VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2018–30.4.2020

VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2018–30.4.2020

KATTOLIITTO RAKENNUSLIITTO

VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2018–30.4.2020

ISBN 978-952-267-277-3

ISBN 978-952-267-278-0 (pdf)

Kustantaja: Rakennustieto Oy Taitto: DTPage Oy

Kirjapaino: Pieksänprint Oy, Pieksämäki 2018

SISÄLTÖ

Työehtosopimus ja allekirjoituspöytäkirjat	7	TES
Työajan lyhennyssopimus	40	TLS
Urakkahinnoittelu 2018–2020	45	UP
Urakkatyömääräykset	54	UP
Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla	60	RISS
Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työantajan välisestä yhteis- toiminnasta vedeneristysalan yrityksissä	65	TED
Koulutussopimus	75	KTS
Yleissopimus	79	YS
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus	81	UTS
Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä	83	AYM

Sisällysluettelo

Vedeneristysalan työehtosopimus 7

1 § Soveltamisala 7

2 § Työaika 7

3 § Työajan sijoitus 8

4 § Tauot 9

5 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö 9

6 § Vuorokausi- ja viikkolepo 9

7 § Hälytysluontoinen työ 10

8 § Työajan lyhennys 10

9 § Arkipyhäkorvaus 10

10 § Työpalkat 11

11 § Palkanmaksu 12

12 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen 13

13 § Päivittäiset matkakustannukset 14

14 § Sairausajan palkka 14

15 § Lääkärintarkastusten korvaaminen 21

16 § Ryhmähenkivakuutus 23

17 § Vuosiloma 23

18 § Vaate- ja ruokailusuoja 24

19 § Muita korvauksia 25

20 § Suojavarusteet 27

21 § Työterveyskortti 27

22 § Paikallinen sopiminen 28

23 § Vastuu sopimuksesta 28

24 § Riitaisuuksien ratkaisu 29

25 § Sopimuksen voimassaoloaika 29

26 § Sopimuskappaleet 29

TYÖEHTOSOPIMUS

TES

KATTOLIITTO RY:N JA RAKENNUSLIITTO RY:N VÄLILLÄ

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsen- ten kaikkia työntekijöitä, jotka tekevät vedeneristys- ja siihen liit- tyviä lämmöneristys- ja muita työtehtäviä ja sopimus on voimassa allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenten työmailla koko maassa.

2 § Työaika

1. Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja. Määräykset työajan pituudesta, yli-, sunnuntai- ja hätätyökorvauksista koskevat sekä tunti- että urakkapalkalla työskenteleviä.

2. Työviikko alkaa maanantaina. Säännöllinen työaika on enin- tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, mikäli alempana ei muuta ole sanottu.

3. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:ssä sanotulla tavalla jaksotyöksi.

4. Työaika voidaan sopia joustavaksi liittojen sopimalla tavalla.

5. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta taikka tuotanto- teknillisistä syistä jotakin työtä ole tehtävä silloinkin, kuten välttä- mättömät korjaustyöt, matkatöiden lopettaminen tai muu sellainen. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä sa- malla tai seuraavalla viikolla.

6. Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin arkipäiväksi sattuvan juhla- päivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia. Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, helatorstai- ja itsenäisyyden- päiväviikon lauantait sekä pääsiäisen ja joulun jälkeiset lauantait

ovat vapaapäiviä. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat va-

paapäiviä ellei tuotantoteknillisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

7. Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöi- den työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäi- vät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskelijoi- ta ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan sa- tunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilan- teissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuok- si ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mah- dollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovel- letaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla.

3 § Työajan sijoitus

1. Työvuorokauden lasketaan alkavan kello 00, kuitenkin siten, että työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli vuorokauden vaihteen katsotaan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.

2. Työaika alkaa tavanomaisesti kello 7.00.

3. Mikäli aloittamis- tai lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön taikka muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voi- daan säännöllinen työaika järjestää tavanomaisesta poikkeavasti.

4. Mikäli 3 kohdan järjestely toteutetaan muutoin kuin paikal- lisesti sopimalla, tulee ennen järjestelyn toimeenpanemista laatia työvuoroluettelo enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Työvuoro- luettelo annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään kolme päivää ennen sen käyttöönottamista. Muissa kuin edellä mainituissa tilan- teissa ei työvuoroluetteloa tarvitse laatia.

4 § Tauot

TES

1. Ruokailutauon pituudesta ja sijoituksesta voidaan sopia pai- kallisesti. Ellei mitään sovita, ruokailutauko kestää tunnin ja se on sijoitettava työvuoron puoliväliin. Ruokailutauko voi olla eri työn- tekijöillä eri aikaan.

2. Kahdeksantuntisen työvuoron sekä ensimmäisellä että toisel- la puoliskolla on 15 minuutin pituinen virkistystauko. Jatkettaessa tämän jälkeen työpäivää pidetään kahdeksan tunnin jälkeen ja työn jatkuessa kahden (2) tunnin välein 15 minuuttia kestävä virkistys- tauko. Virkistystauot luetaan työaikaan.

5 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö

1. Ylityötä on se työ, joka työnantajan esityksestä tehdään sään- nöllisen työajan lisäksi. Yli- ja hätätyöstä maksetaan kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta

(8) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

2. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka työ- aikalain 33 §:n mukaisesti.

6 § Vuorokausi- ja viikkolepo

1. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

2. Mikäli työtekijää on tarvittu tilapäisesti työhön hänen viikko- leponsa aikana eikä hänen säännöllistä työaikaansa ole vastaavasti lyhennetty seuraavan kalenteriviikon aikana, maksetaan työnteki- jälle tilapäiseen työhön käytetyltä ajalta hänen varsinaisen palk- kansa suuruinen erillinen korvaus.

7 § Hälytysluontoinen työ

Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytys- luontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahana kolmen (3) tunnin palkkaryhmittelyn mukainen tuntipalkka. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoa. (Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa.) Hälytys- tapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakus- tannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mu- kaan muuten siihen oikeus. Jos hälytystyön suoritus kestäisi alle tunnin, maksetaan siitä kuitenkin tunnin palkka.

8 § Työajan lyhennys

Vedeneristysalan osalta työajan lyhennys toteutetaan siten kuin siitä on sovittu tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa työajan lyhentämistä vedeneritysalalla koskevassa sopimuksessa.

9 § Arkipyhäkorvaus

1. Työntekijälle maksetaan loppiaiselta, pitkäperjantailta, toisel- ta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä ja uudenvuoden- päivältä arkipyhäkorvauksena jäljempänä mainituin edellytyksin palkkaryhmän 2 mukainen tuntipalkka hänen työtuntijärjestelmän- sä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi (6) viikkoa ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissalo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissa- oloihin.

2. Arkipyhäkorvaus suoritetaan muiden edellytysten vallitessa myös niissä tapauksissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan päivän poissaolo perustuu lomautukseen.

TES

3. Arkipyhäkorvaukseen muuten oikeutetulle työntekijälle suo- ritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Arki- pyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman ajalle sattuneilta arki- pyhiltä.

4. Työntekijä ei menetä oikeutta arkipyhäkorvaukseen, jos hän arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä myöhästyy, mikäli sen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poik- keava häiriö.

Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on ratkaistava tapauksittain ottaen huomioon kui- tenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivästys aiheuta arkipyhäkorvauk- sen menetystä.

5. Mikäli työntekijä on työssä pitkäperjantaina, toisena pääsiäis- päivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaatto- na, ensimmäisenä joulupäivänä tai uudenvuoden päivänä, makse- taan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstä, eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.

6. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain (laki itsenäi- syyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä 26.11. 1937/388) mukaisesti. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairau- tensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

10 § Työpalkat

1. Työpalkat maksetaan tämän sopimuksen perusteella.

2. Henkilökohtaisella tuntipalkalla tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa työntekijän palkkaryhmittelyn mukaista palkkaa.

3. Työaikana tapahtuvasta ammattiin liittyvästä koulutuksesta maksetaan palkkaryhmittelyn mukainen tuntipalkka.

4. Palkkaryhmittelyä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka noudattavat vedeneristysalan työehtosopimusta.

5. Palkkaryhmät ovat sopimuskaudella seuraavat:

1.6.2018 1.9.2019

Palkkaryhmä 1 10,22 € 10,52 €

• Harjoittelijat, opiskelijat

• Sääeste ja odotus työntekijän palkkaryhmästä riippumatta

Palkkaryhmä 2 12,79 € 13,09 €

• Alle 2 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät

• Alle 5 vuotta alalla olleet muut kuin vedeneristysalan työntekijät

• Kuivaus, tulitöiden jälkivartiointi, varastotyö, mittaus ja nostot palkkaryhmiin 2-4 kuuluville työntekijöille

• Matkat työaikana

Palkkaryhmä 3 14,86 € 15,16 €

• 2-10 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät

• Vähintään 5 vuotta alalla olleet muut kuin vedeneristysalan työntekijät

Palkkaryhmä 4 16,69 € 16,99 €

• Yli 10 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät ja yli 5 vuotta alalla olleet soveltuvan ammattitutkinnon suorittaneet vedeneristysalan työntekijät.

11 § Palkanmaksu

1. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai taikka, jos silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä.

2. Urakkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan palkanmaksu- kausittain – jos työnantaja ja työntekijä eivät toisin sovi – etuantia noin 90 % tehdyn työn arvosta. Sisälle jäänyt osa maksetaan heti, kun työ on valmis ja vastaanotettu.

Välimittaukset suoritetaan yhden (1) kuukauden ajanjaksoin, jolloin maksetaan tehdyn työn arvo kokonaisuudessaan.

Työkunnalle on annettava yhtenä (1) kappaleena selostus kun- kin tilikauden palkanlaskentaperusteista sekä kirjallinen selostus pohjalaskennasta.

3. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suo- messa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

4. Työnantajan antaessa lopputilin on palkka maksettava heti työsuhteen päätyttyä paitsi tehtäessä urakkatyötä, jolloin palkka on maksettava mittauksen jälkeisen päivän kuluessa.

TES

5. Kattoliitto ry:n jäsenyrityksissä voidaan sopia paikallisesti lopputilin maksamisesta seuraavan säännöllisen palkanmaksun yh- teydessä. Urakkatyössä lopputili maksetaan tällöin mittauksen jäl- keisen seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

12 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen

1. Jos työntekijä työnantajan pyynnöstä matkustaa työhön koti- paikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiin- sa, on työnantajan ennen matkan alkua selvitettävä mahdollisuus saada asunto asianomaisella paikkakunnalla ja sen lähistöllä sekä mikäli mahdollista varattava tarvittaessa työntekijälle asunto.

2. Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tar- koitetulta vuorokaudelta päivärahaa 42 €.1)

Päiväraha maksetaan myös matkapäiviltä, ensimmäiseltä mat- kapäivältä vain, jos matka alkaa ennen kello 12.00 päivällä.

