Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja soveltamisohje

Omaishoito on ikäihmisen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä koti- oloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.

Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu ikäihmisen, vammaisen tai sairaan henkilön saamista tarvittavista sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluista kuten omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuen lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tarkoituksena on myös taata hoidon jatkuvuus sekä omaishoi- tajan työn tukeminen.

Omaishoidon tuki myönnetään hoidettavalle. Omaishoidon tuki maksetaan hoitajalle toimeksiantoso- pimuksen mukaisesti, joka laaditaan hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen välille. Xxxxxxxxxxxxxxx mukaan omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidet- tavan ja omaishoitajan kanssa omaishoidon tuen suunnitelma.

Omaishoidon tuki on sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Se on yleiseen jär- jestämisvelvollisuuteen kuuluva taloudellinen tuki, jota hyvinvointialue järjestää varaamiensa määrä- rahojen mahdollistamassa laajuudessa. Hyvinvointialueella on oikeus yleisohjeillaan määritellä tar- kemmin, millä edellytyksillä ja minkä suuruisena omaishoidon tukea järjestetään. Hyvinvointialue voi priorisoida sitä, kenelle omaishoidon tukea myönnetään, mikäli määrärahat eivät riitä tuen myöntä- miseen kaikille hakijoille.

Tässä soveltamisohjeessa määritellään omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja soveltamisohjeet Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Omaishoidon tuen myöntämisperusteita tarvitaan, jotta palve- lut voidaan myöntää tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti kohdentaen.

Näissä myöntämisperusteissa hoidettava tarkoittaa omaishoidettavaa ja hoitaja tarkoittaa omaishoi- tajaa. Hyvinvointialueesta käytetään nimeä Soite.

2. Tuen myöntämisen edellytykset ‌

Omaishoidon tuen tarkoituksena on mahdollistaa henkilön hoidon ja huolenpidon järjestäminen ko- tona tai muutoin kotioloissa. Edellytyksenä tuen myöntämiselle on, että:

• Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tar- vitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Mikään yksittäinen diagnoosi/sairaus ei sinällään oikeuta omaishoidon tukeen, vaan tuen myöntämisen perusteena on huomattava hoidon tarve sekä hoidon sitovuus.

• Lasten ja nuorten omaishoidon tuen arvioinnissa huomioidaan lapsen ja nuoren ikätasosta poik- keava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikunta- kyky, kommunikaatiotaito sekä hoitotoimenpiteiden tarve.

• Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidettavan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla. Omaishoidossa päävastuu hoidosta on omaishoitajalla. Omaishoidon tukea on mahdollista antaa myös ilman tukipalveluita, jos se katso- taan hoidettavan kannalta riittäväksi.

• Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajana voi toi- mia täysi-ikäinen henkilö, joka kuntonsa ja terveytensä puolesta kykenee huolehtimaan omaishoi- don tuen suunnitelmassa sovituista hoidettavan tarpeista.

Tehdessään päätöstä omaishoidon tuesta hyvinvointialueen tulee arvioida, selviytyykö omaishoitaja hoitoon liittyvistä tehtävistä. Arvioinnissa huomioidaan;

• Omaishoitajan fyysinen ja psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito. Tarvittaessa omaishoitajalta voidaan edellyttää hänen terveydentilastaan lääkärinlausunto.

• Omaishoitajan toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista ja arjen askareista kotona ja kodin ulkopuolella.

• Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoi- dettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää.

• Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja omaishoidon tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoitajan oma elämäntilanne tai sairaus on päivittäisiä toimintoja haittaava, kuten dementoiva sairaus, mielenterveyden häiriö tai päihteiden väärinkäyttö. Tukea ei myöskään voida myöntää, jos hoitajan terveydentila rajoittaa häntä toimimasta omaishoitajana, vaikka rinnalle voitaisiin järjestää riittävä määrä omaishoidettavalle tulevia palveluja ja tukea.

Omaishoitotilannetta tuetaan muilla tarvittavilla tavoilla sosiaalihuoltolain ja muun tilanteeseen so- veltuvan lainsäädännön nojalla silloin, kun yllä mainitut periaatteet tai tässä soveltamisohjeessa mää- ritellyt tarkemmat omaishoidon tuen myöntämisperusteet eivät täyty.

3. Palvelutarpeen arviointi ‌

Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn, voimavarojen ja kokonaistilanteen arviointiin. Arvioinnin tavoitteena on selvittää omaishoidon tuen myöntämisedellytykset sekä laajemmin hoidettavan ja hoitajan palvelujen tar- vetta.

