja SAK:n välillä 14.6.1991 allekirjoitettu irtisanomissuojaa ja lo- mautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen sekä sopimuk- seen ja sen soveltamisohjeisiin myöhemmin tehdyt muutokset.

3 Todettiin, että sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jä- senliittoja, jotka eivät viimeistään 28.5.2001 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen

ulkopuolelle.

4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskente- lyyn ovat osallistuneet TT:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxx sekä SAK:sta Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx.

Vakuudeksi Tarkastettu

PÖYTÄKIRJA

1 Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liitto- jen välillä 16.2.2005.

2 Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työl- listymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pi- kaisesti.

Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koske- via sopimusmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

3 Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä tammikuun 26 päivänä 2005 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITTO RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin osalta olemme tarkas- taneet ja allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI (LIITE V)

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoiminta- neuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotel- laan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuk- sen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentä- mismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat al- le 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhal- linnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, xxx- xx mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoiminta- neuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhtey- dessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutok- set.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvit- tavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenette- lyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimavi- ranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadus- ta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteu- tuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimi- seen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhem- min.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijäl- lä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irti- sanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uu- delleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulu- tukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1 enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2 enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuu- kausi mutta enintään neljä kuukautta;

3 enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkit- tävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

LOMAPALKKASOPIMUS 2005 (LIITE VI)

Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005)

30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seu- raavan työehtosopimuksen:

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton

jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosi-lomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työn- tekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnantajaliitossa, joka on ollut Teolli- suuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta las- kettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana ra- kennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.

Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen sopi- musalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tä- hän sopimukseen.

Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken lo- manmääräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmää- räytymisvuoden alusta.

2 §

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskitun- tiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työn- tekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopi- muksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) koh- dassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lo- mapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä	kerroin
2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0

11	79,2
12	86,4
13	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 §

Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työn- tekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokouk- seen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.

4 §

Voimaantulo

Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Am- mattiliittojen Keskus-järjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä loma- palkkasopimus.

Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovelletaan voimassa-oloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja loma- korvaukseen.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päät- tyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun men- nessä.

Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelä- män keskusliiton jäsen-liittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun

1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopi- muksen ulkopuolelle.

Helsingissä 21. maaliskuuta 2005

Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx

RYHMÄHENKIVAKUUTUS (LIITE VII)

Työehtosopimuksen 32 §:n mukaisen ryhmähenkivakuutuksen perusteella vakuutuk- senantaja maksaa vakuutetun kuoltua alla olevan taulukon mukaisen vakuutussumman. Vakuutuksen saamisen tarkemmat ehdot ilmenevät Työntekijäin ryhmähenkivakuutus- poolin vakuutusehdoista, jotka ovat voimassa 2020-2022.

1. Perussummat (€)

Vakuutetun ikä kuolin- hetkellä	Vakuutettu kuollut vuonna 2020 tai 2021
- 49	16 720
50	15 620
51	14 510
52	13 370
53	12 270
54	11 190
55	10 060
56	8 960
57	7 910
58	6 740
59	5 640
60 -	4 660

2. Lapsenosuus 7 540

3. Tapaturmakorotus

50 % leskenosuuden ja lapsenosuuden yhteismäärästä.

Lisätietoa ryhmähenkivakuutuksesta ja vakuutuksen perusteella maksettavat korvaussummat löytyvät osoitteesta: xxx.xxxx.xx

SAIRAUSAJAN PALKANMAKSUUN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET (LIITE VIII)

1 Yrityksen työterveyspalvelujen käyttö tulee olla ensisijaista

Työntekijän kyvyttömyys työn tekoon todetaan työehtosopimuksen 18 §:n mukai- sesti ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkä- rin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työ- terveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikois- lääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista. Jos sairauden laatu tai muu vastaava syy estää lääkärintodistuksen hankkimisen sairauden alkaessa, on se hankittava välittömästi esteen poistuttua.

2 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa kun työntekijä on hy- väksyttävästi selvittänyt sairausajan palkan maksamisen perusteet.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä

työterveyslääkärin tai muun nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi sen selvittä- miseksi, onko työntekijä sairauden vuoksi estynyt työtä tekemästä. Tällöin työnan- taja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvot- telujärjestyksen mukaisesti.

3 Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan

ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan sovelta- miseen.

Uusille työntekijöille on suositeltavaa jakaa asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on

sairauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa

etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.

