TYÖEHTOSOPIMUS

Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden

TYÖEHTOSOPIMUS

25.2.2020–30.11.2021

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN

TYÖEHTOSOPIMUS

25.2.2020 – 30.11.2021

SISÄLLYSLUETTELO

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 5

Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden

työehtosopimus 11

Johdanto 11

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala 13

2 Järjestäytymisvapaus 13

3 Ryhmähenkivakuutus 14

PALKKAUS

4 Palkka 14

5 Palkkapolitiikka 14

TYÖAIKA

6 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä 15

6.1 Työvuoroluettelo 15

6.2 Työajan tasoittumissuunnitelma 15

6.3 Työvuoroluettelon ja työajan

tasoittumissuunnitelman muuttaminen 15

6.4 Työvuoron pituus 16

7 Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen 16

7.1 Säännöllisen työajan pituus 16

7.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika 16

7.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika 16

7.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen 17

7.5 Liukuva työaika 17

7.6 Työaikapankki 18

8 Säännöllisen työajan ylittäminen 18

8.1 Lisätyö 18

8.2 Ylityö 18

VUOSILOMA JA JOUSTOVAPAA

9 Vuosiloma 19

9.1 Vuosilomapalkan maksuajankohta 19

9.2 Lomaraha 19

9.3 Vuosiloman säästäminen 19

10 Joustovapaa 20

MATKUSTAMINEN

11 Matkakustannusten korvaukset 20

12 Vapaa-aikana matkustaminen 20

12.1 Vapaa-aikana matkustaminen ja sen korvaaminen 20

12.2 Esimerkkejä paikallisesti sovittavista korvausehdoista 21

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

13 Sairaus 22

13.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset 22

13.2 Saman sairauden uusiutuminen 23

14 Perhevapaat 23

15 Sairauden ja perhevapaiden ajalta maksetusta

palkasta tehtävät vähennykset 24

16 Lyhyt tilapäinen poissaolo 24

KOLLEKTIIVIPERUSTEINEN HENKILÖSTÖN VÄHENTÄMINEN

17 Yhteistoimintamenettely 25

17.1 Neuvotteluajan laskeminen 25

17.2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet 25

17.3 Henkilöstösuunnitelman muutokset 25

17.4 Julkisten työvoimapalvelujen kartoittaminen 25

18 Muutosturvan toimintamalli 25

18.1 Yleistä 25

18.2 Työllistymissuunnitelma 26

18.3 Työllistymisvapaa 26

19 Takaisinottovelvollisuus 27

IRTISANOMISAJAT

20 Irtisanomisajat 27

PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA JA JÄRJESTÖSUHTEET

21 Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen 28

22 Yhteistoiminnan paikallinen järjestäminen 28

22.1 Perehdyttäminen 28

22.2 Yhteistoimintaelin 28

22.3 Työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvaltuutettu 29

22.4 Luottamusmies 30

23 Annettavat tiedot ja selvitykset 34

23.1 Työnantajan tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuudet 34

23.2 Luottamusmiehelle annettavat tiedot 36

23.3 Ylemmän toimihenkilön tiedonantovelvollisuus 37

23.4 Tietojen luottamuksellisuus 38

24 Kokoontumisoikeus 38

25 Neuvottelujärjestys 38

26 Sopimuksen sitovuus 39

TYÖRAUHA JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

27 Työrauhavelvoite 39

28 Sovintolautakunta 40

29 Työehtosopimuksen voimassaolo 40

LIITTEET

LIITE 1 Selviytymislauseke 41

LIITE 2 Matkakustannusten korvaukset 43

LIITE 3 Etätyöohje 45

LIITE 4 Pöytäkirja ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoittelumahdollisuuksien lisäämisestä 47

LIITE 5 Työsopimusmalli 49

LIITE 6 Pöytäkirja työaikapankeista 55

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 25.2.2020

Paikka Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Teknologiateollisuus ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxx

Xxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että 18.2.2020 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen sopimus tulee voimaan sopimuksen allekirjoittamisesta 25.2.2020 alkaen.

Sopimuksen rakenne on muutettu liittojen yhteisen työryhmätyön tuloksena. Rakenteen muutoksella ei ole muutettu aikaisempia tul- kintoja. Kokonaan muutetut tai uudet kohdat on merkitty margi- naalissa olevalla pystyviivalla.

Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 25.2.2020 alkaen ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voi- maantulon osalta muusta sovittu. Muutosten voimaantuloon asti noudatetaan 31.10.2019 päättyneen sopimuksen määräyksiä.

2 § Palkkaratkaisu

Palkkojen tarkistaminen

Vuosi 2020

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luotta- musmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilantee÷sta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista

toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perus- teista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkis- tusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luot- tamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. So- pimus tehdään kirjallisesti 29.2.2020 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella kaikille ylemmille toimihenkilöille jaettavalla ko- rotuksella viimeistään 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkan- korotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan to- teuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylem- pien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

Vuosi 2021

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luotta- musmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perus- teista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkis- tusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luot- tamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Sopi- mus tehdään kirjallisesti 15.1.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jat- kamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,2 % suuruisella kaikille ylemmille toimihenkilöille jaettavalla ko- rotuksella viimeistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta.

Lisäksi 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ylempien toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käy- tetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,8 % laskettuna ylempien toimihenkilöiden edellisen kuukauden palk- kasummasta luontoisetuineen. Erästä työnantaja osoittaa henkilö- kohtaisen korotuksen ylemmille toimihenkilölle.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkaraken- netta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdolli- sia vinoumia.

Xxxxxxxx toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakami- sessa.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkan- korotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan to- teuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylem- pien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien

toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

3 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työ- ympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen vä- estön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattu- jen toimien tärkeyttä.

Liitot kannustavat osallistumaan käynnissä olevaan Työkaari kan- taa -hankkeeseen sekä sopimuskauden aikana alkavaan Työhyvin- vointia ja tuottavuutta – hankkeeseen ja jatkavat osallistuvien työ- paikkojen tukemista hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.

Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityis- tä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvityk- siä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn yllä- pitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää työmarkkina- järjestöjen laatimaa yhteistä aineistoa.

Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö käyvät työn- antajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jot- ka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista.

Osaamisen varmistaminen

Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuun- nitelman laatimisesta työpaikoilla.

Työnantaja voi osoittaa ylemmälle toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeel- lista lisä-, täydennys-, laitteisto-, työhyvinvointi- tai turvallisuus- koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamisek- si työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Osoi- tettavasta koulutuksesta työnantajan on ilmoitettava ylemmälle toimihenkilölle vähintään viikko ennen koulutuksen toteuttamista. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta osoitettaessa otetaan huo- mioon ylemmän toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työeh- tosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan kuukausi- palkan lisäksi peruspalkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehit- tämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Kou- lutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on asial- lisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapaus- kohtaisesti kieltäytyä hänelle osoitetusta koulutuksesta.

4 § Henkilöstöedustuksen toimivuus

Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun työryhmän toimeksiantoa. Työryhmän tehtävän on järjestää toimialojen rajat ylittävää yhteistä koulutusta luottamusmiesten roolista. Koulutuk- sessa keskitytään erityisesti keskusteluun neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta sekä luottamusmiehelle annettaviin tietoihin. Työryhmä jatkaa lisäksi tarvittavilta osin selvitystä ja ar- viointia luottamusmiesjärjestelmän toimivuudesta ja kattavuudesta paikallisen sopimisen edellytysten lisäämiseksi.

5 § Matkakustannusten korvaukset

Verovapaaksi katsottavat matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskauden aikana määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

6 § Jatkuva neuvottelumenettely

Osapuolet toteavat toteuttavansa jatkuvan neuvottelumenette- lyn periaatetta. Jatkuvan neuvottelun työryhmässä liitot seuraavat uusien työaikaelementtien käytännön toteutusta, arvioivat niiden toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia.

7 § Palkitsemisen kehittäminen

Liitot asettavat työryhmän selvittämään sopimuskauden aikana alan palkkaukseen liittyviä kysymyksiä ja erityisesti liiketoimin- taympäristön vaikutusta alan ja yritysten kilpailukykyyn, kustan- nusrakenteeseen ja houkuttelevuuteen. Työryhmän selvitystyötä hyödynnetään työehtosopimuksen palkkausta koskevia määräyksiä kehitettäessä. Lisäksi työryhmä edistää yrityskohtaista palkan- muodostusta tukemalla paikallisia osapuolia palkkaratkaisusta so- pimisessa sekä laatii 30.11.2020 mennessä yhteisen ohjeistuksen ylempien toimihenkilöiden palkitsemisesta.

8 § Soveltamisala

Työehtosopimuksen kohdassa 1 mainituilla yrityksen tai toimipai- kan johtoon kuuluvilla ja johtamiseen osallistuvilla henkilöillä tar- koitetaan myös edellä mainittuihin verrattavia tulosvastuullisissa päällikkötehtävissä olevia henkilöitä.

9 § Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavutta- miseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpi- teiden toteuttamisen merkitystä.

10 § Liitesopimukset

Työehtosopimuksen osana noudatetaan pöytäkirjaa ammatilliseen koulutuksen liittyvien harjoittelumahdollisuuksien lisäämisestä (27.6.2001).