Omaishoidon tuen myöntämisen näkökulmasta arvioidaan omaishoidon yleisten myöntämisedellytys- ten lisäksi hoidettavan toimintakyky ja avun tarve sekä miten ne vaikuttavat hoitajan antaman hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen hoidettavan jokapäiväisessä elämässä. Arvioinnissa huomioidaan per- heenjäsenten välinen normaali tavanomainen auttaminen ja vastuu toisistaan. Omaishoidon tuen pii- riin eivät kuulu sellaiset asiat, jotka hoitaja toteuttaisi muutoinkin normaalina osana arkea terveen vastaavan ikäisen henkilön vanhempana, puolisona tai muuna omaisena. Esimerkiksi asioiden hoito, kodinsiivous ja -hoito eivät ole riittäviä perusteita omaishoidon tuen myöntämiselle.

Hoidettavan palvelutarpeen arviointi ja muiden välttämättömien palveluiden tarve ja määrä arvioi- daan yhteistyössä asiakkaan, hoitajan/omaisten ja tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilös- tön moniammatillisena yhteistyönä ja hyödyntäen käytettävissä olevia toimintakykymittareita. Hoi- dettavan ja hoitajan näkemys tilanteesta kirjataan osaksi arviointia.

Asiakkaalla voi olla palveluita myönnettynä useiden eri lakien nojalla.

Omaishoidon palvelutarpeen arvioinnissa varmistetaan tarvittavassa laajuudessa yhteistyö eri toimi- joiden kanssa ja huolehditaan siten palvelukokonaisuuden saumattomuudesta. Kokonaisarvioinnin tueksi voidaan pyytää erikseen lääkärintodistus ja/tai eri asiantuntijoiden lausuntoja. Omaishoidon

tuen myöntäminen ei kuitenkaan perustu hoidettavan diagnooseihin tai hoidettavan saamiin muihin tukiin tai etuuksiin.

4. Hoitopalkkio ‌

Hyvinvointialue vastaa hoitopalkkioiden maksatuksesta huomioiden tarkoitukseen varatut määrära- hat ja lain asettamat vaatimukset. Lain mukaan hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden, hoi- dettavuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on aina vähintään lain määrittämän vähimmäis- määrän mukainen, jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ym- pärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huoli- matta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuo- lella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta.

Omaishoidon tuen laissa on myös määritelty omaishoidon tuen palkkio, jos omaishoitaja on hoidolli- sesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Hoita- jalla ei ole tältä ajalta oikeutta vähäistä suuremmille työtuloille, sairausvakuutuslain mukaiseen eri- tyishoitorahaan tai vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen.

Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä omaishoitotuen laissa säädetään. Tällöin hoitaja ei ole yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, ja hoidon ja huolenpidon tarve on vä- häistä, taikka siihen on hoitajan esittämä erityinen syy.

Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle ja se on verotettavaa muuta tuloa. Omaishoidon palkkion maksamista varten omaishoitajan tulee toimittaa omaishoidon palkkiota koskeva verokortti. Palkkaa tai eläkettä koskeva verokortti ei käy. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työnteki- jän eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella.

5. Omaishoidon hoitopalkkioluokat ja perusteet tuen myöntämiselle ‌

Hoidettavan toimintakyky

Hoidon sitovuus

Hoitopalkkioluokka A

Paljon päivittäistä hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa tarvitsevat henkilöt

Hoidettavan toimintakyky arvioidaan käytössä olevilla arviointimenetelmillä:

• RAI

• Toimintakykyarvio

• Palvelutarpeen arvio

Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa sekä huolen- pitoa ja/tai ohjausta/valvontaa useissa henkilö- kohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Henkilö- kohtaisia toimintoja ovat mm. ruokailu, lääke- hoito, liikkuminen, pukeutuminen, wc-käynnit, peseytyminen ja muu hygienian hoito ja kom- munikointi.

Alle 18-vuotiaan vammaisen/sairaan lapsen ja nuoren hoidon tarvetta ja sitovuutta arvioidaan suhteessa muihin saman ikäisiin. Xxxxxx, huo- lenpidon, ohjauksen ja valvonnan poikkeamien tulee olla selkeitä ikätasoon verrattuna.

Hoidettava voi asua yksin ja olla lyhyehkön aikaa yksin päivittäin eikä tarvitse säännöllisesti apua yöllä. Hoidettava tarvitsee hoitajan apua useita kertoja päivässä. Tuen tarve on jatkuvaa ja pitkä- aikaista.

Mikäli hoidettava ei olisi omaishoidon piirissä, hän tarvitsisi yksin asuessaan runsaasti päivit- täistä kotihoitoa ja tukipalveluja. Hoidon sito- vuuden tarve on siten verrattavissa yhteisölli- seen asumiseen, palveluasumiseen, perhehoi- toon tai tehostettuun kotihoitoon.

Hoitopalkkioluokka B

Runsasta päivittäistä hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa tarvitsevat henkilöt

Hoidettavan toimintakyky arvioidaan käytössä olevilla arviointimenetelmillä:

• RAI

• Toimintakykyarvio

• Palvelutarpeen arvio

Hoidettava tarvitsee runsaasti hoitoa sekä huolenpitoa ja/tai ohjausta/valvontaa useimmissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa.

A-maksuluokan kriteerit täyttyvät.

Huolenpito on A-maksuluokkaa vaativampaa ja sitovam- paa.

Hoidettava tarvitsee hoitajan apua vuorokauden eri ai- koina, säännöllisesti myös yöllä. Lisäksi omaishoitajan tehtäviin saattaa kuulua säännöllisiä, vaativia sairaan- hoidollisia toimenpiteitä.

Hoidettava ei kykene itsenäiseen asumiseen. Omaishoi- don tuen vaihtoehtona olisi ympärivuorokautinen palve- luasuminen.

Hoitopalkkioluokka C

Jatkuvaa ympärivuorokautista runsasta hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa tarvitsevat erityisen vaikeasti vammaiset tai sairaat henkilöt

Hoidettavan toimintakyky arvioidaan käytössä olevilla arviointimenetelmillä:

• RAI

• Toimintakykyarvio

• Palvelutarpeen arvio

Erityisen vaikeavammaiset tai vaikeasti sairaat hoidetta- vat, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, huo- lenpitoa, ohjausta ja valvontaa kaikissa henkilökohtai- sissa päivittäisissä toiminnoissa. Tämän lisäksi huolen- pito on B-maksuluokkaa vaativampaa ja sitovampaa.

Omaishoitaja asuu omaishoidettavan kanssa eikä hoi- dettavaa voi pääsääntöisesti jättää ilman valvontaa.

Omaishoidon tuen vaihtoehtona olisi pysyvä laitoshoito, sairaalahoito tai vaikeasti vammaiselle henkilölle tarkoi- tettu erityistason vaativa tai ympärivuorokautista palve- luasumista tarjoava asumisyksikkö. Vaihtoehtoisesti omaishoitaja on mahdollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa ansiotyö- tään.

Erityismaksuluokka D

Jatkuvaa ja ympärivuorokautista runsasta hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa tarvitsevat erityisen vaikeasti vammaiset tai sairaat henkilöt. Erityismaksuluokka edellyttää hoitajan kokopäiväistä läsnäoloa ja hoitajan jäämistä pois omasta ansiotyöstään.

Hoidettavan toimintakyky arvioidaan käytössä olevilla arviointimenetelmillä:

• RAI

• Toimintakykyarvio

• Palvelutarpeen arvio

Palkkion määrä harkitaan aina tapaus- kohtaisesti. Palkkio on vähintään KVTES:in mukaisen henkilökohtaisen avustajan kuukausipalkka. Päätös teh- dään pääsääntöisesti määräaikaisena.

Hoidettava tarvitsee erittäin vaativaa ja erittäin sitovaa hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa kaikissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa.

Hoidettava asuu hoitajan luona eikä hoidettavaa voi jät- tää ilman valvontaa. Hoitotyö edellyttää hoitajan koko- päiväistä työpanosta ja hoitovastuuta ympärivuoro- kautisesti, eikä hoidettavalla ole pääsääntöisesti käy- tössä kodin ulkopuolista apua.

Omaishoidon tuen vaihtoehto olisi laitoshoito, ympäri- vuorokautinen palveluasuminen tai vaikeasti vammai- selle henkilölle tarkoitettu erityistason vaativa tehos- tettu palveluasuminen.

Erityismaksuluokkaa voidaan käyttää esim. elämän lop- puvaiheen hoidossa tai erityisen raskaassa hoidon siir- tymävaiheessa.

Erityismaksuluokka korvaa omalta osaltaan työikäisen henkilön menetettyjä palkkakuluja.

