OHJESÄÄNTÖ

Ohjesääntöä sovelletaan ulkomailla työskenteleviin Suomen kielen ja kulttuurin vieraileviin opettajiin, jotka ovat työsuhteessa Opetushallitukseen. Ohjesääntöä sovelletaan myös soveltuvin osin vieraileviin opettajiin, jotka ovat työsuhteessa asemamaan yliopistoon.

Ulkomailla työskentelevät vierailevat opettajat ovat lehtoreita ja professoreita. Heistä käytetään tässä ohjesäännössä yhteisnimitystä vieraileva opettaja.

2 Valintakriteerit

Lehtorilta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy vähintään aineopinnot (aiemmin cum laude approbatur) suomen kielessä, suoma- lais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa tai itämerensuomalaisissa kielissä (yleinen linja) tai syventävät opinnot kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetussa suomen kie- len oppiaineessa tai vastaavassa maisteriohjelmassa. Lisäksi edellytetään opetus- kokemusta ja soveltuvaa kielitaitoa.

Professorilta edellytetään kulloisenkin tehtävän kannalta soveltuvaa tohtorin tut- kintoa. Lisäksi edellytetään kokemusta yliopisto-opetuksesta ja soveltuvaa kielitai- toa.

Vierailevalla opettajalla tulee olla ajankohtainen kokemus Suomesta sekä vahva yhteys suomen kieleen ja kulttuuriin. Tämä katsotaan osoitetuksi esimerkiksi tilan- teessa, jossa henkilö on asunut ja työskennellyt Suomessa välittömästi ennen ul- komaille lähtöään. Tehtävään voidaan myös valita henkilö, jonka yhteyden suomen kieleen ja kulttuuriin voidaan muulla perusteella katsoa olevan riittävän vahva teh- tävän menestykselliseen hoitamiseen.

Vierailevan opettajan tulee hallita suomen kieli äidinkielisen tasoisesti.

3 Työsopimus ja toimikausi

Vierailevan opettajan toimikausi voi kestää yhtäjaksoisesti enintään viisi vuotta. Vieraileva opettaja lähetetään samaan yliopistoon enintään kahdeksi toimikau- deksi. Toimikausi jakautuu kahteen määräaikaiseen työsuhteeseen, joista ensim- mäinen on vuoden pituinen ja jälkimmäinen neljän vuoden pituinen. Erityisestä syystä edellä mainituista määräajoista voidaan poiketa.

Soveltamisohje: Erityinen syy poikkeavalle sopimuskaudelle on esimerkiksi silloin, kun opettajan elämäntilanne tai asemamaan yliopiston tarve puoltaa poikkeavaa sopimuskautta tai tilantee- seen liittyy jokin muu vastaava syy.

Työsuhteen irtisanomisessa ja purkamisessa noudatetaan, mitä työsopimuslaissa on säädetty.

Esimerkki: Vierailevan opettajan sopimusta ei uusita ensimmäisen vuoden jälkeen tai työsuhde voidaan irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisella taloudellisella ja tuotannollisella perus- teella, mikäli

1) yliopisto päättää olla täyttämättä vierailevan opettajan teh- tävää lainkaan,

2) toiminnan tai rahoituksen osalta tulee sellaisia muutoksia, että Opetushallitus päättää olla lähettämättä vierailevaa opettajaa kyseisen asemamaan yliopistoon,

3) asemamaan tai yliopiston olosuhteissa on tapahtunut muu- tos, joka huomattavasti vaikeuttaa työskentelyn jatkamista.

4 Työaika ja vuosiloma

Vierailevan opettajan työn erityislaatuisuuden ja itseohjautuvan luonteen vuoksi työsuhteessa noudatetaan kokonaistyöaikaa, johon keskimääräisen säännöllisen työajan osalta noudatetaan valtion työ- ja virkaehtosopimuksen virastotyöaikaa koskevia määräyksiä. Vierailevan opettajan tehtävänä on itse huolehtia siitä, että työaika lukuvuoden aikana tasoittuu vastaamaan valtion virastotyöaikaa (36h 45min/viikko). Vierailevalla lehtorilla ei ole oikeutta yli- tai haittatyökorvauksiin.

Työajan kohdentamisesta ja sijoittumisesta vieraileva opettaja sopii asemamaan yliopiston kanssa. Opetustuntien määrä määräytyy Opetushallituksen ja asema- maan yliopiston välisen sopimuksen mukaisesti.

Vierailevan opettajan vuosiloman pituus määräytyy valtion yleisen virka- ja työeh- tosopimuksen mukaisesti.