4 Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään väärin, ei sairausajan palkkaa makseta. Väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapah- tuvaan työsopimuksen päättämiseen.

5 Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle viipymättä

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnan- tajan ilmoittamalle muulle henkilölle viipymättä.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla mahdollisimman var- haisessa vaiheessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolo- tapauksessa työt järjestetään.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnan- tajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jo- na ilmoitus on tehty.

6 Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia ja vaikeuk- sia työntekijän työhön sijoittamisessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainittujen ongelmien en- nalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

7 Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaoloja ennalta eh- käisevään toimintaan.

LAPSEN SAIRASTUMISESTA TYÖSSÄKÄYVILLE VANHEMMILLE AIHEUTUVA POISSA- OLO (LIITE IX)

1. Selvitys lapsen sairaudesta

Työehtosopimuksen 18 §:n 6 kohdassa tarkoitetun korvauksen maksamisen edel- lytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaadi- taan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksu- tun käytännön mukaan vaaditaan äidin tai isän omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi

tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi

2. Xxxxxxx poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi.

Edellytyksenä poissaololle on molempien vanhempien ansiotyössä olo. Lähtökoh- tana on, että vanhempien tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta sil- loin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, äiti tai isä voi itse jäädä hoitamaan lasta.

Poissaolotapauksissa lapsen vanhemmalta vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asu- vien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen äitiä, isää, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

3. Lapsi sairastuu kesken työpäivän

Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee

äidille tai isälle korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukai- sesti. Yleensä tämä merkitsee sitä,

että äiti tai isä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman ensimmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtosopimusten karenssiaikaa koskevia mää- räyksiä.

4. Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakoh- taiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuk-

sen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se ta- pahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa per- heessä. Myöskään vanhemman ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät kes- kenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

5. Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kah- den, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava ta- paus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuu- det ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jät- tää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.

6. Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen

Tämän soveltamisohjeen mukaiset poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

7. Yksinhuoltaja

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, jo- ka ilman erillistä asumus- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

8. Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä

Xxxxxx lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä si- ten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle van- hemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Täl- laisen palkallisen poissaolon pituus on se aika mikä kuluu edestakaiseen työmat- kaan.

KESKUSJÄRJESTÖJEN HOITOVAPAAN ANTAMISTA KOSKEVAT OHJEET (LIITE X)

1 Kokonaissuunnitelma

Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista vanhempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä. Tässä tarkoituksessa osapuolet laativat yhteisen lo- makemallin ilmoitusmenettelyn selkeyttämiseksi ja työsopimuslain mukaisten oi- keuksien varmistamiseksi. Lomakemallista käyvät ilmi keskeiset vanhempainlo- man ja hoitovapaan käyttöön liittyvät

seikat. Xxxxxxxxx käyttäen suositellaan tehtäväksi kirjallinen kokonaissuunnitel- ma, josta ilmenevät perheen suunnitelmat vanhempainloman, isyysloman ja hoi- tovapaan käytöstä. Mikäli lain mukainen perusteltu syy vaatii ennakkoilmoitukses- ta poikkeamista, uusi ilmoitus voidaan tehdä laissa säädettyjen määräaikojen puit- teissa.

2 Sairastuminen vanhempainloman tai hoitovapaan aikana

Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman tai hoito- vapaan ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä oman sai- rautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän työstä poissaolo työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainloma- tai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt.

3 Lomaltapaluuraha

Keskusjärjestöt toteavat, että työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi työehtosopi- musten lomaltapaluumääräyksiä sovellettaessa rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön lain tarkoittamassa ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin pe- rustellusta syystä tehdyn muutoksen

mukaisesti. Lomaltapaluuraha maksetaan VlomaL:n mukaisesti pidetyltä vuosilo- malta. Lomaltapaluurahan maksamisessa noudatetaan alakohtaisten työehtoso- pimusten määräyksiä.

4 Työnteko muualla vanhempainloman tai hoitovapaan aikana

Vanhempainloma tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitamiseen. Työskentely vapaan aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ett- ei lapsen hoito esty tai häiriinny.

Esimerkiksi iltatyö voi olla mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja lapsen hoito on järjestetty iltaisin.

TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ (LIITE XI)

Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä silloin, kun on tarvetta työaika- joustoihin.

Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen jousta- vasti yrityksen ja henkilöstön tarpeiden mukaan.

