VAPAAKAUPPASOPIMUKSEN ROOLI
TTIP
& TERVEYS
VAPAAKAUPPASOPIMUKSEN ROOLI
SUOMALAISESSA
TERVEYDENHUOLLOSSA
Kustantaja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Tekijät Xxxxxxx, Xxxxx, Nazarenko, Salla ja Xxxxx-Xxxxxxxx, Merja (toim)
Ulkoasu Xxxxxxx Xxxxx-Xxxxxxxx
Julkaisun tekoon on saatu Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotustukea
Hyvä lukija,
Kuva Xxxxxxx Xxxxxxxx
Kädessäsi on Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n julkaisu TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership) -sopimuksen vaikutuksista terveys- sektoriin.
Tässä pienessä julkaisussa pyrimme antamaan asiantuntijoille monipuolisesti äänen TTIP-kysy- myksessä.
Julkaisun tekoon on saatu Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotustukea.
Antoisia lukuhetkiä!
XXXXX XXXXXXXXX
Toiminnanjohtaja
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
TTIP EU:N NÄKÖKULMASTA HUOLTA HERÄTTÄVÄT
✹ Tavoitteena avata USA EU:n yrityksille ja ✹ Investointisuoja, joka takaisi yhdysvaltalai- vähentää kaupan byrokratiaa. sille yrityksille mahdollisuuden haastaa valtio
✹ Laatia säännöt kaupankäynnille. välimiesoikeuteen, mikäli kansallinen sääntely
✹ Sopimuksen uskotaan luovan työpaikkoja uhkaa niiden sijoituksia.
ja talouskasvua, alentavan hintoja ja lisäävän ✹ Erot tuoteturvallisuudessa – paljon kysy- valinnanvaraa. myksiä, joista ei ole päästy sopuun.
✹ EU:n tavoitteena on taata, että tuontitavarat ✹ Sopimus on niin laaja ja monimutkainen, vastaavat laadultaan normejamme, joilla suo- että yksittäisessä tapauksessa tulkinta voi jellaan ihmisten terveyttä ja turvallisuutta. riippua siitä, mitä sopimuskohtaa katsotaan.
✹ EU-maat edellyttävät sopimuksesta huoli- Tämä voi koskea muun muassa terveyspalve- matta oikeutta riippumattomaan lainsäädän- lujen järjestämistä
töön.
✹ EU-maat haluavat tuottaa julkiset palvelunsa haluamallaan tavalla.
(Lähde: TTIP-sopimus pähkinänkuoressa. Euroopan unionin julkaisutoimisto 2016)
3
TTIP tulee – vai tuleeko sittenkään?
M
aiden välinen kaupankäynti on edellytys toimivalle taloudelle. Ilman kansainvälistä kauppaa en kirjoittaisi tätä tekstiä amerik- kalaisella tabletilla eikä amerikkalaisilla naisilla olisi
suomalasvalmisteista hormonikierukkaa. Kaupankäynnille on luotava säännöt ja laajemmas-
sa mittakaavassa siitä on kyse TTIP - sopimuksessa: Yhdysvaltojen ja EU-maiden välisestä kauppasopi- muksesta ja kaupankäynnin esteiden purkamisesta.
Kaupankäynnin ehdot herättävät luonnollisesti keskustelua, niin täällä Euroopassa kuin rapakon takanakin, ja TTIP on herättänyt sitä poikkeuksel- lisen paljon. Neuvotteluprosessia on syytetty tietojen pimittämisestä, mikä käy ilmi myös joidenkin mep- pien kommenteista tässä julkaisussa. Lisäksi sopi- mus on niin valtavan laaja, että vaikka tietoa olisikin, sen kaikkien vaikutusten arviointi on hankalaa, jopa mahdotonta.
Huolestumista ovat herättäneet kauppakumppa- neiden erilaiset säädökset muun muassa elintarvi- ketuotannossa, monet eroavuudet kansallisissa eri toimintoja säätelevissä laeissa ja erityisesti investoin- tisuoja ja sen mahdolliset seuraamukset.
Myös terveyssektorilla on noussut esiin uhkaku- via, vaikka monilta tahoilta onkin koetettu vakuut- taa, että terveydenhuolto sinänsä tulisi jäämään sopimuksen ulkopuolelle. Miten sopimus toteutues- saan vaikuttaisi kansanterveystyöhön, miten se nä- kyisi terveydenhuoltojärjestelmämme toiminnassa, jos kansainväliset ja osin yhdysvaltalaisomisteiset terveysjätit ovat meillä julkisen sektorin kanssa tasa- vertaisessa asemassa palvelujen tuottajina?
4
Voimakkainta kritiikki on ollut erityisesti inves- tointisuojaa kohtaan. Käytännössä tämä voisi tar- koittaa esimerkiksi sitä, että Suomeen sijoittanut yhdysvaltalainen yhtiö - vaikkapa terveyspalveluyri- tys - voisi haastaa valtion oikeuteen ja asia käsitel- täisiin suomalaisen oikeusistuimen sijaan erillisessä välimiesoikeudessa. Tämä tarkoittaisi suomalaisen julkisen vallan siirtämistä pois kansallisista käsistä. Tämä on merkittävä periaatteellinen linjaus, josta erityisesti kansainvälisen oikeuden professori Xxxxxx Xxxxxxxxxxx varoittaa.
Niin tai näin, TTIP on herättänyt harvinaisen pal- jon vastustusta molemmissa leireissä. Se on muutta- nut jo nyt sopimuksen sisältöä. Tavoitteena oli saa- da vietyä se läpi vielä presidentti Xxxxxx kaudella, mikä ei vaikuta enää realistiselta. Sekä Saksasta että Ranskasta on kuulunut vahva epäilyksen ääni. Presi- dentin vaihtuminen USA:ssa on vielä kirjoittamaton lehti TTIP:n historiassa. Tapahtuipa nyt mitä tahan- sa, on todennäköistä, että sopimusta ei haudata, vaan neuvotteluja jatketaan, jollakin aikataululla, jossakin muodossa.
XXXXX XXXXX-XXXXXXXX
LT, erikoislääkäri
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n varapuheenjohtaja
LÄÄKÄRILIITTO:
Terveys ei ole normaali kauppatavara
K
ansainvälinen kauppa on hyvinvointia kasvat- tava tekijä. Suomalaisilla ja eurooppalaisilla lääkärijärjestöillä ei ole mitään sitä vastaan,
että kaupan esteitä poistetaan ja mahdollisuuksia parannetaan. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että terveydenhuoltojaterveyseivätolenormaalejakaup- patavaroita.
Näin kiteyttää lääkärien näkemykset Suomen Lää- käriliiton toiminnanjohtaja Xxxxxx Xxxxx. Hänen mukaansa terveyspalveluiden osalta TTIP-sopimuk- seen on järkevää asettaa rajoitteita.
– Ei voi olla esimerkiksi sellaista tavoitetta, että lääkkeitä pyritään myymään mahdollisimman pal- jon. Autokaupassa lähtökohta voi olla toinen.
Ajatukseen siitä, että Suomen sote-uudistus siirtää terveyspalvelujen tuotannon yksityiselle sektorille ja TTIP avaa ovet yhdysvaltalaisille suurille toimijoille, Pälve ei täysin yhdy.
– Sote-uudistus ei edusta erityistä muutosta, koska terveyspalvelut ovat senkin jälkeen julkisia eikä niis- tä neuvotella TTIP:n yhteydessä.
Pälve toteaa, että Suomessa julkinen terveydenhuol- to ymmärretään eri tavalla kuin muualla Euroopassa.
– Asia on jo nyt EU-oikeudessa ja hyvin mahdol- lista on, että TTIP:n myötä rajoja haetaan taas tuo- mioistuimien kautta.
VASTAANOTTOA ATLANTIN YLI?
Julkiset lääkärin vastaanottopalvelut eivät lennä TTIP:n myötä Atlantin yli kumpaankaan suuntaan, sillä tutkintojen tunnustaminen ei kuulu neuvottelu- jen piiriin. Yksittäinen ihminen voi jo nyt tehdä omil- la terveystiedoillaan mitä haluaa, sitä eivät lait pysty estämään, Pälve muistuttaa.
Pälve huomauttaa, että USA teki vastaavan vapaa- kauppasopimuksen Kanadan ja Aasian maiden kanssa.
– Ei olisi hyvä, jos Eurooppa jäisi ulkopuolelle.TTIP- keskustelussa ammutaan tällä hetkellä liikkuvaa maa- lia, emme tarkkaan tiedä, missä neuvottelut kulkevat esimerkiksi investointisuojasopimuksen sisällön osal- ta. Täytyy kuitenkin muistaa, että vapaakauppasopi- muksen tavoitteena on molempien osapuolien hyöty.
Xxxxxx Xxxxx painottaa, että Suomen valtion pitää kyetä tekemään lainsäädännöllisiä päätöksiä, joilla turvataan kansanterveyden edistämistä.
– Jos yleiskuva on se, että näin ei sopimuksessa ta- pahdu, Suomen pitää tehdä varauma. ◆
TEKSTI XXXXX XXXXXXX KUVA XXXXX XXXXXX
5
AKATEMIAPROFESSORI XXXXXX XXXXXXXXXXX:
Erillistä tuomioistuinta ei tarvita
Sinnikkäästi TTIP-vapaakauppa- sopimuksen epäkohtia esillä pitänyt akatemiaprofessori Xxxxxx Xxxxxxxxxxx on sekä tyytyväinen että tyytymätön EU:n ehdotukseen erillisestä tuomioistuimesta, jossa ratkottaisiin sijoittajien ja valtioiden välisiä erimielisyyksiä.
– Kokemus osoittaa, että samoilla faktoilla rat- kaisut vaihtelevat välimiestuomioistuimen ko- koonpanosta riippuen. Välimiehillä ei ole tuoma- rivastuuta ja heidät valitaan pienestä liikejuristien joukosta. He myös toimivat toisinaan välimiehi- nä, toisinaan osapuolten asianajajina. Systeemi on kerta kaikkiaan kelvoton julkisen vallan toimien arviointiin, Koskenniemi jyrähtää.
Mutta ei EU-komission ehdotus erillisestä tuo- mioistuimesta professori Xxxxxxxxxxxxxx myös- kään paljoa pisteitä saa.
A
jatus erillisestä investointituomiois- tuimesta on Xxxxxxxxxxxx mukaan selvästi parempi kuin alunperin kaa- vailtu välimiesmenettely. Sille ei yli
20 vuotta kansainvälisen oikeuden professori- na toimineelta oikeusoppineelta ole herunut kuin ankaraa kritiikkiä: Välimiesmenettelyssä ratkaisut riippuvat kutakin tapausta varten va- littavien välimiesten arvoista ja preferensseistä, menettely on suljettua ja siinä korostuvat sijoit- tajaintressit.
”
Me Euroopassa aina röyhistelemme puolueettomuudellamme. Miksi siis kansalliset tuomioistuimemme eivät kelpaisi riitojen ratkaisemiseen? ”
– Pysyvä tuomioistuin kyllä poistaisi tekniset on- gelmat, jotka liittyvät joka kerran erikseen asetetta- vaan välimiesistuimeen, mutta se ei poista pääon- gelmaa eli sijoittajan mahdollisuutta haastaa valtio oikeuteen. Erillinen tuomioistuin yhä edelleen hei- kentäisi julkisen vallan oikeutta säädellä yritysten toimintaympäristöä.
Valtio ei myöskään voisi haastaa sijoittajia oikeu- teen, Xxxxxx Xxxxxxxxxxx lisää.
TEHOJURISTIT PAINOSTAVAT
Xxxxxxxxxxxx ei Xxxxxxxxxxxx mukaan ole se, miten jutuissa lopulta käy, vaan se, että tällä mekanismilla amerikkalaiset sijoittajat tulevat vahvaksi osaksi suo- malaista julkishallintoa.
– Miljoonien eurojen “See you in court” -painostus heikentää tehokkaasti kansallista päätöksentekoky- kyä, kun valmistellaan hallintopäätöksiä, jotka voivat koskea sijoittajan toimintaympäristöä.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa hänen mukaansa esimerkiksi sitä, että Suomessa toimivaan terveyspal- veluyhtiöön sijoittanut amerikkalainen eläkerahasto voisi viedä julkishallinnon tekemän, terveydenhuol- toa koskevan päätöksen tuomioistuimeen.
– Yhdysvalloissa ja Euroopassa on lisäksi lukuisia kanteen nostamiseen erikoistuneita “korppikotkaju- ristien” yrityksiä, jotka aktiivisesti tähtäävät päämie- hensä kannalta parhaaseen lopputulokseen. Näiden avulla amerikkalaiset sijoittajat nousisivat tärkeim- mäksi Suomen valtionhallintoon kohdistuvaksi pai- nostustahoksi.
– Vastustan jyrkästi tätä EU:n ehdotusta. Demo- kratiassa julkinen valta kuuluu kansalaisille, ei ulko- maisille sijoittajille.
OIKEUSVALTIO EI TOIMI MIELIVALTAISESTI
Akatemiaprofessorin mukaan on kuitenkin perustel- tua, että rahaa sijoittavalla investoijalla on suoja si- joitukselleen. Suojan Euroopassa tarjoaa kansallinen tuomioistuin.
– Mikä on se ongelma, joka Euroopan kansallisissa tuomioistuimissa on? Onko Euroopassa systemaattis- ta, yhdysvaltalaisiin yrityksiin kohdistuvaa syrjintää?
En ole sellaisesta pitkän urani aikana kuullut. Oikeusvaltion tuomioistuimessa yksittäinen toi-
mija laitetaan samalle viivalle muiden yksittäisten toimijoiden kanssa, Koskenniemi muistuttaa. Näin- pä esimerkiksi Suomessa jo toimivat, ulkomaisessa omistuksessa olevat lääkäripalveluyhtiöt voisivat jatkaa toimintaansa ilman huolta mielivaltaisesta tai syrjivästä kohtelusta.
Xxxxxxxxxxxx mukaan EU-ehdotuksen tulokul- ma ei liitykään niinkään sijoittajien suojaan vaan glo- balisaatioprosessiin. Kun tärkeät taloudelliset ja po- liittiset kysymykset irrotetaan kansallisesta vallasta, globaalien toimijoiden ei tarvitse niistä välittää. Tiukkaan kansalliseen sääntelyyn eivät ylikansalliset yritykset suhtaudu iloiten.
KANSALAISAKTIVISMISSA ON VOIMAA
Xxxxxxxxxxx on sinänsä myönteinen kaupan esteitä poistavaa TTIP-sopimusta kohtaan ja toivoo sen to- teutuvan. Jo vuosia investointisuojan ongelmista pu- hunut Helsingin yliopiston professori iloitsee siitä, että EU-komissio on selvästi kuunnellut kansalaisia, juristeja ja muita asiantuntijoita.
Hän seuraa TTIP-neuvotteluja nyt paljon opti- mistisemmin kuin pari vuotta sitten, sillä Euroopan lisäksi myös USA:ssa ja Kanadassa tietoisuus vapaa- kauppaan liittyvistä asioista on lisääntynyt merkittä- västi.
Xxxxxxxxxxx on tyytyväinen, että sopimusaihio on hioutunut parempaan suuntaan.
– Xxxx jo ehtinut hetken ajatella, että helkkari, tämä taistelu on voitettu! Mutta ihan vielä ei niin voi- da sanoa. Olen kyllä aidosti yllättynyt, miten paljon kansalaisaktivismi on saanut aikaan.
Entä USA, hyväksyykö se EU:n ehdotuksen? Kos- kenniemi arvioi, että jos Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx tulee Yhdysvaltain presidentti, vapaakauppasopimuksen lopputulos ei ole selvä. Pitävätkö vaalikampanjan tuoksinassa annetut lupaukset vai alkavatko USA:n
elinkeinoelämän intressit painaa enemmän, sen sel- viämiseen kuluu pari vuotta. ◆
TEKSTI XXXXX XXXXXXX KUVA XXXXX XXXXXX
TTIP-sopimus vaikuttaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkumavaraan
Suomi on tietoisesti pyrkinyt pitämään sosiaali- ja terveyspalvelut palvelukaupan velvoitteiden ulkopuolella. Sijoittajansuoja koskee kuitenkin myös sosiaali-
ja terveyspalveluita ja tälle alalle tehtyjä investointeja.
S
ijoittajien kansallinen kohtelu asetetaan myös sijoittajansuojan piiriin. Sijoittajansuoja koskee myös lääkkeitä. EU:n tekemät muutokset sään- telyvapauden painottamiseksi eivät estä kanteita eikä sosiaali- ja terveyspalveluita siten ole poissuljettu so- pimuksen piiristä. Kauppa ja investointisopimukset eivät vaikuta kaikkeen sääntelyyn, mutta kauppa- ja investointisopimukset ovat erityisen ongelmallisia silloin, kun halutaan palata markkinaehtoisesta toi- minnasta takaisin julkisiin palveluihin, rajoittaa markkinoita, puuttua voittoihin tai rahastukseen pal- velutuotannossa. Lääkkeiden kohdalla kauppasopi- mukset ovat vahvistaneet yksinoikeuksien merkitystä sekä estäneet kilpailun käyttöä hintojen alentamisek- si. Nykyiset kannustimet suuntaavat myös tutkimus- ja kehitystyötä ongelmallisella tavalla. Lääkkeiden saatavuus on ollut ongelma jo pitkään kehitysmaissa, mutta etenkin uusien syöpä- ja hepatiittilääkkeiden hinnat ovat nostaneet kritiikkiä myös Euroopassa. TTIP-sopimus vahvistaisi edunsaajien näkökantoja ja sitouttaisi EU:n ja Yhdysvallat toimimaan yhdessä sääntelyyn kohdentuvien tavoitteiden edistämiseksi
myös muissa kansainvälisissä järjestöissä.
POISSULKUJEN POLITIIKKA
Xxxxxxxxx herättää terveyspolitiikan näkökulmasta se, miksi sosiaali- ja terveyspalveluita ei ole kyetty sulkemaan pois sopimusneuvottelujen piiristä yhtä kattavasti kuin esimerkiksi audiovisuaalipalveluita, vaikka tahtoa tähän on vakuuteltu erillisissä julkilau- sumissa ja kirjeissä hallituksille. Realiteetti on kui- tenkin se, että vain sopimustekstillä on merkitystä sen jälkeen, kun sopimus on allekirjoitettu. EU:n oma neuvotteluesitys itse asiassa laajentaisi nykyisiä sitoumuksia maassa jo oleviin investointeihin sosiaa- li- ja terveyspalveluissa. Julkisten palveluiden yleinen poikkeama on kapea ja tulkinnanvarainen eikä kata julkisrahoitteisia palveluita, jotka kilpailevat yksityi- sen sektorin kanssa. Neuvottelut kohdentuvat myös julkisiin hankintoihin sekä julkisrahoitteisten toimi- joiden asemaan markkinoilla.
Kauppa- ja investointisopimusten neuvotteluissa edetään yleensä aikaisempien sitoumusten pohjalta. Tämän vuoksi TTIP-neuvottelut nojaavat myös pal- velukaupan laajempiin TiSA –neuvotteluihin sekä Euroopan Unionin ja Kanadan välisiin CETA-neuvot- teluihin. CETA-sopimus lähtee palvelukaupassa nk.
Xxxx Xxxxx Xxxxxx
”
Vaarana on, että tasapaino vahvojen intressiryhmien sekä yleisen edun ja kansanterveyden välillä kääntyy yhä vahvemmin ylikansallisten edunsaajien hyväksi.”
negatiivisesta listasta, jolloin kaikki palvelut, joita ei ole nimenomaisesti poissuljettu, on sisällytetty sopi- mukseen. Tämä on haaste tilanteessa, jossa uudet palvelut tai palvelumarkkinoiden muutokset eivät välttämättä noudata aikaisempia jäsenmaiden teke- miä rajauksia. CETA-sopimus vahvistaisi myös EU:n nykyisen lääkelainsäädännön asemaa ja sen on arvi- oitu lisäävän lääkekustannuksia Kanadassa. CETA- sopimuksen haasteena on myös sijoittajansuoja, sillä se antaa Kanadassa oleville sijoittajille ja yrityksille mahdollisuuden vedota sijoittajansuojaan. Jos sijoit- tajansuoja hyväksytään EU:n ja Kanadan välisessä sopimuksessa, on sitä vaikeampi vastustaa myös TTIP-neuvotteluissa.
EDUNVALVONNAN JA NORMINPURUN VÄLITTÄJIKSI
Uuden polven kauppa- ja investointisopimukset ovat entistä enemmän alkaneet kohdistua tullien
alentamisen sijaan kansallisen sääntelyn muodosta- mien kaupan esteiden poistamiseen. Tähän on ni- voutunut samanaikaisesti sopimusten muuttuminen teollis- ja tekijänoikeuksien suojan, sijoittajan- suojan ja laajemman edunvalvonnan välittäjiksi. Suurilla kansainvälisillä yrityksillä on parhaimmat mahdollisuudet valvoa ja vaikuttaa neuvottelujen kulkuun. Tämä korostuu etenkin sääntöihin ja oi- keuksiin kohdentuvissa neuvotteluissa, joita ei ole arvioitu yleisen edun tai julkisen vallan velvoittei- den lähtökohdista.
Sääntelyä koskevat neuvottelut ovat olleet keskei- nen osa TTIP –neuvotteluja. Olennaista on se, että velvoitteet eivät kohdennu standardeihin tai säänte- lyn tasoon sinänsä, vaan siihen, miten ja miltä poh- jalta uutta sääntelyä voidaan asettaa. Kun kriteerit uudelle sääntelylle asetetaan riittävän korkeiksi, on uutta kauppaa rajoittavaa sääntelyä yhä vaikeampi
asettaa tai tiukentaa. Tätä kansalaisjärjestöt ovat kut- suneet ”paralysis by analysis” –strategiaksi.
Normien uudelleen arviointi on osa normaalia politiikkaa. Vaarana kuitenkin on, että tasapaino toisaalta vahvojen intressiryhmien, toisaalta yleisen edun ja kansanterveyden välillä kääntyy yhä vah- vemmin ylikansallisten edunsaajien hyväksi. Kan- santerveyden säädösten viivästyminen tai puuttu- minen ei yleensä herätä suuria tunteita ennen kuin ongelmat realisoituvat. Yksi kiistanalainen kysymys TTIP-sopimuksen neuvotteluissa on Euroopan Uni- onin aikaisempi painotus varovaisuusperiaatteesta. Huomiota on kiinnitetty etenkin ympäristötervey- denhuollon, terveydensuojelun sekä ravitsemus- ja alkoholipolitiikan haasteisiin. Suomen kannalta sopimuksella voi olla merkitystä esimerkiksi nykyi- sille käytännöllemme rajoittaa antimikrobilääkkei- den käyttö vain eläinten sairauksien hoitoon, mikäli EU:ssa siirrytään lähemmäksi Yhdysvaltojen käytän- töjä ja käyttöä eläinten kasvatuksessa.
KAUPPA- JA INVESTOINTISOPIMUKSET
Kauppasopimusten neuvotteluissa painotettavat si- toumukset eivät ole erillisiä muusta politiikasta, vaan monet tavoitteet ovat nähtävissä jo esimerkiksi EU:n omassa sisämarkkinastrategiassa tai normienpur- kuun kohdentuvissa toimissa. Kansainväliset sopi- mukset edelleen vahvistavat näitä sitoumuksia ja näiltä osin vaikeuttaisivat EU:n sisäisten säädösten muuttamista tulevaisuudessa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen tulisi kiin- nittää huomiota myös standardien määrittämiseen ja mahdolliseen asemaan sääntelyssä osana sisämarkki- noita, sillä tämän on katsottu nivoutuvan läheisesti TTIP-neuvotteluihin. Lääkkeiden osalta keskeiset kysymykset nivoutuvat myös sääntelyn lähtökohtiin ja viitekehykseen, sijoittajansuojaan ja teollis- ja teki- jänoikeuksiin. EU:n esittämä lääkkeisiin kohdentuva liite ei vaikuttaisi lääkkeiden korvauskäytäntöihin, mutta sääntelyn yleisempi viitekehys voisi niihin hy- vinkin vaikuttaa. Kansallisen politiikan kannalta lii- kesalaisuudet ja yhtiölainsäädäntö voisivat rajoittaa mahdollisuuksia sääntelyn kannalta tärkeän tiedon saatavuuteen, tutkimukseen ja arviointiin. Lääkin- nällisten laitteiden osalta EU:n oma lainsäädäntö on jo hyvin markkinaehtoista ja Yhdysvalloissa sääntely on osin tiukempaa.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta TTIP- sopimuksenkeskeinenongelmaeioleYhdysvaltainhei-
kompi lainsäädäntö tai matalammat standardit, vaan se, että niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa terveys- tavoitteet ja kansanterveyden sääntely jäävät edunval- vonnan jalkoihin. ◆
XXXX XXXXXXXXX
LT, erikoistutkija, THL
Asiakirja ja verkkolähteitä:
TTIP-investointisuoja: Transatlantic Trade and Investment Partnership. Chapter II. Investment. November 12. Available: xxxx://xxxxxx.
eu/rapid/press-release_IP-15-6059_en.htm
CETA-sopimus: Comprehensive Economic and Trade Agreement (CETA). 29.2.2016 version. Available: xxxx://xxxxx.xx.xxxxxx. eu/doclib/html/152806.htm
Health and Trade Network: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. org/
Julkisten palveluiden poikkeamasta: xxxx://xxx.xxxx.xxx/ article/new-study-model-clauses-exclusion-public-services- trade-and-investment-agreements
Sijoittajansuojan tapauksia:
Lääkkeet: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.xx/xxxxx-xxxxxxxxxx- accords-commerciaux/topics-domaines/disp-diff/eli.aspx? lang=eng
Xxxxx, X. Corporate power unbound: Investor-State arbitration of IP monopolies on Medicines- Eli Lilly and the TPP. http:// xxxxxxxxxxxxxx.xxx.xxxxxxxx.xxx/xxx/xxxxxxxxxxx.xxx?xx- ticle=1038&context=research
Terveyspalvelut: Slovakia: xxxx://xxx.xxxxxx.xxx/xxxxx/000 Tupakka: xxxx://xxx.xxxxxx.xxx/xxxxx/000, xxxx://xxx.xxx. xxx.xx/xxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxx-xxxx/xxxxxxxxxx-
government-wins-plain-packaging-case-against-philip- morris-20151218-glqo8s.html
Kirjallisuutta:
Xxxxx T, Xxxxxx X. 2013. The new global rulers: the privatization of regulation in the World economy. Princeton University Press, Princeton.
de Ville F, Siles-Brugge G. 2015. TTIP: The truth about the trans- atlantic trade and investment partnership. Polity, Cambridge.
Xxxxxxxxxxx L, Xxxxxxxx X. 2002. Pricing the priceless.
Cost-benefit analysis of environmental protection. xxxx://xxx. xxx.xxxxx.xxx/xxxx/xxxxxxxxxxxx/X-X%00xxxxxxxx%00xxxxx. pdf
Xxxxxxxxx, X. 2014. Policy space for health and trade and investment agreements. Health promotion international 06/2014; 29(suppl 1):i29-i47. DOI: 10.1093/heapro/dau033. Xxxxxxxxx, X. 2010. Common interests and the shaping of global pharmaceutical policies. Ethics & International Relations 2010:24;4:395-414.
Xxxxxxxxxxx X. 2016. Sijoittajansuoja ja julkinen valta. TTIP-sopimuksessa tärkeää ei ole juridinen tekniikka, vaan vallan tasapaino. Sphinx 2015-2016, Finnish Society of Sciences and Letters: Helsinki.
t’Hoen E. 2016. Patents and public health. Changing intellec- tual property rules for access to medicines. xxxx://xxxxxx.xxx/ wp-content/uploads/2016/07/Private-Patents-Public-Health. pdf
xxx Xxxxxx, G & Xxxxx D.N. 2015 Investment Treaties and the Internal Vetting of Regulatory Proposals: A Case Study from Canada, xxxx://xxxxxx.xxxx.xxx/xxx0/xxxxxx.xxx?xxxx- ract_id=2700238
Xxx Xxxxxx X. Key flaws in the European Commission’s Pro- posals for Foreign Investor Protection in TTIP. Osgoode Legal Studies Research Paper No. 16/2016: xxxx://xxxxxx.xxxx.xxx/ sol3/xxxxxx.xxx?abstract_id=2692122##
Liikkuvatko lääkärit Atlantin yli?
Ammattipätevyyksien tunnustamisesta ei ole yhtenäistä eurooppalaista kantaa.
L
ääkärien, sairaanhoitajien ja muiden terveyden- huollon ammattilaisten vapaasta liikkuvuu- desta mantereiden välillä ei olla vielä tarkkaan keskusteltu TTIP-neuvotteluissa. Sopimukseen on kaavailtu erillissopimusta ammattipätevyyksien tun- nustamisen mahdollisuudesta, jos joku ammattiryh-
mä sitä haluaisi.
Keskusteluissa on tähän menessä mainittu lähinnä arkkitehdit ja insinöörit. Lääkärit ja sairaanhoitajat eivät ole olleet ammattiryhminä esillä, kertoo terveys- poliitiikan asiantuntija Xxxxx Xxxxxxxx Lääkäriliitosta.
– Eurooppalainen lääkärijärjestö CPME on mietti- nyt yhteistä kantaa ammattipätevyyden tunnustami- sen mahdollisuuteen, mutta se ei ole vielä selvä. Ter- veys on iso kokonaisuus, ja jos se jätetään kokonaan sopimuksen ulkopuolelle, voidaanko vaatia vapaata liikkuvuutta?
Suomen Lääkäriliitto miettii asiaa nuorten lääkä- rien näkökulmasta: jos sopimukseen voidaan saada mahdollisuus harkita vapaata liikkuvuutta, halutaan- ko sitä vastustaa?
Xxxxx Xxxxxxxxxxx mukaan asia halutaan pitää auki.
– Lääkäriliitto on tukenut suomalaisten lääkärien mahdollisuutta työskennellä ulkomailla ja ulkomail- ta lääkärit ovat myös tervetulleita Suomeen. Tältä pohjalta jatkamme.
Ammattipätevyysasiat nousevat neuvotteluihin seuraavan kerran loppuvuonna 2016.
Lääkärijärjestö CPME on kritisoinut sitä, että neu- vottelut eivät ole läpinäkyvät eikä tietoon ole riittä- vää pääsyä. Järjestö vaatii julkista keskustelua lopul- lisesta sopimustekstistä ennen sen hyväksymistä. ◆
TEKSTI XXXXX XXXXXXX KUVA XXXXX XXXXXX
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT EIVÄT PIDÄ VAPAAKAUPPASOPIMUSTA ONGELMALLISENA
SAK: Sopimus tukee suomalaista palkansaajaa
Työmarkkinajärjestöt näkevät TTIP-sopimuksen myönteisessä valossa. Niiden mukaan sopimus lisäisi Suomen vientiä Yhdysvaltoihin ja loisi Suomeen työpaikkoja. Kahden mantereen yhtenevät standardit tukisivat myös ihmisoikeuksien ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja tuotanto- tapojen edistämistä.
T
yöntekijöitä edustavan Suomen ammatti- liittojen keskusjärjestön (SAK) mukaan va- paakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa edistäisi palkansaajien etua ja osaltaan loisi parempaa maailmaa. Myönteisen kannan takana on ajatus, että sopimus lisäisi entisestään suomalaisyri- tysten vientiä USA:an. Se puolestaan toisi mukanaan talouskasvua ja positiivisia vaikutuksia palkkoihin ja työllisyyteen. SAK pitää USA-kumppanuutta tär- keänä myös poliittisilta vaikutuksiltaan: EU ja USA pitävät työntekijöiden oikeuksia esillä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa ja molemmilla alueilla on muutenkin korkeat työhön ja kauppaan liittyvät stan- dardit verrattuna moniin muihin maihin ja alueisiin.
– TTIP-sopimuksella EU ja USA kannustaisivat muita maita nostamaan omia standardejaan. Jos maat haluavat käydä kauppaa näiden kahden suu- ren kanssa, niiden on noudatettava näitä sääntöjä, kuvailee SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Xxxxxx Xxxxxxxx.
Xxxxxxxxx mukaan TTIP vähentäisi epäterveitä kilpailuetuja, joita syntyy polkemalla ympäristönor- meja ja ihmisoikeuksia. Sopimus vaikuttaisi pitkällä
aikavälillä esimerkiksi lapsityön ja pakkotyön vähe- nemiseen sekä työntekijöiden vapaan järjestäytymi- sen sallimiseen maissa, joissa se vielä ei ole mahdol- lista.
– On suomalaisen palkansaajan edun mukaista saada globalisaatiosta entistä reilumpaa.
TEKEVÄTKÖ JÄRJESTÖT GEOPOLITIIKKAA?
SAK:n kantaa on pidetty myös geopoliittisena kan- nanottona, sillä järjestö esimerkiksi haluaa vähentää Suomen riippuvutta Venäjän maakaasusta lisäämäl- lä nesteytetyn maakaasun vientiä USA:sta Euroop- paan. Myös palkansaajajärjestöt STTK ja Akava seisovat tämän toiveen takana. Niiden mielestä on tärkeää tiivistää ”maailman johtavien demokraattis- ten ja avoimien markkinatalouksien taloudellista ja poliittista yhteistyötä”.
Xxxxxx Xxxxxxxx ei näe SAK:n tekevän geopolitiikkaa.
– Haluamme turvata suomalaista palkkatasoa ja työllisyyttä ja saada WTO:ssa läpi työntekijöiden etua. Emme halua olla ketään vastaan, vaan kannus- taa muita maita nostamaan standardejaan.
Kuusisto toteaa, että esimerkiksi Kiinassa muu- tosta on jo ilmassa. Xxx Xxxxx haluaa liittyä USA:n ja Tyynenmeren maiden kauppasopimukseen, sen on suostuttava sopimuksen ehtoihin muun muassa salli- malla vapaa järjestäytyminen ja lopetettava liiallinen valtio-omisteisten yhtiöiden suosiminen muiden kustannuksella.
– Tämäntyyppisillä keinoilla luodaan pitkäjäntei- sesti parempaa maailmaa, Xxxxxxxx uskoo.
Hän kiittelee kansalaisjärjestöjä ja kriittistä keskus- telua siitä, että EU otti investointisuojan mietintään ja laati uuden ehdotuksen suojan ja tuomioistuimen malliksi. Hieman Xxxxxxxxx on ihmetyttänyt, että juuri USA on joutunut ankaran kritiikin kohteek- si, sillä kun on korkeammat normit kuin monessa muussa maassa.
– Kauppasopimuksia tehdään jatkuvasti useaan suuntaan. Monissa maissa on ihmisoikeusongelmia, niistä ei olla käyty julkisuudessa yhtä kriittistä kes- kustelua.
SAK:n ja Xxxxxx Xxxxxxxxx mielestä TTIP-sopimus ei tule vaikuttamaan suomalaisiin terveyspalveluihin millään tavalla. Suomessa on jo amerikkalaisia terve- ysalan toimijoita, ne voivat jatkaa normaalisti ja niitä saa tulla lisää, ellei Suomen hallitus joskus jostain syystä toisin päätä.
EK SAMALLA LINJALLA
Myös työnantajia ja yrityksiä edustava Elinkeino- elämän keskusliitto (EK) pitää TTIP-sopimusta Suomelle hyvänä asiana. Suomessa kehitettyjä ja val- mistettuja tuotteita viedään paljon USA:n valtaville markkinoille, joten esimerkiksi tullimuurien poistu- minen hyödyttää yrityksiä suoraan.
Tarkkoja hyötyjä sopimuksesta ei voida vielä tie- tää, toteaa EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Xxxxx Xxxxxxxxxx, mutta hyötyä saadaan, jos yritykset ko- kevat nykyistä vähemmän ongelmia Yhdysvaltain markkinoilla.
– On sitten yrityksistä kiinni, tarttuvatko ne TTIP:n tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Ulkomai- set yritykset toimivat jo todella hyvin Suomessa, so- pimus voisi tasoittaa vientitilannetta EU:sta Yhdys- valtoihin päin, Turtiainen sanoo.
Hän uskoo vapaakauppasopimuksen voimaan. Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välinen sopimus kasvatti EU:n vientiä viiden ensimmäisen vuoden aikana 55 prosenttia.
Terveysteknologian tuotteet muodostivat lähes puolet Suomen korkean teknologian vientituotteista vuonna 2015. Eurooppaan niistä vietiin 37 prosenttia ja Yhdysvaltoihin 36 prosenttia, jonne vienti kasvoi eniten. Kaikkiaan terveysteknologian teollisuuden viennin arvo oli 1,8 miljardia euroa, kasvua edellis- vuodesta 8 prosenttia.
Tavarakaupasta löytyvät tarkat tilastot, toisin kuin palvelukaupasta, josta Turtiaisen mukaan on vaikea puhua lukujen valossa. Terveyspalveluihin TTIP-so- pimus ei hänenkään mielestään kuitenkaan tuo muutoksia.
– Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa tekemät varaumat ovat EU-maiden tiukimmat. Ne eivät kos- ke vain julkisia palveluja, vaan myös täysin yksityi- sesti rahoitettuja ja tuotettuja palveluja.
”UUSI INVESTOINTISUOJAMALLI ON HUONO”
USA:n presidentinvaalit vuodenvaihteessa tulevat vaikuttamaan sopimusneuvotteluihin, mutta sitä enemmän EK ja Xxxxx Xxxxxxxxxx ovat huolissaan Eu- roopan tapahtumien vaikutuksesta. Edessä ovat Sak- san liittovaalit ja Ranskan presidentin- ja parlament- tivaalit, todennäköinen Iso-Britannian irtautuminen EU:sta sekä sen myötä muutokset EU-parlamentissa.
– Elämme sopimuksen kannalta vaikeita aikoja, neuvotteluissa saattaa tulla muutaman vuoden viivy- tystä. Lisäksi kansalliset intressit laitetaan EU:ssa yh- teisen edelle, jopa yksittäisen alueellisen parlamentin äänestystulos voi kaataa kauppasopimuksen, Turtiai- nen ihmettelee.
EK on pettynyt EU:n ehdottamaan investointisuo- jamalliin. Turtiaisen mukaan se tulisi vesittämään suomalaisten yritysten investointisuojat, jotka on so- vittu kahdenvälisissä investointisuojasopimuksissa.
– EU:n määrittelemän sijoitussuojan taso voi jäädä jopa alle sen, jota Suomen perustuslaki tarjoaa kai- kille yrityksille. Se vaarantaisi suomalaisten yritysten sijoitukset esimerkiksi pakkolunastustilanteissa.
Turtiainen toivoo, että yleisessä keskustelussa ero- tettaisiin investointisuoja ja riitojenratkaisumalli toi- sistaan. Tunteet käyvät kuumina suuntaan ja toiseen, mutta hänen mukaansa myöskään EK ei halua sopi- musta, joka on Suomen intressien vastainen.
– Hyvä tasapaino on mahdollista löytää, Xxxxx Xxx- xxxxxxx uskoo. ◆
TEKSTI XXXXX XXXXXXX
MINISTERIÖT:
Suomella tiukka linja
Valtionhallinnossa TTIP-sopimusta ei pidetä uhkana terveyspalveluille. Sosiaali- ja terveysministeriössä uskotaan, että Suomi voi säilyttää kansallisen liikkumavaran terveyttä
ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa.
T
TIP-sopimus ei tuo muutoksia suomalaisiin terveyspalveluihin. Suomen ovi ulkomaisille yrityksille on ja pysynee auki kuten nykyään- kin, siihen eivät kauppasopimukset vaikuta.
Näin kiteyttää Xxxxxxxxx Xxxxxxxxx, joka työsken- telee kaupallisena sihteerinä ulkoministeriössä ja koordinoi TTIP-neuvotteluissa Suomen näkökanto- ja palvelukaupan kysymyksissä.
– Suomi ei halua kieltää ulkomaisia investointeja tai ulkomaankauppaa, sillä olemme niistä riippuvai- sia. Suomi on kuitenkin halunnut pitää terveyspal- veluissa maksimaalisen sääntelyoikeuden ja on teh- nyt niitä koskevat laajat poikkeukset sopimukseen, Kauppinen kertoo.
Miksi Suomi on halunnut pitää maksimaalisen sääntelyoikeuden? Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asiain johtaja Xxxx Xxxxxxxx vastaa.
– On tärkeä varmistaa, että lainsäädäntöä voidaan tarvittaessa muuttaa ja tiukentaa terveyden ja hyvin- voinnin turvaamiseksi sekä turvallisten, laadukkai- den ja yhdenvertaisten palveluiden takaamiseksi. On myös säilytettävä riittävä poliittinen liikkumavara, Korhonen kansainvälisten asioiden yksiköstä sanoo. Johtaja Xxxxxxxx mukaan meneillään oleva Suo- men terveydenhuollon palvelurakenne- eli sote-uu- distus on esimerkki tilanteesta, jossa sääntelyvapaut- ta tarvitaan. Kansanterveyden osalta Suomi haluaa, että TTIP-sopimus ”turvaa korkean terveyden suoje- lun tason EU:ssa ja mahdollistaa terveyden suojele-
miseksi tarpeellisen, syrjimättömän sääntelyn”.
– Sopimus huomioi tämän eikä kansanterveysasi- oita muilta osin ole tarpeen ottaa sopimuksen mu- kaan, Xxxxxxxx valottaa Suomen kantaa.
VAPAAKAUPPAA, EI VILLIÄ KAUPPAA
Ulkoministeriön Xxxxxxxxx Xxxxxxxxx muistuttaa, että vapaakauppa ei ole vapaata kauppaa siinä mie- lessä, että ulkomaiset yritykset saisivat tehdä sopi- muksen jälkeen mitä haluavat. Hänen mukaansa Suomi voi siis halutessaan tulevaisuudessakin aset- taa terveysalalle esimerkiksi monopoleja, yksinoi- keuksia tai ulkomaalaisomistuksen enimmäismää- rää koskevia rajoituksia tai määritellä ulkomaisille toimijoille tiukempia vaatimuksia kuin suomalai- sille.
Digitalisaatio tulee muuttamaan terveysalaa ehkä paljonkin. Terveyspalveluja tarjoavan yhtiön on kui- tenkin TTIP:nkin jälkeen sijoituttava EU:n alueelle eikä lääkäri voi tarjota vastaanottopalvelujaan At- lantin yli. Taustalla on ajatus siitä, että EU-alueella on tehokas viranomaisvalvonta, joka takaa potilaalle hyvän oikeusturvan. TTIP-sopimuksessa ei myös- kään muuteta EU:n henkilötietosuojan tasoa eikä vaikuteta siihen, saako terveystietoja siirtää rajojen yli vai ei.
Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kaup- pa ei ole yhtä herkkä alue kuin terveyspalveluiden, joten sen esteiden purku olisi Xxxxxxxxx mielestä suomalaisten yritysten kannalta suotavaa. Eniten esi-
merkiksi tullimaksujen poisto ja viranomaisten yh- teistyön tiivistäminen hyödyttäisi pk-yrityksiä, jotka tähtäävät Yhdysvaltain markkinoille.
Sopimuksen odotetaan myös lisäävän EU:n ja USA:n lääkeviranomaisten yhteistyötä lääketehtai- den hyvän tuotantotavan tarkastuksissa.
”SUOMI TODELLAKIN VAIKUTTAA”
Kesällä 2013 alkaneiden TTIP-neuvottelujen aika- na Suomi ja Ruotsi ovat pitäneet terveyspalveluissa tiukan linjan. Ruotsi on hieman väljentänyt linjaansa eräiden yksityisesti rahoitettujen palvelujen kohdal- la. Suomen poikkeukset (varaumat) ovat EU:n tiu- kimmat, ne koskevat sekä julkisesti rahoitettuja että yksityisesti tuotettuja ja yksityisesti rahoitettuja sosi- aali- ja terveyspalveluja.
– Esimerkiksi siis julkisten terveyspalveluiden kil- pailutuksessa Suomen ei tarvitse huomioida kolman- sien maiden tarjouksia, mutta terveysalan tietyissä tavarahankinnoissa, kuten sairaalan toimistotarvik- keissa, tilanne voi kuitenkin olla toinen, Kauppinen lisää.
Euroopan unioni neuvottelee TTIP:n lisäksi mo- nista muistakin kauppasopimuksista, kuten pal- velukauppasopimus TiSA:sta (Trade in Services Agreement), jossa on mukana 23 maata. Näissä so- pimuksissa neuvotellaan pitkälti samoista aiheista kuin kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa. TTIP:issä EU pyrkii kuitenkin menemään yleisesti pidemmälle palvelukaupan sääntöjen ja markkinoil- lepääsyn aiheissa.
EU neuvottelee parhaillaan kahdenvälisiä sopimuk- sia muun muassa Japanin, Indonesian ja Meksikon kanssa. Juuri valmistunut Kanada-sopimus toimii Kauppisen mukaan mallina TTIP:lle, eroavaisuuksia- kin löytyy.
Kauppasopimuksilla on merkitystä Suomelle, kan- santaloustieteilijä Kauppinen sanoo.
– Käpertyminen ei ole hyvä vaihtoehto. Yritykset tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Mitä paremmin niillä menee, sitä paremmin meillä menee.
Hän vakuuttaa, että Xxxxxxxx on pienestä koos- taan huolimatta vaikutusvaltaa TTIP-neuvotteluissa. Suomen viiteryhmä on liberaalit maat, johon kuuluu monia isoja valtioita.
– Tämän takia ei ehkä ulospäin näy, että Suomi todellakin vaikuttaa. Keräämme eri ministeriöistä jatkuvasti näkemyksiä siitä, miten asiat käytännössä
ovat ja miten sopimus voisi vaikuttaa. Kommentoim- me asioita hyvin paljon.
IHMISIÄ OVAT VIRKAMIEHETKIN
EU-komissio on laskenut, että Suomessa bruttokan- santuote tulisi TTIP:n myötä kasvamaan vuosittain 0,2–0,3 prosenttia. Xxxxxxxxx mukaan kasvu tulee riippumaan sopimuksen lopullisesta sisällöstä, mutta negatiivisvaikutteista sopimusta ei tulla laatimaan, plussalle pitää jäädä.
Irlanti, Saksa ja Hollanti tekevät tiivistä kauppaa USA:n kanssa ja ne hyötyisivät sopimuksesta eniten. Myös sopimukseen kriittisesti suhtautuva Itävalta kuuluisi hyötyjien joukkoon.
Kauppinen toteaa, että laajoja ja monisyisiä kauppa- sopimuksia voi olla vaikea ymmärtää ja siksi väärinkä- sityksiä syntyy. Muun muassa maataloutta ja ruoantuo- tantoa koskevat asiat koskettavat kansalaisia vahvasti.
– Niissä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Haluan muistuttaa, että ihmisiä olemme me virka- miehetkin ja haluamme myös syödä turvallista ruo- kaa. Esimerkiksi vain sellainen amerikkalainen liha, joka täyttää EU:n lainsäädännön tiukat hygieniavaa- timukset, saa tulla EU:n markkinoille.
Paljon kritiikkiä saaneen, yritysten investointi- suojaan liittyvän välimiesmenettelyn tilalle EU on ehdottanut erillistä investointituomioistuinta. Monet vastustavat sitäkin.
– Täytyy kuitenkin ymmärtää, että valtiot yrittävät suojella omia yrityksiä ja järjestelmiään. Investointi- suojan tarkoituksena on varmistaa, että ketään ei syr- jitä kansallisuuden perusteella. Suomessa tämä on it- sestäänselvyys, mutta muualla asiat voivat olla toisin. Kestävän kehityksen asioita ei kauppasopimuksis- sa käsitellä suoraan, mutta osapuolet aikovat jatkos- sakin noudattaa niitä työjärjestö ILO:n velvoitteita,
joihin ovat sitoutuneet.
Neuvottelut jatkuvat edelleen syksyllä 2016. So- pimus on alkuperäisen aikataulun mukaan tarkoi- tus saada valmiiksi viimeistään tammikuussa 2017, mutta sitä ei tulla pusertamaan kasaan hinnalla millä hyvänsä, Xxxxxxxxx Xxxxxxxxx vakuuttaa.
Neuvottelukierrosten raportit löytyvät Ulkomi- nisteriön verkkosivuilta osoitteesta xxxx://xxxxxx. xxxxxxx.xx > Kaikki toiminta A–Ö > EU:n yhteinen kauppapolitiikka > EU:n ja Yhdysvaltojen kauppaso- pimusneuvottelut ◆
TEKSTI XXXXX XXXXXXX
Suomalaiset
europarlamentaarikot näkevät TTIP:n
vaikutuksen
terveyssektoriin eri tavoin.
Moni kritisoi
neuvottelutietojen ristiriitaisuutta
ja niukkuutta.
”LÄHTÖKOHDAT EROAVAT MERKITTÄVÄSTI”
”
Terveydenhuoltoon liittyen käydään eniten keskustelua siitä, voiko TTIP-sopimus velvoittaa valtioita yksityistämään terveyspalveluita.
yrityksille veto-oikeutta siihen, millaista lain- säädäntöä EU:ssa voidaan laatia. Komis- sion ja Suomen on pidettävä tiukasti kiinni sääntelyautonomiasta ja ympäristön, kulut-
Näillä näkymin näin ei luultavasti tule käy- mään. Saattaa kuitenkin olla, että sopimuk-
sen investointisuoja vaikeuttaisi jo tehtyjen yk- sityistämispäätösten perumista tulevaisuudessa. Se rajoittaisi julkisen puolen liikkumatilaa päätöksen- teossa ja saattaisi olla merkittävä haaste esimerkiksi sote-uudistuksen kannalta.
Ulkomaisten sijoittajien intressit voivat hyvinkin olla ristiriidassa kansanterveydellisten tavoitteiden kanssa. Kansanterveyden näkökulmasta on hyvä pohtia myös patenttisuojan vahvistamisen mahdol- lisia vaikutuksia lääkkeiden kannalta. Miten käy ge- neeristen lääkevalmisteiden, jos patenttisuojaa vah- vistetaan?
EU:n ja Yhdysvaltojen lainsäädäntöfilosofiassa on perustavanlaatuisia eroja. USA esimerkiksi vaa- tii EU:ssa voimassa olevan muuntogeenisen ruoan, hormonilihan sekä klooriliuoksella desinfioidun lihan kieltävien säädösten kumoamista. Kosmetii- kan osalta ongelmia aiheuttaa eläinkokeet kieltävä EU-sääntö. Kemikaalisääntelyn osalta EU painottaa varovaisuusperiaatetta ja valmistajan todistustaak- kaa riskittömyydestä. Yhdysvallat puolestaan vaatii yksityiskohtaisia ja laajoja selvityksiä lakien ja sää- dösten oikeutukseksi.
TTIP ei saa tuoda EU:n markkinoille esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja, joista täällä on jo päästy eroon. Sääntely-yhteistyö ei myöskään saa estää EU-sääntelyn kehittämistä tai antaa amerikkalaisille
tajien ja työntekijöiden oikeuksista.
Amerikkalaisille sijoittajille ei pidä luoda investointisuojan avulla ohituskaistaa uhata viran- omaisia tai lainsäätäjää oikeustoimilla ylikansallises-
sa investointituomioistuimessa.
Sopimuksen vaikutuksia voidaan arvioida koko- naisvaltaisesti vasta, kun esimerkiksi investointisuo- jaa koskevat neuvottelut ovat edenneet, osapuolten kannat ovat tarkentuneet ja käytettävissä on enem- män tietoa. Tämän vuoksi avoimuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää. Salaista TTIP-kokonaisuut- ta on lähes mahdotonta hahmottaa. Jotta lainsäätäjät voivat osallistua päätöksentekoon täysipainoisesti, jäsenmaiden kansanedustajille on saatava pääsy neu- votteluasiakirjoihin.
On kuvaavaa, että kuten usein esimerkiksi vero- paratiisitalouteen liittyvistä asioista myös TTIP:stä julkisuuteen tulleet laajimmat tiedot on saatu tieto- vuotojen kautta. Päätöksenteon avoimuudesta sääde- tään EU:n perussopimuksissa, tästä periaatteesta ei pidä joustaa.
On hyvä pitää myös mielessä, että sopimuksen ra- tifiointi edellyttää jäsenvaltioiden todellisen hyväk- synnän, mikä ei saa olla läpihuutojuttu.”
XXXXX XXXXXXX
maa- ja metsätaloustieteiden maisteri europarlamentaarikko, Vihreät/ Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (GREENS/ EFA)
“TYÖTTÖMYYS TODENNÄKÖISESTI LISÄÄNTYISI”
”
TTIP ei välittömästi ja suoraan uh- kaa julkisia terveyspalveluita, täs- tä on erikseen sovittu. Pidemmäl- lä ajanjaksolla TTIP on kuitenkin
suuri uhka myös terveydenhuollolle, kun kertaalleen ulkoistettua palvelua ei pystyisi- kään enää palauttamaan suoraan demokraattiseen
julkiseen hallintaan. Näin demokratia rajautuisi pe- ruuttamattomalla tavalla, kun vaaleissa vaihtoehto- na voisi olla vain kulloisenkin tilan säilyttäminen tai yksityistämisen syventäminen entisestään.
Uhka on Suomessa erityisen konkreettinen nyt, kun Sipilän hallitus on tosiasiassa hylännyt sote-uu- distuksen tavoitteet palveluiden parantamisesta ja keskittyy niiden yksityistämiseen ja yhtiöittämiseen. Me vasemmistossa lähdemme siitä, ettei demokra- tiaa saa missään tapauksessa rajata yritysten voiton- teon tieltä. Markkinat voivat toimia ihmisten hyväksi
vain renkinä, eivät isäntänä.
Mikäli TTIP toteutuu oikeiston tavoittelemassa muodossa, pitää professori Xxxxxxxxxxxx uhkaku- va paikkansa. Toisaalta on hyvä huomata, että TTIP on vain yksi palanen isommassa pelissä, joka tähtää demokratian ja hyvinvointivaltioiden alasajoon mark-
kinoiden tieltä. Tällä hetkellä neuvotellaan salassa muun muassa palvelukauppasopimus TiSA:a, joka koskisi vielä TTIP:tä laajempaa maajoukkoa.
Kukaan ei voi ennustaa TTIP:n kaikkia vaikutuksia, mutta varmaa on, että taloudel-
liset hyödyt ovat parhaimmissakin ennusteissa vaatimattomia verrattuna demokratialle ja oikeus- valtiolle koituviin haittoihin. Todennäköisesti TTIP myös lisäisi työttömyyttä Euroopassa ja etenkin Suo- messa, edes komission epärealistisen optimistinen selvitys ei lupaa Xxxxxxxx merkittävää kasvua.
TTIP:stä myös annetaan tarkoituksella erittäin ristiriitaista tietoa. Vaikkei TTIP esimerkiksi pako- ta yksityistämään terveyspalveluita, on epärehellistä jättää kertomatta, että yksikin vastuuton hallitus voi tehdä päätöksiä, joiden korjaamisen TTIP estää py- syvästi.”
XXXXX XXXXXXXX
bioanalyytikko
europarlamentaarikko, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/ Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL)
“KLOORIPUHDISTETTU KANA HIIPIMÄSSÄ EU:HUN”
”
Terveyssektoriin ei yleisellä tasolla ole kohdistunut riittävästi huo- miota ja vaikutusten arviota. So- pimuksen viralliset vaikutustenar-
vioinnit ovat pyörineet enemmän talouden, ympäristön ja ruuantuotannon vaikutuksissa.
Jotkut tutkijat ovat arvioineet, että sopimus saattaisi lisätä terveyseroja sitä kautta, että lääk- keiden saatavuus Euroopassa heikentyisi. Tämä johtuisi siitä, että TTIP-sopimukseen on otettu mu- kaan niin kutsuttu TRIPS+ -sopimus, joka vahvis- taisi lääkkeiden patenttisuojaa EU-alueella ja nos- taisi sen myötä hintoja.
Toisien arvioiden mukaan lääkkeiden hinnat laski- sivat, kun EU-markkinoille tulisi enemmän lääkkeitä Yhdysvalloista. Tieto on tällä hetkellä ristiriitaista.
Julkisten palvelujen osalta lopullista var- muutta ei toistaiseksi ole. Arvioiden mukaan julkiset palvelut tullaansääntelemään yleis- ten palveluja koskevien kauppasopimusten (GATS) pohjalta. Käytännössä tämä tar- koittaisi sitä, että jäsenmaat saavat jatkossakin
päättää omien julkisten palvelujensa laadun tasosta, jäsenmaiden ei tarvitse antaa EU:n ulkopuolisille pal- veluntarjoajille pääsyä, jäsenmaat voivat halutessaan osoittaa julkisen palvelun yhdelle tarjoajalle ja jäsen- maat voivat jatkaa julkisten palvelujen tukemista.
On hyvä olla tarkkana, ettei näitä periaatteita hei- kennetä sopimusneuvotteluissa. Myös julkisen pal- velun määrittelyllä on merkitystä.
Investointisuoja ja kauppasopimusten rikkomi- nen ylipäätään voi kuitenkin johtaa sääntelypelkoon,
mikä voi omalta osaltaan hillitä sääntelyn luomista tai tiukentamista esimerkiksi kansanterveyden alalla. Hyvä esimerkki tästä ovat hormonihäiritsijäkemi- kaalien määrittely tai kloonauksen kielto elintarvi- ketuotannossa, jotka molemmat ovat viivästyneet EU-lainsäädännössä sen vuoksi, että niiden on pelät- ty hankaloittavan kauppasopimusneuvotteluita.
Kynnys kanteiden nostamiseen valtiota vastaan tu- lee olla korkea. Xxxxxxx tulee perustua selvään näyt- töön siitä, että valtion lainsäädäntö on kohdistettu vain ja ainoastaan yrityksen toimintaa haittaamaan.
TTIP-sopimuksen on erityisesti pelätty rapauttavan eurooppalaiset ympäristö- ja kuluttajansuojastandar- dit, jonka myötä esimerkiksi yhdysvaltalaisia GMO- tuotteita ja hormonilihaa pääsisi EU-markkinoille. Tämä huoli liittyy kauppasopimuksen keskeiseen pe- riaatteeseen eli vastavuoroiseen tunnustamiseen: yh- dellä markkinalla turvalliseksi todettua tuotetta pitäisi saada myydä vapaasti koko sopimusalueella.
Euroopan komissio on jatkuvasti toistellut sitä, että EU:n hyvinvointistandardeja ei heikennetä ja että tiukempaa lainsäädäntöä on mahdollista luoda myös jatkossa. Käytännössä tämä lupaus on jäänyt vaille tarkempaa avausta. Päinvastoin, komissio on esimer- kiksi kaikessa hiljaisuudessa avaamassa ovia kloori- puhdistetun kananlihan myynnille EU-alueella.
Sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa on käytössä va- rovaisuusperiaate, johon sääntely voidaan aina pe- rustaa. Esimerkiksi hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit lopulta päätettiin EU:ssa määritellä tänä kesänä varovaisuusperiaatteen perusteella. Varovai-
suusperiaatteen pohjaa on vahvistettava ja siihen on uskallettava turvautua myös jatkossa.
Esitin itse parlamentin kannassa lisäystä, jonka mukaan ympäristö- ja kansanterveysstandardit tulisi kauppaneuvotteluissa harmonisoida korkeamman suojan tasolle. Valitettavasti tämä näkemys ei ole mu- kana tämän hetkisessä neuvottelutekstissä.
Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat ylläpitäneet aktiivista keskustelua Yhdysvaltain ja EU:n välises- tä vapaakauppasopimuksesta. Se on hyvä, sillä siten neuvotteluihin on saatu lisää läpinäkyvyyttä. EU:n puolesta sopimusta neuvotteleva komissio on jul- kistanut lisää asiakirjoja neuvotteluista ja ylläpitää varsin kattavaa tietopakettia aiheesta netissä, kiitos kansalaisten aktiivisuuden ja julkisen paineen.
Julkisuuden taso on yhä heikko. Olen lukenut sa- laiseksi luokiteltuja papereita ja niiden sisältö ei vai- kuta ollenkaan sellaiselta, joka pitäisi pitää salassa.
On ymmärrettävää, että neuvottelut pitää käydä luottamuksellisesti, ihan samalla tavalla kuin muutkin valtioiden väliset neuvottelut käydään.Asian perusta- vanlaatuisuus ja sopimuksen peruuttamaton luonne sekä sen laajat vaikutukset edellyttävät kuitenkin laajaa avoimuutta ja kansalaiskeskustelua, jotta tiedetään, minkälaisia ratkaisuja ollaan tekemässä. Avoimuuden politiikka vahvistaisi myös EU:n neuvotteluasemaa, kun takalaudat nousisivat heti keskusteluun.”
XXXXX XXXXXXXXXXX
kauppatieteiden maisteri
europarlamentaarikko, Euroopan kansanpuolue (EPP)
”USA:N AVOIMUUS OLLUT NIUKKAA”
”
TTIP-sopimus on valtavan suuri ja kunnianhimoinen kokonaisuus ja sen hahmottaminen vaatii syväl- listä kauppasopimusneuvottelujen
kiinni ja sääntelyoikeudesta ei tingitä TTIP- sopimuksen yhteydessä. Neuvotteluiden edetessä salassa meillä on tiedossa vain ko- mission julkiset kannat. Tilannetta on seu-
tuntemusta. Vaikka TTIP on poikkeukselli- sen avoimesti neuvoteltu kauppasopimus, jää
avoimuus erityisesti USA:n neuvottelijoiden puo- lelta pieneksi. Julkisuudessa ovat ainoastaan EU:n neuvottelukannat, mutta USA:n tavoitteet eivät ole avoimia. Tämä jättää paljon tilaa spekuloinnille.
Komissio on luvannut, että esimerkiksi maatalous- tuotteisiin liittyvästä EU:n sääntelytasosta pidetään
rattava tarkasti ja neuvotteluiden tulosta ar- vioitava kriittisesti myös tästä näkökulmasta. TTIP tulee vaikeuttamaan kansanterveystyö-
tä, mikäli investointisuoja toteutuu. Olisi hullua, mikäli tieteellisesti osoitetut kansanterveyshyödyt uhrattaisiin esimerkiksi tupakkayhtiöiden edessä. Lakeja ja asetuksia pitää voida muuttaa, kun tieto lisääntyy.
TTIP-sopimuksessa on huolehdittava siitä, että in- vestointisuojalla ei voida puuttua merkittävää kansal- lista etua koskevaan sääntelyyn tai asettaa investointi- suojaa kansanterveyden ja ympäristönsuojelun edelle. Sillä ei myöskään saa rajata mahdollisuutta tehdä pää- töksiä julkisissa palveluissa tai perusinfrastruktuurissa. EU:n ehdottama välimiesmenettelyä avoimempi investointisuojatuomioistuin on askel oikeaan suun-
taan, mutta ei ratkaise kaikkia ongelmia.
Eduskunnalla ja Euroopan parlamentilla pitää säilyä ylin päätäntävalta ainoana rajoitteena se, ettei lainsäädäntö saa olla ulkomaisia investointeja syrjivä.
Terveyspalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa on paljon pelkkää TTIP-sopimusta laajempi kysy- mys. Yksityisen sektorin kaikesta päätellen entistä
merkittävämpi asema heijastelee sekä ikärakenteem- me että yhteiskunnan muutosta. Ikärakenteemme muutosta se heijastelee siksi, että nykyinen rahoitus- malli ei toimi tulevaisuudessa, ja yhteiskunnan muu- tosta siksi, että järjestämistapaa ei rajata pelkkään julkiseen sektoriin.
Suvereenia valtiota ja sen päättäjiä ei voida pa- kottaa järjestämään palvelut millään tietyllä tavalla. Muutokseen pitää olla sekä tarve että halu ja kansa- laisten laaja hyväksyntä.”
XXXXXX XXXXXXXXXXXX
varatuomari
europarlamentaarikko, Euroopan liberaali- demokraattien liiton ryhmä (ALDE)
”YKSITYISTÄMISVIMMA ON SUURIN UHKA”
”
Vapaa kauppa ja uusliberaali talous- ajattelu kärsivät tällä hetkellä uskot- tavuusongelmista muun muassa veronkierron takia. On todella tär-
togeenisten ruoka-aineiden sallimiseksi elin- tarvikeketjussa.
USA:n maataloudelle myöntämä valtion- tuki on omaa luokkaansa ja uhkaa vääristää
keää, että TTIP-sopimuksessa painotetaan oikeudenmukaisuutta, kuluttajansuojaa ja ym- päristönormeja, jotta se olisi hyväksyttävä.
Mielestäni TTIP-sopimus ei olennaisesti vaikuta julkisen terveydenhuollon asemaan Suomessa eikä se ole uhka Suomen terveyspalveluille, mutta halli- tuksen yksityistämisvimma on! Jos hallituspuolueet päättävät vastustuksesta huolimatta ajaa terveyspal- veluiden yksityistämistä, ei TTIP-sopimuksen kir- jaukset julkisten palvelujen koskemattomuudesta kata Suomen sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan niistä tulee amerikkalaisten suuryritysten vapaata riistaa. Olen tästä kehityssuunnasta erittäin huolissani.
En ole vakuuttunut, että EU-komission uusi ehdotus investointisuojaksi kokonaan poistaisi siihen liittyvän painostuselementin. Välimiesmenettelyä tulee uudis- taa ja TTIP-sopimustekstistä täytyy tulla vedenpitävä, jotta amerikkalaiset yritykset eivät sen nojalla voi vai- kuttaa Suomen pyrkimyksiin edistää kansanterveyttä. EU:n ja USA:n standardit ja maatalous- ja ruoka- turvanormit on tehty aivan eri lähtökohdista. USA:lla on erittäin suuret intressit avata elintarviketuottei- den kauppaa, joten jo tästä syystä tulee asiaan suh- tautua erittäin varovaisesti. USA painostaa EU:ta toden teolla hormonien, antibioottien sekä muun-
kilpailua, jos kauppa tällä alalla vapautetaan.
Eurooppalaiset ja suomalaiset maanviljelijät ja yrittäjät kärsisivät. Jos USA ei ole valmis hyväk- symään EU-sääntelyä näiltä osin, olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei elintarviketuotekauppaa tule avata
TTIP-sopimuksessa.
Iso-Britannian konservatiivihallitus on ollut yksi TTIP-sopimuksen suurimpia tukijoita. Nyt Britan- nian lähtö EU:sta on pöydällä ja heti kun maa ilmoit- taa virallisesti erostaan, EU joutuu keskittymään myös neuvotteluihin brittien kanssa.
Kysymys on vakavasta ja tärkeästä asiasta, mutta kansalaisoikeudet tai EU:n kattava kuluttajansuoja eivät kuitenkaan lakkaa olemasta TTIP:n astuttua voimaan. En usko, että EU antaa keskeisissä asioissa periksi, sillä EU ja USA ovat kuitenkin aika tasaver- taiset neuvottelukumppanit.
Lopullisen päätöksen TTIP -sopimuksesta teen vasta, kun valmis teksti tuodaan parlamentin näh- täväksi.”
XXXXX XXXXXXXXXXX
ylioppilas
europarlamentaarikko, Sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D)
”EUROOPPA MALLIKSI MUULLE MAAILMALLE”
”
Vaikka sopimus on vielä neuvottelu- vaiheessa, voimme uskoakseni olla luottavaisia sen suhteen, että sosiaali- ja terveyspalvelut jäävät
standardeista. Suomen ulkoasiainvaliokunta on omassa lausunnossaan todennut, että kuluttajansuojaa, terveydenhuoltoa ja ym- päristöä koskevan sääntelyn tulisi sopi-
TTIP-sopimuksen ulkopuolelle. Kansanterveyden näkökulmasta TTIP saat-
taa laskea joidenkin terveydelle haitallisten tuot- teiden hintaa ja näin lisätä niiden kulutusta. Toisaalta olen ymmärtänyt, että samalla esimerkiksi sairaala- laitteiden ja lääkkeiden hinnat voivat laskea, mikä oli- si puolestaan positiivista kansanterveyden kannalta.
Investointisuoja on ollut kynnyskysymys, jota on nähdäkseni paisuteltukin keskustelussa hieman. Sen pääasiallinen tarkoitus on taata tasavertainen koh- telu yrityksille suhteessa kotimaisiin yrityksiin, ja se voisi helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä markkinoille. Lisäksi investointisuoja koskee myös suomalaisia yrityksiä amerikkalaisilla markki- noilla ja on näin tasapuolinen molemmille osapuo- lille. Neuvottelut ovat kesken, mutta on selvää, että tulemme pitämään huolen siitä, että tasapaino yri- tysten ja julkisen vallan välillä säilyy.
EU on erityisen valveutunut kuluttajansuojaky- symyksissä ja pitää tiukasti kiinni eurooppalaisista
muksen myötä olla pikemminkin tiukem- paa kuin nykyinen lainsäädäntö edellyttää.
Näin voidaan toimia mallina muulle maailmalle ja edistää eurooppalaisia arvoja.
Euroopan Unionilla ja Yhdysvalloilla on erilaiset lähtö- ja neuvotteluasemat johtuen nimenomaan eriävästä lainsäädännöstä esimerkiksi kuluttajansuo- jan osalta. Erot pyritään neuvotteluissa selvittämään. En saata uskoa, että unioni tulee näin keskeisissä asioissa joustamaan.
TTIP-kokonaisuus on valtavan laaja. Tarkoitus on koota yksiin kansiin kahden maailman suurimman talousalueen välistä kauppaa koskeva sääntely, stan- dardit, suoja ja ehdot pitäen samalla huolen siitä, että lopputulos on tasapuolinen.”
XXXXX XXXXXXXX
valtiotieteen kandidaatti europarlamentaarikko, Euroopan Kansanpuolue, EPP
”VÄITTEESTÄ TULEE HELPOSTI TOTUUS”
”
TTIP-neuvotteluista puhuttaessa julkiset hankinnat ja julkiset pal- velut menevät käsitteinä sekaisin. Neuvotteluissa käsitellään julkisia
vallisuuden osalta. Näillä ehdoilla solmittu sopimus ei vaikeuta elintarviketuotantoa koskevaa sääntelyä.
TTIP-sopimusneuvottelut ovat saaneet
hankintoja, ei julkisia palveluita, jotka kuu- luvat EU:n varauksen piiriin.
En usko, että kansanterveystyön vaikeudet joh- tuvat TTIP-sopimuksen mahdollisesta solmimisesta. EU:n neuvottelumandaatissa suojellaan niitä ter- veysstandardeja, jotka meillä tällä hetkellä on. Inves- tointiriitojenratkaisu avaa mahdollisuuden saattaa kysymyksiä ratkaistavaksi, mutta toistaiseksi näissä riidoissa valtiot ovat olleet menestyksekkäämpiä kuin yksittäiset suuryritykset.
EU:n neuvottelumandaatissa edellytetään säilyt- tämään jo saavutettu taso terveys- ja elintarviketur-
osakseen paljon kritiikkiä, mutta usein kes- kustelussa unohdetaan se, että tässä vaiheessa käydään neuvotteluita. Kenelläkään ei ole vastaus-
ta siihen, minkä muotoinen lopullinen sopimus on ja saadaanko neuvotteluita päätökseen lainkaan. USA on tällä hetkellä myös paineen alla, kun Xxxxxx hallinto tahtoisi saada sopimuksen päätökseen, en- nen kuin uusi virkamiehistö astuu virkaan. On myös hyvä muistaa, että TTIP ei ole ensimmäinen kauppa- sopimus, jota EU solmii.
Sopimusneuvotteluiden vaikeus on siinä, että monet neuvottelusektorit ovat erittäin teknisiä ja neuvottelut
ovat kattavat. Mediassa yksittäiset järjestöt nostavat helposti esiin marginaalisia teemoja, jotka vaikeut- tavat kokonaiskuvan muodostamista. Lisäksi ongel- mana on se, että moni julkisuudessa esitetty väite saa absoluuttisen totuuden leiman. Se on valitettavaa.
Usein kuulen myös väitteitä, joissa USA nähdään suurena kauppamahtina, jonka edessä EU:lla ei ole
sanavaltaa. Se ei ole totta. EU:lla on selkeät positiot joka sektorilla.”
XXXXX XXXXXXX
kasvatustieteiden maisteri europarlamentaarikko, Euroopan liberaali- demokraattien liiton ryhmä
”KILPAILU EDUKSI KULUTTAJALLE”
”
TTIP ei tulisi vaikuttamaan julki- sen terveydenhuollon asemaan Suomessa. Sopimus ei pakota yksityistämään palveluita tai
EU:n linjana on, ettei neuvotteluissa tulla muuttamaan EU:n geenitekniikkaa ja hor- moneja koskevaa peruslainsäädäntöä. Jos elintarvikkeet tai rehut sisältävät muunto-
purkamaan niitä koskevaa sääntelyä eikä pakota terveyspalveluista vastaavia viran- omaisia tekemään sopimuksia yksityisen sekto-
xxx kanssa. EU-jäsenvaltio voi jatkossakin palauttaa julkiseen piiriin sellaisen palvelun, jonka se on yk- sityistänyt tai antanut yksityisen yrityksen hoidet- tavaksi.
Meillä toimii tälläkin hetkellä ulkomaalaisomis- teisia yksityisiä terveyspalveluita. Palveluiden tarjo- ajien markkinoillepääsy voisi siis olla mahdollinen, kunhan se tapahtuu kohdemaan lakien mukaisesti. Suomessa kunnilla/sote-piireillä on edelleen jär- jestämisvastuu, riippumatta siitä, keitä toimijoita markkinoilla on. Suurempi tarjonta ja kilpailu ovat kuluttajalle eduksi.
Yhdysvaltalaiset yritykset ovat jo aikaisempien investointisopimusten perusteella voineet haastaa EU-maita välimiesoikeuteen. Valtiot voivat yhä sää- tää yleisen edun mukaisia lakeja, mutta jos ne syr- jivät ulkomaisia yrityksiä, riitojenratkaisujärjestelmä sallii yritysten nostaa vahingonkorvauskanteita. Jär- jestelmä estää sen, että ulkomaalaisia tuotteita koh- deltaisiin eri tavoin. Kansanterveystyö on turvattu, kunhan kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita kohdel- laan sääntelyn osalta samoin tavoin.
geenisiä aineksia, vaativat ne asianmukaiset merkinnät asiasta. EU:n linjana on myös, ettei kasvua tai tuotantoa edistäviä hormoneja tai muita aineita saa käyttää tuotantoeläimille. EU ja USA ovat sopineet, että USA:sta voidaan tuoda EU:n markki-
noille vain hormoneilla käsittelemätöntä lihaa.
EU:n neuvotteluehdotus pitää sisällään kansainvä- listen ympäristösopimusten noudattamisen ja osa- puolten oikeuden pitää yllä tiukkaa lainsäädäntöä. Se painottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Näillä keinoilla pyritään kunnioittamaan luonnon moni- muotoisuutta, uhattuja lajeja, metsiä ja kalakantoja sekä takaamaan niiden kestävä käyttö. Myös Pariisin ilmastosopimuksen keskeiset periaatteet aiotaan si- sällyttää kestävän kehityksen lukuun. Ympäristönor- meja ei voida sopimuksella heikentää.
On selvää, että neuvottelut ovat vaikeat. Xxxxxxxx pyrkii kaikin tavoin varmistamaan Euroopan edun ja USA:n neuvottelijat Yhdysvaltain edun. Kuitenkin USA on EU:n tärkein strateginen kumppani, joten sopimuksen onnistuminen on yhteinen etu.”
XXXXX XXXXXXXXX
filosofian lisensiaatti
europarlamentaarikko, Euroopan Kansanpuolue (EPP)
”Neuvottelut ovat vaikeat ja kesken.”