Liitot sopivat mahdollisen työmarkkinakeskusjärjestöjen suosituk- sen mukaisesti Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjel- masta.

11 § Epäasiallisen käyttäytymisen ehkäiseminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selvittää toimintatapoja, joilla kyetään tehokkaasti ennalta ehkäisemään ja puuttumaan mahdollisesti esiintyvään epäasialli- seen käyttäytymiseen työpaikalla. Selvityksen pohjalta työryhmä laatii mahdollisuuksien mukaan yhteisen suosituksen häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi tai toimintamallin raken- tamiseksi.

12 § Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Johdanto

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

JOHDANTO

1. Yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteistyöllä on kasvava mer- kitys yritysten toiminnassa. Sen vuoksi ja ylempiä toimihenkilöitä koskevan aktiivisen ja yksilöllisen työsuhdepolitiikan edistämiseksi työmarkkinoilla Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt ry (”liitot”) ovat tehneet tämän työehtosopimuksen (”työehtosopi- mus”).

2. Ottaen huomioon ylemmän toimihenkilön aseman, koulutuksen, kokemuksen ja vastuun merkityksen, yrityksen ja ylemmän toimi- henkilön välisen suhteen tulee olla luottamuksellinen ja yrityksen tulee tukea ylempää toimihenkilöä hänen hoitaessaan tehtäviään, kehittäessään itseään ja toimiessaan yrityksen edustajana yleensä sekä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin.

3. Liitot pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koskevaa ak- tiivista, kannustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ylempien toimihenkilöiden yleiset työehdot tulevat kokonaisuute- na ottaen noudattamaan elinkeinoelämässä kulloinkin yleisiä toi- mihenkilöiden työehtoja, ellei ylempien toimihenkilöiden asemas- ta tai tehtävien luonteesta muuta johdu. Työmarkkinoilla yleisesti noudatettuja kehittämis-, koulutus- ja työsuojelua koskevia peri- aatteita sovelletaan myös ylempiin toimihenkilöihin.

4. Liitot seuraavat yhteistoimin aktiivisesti ylempien toimihenkilöi- den työehtojen kokonaiskehitystä ja pyrkivät tarpeen tullen vaikut- tamaan niihin.

5. Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yri- tyksen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tässä tarkoituksessa liitot myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja hen- kilöstön voimavarojen hyödyntämiseen. Kehittämistoimien tarkoi- tuksena on johtaa tuottavuuden kasvuun sekä mielekkäisiin ja ke- hittäviin työtehtäviin.

6. Henkilöstön riittävä osaaminen ja sen edellyttämä jatkuva koulut- tautuminen ovat tärkeitä tekijöitä yrityksen menestykselle. Liitot

Johdanto

pyrkivät edistämään yritysten ja ylempien toimihenkilöiden tarpei- siin sopivaa ammatillista koulutusta.

7. Yhteisellä koulutuksella on keskeinen merkitys työpaikan yhteis- toiminnan kehittämisessä. Liitot kehittävät yhteistä koulutusta sii- tä erikseen sopimallaan tavalla.

8. Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksessä työs- kentelevien ylempien toimihenkilöiden koulutustarpeista, yrityk- sen taloudellisesta tilanteesta ja kehityssuunnitelmasta. Tuloksel- linen yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteiset edut toteuttava koulutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, koulutustarpeen hyväksymiseen ja siihen sitoutumiseen. Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää ylemmän toimihenkilön ammattitaitoa ja osaamista siten, että se vastaa yrityksen ja ylemmän toimihenkilön kehitystarpeita. Liitot korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tär- keyttä.

9. Työnantaja varaa tarvittaessa ylemmälle toimihenkilölle mahdol- lisuuden vuosittain osallistua ammatilliseen koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisessä kehityskeskustelussa.

Pöytäkirjamerkintä:

Lain yhteistoiminnasta yrityksissä 16 §:n mukaisesti yrityksissä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet ylempien toimihenkilöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä.

Yleiset määräykset

YLEISE T MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala

1. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritysten palveluksessa olevat ylemmät toimihenkilöt.

2. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulutasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puut- tuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylem- pien toimihenkilöiden piiriin tai ei.

3. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksen ylemmän toimihen- kilön tehtävä on suunnittelu-, konsultointi- tai asiantuntijatehtävä taikka esimiestehtävä. Ylemmän toimihenkilön tehtävä on suunnit- telu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksen sovel- tamisalan sisältämiä toimia vaativampi.

4. Toimihenkilön kuuluminen tiettyyn henkilöstöryhmään määräytyy hänen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti.

5. Työehtosopimus ei koske

• yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia ja johtamiseen osallis- tuvia henkilöitä

• näihin verrattavia johtoa avustavia asiantuntijoita

• henkilöitä, jotka edustavat työsuhteeseen liittyvissä asioissa työnantajaa suhteessa ylempiin toimihenkilöihin ja joilla on oi- keus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdois- ta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeva muotoilu ei merkitse muutosta työehtosopimuksen aikaisempaan soveltamisalaan.

2 Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymis- ja yhdistysvapaus on puolin ja toisin loukkaamaton.

Palkkaus

3 Ryhmähenkivakuutus

Ryhmähenkivakuutusjärjestely koskee ylempiä toimihenkilöitä.

PALKKAUS

4 Palkka

1. Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopi- muksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus ja ylemmän toimi- henkilön koulutus ja ammattipätevyys. Osa kokonaisansiosta voi muodostua työpaikkakohtaisesti määritettyjen palkkatekijöiden perusteella.

2. Työehtosopimukseen perustuvat palkankorotukset toteutetaan allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa työehtosopimukseen perustuvasta korotuksesta tai korva- ta se yritys- tai työpaikkakohtaisella tulossidonnaisella palkkaus- järjestelmällä.

5 Palkkapolitiikka

1. Yrityksessä määritellään henkilöstöön sovellettava palkkapolitiik- ka. Liitot suosittavat, että palkat määräytyvät työn vaativuuden mukaan ja palkkapolitiikka tähtää työsuoritusten palkitsemiseen sekä yrityksen tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseen.

2. Palkkapolitiikka perustetaan kokonaan tai osittain seuraaville peri- aatteille. Palkkapolitiikka

• rakentuu yrityksen liikeidean pohjalle ja tukee sen toteutumista

• tukee yrityksen tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä

• on yksilöllinen ja ottaa huomioon ylemmän toimihenkilön työ- tehtävien vaativuuden ja vastuun sekä hänen osaamisensa ja työ- tuloksensa

• palkitsee yksilöllisistä kyvyistä ja taidoista kuten tiedon hallinta-, projektinjohto-, arvostelu-, aloite-, innovointi- ja yhteistyökyky

• kannustaa yksilöä ammattitaidon syventämiseen ja laajentami- seen

• tukee työyhteisölle asetettujen yhteisten tavoitteiden toteutu- mista sekä yhteistyötä yli toiminto- ja henkilöstöryhmärajojen

• on selkeä, pitkäjänteinen ja johdonmukainen, mutta joustavasti muutettavissa yrityksen toimintaedellytysten tai liikeidean sitä vaatiessa.

3. Palkkapolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että sen periaat- teista vallitsee yhteisymmärrys ja että esimies ja ylempi toimihen- kilö keskustelevat työtehtävien toteutumisesta ja tämän vaikutuk- sesta palkkaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Palkkapolitiikkaa koskevat määräykset ovat luonteeltaan suosituksia/menettelytapaohjeita, joista poikkeamista

ei pidetä työehtosopimuslain tarkoittamana työehtosopimuksen määräyksen rikkomisena.

TYÖAIKA

6 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä

6.1 Työvuoroluettelo

Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi sään- nöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä viikoit- taiset vapaapäivät. Työvuoroluettelo on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä tai vaihtelevia ja tilapäisiä työvuoroja koskien.

6.2 Työajan tasoittumissuunnitelma

Kun säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on en- nakolta laadittava suunnitelma työajan tasoittumisesta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sopimuksen mukaiseen keskimäärään.

6.3 Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen

Ellei paikallisesti toisin sovita, työvuoroluettelon ja työajan tasoit- tumissuunnitelman muutoksesta ilmoitetaan asianomaisille ylem- mille toimihenkilöille, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä.

6.4 Työvuoron pituus

Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät ylemmän toi- mihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

7 Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen

7.1 Säännöllisen työajan pituus

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä ei muuteta työehtosopimuksen voimaan tullessa noudatettavina olevia säännöllisiä työaikoja siltä osin kuin ne eivät ylitä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Jos paikallisesti sovitaan säännöllisen työajan muuttamisesta, sovitaan samalla sen vaikutuksesta palkkaukseen.

7.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika

1. Arkipyhäviikon vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon sään- nöllistä työaikaa, ovat seuraavat arkipyhät ja niitä seuraavat lauan- tait:

• uudenvuodenpäivä

• loppiainen

• pitkäperjantai

• 2. pääsiäispäivä

• vapunpäivä

• helatorstai

• juhannusaatto

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• 1. joulupäivä

• 2. joulupäivä.

2. Ellei paikallisesti toisin sovita, arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattu- van juhlapäivän aaton säännöllinen työaika on sama kuin muina ar- kipäivinä.

7.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika

1. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä voidaan paikallisesti sopia vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista. Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjak- sona. Työajan tasoittumisen periaatteista sovitaan paikallisesti.

2. Työajan tasoittumissuunnitelmasta ks. kohta 6.2.

7.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen

7.4.1 Paikallisesti sopien

1. Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 7.1 kohdan ja työsopimuksen määräyksistä työaikaa koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaika- lain koskevia säännöksiä.

2. Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpees- ta, hyödystä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvauksesta. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta työaikalain mukaista sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ylempien toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon otta- mista.

7.4.2 Työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen 7.1 kohdan ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin ylemmälle toi- mihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enin- tään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäivil- le eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka. Työtuntijärjestel- män muutoksesta ilmoitetaan asianomaisille ylemmille toimihen- kilöille vähintään viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Ylem- mällä toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

7.5 Liukuva työaika

1. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työaikalaista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia.

2. Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa ylemmän toimihenkilön pitämään kertyneitä plustunteja vapaana ja tarvit- taessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle ylemmälle toimihenkilölle. Vastaavasti ylempi toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plustunte- ja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.

3. Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuu- kautta. Paikallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta.

7.6 Työaikapankki

1. Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan paikallisesti.

2. SKOL ja YTN ovat laatineet yhteisen työaikapankkia koskevan oh- jeen.

8 Säännöllisen työajan ylittäminen

8.1 Lisätyö

1. Lisätyö on työtä, jota työnantajan aloitteesta ja ylemmän toimihen- kilön suostumuksella tehdään yli sovitun säännöllisen työajan sen kuitenkaan ylittämättä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikos- sa. Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisätyön teke- misestä on nimenomaisesti sovittava.

2. Lisätyö ei ole ylityötä.

3. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

8.2 Ylityö

1. Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 6 kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksoksi voidaan paikallisesti sopia enintään 12 kuukautta.

Soveltamisohje:

Kalenterivuoden sijasta tasoittumisjaksoksi voidaan sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

2. Ylityö korvataan työaikalain mukaan. Laskettaessa ylityöstä mak- settavaa korotettua palkkaa, ylityökorvauksen perusosa lasketaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 158 sil- loin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tuntia ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 40 tuntia.

Vuosiloma ja joustovapaa

VUOSILOM A JA JOUSTOVAPAA

9 Vuosiloma

9.1 Vuosilomapalkan maksuajankohta

Vuosilomapalkan maksuajankohdasta voidaan vuosilomalain 15 §:stä poiketen sopia paikallisesti toisin.

9.2 Lomaraha

9.2.1 Lomarahan suuruus ja maksuajankohta

Ellei paikallisesti toisin sovita, lomarahana maksetaan 50 % ylem- män toimihenkilön vuosilomapalkasta viimeistään vuosiloman päättymistä seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

9.2.2 Lomarahan vaihtaminen vapaaseen

1. Jos ylempi toimihenkilö ja työnantaja sopivat kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana, 24 arkipäivän (neljän viikon) vuosiloman täyttä lomarahaa vastaa 12 arkipäivän (kahden viikon) lomarahavapaa.

2. Lomarahavapaa annetaan ylemmälle toimihenkilölle työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät osapuolet sovi lomarahavapaan pitämisen ajankohdasta.

3. Xxxxxx toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa lomarahavapaan ajalta.

4. Lomarahavapaan vaihtamisesta joustovapaaksi ks. kohta 10.

9.2.3 Lomarahaa vastaava korvaus työsuhteen päättyessä

Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan lomarahan suuruinen kor- vaus lomakorvauksesta laskettuna, jos työsuhde päättyy ylemmäs- tä toimihenkilöstä riippumattomasta syystä. Korvausta ei kuiten- kaan makseta koeaikana päättyneessä työsuhteessa eikä silloin, kun kyseessä on alle vuoden pituinen määräaikainen työsuhde.

9.3 Vuosiloman säästäminen

Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on oikeus säästää 18 päivää ylittävä osa lomanmääräytymisvuosittain ansaitsemistaan lomapäivistä (talvi- ja kesälomasta) pidettäväksi vuosilomalain 27 §:n mukaisena sääs- tövapaana.

Matkustaminen

10 Joustovapaa

1. Paikallisesti voidaan sopia lomarahan ja työaikajärjestelyihin pe- rustuvien vapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen.

2. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.

3. Joustovapaalta ei makseta lomarahaa.

MATKUSTAMINEN

11 Matkakustannusten korvaukset

1. Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantaja korvaa ylemmän toimi- henkilön tarpeelliset työmatkakustannukset noudattaen kulukor- vausten, päivärahojen ja kilometrikorvausten osalta liitteessä 2 ole- via perusteita ja määriä. Muilta osin noudatetaan yrityskohtaista kirjallista ohjetta (matkustussääntö).

Pöytäkirjamerkintä:

Kirjallista matkustussääntöä ei tarvitse laatia yrityksissä, joissa ylempiä toimihenkilöitä on enintään 10.

12 Vapaa-aikana matkustaminen

12.1 Vapaa-aikana matkustaminen ja sen korvaaminen

1. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.

2. Vapaa-aikana matkustamisen korvauksesta sovitaan paikallisesti. Paikallisesti voidaan sopia erityyppisiin matkoihin sovellettavaksi erilaisia korvauskäytäntöjä.

3. Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, vapaa-aikana matkustaminen korvataan seuraavasti:

• Asiakasprojektimatkoilta korvataan vapaa-aikana matkustami- nen matkavuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta 19 euron tuntikorvauksella. Tuntikorvaus maksetaan, kun vähintään

Matkustaminen

puolet tunnista on kulunut. Tuntikorvaus maksetaan työpäivänä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti.

• Korvausta vapaa-aikana matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta ylemmän toimihenkilön osallistuessa koulutukseen tai alansa messutapahtumiin.

• Matkustamiseen käytetyksi ajaksi luetaan

• matkustusaika kodin ja työkohteen välillä tai varsinaisen työntekopaikan ja työkohteen tai työkohteiden välillä

• aika, joka kuluu liikennevälineissä matkustamiseen ja siirty- misiin liikennevälineestä toiseen mukaan lukien välttämät- tömät odotusajat.

• Matkustamiseen käytettyyn aikaan ei lueta

• majoitettuna oloaikaa matkan kestäessä

• työkohteessa oloaikaa.

• Jos työvuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei voida teh- dä saman matkavuorokauden kuluessa, ylemmän toimihenkilön kuukausipalkkaa ei kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

12.2 Esimerkkejä paikallisesti sovittavista korvausehdoista

1. Matka-ajan korvaamisesta voidaan sopia esimerkiksi seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla:

a) Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaamisesta sovitaan esimiehen ja ylemmän toimihenkilön välil- lä tarvittaessa (erityisesti kun työehtosopimuksen mukaiset mat- ka-ajalta maksettavat korvaukset aiheuttavat palkkauksellisen epä- suhteen).

b) Kun kysymys on runsaasta tilapäisestä tai projektiluontoista työ- tä koskevasta matkustamisesta, ylemmälle toimihenkilölle kerty- vän matka-ajan määrää seurataan ja se voidaan korvata esimerkiksi määrävälein maksettavalla kertakorvauksella.

c) Jos ylemmän toimihenkilön työtehtäviin kuuluu olennaisena osa- na jatkuva tai säännöllisesti toistuva matkustaminen normaalin työ- ajan ulkopuolella ja ylempi toimihenkilö voi työtehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käy- töstä, otetaan nämä seikat huomioon palkkaperusteissa.

d) Muissa tapauksissa matka-ajan korvaamisesta sovitaan tapaus- kohtaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Teknologiateollisuus ry tiedottaa jäsenyrityksilleen, että työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä on sovittu seuraavasta matka-ajan korvausperusteesta, joka ei ole työehtosopimusmääräys:

Ellei toisin ole sovittu, ylemmälle toimihenkilölle maksetaan yksinkertainen tuntipalkka niiltä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikana matka-aikaan käytetyiltä tunneilta, jotka työnantaja voi erikseen laskuttaa asiakkaaltaan.

2. Työehtosopimuksella ei muuteta paikallisia sopimuksia, joissa matka- ajan korvauksesta on sovittu työehtosopimusta korkeammat kor- vaukset.

SOSIAALISE T MÄÄRÄYKSET

13 Sairaus

13.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset

1. Jos ylempi toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työ- kyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus saada työkyvyttö- myysajalta palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavas- ti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkallisen ajanjakson pituus
alle 1 kk	50 % palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan
1 kk mutta alle 1 v	4 viikkoa
1 v mutta alle 5 v	5 viikkoa
vähintään 5 v	3 kuukautta

2. Xxxxxx toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työn- antajalle sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestään sekä siitä, milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.

Sosiaaliset määräykset

3. Xxxxxx toimihenkilö on työnantajan pyynnöstä velvollinen esittä- mään hyväksyttävän selvityksen työkyvyttömyydestään. Xxxxxxx toimihenkilön on työnantajan vaatimuksesta esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkä- rintodistus sairaudestaan. Jos työnantajan ei hyväksy ylemmän toi- mihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa ylemmän toi- mihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantajan on korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.

4. Jos ylempi toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä salannut työn- antajalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

13.2 Saman sairauden uusiutuminen

1. Jos ylemmän toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden joh- dosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa työhön paluusta, ylempi toimihenkilö ei ole oikeutettu uuteen kohdan 13.1. mukaiseen sai- rausajan palkalliseen ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka makse- taan yhteensä enintään taulukossa mainitulta ajanjaksolta siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso.

2. Jos työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on jo päätty- nyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantajan on kuiten- kin maksettava palkka sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momen- tin mukaiselta yhden päivän omavastuuajalta.

3. Se, onko kyseessä sama vai eri sairaus ratkaistaan Kansaneläkelai- toksen (KELA) tekemän ratkaisun perusteella.

14 Perhevapaat

1. Xxxxxxxxx toimihenkilölle annetaan äitiys- isyys- ja vanhempain- vapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukainen äi- tiys-, isyys- ja vanhempainraha kohdistuu.

2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudel- ta edellyttäen, että ylemmällä toimihenkilöllä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa ja ylemmän toimihenkilön työsuh- de on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.

3. Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysva- paaseen liittyen ylemmälle toimihenkilölle maksetaan säännöl- lisen työajan palkka luontoisetuineen yhdeltä kuuden arkipäivän

isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita määräyksiä kuin äitiysvapaan palkan xxxxx- xxxxxxx. Oikeus palkalliseen isyysvapaaseen on myös ottoisällä.

15 Sairauden ja perhevapaiden ajalta maksetusta palkasta tehtävät vähennykset

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut ylemmälle toimihenkilölle kohdan 13 tai 14 perusteella palkkaa, työnantaja on oikeutettu nos- tamaan itselleen palautuksena ylemmälle toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan ylemmältä toimihenkilöltä päivärahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuitenkaan enempää kuin mak- samansa palkan määrän.

16 Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus- tapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä ylemmän toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä, sisaria ja isovan- hempia.

2. Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edel- lä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Soveltamisohje:

Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sairaustapauksissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon järjestämistä varten. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on työnantajan vaatimuksesta näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen poissaolon tarpeesta.

3. Liitot suosittelevat, että yritykset maksaisivat ylemmälle toimihen- kilölle kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että re- serviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Kollektiiviperusteinen henkilöstön vähentäminen

KOLLEKTIIVIPERUSTEINEN

HENKILÖSTÖN VÄHENTÄMINEN

17 Yhteistoimintamenettely

17.1 Neuvotteluajan laskeminen

Yhteistoimintalain mukainen neuvotteluaika lasketaan neuvottelu- esityksen tekemisestä.

17.2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet

1. Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteis- toimintalain 8 luvun tarkoittamien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilös- tön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet työnhaun, koulutuksen ja julkisten työvoimapalvelujen käytön osalta. Suun- nitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan.

2. Jos yhteistoimintalain 8 luvun yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunni- tellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet työn- haun, koulutuksen ja julkisten työvoimapalvelujen käytön osalta.

17.3 Henkilöstösuunnitelman muutokset

Suunniteltua työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoiminta- menettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

17.4 Julkisten työvoimapalvelujen kartoittaminen

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut viivyt- telemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisa- nomismenettelyn alettua. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.

18 Muutosturvan toimintamalli

18.1 Yleistä

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen muu- tosturvan toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Kollektiiviperusteinen henkilöstön vähentäminen

18.2 Työllistymissuunnitelma

1. Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa oikeudesta työllistymis- suunnitelmaan ja korotettuun työttömyysetuuteen.

2. Työnantajan on ylemmän toimihenkilön pyynnöstä työllistymis- suunnitelmaa varten toimitettava työvoimaviranomaiselle tietonsa ylemmän toimihenkilön koulutuksesta, työkokemuksesta ja työ- tehtävistä.

3. Xxxxxx toimihenkilö ja työnantaja voivat erikseen sopia työnanta- jan osallistumisesta työllistymissuunnitelman laatimiseen.

18.3 Työllistymisvapaa

1. Ellei irtisanomisen jälkeen muuta sovita, ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus saada vapaata ilman ansionmenetystä osallistuakseen ir- tisanomisaikanaan

• työllistymissuunnitelman tekemiseen

• työllistymissuunnitelman mukaiseen työvoimapoliittiseen kou- lutukseen

• harjoitteluun ja työssäoppimiseen

• oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun

• uudelleensijoitusvalmennukseen.

2. Työllistymisvapaan pituus on irtisanomisajan pituudesta riippuen seuraava:

Irtisanomisajan pituus	Vapaan pituus
enintään 1 kk	5 pv
yli 1 mutta enintään 4 kk	10 pv
yli 4 kk	20 pv

3. Edellä tarkoitetun vapaan lisäksi ylemmällä toimihenkilöllä on oi- keus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää osallis- tuakseen irtisanomisaikana työllistymissuunnitelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen.

4. Edellä tarkoitettujen vapaiden saannin edellytyksenä on, ettei va- paasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Irtisanomisajat

5. Ylemmän toimihenkilön on ilmoitettava vapaasta työnantajalle vii- vytyksettä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan pe- rusteesta.

19 Takaisinottovelvollisuus

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisinot- tovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja ylemmän toimi- henkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- ja päättämistilanteessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet ylemmän toimihenki- lön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

IRTISANOMISAJAT

20 Irtisanomisajat

1. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
enintään 1 v	14 pv
yli 1 mutta enintään 4 v	1 kk
yli 4 mutta enintään 8 v	2 kk
yli 8 mutta enintään 12 v	4 kk
yli 12 v	6 kk

2. Jollei muusta sovita, ylemmän toimihenkilön noudatettavat irtisa- nomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 v	14 pv
yli 5 v	1 kk

PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA JA JÄRJESTÖSUHTEET

21 Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen

1. Työehtosopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välillä tai työnantajan ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Luottamus- miehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä ylempiä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

2. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai toistaiseksi voimassa ole- vaksi. Ellei muuta sovita, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voi- daan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

3. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Luottamusmiehen kanssa tehtävä paikallinen sopimus, joka on voimassa yli kaksi viikkoa, tulee tehdä kirjallisesti, elleivät mo- lemmat sopijapuolet pidä sitä tarpeettomana.

4. Tässä määräyksessä tarkoitettu paikallinen sopimus on osa työeh- tosopimusta. Paikallista sopimusta sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Työehtoso- pimuksettomana aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtoso- pimuksen voimaantulon jälkeen, määräajaksi solmittu paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

22 Yhteistoiminnan paikallinen järjestäminen

22.1 Perehdyttäminen

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu osallistuvat uusien ylem- pien toimihenkilöiden perehdyttämiseen paikallisesti sovittavalla tavalla.

22.2 Yhteistoimintaelin

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perus- tamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan si- sältyviä asioita. Yhteistoimintaelin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

22.3 Työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvaltuutettu

22.3.1 Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työ- paikassa, jossa työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

22.3.2 Työsuojeluvaltuutettu

1. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työterveyshenkilöstön, linja- johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työterveyshuollon toimin- tasuunnitelman laadintaan sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä.

2. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- ja niitä vastaavia välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevia it-laitteita, niihin liittyviä ohjelmia, internet-yh- teyttä ja sähköpostia. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallises- ti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon muun muassa yrityksen ja yhteisön koko, työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttä- mä tarve sekä ajankäytön määrä.

3. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua työajalla liittojen yh- dessä hyväksymään työsuojelukoulutukseen. Työnantaja korvaa koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan an- sionmenetyksen.

4. Työsuojeluvaltuutetulla on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdolli- suudet kehittyä ammatissa kuin muilla ylemmillä toimihenkilöillä. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamus- tehtävän aikana, edellyttääkö työsuojeluvaltuutetun ammattitai- don ylläpitäminen sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille ylemmille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä työsuojeluvaltuutetun toimikauden jälkeen.

5. Työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimivan varavaltuutetun palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvot- telee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

6. Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantaja maksaa työsuojeluvaltuu- tetulle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus 1.3.2020 alkaen on 65 euroa. Korvaus maksetaan, jos edustettavia on vähintään 20.

7. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja.

8. Työsuojeluvaltuutettua koskevia määräyksiä sovelletaan varaval- tuutettuun silloin, kun hän työehtosopimuksen edellyttämän il- moituksen mukaisesti toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena.

22.4 Luottamusmies

22.4.1 Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinta

1. Luottamusmiehen tarpeesta ja paikallisesta yhteydenpito ja neu- vottelumenettelyn täsmentämisestä keskustellaan ennen ehdokas- asettelua yrityksen johdon ja ylempien toimihenkilöiden edustajien kesken. Luottamusmiehen asettamisen tarve todetaan yhdessä yrityksen johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityksen koko, organisaatio, sijainti ja toiminnan luonne. Luottamusmiehen valitseminen yritykseen tai työpaikalle edellyttää lisäksi, että mer- kittävä osa ylemmistä toimihenkilöistä kannattaa sitä.

2. Työpaikalla tarkoitetaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä, yrityksen organisaatiorakenteen mukaista loogista osaa tai yhdes- sä sovittua yksikköä.

3. Pienissä työpaikoissa voidaan valita yhteinen luottamusmies toimi- henkilöille ja ylemmille toimihenkilöille. Valinnasta keskustellaan paikallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken. Yhteisen luotta- musmiehen valintaa tulee kannattaa merkittävä osa kummastakin henkilöstöryhmästä. Mikäli jommallakummalla henkilöstöryhmällä on jo luottamusmies, ei ole mahdollisuutta valita yhteistä luotta- musmiestä, ellei järjestetä uutta vaalia.

4. Yhteinen luottamusmies edustaa molempia henkilöstöryhmiä. Luottamusmieheen noudatetaan sen työehtosopimuksen luot- tamusmiesmääräyksiä, jonka soveltamisalaan luottamusmies itse kuuluu. Paikallisesti voidaan sopia oikeudesta osallistua toisen henkilöstöryhmän järjestämään luottamusmieskoulutukseen, ot- taen huomioon, että tarkoitus on osallistua vain kerran samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutukseen.

5. Paikallisilla osapuolilla on mahdollisuus perustellusta syystä irti- sanoa paikallinen sopimus työpaikkakohtaisesta yhteisestä luotta- musmiehestä ilmoittamalla siitä sopijaosapuolille. Irtisanomisaika on 3 kuukautta.

6. Jos paikallisesti on tarve siihen, että luottamusmies edustaa myös joidenkin muiden toimipaikkojen tai muiden konserniin kuuluvien yritysten ylempiä toimihenkilöitä, yhteisestä luottamusmiehestä tulee sopia paikallisesti kaikkien mukana olevien toimipaikkojen tai

yritysten ylempien toimihenkilöiden ja johdon kanssa. Sopimuk- sesta annetaan tieto liitoille (Teknologiateollisuus ja YTN).

7. Vähintään kymmenen ylemmän toimihenkilön työpaikalla voidaan valita varaluottamusmies. Varaluottamusmies toimii luottamus- miehen sijaisena tämän ollessa estynyt hoitamasta luottamusmie- hen tehtäviä.

8. Luottamusmies ja varaluottamusmies valitaan työehtosopimuk- seen sidottujen yrityksen tai työpaikan ylempien toimihenkilöiden keskuudesta. Valittavien henkilöiden tulee olla perehtyneitä työ- paikan olosuhteisiin. Kaikilla työpaikan ylemmillä toimihenkilöillä tulee olla mahdollisuus osallistua valintaan.

9. Luottamusmies valitaan määräajaksi, yleensä kahdeksi vuodeksi.

22.4.2 Edustajista ilmoittaminen

1. Valituista luottamusmiehistä, varamiehistä ja varamiehen toimi- sesta luottamusmiehen sijaisena on ilmoitettava työnantajalle.

2. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

22.4.3 Toiminnan muutostilanteet

1. Seuraavissa työpaikan toiminnan muutostilanteissa yhteistoimin- taorganisaatiosta neuvotellaan ennen kuin se saatetaan osapuolten yhteisesti hyväksymällä tavalla vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta:

• toiminnan olennainen supistuminen

• toiminnan olennainen laajentuminen

• liikkeen luovutus

• sulautuminen

• yhtiöittäminen

• edellisiin verrattava olennainen organisaatiomuutos.

22.4.4 Luottamusmiehen ansiokehitys

1. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen tai vä- hintään suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden ansiokehitystä.

2. Luottamusmiehen ansiokehitystä tarkastellaan toimikausittain heti EK:n tilaston valmistumisen jälkeen ja mahdollinen jälkeen- jääneisyys korjataan tarkastelun jälkeisestä ensimmäisestä palkan- maksusta lähtien.

22.4.5 Luottamusmiehen tehtävät ja toimintaedellytykset

1. Luottamusmies edustaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa ja työehtosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä.

2. Luottamusmiehelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja toimintamahdollisuudet.

3. Luottamusmiehen kanssa sovitaan paikallisesti kohtuullisesta työstä vapautuksesta luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa asianomaiseen henkilöstöryhmään kuuluvien ylempien toimihenkilöiden luku- määrään, toiminnan luonteeseen ja työehtosopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

4. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toi- misto- ja niitä vastaavia välineitä, kuten yrityksessä käytössä ole- via it-laitteita, niihin liittyviä ohjelmia, internet-yhteyttä ja sähkö- postia. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon muun muassa yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

22.4.6 Luottamusmiehelle maksettava korvaus

1. Luottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena toimivan vara- luottamusmiehen palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvot- telee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Ellei toisin sovita, työnantaja maksaa luottamusmiehelle 1.3.2020 alkaen erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:

Edustettavien ylempien toimihenkilöiden lukumäärä	Korvauksen suuruus €/kk
10–50	129
51–100	180
yli 100	230

3. Luottamusmieskorvauksen suuruus määräytyy vuoden ensim- mäisen päivän tilanteen mukaan. Jos ylempien toimihenkilöiden määrässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, vastaavat muutokset korvauksen osalta tulevat voimaan muutosta seuraavan kalente- rikuukauden alusta lukien. Jos ylempien toimihenkilöiden luku- määrässä muutoin tapahtuu muutoksia, vastaavat muutokset kor-

vauksen osalta tulevat voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien, ellei toisin sovita.

22.4.7 Luottamusmiehen koulutus

1. Kun työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 ylempää toimihenkilöä, luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on palkkaa menettämättä oikeus osallistua YTN:n ja sen jäsenliitto- jen järjestämille, henkilöstön edustajan tehtävien hoidon kannalta tarpeellisille, luottamusmieskursseille ja -koulutuksiin edellyttäen, että se ei aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.

2. Henkilöstön edustaja ja työnantaja toteavat etukäteen, onko ky- seessä sellainen koulutustilaisuus, johon osallistuminen ei vaikuta henkilöstön edustajan kuukausipalkkaan tai josta työnantaja suo- rittaa henkilöstön edustajalle korvauksia. Tällöin ei koulutukseen osallistuminen myöskään aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

3. Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutukseen vain kerran ansio- ta menettämättä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tuntuvaa haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon, toiminnan laatuun, tehtävien hoitoon ja sijaisjärjestelyihin. Henkilöstön edustajan tulee ilmoittaa työnantajalle aikomuksestaan osallistua kurssille

mahdollisimman aikaisin. Jos työnantaja vetoaa tuntuvaan haittaan, työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa, viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua.

Suositeltavaa on, että osapuolet pyrkivät tällöin yhdessä selvittämään muun mahdollisen ajankohdan, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Kysymyksessä olevassa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettua koulutusta ovat liittojen vuosittain edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä yhdessä sopimat koulutukset.

22.4.8 Ammatillinen kehittyminen

Luottamusmiehellä on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla ylemmillä toimihenkilöillä. Työn- antajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitämi-

nen sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille ylemmille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtä- vä luottamusmiehen toimikauden jälkeen.

22.4.9 Luottamusmiehen työsuhdeturva

1. Luottamusmies katsotaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n tarkoitta- maksi luottamusmieheksi. Luottamusmies voidaan lomauttaa tai irtisanoa vain, jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai, jos niiden ylempien toimihenkilöiden enemmistö, joita luottamusmies edustaa, antaa siihen suostumuksensa.

2. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan luottamusmie- henä toimineeseen ylempään toimihenkilöön vielä kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

3. Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesehdok- kaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa kolme kuukautta ennen luottamusmiehen toi- xxxxxxxx alkua ja päättyy vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.

4. Luottamusmies säilyttää asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovu- tettaessa säilyttää itsenäisyytensä.

22.4.10 Varaluottamusmies

Luottamusmiestä koskevia määräyksiä sovelletaan varaluottamus- mieheen silloin, kun varaluottamusmies työehtosopimuksen edel- lyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii luottamusmiehen sijaisena.

23 Annettavat tiedot ja selvitykset

23.1 Työnantajan tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuudet

23.1.1 Ulkopuolisen työvoiman käyttö

1. Työnantaja tiedottaa yrityksen ylempiin toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamus- miehelle sekä, mikäli mahdollista, myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, tiedottaminen voidaan tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

2. Liitot suosittelevat, että alihankintaa ja työvoiman vuokrausta kos- keviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtoso- pimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

3. Liitot suosittelevat, että vuokratyövoiman käyttö pyritään rajoitta- maan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtä- viin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaito- vaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla ylemmillä toimihenkilöillä.

23.1.2 Tulospalkkiot ja muut täydentävät palkkiojärjestelmät

1. Jos työnantaja ottaa käyttöön palkkaustapoja täydentävinä palkki- oina maksettavia lisiä (ns. tulospalkkioita), työnantajan tulee selvit- tää ylemmille toimihenkilöille kirjallisesti palkkiojärjestelmän sisäl- tö ennen sen käyttöönottoa.

2. Luottamusmiehelle tulee selvittää, mitä ylempien toimihenkilöiden ryhmiä palkkiojärjestelmä koskee.

3. Tässä määräyksessä tarkoitetun palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos tai tuottavuus- tai kehitystavoitteen saavutta- minen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pidemmissä jak- soissa.

23.1.3 Taloudelliset tiedot ja työnantajan suunnitelmat

1. Työnantajan tulee esittää ylemmille toimihenkilöille tai heidän edustajilleen seuraavat selvitykset ja suunnitelmat

• yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen vahvistettuun ti- linpäätökseen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta

• vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana yrityksen taloudellisesta tilasta selvitys, josta käyvät ilmi tilauskannan, työllisyyden, kan- nattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät

• vuosittain tasa-arvosuunnitelma, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä

• vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilö- määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutok- sista

• vuosittain yhteistoimintalain edellyttämät koulutustavoitteet, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.

2. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien ylempien toimihenkilöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla ylemmät toimi- henkilöt voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää.

3. Työnantajan tulee ilmoittaa viipymättä olennaiset muutokset kai- kissa edellä mainituissa tiedoissa.

4. Selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta voidaan esittää yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa, jos yri- tyksen työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20–29.

5. Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähin- tään 30, yhteistoimintalain 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpää- töstiedot annetaan ylempien toimihenkilöiden edustajille pyyn- nöstä kirjallisena.

6. Liitot suosittelevat, että tässä määräyksessä tarkoitettujen yrityk- sen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdolli- suuksien mukaan toimialan yleisiä suhdanne- ja talousnäkymiä.

7. Jos tiedottaminen estyy ennakoimattomista ja yrityksen tuotannol- liselle toiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavista painavista syistä, työnantajan on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen jälkeen, kun edellä tarkoitettua estettä tiedottamiselle ei enää ole. Samalla työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menettelylle.

23.2 Luottamusmiehelle annettavat tiedot

23.2.1 Yleiset määräykset

1. Luottamusmiehelle annetaan vastaavat tiedot kuin muidenkin henkilöstöryhmien luottamusmiehille.

2. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoite- taan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpai- kan ylempiä toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

23.2.2 Epäselvyydet ja erimielisyydet

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä ylemmän toimihenkilön palkasta tai muusta työsuhteeseen liittyvästä asiasta, luottamus- miehelle on annettava kaikki kyseisen asian selvittämiseksi tar- peelliset tiedot.

23.2.3 Ylempiä toimihenkilöitä koskevat tiedot

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa ylemmistä toimihenkilöistä:

a) ylemmän toimihenkilön suku- ja etunimet

b) palvelukseen tuloaika, koulutustaso ja valmistumisvuosi

c) organisatorinen osasto

d) palkkaryhmä tai vaativuusluokka, jos sellainen on yrityksessä käytössä

e) tilastonimike (työnantajaliiton tilastoinnissa käytetty).

2. Edellä kohdissa a-e mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uu- sista ylemmistä toimihenkilöistä kohtien a-e tiedot annetaan niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden ku- luttua työsuhteen alkamisesta.

23.2.4 Tilastotiedot palkoista

1. Luottamusmiehelle annetaan kirjallisesti kaikkien hänen toimi- alueensa ylempien toimihenkilöiden säännöllisen työajan keski- määräinen kuukausiansio kerran vuodessa välittömästi sen jälkeen, kun työpaikkaa koskeva EK:lle annettava tilasto palkoista on val- mistunut.

2. Luottamusmiehelle annetaan keskimääräiset kuukausipalkat (luon- toisetuineen) tilastonimikkeittäin (esimerkiksi EK:n tilastonimik- keittäin) tai yhteenvetona työpaikkakohtaisesti. Paikallisesti voi- daan sopia muusta tilastojaottelusta.

3. Tilastotietojen yhteydessä luottamusmiehelle ilmoitetaan myös ylempien toimihenkilöiden lukumäärät.

4. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä palkka- tietoja viittä henkilöä pienemmistä ryhmistä.

23.2.5 Perehtymismahdollisuus palkkausjärjestelmään ja työaikakirjanpitoon

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueensa ylempien toimihenkilöiden työaikalainsäädännön mukaiseen työ- aikakirjanpitoon ja heitä koskeviin, yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkkaus- ja palkanlaskentajärjestelmiin.

23.2.6 Ilmoitus koeajasta ja määräaikaisuudesta

Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikai- seen työsuhteeseen otetusta ylemmästä toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä luottamusmiehelle on ilmoitettava myös määräaikai- sen työsopimuksen peruste.

23.3 Ylemmän toimihenkilön tiedonantovelvollisuus

Ylemmän toimihenkilön tulee saattaa esimiehensä tietoon yrityk- sen toiminnan tai työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan kan- nalta merkitykselliset asiat.

23.4 Tietojen luottamuksellisuus

1. Luottamusmies saa työehtosopimuksessa tarkoitetut tiedot luot- tamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Luottamusmies ei saa luovuttaa tietoja muiden yritysten luottamusmiehille eikä muutoinkaan levittää niitä.

2. Jos yrityksen ylemmät toimihenkilöt tai heidän edustajansa ovat työehtosopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai am- mattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden henkilöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita.

3. Ilmoittaessaan liike- tai ammattisalaisuuden salassapitovelvolli- suudesta ylemmälle toimihenkilölle tai ylempien toimihenkilöiden edustajalle, työnantajan tulee selvittää salassapidon perusteet ja yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika.

24 Kokoontumisoikeus

1. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus järjes- tää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkki- na-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoiminta- lain mukaisista kysymyksistä.

2. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus jakaa ryhmäänsä kuuluville kokousilmoituksia ja työpaikan työsuhteisiin ja työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

3. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus tiedot- taa työmarkkina- ja yleisistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai sähköpostilla ja varata tiedottamiselle oma paikka sähköisessä ar- kistossa, jos asiasta on työantajan kanssa sovittu.

25 Neuvottelujärjestys

1. Työsuhteeseen liittyvät asiat käsitellään ensisijaisesti ylemmän toi- mihenkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos ylempi toimihenkilö ei ole voinut sopia työehtojaan koskevaa asiaa esimiehensä kanssa, hänellä on oikeus saattaa asia ylemmän esimiehen käsiteltäväksi. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, asia voidaan siirtää luottamus- miehen ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi.

Työrauha ja työehtosopimuksen voimassaolo

2. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen tai jos syn- tyy erimielisyyttä työehtosopimuksen tulkinnasta, asia voidaan siirtää liittojen käsiteltäväksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot noudattavat jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta.

26 Sopimuksen sitovuus

1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja ylempiä toimihenkilöitä, jotka ovat tai työehtosopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdis- tysten jäseniä.

2. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvollisia tarkoin noudatta- maan työehtosopimusta huolehtimalla siitä, että niiden alaiset yh- distykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja ylemmät toimihenkilöt eivät riko sen määräyksiä.

TYÖRAUHA JA

TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

27 Työrauhavelvoite

1. Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai johonkin sen määräykseen, ovat kiellettyjä työehtosopimuksen voimassaoloaikana.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työnantajat tai ylemmät toimihenkilöt, joita työehtosopimus koskee, ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopi- muksen määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

YTN sitoutuu siihen, että suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevät ylemmät toimihenkilöt eivät työehtosopimuksen voimassa ollessa ryhdy myötätuntotoimenpiteisiin muiden teollisuusalojen painostamiseksi työehtosopimusten piiriin.

Työrauha ja työehtosopimuksen voimassaolo

28 Sovintolautakunta

1. Päätöstä työtaistelu- tai muusta painostustoimenpiteestä ei saa tehdä ennen kuin liittojen sovintolautakunta on käsitellyt työriitaa ja sovintolautakunnan tekemä ehdotus työehtosopimuksen uudis- tamiseksi on puolin tai toisin hylätty.

2. Sovintolautakunnan on tehtävä ehdotuksensa kahden viikon ku- luessa siitä, kun työriidasta on ilmoitettu sovintolautakunnan pu- heenjohtajalle. Sovintolautakunnassa ei noudateta välimiesmenet- telystä annettua lakia.

3. Kumpikin liitto nimeää sovintolautakuntaan yhden jäsenen ja jäse- net valitsevat yhdessä puheenjohtajan. Jäsenenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain mukaan voitaisiin katsoa esteelliseksi. Liitot vastaavat puoliksi sovintolautakunnan jäsenten palkkioista ja muista sovintolautakunnan kustannuksista.

4. Sovintolautakunnan asettamisesta ja työskentelyperiaatteista sovi- taan erikseen liittojen välillä.

29 Työehtosopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 25.2.2020 alkaen 30.11.2021 saakka ja sen jälkeen toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajoin. Sopi- muskauden päätyttyä ovat sopimuksen määräykset kuitenkin voi- massa siihen asti, kunnes edellä mainitun sovintolautakunnan te- kemä ehdotus on hyväksytty tai hylätty.

Helsingissä 25.2.2020

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT RY

SELVIYTYMISLAUSEKE

Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan pai- kallisesti työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia taloudel- lisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta myös työeh- tosopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen itsenäistä osaa. Sopimuksella ei voida sopia ylemmän toimihenkilön työsopi- muksen palkan alentamisesta.

Osapuolet voivat sopia, että 1/4 osa palkasta maksetaan myöhem- pänä ajankohtana. Tässä tapauksessa eräpäivänä maksettava osan on oltava vähintään 3/4 henkilön kuukausipalkasta. Siirretty pal- kan osa on maksettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä.

Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä so- pimusvapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Taloudelliset vaikeudet ja niiden toteaminen, tiedottaminen liitoille sekä suunnitelma

Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yh- teistoimintaneuvottelujen aikana taikka muussa yhteydessä yh- teisesti todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan taloudel- liseen kriisiin, jonka vaikutuksia – kuten työvoiman vähentämistä

– toimenpiteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.

Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia koskevaan to- teamiseen liittyen. Luottamushenkilön ja mahdollisesti käytetty- jen asiantuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työnantajan taloudellista asemaa koskevat tiedot sen mu- kaisesti kuin työnantaja on ilmoittanut tietojen olevan salassa pi- dettäviä (vrt. laki yhteistoiminnasta yrityksissä 57 §).

Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.

Neuvottelujen alkaessa työnantajan on lisäksi esitettävä suunnitel- ma, jossa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden ter- vehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhai- ten silloin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toiminnassa joh- donmukaisesti huomioon. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää pai- kallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhteisiä tavoitteita ja kannanottoja (esim. mahdollinen pidättäytyminen irtisanomisis- ta sopimuksen ajalle tai mahdollinen leikkausten kompensoiminen myöhemmin).

Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopimuksesta tulee työnantajan selvittää neuvotteluosapuolelleen avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.

Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättömyys ja kohtuullisuus

Työnantajan taloutta tai tuotannollista kriisiä vakauttavien sopeu- tusten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskeviin työehtoi- hin tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Toimien tulee lisäksi olla suhteessa niillä saa- vutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on yhdessä säännöllisesti arvioitava työvoimakulujen säästön vaikutus työantajan taloudelli- seen tilanteeseen.

Toimenpiteiden tilapäisyys

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautu- van, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopi- mus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos toinen osapuoli katsoo, että sopimuksen jatkamiselle ei enää muutoin ole asiallisia perusteita.

Mikäli yritys asetetaan sopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin, selvitystilaan tai yrityssaneerausmenettelyyn, päättyy tämä sopi- mus automaattisesti kyseisenä päivänä, elleivät osapuolet erikseen sovi sen jatkamisesta alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Näissä tilanteissa on mahdollista sopia myös uusista toimista työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT RY

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

1 Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Jos matka edellyttää majoittumista, maksetaan päivärahan lisäksi majoittumiskorvaus enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukaisesti.

2 Kotimaan päiväraha, yömatkaraha, ateriakorvaus ja kilometrikorvaus

1. Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kullekin vuodelle vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan.

2. Päiväraha maksetaan kotimaan työmatkoilta (matkaan, työnte- koon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla käytetyn ajan perusteel- la) seuraavasti:

Päivärahan edellytys	Päiväraha
yli 6 tunnin matka	osapäiväraha
yli 6 tunnin matka ja 1 *ilmainen ateria *esim. matkalipun hintaan sisältyvä	50 % osapäivärahasta
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 tunnilla	osapäiväraha
yli 10 tunnin matka	kokopäiväraha
yli 10 tunnin matka ja 2 *ilmaista ateriaa *esim. matkalipun hintaan sisältyvä	50 % kokopäivärahasta
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tunnilla	kokopäiväraha

3. Yömatkaraha maksetaan, jos ylempi toimihenkilö ei esitä majoi- tuslaskua.

4. Ateriakorvaus maksetaan, jos ylemmällä toimihenkilöllä ei työn vuoksi ole mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruokailupaikal- laan tai asunnossaan ruokatauon aikana.

5. Ateriakorvausta ei kuitenkaan makseta, kun kysymys on työs- kentelystä yrityksen sijaintipaikkakunnalla tai muuten lähellä si-

jaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa ei makseta päivärahaa.

6. Kilometrikorvaus oman auton käytöstä maksetaan verohallituk- sen päätöksen mukaisesti, jos oman auton käytöstä on sovittu. Ki- lometrikorvausta korotetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti seuraavissa tilanteissa:

• ylempi toimihenkilö työnantajan määräyksestä kuljettaa työmat- kalla autossaan muita henkilöitä tai työtehtäviensä vuoksi työ- välineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden kuljettaminen olisi työnantajan asiana

• työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.

3 Ulkomaan päiväraha

1. Työtehtävien edellyttämältä ulkomaan matkalta maksetaan ulko- maan päiväraha verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Jos ylempi toimihenkilö jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kahta ilmaista ateriaa.

3. Vajaalta vuorokaudelta päiväraha maksetaan seuraavasti:

Ulkomaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden	Maksetaan
yli 2 tunnilla	50 % ulkomaan päivärahasta
yli 10 tunnilla	koko ulkomaan päiväraha
*maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan päivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta

4. Jos ulkomaan työmatkaan käytetty kokonaisaika on alle 24 tun- tia, mutta kuitenkin vähintään 10 tuntia, ylemmälle toimihenkilölle maksetaan kysymyksessä olevan maan kokopäiväraha.

5. Jos valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia devalvaa- tion, revalvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, liitot sopivat sen johdosta mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja matkakorvauksiin.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Liite, ei työehtosopimuksen osa.

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT RY

ETÄTYÖOHJE

Tarkoitus

Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat yh- teistyössä laatineet tämän ohjeen, jolla liitot pyrkivät luomaan tur- valliset puitteet etätyöstä sopimiselle ja ohjaamaan etätyön käyttöä osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuot- tavuutta edistäviä työaikajärjestelmiä. Näitä järjestelmiä ovat mm. etätyöskentelyn mahdollistavat työaikajärjestelyt.

Etätyö tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, työs- sä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen ja työmatkakustannusten sekä työmatkoihin käytettävän ajan vä- henemiseen.

Määritelmä

Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä voidaan tehdä esimerkiksi ylemmän toimihenkilön ko- tona, työ- tai koulutusmatkalla sekä muussa yhdessä sovittavassa paikassa.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityssääntöjen asettamissa puitteissa. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työs- kentelevien ylempien toimihenkilöiden.

Etätyösopimus ja työehtojen määräytyminen

Xxxxxx toimihenkilö ja työnantaja sopivat kirjallisesti etätyön te- kemisestä. Sopimuksesta tulee käydä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etätyösopimuksessa sovitaan, millä perusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja tai ylempi toimihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskey-

tyessä ylempi toimihenkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.

Liitot suosittelevat, että etätyötilanteissa ryhdytään toimenpitei- siin, jotka estävät etätyöntekijän eristäytymisen yrityksen muus- ta työyhteisöstä, kuten antamalla hänelle mahdollisuuden tavata säännöllisesti työtovereitaan ja pääsyn yrityksen tiedottamisen piiriin.

Työnantajan on olosuhteet huomioon ottaen pyrittävä asettamaan etätyötä tekevät henkilöt muutoinkin yhdenvertaiseen asemaan muiden ylempien toimihenkilöiden kanssa.

Liitot suosittelevat työajanseurannan järjestämistä lähtökohtaisesti siten, että tässä tarkoitettuun etätyöhön käytetään samaa seuran- tajärjestelmää, kuin muihinkin yrityksen ylempiin toimihenkilöihin.

SKOL RY YTN RY

PÖYTÄKIRJA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVIEN

HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMISESTÄ

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että suunnittelu- ja konsulttialalla tulee kiinnittää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuu- dessakin. Tutkintouudistusten myötä opintoihin liittyy osana tut- kintoa nykyisin pidempiä työharjoittelujaksoja työpaikoilla. Niiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtäviin ja työpaikkoihin ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saantinsa jatkossakin.

1. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ HARJOITTELU

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.

Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämällä harjoittelul- la tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä näkökohdat on tarpeellista todeta paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen tai ellei sellais- ta ole, työnantajan ja toimihenkilöiden kesken joko ennen työhar- joittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman kou- lutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain työvoiman vähen- tämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikko- jen tarjoamiselle, jos edellä mainittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.

2. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus astuu voimaan 27 päivänä kesäkuuta 2001 ja on voi- massa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisano- minen on toimitettava kirjallisesti ja irtisanominen astuu voimaan ilmoituksen saapumisesta toiselle osapuolelle.

3. PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN

Pöytäkirja katsotaan sopijapuolten allekirjoituksella tulleen heti hyväksytyksi.

Espoossa 27 päivänä kesäkuuta 2001

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖSOPIMUSMALLI

SKOL, YTN

Alla mainittu työnantaja ja toimihenkilö ovat työsopimuslain sekä SKOLin ja YTN:n väli- sen suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen pohjalta sopineet seuraavista palkka- ja työehdoista.