1. Järjestelmän käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. Sopimus on teh- tävä kirjallisesti. Tällöin tulee sopia myös rajat, joiden puitteissa työaikasaldo voi vaihdella.

Samoin tulee sopia, voiko työaikasaldo olla negatiivinen.

Työaikapankkiin voidaan siirtää säännöllisen työajan tasauserien lisäksi myös muita eriä siten kuin paikallisesti sovitaan.

Tehdyistä ylitöistä pankkiin voidaan siirtää perusosa tai korotusosa tai molemmat ylityön osat.

2. Vapaiden antaminen

Pankkiin kertyneiden vapaiden pitämisestä sovitaan paikallisesti. Työnantaja voi kuitenkin 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen ilmoittaa vapaiden antamisen ajan- kohdan.

Vapaat annetaan ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Pidetyt vapaat luetaan työs- säolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

Kertyneet vapaat on annettava 52 viikon aikana pankkiin

siirrosta. Ellei niitä ole annettu, korvataan ne tämän työehtosopimuksen periaat- teiden mukaisesti.

3. Palkanmaksu

Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan palkkaperuste sovitaan paikallisesti.

4. Sairaus

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua pankkivapaan pitämistä, ei pankkivapaa kulu. Jos työkyvyttömyys alkaa pankkivapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ei pidetä pankkivapaana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

5. Työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertyneiltä pitämättömiltä va- pailta yksinkertainen palkka, ellei

paikallisesti toisin sovita.

6. Työaikapankkijärjestelmän lakkaaminen

Sovittaessa työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia myös sopimuksen irtisano- misajasta tai määräajasta.

Järjestelmästä luovuttaessa maksetaan työaikapankkiin kertyneiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka, ellei paikallisesti toisin sovita. Paikallisesti sovitaan ajankohta,

johon mennessä työnantaja maksaa yksinkertaisen palkan kertyneiltä, mutta pi- tämättömiltä pankkivapailta.

Niin ikään sovitaan vastaavanlainen siirtymäaika, jonka kuluessa työntekijät mak- savat tai korvaavat lainatut työaikasaldot.

MÄÄRÄYKSET PALKANMAKSUSTA KUUKAUSIPALKKANA (LIITE XII)

1 § Soveltamisala

Paikallisesti voidaan sopia palkkojen määrittämisestä kuukausipalkkoina. Tällöin noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä, ellei paikallisesti toisin sovita. Näitä määräyksiä ei sovelleta aikaisemmin tehtyihin paikallisiin sopimuksiin, elleivät osapuolet nimenomaisesti siitä sovi.

2 §

Osa-aikaiset

Työajan ollessa lyhyempi kuin työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika, työkohtaiset kuukausipalkat määräytyvät työajan suhteessa työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan. Tämän sopimuksen mukaisen tuntijakajan asemesta jaka- jana käytetään keskimääräistä sovittua työaikaa kuukaudessa.

3 §

Työkohtaiset kuukausipalkat

Työkohtaiset kuukausipalkat ovat 1.6.2020 lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat (euroa/kk):

Pr 1	1561
Pr 2	1643
Pr 3	1734
Pr 4	1837
Pr 5	1970
Pr 6	2121
Pr 5a	2285
Pr 5b	2325
Pr 6a	2460
Pr 6b	2502
alle 18v	1441

Työkohtaiset kuukausipalkat ovat 1.5.2021 lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat (euroa/kk):

Pr 1	1583
Pr 2	1666
Pr 3	1759
Pr 4	1862
Pr 5	1998

Pr 6	2151
Pr 5a	2317
Pr 5b	2357
Pr 6a	2494
Pr 6b	2537
alle 18v	1462

Kuukausipalkka sisältää työajanlyhennyskorvauksen ja arkipyhäkorvauksen.

4 §

Ylityö- ja sunnuntaipalkan laskenta

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa tai sunnuntaikorotusta on peruspalkka laskettava siten, että

kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 169.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyn ylityön palkkaa laskettaessa käyte- tään kuukausipalkan jakajana lukua 161 ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä lukua 168.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon tuotanto- palkkiot, mutta ei vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa kor- vausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten ylityö- ja sunnun- taityökorotuksia.

5 §

Sairausajan palkka

Sairausajan palkkana maksetaan kuukausipalkka ilman vuorolisiä.