6. Omaishoidon tuen suunnitelma ‌

Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa kirjallinen omaishoi- don tuen suunnitelma. Omaishoidon tuen suunnitelman tekemisestä vastaa omaishoidosta vastaava työntekijä. Suunnitelma perustuu tehtyyn arviointiin ja siinä huomioidaan hoidettavan ja hoitajan nä- kemykset tuen ja palvelujen tarpeista.

Suunnitelmaan kirjataan:

• Omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö

• Muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja etuisuuksien määrä ja sisältö

• Omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö

• Omaishoitajalle tarvittaessa järjestettävä valmennus ja koulutus hoitotehtävää varten

• Miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyn- tien tai muun poissaolon aikana

• Asiakkaalle nimetään asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä, joka kirjataan suunnitelmaan

Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kun hoidon tarpeessa, olosuhteissa tai hoidettavan palveluissa tapahtuu oleellisia muutoksia.

Asiakkaita lähestytään myös vuosittain kirjeellä, jossa heille tarjotaan mahdollisuus kertoa ajankohtai- sesta omaishoitajuuteen liittyvästä tilanteesta. Omaishoidon suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa vastausten perusteella.

7. Omaishoitajan ilmoitusvelvollisuus ‌

Hoitajalla on velvollisuus ilmoittaa hoidettavan toimintakyvyssä ja hoidossa tapahtuvista muutoksista Omais- ja perhehoitokeskukseen tai vammaispalveluun. Mikäli hoitaja laiminlyö tämän ilmoitusvelvol- lisuuden, ja tämän seurauksena omaishoidon tuen palkkiota on maksettu perusteetta, peritään liikaa maksettu omaishoidon tuki takaisin.

Omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan muutokset hyvinvointialueen omaishoidosta vastaavalle viranhaltijalle/omatyöntekijälle seuraavissa tilanteissa:

• Hoidettavan tai hoitajan terveydentilassa tapahtunut muutos

• Avuntarpeen lisääntyminen tai vähentyminen

• Sairaalajaksot ja muut keskeytykset hoidossa

• Muutokset asumisessa

• Muutokset muissa palveluissa, esim. kotihoito

8. Omaishoitosopimus ‌

Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja hyvinvointialueen kesken toimeksiantosopimus, jo- hon kirjataan hoitopalkkion määrä ja maksutapa ja oikeus hoitajalle järjestettävistä vapaapäivistä.

Koska kyseessä on toimeksiantosopimus, ei omaishoitaja ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuh- teessa hyvinvointialueeseen, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.

Omaishoitolain 8 §:n mukaan omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisistä syistä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutos- ten vuoksi, tai jos siihen muutoin on aihetta. Omaishoidon tuesta tehtävään sopimukseen liitetään hoidettavaa koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma.

Hyvinvointialue voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden (2 kk) ja omaishoitaja seuraavan yhden kuukauden (1 kk) kuluttua. Irtisanomis- ajasta riippumatta omaishoitosopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito käy tar- peettomaksi johtuen hoidettavan terveydentilan muutoksista. Sopimus voidaan myös purkaa välittö- mästi, mikäli katsotaan, että omaishoidon tuen sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyttä tai turvallisuutta.

9. Omaishoitoa tukevat palvelut ‌

Omaishoitoa tukevat palvelut koostuvat hoidettavalle tarjottavista tukipalveluista sekä omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista.

9.1 Tukipalvelut ‌

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tuki- palvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu), henkilökohtainen apu, apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito ja muut terveydenhuollon palvelut.

9.2 Omaishoitajan hoitotehtävää tukevat palvelut Koulutukset ja valmennukset ‌

Hyvinvointialue tarjoaa omaishoitajalle valmennusta/infotilaisuutta, joka perehdyttää omaishoitajan tehtäväänsä ja tarjolla oleviin palveluihin.

Soite järjestää omaishoitajaa tukevaa koulutusta. Koulutuksen ja valmennuksen tuottamisesta voi vastata yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa muukin toimija, kuten järjestö. Omaishoitajalla on mahdollisuus osallistua Soiten ja järjestöjen tarjoamiin koulutuksiin.

Hyvinvointi- ja terveystarkastukset

Soite järjestää omaishoitajille lakisääteisiä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia, johon on nimetty omat terveydenhoitajat. Omaishoitajien terveystarkastuksissa on käytössä etukäteen täytettävä omais- ja perhehoitajien esitietolomake, joka on myös sähköisessä muodossa (vahva tunnistautuminen).

Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on tukea omaishoitajana toimimista ja hoitotehtävää sekä löytää terveyttä ja jaksamista edistäviä asioita. Terveystarkastus ei ole välttä- mättä tarpeellinen, mikäli omaishoitaja kuuluu esimerkiksi työterveyshuollon piiriin.

Terveys- ja hyvinvointitarkastuksen avulla kartoitetaan omaishoitajan kokonaistilannetta. Omaishoi- tajuuden tukemisen lisäksi on tarkastusten ja elintapaohjauksen tarkoituksena ennaltaehkäistä kan- sansairauksia sekä ohjata tarvittaessa hoidon piiriin. Terveys- ja hyvinvointitarkastuksen yhteydessä annetaan myös palveluohjausta

Tarvittaessa omaishoitaja ohjataan muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, kuntoutukseen tai esimerkiksi vertaistukiryhmiin.

Vertaistuki

Soite järjestää erilaisia yhteistapahtumia ja kohtaamismahdollisuuksia omaishoitajille.

Omaishoitoliiton ja yhdistysten omaishoitoyhteisöt tukevat myös omaishoitajia vertaistuella ja erilai- sella ryhmätoiminnalla, tarjoamalla virkistystä, tietoa ja neuvontaa sekä yhteiskunnallisella vaikutta- misella. Soite tekee tiivistä yhteistyötä järjestötoimijoiden kanssa.

10. Omaishoidon tuen maksaminen ‌

Omaishoidon tuki myönnetään hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Omaishoidon palkkio voi- daan maksaa vasta sen jälkeen, kun omaishoitaja on allekirjoittanut ja palauttanut omaishoitosopi- muksen. Hoitopalkkion maksupäivä on hoitokuukautta seuraavan kuukauden 15. päivä. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, jonka vuoksi omaishoitajan tulee toimittaa uusi verokortti vuosittain.

11. Omaishoitajan lakisääteinen vapaa ‌

Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokauti- sesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoi- dettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta.

Hyvinvointialueen määriteltäväksi jää, mitä tarkoitetaan vähäisillä keskeytyksillä. Näissä myöntämis- perusteissa ja soveltamisohjeessa vähäisillä keskeytyksillä tarkoitetaan, että oikeus lakisääteiseen va- paaseen väistyy, mikäli hoito keskeytyy pidemmäksi aikaa kuin 7 vuorokautta/kuukaudessa.

Laissa ei ole säännöksiä siitä, milloin kertyneet vapaat tulisi pitää kyseessä olevan kalenterivuoden aikana, vaan hyvinvointialue voi tämän määritellä. Soiten myöntämisperusteissa ja soveltamisoh- jeessa on pääsääntönä, että omaishoitajalla on oikeus pitää kertynyt vapaa joko kuukausittain tai ke- rätä niitä pitempää vapaata varten neljän (4) kuukauden aikana eli omaishoidon vapaita voi pitää suo- raan takautuvilta kolmelta (3) kuukaudelta. Lähtökohtana pidetään sitä,että omaishoitajan vapaiden tarkoitus on tukea omaishoitajan jaksamista ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että vapaapäivät pide- tään säännöllisesti ja sovitusti.

Jos omaishoidon tukea saava on suunnitellusti ympärivuorokautisessa perhehoidossa, laitoshoidossa tai muussa vastaavassa 3 vuorokautta kuukaudessa, kyseinen hoito voi korvata omaishoitajan lakisää- teisille vapaapäiville annettavan hoidon. Omaishoitajalla on velvollisuus ilmoittaa keskeytyksestä Soi- ten omaishoidon tukeen.

12. Hoitopalkkion maksamisen keskeytys tai alentaminen ‌

Omaishoidon lain mukaan hoitopalkkion määrä ei vähene omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajalta tai alle vuorokauden pituisilta satunnaisilta vapailta. Jos omaishoito keskeytyy hoidettavan sairaala- hoidosta/terveydentilasta johtuvasta syystä tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuu- kauden suoja-ajan kuluttua.

Soitessa hoitopalkkion suoja-aika on neljä (4) päivää, jos hoito keskeytyy hoidettavan tilapäishoitojak- son takia. Aina kuitenkin käytetään ensin omaishoidon vapaat, joita ei lasketa keskeytykseen. Omais- hoidon tuen palkkion maksatus keskeytyy tilapäisesti, kun on käytetty omaishoidon vapaat ja suoja- aika 4 päivää.

Muita hoidon suoja-aikoja ei ole. Hoitopalkkion maksaminen keskeytyy tilapäisesti heti kun omaishoi- don tarve keskeytyy.

13. Hoidettavan hoidon järjestäminen lakisääteisen vapaan aikana ‌

Hyvinvointialueen on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Hoidettavalla tai omaishoitajalla ei ole ehdotonta oi- keutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa. Järjestettävän palvelun muodon ja järjestämistavan päät- tää hyvinvointialue.

Hoidon järjestämistä hoitajan vapaan ajalle voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:

• Hyvinvointialue osoittaa hoidettavalle hoitopaikan hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Hyvin- vointialueella hoitopaikka osoitetaan ensisijaisesti omissa tilapäishoitopaikoissa. Soite voi järjes- tää hoidon myös ostopalveluna hyvinvointialueen sopimusyritysten kanssa.

• Omaishoidettavan tai -hoitajan valitsema muu omainen tai läheinen voi toimia sijaishoitajana. Hy- vinvointialue tekee sijaishoitajan kanssa lakisääteisen toimeksiantosopimuksen, jolla sijaishoitaja sitoutuu huolehtimaan omaishoidettavasta.

• Hyvinvointialue voi käyttää myös perhehoitoa tai kiertäviä perhehoitajia hoidon järjestämiseksi.

• Erityisistä syistä voidaan omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavan hoito järjestää asiakkaan kotiin järjestettyjen tukipalvelujen avulla.

14. Omaishoidon tuen asiakasmaksut ‌

Asiakasmaksulain mukaan hyvinvointialue Soitella on oikeus periä maksuja hoidettaville annettavista palveluista omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana.

Mikäli hyvinvointialue järjestää omaishoitoon liittyviä muita sosiaali- ja terveyspalveluja, peritään niistä asiakasmaksulain mukaiset kotihoidon maksukyvyn perusteella määräytyvät maksut. Tämä kos- kee esim. lakisääteisten omaishoitajan vapaapäivien lisäksi järjestettäviä vapaapäiviä ja niistä perittä- viä maksuja.

Palvelusta perittävä maksu voidaan alentaa tai poistaa asiakasmaksulain 11 §:n nojalla.

15. Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva ‌

Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.

Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003).

Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen hyvinvointialueen on otettava tapaturma- vakuutuslain (608/1948) 57 §:n mukainen vakuutus hoitajalle.

16. Omaishoitosopimuksen tarkistaminen ja päättäminen ‌

Sopimusta tulee tarkistaa hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten takia tai mikäli siihen muu- toin on aihetta.

Vuosittain omaishoidon tuen piirissä oleville lähetetään vuodevaihdekysely, jolla tarkistetaan asiak- kaan ja hoitajan nykytilannetta ja varmistetaan, että omaishoidon tukena ovat riittävät tukipalvelut. Tarvittaessa tehdään kotikäynti hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistamiseksi.

Sopimus päättyy ilman irtisanomista sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan tervey- dentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi tai hänet siirretään pitkäaikaiseen hoitoon osas- tolle, tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon.

Omaishoitosopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa päättymään. Hoitajan irtisanoutumisaika on yksi

(1) kuukausi ja hyvinvointialueen irtisanomisaika on kaksi (2) kuukautta irtisanomista seuraavasta kuukaudesta.

Ennen kuin hyvinvointialue irtisanoo sopimuksen, kuullaan asiakasta ja hoitajaa. Mikäli hoidossa on havaittu puutteita, jotka voidaan korjata, voidaan antaa määräaika puutteen korjaamiselle.

Sopimus voi olla myös määräaikainen, jolloin se päättyy määräajan kuluttua umpeen ilman eri pää- töstä. Sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi, jos hoidettavan terveys ja/tai turvallisuus vaarantuisi, mikäli sopimusta jatketaan. Hoitajaa ja hoidettavaa kuullaan ennen sopimuksen purka- mista. Mikäli tiedetään, että puute ei ole korjattavissa, voidaan sopimus purkaa välittömästi kuulemi- sen jälkeen.

17. Yksilöllinen harkinta ‌

Omaishoidon tukea myönnetään omaishoidon tukea koskevan lain ja asetuksen sekä tämän ohjeen mukaisesti. Päätöksenteossa käytetään yksilöllistä harkintaa hoidettavan hoidolliset ja huolenpidon tarpeet huomioon ottaen.

18. Myöntämisperusteiden ja soveltamisohjeen voimaantulo ‌

Tämä toimintaohje astuu voimaan 1.2.2024.

Maksut ja taksat vahvistetaan vuosittain hyvinvointialueen vastaavassa hallintoelimessä.

Document Metadata

Table of Contents

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja soveltamisohje

Document Metadata