Päiväraha maksetaan joka tilinmaksun yhteydessä eikä sitä mer- kitä palkaksi.

3. Työntekijälle maksetaan majoituskorvausta maksetun laskun mukaan enintään 48 €.1) Jos työntekijä ei esitä edellisessä kappa- leessa sanottua laskua, maksetaan hänelle päivärahan lisäksi yöpy- misrahaa kulloinkin korkein verohallituksen verottomaksi hyväk- symä määrä.

Jos työnantaja kustantaa työntekijälle asunnon, jonka työntekijä hyväksyy, ei majoituskorvausta eikä yöpymisrahaa makseta.

4. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja kaikki tarpeelliset matkakustannukset II luokassa, mat- katavarakustannukset sekä makuupaikkaliput II luokassa.

5. Työnantaja on velvollinen maksamaan joka viiden (5) viikon kuluttua työntekijän matkasta tämän kotipaikkakunnalle ja takaisin työpaikalle aiheutuvat kustannukset edellisen kohdan mukaisesti.

1) Verovapaiksi katsottavat matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskaudella määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

Sanotut kustannukset työnantaja on velvollinen maksamaan myös pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna työntekijälle tämän käydessä kotipaikkakunnallaan.

Jos työntekijä sairastuu komennuspaikkakunnalla ja lääkäri to- teaa hänet työkyvyttömäksi tai jos työntekijä lähtee vuosilomal- le, työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle edellisessä kohdassa sanotut kustannukset matkalta kotipaikkakunnalle.

6. Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle palkkaryhmittelyn mukaista, kuitenkin enintään palkkaryhmän 3 suurusta matka-ajan palkkaa vastaava korvaus matkatunneilta. Korvausta maksetaan, mikäli päivärahan maksamista koskevat edellytykset täyttyvät. Jos työntekijälle on järjestetty makuupaik- ka, ei matka-ajan palkkaa makseta kello 20.00–7.00 väliseltä ajalta.

7. Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan jokaisessa tapauksessa erikseen.

13 § Päivittäiset matkakustannukset

Työnantaja maksaa matkakustannukset julkista kulkuvälinet- tä käyttäen seuraavasti: Yrityksessä sovitusta 0-pisteestä lukien 4 km:n etäisyyden ulkopuolelta laskettu maksu julkista kulkuvälinettä käyttäen menon ja paluun osalta. Sitä vastaava korvaus maksetaan kaikille työntekijöille riippumatta heidän asuinpaikastaan.

Jos yhdensuuntainen matka työntekijän 0-pisteestä työnteke- mispaikalle on enemmän kuin 60 km, maksetaan 60 km ylittävältä matkan osalta matka-ajan palkkaa palkkaryhmän 1 mukaan.

Työnantaja maksaa päivärahaan oikeutetuille komennusmiehille matkustamiseen käytetyltä ajalta palkkaryhmittelyn mukaista, kui- tenkin enintään palkkaryhmän 3 suurusta matka-ajan palkkaa vas- taavan korvauksen matkatunneilta yli 30 km pituisista päivittäisistä yhdensuuntaisista matkoista.

Päivittäisiä matkakustannuksia koskevista määräyksistä voi- daan paikallisesti sopia toisin (pykälät 10, 12, 13 ja 19).

14 § Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksy- män selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi es- tynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen

sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä, enintään seuraavanpituisten ajanjaksojen työpäiviltä:

työsuhde on ennen työkyvyttömyyden ajanjakso alkua jatkunut yhdenjaksoisesti

TES

alle 2 viikkoa -

vähintään 2 viikkoa,

mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää

Jos työkyvyttömyys on jatkunut yli sairausvakuutuksen karens- siajan pituisen ajan (työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksän sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää), maksaa työnantaja sairausajan palkan myös ns. karenssipäivältä.

Karenssipäivä poistuu kun työntekijä on ollut yhdenjaksoisessa työsuhteessa vähintään kuusi kuukautta.

2. Edellä olevasta poiketen maksetaan työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä työnantajan työssä sattuneen tapaturman vuoksi, sairausajan palkka työsuhteen kestoajasta riippumatta ensimmäisestä sellaisesta sairauspäivästä alkaen, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

3. Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut enintään 30 päivää siitä päivästä, jolloin viimeksi suoritettiin sairauspäivä- rahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen heti ensimmäisenä täytenä sairau- den uusiutumispäivänä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jos työntekijän palkallinen työkyvyttömyysjakso ei aikai- semmin ole ehtinyt täyttyä. Sairausajan palkan maksamista jatke- taan tässä tapauksessa, kunnes edellä mainittu palkallinen ajanjakso on täyttynyt. Palkallisen ajanjakson ei sairauden uusituessa tarvitse olla yhdenjaksoinen.

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää sii- tä, jolloin on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai uusi sairaus, ta- pahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

4. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheut- taa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai sa- man työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

5. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toi- minnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuotta- muksella.

6. Sairausajan palkka lasketaan työntekijän kahdentoista (12) edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntiansi- on perusteella.

7. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatus- maksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työtekijäin eläke- lain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suo- ritettu, on työnantajalla oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoit- tamaan työnantajalle sairastumisestaan.

8. Milloin työpaikalla toimii sairausavustuskassa tai sairausva- kuutuslain alainen sairausvakuutuskassa, voi työnantaja toteuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolelta maksettavat avus- tukset, jotka työnantaja peittää kassalle suorittamillaan kannatus- maksuilla.

9. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän pykälän kohdan 1. mukaisen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäi- sestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta anne-

taan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys sekä että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kahden viikon ajan. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

TES

Saman sairauden johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamisek- si välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asu- misen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys.

10. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan palkka työvuoron loppuun. Palkka maksetaan tällöin tä- män pykälän 6 kohdan mukaisesti.

11. Jos työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston sai- rausvakuutuslain täytäntöönpanosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/04) 10 luvun 1 §:ssä tar- koitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Kohdassa 11 tarkoitettu oikeus on omaa tai aviopuolison lasta, ot- tolasta tai muuta lasta vanhemman tavoin tosiasiallisesti hoitavalla henkilöllä.

12. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvityksek- si lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairaus- poissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.

13. Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jak- saminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet

1. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella

Työkyvyttömyys todetaan työehtosopimuksen 14 §:n mukaisesti yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muun terveydenhuol- lon ammattilaisen antamalla todistuksella yrityksessä yhteisesti so- vitun käytännön mukaisesti.

2. Omailmoitusmenettely

Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kes- tävissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitusmenettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokaut- ta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoituk- seen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

• Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimiehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, pois- saolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

• Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työn- tekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työky- vyttömyyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

• Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana.

Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenette- lystä, paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

3. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvi- tyksen.

TES

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lää- kärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

4. Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäyttö tulee olla ensisijaista

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslää- kärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttä- vän syyn muun lääkärin käyttöön.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäi- syys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.

5. Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosop- imuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaa- maan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koske- vien määräysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairaus- poissolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositelta- vaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairaus- poissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

6. Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärin- käyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.

7. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esi- miehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suin- kin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään. Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkanmaksuvel- vollisuus aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.

8. Vapaa-ajan harrastuksen aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeamman asteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairaus- ajan palkkauskustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoit- tumisessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolen huomiota yllä mainit- tujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

9. Xxxxxxx tehdystä työstä aiheutunut työkyvyttömyys

Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheu- tunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansio- työstä.

10. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspois- saoloja ennalta ehkäisevään toimintaan.

15 § Lääkärintarkastusten korvaaminen

Lääkärintarkastukset

TES

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset. Työnantaja maksaa työn- tekijälle korvauksena ansion menetyksen lakisääteistä työterveys- huoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysy- mys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteily- laissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä nouda- tetaan lisäksi niissä terveydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yri- tyksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaadi- taan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämät- tömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 €.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

a) Perusedellytykset

(koskevat kaikkia b)-kohdan tapauksia)

1. Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hy- väksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintar- kastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

2. Muissa kuin tämän a)-kohdan kohdassa 1 tarkoitetuissa sai- rastumis- ja tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä va- raa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan

(esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ul- kopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida tehdä etukäteen, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.

5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta kos- kevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssi- päivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

6. Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

b) Erikoisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

1. Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokau- den kestäneen työkyvyttömyyden ajalta. Milloin työntekijä sairaus- oireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

2. Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suoritta- ma tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. sil- mälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

TES

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän la- boratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuk- sen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiet- tynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastuksen ja tutkimukset Saira- usvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

3. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset ansion menetyk- sestä suoritetaan samoin palkkaperustain kuin sairausajan.

16 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

17 § Vuosiloma

1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja vuosiloman pituus sekä vuosiloman antaminen määräytyvät vuosilomalain mukaan.

2. Eristysalan työntekijän lomapalkan ja -korvauksen määrä lo- maltapaluurahoineen on 18,5 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien.

Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mu- kaisesti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien lomapalkka ja xxxxxxxx määräytyy seuraavasti: Jokaiselta perhevapaan aikana kertyneelle lomapäivälle työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa palk- karyhmittelyn mukaisen tuntipalkkansa.

Esimerkki

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2,5 lomapäivää kuukau- dessa. 2,5 lomapäivää x tuntipalkka x 12 = kuukauden ajalta kertyvä lomarahan määrä.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perus- teella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.

Esimerkki

Kuukauden aikana on 21 työpäivää, josta työntekijä on ollut perhe- vapaalla 5. Lomarahana kyseisen kuukauden perhevapaalta makse- taan: 2,5 lomapäivää x palkkaryhmittelyn mukainen tuntipalkka x 12 x 5/21 (23,8 %).

Lomansa aikana eristysalan työssä olevien koululaisten ja opis- kelijoiden lomakorvauksen määrä on 14 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätä- työstä maksettu korvaus mukaan lukien.

3. Työntekijällä, joka työsuhteensa aikana on ollut työssä vä- hemmän kuin 14 päivää, ei kuitenkaan ole oikeutta lomakorvauk- seen, jos hän itse päättää työsuhteensa, vaikka hänelle olisi edelleen työtä tarjolla tai hänen työsuhteensa puretaan työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:n perusteella.

4. Xxxxxxxxx kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta makse- tusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräyty- misvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työ- päivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.

Lomarahaa alkaa kertyä edellä olevan määräyksen mukaisesti sairaus- ja tapaturma-ajalta 1.9.2013 tai sen jälkeen maksetusta pal- kasta.

18 § Vaate- ja ruokailusuoja

1. Jokaiselle vakinaiselle työpaikalle tai sen läheisyyteen on työnantajan varustettava työntekijän ruokailua ja vaatteiden sekä työkalujen säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat suojat, jotka tu- lee varustaa vedenpitävillä katoilla, lukollisilla ovilla ja seinillä. Suojat on työnantajan kustannuksella pidettävä puhtaina ja vartioi-

tuina, mikäli työmaille on vartiointi järjestetty, sekä kylmänä ja kosteana vuodenaikana vähintään 18 °C lämpöisinä.