6 §

Osa-ajan palkka

1. Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin työntekijä on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan pois- saoloajalta palkkaa. Osa-ajan palkkaa sovelletaan myös laskettaessa matka-ajan palkka.

2. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta/päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisälty- vien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien/-päivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi asianomaiseen kuu- kauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Kuukausityöaika 2020- 2022

2020	Työpäiviä	Tunteja
Tammikuu	21	168
Helmikuu	20	160
Maaliskuu	22	176
Huhtikuu	20	160
Toukokuu	19	152
Kesäkuu	21	168
Heinäkuu	23	184
Elokuu	21	168
Syyskuu	22	176
Lokakuu	22	176
Marraskuu	21	168
Joulukuu	21	168
2021	Työpäiviä	Tunteja
Tammikuu	19	152
Helmikuu	20	160
Maaliskuu	23	184
Huhtikuu	20	160
Toukokuu	20	160
Kesäkuu	21	168
Heinäkuu	22	176
Elokuu	22	176
Syyskuu	22	176
Lokakuu	21	168
Marraskuu	22	176
Joulukuu (sisältää itsenäisyyspäivän)	22	176
2022	Työpäiviä	Tunteja
Tammikuu	20	160
Helmikuu	20	160

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laske- minen, että asianomainen työntekijä ei ole keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja

että toinen vapaapäivä on lauantai

7 §

Vuosilomapalkka ja lomaraha

1. Vuosilomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäivinä ellei paikal- lisesti ole toisin sovittu.

2. Työntekijälle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella las- kettu keskipäiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 3 luvun11 §:ssä säädetään. Kes- kipäiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sun- nuntaityökorotukset.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia paikallisesti, että säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan

loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät.

Milloin työntekijälle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamis- työstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman

aikana.

3. Päivä- ja kaksivuorotyössä luetaan työajan lyhentämisestä johtuvat työtuntijärjes- telmän mukaiset vapaapäivät työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa an- saittaessa. Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan vuosilomalain 2 luvun 7 §:n laskentatapaa.

4. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan

(= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja ker- rotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä. Ellei paikallisesti toisin sovita, maksetaan lomaraha kesäkuun palkanmaksun yhteydessä.

5. Vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan jakamalla kuukausi- palkka luvulla 25 ja kertomalla lomapäivien lukumäärällä.

8 § Palkanmaksupäivä

1 Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuna kiinteänä palkanmaksu- päivänä, jolloin palkan tulee olla nostettavissa työntekijän ilmoittamassa pankissa.

2 Mikäli palkanmaksupäivä ei ole pankin aukiolopäivä, tulee palkan olla työntekijän nostettavissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä aukiolopäivänä.

3 Palkanmaksupäivän ja -tavan muutoksesta sovitaan paikallisesti viimeistään kuu- kautta ennen muutoksen toimeenpanoa. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava viimeistään korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

9 §

Työajan lyhennyskorvaukset työsuhteen päättyessä

10 §

Milloin työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertyneitä vapaapäiviä vastaava palkka. Jos taas työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin nii- tä on kertynyt, on työnantaja oikeutettu pidättämään liikaa annettuja vapaapäiviä vastaavan palkan määrän lopputilistä.

Kuukausipalkkausjärjestelmän käyttöönotto

Sovittaessa kuukausipalkkausjärjestelmän käyttöönotosta

tulee samalla sopia menettelytavasta, jolla voidaan palata tuntipalkkaukseen. Jär- jestelmä voidaan sopia irtisanomisenvaraiseksi tai määräaikaiseksi.

Kuukausipalkkausjärjestelmään tulee pyrkiä siirtymään kustannusneutraalisti. Tar- vittaessa voidaan sopia ajankohdasta, jolloin kustannusten muutoksia tarkastel- laan ja järjestelmää tarpeen mukaan muutetaan. Mikäli siirrytään takaisin tunti- palkkoihin, tulee tämä tehdä kustannusneutraalisti.

Sovittaessa kuukausipalkkajärjestelmästä on myös sovittava menettelytavasta, jota noudatetaan, ettei työntekijän vuosiansiotaso laske lomapalkan laskenta- säännön muuttumisen vuoksi.