5 Tehtävät ja velvollisuudet

Vierailevan opettajan pääsääntöisenä tehtävänä on opettaa ulkomaisessa yliopis- tossa suomen kieltä, Suomen kirjallisuutta ja kulttuuria sekä ohjata opinnäytetöitä näistä aiheista. Yliopisto määrittelee opetettavat aineet ja tarkemmat työtehtävät.

Vierailevan opettajan tehtävänä on neuvoa opiskelijoita ja tiedottaa tuesta, jota Opetushallitus antaa Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen ja opintojen edistä- miseksi sekä jakaa tietoa mahdollisuuksista opiskella ja tehdä tutkimusta Suo- messa.

Vieraileva opettaja on velvollinen osallistumaan kerran vuodessa Opetushallituk- sen järjestämille opintopäiville Suomessa.

Vieraileva opettaja on velvollinen raportoimaan toiminnastaan ja työskentelystään tai niissä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista Opetushallitukselle.

6 Palkkaus

6.1 Palkan määräytyminen

Vierailevan opettajan (lehtori tai professori) palkka koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Lehtorin tehtävässä tehtäväkohtainen palkanosa on 3 057,06 €/kk ja professorin tehtävässä 4 550,00 €/kk. Jos tehtävään sisältyy erityisiä vaativuustekijöitä tai pai- kallisiin olosuhteisiin liittyy huomioon otettavia näkökohtia, kuten korkeat elinkus- tannukset, tehtäväkohtaista palkanosaa voidaan korottaa 1-10 %.

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy ennalta arvioitavan suoriutumisen perus- teella ja vahvistetaan työsuhteen alkaessa. Suoriutumisen arvioinnissa otetaan huomioon henkilön koulutus, osaaminen, aikaisempi työkokemus ja muut arvioin- tiin mahdollisesti vaikuttavat seikat. Esimerkiksi lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen katsotaan osoittavan sellaista osaamista, joka voidaan ottaa huomioon arvioin- nissa. Mikäli vierailevan opettajan suoriutuminen ensimmäisen lukuvuoden aikana on ollut odotuksia vastaava, toteutetaan henkilökohtaiseen palkanosaan 3 %:n ko- rotus seuraavan lukuvuoden alusta. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus voi kui- tenkin olla enintään 30 %. Henkilökohtaiseen palkanosaan ei viiden vuoden toimi- kauden aikana lähtökohtaisesti tehdä muita korotuksia. Henkilökohtaisen palkan- osan määrittämistä varten Opetushallitus on vahvistanut ohjeelliset arviointipe- rusteet (liite 1).

Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan valtion yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisilla yleiskorotuksilla. Xxxxxxxxx-, puoliso- ja lapsikorotukset perustuvat ulko- ministeriön säännöstöön ja niihin tulevat muutokset toteutetaan lehtorin ja pro- fessorin palkkaan lähtökohtaisesti sellaisenaan.

6.2 Palkan maksaminen

Vierailevien opettajien palkka maksetaan kolmella tavalla kohdemaasta ja sopi- mussuhteen luonteesta riippuen:

1) Vierailevat opettajat, jotka ovat työsuhteessa Opetushallitukseen (Latvia,

Liettua, Romania, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro)

Opetushallitus maksaa palkan vierailevalle opettajalle kokonaisuudessaan ja laskuttaa yliopistolta yliopiston osuuden palkkakustannuksista.

2) Vierailevat opettajat, jotka ovat työsuhteessa sekä Opetushallitukseen että yliopistoon, jossa he työskentelevät (Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat)

Vierailevan opettajan palkka vahvistetaan tämän ohjesäännön mukaisesti (ko- konaispalkka). Palkasta osan maksaa yliopisto ja osan Opetushallitus. Opetus- hallituksen maksama osa (kotimaan palkka) saadaan vähentämällä vierailevan opettajan kokonaispalkasta yliopiston maksama, Euroopan keskuspankin jul- kaiseman euron viitekurssin mukaisesti euroiksi muutettu palkka.

3) Vierailevat opettajat, jotka eivät ole työsuhteessa Opetushallitukseen vaan yliopistoon, jossa työskentelevät (Puola ja Ranska)

Vierailevan opettajan palkka vahvistetaan tämän ohjesäännön mukaisesti. Yliopisto maksaa palkan kokonaisuudessaan vierailevalle opettajalle ja laskut- taa sen Opetushallitukselta Opetushallituksen ja yliopiston välisen sopimuk- sen mukaisesti.

Opetushallituksen maksama palkka sekä mahdolliset paikallis-, puoliso- ja lapsiko- rotukset maksetaan vierailevan opettajan kotimaiselle pankkitilille euroina kunkin kalenterikuukauden viimeisenä työpäivänä. Xxxxxxxxx-, puoliso- ja lapsikorotukset ovat verovapaata tuloa.

Opetushallituksen palvelussuhteessa olevalle vierailevalle opettajalle maksetaan lomarahaa kunkin kalenterivuoden kesäkuun viimeisenä päivänä sekä työsuhteen päättyessä niin monelta lomapäivältä kuin hän on tehtävässään ansainnut. Loma- rahan suuruus määräytyy Opetushallituksen maksaman kotimaan palkan perus- teella.

7 Kustannusten korvaukset

Vierailevalle opettajalle ja hänen perheenjäsenilleen korvataan ulkomaille siirtymi- sestä aiheutuvat lisäkustannukset alla olevien määräysten mukaisesti.

Tässä ohjesäännössä puolisolla tarkoitetaan ulkomailla työskentelevän vierailevan opettajan aviopuolisoa tai hänen kanssaan rekisteröidyssä parisuhteessa tai avolii- tossa elävää puolisoa.

Lapsella tarkoitetaan vierailevan opettajan tai puolison huollettavana olevaa, sa- massa taloudessa asuvaa alle 18-vuotiasta lasta, joka ei ansaitse elatustaan omalla työllään.

Korvausten edellytyksenä on, että edunsaaja oleskelee pysyvästi, vähintään kuu- den kuukauden ajan yhtäjaksoisesti asemamaassa ja asuu samassa taloudessa vie- railevan opettajan kanssa.

7.1 Paikalliskorotus

Vierailevalle opettajalle maksetaan paikalliskorotusta, joka on tarkoitettu katta- maan paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset menot.

Paikalliskorotus määritellään työsuhteen alussa. Paikalliskorotus muodostuu teh- tävälle vahvistetun perusarvon, asemapaikassa sovellettavan ulkoministeriön kul- loinkin vahvistaman kalleuskertoimen ja valuuttakertoimen mukaisesti. Vieraile- van opettajan tehtävän perusarvo on 37,5 prosenttia ulkoasiainneuvoksen paikal- liskorotuksen perusarvosta (20 500 €), joka määräytyy ulkoministeriön antaman asetuksen (825/2016, asetuksen liite 1) mukaisesti. Näin saatu ulkomailla toimivan vierailevan opettajan perusarvo (7 950 €) kerrotaan asemapaikan hintatasoon pe- rustuvalla ulkoministeriön määrittelemällä kalleuskertoimella sekä valuuttakertoi- mella.

Esimerkki 1 Tallinna, kalleuskerroin 1,000 ja valuuttakerroin 0,950 (kertoimet 12/2017 mukaan)

Laskukaava: (0,375*20500*1,000*0,950)/12 = 608,59

Tallinnan paikalliskorotus: 608,59 €/kk

Esimerkki 2 Seattle, kalleuskerroin 0,971 ja valuuttakerroin 1,200 (kertoimet 12/2017 mukaan)

Laskukaava: (0,375*20500*0,971*1,200)/12 = 746,46

Seattlen paikalliskorotus: 746,46 €/kk

7.2 Puoliso- ja lapsikorotus

Xxxxxx seuraavan puolison osalta paikalliskorotusta maksetaan 25 prosenttia ul- koasiainneuvoksen paikalliskorotuksen perusarvosta ja kullekin mukana seuraa- valle huollettavana olevalle alle 18-vuotiaalle lapselle 9,75 prosenttia samasta pe- rusarvosta. Näin saadut perusarvot kerrotaan asemapaikan hintatasoon perustu- valla ulkoministeriön määrittelemällä kalleuskertoimella sekä valuuttakertoimella. Puoliso- ja lapsikorotus määritellään vierailevan opettajan työsuhteen alussa.

Esimerkki Tallinna, kalleuskerroin 1,000 ja valuuttakerroin 0,950 (kertoimet 12/2017 mukaan)

Vierailevan opettajan kanssa asuva puoliso ja lapsi

Laskukaavat:

Puolisokorotus: (0,25*20500*1,000*0,950)/12 = 395,83 €/kk

Lapsikorotus: (0,0975*20500*1,000*0,950)/12 = 158,23 €/kk/lapsi

Puoliso- ja lapsikorotusta maksetaan siitä lukien, kun puoliso tai lapsi on vieraile- van opettajan toimikauden alkaessa tai sen jälkeen saapunut asemapaikalle. Jos puoliso tai lapsi muuttaa pois asemapaikalta tai puolisot muuttavat asumaan xxxx- xxxx, lopetetaan puoliso- tai lapsikorotuksen maksaminen muuttoa seuraavan kuu- kauden alusta.

Puolisokorotusta ei makseta, mikäli puoliso on päätoimisessa ansiotyössä tai har- joittaa yritystoimintaa.

Vierailevan opettajan tulee ilmoittaa puoliso- ja lapsikorotuksen maksamisedelly- tyksiin vaikuttavista muutoksista.

7.3 Muuttoavustus

Opetushallitus myöntää vierailevalle opettajalle ja hänen perheenjäsenilleen ha- kemuksesta muuttoavustusta työsuhteen alkaessa ja päättyessä. Avustuksen suu- ruus määräytyy Opetushallituksen muuttoavustustaulukon mukaan (liite 2). Avus- tusta on haettava kuukauden sisällä työsuhteen alkamisesta tai päättymisestä. Muuttoavustus haetaan Opetushallituksen kotisivuilta löytyvällä lomakkeella.

7.4 Matkakustannusten korvaus

Opetushallitus korvaa työsuhteen alkaessa vierailevan opettajan ja hänen per- heenjäsentensä matkasta Suomesta asemamaahan sekä työsuhteen päättyessä paluumatkasta Suomeen aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Paluumatkan kus- tannusten korvauksen edellytyksenä on, että matka tehdään kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä.

Opetushallitus korvaa vierailevalle opettajalle kerran vuodessa edestakaisen mat- kan asemamaasta Suomeen ja Suomen sisäiset matkat Opetushallituksen järjestä- mille opintopäiville.

Opetushallitus noudattaa korvauksissaan valtion matkustussääntöä.

7.5 Muut mahdolliset korvaukset

Opetushallitus korvaa vierailevalle opettajalle asemamaan vaatimasta työluvasta tai vastaavasta aiheutuvat kustannukset.

Opetushallitus korvaa vierailevalle opettajalle ja hänen perheenjäsenilleen asema- maan vaatimasta viisumista tai vastaavasta aiheutuvat kustannukset. Mikäli vii- sumin saaminen edellyttää henkilövakuutusta, korvataan siitä aiheutuvat kustan- nukset, jos valtion matkavahinkoturva ei ole riittävän kattava.

Puolison viisumia tai vastaavaa ei korvata, mikäli tämä on asemamaassa päätoimi- sessa ansiotyössä tai harjoittaa siellä yritystoimintaa.

8 Sosiaaliturva

Työntekijä voi pääsääntöisesti kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan. Opetushallitukseen työsuhteessa oleva vieraileva opettaja, joka lähtee tilapäisesti ulkomaille työskentelemään, kuuluu ulkomailla työskentelyn ajan pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvaan.

Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen merkitsee käytännössä mm. sitä, että työntekijän eläke kertyy Suomeen ja hän voi edelleen käyttää Kela-korttia. Kela- kortilla saa suorakorvauksen yksityisessä terveydenhuollossa (esim. lääkäriasemat) annetun hoidon kustannuksista ja lääkekustannuksista. Suomen sosiaaliturvan pii- riin kuuluminen vaikuttaa myös oikeuteen erilaisiin etuuksiin; oikeus mm. lapsili- sään, äitiysavustukseen ja elatustukeen riippuu lähtökohtaisesti siitä, kuuluuko Suomen sosiaaliturvaan vai ei.

Ulkomailla työskentelevä vieraileva opettaja, joka ei ole työsuhteessa Opetushal- litukseen, kuuluu pääsääntöisesti työskentelyvaltionsa sosiaaliturvan piiriin. Täl- löin kaikki kyseisessä maassa vaadittavat sosiaaliturvamaksut maksetaan työsken- telymaahan, josta on oikeus saada kyseisen maan lakien mukaiset sosiaaliturva- etuudet.

Vierailevien opettajien mukana ulkomaille muuttavien perheenjäsenten on myös haettava sosiaaliturvaan kuulumista Kelasta. Mikäli perheenjäsen tekee ulko- mailla ollessaan töitä, tulee hänen olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen.

Tarkemmat tiedot alla:

1) Vierailevat opettajat, jotka ovat työsuhteessa Opetushallitukseen (Latvia,

Liettua, Romania, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro)

EU- tai ETA-maassa ja Sveitsissä työskentelevät vierailevat opettajat kuuluvat Suomeen sosiaaliturvan piiriin koko komennuksen ajan. Opetushallitus hakee A1-todistuksen Eläketurvakeskukselta Suomen sosiaaliturvan piiriin kulumi- sesta. Eläketurvakeskus lähettää yhden todistuksen vierailevalle opettajalle ja yhden työnantajalle. Eläketurvakeskus toimittaa viran puolesta tiedon Kelaan.

Työntekijän sosiaalivakuutusmaksut maksetaan Suomeen ja sosiaaliturvaetuu- det määräytyvät Suomen lainsäädännön perusteella. Yleensä oikeus Kelan etuuksiin jatkuu aivan kuin henkilö edelleen asuisi Suomessa, eli etuuksien maksaminen jatkuu ja uusia etuuksia voi hakea.

2) Vierailevat opettajat, jotka ovat työsuhteessa sekä Opetushallitukseen että yliopistoon, jossa he työskentelevät (Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat)

a. Maa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus (Yhdysvallat ja Kiina)

Yhdysvalloissa työskentelevä vieraileva opettaja säilyy sopimuksen katta- mien tukien osalta Suomen sosiaaliturvan piirissä. Opetushallitus lähettää Kelaan ilmoituksen Yhdysvaltoihin lähtevästä vierailevasta opettajasta. Henkilö säilyy myös eläketurvan piirissä, mutta asia ei vaadi hakemuksen jättämistä Eläketurvakeskukseen.

Myös Kiinassa työskentelevä vieraileva opettaja säilyy Suomen sosiaalitur- van piirissä. Opetushallitus toimittaa Eläketurvakeskukselle hakemuksen todistuksen saamiseksi sekä ilmoittaa henkilön lähdöstä Kelalle, joka rat- kaisee sosiaaliturvan piiriin kuulumisen omalta osaltaan.

b. Maa, jonka kanssa Xxxxxxxx ei ole sosiaaliturvasopimusta (Venäjä)

Opetushallitus vakuuttaa Suomesta palkatun vierailevan opettajan Suo- men työeläkelakien mukaan ilman aikarajaa, jolloin eläkettä kertyy Suo- messa. Koska Venäjän kanssa ei ole sosiaaliturvasopimusta, on mahdol- lista, että Venäjä perii vakuutusmaksuja yliopiston maksamasta pal- kanosasta.

Eläketurvakeskus ei anna todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, kun työskentely tapahtuu sopimuksettomassa maassa. Tällöin Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumista tulee hakea Kelalta. Ope- tushallitus ilmoittaa Kelalle vierailevan opettajan lähdöstä Venäjälle todis- tuksen saamiseksi. Tilanne ei vaadi vierailevalta opettajalta toimenpiteitä.

3) Vierailevat opettajat, jotka eivät ole työsuhteessa Opetushallitukseen vaan yliopistoon, jossa työskentelevät (Puola ja Ranska)

Puolassa ja Ranskassa työskentelevät lehtorit siirtyvät työskentelyvaltionsa so- siaaliturvan piiriin. Tällöin kaikki kyseisessä maassa vaadittavat sosiaaliturva- maksut maksetaan työskentelymaahan, josta on oikeus saada kyseisen maan lakien mukaiset sosiaaliturvaetuudet.

9 Matkavahinkoturva

Kaikki vierailevat opettajat kuuluvat valtion matkavahinkoturvan piiriin riippu- matta sopimussuhteen luonteesta. Matkavahinkoturva on voimassa koko ulko- mailla oleskelun aikana.

Matkavahinkoturva on voimassa myös kohdemaan ulkopuolelle suuntautuvilla erillisillä ulkomaanmatkoilla, vaikka ne eivät olisikaan työmatkoja. Turva koskee si- ten myös vapaa-ajan matkoja kuten esim. Suomeen suuntautuvia lomamatkoja.

Jos vierailevan opettajan ulkomailla oleskelun on tarkoitus kestää yli 3 kk, sisältää turva myös terveydenhuollon kohdemaassa.

Myös vierailevan opettajan perheenjäsen on turvan piirissä, jos perheenjäsenen oleskelun kohdemaassa on tarkoitus kestää vähintään 6 kuukautta.

Korvattavat vahingot:

1) Matkasairaus ja matkatapaturma

• matkan aikana alkunsa saanut sairaus (matkasairaus) tai ulkoisesta te- kijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa vamman tai sairauden (matkatapaturma)

• ennen matkaa olleen sairauden, vamman tai vian odottamaton pahe- neminen matkan aikana.

• kohtuulliset ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeel- liset kulut

(ensihoito, tutkimukset, lääkkeet, hoitotarvikkeet, sairaanhoitona an- nettava lääkinnällinen kuntoutus, vahingon yhteydessä vahingoittu- neet vaatteet, henkilökohtaiset apuvälineet ja tavanomaiset käyttöesi- neet)

• pysyvä haitta, kuolemantapaus

2) Terveydenhuolto (myös perheenjäsenet, jos vähintään 6 kk oleskelu)

• Terveydenhuollon kustannuksina korvataan kohtuulliset kustannukset seuraavista toimenpiteistä:

1) lääkärin antama tai määräämä sairauteen tai sairauden epäilyyn liittyvä hoito;

2) raskaudesta ja synnytyksestä aiheutunut hoito tai synnyttävän matkakustannukset kotimaahan synnyttämään sekä synnyttäneen ja vastasyntyneen matkakustannukset takaisin kohdemaahan;

3) lääkärin määräämä hammassairauden hoito, joka on muun sairau- den hoitamiseksi välttämätön;

4) lapsen terveystarkastukset sekä hammashuolto siinä laajuudessa kuin vastaava palvelu Suomessa on alaikäiselle maksutonta;

5) rokotus ja muu vastaava toimi sairauden ennalta ehkäisemiseksi.

Lisäksi korvataan virkamiehen työkyvyn ylläpitämiseksi tai palautta- miseksi tarpeellisesta palvelusta aiheutuvat kustannukset siinä laajuu- dessa kuin vastaava toiminta Suomessa kuuluu valtion työterveyshuol- toon.

3) Matkatavaravahinko

• Äkillisesti ja odottamattomasti aiheutunut vahinko (vahingoittuminen ja katoaminen, ei tavanomainen kuluminen)

• Enintään 3000 euroa

• Kun oleskelu ulkomailla on tarkoitus kestää yli 3 kk, kohdemaasta ul- komaille tehtävät matkat katsotaan uusiksi matkoiksi

• Matkatavaran myöhästyminen

• Välttämättömyyshyödykkeiden hankkimiseksi enintään 800 euroa (ei sidottu myöhästymisen kestoon, edellytyksenä välttämättömyys)

4) Matkavastuuvahinko

• Henkilö- tai esinevahinko, jonka henkilö tai hänen mukana seuraava perheenjäsenensä yksityishenkilönä aiheuttaa toiselle

• Ei koske työtehtävää hoitaessa aiheutettua vahinkoa (valtiolla on isännänvastuu)

5) Oikeudenkäyntikulut

• Kohtuulliset ja tarpeelliset oikeudenkäyntikulut voidaan korvata, jos kysymyksessä

on matkavastuuvahinkoa koskevan korvausvastuun selvittäminen, rikosasian käsittely, virkatehtävien hoitamiseen liittyvän korvausvas- tuun tai muun vastuun selvittäminen.

Käytännön asiat matkaturvapalvelun osalta ulkomailla hoitaa Falck Global Assis- tance.

Korvaus on vaadittava 6 kk kuluessa vahingon sattumisesta, sen seurauksien tai sairauden ilmenemisestä tai hoitotoimenpiteen tekemisestä. Henkilö hakee itse korvaukset valtiokonttorista. Tarkemmat tiedot matkavahinkoturvasta ja korvaus- menettelystä löytyvät valtiokonttorin kotisivuilta.

10 Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusturva

Vieraileva opettaja, joka on työsuhteessa Opetushallitukseen ja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, on työnantajan työtapaturmavakuutuksen piirissä.

Vieraileva opettaja, joka ei ole työsuhteessa Opetushallitukseen ja kuulu työsken- telymaan sosiaaliturvan piiriin (Ranska ja Puola), ei ole Opetushallituksen työtapa- turmavakuutuksen piirissä. Työtapaturmavakuutus määräytyy kyseisen asema- maan säännösten mukaisesti.

Matkavahinkoturvan suhde työtapaturma- ja ammattitautivakuutusturvaan

Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) nojalla maksettavat korvaukset ovat aina ensisijaisia. Työtapaturma tarkoittaa tapaturmaa, joka sattuu työnteki- jälle työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella, kuten työmatkalla.

Vapaa-aikana sekä lomien aikana sattuneet vahingot voidaan korvata matkavahin- kona.

Myös ulkomailla työskentelyn aikana ilmenneet sairaudet, jotka eivät ole syy-yh- teydessä työtapaturmaan tai ammattitautiin, voidaan korvata matkavahinkona.

11 Työterveyshuolto

Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 §:n mukaisesta ehkäisevästä työterveyshuol- losta vastaa asemamaan yliopisto. Vierailevat opettajat voivat lisäksi hyödyntää Opetushallituksen työterveyshuoltoon sisältyviä työterveystarkastuksia ja sairaan- hoitopalveluja. Opetushallituksen työterveyspalvelujen tuottaja on Terveystalo Kamppi. Vierailevat opettajat voivat tarvittaessa asioida myös muissa Terveystalon toimipisteissä.

Vieraileva opettaja on oikeutettu lähtö- ja paluutarkastukseen työterveyshuol- lossa. Paluutarkastuksessa tulee käydä kuukauden sisällä työsuhteen päättymi- sestä.

12 Sairaanhoito

12.1 Sairaanhoito ulkomailla

1) Vierailevat lehtorit, jotka ovat työsuhteessa Opetushallitukseen ja työskente- levät toisessa EU- tai Eta-massa tai Sveitsissä ja joilla on Suomen myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti, saavat työskentelymaassa lääketieteelli- sesti välttämättömän hoidon (samoin ehdoin ja kustannuksin kuin oleskelu- maan asukkaatkin).

Yli 1 vuoden toisessa EU- tai Eta-maassa työskentelevän on rekisteröitävä työs- kentelymaan sairausvakuutuslaitoksessa Kelan myöntämä hoito-oikeustodis- tus S1. Tällöin henkilö saa rekisteröinnin jälkeen asuinmaassaan kaiken tarvit- semansa hoidon paikallisen omavastuun hinnalla. Kela ratkaisee hoito-oikeu- den ja myöntää hoito-oikeustodistuksen S1, kun se on saanut Eläketurvakes- kukselta tiedon A1-todistuksen myöntämisestä.

Koska henkilö kuuluu Suomen sairausvakuutukseen ulkomailla työskentelynsä ajan, voi henkilö saada korvausta sekä Suomessa että ulkomailla syntyneistä sairaanhoidon kustannuksista. Korvausta voi hakea myös lääkeostoista ja sai- rauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista.

Toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin muuttavalla perheenjäsenellä on sa- manlainen oikeus hoitoon kuin sillä perheenjäsenellä, joka työskentelee ulko- mailla tai saa eläkettä. Perheenjäsenelle haetaan Kelasta oma eurooppalainen sairaanhoitokortti ja oleskelun kestäessä yli vuoden myös S1-lomake.

2) Vierailevilla lehtoreilla, jotka ovat työsuhteessa Opetushallitukseen ja työsken- televät EU:n ulkopuolella (Kiina, Venäjä, Yhdysvallat), on oikeus saada ulko- mailla syntyneistä tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista Suomen sairaus- vakuutuslain nojalla korvausta lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista, tutki- muksen ja hoidon kustannuksista sekä lääkeostojen kustannuksista.

3) Vierailevat lehtorit, jotka ovat työsuhteessa yliopistoon (Puola ja Ranska), kuu- luvat työskentelymaan sairausvakuutukseen. Vastuu sairaanhoidon järjestämi- sestä ja sen kustannuksista kuuluu työskentelymaalle. Henkilöllä ei ole oi- keutta Kela-korttiin eikä Suomen myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoito- korttiin. Työskentelymaa määrittelee, millaista sairaanhoitoa henkilö saa.

Puolassa ja Ranskassa työskentelevillä vierailevilla opettajilla on mahdollisuus hyödyntää Opetushallituksen työterveyshuollon palveluja. He kuuluvat myös valtion matkavahinkoturvan piiriin, johon sisältyy terveydenhuolto kohdassa

9. kuvaillun mukaisesti.

12.2 Sairaanhoito Suomessa

Jos vierailevan opettajan kotikunta on edelleen Suomessa, voi hän saada sairaan- hoitoa kotikunnan perusteella määräytyvässä perusterveydenhuollossa ja erikois- sairaanhoidon yksikössä.

Jos kotikunta ei ole Suomessa, mutta henkilö työskentelee toisessa EU- tai ETA- maassa ja kuuluu Eläketurvakeskuksen A1-todistuksen perusteella Suomen sosiaa- liturvaan, on henkilöllä oikeus saada tarvitsemansa sairaanhoito haluamassaan jul- kisen sairaanhoidon yksikössä. Kelasta voi pyytää todistuksen oikeudesta hoi- toetuuksiin Suomessa, jolla osoitetaan oikeus hoitoon Suomessa.

Vieraileva opettaja voi Suomessa oleskellessaan asioida sairaanhoitoa vaativissa ti- lanteissa myös työterveyshuollossa.

13 Voimaantulo

Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1.8.2018 ja sillä korvataan Kansainvälisen liikku- vuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn 28.1.2016 voimaan tullut ulkomailla työs- kentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesääntö.

Opetushallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän ohjesäännön sovelta- misessa.

Tämä ohjesääntö on sähköisesti hyväksytty Opetushallituksen asianhallintajärjes- telmässä 26.2.2018.

LIITTEET Vierailevan opettajan henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen Vierailevan opettajan muuttokustannusten korvaaminen

LIITE 1

VIERAILEVAN OPETTAJAN HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN MÄÄRITTÄMINEN

KESKEISET ARVIOINTIPERUSTEET

Filosofian maisterin tutkinto. Vähän tai ei lainkaan tehtävän kannalta olennaista työkokemusta. Ei muitakaan erityisiä ansioita, mutta valmiudet tehtävän vastaanottamiseen.

Muutamien vuosien työkokemus. Valmiudet tehtävän vastaanottamiseen ansioiden ja haastat- telun perusteella arvioituna hyvät.

Yli viiden vuoden työkokemus, joka voi sisältää yliopisto-opetusta tai S2-opetusta. Valmiudet tehtävän vastaanottamiseen ansioiden ja haastattelun perusteella arvioituna hyvät.

Yli viiden vuoden työkokemus, joka sisältää usean vuoden kokemuksen yliopisto- tai S2-opetuk- sesta. Lisäksi muita ansioita. Valmiudet tehtävän vastaanottamiseen kokonaisarvion perus- teella erittäin hyvät.

Yli viiden vuoden työkokemus, joka sisältää usean vuoden kokemuksen yliopisto- tai S2-opetuk- sesta. Lisäksi merkittävästi muita ansioita. Valmiudet tehtävän vastaanottamiseen kokonaisar- vion perusteella erinomaiset.

Yli kymmenen vuoden työkokemus, joka sisältää usean vuoden kokemuksen yliopisto- tai S2- opetuksesta sekä menestyksellistä ulkomaan lehtorin tai professorin tehtävän hoitamista. Li- säksi merkittävästi muita ansioita. Valmiudet tehtävän vastaanottamiseen kokonaisarvion pe- rusteella erinomaiset.

Muina ansioina huomioon otettavat perusteet:

Henkilökohtaisen palkanosan arvioinnissa voidaan kaikilla tasoilla arviota korottavana seikkana ottaa huomioon lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä muut tehtävän hoitoon pätevöittävät lisäopinnot. Lisäansiona otetaan huo- mioon myös opetuksen tai koulutukseen kehittämiseen liittyvät erityiset ansiot aikaisemman työnantajan pal- veluksessa tai vierailevan opettajan tehtävässä. Huomioon otetaan niin ikään seikat, joiden arvioidaan edesaut- tavan tehtävän menestyksellistä hoitamista ja palaute, joka osoittaa hyvää suoriutumista aikaisemmassa tai ny- kyisessä tehtävässä.

LIITE 2

VIERAILEVAN OPETTAJAN MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN

Opetushallitus myöntää vierailevalle opettajalle avustusta työsuhteen alkaessa ja päättyessä henkilökohtaisten tavaroiden sekä työvälineiden kuljettamiseen asemamaahan ja takaisin kotimaahan. Muuttoavustus myönne- tään kaikille Opetushallituksen lähettämille vieraileville opettajille.

Muuttoavustus maksetaan maksuvyöhykkeittäin alla olevan taulukon mukaisesti.

Korvaus vierailevan opettajan osalta (1 suunta)

Vyöhyke 1	Vyöhyke 2	Vyöhyke 3	Vyöhyke 4
610 €	700 €	655 €	1 040 €

Xxxxxxx puolison osalta (1 suunta)

Vyöhyke 1	Vyöhyke 2	Vyöhyke 3	Vyöhyke 4
305 €	345 €	325 €	520 €

Korvaus lapsen osalta (1 suunta)

Vyöhyke 1	Vyöhyke 2	Vyöhyke 3	Vyöhyke 4
160 €	180 €	170 €	255 €

Vyöhykkeet:

1 Latvia, Liettua, Viro

2 Puola, Ranska, Romania, Slovakia, Tšekki, Unkari

3 Venäjä

4 Yhdysvallat, Kiina

Document Metadata

Table of Contents

OHJESÄÄNTÖ

Document Metadata