TES

2. Jokaisella työpaikalla tulee työnantajan toimesta järjestää juomaveden saantia varten vesijohto taikka hanalla varustettu vesi- astia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyy- teen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

3. Työnantajan on pidettävä vakinaisella työpaikalla tarpeelli- set pesulaitteet. Työntekijälle on varattava 5 min. pesuaikaa ennen työajan päättymistä. Työnantaja järjestää pesuaineet peseytymistä varten.

4. Työnantaja vakuuttaa työntekijän vaatteet ja työkalut vakinai- sella työpaikalla.

5. Työnantajan työkalut ja tarvikkeet on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantaja luovuttaa eristäjälle kuukausittain 5 kappaletta veitsen- teriä sekä pakkelin ja veitsenvarren. Pakkeli ja veitsenvarsi luovute- taan työnantajalle takaisin työsuhteen päätyttyä.

6. Työnantajan toimesta järjestetään ensiapuvälineet jokaiselle työpaikalle.

19 § Muita korvauksia

1. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuval- le korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

3. Reservinharjoitusten ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa siten, että hän saa valtion maksaman reservipalkan kanssa täydet

palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka reserviläisinä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen.

4. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukau- den, on oikeus saada läheisen omaisensa hautauspäivä, mikäli se sattuu työpäiväksi, vapaapäiväksi ja saada siitä korvauksena palk- karyhmittelyn mukainen tuntipalkkansa 8 tunnilta.

Pöytäkirjamerkintä:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa ja samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhem- piaan, veljiään ja sisariaan ja aviopuolison vanhempia. Rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon.

5. Mikäli työntekijän silmälasit todisteellisesti rikkoutuvat kor- jauskelvottomiksi tai muutoin vahingoittuvat hänen työssään, työn- antaja korvaa rikkoutuneet silmälasit tai vastaa niiden korjauskus- tannuksista. Edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuusi (6) kuukautta. Mikäli työntekijä ei ole käyttänyt ko. työn mahdollisesti edellyttämiä suojavälineitä, silmä- laseja ei korvata.

6. Äitiysvapaa ja isyysvapaa:

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukaut- ta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pi- tuisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäi- viltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopi- muksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työsopimus- lain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alkamispäivästä lukien. Mikäli lapsi syntyy ennen laskettua aikaa, lapsen äiti tai isä ei menetä oikeuttaan edellä mainittuihin palkkaetuuksiin, mikäli kuusi kuukautta olisi täyttynyt laskettuun aikaan mennessä.

Isyysvapaa tulee voimaan 1.1.2009.

Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräk- käisinä työkausina 6.3.2008 jälkeen, lasketaan äitiys- ja isyysva- paan työssäoloehtoa laskettaessa peräkkäisten työkausien työsuh- teiden kestoajat yhteen.

TES

7. Työntekijälle, joka ei työskentele vakituisella työntekemis- paikalla, maksetaan päivittäin verovapaa ateriakorvaus verohallin- non päätöksen mukaisesti. Ateriakorvauksen maksaminen edel- lyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että työnantaja ei ole voinut järjestää hänelle työpaikkaruokailua. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on verohallinnon kulloinkin hyväksymä verova- paan ateriakorvauksen enimmäismäärä.

20 § Suojavarusteet

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta:

1. Suojalasit, suojakypärän ja siihen kiinnitettävät kuulosuojai- met sekä suojakypärän myssyn.

2. Yhden sadetakin ja -housut, mikäli työntekijän on työsken- neltävä sateessa ilman katosta tai muuta suojaa.

3. Vedeneristysalan työntekijöille kolme kertaa vuodessa työ- hön soveltuvat työvaatteet.

4. Suoja- tai turvajalkineet. Suoja- tai turvajalkineita annetaan yhdet vuodessa, ellei olosuhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perusteltua.

5. Työnantaja hankkii tarkkuutta vaativissa tehtävissä työsken- televille työn niin vaatiessa optisesti hiotut suojalasit, mikäli työter- veyshuolto on todennut ne tarpeelliseksi. Työnantaja hankkii opti- sesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muuten voida torjua.

6. Työntekijä huolehtii työnantajalta saamiensa varusteiden kunnosta ja luovuttaa ne työsuhteen päätyttyä työnantajalle.

21 § Työterveyskortti

Työnantajan on työsopimuksen solmimisen yhteydessä varmis- tettava, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveyskortti.

Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan rakennus- työmaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työnteki- jän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle.

22 § Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan Kattoliitto ry:hyn kuuluvissa vedeneristysalan yrityksissä paikal- lisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuk- sen määrittelemät henkilöstön edustajat.

Jos sopimisen kohteena oleva asia koskee työntekijöitä yleisesti, on asia sovittava luottamusmiehen kanssa.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano-

misaikaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajalta ole sovit- tu. Työntekijöitä yleisesti koskevan sopimuksen voi irtisanoa aina sopimuksen solmimiseen oikeutettu luottamusmies taikka tämän edustamien työntekijöiden enemmistö.

Työntekijöitä yleisesti koskeva sopimus on aina solmittava kir- jallisena. Työnantajan ja työntekijän välillä solmittu sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.

Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voi- massaolo muutoin on lakannut.

23 § Vastuu sopimuksesta

Allekirjoittaneet sopijapuolet eivät vastaa sellaisista rikkomuk- sista tätä sopimusta vastaan, joita ne järjestöinä eivät ole aiheut- taneet, mutta ovat kuitenkin velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimusta vastaan.

24 § Riitaisuuksien ratkaisu

1. Mikäli sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, neuvotellaan asiasta työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

TES

2. Mikäli yritystasolla asiaa ei saada sovittua, siirretään riitai- suus allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Osapuolet toimitta- vat liitoille yhteisesti allekirjoitetun neuvottelumuistion.

3. Asian jäädessä erimieliseksi liittojen välillä on kummallakin liitolla oikeus saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimuskausi astuu voimaan 1.5.2018. Sopimuskausi päättyy 30.4.2020.

26 § Sopimuskappaleet

Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista kumpikin sopijapuoli on saanut yhden kappaleen.

Helsingissä 1. kesäkuuta 2018 KATTOLIITTO ry RAKENNUSLIITTO ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSESTA 2018–2020

Aika: 1.6.2018

Paikka: Rakennusliitto ry, Helsinki Läsnä: Kattoliitto ry:stä

Xxxxx Xxxxxx Perttu Jauhiainen

Rakennusliitto ry:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx

1. Sopimuskausi ja työehtosopimusten voimaantulo

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.5.2018 ja päättyy 30.4.

2020.

2. Palkankorotukset sopimuskaudella

Vuosi 2018:

1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

• aikapalkkoja korotetaan 30 sentin suuruisella yleiskorotuk- sella

• taulukkopalkkoja korotetaan 30 senttiä

• suorituspalkkoja (urakka- ja tuotantopalkat) korotetaan 2,20%:lla

• keskeneräisiä urakoita korotetaan 30 senttiä urakan jäljellä oleville tunneille

• työntekijöiden edustajien erilliskorvausta korotetaan koko sopimuskaudelle 3,4%:lla

Vuosi 2019:

1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

• aikapalkkoja korotetaan 30 sentin suuruisella yleiskorotuk- sella

TES

• taulukkopalkkoja korotetaan 30 senttiä

• suorituspalkkoja (urakka- ja tuotantopalkat) korotetaan 2,50%:lla

• keskeneräisiä urakoita korotetaan 30 senttiä urakan jäljellä oleville tunneille

3. Muut työehtosopimuksen muutokset

3.1 Urakkahinnoittelu

Uudet urakkahinnat on kirjattu tämän työehtosopimuksen urak- kahinnoitteluun ja vedeneristysalan urakanlaskennan tulkintaoh- jeeseen.

Urakkahinnoittelun sisällön keskeiset muutokset ja tarkennukset.

• vesitiivissaumaliimaus tai hitsaus, piste ja vesitiivissaumalii- maus, pintakermikaistat 550 mm tai alle, salaojamaton asen- nus, ympäri eristettävä läpivienti 501-1000 mm korkeuteen ja perusmuurieristyksen yläreunan mekaanisen kiinnityksen hinnat sovittu erikseen ja ovat kiinteät koko sopimuskauden

• sokkelieristyksen kermityö ja tippapelti ei korotu sopimus- kauden aikana

3.2 Tekstimuutokset

Pintakermit ja yksikerroskatteet

• vanha teksti: puhdassaumatyö piste- ja saumahitsaten

• uusi teksti: piste- tai raita- ja saumahitsaus

Kaistat

• vanha teksti: kaistat leveys alle 34 cm

• uusi teksti: aluskermikaistat alle 350 mm

• vanha teksti: kaistat leveys yli 35 cm

• uusi teksti: aluskermikaistat 350-550 mm

Kaltevat pinnat

• Eristettävä pinta jyrkempi kuin 1:2, sovitaan erillinen hinta

Korotukset ja lisät perushintoihin

• vanha teksti: vaakatasossa oleva putki.

• uusi teksti: vaakatasossa oleva putki. Lisähintaa maksetaan räystään kermieristyksen yhteydessä, mikäli räystäs jatkuu kaiteen ulkopuolelle yli 300 mm

Lisähinnat

• vanha teksti: puu- tai betoniholkka

• uusi teksti: puu- tai betoni- tai bitumiholkka

3.3 Uudet hinnat

Kaistat

• pintakermikaistat 550 mm tai alle. sis leikkauksen. Ei koro- tusta sopimuskauden aikana

Kaltevat pinnat

• Eristettävä pinta jyrkempi kuin 1:2, sovitaan erillinen hinta

Ympäri eristettävä läpivienti

• 501-1000 mm korkeuteen. Ei korotusta sopimuskauden ai- kana

Laakerointimatot

• salaojamaton asennus, sis. leikkaus, rullan enimmäisleveys 2,5 m. Ei korotusta sopimuskauden aikana

Mekaaninen kiinnitys pystypinnoilla betoniin

• perusmuurieristyksen yläreunan mekaaninen kiinnitys beto- niin, valmiiksi rei’itetty lista. Ei korotusta sopimuskauden aikana

3.4 Poistetaan urakkahinnoittelusta

Lisähinnat (kevytsoratyö):

• sahaus työnantajan määräyksestä

Kiinnikkeiden asennus (lämmöneriste)

• kauttaaltaan kiinnitys bitumilla

4. Koko rakennusalaa koskevat yhteiset muutokset

4.1 Omailmoitusmenettely

TES

Korvataan työntekijän omaa ilmoitusta sairauspoissaoloista koskeva teksti seuraavalla tekstillä:

Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kes- tävissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitus -menettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokaut- ta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoituk- seen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

• Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimiehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, pois- saolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

• Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työn- tekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työky- vyttömyyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

• Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana.

Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenette- lystä, paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

4.2 Karenssipäivän edellytyksenä olevan työsuhteen pituus

Karenssipäivän poistumisen edellytyksenä oleva työsuhteen pi- tuus lyhennetään 6 kuukauteen.