Osapuolet arvioivat seuraavien kertoimien johtavan mahdollisimman kustannus- neutraaliin lopputulokseen, kun sovitaan tuntipalkkojen muuttamiseksi kuukausi- palkaksi 1.2.2017 lähtien:

Yksi- ja kaksivuorotyö	174,59
Keskeytyvä kolmivuorotyö	176,99
Keskeytymätön kolmivuorotyö	182,50

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2020 – 2022 PALKANKO- ROTUSTEN SOVELTAMISOHJEET

2020

Palkkojen korottaminen ja uusien palkkaperusteiden laskeminen

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisesti voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, korotetaan palkkoja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.

Korotusta laskettaessa otetaan pohjaksi yleiskorotuksen voimaantuloa lähinnä edeltäneellä normaalilla palkanmaksukaudella säännölliseltä työajalta ilman mahdollisia vuorotyö- yms. lisiä saatu keskituntiansio, joka urakkatyöntekijöiden osalta määräytyy ao. urakkahinnoittelun perusteella.

Ellei yleiskorotuksen voimaantuloa lähinnä edeltänyt palkanmaksukausi anna luotettavaa ku- vaa keskituntiansiosta, lasketaan se pitemmältä ajanjaksolta, tarpeen vaatiessa kokonaiselta vuodelta.

Tuntipalkat, kokonaistuntipalkat ja niihin verrattavat

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2020 tai lähinnä sen jäl- keen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

Mikäli näin korotettu tuntipalkka jää alle ao. palkkaryhmän uuden työkohtaisen aikapalkan, korotetaan se uuden työkohtaisen aikapalkan suuruiseksi.

Suorat urakat

Urakkahinnoittelua korotetaan 1,3 %.

Prosenttikytkentäurakat

Ellei paikallisesti toisin sovita, korotetaan prosenttikytkentäurakoita 1,3 %. Tällöin on vielä tar- kistettava kytkentäprosentit siten, että niiden perusteella määräytyvät ja edellä selostetulla tavalla lasketut keskituntiansiot nousevat vähintään kyseisellä %:lla.

Osaurakat

Osaurakat korotetaan samaa periaatetta noudattaen kuin urakkahinnoittelutkin siten, että kes- kimääräinen tuntikohtainen korotus on vähintään kyseinen laskettu %. Korotus toimeenpan- naan siten, että sekä kiinteälle palkan osalle (aikapalkkaosuudelle) että liikkuvalle palkan osal- le (urakkapalkkaosuudelle) tulee sama prosentuaalinen korotus, ellei toisin sovita.

Ns. kireät urakat

Suosittelemme että jäsenyritykset uuden työehtosopimuksen voimaantulon yhteydessä toteut- tavat työehtosopimuskorotuksen ns. kireitten urakoitten osalta siten, ettei minkään urakkahin- noittelun uudesta ohjetuntipalkasta laskettu urakkavoitto urakkatyön osalta ilman perusteltua syytä jää alle 17 %, kun korotuksen laskenta- perusteena käytetään normaalia palkanmaksu- kautta.

Palkankorotuksen toteuttaminen 2021

Palkkoja korotetaan edellä kuvatuin periaattein.

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, korotetaan palkkoja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4 %.

Siirtoajan palkka

Tilapäisten siirtojen ajalta maksetaan aikapalkalla työskenteleville työntekijöille vakinaista tun- tipalkkaa kaksi viikkoa siirrosta lukien.

Urakkatyöntekijän siirtoajan palkan vähimmäismääräksi on tuntityön osalta sovittu 85 %. Tällä määräyksellä ei ole tarkoitus huonontaa aikaisemmin sovittua paikallista käytäntöä. Pääasias- sa urakkatyötä tekeväksi katsotaan työntekijä, jonka työajasta vähintään 50 % on suorituspal- kattua työtä.

Tässä kohdassa tarkoitetun pääasiassa urakkatyötä tekevän työntekijän aikaisempaa siirto- palkkaa ei kuitenkaan alenneta jos hän edelleen tekee pääasiassa urakkatyötä ja siirtopalkka esim. urakkatöiden pienemmän volyymin takia muuten olisi alempi kuin mitä se edellisen vuo- sipuoliskon aikana oli. Tämä ohje ei koske niitä henkilöitä joille ei enää pääsäännön mukaises- ti määritellä siirtopalkkaa esim. siksi että urakkatöiden volyymi on laskenut alle 50 %:n, tai että he ovat siirtyneet pysyvästi tekemään tuntityötä.

Document Metadata

Table of Contents

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata