HIIHTOKESKUSALAN

Tätä työehtosopimusta sovelletaan hiihtokeskusalalla toimivien yri- tysten palveluksessa oleviin työaikalain alaisiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin (myöh. työntekijä).

Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohta- jia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä eikä esimiehiä, jotka vain tilapäisesti ottavat osaa johdettaviensa työntekijöiden työhön eikä määrätyn lyhytaikaisen työsuorituksen tekemistä.

Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

· Yleissopimus 1.10.2017

· fluottamusmiessopimus 1.1.2021

· Koulutussopimus 1.1.2021

· Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

· Työpaikkaruokailua koskeva sopimus 1.10.2017

· Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 1.10.2017

· Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 1.10.2017

· Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta 1.1.2021

· Sopimus yhteistoiminnasta 1.10.2017

· Työssäoppimista koskeva sopimus 1.10.2017

2 § Työnjohto- ja järjestäytymisoikeus ‌

Työnantaja johtaa ja jakaa työtä. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

Työehtosopimus

Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyttää työntekijän työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työpaikan työterveyshuollon sisältöön, työpaikan sairauspoissaolokäytäntöihin, mahdollisiin työturvallisuusriskeihin sekä työsuojeluorganisaatioon.

Osa-aikatyöntekijälle tulee tarjota lisätyötä työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaisesti hiihtokeskustyöntekijän omasta toimipaikasta (=hiih- tokeskuksesta).

fluottamusmies ja työnantaja selvittävät toimipaikan työvoimatarpeen sekä työvoiman käytön periaatteet. Työnantaja ja luottamusmies laativat yhdessä ennen toimintakauden päättymistä henkilöstösuunnitelman seuraavalle toimintakaudelle.

Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työn- tekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijän luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Hiihtokeskusalan työehtosopimusosapuolina toimivat työntekijöiden puolella Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

3 § Työsopimus ja koeaika ‌

Työehtosopimus

Työsopimus on tehtävä kirjallisesti. Työsopimuksesta tulee ilmetä kol- miviikkoisjakson vähimmäistyöaika sekä muut työehtosopimuksen liitteenä olevan työsopimusmallin mukaiset tiedot.

Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otetulle työntekijälle voidaan sopia enintään kuuden kuukauden koeaika. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla kuusi kuukautta, kuitenkin enintään puolet työsuhteen kestosta. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta.

Työsuhteen kestettyä 12 kuukautta yhdessä tai useammassa erässä kolmen kalenterivuoden aikana ja työntekijän palatessa samaan tai vastaavaan työtehtävään 12 kuukauden sisällä viimeisen työsuhteen päättymisestä, ei koeaikaehtoa sovelleta.

Koeaikana työsuhde voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta, jolloin työsuhde lakkaa työpäivän päättyessä.

ESIMERKKI

Työntekijä on aloittanut työnteon 5.1. Osapuolet ovat sopineet kuuden kuu- kauden koeajasta. Koeajan viimeinen päivä on 4.7.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus ‌

1. Irtisanomisaika

Työehtosopimus

Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

TYÖSUHTEEN JATKUTTUA	IRTISANOMISAIKA
Enintään vuoden	14 päivää
Yli vuoden	1 kuukausi
Yli 4 – enintään 8 vuotta	2 kuukautta
Yli 8 – enintään 12 vuotta	4 kuukautta
Yli 12 vuotta	G kuukautta

Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

TYÖSUHTEEN JATKUTTUA	IRTISANOMISAIKA
Enintään 5 vuotta	14 päivää
Yli 5 vuotta	1 kuukausi

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

ESIMERKKI 1. IRTISANOMISAIKA 14 PÄIVÄÄ

Työsuhde irtisanottiin 10.1. Irtisanomisaika alkaa kulua 11.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 24.1.

ESIMERKKI 2. IRTISANOMISAIKA KUUKAUSINA

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen viimeinen voimassa- olopäivä on järjestysnumeroltaan sama päivä, kun irtisanominen on suoritet- tu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa irtisanomisaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä

IRTISANOMINEN

IRTISANOMISAIKA

TYÖSUHTEEN VIIMEINEN PÄIVÄ

1.3.

1 kk

1.4.

31.12.

2 kk

28.2.

2. Korvaukset

Työehtosopimus

Työnantaja, joka ei noudata edellä sovittuja irtisanomisaikoja, on vel- vollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lop- putilistä työsopimuslain mukaiset kuittausrajoitukset huomioon ottaen.

Mikäli noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irti- sanomisajasta, käsittää suoritusvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisa- nomisajan palkasta.

Mikäli työntekijä päättää työsuhteen ennen määräajan umpeutumista, on hän velvollinen suorittamaan työnantajalle korvauksena työsopimuksen ennenaikaisesta lakkaamisesta

· kahden viikon palkkaa vastaavan määrän tai

· mikäli laiminlyödyn työkauden osuus on kahden viikon aikaa lyhy- empi, tätä aikaa vastaavan palkan määrän.

Tuntipalkkaisen työntekijän osalta korvaus voi olla enintään 7,5 tunnin palkkaa vastaava määrä työpäivää kohti ja kuukausipalkkaisella työnteki- jällä korvauksen perusteena oleva päiväpalkka lasketaan osakuukauden palkanlaskentasäännön mukaan.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 1 mukaan.

Mikäli työnantaja päättää määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työnte- kijän työsuhteen ennen määräajan päättymistä määräytyy työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

3. Lomautus

flomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää.

flomautuksen ennakkoilmoituksen ja lomautusilmoituksen osalta noudatetaan työsopimuslain menettelyä.

Työnantajan todetessa lomautustarpeen esim. sääolosuhteiden vuok- si neuvotellaan työpaikan luottamusmiehen ja työnantajan välillä lomautettavista työntekijöistä. Määräaikaisen työntekijän lomautus määräytyy työsopimuslain mukaisesti.

5 § Palkkaus ‌

Työehtosopimus

1. Työntekijän palkka määräytyy jäljempänä olevien määräysten ja tämän työehtosopimuksen liitteenä olevien vaativuusryhmittelyn ja palkkatau- lukkojen mukaisesti.

2. Palkkataulukon tarkoittamaa kokemusaikaa laskettaessa otetaan huomioon vastaavassa työtehtävässä aikaisemmin työskennelty aika kokonaisuudessaan. Muussa työtehtävässä työskennelty aika otetaan huomioon kohtuullisessa määrin, jos työ osittain vastaa vaadittavaa ammattikokemusta.

Työssäoloajan lisäksi huomioidaan vuosilomalain 7 §:n mukainen työs- säoloon rinnastettava aika. Hoitovapaata ja asevelvollisuusaikaa ei oteta huomioon.

Yhden kokemusvuoden saavuttaminen edellyttää

· 1 vuoden työskentelyä, jos toteutunut työaika on G0 tuntia kolmessa viikossa tai enemmän

· 2 vuoden työskentelyä, jos toteutunut työaika on alle G0 tuntia kolmessa viikossa.

Myös harjoitteluajalta kertyy kokemusaikaa.

Työnantaja ja työntekijä selvittävät huomioon otettavan työkokemuksen työsopimusta solmittaessa ja viimeistään ennen ensimmäistä palkan- maksua. Myöhemmin esitettävä selvitys ei oikeuta aikaisemman työko- kemuksen huomioon ottamiseen.

Kun työntekijä tulee oikeutetuksi seuraavan vuosiportaan mukaiseen palkkaan, huomioidaan tämä seuraavan palkanlaskentakauden alusta lukien.

Työntekijän siirtyessä ylemmän vaativuusryhmän mukaiseen uuteen työtehtävään määräytyy uusi taulukkopalkka sen vuosiportaan mukaan, joka on entistä taulukkopalkkaa lähinnä korkeampi.

3. Alle 18 vuotiaan työntekijän palkka on 80 % vaativuusryhmä A:n tau- lukkopalkasta.

4. Työsuhteen alussa on kuuden (G) kuukauden harjoitteluaika, jonka ajalta on maksettava vähintään S0 % taulukkopalkasta.

Mahdollista harjoitteluaikaa vähentää 2. kohdan mukaisesti määritelty työkokemus. Harjoitteluaikaa ja sitä vähentävää työkokemusta lasket- taessa ei kuitenkaan suoriteta 5 § 2. kohdassa mainittua suhteutusta.‌

Työehtosopimus

5. Kuukausipalkkaa voidaan maksaa työntekijälle, jonka työaika on 112,5 tuntia kolmessa viikossa. Kuukausipalkan jakaja on luku 15S. Osa- aikatyöntekijän vähimmäistuntipalkka saadaan jakamalla asianomaisen työntekijäryhmän kuukausipalkka kyseisellä jakajalla.

G. Muu kuin hiihtokeskustyö: Jos palkanlaskentakauden aikana tehdään muuta kuin hiihtokeskuksen normaalia/perinteistä työtä, tällaisesta työstä suoritettavasta korvauksesta on sovittava erikseen.

G § Palkanmaksu

1. Työpalkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Palkka voidaan mak- saa kerran kuukaudessa, mikäli siitä sovitaan luottamusmiehen kanssa TES 25 § mukaisesti.

Palkanmaksupäivä on viimeistään seitsemäs arkityöpäivä palkanlas- kentakauden päättymisestä lähtien, mikäli asiasta sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen neuvotteluissa.

Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eristä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan. flaskel- masta tulee ilmetä säännöllisen työajan palkka, eri lisät, sunnuntai- ja ylityökorvaukset sekä mahdolliset muut korvaukset.

2. Palkanmaksun alkaessa, keskeytyessä tai päättyessä kesken pal- kanlaskentakauden kuukausipalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka lasketaan jakamalla työntekijän kuukausipalkka luvulla 25. Tätä päiväpalkkaa maksettaessa pidetään työssäolopäivinä myös 8 §:n 5 kohdassa tarkoitettuja lisävapaapäiviä, mikäli ne sisältyvät työsuhteen kestoaikaan.

3. Tämän työehtosopimuksen 10-11 §:ssä mainitusta työstä maksettava korvaus on suoritettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen kolmiviikkoisjakson päättymisestä lukien ja vaatimus saamatta jääneestä korvauksesta on tehtävä laissa säädetyssä ajassa.

7 § Työvuorolista ‌

Työehtosopimus

1. Kutakin kolmiviikkoisjaksoa koskeva työvuorolista on laadittava etu- käteen ja asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan työntekijäin nähtäville vähintään viikkoa ennen kolmiviikkoisjakson alkamista.

2. Työvuorolistaan on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päättymisajat sekä vapaapäivät. Työvuorolista on laadittava siten, että ennen ja jälkeen työvuoron tehtävät aloittamis- ja lopettamistyöt eivät muodostu ylityöksi.

3. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suos- tumuksella, tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sääolosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos. Pakottava syy todetaan työpaikalla luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan ja työnantajan edustajan välillä.

Työpaikkakohtaisesti neuvotellaan sään vaikutuksesta työvuoroihin.

4. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia siirrettäväksi työ- tunteja kahden peräkkäisen kolmiviikkoisjakson kesken kolmiviikkois- jaksolta toiselle ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään. Siirretyistä tunneista ja niiden teettämisestä myöhemmin on pidettävä erillistä luetteloa.

Tätä määräystä ei voida soveltaa, mikäli työsuhteessa noudatetaan TES 8 § a. tai b. kohtien mukaista työajan tasoittumisjärjestelmää.

Työtuntien siirtämisestä jaksosta toiseen ei saa sopia työhönoton yhte- ydessä, eikä koeaikana, ellei myös luottamusmies hyväksy sopimusta.

8 § Työaika ‌

Työehtosopimus

1. Säännöllinen työaika on 112,5 tuntia kolmen viikon pituisena ajan- jaksona siten järjestettynä, että kunakin täytenä työssäoloviikkona on keskimäärin viisi työpäivää.

Työnantajan tulee sopia osa-aikatyöntekijän kanssa kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta.

2. Työssäoloviikolla tarkoitetaan aikaa maanantaista kello 00.00 sun- nuntaihin kello 24.00.

3. Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

4. Vuosiloman, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän kolmen viikon jakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enintään kes- kimäärin 7,5 tuntia.

5. Työntekijälle on annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi vapaapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin pituinen viikko- lepopäivä (V) ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisävapaapäivä (X). Viikkolepopäivä on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla. flisä- vapaapäivä (X) voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, tai yhdistäen muihin vapaapäiviin saman kolmiviikkoisjakson aikana.

Mikäli lisävapaapäivä annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään liittyen.

G. Päivittäinen tosiasiallinen säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. 10 tunnin mittaisia työvuoroja ei saa teettää kohtuuttomasti.

7. Alle 4 tunnin pituisia työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeamiselle todetaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luotta- musmiehen välillä.

8. Kameravalvonnassa työskenteleville pyritään järjestämään vuorottelu siten, ettei kameravalvonnassa työskennellä yli 8 tunnin työvuoroja.

S. Päivittäisten työvuorojen välinen lepoaika on järjestettävä vähintään 8 tunniksi.

Työehtosopimus

10. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia, on työn- tekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. flepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

flepo- ja ruokailuajoista tulee neuvotella työpaikalla työnantajan edus- tajan ja luottamusmiehen välillä.

11. Osapuolet suosittelevat, että joka viides viikonloppu järjestetään va- paaksi siten, että perjantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaapäivinä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaan antamisesta myös sunnuntai-maanantai-yhdistelmänä.

Mikäli viikonloppuvapaita ei anneta joka viides viikonloppu, tulee joka seitsemäs viikonloppu (lauantai ja sunnuntai) olla vapaa, ellei vuosityö- aikajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä ole toisin sovittu.

Työntekijän halutessa tai sairaus- yms. pakottavissa tapauksissa voidaan tästä antamistavasta poiketa.

12. Jouluaattona työ päättyy kello 15.00 ja ensimmäisenä joulupäivänä työ voi alkaa aikaisintaan kello 11.00, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

13. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutus-, perehdy- tys- ja palaveriaikaa enintään 7,5 tuntia kalenterivuodessa. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkka mahdollisine työaikalisineen ja sunnuntaityökorvauksineen. Em. koulutus, perehdytys tai palaveri toteutetaan siten, että työvuoro pitenee koulutuksen, perehdytyksen tai palaverin keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Kyseistä aikaa ei voi sijoittaa työntekijän vapaapäivälle. Näitä tunteja ei huomioida työaikajakson kokonaistuntimäärässä lisä- tai ylityöhön oikeuttavaa aikaa laskettaessa. Muutoin koulutusten osalta noudatetaan liittojen välisen koulutussopimuksen määräyksiä.

8 § a. Säännöllisen työajan tasoittumisjärjestelmä

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Työehtosopimus

Kokoaikatyöntekijän säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 112,5 tunniksi siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun määrään enintään kuuden (G) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittu- miskausi). Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 135 tuntia.

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päätty- misajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan siirtää enintään kaksi (2) X-päivää tasoittumiskauden sisällä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X -päivä annetaan muuhun vapaaseen yhdistäen. Siirret- ty X -päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja Z- päiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa.

Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

Työaika tasoitetaan joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskauden aikana. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään kolme (3) tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työ- päivään X-, V- ja Z- päiviä ja vuosilomaa ansaittaessa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa.

Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.

ESIMERKKI 1.

Työajan tasoittuminen

Työehtosopimus

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus on G kolmiviikkoisjaksoa. Tasoittumiskauden työtuntimäärä on yhteensä G x 112,5 tuntia eli G75 tuntia. Tasoittumiskauden aikana on annettu yhteensä 4 tasoitusvapaata.

1. JAKSO: 115 T	2. JAKSO: 135 T	3. JAKSO: 105 T
3 X-vapaata	1 X-vapaa	3 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
		1 tasoitusvapaa
4. JAKSO: 90 T	5. JAKSO: 120 T	6. JAKSO: 110 T
5 X-vapaata	2 X-vapaata	4 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
3 tasoitusvapaata

2. Lisä- ja ylityö kolmiviikkoisjaksolla

flisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 135 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

· 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla,

· 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

· seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavia tunteja ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

Jaksokohtaista lisä- tai ylityökorvausta ei voida vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.

3. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtu- vasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäis- työaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä alijäämää ei vähennetä.

Työehtosopimus

Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan keskimääräisen säännöllisen enim- mäistyöajan ylittävistä työtunneista seuraavasti:

· keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

· seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

ESIMERKKI 2.

Lisä- ja ylityö työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden

112,5 tunnin kokoaikatyöntekijän työsuhde päättyy kesken 18 viikon tasoit- tumiskauden työnantajasta johtuvasta syystä kolmen kolmiviikkoisjakson jälkeen.

1. jakso: 12S h

2. jakso: 128 h

3. jakso: 10S h

Jaksojen yhteenlaskettu työtuntimäärä on 3GG tuntia eli keskimäärin 122 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. flisätyötä on tällöin jaksoa kohti keskimäärin 7,5 tuntia (120-112,5) ja jaksoja on toteutunut 3 kpl. Työntekijälle suoritetaan lisätyökorvauksena 3 * 7,5 tunnin eli 22,5 tunnin palkka. Ylityötä on jaksoa kohti keskimäärin 2 tuntia (122-120) eli yhteensä G tuntia (3 * 2), joista puolet eli 3 tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet eli 3 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.

4. Tasoittumiskauden päättyminen

Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korva- taan tasoittumiskauden säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:

· 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla,

· 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

· seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

ESIMERKKI 3.

Lisä- ja ylityö tasoittumiskauden päättyessä

Työehtosopimus

Tasoittumiskauden pituus on G kolmiviikkoisjaksoa, jolloin tasoittumis- kauden säännöllinen enimmäistyöaika on G75 tuntia. Ennen viimeisen kolmiviikkoisjakson alkamista työntekijä on työskennellyt G34 tuntia.

Viimeisellä kolmiviikkoisjaksolla olisi siten käytettävissä 41 tuntia (G75 t- G34 t). Työntekijä on kuitenkin tehnyt viimeisellä jaksolla 81 tuntia, jolloin lisä- ja ylityö (81 t – 41 t eli 40 t) korvataan seuraavasti:

· 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

· 18 tuntia 50 %:lla korotetulla palkalla ja

· 14,5 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.

8 § b. Paikalliseen sopimiseen perustuva vuosityöaikajärjestelmä (ns. työaikapankki)

1. Järjestelmän käyttöönotto, liittyminen ja irtautuminen

1. Työaikajärjestelmän käyttöönotosta tulee sopia työpaikkakohtaisesti TES 25§:n mukaisesti luottamusmiehen kanssa. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittuna, työntekijät voivat valita keskuudestaan Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvan työntekijän edustamaan heitä vuosityöaikajär- jestelmästä sovittaessa. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n tehtävänä on perehdyttää valittu edustaja vuosityöaikajärjestelmään. Muun kuin luottamusmiehen tekemä sopimus tulee toimittaa allekirjoittajajärjes- töille tiedoksi.

2. Järjestelmää voidaan soveltaa toistaiseksi voimassa olevassa tai vähintään vuoden kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa oleviin kokoaikatyöntekijöihin.

3. Vuosityöaikajärjestelmää käytettäessä työaika tasoitetaan keskimäärin enintään 112,5 tuntiin kolmessa viikossa enintään yhden vuoden pituisen ajanjakson aikana.

4. Työnantaja ja työntekijä sopivat kirjallisesti erikseen työntekijän liitty- misestä järjestelmään. Järjestelmään liityttäessä sovitaan tasoittumis- kauden pituudesta sekä kolmiviikkoisjakson enimmäistuntimäärästä huomioiden mitä 2.1 kohdassa on sovittu. Samalla sovitaan tasoitusvapai- den pitämisen alustava ajankohta. Tasoittumiskausi voidaan yksittäisen

työntekijän osalta sopia myös lyhyemmäksi kuin luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan kanssa järjestelmää käyttöönotettaessa on sovittu.

Työehtosopimus

5. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, mitä rahaeriä työntekijä haluaa työtuntien lisäksi siirtää muutettavaksi työajan tasoitusvapaaksi.

G. Työnantaja toimittaa työntekijää edustavalle luottamusmiehelle tiedoksi tähän järjestelmään liittyvät työntekijöiden kanssa tekemänsä sopimukset.

7. Järjestelmään kuuluva työntekijä voidaan lomauttaa ainoastaan pakottavan ja ennalta-arvaamattoman, työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

8. fluottamusmies tai työnantaja voivat irtisanoa järjestelmän päättyväksi kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjes- telmää noudatetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti.

S. Työntekijä tai työnantaja voivat irtisanoa järjestelmän yksittäisen työntekijän osalta päättyväksi kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti.

10. Työterveyshuollon toteamasta, työntekijän työssä jaksamiseen liittyvästä terveydellisestä syystä työnantaja tai työntekijä voivat irti- sanoa järjestelmän päättyväksi yksittäisen työntekijän osalta yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin järjestelmään kuuluminen päättyy irtisanomisajan päättyessä.

11. Jos vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotosta on 1. kohdan mukaisesti sovittu luottamusmiehen puuttumisen vuoksi muun valitun edustajan kanssa, eikä tämä enää työskentele yrityksen palveluksessa, voidaan vuosityöaikajärjestelmää koskeva paikallinen sopimus irtisanoa myös Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimesta.

12. Mikäli vuosityöaikajärjestelmän soveltaminen ja järjestelmään kuu- luminen on ollut peruste toistaiseksi voimassa olevalle työsuhteelle eikä järjestelmän päättymisen tai järjestelmästä irtautumisen vuoksi kaikille työntekijöille voida enää tarjota vakituista työtä työn kausiluontoisuu- desta johtuen, tulee mahdolli- nen työvoiman vähentäminen kohdistaa ensisijassa niihin työntekijöihin, joiden toistaiseksi voimassa olevan työ- suhteen edellytyksenä on ollut vuosityöaikajär- jestelmään liittyminen.

2. Työajan järjestäminen

Työehtosopimus

1. Säännöllinen työaika voi olla enintään 150 tuntia kolmessa viikossa. Painavin syin voidaan enimmäismäärästä tilapäisesti poiketa työntekijän ja työnantajan suostumuksella.

2. Kolmiviikkoisjaksolla 112,5 tunnin ylittävä määrä siirtyy tasoittumis- kauden aikana vapaana annettavaksi.

3. Työaika järjestetään työehtosopimuksen 8 § määräysten mukaisesti seuraavin poikkeuksin:

a. lisävapaapäivä (X) voidaan antaa tasoittumiskauden aikana muuhun vapaaseen yhdistäen

b. vuorokautinen, yhdenjaksoinen vähimmäistyöaika on 4 tuntia

c. vuorokautinen säännöllinen työaika lumetustyössä ei saa ylittää 12 tuntia, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

4. Noudatettavan tasoittumiskauden alkamis- ja päättymisajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

5. Työvuorolista laaditaan vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan.

G. Vuosiloman ajalta työajaksi luetaan TES 1G § mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus. Sairausloman ajalta työajaksi luetaan 7,5 tuntia työpäivää ja 37,5 tuntia viikkoa kohti.

3. Lisä- ja ylityö kolmiviikkoisjaksolla

1. Kolmiviikkoisjaksolla yli 150 tunnin tehty työ korvataan maksamalla 100 %:lla korotettu palkka.

2. Tasoittumisvapaalla tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

4. Järjestelmään siirrettävät erät

Työehtosopimus

1. Yli 112,5 tunnin tehdyn työajan sekä 112,5 tuntia alittavien työtuntien (ns. miinustunnit) lisäksi tasoittumisjärjestelmään voidaan sopia siir- rettäväksi erilaisia työtunneiksi muutettavia rahaeriä.

2. Tällaisia eriä voivat olla työaikakorvaukset (esimerkiksi sunnuntaityö- korvaus, ilta- ja yölisä, ylityön perus- ja korotusosat, lomaltapaluuraha). flisäksi tasoittumisjärjestelmään voidaan sopia siirrettäväksi Z-päivät ja vuosiloman säästövapaa.

5. Järjestelmän tasoittuminen

1. Järjestelmään siirretyt 112,5 tuntia ylittävät työtunnit sekä työtunneiksi muutettavat rahaerät annetaan kokonaisina vapaapäivinä (tasoittu- misvapaa) tasoittumiskauden aikana. Työntekijän aloitteesta voidaan vapaiden pitämisestä sopia toisin tasoittumiskauden aikana.

2. Järjestelmään siirrettävä rahaerä muunnetaan työtunneiksi siirtohet- ken palkan mukaan laskettuna.

3. Mikäli vapaaksi vaihdettava työtuntimäärä ei ole tasan jaollinen 7,5 tunnilla, voidaan jakojäännös antaa jaksotyöajan lyhennyksenä tai osittaisena vapaapäivänä.

4. Tasoittumisvapaat ovat työssäolon veroista aikaa.

ESIMERKKI.

Työntekijä tehnyt kolmiviikkoisjaksolla 150 työtuntia, joista kaksi 7,5 tunnin sunnuntaityövuoroa. Työntekijän palkka on 12 euroa tunnilta. Järjestelmään on sovittu siirrettäväksi myös sunnuntaityökorvaus. Yhteensä järjestelmään tasoitettavaksi siirtyy (150-112,5) 37,5 tuntia + 15 * 12 euroa (180) euroa, joka tunneiksi muutettuna on 15 tuntia. Yhteensä järjestelmään on siten siirretty vapaana annettavaksi 52,5 tuntia. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle 7 kokonaista vapaapäivää tasoittumiskauden aikana osapuolten sopimana ajankohtana.

G. Palkka

Työehtosopimus

1. Työntekijälle maksetaan vapaan pitämisen ajalta tuolloin voimassa olevaa palkkaa.

2. Mikäli työntekijän työtehtävät muuttuvat työtuntien ja/tai rahaerien järjestelmään siirtämisen jälkeen siten, että hänen palkkansa on vapaita pidettäessä aikaisempaa pienempi, maksetaan hänelle vapaan pitämi- sen ajalta sen suuruista palkkaa, joka oli voimassa kyseisiä vapaita an- saittaessa, mahdollinen työehtosopimuksen mukainen palkankorotus huomioiden.

7. Sairastuminen kesken tasoittumisvapaajakson

1. Työntekijän sairastuessa tasoittumisvapaita pitäessään työntekijällä on oikeus keskeyttää vapaajakso sairausloman ajaksi, jolloin poissaoloa käsitellään sairauslomana sairastumista seuraavasta päivästä lukien. Työntekijän tulee esittää sairastumisesta työehtosopimuksen mukainen selvitys ja ilmoittaa halustaan keskeyttää tasoitusvapaajakso.

2. Työnantaja määrää näin siirrettyjen tasoitusvapaiden pitoajankohdan. Mikäli tasoittumiskauden päättymisajankohdan vuoksi näin siirrettyjä tasoitusvapaita ei voida pitää ennen tasoittumiskauden päättymistä, voidaan ne antaa seuraavan tasoittumiskauden aikana.

8. Tasoittumisjärjestelmän katkeaminen kesken tasoittumiskauden

1. Tasoittumisjärjestelmän katketessa kesken tasoittumiskauden työnte- kijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tun- tipalkalla.

2. Mikäli tasoittumisjärjestelmän katkeaminen johtuu työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen ylijäämä korva- taan siten kuin tasoittumiskauden päättymistilanteen osalta on sovittu.

9. Lisä- ja ylityö tasoittumiskauden päättyessä

Työehtosopimus

1. Mikäli jaksokohtainen ylityö on korvattu rahana 3-kohdan mukai- sesti, ei ylityönä korvattuja tunteja oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

2. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työntekijästä johtu- vaa alijäämää, voidaan alijäämä vähentää työntekijän palkasta.

3. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt ylijäämää, korvataan ylijäämä seuraavasti:

· jaetaan tehdyt työtunnit työpäivien ja pidettyjen tasoitusvapaapäi- vien yhteenlasketulla lukumäärällä

· vuorokaudessa keskimäärin yli 7,5 tunnin tehty työ korvataan 8 tun- tiin asti maksamalla lisätyökorvauksena 0,5 tunnilta yksinkertainen tuntipalkka

· vuorokaudessa keskimäärin yli 8 tunnin tehty työ korvataan maksa- malla 10 tuntiin asti ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu palkka

· keskimäärin yli 10 tunnin tehty työ korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.

10. Työaikakirjanpito

Työnantajan on pidettävä työaikalain tarkoittaman työaikakirjanpidon lisäksi työntekijäkohtaista kirjanpitoa tasoittumisjärjestelmään siirre- tyistä kertymistä ja niiden perusteista.

9 § Ylimääräiset lisävapaapäivät eli Z-päivät ‌

Työehtosopimus

1. Työntekijä ansaitsee Z-päiviä työsuhteen jokaiselta täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta heinäkuuta lukuun ottamatta. TES 5 § 4. kohdan mukaisen harjoitteluajan kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta ei kuitenkaan ansaita Z-päivää.

Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsotaan samat päivät kuin vuosilo- man ansainnassa lukuun ottamatta äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan kestoaikaa.

flomautuksen osalta työssäolopäivien veroisia päiviä on kuitenkin enin- tään 30 työpäivää 1.5.-31.10. välisenä aikana.

2. Säännöllisen työajan ollessa 112,5 tuntia Z-päivän arvo on 7,5 tuntia. Työsopimuksen mukainen työaika voi toteutua myös pidemmän ajan- jakson kuluessa työajan tasoittumisjärjestelmän soveltamisesta johtuen.

3. Muiden kuin kokoaikatyöntekijöiden Z-päivän arvo määräytyy jaka- malla ansaintakuukautta edeltävien kahden kalenterikuukauden työaika luvulla 42. Työajaksi luetaan myös poissaoloaika, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Näille työntekijöille Z-päivä voidaan maksaa rahakorvauksena Z-päivän ansaintaa seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä tai se voidaan antaa palkallisena vapaapäivänä. Z-päivän arvo voi olla kuitenkin enintään 7,5 tuntia.

Mikäli työssäolo on kestänyt ansaintakuukauden alkaessa vähemmän kuin kaksi kalenterikuukautta, tulee Z-päivän arvo laskea ansaintakuu- kauden toteutuneen työajan mukaan. Työaika lasketaan tällöin jakamalla ansaintakuukauden aikana tehdyt työtunnit saman kuukauden työsuh- teen kestoon sisältyvien maanantai-perjantai -päivien lukumäärällä.

4. Ansaitut Z-päivät annetaan kokonaisina vapaapäivinä, elleivät työn- antaja ja työntekijä keskenään toisin sovi.

Z-päivät voidaan antaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

· joko siten, että tammi-kesäkuun Z-päivät annetaan viimeistään joulukuun loppuun mennessä ja elo-joulukuun Z-päivät toukokuun loppuun mennessä

· tai siten, että Z-päivät tai osa niistä sovitaan annettavaksi siirretty- nä viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Tällöin ne tulee antaa yhdenjaksoisena vapaana, ellei toisin sovita.

Vuosityöaikajärjestelmää sovellettaessa edellä mainitusta antamista- vasta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimus

Osapuolet suosittelevat Z-vapaapäivien keräämistä yhdenjaksoiseksi vapaaksi etenkin niissä toimipisteissä, joissa on voimakkaita kausivaih- teluita.

5. Työvuorolistalle merkityn Z-päivän pituus on vähintään 24 tuntia.

Sillä kolmiviikkoisjaksolla työaika, jona Z-päivä annetaan, lyhenee kokoaikatyöntekijän työaika 7,5 tuntia. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä antamisjakson muita vapaapäiviä.

G. Työnantajan on ennen Z-päivien merkitsemistä työvuorolistaan kuul- tava työntekijän mielipidettä sen sijoittamisesta.

Ansaittuja Z-päiviä ei saa sijoittaa vuosiloman tai työvuorolistaa laadit- taessa tiedossa olleen muun poissaolon ajalle.

7. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä kuukausipalkkaisen työnte- kijän palkkaa siltä palkanlaskentajaksolta, johon se sijoitetaan.

8. Mikäli Z-päivinä joudutaan työskentelemään maksetaan siitä työnte- kijälle 50% korotettu palkka.

S. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet Z-päivät korvataan rahassa.

ESIMERKKI.

Z-päivää seuraava työvuoro voi alkaa aikaisintaan 24 tunnin kuluttua Z-päivää edeltävän työvuoron päättymisestä lukien.

MA	TI	KE	TO	PE	LA	SU
8–1G	S–15	22–0G	Z	0G–14	X	V

10 § Työaika- ja olosuhdelisät ‌

1. Sunnuntai-, pyhä- ja aattotyö

Työehtosopimus

Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapun- ja itsenäi- syyspäivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisää sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

Joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan 150 %:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisää sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

Kello 15.00 jälkeen uudenvuodenaattona, vapunaattona, pääsiäislauan- taina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 50

%:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisää korotetaan vastaavasti.

2. Ilta- ja yötyölisä

Kello 18.00 ja 21.00 välisenä aikana säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisä kuitenkin enintään kahdelta tunnilta palk- kaliitteen mukaisesti.

Kello 21.00 ja 0G.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisä palkkaliitteen mukaisesti.

3. Olosuhdelisät

flumetustyötä tekevälle työntekijälle maksetaan lumetustyön ajalta olosuhdelisää palkkaliitteen mukaisesti. flumetusaitojen siirtäminen rinnastetaan lumetustyöhön.

Valopylvääseen kiipeämisen ajalta maksetaan olosuhdelisää palkkaliit- teen mukaisesti.

4. Hälytystyö

Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapahtuneesta hiihtokeskuksen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja korjaustyös- tä maksetaan työhön käytetyn ajan lisäksi työntekijän kahden tunnin yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus. Matkakustannukset korvataan tällöin 18 §:n mukaisesti.

5. Varallaolo ‌

Työehtosopimus

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asun- nossaan tai muualla tavoiteltavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua töihin. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauk- sesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työnte- kijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla.

G. Vuorovastaavan lisä

Työntekijän toimiessa työnantajan nimeämänä vuorovastaavana (tai tämän sijaisena) tulee hänelle maksaa vastuutunneilta vähintään C-palkkaryhmän suuruista palkkaa vastaavassa kokemusvuosiportaassa.

11 § Korotettu palkka

1. Lisätyö

flisätyötä on työ, joka kolmiviikkoisjaksossa tehdään työsopimuksen mukaisen työvuorolistaan merkityn työajan yli 120 tuntiin saakka.

flisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. flisätyötun- neilta maksetaan korvauksena perustuntipalkka.

2. Ylityö

Ylityötä on kolmiviikkoisjakson aikana 120 tuntia ylittävä työ. Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

Ylityökorvauksena maksetaan 120 tuntia ylittäviltä 18 ensimmäiseltä tunnilta 50%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työehtosopimus

Ylityökorvausta laskettaessa ei jakson työtuntimäärään oteta mukaan X- ja Z-päivänä tehtyjä työtunteja, jotka korvataan erikseen työehtoso- pimuksen 11 § 4 kohdan mukaisesti.

3. Vajaan kolmiviikkoisjakson lisä- ja ylityö

Ennen työvuorolistan laatimista tiedossa olleen sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän kolmiviikkoisjakson lisä- ja ylityökorvaukseen oikeuttava aika lasketaan

lisätyön osalta:

· montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7,5 tuntia pitempi

· 7,5 tuntia ylittäviltä tunneilta 8 tuntiin saakka maksetaan perustuntipalkka

ylityön osalta:

· montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 8 tun- tia pitempi

· 8 tuntia ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50

%:lla korotettu palkka

· näitä seuraavilta tunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli kolmiviikkoisjakso on jäänyt vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei ylityökorvausta suoriteta, edellyttäen, että toteutuessaan kolmiviikkoisjakson työtuntimäärä olisi ollut enintään työehtosopimuksen mukaista säännöllistä enimmäistyö- aikaa vastaava.