4.3. Luottamushenkilöille annettavat tiedot

Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuu- tetulle tulee antaa tiedot toimialueellaan käytetystä työvoimasta aliurakoinnin ja vuokratyövoiman osalta kirjallisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä töiden alkaessa.

4.4 Tutustu työelämään ja tienaa –suositukset

Kaikilla työehtosopimusaloilla hyväksytään noudatettavaksi viimeistä keskusjärjestöjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.

4.5 Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoit- telupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes- kau- den ajan.

5. Muut sovitut asiat

Jatketaan 9.10.2015 allekirjoituspöytäkirjassa sovittuja asioita sopimuskauden loppuun seuraavasti:

5.1 Kulunseuranta ja valvonta

Osapuolten yhteinen kannanotto:

Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla

Verotusmenettelylaki ja Työturvallisuuslaki muuttuivat 1.7.2014. Muutokset koskevat erityisesti rakennusalaa. Päätoteuttaja on la- kimuutoksen myötä velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyö- maalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot Verohallinnolle. Jokaisen työmaan työnantajan on puolestaan ilmoitettava pääto- teuttajalle omien työntekijöidensä tiedot.

Lakimuutosten johdosta työmailla tullaan ottamaan yhä laajem- min käyttöön sähköisiä kulunvalvonta- ja -seurantavälineitä, joiden avulla sekä luetteloiden pitäminen että ilmoitusten teko helpottuu. Otettaessa työmaalla käyttöön sähköinen kulunvalvonta- ja seu-

rantajärjestelmä, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry toteavat seuraavaa:

Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvolli- suus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edel- lyttämät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työnte- kijöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämistä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnan- tajalta erillistä lupaa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerät-

tyjä tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

TES

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seu- rannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaal- la olevan työvoiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuu- tetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimi- alueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuu- luvat yhteistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn piiriin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun teknisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämisen periaatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että kulunvalvonnan ja kulunseurannan sekä työntekijöitä koskevi- en tietojen keräämisen periaatteista ja käytännöistä keskustellaan myös niissä yrityksissä, jotka kokonsa puolesta eivät kuulu YT-lain soveltamisalan piiriin.

Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mah- dollinen sähköinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeellisuus on harkittava erikseen. Työnte- kijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapumisensa ja pois- tumisensa sähköiseen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmään. Kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käytössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Verohallinnolle kerättävien tietojen kannalta tarpeellista.

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henkilökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niis- tä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaise- na palkanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yrityk- sessä käsitellään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseuran- nassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja alitusten suhteen.

5.2 Käytännöstä poikkeavat työajat

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöi- den työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäi- vät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskelijoi- ta ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan sa- tunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilan- teissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuok- si on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopi- muslain määrittelemällä tavalla.

5.3 Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällös- tä. (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja)

6. Vedeneristysalan työehtosopimuksen työryhmät

1. Urakkatyömääräyksiä selvittävä työryhmä

2. Tulityövartio

Rakennusliitto ry ja Kattoliitto ry perustavat työryhmän, joka selvittää olisiko tulityövartiointi poistettavissa taulukkopalkoista. Työryhmä selvittää nykyisen tulityövartiokäytännön vaikutuksen urakka-ansioon ja kuinka tulityövartion palkanmaksu olisi kan- nustavinta suorittaa. Selvitys tehdään 1.1.2019 mennessä. Ennen määräajan umpeutumista, osapuolet suosittelevat sopimaan asiasta paikallisesti.

7. Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton välille sovitut työryhmät

TES

Tämän työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat osallistumaan Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton välille perustettaviin työ- ryhmiin:

Paikallista sopimismahdollisuutta palkanmaksussa selvittävä työryhmä

Työryhmän tehtävä on selvittää mahdollisuus siirtyä paikal- lisesti sopien palkanmaksussa joko kerran kuukaudessa makset- tavaan palkkaan tai muuten palkanmaksuun liittyvän työmäärän helpottamiseen sopimalla aikaa vievien palkanmaksuvaiheiden keskittäminen vain kuukauden toiseen palkanmaksuun. Työryhmä ottaa työssään huomioon kansallisen tulorekisterin voimaantulon.

Työaikajoustojen mahdollisuutta selvittävä ja siihen liittyviä kokeiluja toimeenpaneva työryhmä

Osapuolet käynnistävät yhteisen työn tuottavuuden parantami- sen keinoja ja yrityskohtaisia kokeiluja sisältävän projektin. Pro- jektiin palkataan ulkopuolinen projektipäällikkö, jonka kustannuk- set jaetaan osapuolten (RL-RT) kesken tasan. Osapuolet nimittävät projektia varten ohjausryhmän, johon kumpikin osapuoli nimittää kolme jäsentä.

Projektin tarkoituksena on selvittää ja mitata kuinka paljon työn tuottavuutta voidaan parantaa, kun projektissa voidaan sopia työn kannalta parhaista työajoista yhdistelemällä erilaisia lain ja työehtosopimuksen sallimia työaikamuotoja kuten keskimääräistä työaikaa ja liukuvaa työaikaa sekä muista työhön liittyvistä me- nettelytavoista. Kokeilussa voidaan sopia työajoista ja työajoista johtuvista korvauksista vapaasti kuitenkin niin, että työntekijöille ei synny ylityö- tai sunnuntaityökorvausten menetyksiä. Työaikaa voidaan tasata korvaamalla pitkiä työaikoja vapaalla. Yli- tai sun- nuntaitöitä vapaalla korvattaessa otetaan huomioon ylityö- ja sun- nuntaikorotukset.

Kokeilussa voidaan selvittää millä tavalla erilaisilla digitaalisil- la välineillä voidaan parantaa työn tuottavuutta.

Projektista laaditaan 31.5.2019 mennessä väliraportti, jossa on otettava kantaa siihen, miten työn järjestelyillä voidaan parantaa työn tuottavuutta ja kuinka suuria tuottavuuden parannuksia työn ja työaikojen järjestelyllä voidaan saavuttaa.

Erilaisia kokeiluja järjestetään jäsenyritysten työmailla vähin- tään viisi kappaletta. Osapuolet seuraavat projektin edistymistä hallituksissaan säännöllisesti.

Osapuolet arvioivat, että työryhmätyöllä aikaansaaduilla tulok- silla voidaan parantaa alan tuottavuutta 1-5%

Koulutussopimukseen, oppisopimukseen ja digitaalisen työnvälitykseen liittyvä työryhmä

Osapuolet sopivat yhteistyöstä, jolla selvitetään rakennusalan kannalta parhaat tavat edistää rakennusalan toisen asteen koulu- tuksen ja työelämän yhteistyötä, rakennusalalle hakeutumista sekä toimivan digitaalisen työnvälityksen kehittämistä rakennusalalle.

Yhteistyön tiivistämisen myötä työehtosopimuksista poistetaan kuuden euron kokeilua koskevat määräykset.

8. Liitesopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia: So- pimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla (RISS), Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnanta- jan välisestä yhteistoiminnasta vedeneristysalan yrityksissä (TED), Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus (UTS), Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä (AYM), Koulutussopi- mus (KTS), Yleissopimus (YS), Työajan lyhennyssopimus (TLS) sekä 21.1.1994 päivättyä sopimusta vedeneristysalan työehtosopi- muksen allekirjoittamisesta ja täytäntöönpanosta.

Edellä mainitut sopimukset voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

9. Matkakustannukset

TES

Verovapaiksi katsottavat matkakustannusten korvaukset ja nii- den perusteet sopimuskaudella määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

10. Työajanlyhennyskorvauksen maksuajankohta

Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä maksettaisiin toimitet- tavissa lomautuksissa työajanlyhennyskorvaukset viimeisen pal- kanmaksun yhteydessä.

Allekirjoitukset

Rakennusliitto ry Kattoliitto ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx

TYÖAJAN LYHENNYS VEDENERISTYSALALLA

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäi- sen jälkeinen lauantai.

Tämän sopimuksen mukaisesta työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjeste- lyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäi- vät, kunnes vuonna 1988 ja myöhemmin toteutuvan työajan lyhen- nyksen yhteismäärä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt.

2. Työajan lyhennyksen määrä

Työajan lyhennyksen määrä on 12 päivää.

3. Työajan lyhennysvapaan antaminen

Työajan lyhennysvapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä työn- antajan määräämänä aikana. Lyhennysvapaata ei voi määrätä pidet- täväksi lomautuksen tai vuosiloman aikana.

Lyhennysvapaa annetaan 1.9.-30.4. välisenä aikana siten, että vähintään neljä (4) päivää annetaan 1.9.-31.12. välisenä aikana ja vähintään neljä (4) päivää 1.1.-30.4. välisenä aikana.

Lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämällä tavalla yk- sittäisinä vapaapäivinä tai useamman päivän jaksoissa.

Tulkintaohjeita:

Vedeneristysalan työajan lyhennyssopimuksen 3. kohdan mukaan työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia neljän työajan lyhen- nyspäivän pitämisestä muulloinkin kuin 1.9.-30.4. välisenä aikana.

4. Ilmoittaminen ja siirto

Työnantaja ilmoittaa vapaapäivien ajankohdan vähintään kaksi

(2) viikkoa ennen vapaan alkamista.

TLS

Mikäli työnantajan ilmoitettua vapaan ajankohdan käy ilmi, et- tä työnantajasta riippumattomista syistä vapaan antaminen ilmoi- tettuna ajankohtana siirtäisi suunniteltua työn valmistumista, voi työnantaja siirtää vapaata ilmoittamalla siitä viimeistään kaksi (2) päivää ennen vapaan alkamista. Vapaan alkamista voi siirtää enin- tään kahdella (2) viikolla.

Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muu- toin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroiksi päi- viksi vuosilomaa ansaittaessa. Tämän pykälän määräyksistä voi- daan sopia paikallisesti toisinkin.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Ansiokompensaationa työajan lyhennyksestä suoritetaan lyhen- nyskorvausta. Lyhennyskorvaus lasketaan työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyökorotus mukaan lukien.

Lyhennyskorvauksen suuruus on 4,8 % edellisessä kappaleessa mainitusta ansiosta. Edellä mainittu lyhennyskorvaus maksetaan työntekijälle vuosineljänneksittäin vuosineljänneksen vaihtumista seuraavan tilikauden tilinmaksun yhteydessä. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy kesken vuosineljänneksen, maksetaan hänelle em. lyhennyskorvaus lopputilin yhteydessä. Lomautustilanteissa työajanlyhennyskorvaus suositellaan maksettavaksi viimeisen pal- kanmaksun yhteydessä.

Lyhennyskorvauksesta maksetaan työehtosopimuksen 17 §:n mukainen lomapalkka ja -korvaus.

Lyhennyskorvauksen maksuajankohdasta voidaan sopia paikal- lisesti toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimisoikeus kos- kee vain niitä työnantajia, jotka ovat Kattoliitto ry:n jäseniä.

