OPTIMA KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS 1.6.2017
OPTIMA KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS 1.6.2017
0
Mall för grundavtal
Sisältö
1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät 3
1 § Nimi ja kotipaikka. 3
2 § Jäsenkunnat 3
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus 3
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 3
2 luku Yhtymäkokous 4
5 § Ylin päättävä toimielin 4
6 § Yhtymäkokouksen edustajat 4
7 § Yhtymäkokousedustajien äänivalta 5
8 § Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus 5
9 § Yhtymäkokouksen tehtävät 5
3 luku Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja 5
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 5
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 6
§ 12 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 6
§ 13 Kuntayhtymän johtaja 6
4 luku Omistajaohjaus 6
14 § Omistajaohjaus 6
15 § Konserniohje 6
5 luku Talous 7
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 7
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 7
18 § Talousarvio ja -suunnitelma 7
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
........................................................................................................................ 8
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 8
21 § Alijäämän kattaminen 8
22 § Tilinpäätös 8
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 8
6 luku Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 8
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 9
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus 9
26 § Suunnitelmapoistot 9
27 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 9
28 § Rahastot 9
7 luku Hallinnon ja talouden tarkastus 10
29 § Tarkastuslautakunta 10
§ 30 Hallinnon ja talouden tarkastus 10
31 § Sisäinen tarkastus 10
8 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 11
32 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 11
33 § Perussopimuksen muuttaminen 11
34 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 11
9 luku Voimaantulo 11
35 § Voimaantulo 11
1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Optiman kuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Pietarsaari.
Yhtymäkokouksen päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on kaksikielinen.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto, Kruunupyy, Kokkola ja Vöyri.
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymä toimii ammatillisen perusopetuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen koulutuksenjärjestäjänä.
Koulutusta järjestetään niillä koulutustasoilla, joiden koulutuslupa kuntayhtymällä on.
Kuntayhtymällä on vastuu suomenruotsalaisesta ammatillisesta erityisopetuksesta.
Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai tukevia palveluja.
Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä, joiden toiminta edistää kuntayhtymän tehtäväaluetta.
Kuntayhtymän hoitaessa kuntalain 7 §:ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi.
Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä seitsemän vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
2 luku Yhtymäkokous
5 § Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous.
6 § Yhtymäkokouksen edustajat
Yhtymäkokouksessa on kymmenen (10) edustajaa, seuraavan jakautumisen mukaisesti:
Pietarsaari 3; Pedersöre 2; Uusikaarlepyy 1; Luoto 1; Kruunupyy 1; Kokkola 1;
Vöyri 1.
Jäsenkunnat valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen yhtymäkokousedustajan.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat yhtymäkokokseen edustajansa noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
7 § Yhtymäkokousedustajien äänivalta
Kullakin yhtymäkokouksen jäsenellä on yksi ääni.
Jäsenkunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
8 § Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on läsnä.
9 § Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokouksen tehtäviä säädellään kuntalain 60 §:ssä.
Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa: kevätkokous kesäkuun aikana ja syyskokous viimeistään joulukuun aikana.
Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle, jos jäsenkunta sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen kokous on kutsuttava koolle kolmen (3) kuukauden kuluessa vaatimuksesta.
Kutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja.
3 luku Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymäkokous valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.
Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
Ilman hallituspaikkaa olevilla jäsenkunnilla on oikeus valita edustaja, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa. Edustaja valitaan samaksi toimikaudeksi kuin yhtymähallitus.
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
§ 12 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
§ 13 Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
4 luku Omistajaohjaus
14 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on keväällä (huhtikuun loppuun mennessä) ja syksyllä (lokakuun loppuun mennessä) neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
15 § Konserniohje
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymäkokous hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.
5 luku Talous
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymäkokouksen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 3 momentin mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous.
Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.
Kuntayhtymä voi suorittaa yhtymäkokouksen talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. Korko maksetaan 31.12. mennessä kuluvana talousarviovuotena.
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspää- omaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
18 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava syksyllä, §:ssä 16 tarkoitetun kokouksen yhteydessä, tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Yhtymähallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin.
Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille viimeistään kaksikymmentä (20) päivää ennen kokousta.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi kaksi kertaa vuodessa jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilikauden tuloslaskelman tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.
21 § Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 19 §:n mukaisesti.
22 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja.
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot helmikuun aikana.
6 luku Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon
1) valtionosuutena,
2) omana tulorahoituksena,
3) lainana rahoituslaitokselta,
4) jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena,
5) käyttämällä muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti,
6) jäsenkuntien investointiavustuksena.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymäkokous hankekohtaisesti.
Jäsenkuntien investointiavustukset vähennetään investoinnin hankintamenosta.
Jäsenkunnilta investointilainojen lyhentämiseksi kerättävät maksuosuudet merkitään kuntayhtymän pääoman lisäykseksi.
26 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
27 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
28 § Rahastot
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymähallitus.
7 luku Hallinnon ja talouden tarkastus
29 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
§ 30 Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
31 § Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
8 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
32 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttä- miseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
33 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kolme neljännestä jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään 30 % kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
34 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita- asioina Vaasan hallinto-oikeudessa.
9 luku Voimaantulo
35 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.6.2017.