Työsuhteen lyhyyden vuoksi vajaaksi jääneen kolmiviikkoisjakson (myös ns. ekstrojen osalta) ylityökorvaukseen oikeuttava aika todetaan samoin.

Vajaan jakson laskentasääntöä ei kuitenkaan sovelleta vuosiloman vuoksi vajaaseen jäävään työaikajaksoon, vaan tällöin menetellään työehtoso- pimuksen 1G § 8. kohdan mukaisesti.

4. Vapaapäivänä tehty työ

Viikkolepopäivänä (V) tehty työ

Työehtosopimus

Viikkolepopäivänä tehtävästä työstä on sovittava työntekijän ja työn- antajan kesken. Viikkolepopäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisää sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

Viikkolepokorvauksen lisäksi maksetaan sunnuntaityökorvaus, mikäli työ on tehty:

· sunnuntaina

· muuna kirkollisena juhlapyhänä

· vapunpäivänä

· itsenäisyyspäivänä.

Lisävapaapäivänä (X) ja Z-päivänä tehty työ

X- ja Z-päivänä tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisää sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

X- ja Z- päivänä tehtyä työtä ei korvata toiseen kertaan jaksottaisena ylityönä.

Vajaan kolmiviikkoisjakson takia saamatta jäänyt lisävapaapäivä (X) korvataan korottamalla yhden työpäivän palkkaa 50 %:lla. Mikäli työ- päivän pituus vaihtelee, korvauksen määrä lasketaan keskimääräisen työajan mukaan.

5. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen

flisä- ja ylityöstä, tai X- tai Z- päivänä tehdystä työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa- aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen mitä edellä on säädetty korotetusta palkasta.

Vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön teke- misestä, ellei toisin sovita.

Vapaan ajankohdasta on pyrittävä sopimaan. Jos sopimukseen ei päästä, määrää työnantaja vapaan ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvausta rahana.‌

Työehtosopimus

12 § Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:

· työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja

· työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

· työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella tai

· työntekijä on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:

TYÖSUHTEEN KESTO SAIRASTUMISHETKELLÄ	PALKALLISEN JAKSON PITUUS
yLi 1 ja enintään 2 kuukautta	SVL:n karenssiaika eLi sairastumispäivä ja S seuraavaa arkipäivää
yLi 2 kuukautta	neLjän viikon pituiseLta ajanjaksoLta (28 kaLenteripäivää)
yLi 3 vuotta	viiden viikon pituiseLta ajanjaksoLta (35 kaLenteripäivää)
yLi 5 vuotta	kuuden viikon pituiseLta ajanjaksoLta (42 kaLenteripäivää)
yLi 10 vuotta	kahdeksan viikon pituiseLta ajanjaksoLta (5G kaLenteripäivää)

Jos työntekijä on työtehtävissä tapahtuneen työtapaturman vuoksi kykenemätön suorittamaan työtään, maksetaan hänelle edellä olevasta taulukosta poiketen työkyvyttömyyden aiheuttaman poissaolon ajalta sairausajan palkkaa jäljempänä mainittujen määräysten mukaisesti vähintään neljän viikon pituiselta ajanjaksolta (28 kalenteripäivää) työsuhteen kestoajasta riippumatta. Tältä ajalta työntekijälle lain mu- kaan kuuluva päiväraha maksetaan työnantajalle enintään työnantajan maksamaa palkan määrää vastaavasti.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa palkalliselta sairausajanjaksolta. Sairausajan palkanmaksun keskeyty-

essä tai katketessa lasketaan osakuukauden palkka työehtosopimuksen G §:n mukaisesti.

Työehtosopimus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perustuntipalkkaa työvuoro- listaan merkityiltä työtunneilta. Ellei sairausajalle ole laadittu työvuo- rolistaa, maksetaan palkka sairastumista edeltäneiden kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella, kuitenkin enintään 7,5 tunnilta työpäivää kohden.

2. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kulu- essa työhön palaamisestaan, lasketaan sairausajan palkkaan oikeuttava aika ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso.

Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoi- tetulla tavalla uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

3. Työnantaja suorittaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle. Tällöin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkan- maksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta työntekijän saama sairauskorvaus (päiväraha tai siihen rinnastettava), joka maksetaan:

· työnantajan kannatusmaksua saavasta sairauskassasta

· tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutus- lain tai

· työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

Sairauspäivärahaa ei lain mukaan suoriteta G8 vuotta täyttäneille eikä alle 1G-vuotiaille. Tämän ikäisille maksetaan täyttä sairausajan palkkaa, jos palkanmaksun edellytykset muutoin täyttyvät.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan sairaudestaan sekä siitä milloin sen arvioidaan päättyvän. Henkilökohtainen ilmoitus tulee tehdä työnantajan ohjeistamalla tavalla.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lää- kärin, vastaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.

Työehtosopimus

Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta sel- vitys voidaan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

· kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. f lunssa tai vatsatauti) ja

· työnantaja ei ole järjestänyt lääkäripalvelut sisältävää työterveys- huoltoa ja

· työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kii- reellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työ- kyvyttömyysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.

5 a Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien

Paikallisesti 25 § mukaisesti voidaan sopia menettelystä, jossa työnteki- jällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. f lunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä 12 § 5. kohdan mukai- sesti.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

· sopimuksen tavoitteet

Työehtosopimus

· keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoi- menpiteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia

· miten ja kenelle ilmoitus tehdään

· kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan

· menettelyn voimassaolo koeaikana

· menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaa- päivien tai lomien yhteyteen

· väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn piiristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa

· kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

· kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä

· lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä

· miten sopimuksen toteutumista seurataan

G. Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lääkärintarkastukseen työnantajan oman tai nimeämän lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

7. Sairauslomalla olevan työntekijän tulee noudattaa annettuja hoito- ohjeita sekä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työky- kynsä palautumista.

13 § Lääkärintarkastukset ‌

Työehtosopimus

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen seuraavissa tapauksissa edellyt- täen, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin aikaa ei ole saatu työajan ulko- puolella ja nämä on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

· sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liit- tyvä lääkärin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus.

· äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevat tarkastukset ja synnytys- tä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset.

· valtioneuvoston asetuksen 133S/200G tarkoittamat rintasyöpäseu- lonta-tutkimukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset

· äkillisen hammassairauden aiheuttaman toimenpiteen ajalta jos hammassairaus on aiheuttanut työkyvyttömyyden, jota on hoidet- tava saman päivän tai työvuoron aikana. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

· Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärin tarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

· sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen ha- keutua lääkärintarkastukseen

· krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyk- sessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

· hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärin- tarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi

· muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työ- ajan ulkopuolella

· syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä seuraavissa laki- sääteisissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa:

· lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväk- sytyissä tarkastuksissa.

· nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa.

· lainsäädännön edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työnte- kijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työehtosopimus

Työnantaja maksaa työntekijälle välittömät matkakustannukset kysei- siin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa- aikana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.‌

14 § Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausva- kuutuslain perusteella.

2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys-, ja van- hempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

14 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka

1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan äitiys- ja adoptiovapaan palkkana työntekijän peruspalkan ja hänelle maksettavan sairausva- kuutuslain mukaisen äitiysrahan erotus kolmen kuukauden pituiselta ajanjaksolta, jos

· työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuu- kautta ennen äitiysvapaan alkamista ja

· työntekijä palaa työhön äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen.

2. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen hänelle maksettavasta äitiysrahan määrästä.

3. Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se makse- taan pienempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairausvakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee sillä äitiysrahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työntekijästä johtuvasta syystä.

4. Palkka maksetaan työntekijälle yrityksen normaaleina palkanmaksu- päivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen. Äitiysvapaan palkka lasketaan kuten sairausajan palkka (12 §).

Työehtosopimus

5. Jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työn- tekijä on palannut takaisin työhön vähintään G kuukautta kestäneeltä muulta palkattomalta vapaalta kuin perhevapaalta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvolli- suutta äitiysvapaan ajalta.‌

G. Mikäli äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut työntekijä ei palaa perheva- paansa päättymisen jälkeen työhön, saadaan äitiysvapaa-ajalta maksettu palkka periä takaisin.

7. Edellä mainitun mukaisesti maksetaan työntekijälle palkka myös enintään G arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.

15 § Tilapäiset poissaolot

1. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään koh- danneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta-arvaamat- toman ja pakottavan syyn vuoksi.

2. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työnteki- jälle maksetaan palkkaa 1-3 kalenteripäivän pituiselta ajalta sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti, jos

· lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

· työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä

· poissaolosta on annettu työehtosopimuksen mukainen selvitys.

Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että

· toisella lapsen kanssa vakituisesti asuvalla henkilöllä ei ole ansio- työnsä ja työaikansa, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen, pakollisen reservin kertaus- harjoituksen tai pakollisten täydennyspalvelusten vuoksi mahdolli- suutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja

· toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys pyydettäessä.

Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon järjestäminen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.

Työehtosopimus

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen palkalliseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. flähio- maisella tarkoitetaan tässä puolisoa, vanhempia, isovanhempia, lapsia, veljiä ja sisaria sekä appivanhempia.

4. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia ja kunnallisvaaleja varten asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenen osallistuessa työaikanaan mainittujen elinten kokoukseen, heille maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus siltä osin kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suo- rittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

5. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa erässä 12 kuukautta, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja G0-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

G. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.

7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsunta- tilaisuuteen tai vapaaehtoisen maanpuolustuksen kutsuntapäivään ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintar- kastuksen aiheuttaman poissaolon osalta noudatetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lääkärintarkastuksesta 13 §:ssä on todettu.

8. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reservipalkan erotus osallistumispäiviltä.

S. Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokunnan, hallituksen ja valtuuston jäsenellä on oikeus osallistua em. hallintoelin- ten kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä johtuvaa erittäin painavaa estettä. Työntekijän tulee ilmoittaa kokoukseen osallistumisestaan mikäli mahdollista ennen ko. kokouksen ajankohdan sisältävän työvuorolistan laatimista tai niin pian kuin mahdollista sekä esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

10. Edellä olevista poissaoloista on työntekijän sovittava työnantajan kanssa. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilo- maetuja.

1G § Vuosiloma ja vuosilomapalkka ‌

1. Vuosiloma

Työehtosopimus

Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

2. Loman ansainta

1. Työntekijä ansaitsee lomaa täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) loppuun mennessä:

· alle vuoden 2 arkipäivää

· vähintään vuoden 2,5 arkipäivää.

floman pituutta laskettaessa annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä.

2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi jonka aikana:

a. työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä

b. työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia.

Työntekijä ansaitsee lomaa joko a- tai b-vaihtoehdon mukaan.

Työntekijä ansaitsee lomaa a-vaihtoehdon mukaan työskennellessään työsopimuksensa mukaisesti kaikkina kalenterikuukausina vähintään 14 päivää kuukaudessa.

3. Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosiloman ansainnassa on otettava huomioon myös työssäolopäivien veroiset päivät.

Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomaa määrättäessä niitä päiviä, joina työntekijä on ollut vuosilomalla, sekä niitä päiviä, joina työn- tekijä on työaikajärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen jaksotyöajan tasaamiseksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäis- määrään (tasoitusvapaa). Työntekijällä, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuukaudessa, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa, otetaan vuosiloman ajalta huomioon vain ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaisesti ilman vuosilomaa olisi ollut työssä.

flomanmääräytymisvuoden perusteella annettavan vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta seuraavista syistä:

Työehtosopimus

a. työpaikan muiden työntekijäin vuosilomien takia

b. reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalve- luslain 37 §:ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen vuoksi

c. sairauden tai tapaturman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteen- sä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksettä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään tämän sairauden tai tapaturman osalta työssäolopäivien veroi- sina yhteensä enintään 75 työpäivää

d. lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn pa- lauttamiseksi tai säilyttämiseksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 työpäivää

e. työturvallisuuslaissa tarkoitetun tai työnantajan määräämän taikka sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi

f. työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi vuosilomalaissa määritellyltä ajanjaksolta, G §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi

x. xxxxxxxxx kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kiel- täytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella

h. sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia

i. työnsä edellyttämän matkustamisen takia, ellei tällaisia matkustus- päiviä muuten luettaisi hänen työpäivikseen

x. xxxxxx syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan (esim. Z-päivät)

Työehtosopimus

x. xxxxxxxxxxxxx takia, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan

l. lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä loman- määräytymisvuoden päättymisen jälkeen aloitetaan uuden kuuden kuu- kauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta

x. xxxxxxxxxxxxxxxxx (237/7S) tarkoitetun opintovapaan johdosta, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työnantajan hänelle osoittamaan työhön, kuitenkin enintään 30 työpäivää loman- määräytymisvuoden ajalta

n. voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen kou- lutukseen osallistumisen takia

o. työnantajan suostumuksella työn edellyttämän koulutukseen osallis- tumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 työpäivää kerrallaan

p. PAMin valtuuston, hallituksen tai valio- ja toimikuntien kokouksiin osallistumisen vuoksi.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työntekijän työssäolon veroisena aikana pidetään c) ja d) kohdissa tarkoi- tetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivää lomanmääräytymis- vuodessa sekä k) kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 42 kalenteripäivää kerrallaan ja m) kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 42 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa.

Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensim- mäisenä päivänä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lakkaamispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissa- olopäivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissaoloa olisi ollut työssä.

4. Vuosiloman säästäminen

Työehtosopimus

Työntekijän oikeus säästövapaaseen määräytyy vuosilomalain (1G2/2005) 27 §:n mukaisesti.

5. Vuosiloman antaminen ja merkitseminen työvuorolistaan

1. Kesälomakausi on 2.5.–30.S. Talvilomakausi on 1.10.–30.4. Vuosiloman antamisesta pyritään huomioimaan koululaisten kesäloma-ajat, mikäli keskuksen toiminnan kehittyminen ympärivuotiseksi ei aseta tälle käytännön esteitä.

2. Työnantaja määrää loman ajankohdan lomakaudella. Ennen ajan- kohdan määräämistä työntekijälle on annettava mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Työntekijän suostumuksella loma voidaan antaa viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Vuosilomat on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan järjestämään vuosittain tasapuolisesti kiertäviksi.

3. Vuosiloman tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen. Kesälomasta voidaan työntekijän suostumuksella antaa 12 arkipäivää ylittävä osuus yhdessä tai useammassa erässä. Talviloma voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.

4. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta mikäli mah- dollista kuukautta, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta siirretyn loman yhteydessä ennakkoilmoitusaika on kaksi viikkoa, tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään viikko. Työnantaja ei voi ilman työntekijän suostumusta siirtää lomaa ilmoitettuaan sen ajankohdasta.

5. flomapäiviksi ei lasketa sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäi- syyspäivää, juhannusaattoa, vapunpäivää, jouluaattoa eikä pääsiäis- lauantaita.

G. flomaa ei saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että ansaitut tai ansaittavaksi tulevat vapaapäivät menevät vuosiloman kanssa pääl- lekkäin.

7. Kiertävästä tai kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestelmästä voidaan poiketa.

Työehtosopimus

8. Kukin maanantain ja perjantain välinen, vuosilomapäiväksi luettava päivä lyhentää 112,5 tunnin työaikajärjestelmässä jakson työaikaa 7,5 tun- nilla. Muussa työaikajärjestelmässä olevalla sekä osa-aikatyöntekijällä vuosiloman lyhentävä vaikutus lasketaan edellä mainituin periaattein hänen työaikansa suhteessa.

S. Jos viimeinen vuosilomaan kuuluva päivä on lauantai, tulee tätä seu- raava sunnuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansaittavaksi tulevia vapaapäiviä.

ESIMERKKI.

Viimeinen vuosilomapäivä on lauantai, jolloin loman päättymistä seuraava sunnuntai järjestetään vapaapäiväksi.

G. Vuosiloma ja vapaapäivät

Jos työntekijä on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (maanantai- perjantai), ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan lauantaina, vaan lauantai ja sunnuntai tulee merkitä V- ja X-päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on maanantai.

Jos loma alkaa viimeistään perjantaina, vapaapäiviä ei ole ansaittu.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on maanantai, työntekijä ansaitsee sille viikolle kaksi vapaapäivää.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on tiistai, työntekijä ansaitsee sille viikolle yhden vapaapäivän.

Työehtosopimus

Jos viimeinen vuosilomapäivä on keskiviikko tai myöhemmin, kyseiselle viikolle ei ansaita yhtään vapaapäivää.

7. Vuosiloman vaikutus työaikaan

ESIMERKKI 1.

12 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosiloma- päiviä yhteensä 10 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 10 * 7,5 tuntia eli yhteensä 75 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5-75) = 37,5 tuntia

ESIMERKKI 2.

24 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.

Jaksoissa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosi- lomapäiviä yhteensä 20 kpl, jolloin jaksojen yhteen laskettu työaika lyhenee 20 * 7,5 tuntia eli yhteensä 150 tuntia. Jaksojen jäljelle jäävä työaika yhteensä (225-150) = 75 tuntia.

ESIMERKKI 3. (PÄÄSIÄINEN)

Työehtosopimus

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosiloma- päiviä yhteensä G kpl, jolloin jakson työaika lyhenee G * 7,5 tuntia eli yhteensä 45 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5 - 45) = G7,5 tuntia.

8. Lisä- ja ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla

Mikäli vuosilomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutuneen työajan yhteismäärä ylittää 112,5 tuntia, korvataan jakson lisä- ja ylityö seuraavasti:

· 120 tuntiin asti lisätyönä

· seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Työajan tasoittumisjärjestelmiä käytettäessä korvataan järjestelmän mukaisen kolmiviikkoisjakson säännöllisen enimmäistyöajan ylittävä tuntimäärä 100%:lla korotetulla palkalla.

9. Vuosiloman siirtäminen

Vuosiloma siirretään työntekijän pyynnöstä jos työntekijä on työkyvytön

· sairauden

· tapaturman tai

· synnytyksen johdosta.

9.1. Työkyvyttömyys ennen vuosiloman tai sen osan alkamista

Työnantaja on velvollinen siirtämään vuosiloman seuraavin edellytyksin:

· työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään ennen vuosiloman alkamista sekä

· työntekijä pyytää loman siirtämistä ennen loman alkua ja

· työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkamista. Työntekijä on velvollinen työnantajan sitä vaatiessa todistamaan työkyvyttö- myytensä lääkärintodistuksella.

Työehtosopimus

Jos työntekijällä on ollut laillinen este, jonka johdosta hän ei ole voinut tehdä ilmoitusta työkyvyttömyydestään ennen loman alkamista ja pyyntöä sen siirtämisestä, on työnantaja velvollinen ottamaan huomioon myöhemminkin tehdyn ilmoituksen ja pyynnön. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole esteen päätyttyä aiheettomasti viivytellyt ilmoituksen tekemistä.

Edellä mainituilla edellytyksillä työntekijällä on oikeus saada lomansa siirretyksi, jos loman alkaessa tiedetään, että hän lomansa aikana joutuu työkyvyttömyyden aiheuttavaan sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon.

Siirto koskee koko sitä lomaa tai loman osaa, joka oli määrätty pidettä- väksi.

9.2. Työkyvyttömyys vuosiloman aikana

Työntekijällä on vuosilomalain mukaisesti oikeus siirtää vuosiloman ajankohtaan sijoittuvat sairauspäivät silloin, kun työntekijä on vuosilo- mansa aikana työkyvytön.

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä pyytää lomapäivien siirtoa ja toimittaa pyydettäessä lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.

Työkyvyttömyysajan päätyttyä vuosiloma jatkuu normaalisti ja siirret- täväksi pyydetyt lomapäivät siirtyvät myöhemmin pidettäväksi.

Sairausajalta työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkaa TES 12 § mukaisesti.

9. 3. Siirretyn vuosiloman antaminen

Siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seu- raavan lomakauden alkua.

Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.

10. Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista.

Työehtosopimus

Vaihtoehtoisesti vuosilomapalkka voidaan maksaa myös yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista ennen loman alkamista.

1. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka saadaan ja- kamalla lomalle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.

Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seu- raavana palkanmaksupäivänä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaan lisätään lomanmääräy- tymisvuoden aikana maksettujen työaika- ja olosuhdelisien summasta:

LOMANMÄÄRÄYTYMIS- VUODEN (1.4.-31.3.)

AIKANA MAKSETUT

TYÖSUHDE JATKUNUT ALLE VUODEN

31.3. MENNESSÄ

TYÖSUHDE JATKUNUT VÄHINTÄÄN VUODEN 31.3.MENNESSÄ

työaika- ja oLosuhdeLisät

(ei kuitenkaan Lisä- ja yLityö- korvaukset)

S %

11,5 %

ESIMERKKI:

Lomapalkan laskeminen

Kuukausipalkka loman alkaessa 1.700 fl + lomanmääräytymisvuoden tunti- kohtaiset lisät 800 fl (11,5 %).

24 päivän kesäloman alkaessa maksetaan: Peruspalkka 1.700 fl / 25 x 24 = 1.G32 fl flisien osuus 11,5 % x 800 fl = S2 fl

Kesälomapalkka 1.G32 fl + (S2 fl / 30 x 24) = 1.705,G0 fl

G päivän talviloman alkaessa maksetaan: Peruspalkka 1.700 fl / 25 x G = 408 fl Talvilomapalkka 408 fl + (S2 fl / 30 x G) = 42G,40 fl

2. Tuntipalkkaiset työntekijät

flomapalkka on lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansiosta:

Työehtosopimus

· S % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

· 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden

flomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansiosta, joka muodostuu:

a. työssäolon ajalta maksetusta palkasta (lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korotusosaa) sekä

b. seuraavista vuosilomaa kerryttävien poissaolojen ajalta lasketta- vista laskennallisista palkkaeristä:

· sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä

· lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä enintään 75 työpäivältä

· ajalta, jonka työ on estynyt sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia

· erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta sekä tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta.

· lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden ja

· työehtosopimuksen mukaisen tilapäisen poissaolon ja lääkärin- tarkastuksen ajalta.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työntekijän osalta laskennallista palkkaa lisätään sairaus- tai kuntoutus- ajalta jo maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 105 kalenteripäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa ja lomautusajalta enintään 42 kalen- teripäivän ajalta lomautusta kohden.

flaskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipal- kan ja sovitun kolmiviikkoistuntimäärän perusteella tai sen puuttuessa poissaolon alkamishetkeä edeltävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen työajan perusteella. Huomioon otetaan myös poissaoloai- kana tapahtuneet palkankorotukset.

ESIMERKKI

Osa-aikatyöntekijä, jonka tuntipalkka on 12 fl ja vähimmäistyöaika 50 t/3 vko flomaoikeus 2,5 pv x 12 kk

Työehtosopimus

flomanmääräytymisvuonna työstä maksettu palkka 10 000 fl

Sairausajan palkkaa maksettu 4 viikon ajalta 800 fl, tämän lisäksi palkattomia sairauspäiviä 7 työpäivää.

flomanmääräytymisvuoden ansio:

10 000 fl

800 fl

280 fl ( laskennallinen palkka 7:lle palkattomalle sairauspäivälle ) 11 080 fl

flomapalkka 11 080 fl x 11,5 % = 1 274,20 fl

3. Lomapalkka muutostilanteissa

flomapalkka lasketaan prosentuaalisesti 2-kohdan mukaisesti myös silloin, kun työntekijän työaika ja palkkausmuoto (tuntipalkasta kuukau- sipalkaksi tai toisin päin) ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. flomapalkan tasausta ei tällöin suoriteta.

Tätä laskentatapaa ei kuitenkaan sovelleta työntekijän ollessa osittain lomautettuna.

11. Vuosilomakorvaus

a) vuosilomakorvaus työsuhteen kestäessä

Työntekijällä, joka sopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymis- vuoden aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on oikeus lomapalkkaa vastaavaan lomakorvaukseen.

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada vuosilomakorvaus viimeistään 30.S. mennessä.

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista ase- palvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan ansaittuja lomapäiviä vastaava lomakorvaus.

b) vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosilomapalkan sijasta vuosilomakorvaus.

Työehtosopimus

Jos työntekijä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, eikä hän siltä ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, lasketaan nämä yhteen yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Työntekijälle, jolle ei ole kertynyt työsuhteen päättymishetkeen mennes- sä oikeutta vuosilomaan kummankaan vuosiloman ansaintasäännön perusteella, maksetaan lomakorvauksena S% työssäoloajan ansiosta (lukuun ottamatta yli- tai hätätyöstä maksettua korotusosaa). Työsuh- teen kestettyä vähintään yhden vuoden korvaus on 11,5 %.

12. Vuosilomakirjanpito

Työnantajan on pidettävä vuosilomista kirjanpitoa, jossa on oltava mm:

· vuosilomien ajankohdat ja pituudet

· lomien pituuden laskemisen perusteet kunkin työntekijän osalta, kuten lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä, työsuhteen kes- to jne.

· vuosilomapalkkojen erittely, josta selviää peruskuukausipalkan li- säksi maksettavat lisät ja tuntipalkkaisten osalta myös mahdolliset ylityöt sekä mahdollisen ruokaedun korvaus ja lopullisen vuosiloma- palkan tai lomakorvauksen suuruus.

17 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Maksamisedellytykset

Työehtosopimus

Työntekijä on oikeutettu lomaltapaluurahaan:

· aloittaessaan loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

· palattuaan työhön heti loman päätyttyä sekä

· lomapalkasta ja lomakorvauksesta siirtyessään vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Työhön palaamiseen rinnastetaan poissaolo, joka johtuu

· vuosilomalain 7 §:ssä mainitusta syystä

· työnantajan suostumuksesta

· erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta

· ylivoimaisesta esteestä (julkinen kulkuneuvo rikkoontunut)

· työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomista

· reservin harjoituksista tai ylimääräisestä palveluksesta

· sairaudesta tai tapaturmasta

· kunnallisesta luottamustehtävästä, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä

· viranomaisen sairauden leviämisen estämiseksi antamasta määräyksestä

· muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaolosta huolimatta on ollut velvollinen maksamaan työntekijäl- le tällaiselta päivältä palkkaa

· lomauttamisesta

· voimassa olevaan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistumisesta

· koulutussopimuksen mukaisesta poissaolosta.

Riittävää on, jos edellä lueteltu syy on ollut olemassa sinä päivänä, joka olisi ollut lomaltapaluupäivä.

floman päättymishetkellä opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tai hoi- tovapaalla olevalle työntekijälle lomaltapaluuraha maksetaan hänen palattuaan työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin lain mukaisin perustein tehdyn muutoksen taikka työn- antajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suoritta- masta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapalkasta ja/tai vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palvelukseen lähtiessään.

Työehtosopimus

Mikäli muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanotun työnteki- jän työsopimus päättyy vuosiloman aikana ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, on työntekijällä oikeus lomaltapaluurahaan pidetyn tai pidettäväksi sovitun vuosiloman osalta.

2. Suuruus

flomaltapaluuraha on 50 % työehtosopimuksen mukaan lasketusta lomapalkasta.

flomaltapaluuraha lasketaan loma-ajan rahapalkasta ottaen mukaan mahdollinen rahana maksettava luontoisetu kuten ravintoetu. Muita loman aikana annettavia luontoisetuja ei oteta huomioon.

Työntekijän saadessa lomapalkkansa prosentuaalisena hänellä on oikeus lomaltapaluurahaan vain lomapäiviä vastaavalta osuudelta vuosiloma- palkasta.

ESIMERKKI

35 tunnin ansainnassa olevan työntekijän työsuhde on alkanut 5.4. edellisenä vuonna. Kahtena kuukautena hän on työskennellyt alle 35 työtuntia. Työn- tekijän lomaoikeus on siten 10 x 2 eli 20 päivää. flomanmääräytymisvuodelta maksettu palkka on G.000 euroa . flomapalkaksi muodostuu S % G.000 eurosta eli 540 euroa.

flomaltapaluuraha:

50 % x 540 fl x 20 (lomapäivien lukumäärä) / 24 (lomapäivien enimmäismää- rä) = 225 fl

3. Maksamisaika ‌

Työehtosopimus

flomaltapaluuraha maksetaan loman päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.

Jos lomaltapaluurahan osittaminen lomia ositettaessa muodostuu vai- keaksi toteuttaa, voidaan lomaltapaluuraha maksaa yhdellä kertaa loman pääosan päättymisen jälkeen. Jos maksamisen edellytykset eivät kaikilta osin täyty, liikaa suoritettu lomaltapaluuraha vähennetään työntekijän palkkasaamisesta.

Työpaikkakohtaisesti TES 25 §:n mukaisesti koko lomaltapaluuraha voidaan sopia maksettavaksi muuna ajankohtana tai lomaltapaluuraha voidaan sopia annettavaksi vastaavana vapaana.

18 § Matkakustannusten korvaus

1. Matkakustannukset

Työntekijän joutuessa matkustamaan työnantajan määräyksestä, matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:

· yrityksen matkustussäännön mukaan tai sen puuttuessa

· verohallituksen päätöksen mukaan.

2. Yrityksen matkustussääntö

Yrityksen matkustussäännössä päivärahojen ja muiden matkakustan- nusten korvausten perusteet ja taso määräytyvät kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti.

Yrityksen matkustusohjesäännössä voidaan poiketa verohallituksen ohjeista seuraavissa tapauksissa:

1. Työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä. Muissa yrityksissä päivä- rahaa suoritetaan työmatkan suuntautuessa yrityksen toimipaik- kakunnan, sen läheisen vaikutuspiirin tai työntekijän säännöllisen työntekemispaikan ulkopuolelle.

2. Työntekijän osallistuessa yrityksen tai yritysryhmittymän sisäiseen koulutukseen työnantajan maksaessa ateriointi- ym. kustannukset.‌‌

Työehtosopimus

Toiselta paikkakunnalta tai yrityksen toimialueen ulkopuolelta kou- lutukseen matkustavalle maksetaan kuitenkin päiväraha matkusta- miseen käytetyltä ajalta.

19 § Työpaikkaruokailu

Työntekijälle on järjestettävä mahdollisuus ateriointiin, mikäli päivittäi- nen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia. Mikäli työnantajalla on mahdollisuus järjestää ateriointi ja käytössään ateriointiin soveltuva tila, peritään työntekijältä aterioinnista enintään verotusarvon mukainen korvaus. Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtoso- pimuksen piirissä olevien yritysten osalta noudatetaan näitä yrityksiä varten vahvistettuja ateriaedun verotusarvoja.

20 § Työasut

1. flumetustyössä, laduntekotyössä ja muussa säännöllisesti ulkona tehtävässä työssä kun olosuhteet sitä edellyttävät työnantaja hankkii ja huoltaa työhön soveltuvan työasun. Sama koskee sisällä tehtävän huoltotyön edellyttämää suojavaatetta. Muutoin edellytyksenä työhön soveltuvan asun hankkimiselle ja sen huoltamiselle on, että työnantaja edellyttää yhtenäistä asua. Työasuun kuuluvat haalarit, jalkineet, kä- sineet ja häikäisysuojat. Asun käyttämisestä työajan ulkopuolella on sovittava työnantajan kanssa. Työasujen tulee olla henkilökohtaiset. Työsuhteiden lyhyyden perusteella voidaan tästä paikallisesti poiketa.

2. Työnantaja varaa työntekijöiden käyttöön pakolliset ajokypärät sekä tarvittavat aluspäähineet. Paikallisesti voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopia myös henkilökohtaisesta ajokypärästä.

Työvaatetuksesta, sen soveltuvuudesta ja käyttämisestä neuvotellaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

Työturvallisuuden kannalta tarpeelliset jalkineet (myös kesäjalkineet) ja muu liikkumiseen liittyvä työturvallisuus (liukuesteet) kuuluvat työ- paikalla työsuojeluyhteistyön piiriin.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌‌

Työehtosopimus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

1. Korvaukset ja työstä vapautusajat

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan korvausta työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä 1.2.2020 lukien seuraavasti:

TYÖNTEKIJÄ- MÄÄRÄ	TYÖSTÄ VAPAUTUS- TUNTEJA / 3 VKOA	KORVAUS €/KK 1.2.2020 LUKIEN
25–50	G	74
51–70	S	74
71–S0	12	74
S1–110	14	74
111–150	20	74
151–200	25	74
201–300	38	110
301–400	50	13S
yLi 400	G4	1G8

Taulukon mukaisesta työntekijämäärän alarajasta poiketen työsuojelu- valtuutetulla on oikeus tarvittaessa käyttää enintään 3 tuntia vapautus- aikaa kutakin kolmiviikkoisjaksoa kohden.

Työntekijämäärän ollessa enintään 24 voivat työnantaja ja luottamus- mies/työsuojeluvaltuutettu sopia mahdollisesta vapautuksesta ja kor- vauksesta paikallisesti.

2. Työntekijämäärän laskeminen ‌‌

Työntekijämäärä lasketaan siten, että

Työehtosopimus

· edellisen kalenterivuoden aikana tehdyt työtunnit (ilman lisä- tai ylityötunteja) jaetaan luvulla 12 ja

· näin saatu määrä jaetaan luvulla 15S.

Näin saatu luku vastaa laskennallista keskimääräistä kokoaikatyönte- kijöiden lukumäärää.

23 § Ammattiyhdistyksen jäsenmaksut

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

24 § Kokoontuminen työpaikalla

Palvelualojen ammattiliiton alayhdistykset ja työpaikalla olevat osastot tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysy- myksistä seuraavin edellytyksin:

· kokouksen pitämisestä työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista

· työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen hallinnassaan olevan kokouspaikan

· järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuole- na olevan liiton ja alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

25 § Työpaikkakohtainen sopiminen ‌

Työehtosopimus

Työpaikkakohtaisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä, elleivät liitot toisin sovi:

1. Työpaikkakohtaisen sopimuksen tekeminen ei saa olla edellytykse- nä työsopimuksen solmimiselle eikä työpaikkakohtainen sopimus voi olla osa työntekijän työsopimusta.

2. Työnantajan aloitteesta tapahtuva ja muuta kuin kokonaista henki- löstöryhmää koskeva työpaikkakohtainen sopimus voidaan tehdä työntekijän kanssa vasta hänen koeaikansa päättymisen jälkeen.

3. Sopijapuolina voivat olla toisaalta työnantaja tai hänen edustajansa, toisaalta työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei ao. työehto- sopimusmääräyksessä ole toisin sovittu.

4. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

5. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus, joka on ollut voimassa yli S kuukautta, voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus.

Sopimuksen, jolla on sinänsä työehtosopimusvaikutukset, päätyttyä noudatetaan alan työehtosopimuksen määräyksiä.

Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu joka tapauksessa sen loppuun.

25 a § Väkivallan ehkäisy

1. Arviointi

Työehtosopimus

Työnantajan työturvallisuuslain mukaiseen vaaran arviointiin tulee sisällyttää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arviointi.

Arvioinnissa huomioidaan erityisesti

· työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan

· työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset

· rahan tai arvokkaan omaisuuden käsittely.

Mikäli arvioinnin perusteella todetaan väkivallan uhan olevan ilmeinen, tulee työnantajan järjestää työ ja työolosuhteet siten, että uhkaa voidaan torjua tai vähentää.

2. Torjunta ja jälkihoito

Väkivallan uhkaa tulee torjua huolehtimalla ainakin seuraavista toi- menpiteistä:

· laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle

· antamalla työntekijälle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin

· suunnittelemalla työpisteet rakenteellisesti turvallisiksi

· huomioimalla väkivallan uhka työvoiman mitoituksessa sekä työ- vuoro- ja työaikasuunnittelussa

· varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi puhelimella.

Työnantajan tulee järjestää väkivalta- tai väkivallan uhkatilanteeseen joutuneelle jälkihoitoa esim. työterveyshuollon kautta.

25 b § Työhyvinvoinnin edistäminen

Työehtosopimus

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympä- ristössä ja työyhteisössä. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin ra- kentamiseen osallistuu koko työyhteisö.

Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut ovat oleellinen osa työhy- vinvoinnin edistämistä. Kehityskeskusteluissa käsitellään työntekijän työuraa ja työssä jaksamista fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kannalta työntekijän yksilölliset piirteet huomioiden. Samalla voidaan tarkastella työntekijän ikääntymisen mahdollisia vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin.

Työpaikalle suositellaan laadittavaksi yhteistoiminnassa yrityksen työntekijöiden kanssa työhyvinvointiohjelma tai toimenpiteet työhy- vinvoinnin edistämiseksi. Toimenpiteitä voidaan käsitellä myös osana kehityskeskustelua.

Toimenpiteissä voidaan huomioida esimerkiksi:

· työn hallinnan ja osaamisen varmistaminen.

· johtamisen ja esimiestyön merkitys hyvän työilmapiirin luomisessa ja työkyvyn ylläpitämisessä.

· työaikajärjestelyjen ja työvuorosuunnittelun merkitys jaksamiselle.

· yö- ja vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentäminen.

· vapaaehtoisen osa-aikatyön, vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen tarjoamat mahdollisuudet.

· mahdollisuudet työn muokkaamiseen, keventämiseen ja työnkiertoon.

· työterveyshuollon tarjoamat palvelut.

· fyysisen työympäristön ja ergonomian parantaminen.

· terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille.

Tarkempia ohjeita työhyvinvointiohjelman laatimiseksi löytyy liittojen nettisivuilta (xxx.xxxx.xx ja xxx.xxx.xx).

25 c § Työajan enimmäismäärän laskeminen

Työaikalain (1.1.2020) 18 § mukaisen tarkastelujakson pituus on 12 kuu- kautta.

2G § Työtaistelutoimenpiteet ‌‌

Työehtosopimus

Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

27 § Neuvottelujärjestys

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijöiden kesken luottamusmiessopimuksen sovel- tamispöytäkirjan mukaisesti.

Asian jäädessä erimieliseksi suositellaan laadittavaksi kahtena kappa- leena erimielisyysmuistio.

Paikallisten osapuolten on siirrettävä erimieliseksi jäänyt asia liittojen ratkaistavaksi.

Paikalliset neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esitys- päivästä ja liittoneuvottelut viimeistään kahden viikon kuluessa.

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

28 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Sopimus on voimassa 31.10.2021 asti, ellei sopimus allekirjoituspöytä- kirjan mukaisesti pääty ilman irtisanomista 31.10.2020.

2. Sopimus jatkuu edelleen vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota kirjal- lisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutos- esitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi so- pimus on tullut voimaan tai sopijapuolten neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Helsingissä 1S. päivänä joulukuuta 201S

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Taulukkopalkat 1.2.2020 ‌‌

Työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja sekä taulukkopalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,G prosentilla.

Liitteet

Taulukkopalkat 1.2.2020

	0–1 V	YLI 1 V	YLI 3 V	YLI 5 V	YLI 10 V
A	1G54 (10,40)	1G8G (10,G0)	1734 (10,S1)	1784 (11,22)	181G (11,42)
B	17SS (11,31)	1834 (11,53)	1887 (11,87)	1S40 (12,20)	1S74 (12,42)
C	1S74 (12,42)	2014 (12,G7)	2073 (13,04)	2130 (13,40)	21GS (13,G4)

Olosuhdelisät 1.2.2020

Iltatyölisä (klo 18.00–21.00) 0,77 fl/ tunti Yötyölisä (klo 21.00–0G.00) 2,17 fl/ tunti flumetustyölisä 1,32 fl/ tunti Valopylvääseen kiipeämislisä 0,34 fl/ tunti

Taulukkopalkat 1.3.2021

Työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja sekä tauluk- kopalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,2 prosenttia.

Taulukkopalkat sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

	0–1 V	YLI 1 V	YLI 3 V	YLI 5 V	YLI 10 V
A	1G74 (10,53)	170G (10,73)	1755 (11,04)	1805 (11,35)	1838 (11,5G)
B	1821 (11,45)	185G (11,G7)	1S10 (12,01)	1SG3 (12,35)	1SS8 (12,57)
C	1SS8 (12,57)	2038 (12,82)	20S8 (13,1S)	215G (13,5G)	21S5 (13,81)

Olosuhdelisät 1.3.2021

Iltatyölisä 0,78 fl / tunti

Yötyölisä 2,20 fl / tunti

flumetustyölisä 1,34 fl / tunti Valopylvääseen kiipeämislisä 0,34 fl / tunti

Hiihtokeskustyöntekijöiden vaativuusryhmittely ‌

A AVUSTAVA	B TAVANOMAINEN	C VAATIVA
Tehtävä muodostuu	Tehtävä on aLan tyypiL-	Tehtävään sisäLtyy
avustavista tehtävistä.	Linen ammattitehtävä.	vastuu osa-aLueesta tai
Tarvittavat tiedot ja	Tehtävä edeLLyttää	-toiminnasta. Tehtävä
taidot opittavissa Lyhyt-	ammatiLListen tietojen	edeLLyttää tietojen ja tai-
aikaiseLLa opastukseLLa.	ja työmeneteLmien	tojen vankkaa haLLintaa,
Työ suoritetaan seLvien	haLLintaa, joka perustuu	joka perustuu ammatti-
työmääräysten	ammattikouLutukseen	kouLutukseen tai hyvään
ja työrutiinien mukaises-	tai ammattikokemuk-	ammattikokemukseen.
ti. VaLvonta perustuu suo-	seen. Työ on LuonteeLtaan	ammattikokemukseen.
ti. VaLvonta perustuu suo-	seen. Työ on LuonteeLtaan
rittamisen seurantaan.	itsenäistä.

Liitteet

Esimiesten vähimmäispalkka on 10 % korkeampi kuin C-palkkaryhmän ao. vähimmäispalkka.

Pöytäkirja hiihdonopettajien työehdoista ‌

Hiihtokeskusalan työehtosopimusta sovelletaan hiihdonopettajiin seu- raavin poikkeuksin.

1. Palkkamääräykset eivät koske hiihdonopettajia, joiden palkka määräy- tyy provisio- tai vastaavalla perusteella tai joiden työaika työsopimuksen mukaan tulisi hiihtokauden aikana alittamaan 150 tuntia. Tuntimäärän täyttyessä palkkamääräyksiä sovelletaan seuraavan palkanmaksukau- den alusta lukien.

Liitteet

2. Työntekijän tuntipalkan tulee sovitulta työajalta vastata tasoittumis- jakson tai hiihtokauden aikana vähintään työehtosopimuksen mukaista taulukkopalkkaa lisät ja korvaukset huomioon ottaen. Jos työsopimus on solmittu lyhyemmäksi ajaksi, niin sopimuskaudelta tulee ansaita vähintään työehtosopimuksen mukainen taulukkopalkka em. lisät ja korvaukset huomioon ottaen. 10-11 §:n mukaisia lisiä ei tällöin makseta hiihdonopettajille.

3. Hiihdonopettajan, joka tekee pelkästään tai lähes pelkästään sun- nuntaityötä, palkasta ja sen perusteesta voidaan sopia edellä mainitusta tuntipalkkataulukosta poiketen.

4. TES 5 § 4. kohdan mukaista harjoittelijan palkkaa koskevaa määräystä ei sovelleta.

5. TES 5 § 2. kohdasta poiketen työkokemusta kertyy sellaisilta kalen- terikuukausilta, joiden aikana on työskennelty vähintään 18 päivänä.

ESIMERKKI 1.

Sopimuspalkka 1G fl tunti ja työajoiksi sovittu kauden aikana viikonloput seuraavasti:

Yhteensä 24 tuntia = 24 x 1G = 384 fl / viikonloppu Työehtosopimuksen mukainen palkka 11,50 fl/tunti 24 x 11,50 = 27G fl Sunnuntaityökorvaus 8 x 11,50 = S2 fl

Vähimmäispalkka yhteensä 3G8 fl

Työnantajan maksama palkka, 384 fl, on ollut riittävä.

ESIMERKKI 2. ‌

Sopimuspalkka 12 fl

Työtä tehty seuraavasti viikonloppuisin:

Perjantai 8 tuntia, lauantai 8 tuntia ja sunnuntai 8 tuntia Maksettu yhteensä 24 x 12 = 288 fl

Työehtosopimuksen mukainen palkka 11,50 fl

24 x 11,50 = 27G fl + sunnuntaityökorvaus 8 x 11,50 fl = S2 fl Vähimmäispalkka yhteensä 3G8 fl

Liitteet

Työnantaja korvaa erotuksen 3G8 – 288 = 80 fl

Hiihdonopettajien vaativuusryhmittely

A VAATIVUUSRYHMÄ

B VAATIVUUSRYHMÄ

C VAATIVUUSRYHMÄ

Tehtävä muodostuu hiih- donopetustehtävistä.

Tarvittavat tiedot ja taidot ovat opittavissa hiihdonopettajakouLu- tukseLLa ja työssä oppimi- sen kautta.

Tehtävä on aLan tyypiL- Linen ammattitehtävä. Tehtävä edeLLyttää am- matiLListen tietojen ja työ- meneteLmien haLLintaa, joka perustuu aLppihiih- to- ja LumiLautakouLutuk- seen sekä -kokemukseen. HenkiLö on kykenevä perehdyttämään ja kou- Luttamaan myös muita hiihdonopetustyössä toimivia. Työ on LuonteeL- taan itsenäistä.

Tehtävään sisäLtyy vastuu hiihtokouLusta ja sen toiminnasta. Tehtävä edeLLyttää ao. tietojen ja taitojen vankkaa haL- Lintaa, mikä perustuu ammattikouLutukseen ja

-kokemukseen.

Pöytäkirja hiihtokeskusalan työehtosopimuksen ja hiihdonopettajia koskevan pöytäkirjan uudistamisesta

Aika 1S.12.201S

Paikka Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimisto

Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat

Liitteet

1 § Sopimuskausi

Sopimus on voimassa 1.11.201S – 31.10.2021.

2 § Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Vuosi 2020

A. Palkkaratkaisu paikallisesti sopien

1. Ratkaisussa huomioitavat seikat

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti ottaen huo- mioon mm. yrityksen tai työpaikan talous-, kysyntä- ja työllisyystilanne sekä työvoiman saatavuus. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan ja sen henkilöstön tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu.

Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeu- denmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

2. Ratkaisussa sovittavat asiat

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa ja suuruus.

Paikallisen palkkaratkaisun mukaiset korotukset tulee toteuttaa vii- meistään 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Palkkaratkaisu voidaan sopia toteutettavaksi erilaisena eri vaativuus- ryhmien ja/tai kokemusvuosien mukaan.

Siltä osin kun paikallisesti sovittava palkankorotuserä ylittää jäljempänä mainitun yleiskorotuksen määrän, tulee siitä muodostaa palkanluontoi- nen henkilökohtainen lisä, jota tulee palkkahallinnossa käsitellä niin, et- tei se työsuhteen kestäessä häviä tai supistu esimerkiksi taulukkopalkan noustessa tai työntekijän siirtyessä seuraavan palvelusvuosiportaan tai vaativamman palkkaryhmän mukaisiin tehtäviin.

Liitteet

flisää käsitellään osana peruspalkkaa esimerkiksi vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa, prosentuaalisia työaikakorvauksia tai palkankoro- tuksia laskettaessa.

Työntekijän henkilökohtaisen palkan tulee palkkaratkaisun jälkeen olla kuitenkin vähintään 1.2.2020 voimaan tulevan taulukkopalkan suurui- nen.

3. Paikallisen palkkaratkaisun osapuolet

Sopijaosapuolena ovat työnantaja tai työnantajan edustaja sekä luotta- musmies. fluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia työehtoso- pimuksen soveltamispiirissä olevia työntekijöitä.

4. Henkilöstön edustajalle annettavat tiedot

Palkkaratkaisusta sopimiseksi henkilöstön edustajalle tulee antaa tiedot

· tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, asemasta ja kehitysnäkymistä

· edellisen kauden työntekijämäärä ja työtunnit vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

· säännöllisen työajan keskiansiot ilman lisiä vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

· sekä muut mahdolliset paikallisen neuvottelun edellyttämät tiedot.

Jos kyseisessä ryhmässä on alle viisi henkilöä, tulee tämän ryhmän palkkatiedot kuitenkin yhdistää lähinnä seuraavaan vaativuusryhmään tai vuosiportaaseen.

Yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ovat salassa pidettäviä, eikä palkkatietoja tule ilmaista myöskään luottamusmiehelle.

5. Neuvotteluaika

Paikallinen sopimus palkkaratkaisusta tulee tehdä viimeistään 15.2.2020 mennessä. Sopimus tehdään kirjallisena ja sen allekirjoittavat luottamus- mies sekä työnantajan edustaja.

B. Palkkaratkaisu, ellei paikallista sopimusta tehdä

Liitteet

Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta (tai paikallisesta palkkarat- kaisusta ei luottamusmiehen puuttuessa ole mahdollista neuvotella) 15.2.2020 mennessä, toteutetaan palkankorotus 1.2.2020 lukien yleisko- rotuksen ja paikallisesti jaettavan erän yhdistelmänä seuraavasti:

Palkantarkistuksen kokonaismäärä määräytyy Palvelualojen ammatti- liitto ry:n ja Kaupan liitto ry:n välillä vuonna 2020 solmittavan kaupan alan työehtosopimuksen työehtosopimusratkaisun 12 kuukautta vas- taavan kustannusvaikutuksen mukaisena ottaen huomioon vertail- tavina olevien sopimuskausien pituudet ja palkantarkistusajankohdat ja rakenteellisten muutosten vaikutus. fliitot toteavat tällä perusteella toteutettavan palkankorotuksen määrän.

Edellä mainitusta palkankorotuksesta vähintään 2/3 toteutetaan yleisko- rotuksena ja enintään 1/3 jaetaan paikallisesti liittojen yhteisesti sopiman ohjeistuksen perusteella.

Siltä osin kun näin muodostetun henkilökohtaisen palkankorotuksen määrä mahdollisesti ylittää edellä mainitun korotuksen kokonaismäärän, tulee siitä muodostaa palkanluontoinen henkilökohtainen lisä, jota tulee palkkahallinnossa käsitellä niin, ettei se työsuhteen kestäessä häviä tai supistu esimerkiksi taulukkopalkan noustessa tai työntekijän siirtyessä seuraavan palvelusvuosiportaan tai vaativamman palkkaryhmän mu- kaisiin tehtäviin.

C. Taulukkopalkat ja työaikalisät

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2020 lukien edellä mainitun B-kohdan korotuksen kokonaismäärän mukaisesti.

Työehtosopimuksessa mainittuja euro- tai senttimääräisiä lisiä ja kor- vauksia sekä pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä maksettavia korvauksia korotetaan 1.2.2020 lukien vastaavasti.

3 § Sopimuskauden toisen vuoden palkkaratkaisu

Sopimuskauden toisen vuoden palkkaratkaisun sisällöstä, toteutustavas- ta ja ajankohdasta neuvotellaan liittojen välillä erikseen. Mikäli palkka- ratkaisusta ei päästä liittojen kesken sopimukseen 23.10.2020 mennessä, päättyy työehtosopimuksen voimassaolo ilman irtisanomista 31.10.2020.

4 § Tekstimuutokset

Osapuolet ovat sopineet liitteiden 1. ja 2. mukaisista tekstimuutoksista.

Liitteet

5 § Työryhmät

Osapuolet ovat sopineet seuraavista alla mainituista työryhmistä ja kokeiluista:

1. Osapuolet perustavat työryhmän jatkamaan palkkausjärjestelmän uudistamista. Työryhmä selvittää kaikkien eri palkanosien käyttöä ja vaikutuksia. Työryhmän tulee huomioida eri tehtävien edellyttämien ammatillisten tietojen ja taitojen sekä työkokemuksen vaikutus palkan muodostukseen. Tarvittaessa uutta palkkausjärjestelmää voidaan pilo- toida erikseen sovittavalla tavalla jo talvikaudella 2020–21.

2. Osapuolet perustavat työryhmän arvioimaan kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidentämistä koskevia määräyksiä. Työryhmän on otettava huomioon työmarkkinoilla mahdollisesti tapahtuvat muutokset työajan pidennyksen osalta. Työryhmä valmistelee mahdolliset vastaavat muutokset siten, että ne voidaan toteuttaa 1.1.2021 alkaen.

3. Osapuolet perustavat työryhmän selvittämään 1.1.2020 voimaan tulevan työaikalain vaikutuksia, hiihdonopettajia koskevan pöytäkir- jan uudistamista sekä työaikajärjestelmien kehittämistä. Työryhmän tehtävänä on selvittää myös vuosityöaikajärjestelmän sekä muiden työaikajärjestelmien kehittämistä ottaen huomioon työnantajan tarpeet, työntekijöiden työssäjaksaminen sekä työn ja perheen ja työaikajoustojen yhteensovittaminen.

4. Osapuolet perustavat työryhmän selvittämään paikallisen sopimisen edistämistä.

Helsingissä 1S. joulukuuta 201S

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Allekirjoituspöytäkirja ‌

Aika 15.10.2020

Paikka Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimisto.

Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat

Liitteet

1 § Sopimuskauden toisen vuoden palkkaratkaisu

Sovittiin, että taulukkopalkkoja, henkilökohtaisia palkkoja sekä työeh- tosopimuksessa mainittuja euro- tai senttimääräisiä lisiä ja korvauksia korotetaan 1.3.2021 lukien 1,2 prosenttia.

2 § Tekstimuutokset

Osapuolet ovat sopineet liitteen 1 mukaisista tekstimuutoksista, jotka tulevat voimaan 1.1.2021.

3 § Työaikaa koskevat kokeilut

flisäksi sovittiin, että liitot voivat sopimuskauden aikana yhdessä paikal- listen osapuolten kanssa sopia erilaisista työajan tasoittumisjärjestelmää koskevista kokeiluista.

Helsingissä 15.10.2020

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Liitteet

ERIMIELISYYSMUISTION MALLI ‌

Muistio työehtosopimuksen tulkintaa / työsuhteesta johtuvaa riitaa koskevasta neuvottelusta
Yritys	Xxxx Xxxxxx ja puheLinnumero
Toimipaikka	Toimipaikka Osoite ja puheLinnumero
Aika
Osallistujat	Työnantajan edustajat Työntekijöiden edustajat
1 § Erimielisyyden syy
2 § Työnantajan selitys
3 § Työntekijän selitys
4 § Sovittiin, että
5 § Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, joista toisen työnan- tajapuoli toimittaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRalle ja toisen työntekijäpuoli toimittaa Palvelualojen ammattiliitolle.
Paikka ja päivämäärä
Allekirjoitukset	Työnantaja tai hänen edustajansa Työntekijän edustaja
Huom! Jos lomakkeen tila ei riitä, selvityksiin voi käyttää erillisiä liitteitä

Liitteet

TYÖSOPIMUS Hiihtokeskusalan työntekijät ‌

Selvitys: Työsopimuslain 2:4 mukaisesti työnantaja ilmoittaa työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraa- vaa: Työnantaja määrittelee kulloisenkin työntekopaikan seuraavissa puitteissa (esim. yrityksen tietty toimipaikka/-paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat tai tietty työnsuorittamisalue/-alueet):

Liitteet

TYÖSOPIMUS Hiihdonopettajat ‌

Selvitys: Työsopimuslain 2:4 mukaisesti työnantaja ilmoittaa työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraavaa: Työnan- taja määrittelee kulloisenkin työntekopaikan seuraavissa puitteissa (esim. yrityksen tietty toimipaikka/-paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat tai tietty työnsuorittamisalue/-alueet):

TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTTOA KOSKEVA SOPIMUS ‌

Liitteet

Hiihtokeskusalan työntekijät

1. SOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja	Liike tai kotipaikka
	Luottamusmies / henkilöstön valitsema Palvelualojen ammattiliiton jäsen
	Osapuolet sopivat hiihtokeskusalan työehtosopimuksen 8 § b. kohdan mukaisen vuosityöaika- järjestelmän käyttöönotosta.
2. TASOITTUMIS- KAUSI	Tasoittumiskauden pituus on viikkoa / kuukautta (enintään yksi vuosi) Ensimmäinen tasoittumiskausi alkaa . 202
3. VOIMASSAOLO	Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättyväksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan päättyessä meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti.
4. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen luottamusmiehelle / henkilöstön valitsemalle Palvelualojen ammattiliiton jäsenelle. Muun kuin luottamusmiehen tekemä sopimus on toimitettava Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:lle tiedoksi.
	Paikka	Aika
	Työnantajan edustajan allekirjoitus	Luottamusmiehen / henkilöstön valitseman Palvelualojen ammattiliiton jäsenen allekir- joitus

TYÖAIKAPANKKIA KOSKEVA SOPIMUS ‌

Liitteet

Hiihtokeskusalan työntekijät

1. SOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja	Liike tai kotipaikka
	Työntekijä	Henkilötunnus
	Osapuolet sopivat siitä, että työntekijän työsuhteessa noudatetaan työehtosopimuksen 8 § b. kohdan mukaista vuosityöaikajärjestelmää. Järjestelmän käyttöönotosta on sovittu luottamusmiehen / henkilöstön valitseman Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvan työntekijän kanssa . .202
2. TASOITTUMIS- KAUSI	Työsuhteessa noudatettavan tasoittumiskauden pituudeksi sovitaan viikkoa, jonka kuluessa työaika tasoittuu keskimäärin 112,5 tuntiin / 3 viikkoa. Ensimmäinen järjestelmän mukainen tasoittumiskausi alkaa . .202
3. ENIMMÄIS- TUNTIMÄÄRÄ	Tasoittumiskauden aikana yhden yksittäisen kolmiviikkoisjakson enimmäistuntimääräksi sovitaan tuntia / 3 viikkoa (max. 150 t)
4. TYÖAIKA- PANKKIIN TALLETETTAVAT RAHAERÄT	Seuraavat rahaerät muutetaan tunneiksi ja annetaan työntekijälle tasoitusvapaina: Sunnuntaityökorvaus Ylityön korotusosa Aattolisä Lisätyökorvaus Ylityön perustuntipalkka Lumetustyölisä Ilta- ja yötyölisät Z-päiväkorvaus Muu: Lomaltapaluuraha kokonaan/puolet
5. TASOITUSVAPA- IDEN JA Z-PÄIVIEN AJANKOHTA	Työaikapankkiin kertyvät tasoitusvapaat ja Z-vapaat annetaan työntekijälle mikäli mahdollista ja välisenä aikana.
6. VOIMASSAOLO	Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättyväksi 3 kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumis- kauden päättymiseen asti.
7. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen työntekijälle.
	Paikka	Aika
	Työnantajan edustajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus

Muistiinpanoja

Document Metadata

Table of Contents

HIIHTOKESKUSALAN

Document Metadata