6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähin- tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan lyhennys- korvausta kuten työajanlyhennysjärjestelmään kuuluvillekin.

Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla.

Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa nou- dattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy nou- dattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvaus- ta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy.

Helsingissä 13.3.1995

KATTOLIITTO RY RAKENNUSLIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

SOPIMUS VEDENERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

TES

Aika 21.1.1994

Kokeiluluontoiset työehtosopimusmääräykset

Kokeiluluontoiset sopimusmääräykset kestävät nyt alkavan so- pimuskauden.

Kokonaishintaurakointikokeilu

Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia jonkin työkokonai- suuden tai sen osan tekemisestä kokonaishintaurakkana. Sopimuk- sesta tulee käydä ilmi, mitkä työvaiheet kuuluvat urakkaan. Urakan keskeytymiseen sovelletaan normaaleja urakan keskeytymisiä kos- kevia sääntöjä.

Sopimus tulee tehdä Kattoliito ry:n lomakkeella, jonka Raken- nusliitto on hyväksynyt käytettäväksi kokonaishintaurakkakau- poissa.

Tämä sopimuskokeilu koskee vain Kattoliito ry:n jäseniä.

Työaikajoustokokeilu

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siirtyvänsä keskimääräi- seen työaikaan siten, että säännöllinen työaika on enintään 10 tun- tia/vuorokausi ja 160 tuntia/neljä viikkoa.

Ylityökorotukset maksetaan siten, että em. säännöllisen vuoro- kautisen enimmäistyöajan ylittävistä tunneista maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Neljässä viikossa 160 tun- tia ylittävien tuntien, jotka eivät ole vuorokautista ylityötä, osalta maksetaan 32 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu palk- ka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Tämä sopimuskokeilu koskee vain Kattoliitto ry:n jäseniä. Työehtosopimukseen otettujen kokeiluluonteisten työaikamää-

räysten osalta liitot antavat yhteisiä soveltamisohjeita ja seuraavat

niiden toimeenpanoa.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei työntekijän työsopi- musta saa päättää sillä perusteella, että hän kieltäytyy siirtymästä kokeiluluonteisten työaikamääräysten piiriin. Tällä ei saa rajoittaa työnantajan irtisanomisoikeutta siitä, mitä on lain ja RISS:n mu- kaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikajoustoista tehtävä etukäteen työvuorolista.

URAKKAHINNOITTELU 2018–2020

Palkkaryhmät ovat sopimuskaudella seuraavat:

1.6.2018 1.6.2019

Palkkaryhmä 1 10,22 € 10,52 €

• Harjoittelijat, opiskelijat

• Sääeste ja odotus työntekijän palkkaryhmästä riippumatta

UP

Palkkaryhmä 2 12,79 € 13,09 €

• Alle 2 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät

• Alle 5 vuotta alalla olleet muut kuin vedeneristysalan työntekijät

• Kuivaus, tulitöiden jälkivartiointi, varastotyö, mittaus ja nos- tot palkkaryhmiin 2-4 kuuluville työntekijöille

• Matkat työaikana

Palkkaryhmä 3 14,86 € 15,16 €

• 2-10 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät

• Vähintään 5 vuotta alalla olleet muut kuin vedeneristysalan työntekijät

Palkkaryhmä 4 16,69 € 16,99 €

• Yli 10 vuotta alalla olleet vedeneristysalan työntekijät ja yli 5 vuotta alalla olleet soveltuvan ammattitutkinnon suorittaneet vedeneristysalan työntekijät.

VESIKATE JA VEDENERISTYS

Kosteuseristykset ja sivelyt €/m2	2018
Pinnan kaltevuus	0-1:4	Yli 1:4	Yli 1:2	Yli 1:1
Kylmät bitumiliuossivelyt	0,16	0,21	0,22	0,32
Kuumat bitumisivelyt	0,26	0,34	0,35	0,52
	2019
Kylmät bitumiliuossivelyt	0,16	0,21	0,23	0,33
Kuumat bitumisivelyt	0,26	0,34	0,36	0,53

Kermityöt €/m2	2018	2019
Aluskermit
vesitiivissaumaliimaus tai hitsaus	0,46	0,46
piste ja vesitiivissaumaliimaus	0,54	0,54
kauttaaltaan liimaten	0,63	0,64
piste- tai raita- ja saumahitsaus	0,63	0,65
kauttaaltaan hitsaus	0,75	0,77
Pintakermit ja yksikerroskatteet
puhdassaumatyö piste- tai raita- ja saumahitsaten	0,78	0,80
puhdas saumatyö kauttaaltaan liimaten tai hitsaten	0,88	0,91

Saneeraustyökorotus +12 % maksetaan ensimmäisen kermikerroksen asennushintaan asennettaessa vanhan katteen, sekä alle 30 mm aluslevyn päälle. Kermien painon ylit- täessä 5,6 kg/m2 kyse on hinnoittelemattomasta työstä.

Kattolaattakatteen asennus	2018	2018
Kattolaattakatteen asennus/räystäskaistan tai -palasten asennus kuuluu työhön €/m2	1,96	2,01
Harjapalasten asennus €/jm	0,64	0,65
Jiiri €/jm (haittahinta tuotteen asennusohjeen mukaisesta työtavasta, sisältää kittauksen ja laatan leikkauksen).	2,18	2,24

Peruutuslisä 50 %. Hinnoittelu koskee 1:2,5 kaltevuuteen saakka tehtäviä laattakattoja. Jyrkemmistä sovitaan erikseen.

Sokkelieristykset €/m2	2018	2019
Kermityöt	2,16	2,16
Eristelevytyöt	1,51	1,55

Kermityöt: koskee vähintään 50 m2 eristettävää pinta-alaa. Edellyttää eristystä normaal- illa työskentelykorkeudella ja kohteen erityispiirteet huomioiden. Ei sisällä telinetöitä.

Jos tehdään välitäytöllä, eikä työtä jatketa muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä täytön jälkeen välittömästi, maksetaan eristettävistä alle 50 m2 aloista aikapalkkaa, tai sovitaan erillinen urakka.

UP

Sokkelin eristyslevytyöt: sisältää kiinnityksen ja sahaustyöt. Eristeen paksuus enintään 150 mm. Hinta koskee yhtä eristyslevykerrosta, seuraavista kerroksista sovitaan erikseen.

Kaistat €/jm
Kaistat (sauma-, räystäs- ja harjakaista) sis. neliöt. 1)	2018	2019
Aluskermikaistat €/jm sis. neliöt alle 350 mm	0,45	0,46
Aluskermikaistat €/jm sis. neliöt 350-550 mm	0,57	0,58
Pintakermikaistat €/jm. Haittahinta sis. leikkaus alle tai tasan 550 mm	0,44	0,44
Kaistojen leikkaus työnantajan määräyksestä	0,13	0,13
Korotukset ja lisähinnat €/kpl	2018	2019
Kiinikkeiden päälle asennettavista, valmiiksi leikatuista enint. 0,12 m2 suuruisista kermipaloista maksetaan	0,14	0,14
Kaltevat pinnat (eristyksen tason pituus yli 100 cm)
Eristettävä pinta jyrkempi kuin 1:4	perushinta +30 %
Eristettävä pinta jyrkempi kuin 1:3	perushinta +40 %
Eristettävän pinnan ollessa jyrkempi kuin 1:1 sovelletaan seinähintaa
Eristettävän pinnan ollessa jyrkempi kuin 1:2 hinta sovitaan erikseen

1) Ei makseta työtapaan kuuluvista (esim. harjakaton päätyreuna). Maksetaan esim. Tippapeltien päälle asennettavasta kaistasta sekä betonielementtien saumakaistasta. Hinta sisältää pinta-alan.

Pinta-aloja ym. koskevat määräykset

1. Hinnoittelu edellyttää tasaista pintaa, jonka suuruus on vähintään 400 m2 ja kaltevuus enintään 1:4. Pinta-aloista 1–400 m2 makse- taan alla luetellut korotukset. Taulukko koskee kermitöiden mukaan laskettua pinta-alaa. Pienen työn lisä koskee €/ m2 hintoja ja mah- dolliset prosenttikorotukset kertaantuvat.

M2	Korotus perushintaan
1 – 50 Sovitaan erillinen urakkahinta tai tuntityö
50 – 100	50 %
100 – 200	25 %
200 – 400	10 %

2. Samassa rakennuksessa olevat yli 100 m2:n erilliset pinta-alat lasketaan yhteen, mikäli ne yhteenlaskettuina ylittävät 400 m2. Pin- ta-alat katsotaan erillisiksi, kun eristys selvästi katkeaa ja katkosväli on suurempi kuin 500 mm. Liikuntasauman ei kuitenkaan katsota katkaisevan eristystyötä, jos se muutoin eristetään yhteen. Alle 100 m2 erillisiä pinta-aloja ei missään tapauksessa voida laskea yhteen, vaikka katkos olisi pienempi kuin 500 mm.

3. 2 m2 pienempiä aukkoja ei miinusteta. Aukoiksi lasketaan myös seinästä ulkonevat porraskivet ja pilarit tai muut vastaavat.

Ulkoreunat ja nostot 1), 2) ja 3) €/jm	2018	2019
enint. 500 mm	0,79	0,81
yli 500 – 1000 mm	1,30	1,33
yli 1000 – 1500 mm	1,74	1,78

Perushinta kertaantuu asennettavien kermikerrosten lukumäärällä.

1) Hinta on kokonaishinta haitasta. Laskelmassa huomioitu holkat, leikkaus sekä kapea huopa

2) Reunan ja nostojen haittahinta ei sisällä pinta-alan mukaista hintaa

3) Reuna ja nostot mitataan kokonaispinta-alaan

Ympäri eristettävät läpiviennit enint. 2 m2, enint. 500 mm korkeuteen, €/kpl	2018	2019
kermikerros	4,02	4,12
501–1000 mm korkeuteen	4,45	4,45

Perushinta kertaantuu asennettavien kermikerrosten lukumäärällä. Alle 2 m2:n aukkoja ei vähennetä kokonaispinta-alasta.

UP

Yli 2 m2 aukko pystynoston hinnalla, vähennetään kokonaispinta-alasta.