TYÖNANTAJA TOIMIHENKILÖ

Nimi Nimi

Osoite Osoite

1. TOIMI JA TOIMIPAIKKA TAI -PAIKAT

Toimi ja toimipaikka tai -paikat työsuhteen alkaessa

2. TYÖSUHDE

Työsuhteen alkamispäivä	Työsuhde on voimassa   kuukauden koeajan jälkeen toistaiseksi   saakka kunnes alla mainittu tehtävä on suoritettu
Tehtävä

3. IRTISANOMISAIKA

Irtisanomisaika Työnantajan irtisanoessa

Toimihenkilön irtisanoutuessa

kuukautta tai

kuukautta

työehtosopimuksen mukainen

4. PALKKA

Palkka työsuhteen alkaessa	Palkan kehitys määräytyy työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ottamalla erityisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät.
Muu kuin aikapalkka määräytyy seuraavin perustein
Muut palkkaukseen liittyvät tekijät
Palkka maksetaan pankkitilille. Tili: toimihenkilölle suoraan
Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä työsuhteen päättyessä

5. TYÖAIKA

Työaika

Tässä mainitun työajan ylittävältä osalta maksettava korvaus

maksetaan rahassa tai annetaan vapaana työaikalain mukaisesti (ks. täyttöohje kohta 5.2). maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena seuraavasti (ks. täyttöohje kohta 5.3):

on otettu huomioon palkan muodostuksessa (sopimusehtoa voidaan soveltaa vain henkilöihin, jotka eivät kuulu työaikalain soveltamispiiriin. ks. täyttöohje kohta 5.4).

6. VUOSILOMA

Vuosiloman pituus kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden perusteella on päivää. Vuosiloman pituus määräytyy muutoin lain mukaan.

Xxxxxxxx, katso kohta 11.

7. SAIRAUSAJAN PALKKA

Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

8. KEKSINNÖT JA TEKIJÄNOIKEUDET

Sen lisäksi, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin ja tekijänoikeuksiin on säädetty, sovitaan:

9. SUUNNITTELUKILPAILUT

Suunnittelukilpailuista ja omasta ammattitoiminnasta on sovittu seuraavaa:

10. KOULUTUS

Työnantaja antaa toimihenkilölle tämän työn kannalta tarpeellista perehdyttämis-, täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutusta. Lisäksi on sovittu seuraavaa:

11. MATKUSTAMINEN JA MATKAKUSTANNUKSET

Matkustamisesta on sovittu seuraavaa:

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät

työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla yrityksen matkustussäännön mukaan seuraavasti:

12. MUUT TYÖEHDOT
- lomaraha ja äitiysvapaan palkka määräytyvät työehtosopimuksen mukaan - kertausharjoitusajan palkka: - työnantajan vastuuvakuutus: - matkavakuutukset: Ellei toisin ole sovittu edellä mainitut työehdot määräytyvät työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Paikka ja aika
Työnantajan allekirjoitus	Toimihenkilön allekirjoitus
Tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan noudattaen edellä mainitun työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE

Työsopimuslomakkeen täyttämisessä kiinnitämme erityistä huo- miota seuraaviin kohtiin:

1. Toimi ja toimipaikka ja -paikat

Tähän kohtaan merkitään toimi ja siihen sisältyvät keskeiset teh- tävät. Mikäli mahdollista tulee samalla määritellä myös toimen pääasiallinen vastuualue. Tähän kohtaan voidaan myös merkitä lähimmän esimiehen nimi. Toimipaikka on se paikkakunta tai ne paikkakunnat, josta tointa hoidetaan.

2. Työsuhde ja koeaika

Koeaika edellyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan sopimista ja se voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Kohta ”Tehtävä” täytetään tässä silloin, kun kyseessä on määräai- kainen työsopimus, jonka kesto on määritelty muutoin kuin kalen- teriaikana.

3. Irtisanomisaika

Irtisanomisajan pituus voidaan sopia riippumatta työsuhteen pi- tuudesta ja se voi olla pidempi työnantajalla kuin toimihenkilöllä. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
1 kuukausi	> 1…4 vuotta
2 kuukautta	> 4…8 vuotta
4 kuukautta	> 8…12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Jollei muusta sovita, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
1 kuukausi	yli 5 vuotta

4. Palkka

Kohtaan ”Muut palkkaukseen liittyvät tekijät” voidaan kirjoittaa esimerkiksi mahdollisesti sovittavat luontoisedut.

Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan sopia maksettavaksi esi- merkiksi työsopimuksen päättymistä seuraavana normaalina pal- kanmaksupäivänä.

5. Työaika

5.1 Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on toimihenkilön sään- nöllinen työaika työehtosopimuksen 7 kohdan mukaisesti ja selvi- tetään työaikalain soveltaminen (työaikakysymysten osalta ylem- pien toimihenkilöiden työehtosopimus).

5.2 Työaikalain mukaan ylityö korvataan lain määrittelemällä ylityö- korvauksella. Ylityö voidaan erikseen sovittaessa korvata myös vastaavalla vapaalla. Ellei muusta ole sovittu, maksetaan ylityökor- vaus rahassa. Korvattava ylityö edellyttää työnantajan määräystä ja työntekijän suostumusta.

5.3 Työaikalain mukaan yli- ja sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voidaan esimiesasemassa olevien kanssa sopia maksetta- vaksi erillisenä kuukausikorvauksena. Sovittaessa erillisestä kuu- kausikorvauksesta, kirjataan sopimukseen sen peruste ja suuruus.

5.4 Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimitusjohtajan työ ja työ, joka siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän ase- man perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien osalta voidaan ylityön korvaa- minen ottaa huomioon myös palkan muodostuksessa. Tällöin tulisi työnantajan ja toimihenkilön välillä selvittää se, miten ao. korva- ukset on otettu huomioon ja millä tavalla ne otetaan työsuhteen kestäessä huomioon palkan kehityksessä.

7. Sairausajan palkka

Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen 13 kohdan mu- kaan.

8. Keksinnöt ja tekijänoikeudet

Työnantajan oikeus työntekijän tekemään keksintöön määräytyy sen mukaisesti, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksin- töihin (656/67) on säädetty. Jos em. lain mahdollistamalla tavalla sovitaan joistakin asioista toisin, merkitään se työsopimukseen.

9. Suunnittelukilpailut

Työntekijällä on oikeus, sovittuaan työnantajan kanssa, osallistua työsuhteensa ulkopuolella suunnittelukilpailuihin.

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteessa nouda- tettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Tällaisen työnan- tajan toiminnan kanssa kilpailevan työn tekemisestä on sovittava työnantajan kanssa.

10. Koulutus

Poikkeuksellisen kalliin koulutuksen osalta saatetaan joissakin ta- pauksissa sopia esimerkiksi kustannusten jakamisesta.

11. Matkustaminen ja matkakustannukset

Työsopimusta laadittaessa on syytä keskustella työtehtävien edel- lyttämästä matkustamisesta, matkustamisen arvioidusta yleisyy- destä, matkojen kestosta sekä kohteista koti- ja ulkomailla.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät matkakustannusten korvauk- set työehtosopimuksen 11 kohdan edellyttämällä tavalla.

12. Muut työehdot

Xxxxxxxx määräytyy työehtosopimuksen 9.2 kohdan ja äitiysva- paan palkka 14 kohdan mukaisesti.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät työnantajan velvollisuus ot- taa tarvittava vastuuvakuutus ja matkavakuutukset perussopimuk- sen edellyttämällä tavalla siten, että noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyy työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vastuuvakuutus siten, että noudatetaan toimihenkilöi- den yleisiä työehtoja.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT RY

PÖYTÄKIRJA TYÖAIKAPANKEISTA

1. Käsite ja tarkoitus

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöön- otettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämi- sestä toisiinsa pitkäjänteisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ylempien toimihenkilöiden yksilöllisten työaika- tarpeiden huomioon ottamista.

2. Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista so- vitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaika- pankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin

1. keitä sopimus koskee,

2 mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu,

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäis- määrät,

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella,

5. työajan tasoittumisjakson pituus,

6. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön

Soveltamisohje:

Osatekijöiksi suositellaan sovittavaksi sellaisia työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisia tekijöitä tai työehtosopimuksen ja vuosilomalain mukaisia vapaisiin liittyviä tekijöitä, joista sopimalla voidaan tehokkaasti toteuttaa työaikapankin tarkoitusta. Tällaisia tekijöitä ovat

mm. säännöllinen työaika, muut työaikalain osatekijät, työajan lyhennysvapaat, säästövapaat, vuosilomapäivät, vapaana annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa sekä tulos-, bonus- tai voittopalkkio.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.

Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

3. Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaas- ti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keski- määräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työ- aikalain mukainen.

Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon ve- roiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.

4. Työsuhteen päättyminen

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päätty- mistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydes- sä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peri- tään lopputilissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi,

irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, el- lei paikallisesti muuta sovita. Työ-aikasaldojen tasaaminen tapah- tuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

Eteläranta 10, 00130 HELSINKI

PL 10, 00131 HELSINKI

puh. (09) 19 231

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Eteläranta 10, 00130 HELSINKI

puh. (09) 19 231

xxx.xxxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN RY

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXXXX

ISBN XXX-XXX-XXX-XXX-X

Helsinki 2020