Suojakiveykset (6 m välein valm. nostetuista kasoista) €/m2	2018	2019
Kiven levitys ja tasaus enint. 35 kg/m2	0,22	0,22
Kiven levitys ja tasaus enint. 45 kg/m2	0,25	0,25
Kiven levitys ja tasaus enint. 55 kg/m2	0,27	0,27

Höyrynsulut ja suodatinkankaat €/m2	2018	2019
Muovin, paperin tai suodatinkankaan levitys, leikkaus ja limitys alle 400 mm leikkauksineen. Kudosvahvisteisten muovien/suodatinkankaiden osalta mahd. leikkaukset eivät sisälly hintoihin.	0,15	0,15
Poimulevyn päälle levitettävä muovi	perushinta +10 %
Korotukset ja lisät perushintoihin €/jm	2018	2019
Vaakatasossa oleva putki	0,20	0,20
Laakerointimatot €/m2	2018	2019
Solumuovimattojen tai rullavillojen levitys, leikkaus ja pisteit- täin liimaus	0,28	0,29
Salaojamaton asennus sis. leikkaus. Rullan leveys enintään 2,5 m	0,30	0,30

Kattotarvikkeet €/kpl	2018	2019
Katto-, höyrysulku ja lattiakaivot sekä ulosheittäjät1)	7,36	7,54
Alipainetuulettimien ja läpivientitiivisteiden liittäminen kermien väliin1) (sis. klemmareiden ym. kiinnittämisen)	4,13	4,24
Tippakaivot	2,08	2,13

Kiinnityshinta sisältää laippojen kiinnittämisen kermien väliin sekä lisäkermin asennus n. 1 m2.

¹) Jos eri työryhmät tekevät eri työvaiheet, jaetaan korvaus siten, että alus- ja vahvistuskermin asentava työryhmä saa 2/3 urakkahinnasta ja pintakermin asentava 1/3.

Naulaukset €/jm	2018	2019
Käsinnaulaus	0,34	0,35
Naulaus huopanauloilla pysty- ja vaakapinnoille (n. 10 kpl/m)
Eristyslevytyöt €/m2/kerros	2018	2019
Levyn paksuus
0–60 mm	0,32	0,33
61–150 mm	0,50	0,51
151–210 mm	0,63	0,65
Lamellivilla / työ sisältää lamellivillan asennuksen sekä pehmeän villan asennuksen reunoilla ja läpivienneissä	0,96	0,98
Nostot seinälle 500–1000 mm, haittahinta €/jm	0,46	0,47
Eristyslevyjen sahaus €/jm	2018	2019
Levyn paksuus
0–60 mm	0,14	0,14
61–150 mm	0,19	0,20
151–210 mm	0,42	0,43
Lamellivilla	0,56	0,57
Kattokaivosyvennyksen teko €/kpl	4,44	4,55

Kiinnikkeiden asennus
Kiinnikkeet asennetaan yleensä alimman kermikerroksen piilosaumasta kermin ja mahd. lämpöeristekerroksen läpi.
Mekaaninen kiinnitys € / 10 kpl	2018	2019
Kiinnikkeen asennus puuhun	0,69	0,70
Eristeen paksuus yli 300 mm	0,76	0,77
Mekaaninen kiinnitys pystypinnoilla betoniin 10 kpl Perusmuurieristyksen yläreunan mekaaninen kiinnitys betoniin, valmiiksi rei’itetty lista.	3,00	3,00
Kiinnikkeen asennus poimulevyyn /
vanhan kermin läpi lämmöneristyslevyyn1)	1,05	1,08
Eristeen paksuus yli 300 mm	1,15	1,18
Kiinnikkeen asennus betoniin	1,60	1,64
Eristeen paksuus yli 300 mm	1,76	1,80
Bitumikiinnitys €/m2
Pistekiinnitys bitumilla	0,13	0,13

UP

1) Mahdollisen esireiän poraaminen ei kuulu hintaan ja siitä on sovittava erikseen.

KEVYTSORA- JA PINTALAATTATYÖT

1. Xxxxxxxxxx vastaanotto, levitys ja tasaustyöt. Kevytsoran keski- paksuuden edellytetään olevan 500 mm.

Työn kuvaus:

– Xxxxxx vastaanotto ja purkaus työtasolle työn edistymisen mu- kaan.

– Tasaus ja kaltevuuksien teko korkomerkkien tai ohjuririmojen mukaan, linjalaudalla.

2. Betonimassan vastaanotto ja vedeneristyksen alustan paksuus 30-50 mm, teko puuhierrettynä.

Työn kuvaus:

– Xxxxxx vastaanotto ja purkaus työtasolla työn edistymisen mu- kaan suojalevyä apuna käyttäen, tai valukangas levitettynä valun alle koko katon alueelle; betonimassan nostoon käytettävä nos- tolaatikkoa, jossa avattava luukku tai vastaava.

– Levitys, tasaus ja kaltevuuksien teko korkomerkkien tai ohjuriri- mojen mukaan; lapiolla ja linjalaudalla.

– Xxxxxx xxxx; hierrinlaudalla.

– Sisältää kattokaivot, putket ja tartunnat.

3. Kevytsorabetonilaattojen vastaanotto ja asennus, laattojen koko 0,15-0,30 m2, ja paksuus enintään 80 mm.

Työn kuvaus:

– Xxxxxx vastaanotto ja purkaus työtasolla työn edistymisen mu- kaan; rakennusnosturi tai vastaava apuvälineineen.

– Laattojen asennus tehdään tasoon korkomerkkien tai ohjuriri- mojen mukaan sekä määrättyyn limitykseen, mikäli se laattojen mittatarkkuudesta johtuen on mahdollista; tarkoitukseen sopiva linjalauta.

– Läpivientijuurien betonointi ja konesahaus.

Mikäli kaltevuuksien teko ei ilman välikorkomerkkejä ole mahdol- lista, antaa välikorkomerkit työnantaja. Ko. tavalla menetellään sil- loin kun yhdensuuntaisen kaltevuuden mitta on kaltevuuden suun- taan suurempi kuin 15 m, tai työ muutoin on esim. esteistä johtuen poikkeuksellisen vaikea. Pienehköjä jälkitöitä tehtäessä voi nosto tapahtua myös ko. kohdissa esitetyistä poikkeavalla tarkoitukseen sopivalla astialla.

Urakkahinnoittelu €/m2	2018	2019
Kevytsoratyö ja valu	1,61	1,65
Kevytsoratyö ja betonilaatat	1,83	1,88
Kevytsorakallistukset (keskipaksuus enintään 200 mm)	1,13	1,16
Betonista tehdyt kallistukset (keskipaksuus enintään 100 mm)	1,11	1,16

Kallitushinnat koskevat uudis- ja saneerauskohteita.

Jos kevytsoran (LECA) keskivahvuus on enemmän kuin 500 mm, maksetaan perushin- taa 1 sentti alkavaa 10 millimetriä kohti. Keskivahvuus lasketaan seuraavasti: levitetty ja tasoitettu kuutiomäärä jaetaan tehdyllä pinta-alamäärällä.

Lisähinnat €/jm	2018	2019
Puu-, bitumi- tai betoniholkka	0,37	0,38
Alle 2 m² aukoista maksetaan kpl hinta sisältää riman sahauksen ja asennuksen	2,24	2,30
TT-laatan saumapelti, kevyt kiinnitys	0,27	0,28
Tippapelti1)	1,26	1,26
Kattokaivosyvennyksen teko betonimassasta €/kpl	3,57	3,66

1) Kiinnitys ruuvaten tai naulaten. Ei sisällä kaarevia pintoja. Hinta sisältää nurkat yhdestä peilistä ilman pokkauksia.

Korjaustyöt

Tehtäessä tämän sopimuksen määrittelemiä töitä korjaustöinä tun- tipalkalla maksetaan tähän työhön käytetyltä ajalta palkkaryhmitte- lyn mukainen tuntipalkka.

Kuivaustyöt

Työntekijän joutuessa kuivaamaan sateen jälkeen tai muusta syystä kosteata tai märkää työaluetta maksetaan tähän työhön käytetyltä ajalta palkkaryhmä 2 mukainen tuntipalkka (ks. s. 12). Samoin mak- setaan nostoista ja varastotöistä.

Tulityölupa

UP

Tulityöluvan täyttää ja allekirjoittavat työntekijä ja työnjohtaja työn- antajan edustajana.

Muut hinnoitellut työt €/jm	2018	2019
Valmiskaiteiden asennus	1,31	1,34
Ulkoreunan korotus viistekoolinki (sahaus, kiinnitys ja kulmat, ei verkkoja)	0,87	0,89
Ulkoreunan korotus viistekoolinki + kapula (sahaus, kiinnitys ja kulmat, ei verkkoja)	1,49	1,53
Räystäspeltien poisto (roskalavalle)	0,75	0,76
Kattokaivon laipan puhdistus ja uuden liitos €/kpl	13,62	13,96
Tyvikartion, alipainetuulettimen poisto €/kpl	2,48	2,54
Laipan teko kermistä (maks. 300 mm) €/kpl	6,19	6,35
Aukkojen juuripeltien poisto alle 2 m2 piipuista €/kpl	3,71	3,81

Tulitöiden jälkivartiointi

Tulitöiden jälkivartioaikana tehdään ensisijaisesti urakkaan kuulu- via töitä, mikäli niitä ei ole maksetaan palkkaryhmiin 2-4 kuuluvalle jälkivartiointia suorittavalle työntekijälle palkkaryhmän 2 mukaista tuntipalkkaa (ks. s. 12). Yli tunnin kestävästä tulitöiden jälkivartioin- nista maksettavasta palkasta sovitaan erikseen.

URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET

1. Työt suoritetaan joko urakka- tai tuntipalkalla. Kaikki hinnoi- tellut työt suoritetaan urakkatyönä, ellei siihen ole teknistä estettä. Sellaisista töistä, joista tähän sopimukseen liittyvässä hinnoittelus- sa ei ole mainintaa, saavat työnantajat ja -tekijät keskenään sopia, mutta urakkahinnan on oltava sellainen, että se antaa hinnoiteltujen töiden kanssa yhdenmukaisen tason. Sopimus on tällöin tehtävä to- distetusti.

Kumibitumiliimaus on hinnoittelematon työ, jos on nähtävissä, että kumibitumiliimauksella ei päästä yhdenmukaiseen tasoon kuin puhalletulla bitumilla liimattaessa. Urakkahinnasta on tällöin so- vittava ennen töiden aloittamista.

2. Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu odottamaan työ- aineita tai muuten hänestä itsestään riippumattomista syistä joutuu olemaan työttömänä, on hänelle sinä aikana järjestettävä muuta hä- nen ammattiaan vastaavaa urakka- tai tuntityötä. Tältä ajalta hänel- le maksetaan urakkapalkka tai hänen henkilökohtainen tuntipalk- kansa palkkaryhmittelyn mukaan, joka maksetaan myös urakan yhteydessä ja aikana tehdystä tuntityöstä.

Ellei muuta työtä voida järjestää, maksetaan odotusajalta palk- karyhmän 1 mukainen tuntipalkka.

3. Kun urakkasopimus on purettu ja työtä joutuu uusi työkunta jatkamaan, voidaan urakkahinnasta sopia erikseen, jos jäljelle jää- nyt työ jostakin syystä on jäänyt suhteettoman huonoansioiseksi tai erikoisen hyväansioiseksi. Jos työn seisaus kestää enemmän kuin kolme (3) päivää, voidaan työsopimus jommankumman vaatimuk- sesta purkaa. Täksi kolmen (3) päivän ajaksi on järjestettäväksi muuta työtä tai maksettava odotusajan palkka.

4. Urakkatyön mittaus suoritetaan työnantajan tai hänen edusta- jansa kesken edeltä käsin sovittuna ajankohtana. Mittauksessa on mukana ainoastaan välttämätön henkilökunta, joka saa palkkaryh- män 2 mukaisen tuntipalkan.

5. Urakkatyössä on palkkaryhmän 3 mukainen tuntipalkka taattu.

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös työkokonaisuuden tai sen osan tekemisestä kokonaishintaurakkana. Sopimuksesta tu- lee käydä ilmi, mitkä työvaiheet kuuluvat urakkaan. Urakan kes- keytymiseen sovelletaan normaaleja urakan keskeytymistä koske- via sääntöjä.

Sopimus tulee tehdä Kattoliitto ry:n lomakkeelle, jonka Raken- nusliitto ry on hyväksynyt käytettäväksi kokonaishintaurakoissa.

Tämä sopimusehto koskee vain Kattoliitto ry:n jäseniä.

UP

Selventävät ohjeet ja määräykset

1. Työkohteen eristettävään kuntoon saattaminen kuuluu työn- antajalle.

Urakkahintoihin sisältyy kuitenkin eristettävän pinnan pieneh- köt jälkilakaisut ennen työn aloitusta ja valmiin pinnan jälkilakaisu, sekä roskien, materiaalien, työvälineiden ja tarvikkeiden kokoami- nen alaslaskukuntoon alaslaskupaikan kohdalle.

2. Hinnoittelu sisältää bitumin pakkauspäällysteen poistamisen ja bitumin kuumentamisen bitumikeittimessä.

3. Mikäli työ tapahtuu katoilla ja kerroksissa, maksetaan erik- seen tavaroiden siirroista nostopaikalle sekä nostolaitteiden asen- nuksesta.

Urakkahintaan kuuluu tavaran vastaanotto nosturia apuna käyt- täen. Xxxxxxx vastaanotto työpisteeseen ja jakaminen etenemisen mukaan enintään 30 metrin matkan.

Tavaran nostosta maksetaan kuitenkin erikseen palkkaryhmän 2 mukainen tuntipalkka ns. alamiehelle (-ille) ja/tai merkinantajalle. Työryhmä jakaa sopimallaan tavalla tehdyt nostotyötunnit.

Työskentelyä varten tarvittavien telineiden ja kaiteiden asen- nuksesta ja purkamisesta maksetaan erikseen. Työnantaja asettaa nostoissa käytettäväksi tarkoituksenmukaiset nostolaitteet.

4. Työntekijä on velvollinen käyttämään työnantajan työkohtee- seen hankkimia kaiteita ym. työturvallisuusvälineitä ja noudatta- maan työturvallisuusmääräyksiä.

5. Mikäli tavaran siirto nostopaikalta työpaikalle on pitkän vä- limatkan tai muun syyn takia erityisen hankalaa, maksetaan siitä palkkaryhmittelyn mukaan.

Siirto nostopaikalta työpaikalle katsotaan erityisen hankalaksi, jos kantomatkan keskimääräinen pituus on yli 30 m tai jos matkalla on tasoeroja tai niihin verrattavia esteitä. Keskimääräisellä etäi- syydellä tarkoitetaan etäisyyttä nostopaikalta koko eristettävän alu- een painopisteeseen, mikä suorakaiteen muotoisessa pinnassa on lävistäjien leikkauspiste.

URAKKAPALKKAUKSEN TULKINTOJA SELVENTÄVÄT KUVAT

Kuva 1. Saneeraustyö, korotettu räystäs, 1-kermikate.

Kuva 2. Saneeraustyö, korotettu räystäs, 2-kermikate.

UP

Kuva 3. Saneeraustyö, korotettu räystäs, 3-kermikate.

Kuva 4. Räystäs, 1-kermikate.

Kuva 5. Räystäs, 2-kermikate.

Kuva 6. Räystäs, 3-kermikate.

Kuva 7. Seinällenosto, 1-kermikate.

Kuxx 0. Seinällenosto, 2-kermikate.

UP

Kuva 9. Seinällenosto, 3-kermikate.

Kuva 10. Kattokaivo. Kaivon tulee olla vähintään 20 mm muuta kattopintaa alempana.

15 cm

1 tasausleikkaus

Sirotteellinen pintakermi

a)

Sirotteellinen pintakermi

b) 1+1 tasausleikkaus

Jos halkaistaan, suoritetaan 1 leikkausmaksu

Kuva 11. a- ja b-kohtien leikkaustöistä leikkausmaksu erikseen.

RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO KATTOLIITTO

LATTIAPÄÄLLYSTEYHDISTYS SUOMEN MAALARIMESTARILIITTO RAKENNUSLIITTO

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneris- tys-, lattianpäällystys-, maalaus- ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatet- tavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintame- nettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

1 § Koeaika

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuu- kautta, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 lu- vun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työ- sopimuksen kestoajasta.

Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tu- lee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavan kaltaisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.

2 § Lomauttaminen

1. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen.

2. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää ker- ran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lo- mautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lo- mautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

4. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautus- sopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän so- pimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

3 § Irtisanominen

RISS

1. Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vähin- tään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä irtisanomisaika enintään 2 vuotta 2 viikkoa

yli 2 mutta enintään 4 vuotta 4 viikkoa

yli 4 mutta enintään 8 vuotta 8 viikkoa

yli 8 mutta enintään 12 vuotta 12 viikkoa

yli 12 vuotta 16 viikkoa

2. Työntekijän irtisanomisaika on 5 työpäivää.

3. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn val- mistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisanomisil- moitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaa- miseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

4. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 180 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 6 §:n mu- kaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähettää työntekijälle il-

moitus 180 päivän määräajan kuluttua. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palk- kaan siltä osin kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla ehdollisesta irtisanomisesta ilmoitettiin. Ehdollisesti irtisanot- tujen kohdalla voidaan paikallisesti sopien poiketa alle kahden vii- kon tilapäisen työn tarjoamisvelvollisuudesta lomautusaikana.

5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta tai irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

4 § Työkunnat

1. Xxxxxxx määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa joudutaan sanotun työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työnan- tajan tulee ilmoittaa työkunnan vähentämisestä ja vähennettävien lukumäärä ainakin 2 päivää ennen vähentämistä työkunnalle. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työn- tekijät lähinnä työkuntaa viimeksi tulleiden joukosta.

2. Työnantajan on esitettävä työkunnan jäseniksi työntarjoamis- tai takaisinottovelvoitteen piirissä olevia työntekijöitä. Työntarjoa- mis- tai takaisinottovelvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa, jos työkunta pitää poikkeamista tarkoituksenmukaisena työkunnan muotoutumisesta johtuvan tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi.

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatar- peen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpan- tavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet perusteet, vaikutuk- set ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 lu- vun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toimin- nasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pää- sääntöisesti useassa työkohteessa.

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajan velvollisuus tarjota työstä toistaiseksi voimas- saolevassa työsuhteessa olevalle (myös lomautetulla) rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

RISS

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka teke- miseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuk- sensa ja -kykynsä huomioon ottaen, rakennusalan luonteeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan velvollisuus tarjota työtä työllistämisehtojen asettami- en rajoitusten mukaisesti.

3. Jos alaurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksuky- vyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa alaurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät määräaikaiseen työsuhteeseen suoritta- maan ko. työ valmiiksi omiin työntekijöihin kohdistuvan työntar- joamisvelvoitteen tai 7 §:n mukaisen takaisinottovelvoitteen sitä estämättä.

7 § Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinotto- velvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työnte- kijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkohteesta.

8 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamus- ta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellais- ten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingon- korvausta, korvausta tai hyvitystä.

9 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan samanaikai- sesti työsopimuslain (HE157/2000) voimaantulon kanssa.

2. Tämä sopimus voidaan irtisanoa 1 kuukauden irtisanomis- ajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 18. päivänä 2000

RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO KATTOLIITTO LATTIAPÄÄLLYSTEYHDISTYS SUOMEN MAALARIMESTARILIITTO RAKENNUSLIITTO

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA VEDENERISTYSALAN YRITYKSISSÄ

Johdanto

Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työsuh- teiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yrityksen kilpai- lukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.

Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työsuoje- lutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan parhaiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.

TED

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimie- lisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpitämi- nen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työn- tekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä vedeneristysalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoimintaa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yrityksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoimintaa sikäli, kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistyöstä.

Työturvallisuuslain 43 a §:n nojalla pääurakoitsija, tai ellei työ- maalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, raken- nuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (pääto- teuttaja) on velvollinen huolehtimaan työsuojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla.

Siltä osin, kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu, nouda- tetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa

lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvontalakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.

1 § Työnantajan edustajat

Työantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteis- työssä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

2 § Työntekijöiden edustajat

1. Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työnte- kijöiden edustus. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen pääluottamusmiehen ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun.

2. Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin tai jo- ka toimii muuten laajalla maantieteellisellä alueella, voidaan pai- kallisesti sopia valittavaksi pääluottamusmiehen ja yrityskohtaisen työsuojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta myös alueellinen pääluotta- musmies ja työsuojeluvaltuutettu.

3. Yrityksen pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä alueellisena pääluottamusmiehenä ja alueellisena työsuojelu- valtuutettuna voi toimia sama henkilö.

4. Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimihenki- löt mukaan luettuna taikka jossa työskentelee yhtäaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, on aina valittava työsuojelu- valtuutettu.

Tämän sopimuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan ensisi- jaisesti yritystä. Mikäli yritys toimii laajalla maantieteellisellä alu- eella tai jos se muuten on työsuojelun kannalta tarkoituksenmu- kaista, työpaikaksi katsotaan rajoitetumpikin alue kuten yrityksen piirikonttori, alueyksikkö tai jokin muu alueellinen toimipaikka tai pitempikestoinen työkohde, jossa säännönmukaisesti työskentelee vähintään viisi (5) työntekijää.

Monitoimialayrityksessä edellä tarkoitettu määräytyy siten, että tässä sopimuksessa tarkoitetun yhden alan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toiminnoista erillään olevan kokonaisuuden, ellei paikallisesti toisin sovita.

5. Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varamiehet. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varamiestä.

3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1. Pääluottamusmieheksi yritykseen tai sovitulle alueelle voi- daan valita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt edusta- mansa alan ja yrityksen olosuhteisiin.

2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yrityksessä työssä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi sovitulle alueelle toiminta-alueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työsuojeluval- tuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva henkilö.

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toi- mialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.

TED

2. Alueellisen pääluottamusmiehen ja alueellisen työsuojeluval- tuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toimikausi on kaksi vuotta.

3. Työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimialueena on ao. työ- paikka ja toimikausi kestää enintään kaksi vuotta.

4. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa varamies hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain esteen ajan. Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoitamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

5 § Työntekijöiden edustajien valinta

1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnan- tajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, sovitulla toi- mialueella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työntekijöistä.

2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimitta- miseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.

3. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, toimialueen tai työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työn- tekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.

5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki valittavan luottamushenkilön toimialueeseen kuuluvat työntekijät ja ehdokas- asettelulle on varattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vä- hintään 7 päivää.

6. Yrityksen, alueen tai työpaikan työntekijät voivat halutessaan järjestää edustajan vaalin myös edellä mainittuja määräaikoja nou- dattamatta.

7. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä ollessa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle.

6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät

Pääluottamusmies

• toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpoli- tiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälit- täjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

• edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa pai- kallisessa sopimisessa

• valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudatta- mista sekä työrauhaa

• on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvot- telujärjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammatti- osastoihin ja alueorganisaatioon.

Alueellinen pääluottamusmies

• suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella.

Yrityksen työsuojeluvaltuutettu

• edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoimin- nassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tie- donvälittäjänä työsuojeluun liittyvissä asioissa

• tutustuu yrityksen työkohteiden työsuojeluun liittyviin suun- nitelmiin

• seuraa yrityksen työterveyshuoltoa

• on yhteyshenkilö mahdollisten työpaikkojen työsuojeluval- tuutettujen välillä

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluval- tuutetulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu mah- dollisen alueellisen tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun toi- menkuvaan.

Alueellinen työsuojeluvaltuutettu

• suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuutetul- le kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella.

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työpaikan työ- suojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä.

TED

7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

1. Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjes- tetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään. Vapaa-ajan tarve määräytyy yrityksen työntekijäin keski- määräisestä lukumäärästä sekä siitä kuinka paljon pääluottamus- miehen on osallistuttava urakkamittauksiin ja selvityksiin.

2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa pääluottamusmie- hen tehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa pääluottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

3. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, työsuojeluval- tuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan siten, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä kerro- taan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapau- tuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona.

4. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edustaja menettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.

5. Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa so- vittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauksesta ei ole sovittu.

6. Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.

8 § Työntekijöiden edustajan palkka

1. Mikäli yrityksen pääluottamusmies tai alueellinen pääluot- tamusmies edustaa vähintään 10 työntekijää, maksetaan hänelle tehtävän hoidosta erilliskorvausta 1.6.2018 jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 36,08 €/kahden viikon tilijaksoissa.

Edustettavien työntekijöiden määrä tarkistetaan kuukausittain. Silloin, kun pääluottamusmiehen varamies varsinaisen edusta-

xxx xxxxxxxxxx, sairauden tai vastaavan syyn aikana hoitaa edusta-

jan tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan erilliskorva- us tältä ajalta hänelle.

2. Pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli edustajaksi vali- tuksi tullessaan eikä häntä edustajatehtävän takia saa erottaa työstä. Häntä ei myöskään saa siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työn- antaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Edellä mainittujen työntekijöiden edustajien ansiokehityk- sen tulee vastata yrityksessä tai sen alueyksikössä tapahtuvaa an- siokehitystä.

3. Luottamusmieskorvaus maksetaan myös työsuojeluvaltuute- tulle. Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oikeutettu vain yhteen erilliskorvaukseen.

9 § Toimitilat ja tarvikkeet

Työnantaja osoittaa työntekijöiden edustajalle tämän tehtävien hoitamiseen tarvittavat tilat yrityksen tavanomaisine toimistotar- vikkeineen. Monistus- ja postituspalvelujen käyttämisestä sovitaan erikseen yrityksessä.

10 § Käynnit työkohteissa

1. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se tehtävien suoritta- miseksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on sovittava etukäteen esimiehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan johdolle.

2. Työnantaja korvaa työntekijöiden edustajalle sovittua mat- kustustapaa käyttäen syntyneet matkakustannukset ja maksaa mat- kapäiviltä säännöllisen työajan palkan.

11 § Oikeus osallistua koulutukseen

1. Työntekijöiden edustajille varataan sopimusosapuolten välis- ten koulutussopimusten mukaisesti tilaisuus osallistua koulutuk- seen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustajateh- tävän hoitamisessa.

12 § Työsuhdeturva

TED

1. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä ta- pauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.

2. Muilla kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ei pääluot- tamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa muuten kuin työsopimuslain mukaisilla edellytyksillä.

3. Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuk- sen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

4. Jos pääluottamusmiehen, alueellisen pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuk- sen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vä- hintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikassa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain perusteiden mu-

kaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tä- män sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuh- teen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korva- uksen suuruutta määrättäessä.

5. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

6. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös 5§:n mukaisesti asetettuihin ehdokkaisiin (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

7. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyk- siä on sovellettava yrityksen tai alueen pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irti- sanomisesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuukauden määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toimenpide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

8. Työsuojeluvaltuutettu voidaan kausiluontoisessa työssä lo- mauttaa kauden päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä, kun hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä työpaikalla tai hänen työllistämisensä edellyttäisi vielä muualla työskentelevän työntekijän lomauttamista tai irtisanomista kesken jo aloitetun urakan.

Työsuojeluvaltuutetulla on etuoikeus työhön, joten hänet kutsu- taan töihin seuraavan kauden alkaessa ensimmäisten joukossa.

9. Ehdokassuoja ja jälkisuoja eivät estä työnantajaa lomautta- masta tai irtisanomasta kausiluontoisessa työssä työskentelevää työntekijää työkauden päättyessä tuotannollisella ja taloudellisella syyllä.

10. Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamus- miestä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanot- taessa määräytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen

määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määräyk- seen noudatetaan RISS 8 §:n määräyksiä.

13 § Oikeus tietojensaantiin

1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada neljännesvuosittain tietoonsa yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä työ- suhteitten alkamisajat. Tiedot tulee saada myös mies- ja naispuolis- ten työntekijöiden ansiotasosta, sen koostumuksesta ja kehityksestä siten, että selvitys annetaan työntekijöiden keskituntiansiosta aika- työssä, keskituntiansiosta urakkatyössä ja keskituntiansiosta tehdyl- tä työajalta.

Yrityksissä, joihin on sovittu alueellinen pääluottamusmiesjär- jestelmä, pyritään em. tiedot antamaan myös alueellisesti työnteki- jöitä edustavalle pääluottamusmiehelle.

TED

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada RISS:n, UTS:n ja AYM:n perusteella näissä sopimuksessa tarkoitettuja tietoja ja sel- vityksiä. Lisäksi pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto toimi- alueensa työkohteista.

3. Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle tulee antaa tiedot toimialueellaan käytetystä työvoimasta aliurakoinnin ja vuokratyövoiman osalta kirjallisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä töiden alkaessa.

4. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitoa varten tarpeelliset tiedot

5. Työntekijän työsuhteeseen liittyvän epäselvyyden ja erimieli- syyden selvittämiseksi on pääluottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

6. Pääluottamusmiehellä, alueellisella pääluottamusmiehellä sekä työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla ole- vasta työvoimasta. Tietojen tulee olla kirjallisesti saatavilla mikäli mahdollista ennen aliurakoitsijan töiden aloittamista.

7. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tu- tustua työaikakirjanpitoon siten, kun työaikalaissa on säädetty.

8. Työnantaja hankkii pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeel- liset lait, asetukset ja työsuojelumääräykset.

14 § Työntekijöiden edustajan vastuu

1. Työntekijöiden edustaja on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Hänellä on velvollisuus henkilö- kohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon mää- räyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Työntekijän edustaja vastaa siitä, että työnantajan hänelle an- tamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu.

15 § Neuvottelujärjestys

Yrityksessä syntyneet erimielisyydet pyritään ratkaisemaan yri- tyksessä. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirretään liittojen välisiin neuvotteluihin.

16 § Sopijapuolten vastuu

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamien- sa jäsenten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudatta- maan työehtosopimuksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimielisyydet neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

17 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan yhtäaikaa kulumassa olevan sopi- muskauden jälkeen solmittavan työehtosopimuksen kanssa ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuu- kauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopi- muksen kanssa.

Helsingissä 1. kesäkuuta 2018

Rakennusliitto ry Kattoliitto ry

KOULUTUSSOPIMUS

1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin kor- vataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja sään- nöllisen työajan ansiomenetys keskituntiansion mukaan laskettu- na, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittau- tumista.

KTS

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetus- materiaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräy- tyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansio- menetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käyte- tystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vä- hennetä.

2. Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävät koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työnte- kijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tar- koituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin pai- kalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyh- teistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edel-

lytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuu- tettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 1 kohdas- sa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyö- elimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osal- listumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutuk- seen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnanta- jan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

3. Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhy- emmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan ko- koon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yh- teisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoi- tus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssissa, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, on-

ko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4. Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutus- laitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutusta- pahtumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoi- mikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslai- toksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulu- tustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vä- hintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

KTS

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte- kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet toteavat, että Koulutussopimuksen tekstin muutoksella ei ole tarkoitettu lisätä työnantajan kustantamia kursseja nykyisestä, ainoastaan järjestää kursseja muuallakin kuin Siikarantaopistossa. Työnantajia edustavien tahojen osallistumista kurssien sisältöön pi- detään molemmin puolin toivottavana.

5. Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6. Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11. päivänä 1997

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

KATTOLIITTO

Xxxx Xxxxxxxxx

YLEISSOPIMUS

Lähtökohtia

Kattoliitto ja Rakennusliitto pyrkivät edistämään neuvottelusuh- teita ja sopimustoimintaa niin liittojen välillä kuin työpaikoillakin sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskeen niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorgani- saatiossa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

YS

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut

Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja xx- xxx ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osallisliittojen asiamiehillä, toimitsijoilla tai muilla niiden ni- meämillä edustajilla on oikeus työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan tarkoitukseen so- pivasta ajasta paikalla olevan tai muutoin työmaasta vastaavan asi- anomaisen työnantajan edustajan kanssa.

Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistai- seksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisano- misajoin päättymään samaan aikaa työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11. päivänä 1997

KATTOLIITTO

Xxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrit- täjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksi- anto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopi- mukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimitta- mat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsu- taan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mai- nittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys si- toutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

2 Alihankinta

UTS

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadulli- sesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivi- en yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja sa- man työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvit- tää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

4 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 11. päivänä 1997

KATTOLIITTO

Xxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

KATTOLIITTO RAKENNUSLIITTO

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä

Kattoliitto ja Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä

13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdistysjä- senmaksujen perinnästä seuraavaa:

1 §

Jäsenmaksujen perinnän perusteena on ennakonperinnän alai- nen palkka.

2 §

Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tella. Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille.

3 §

AYM

Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityk- sessä on tietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorit- tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Jäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen

laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä.

4 §

Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta.

5 §

Silloin, kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irti- sanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennuslii- ton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää päättymisilmoitusta.

6 §

Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Kattoliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen takia.

7 §

Mikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajatilit- täjälle ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua.

8 §

Tämä sopimus tulee voimaan 26.1.2000 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 27. päivänä tammikuuta 2000

KATTOLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

ISBN 978-952-267-277-3

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx