OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Keväällä 2018 käynnistettiin Lapin ammattikorkeakoulun organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistamisen valmistelu uuden rehtorin johdolla. Uudistus valmisteltiin yhteistyössä henkilöstön ja toimivan johdon kanssa. Uuden toimintamallin ja johtamisjärjestelmän tavoitteeksi asetettiin strategisen johtamisen vahvistaminen, johtamisvastuiden selkeyttäminen, koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatio sekä LUC- yhteistyön vahvistuminen.

Lapin ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmän ytimeksi muodostui kaksi osaamisaluetta, joihin koottiin toimiluvan mukaiset koulutusvastuut (koulutus, TKI- ja liiketoiminta), painoalavastuut sekä edellisiin liittyvät kehittämistehtävät (kuva 1. Lapin ammattikorkeakoulun organisaatio 2019).

Uudistuksessa ylempi AMK-toiminta, tulosyksikkörakenne, keskeiset tiimit sekä uuden organisaation tehtävät ja toimenkuvat kirkastettiin. Vararehtorin toimenkuvaan liittyvät tehtävät kiinnitettiin uuden organisaation työtehtäviin. Uusi organisaatio astui voimaan 1.1.2019. Toimintamalli siirtää voimavarojen ja uudistamisen painopistettä hallinnon sijasta laadukkaaseen koulutukseen ja TKI- toimintaan. Samalla malli tukee yhteisten LUC- tasoisia palveluja kehittymistä ja käyttöönottoa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Lapin ammattikorkeakoulun nykyiset koulutusvastuut toimivat uudistuksen perustana. Koulutusvastuiden opetus, TKI- toiminta ja liiketoiminta koottiin monialaisiksi, ilmiöpohjaisiksi osaamisryhmiksi.

Tulevaisuuteen suuntautuvat osaamisryhmät nimettiin seuraavasti: Osallisuus ja toimintakyky, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Vastuulliset palvelut, Digitaaliset ratkaisut, Älykäs rakennettu ympäristö, Uudistuva teollisuus ja Tulevaisuuden biotalous. Uudistuksessa luotiin edellytyksiä asiantuntijoiden ja asiantuntijatiimien työlle madaltamalla organisaatiorakenteita ja tiivistämällä tulosyksikkörakenteita.

Uudella toimintamallilla vastataan Korkeakouluvision 2030 ja kansallisen tutkimus-ja innovaatiopolitiikan (TIN:n visio) haasteisiin. Uusi toimintamalli vahvistaa entisestään Lapin ammattikorkeakoulun kyvykkyyttä profiloitua vaikuttavana ja uudistuvana ammattikorkeakouluna niin alueellisessa kuin kansallisessa ja kansainvälisessä ammattikorkeakoulutuksessa ja TKI- toiminnassa.

Uudistus luo perustan myös valmistelussa olevalle LUC 2030 strategialle, jossa Lapin ammattikorkeakoululla on merkittävä rooli erityisesti työelämälähtöisen asiantuntijaosaamisen kehittämisessä sekä vaikuttavassa soveltavassa tutkimustyössä sekä kehittämis-, ja innovaatiotoiminnassa.

Lapin ammattikorkeakoulu on vuonna 2025 vaikuttava, moderni ja verkostoitunut pohjoisen arktinen

ammattikorkeakoulu, jonka toiminnan keskiössä on opiskelijoiden osaaminen ja kansainvälinen työelämä. Henkilöstön monialainen asiantuntijaosaaminen rakentuu yhdessä tekemiselle ja monipuoliselle pedagogisille osaamiselle, vahvoille kumppanuuksille sekä tutkimus- ja innovaatio-osaamiselle. Työhyvinvointi ja työnilo on arjen toimintaa. Johtaminen tukee ja valtuuttaa sekä luo mahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamiselle ja kokeiluille.

Tutkimus, - kehittämis,- ja innovaatiotoiminnassa olemme suomalaisten ammattikorkeakoulujen kärkeä. Ennakoimme ja tuotamme uutta osaamista valituilla TKI- toiminnan vahvuusaloilla/-teknologioilla.

Ammattikorkeakoulutus on digitaalista, ja kansainvälisesti kiinnostavaa. Se edistää myös koulutusvientiä.

Ammattikorkeakoululla on vahvat työelämä- ja yrityskumppanuudet sekä strategiset kansainväliset kumppanuudet ja verkostot, jotka kiinnostavat opiskelijoita, henkilöstöä ja yhteiskuntaa. 20 % ulkopuolisesta TKI- rahoituksesta on kansainvälistä. Vuonna 2025 ammattikorkeakoululla on käytössään vaikuttavuuden toimintamalli, josta viestitään aktiivisesti. Toimintamallissa on kuvattu, mitattu ja arvioitu Lapin ammattikorkeakoulun/LUC strategian viitoittamana vaikuttavuuden tahtotila ja tulokset.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Tavoitteena on vahvistaa Lapin korkeakoulukonsernia (LUC) omistusjärjestelyin siten, että korkeakoulut muodostavat yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden. Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulun muut nykyiset omistajat ovat sopineet, että Lapin yliopistosta tulee 1.1.2019 mennessä 50,5 % omistusosuudella enemmistöosakas Lapin ammattikorkeakoulu Oy:stä. Korkeakouluja johdetaan siten, että ne kykenevät yhdessä parantamaan kummankin korkeakoulun tuloksia.

Korkeakoulukonsernin sisällä tuki- ja hallintopalveluita yhdistetään ja toiminnan päällekkäisyyksiä karsitaan ja vapautuvia voimavaroja suunnataan valmisteltavan konsernin yhteisen strategian pohjalta erityisesti vahvuusalojen tukemiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen.

Ammattikorkeakoulut (Centria, Diak, KAMK, Lapin AMK, OAMK) laativat yhteistyössä alueen yliopistojen (OY, LY) ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa suuntaviivat Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen.

Lapin ammattikorkeakoulu syventää yhteistyötä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa kaivannais-, rakennustekniikka-, liikunta-, matkailu- sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Lapin korkeakoulukonserni XXX Xxxxxxxxxxx yhteistyö

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston hallitukset päättivät yhteisen strategiatyön käynnistämisestä laajalla, koko korkeakouluyhteisöä osallistavalla prosessilla. Strategiatyöskentelyssä painopisteenä oli painoalojen määrittely sekä strategiakartan komponenttien kuten toimintaympäristön, strategisen suunnan ja vision hahmottelu niin kansallisen korkeakouluvision kuin globaalien ja alueellisten osaamistarpeiden perustalta. Strategiatyö valmistuu syksyllä 2019.

Uutena konsernitasoisena kv. toiminnan strategisena avauksena Kiina yhteistyössä käynnistettiin Ski- and Ice Resort Management yhteinen koulutusvientiprojekti, jossa aloitti kiinalainen opiskelijaryhmä syksyllä 2018. Koulutus on tähtää alempaan korkeakoulututkintoon (AMK, restonomi).

Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöverkosto on kokoontunut säännöllisesti. Yhteistyössä suunniteltu koulutuskokonaisuus ei ole toteutunut, koska sille ei ole saatu ulkoista rahoitusta. Toiminnan painopisteeksi

on kaavailtu vuodelle 2019 jatkuvan oppisen yhteistyön edistäminen.

Lapin yliopiston koordinoiman UArctic -verkoston mahdollisuuksia konsernin yhteisen koulutus- ja tutkimustoiminnan edistämiseksi on valmisteltu. Tavoitteena on UArctic sihteeristön toiminnan vahvistaminen ja kiertotalousosaamiseen liittyvän temaattisen verkoston perustaminen.

Koulutus- tutkimus ja kehittämistoiminta

Toimenpiteitä yhteisen tutkintokoulutuksen perustan rakentamiseksi on jatkettu matkailu- ja sosiaalialalla. Yliopistossa on avattu tutkintorakenteita konserniyhteistyön edistämiseksi; uusissa tiedekuntakohtaisissa (taiteet, yhteiskuntatieteet) opintosuunnitelmissa on määritelty puitteet, joihin Lapin ammattikorkeakoulussa suoritut opinnot voidaan kohdistaa. Näin helpotetaan merkittävästi HOPSien laadintaa ja sujuvoitetaan hyväksi lukukäytäntöjä. Lapin AMK:ssa on vastaava prosessi käynnistetty.

Matkailualalla restonomi- ja kandiopintojen opetussuunnitelman runko yhteisistä 120 opintopisteen opinnoista valmistuu vuoden 2019 lopulla. Uuden rakenteen mukainen koulutus käynnistyy syksyllä 2020. Sosiaalialalla on selvitetty sosiaalialan koulutuksien valtakunnallisia linjauksia sekä juridisia reunaehtoja, mitkä ovat hidastaneet merkittävästi projektin etenemistä aiemmin asetettujen aikataulujen ja tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä valmistellaan yhteistä monitieteistä ja -alaista tutkintokoulutuksen osaa (25 op).

Ympärivuotisen oppimisen edistämiseksi on koottu korkeakouluyhteisön perustutkinto-opiskelijoille tarkoitettu korkeakouluopintoja kokoava kesäopintoportaali. LUC-opintotarjonta (perustutkintokoulutus) monipuolistui ja laajeni ja opintoihin osallistui opiskelijoita yhä useammasta tiedekunnasta ja osaamisalalta. Suosittuja olivat erityisesti peli- ja muotoiluopinnot sekä kasvatusalan opinnot.

Yrittäjyysopinnoista koottiin korkeakoulujen tarjonnasta selkeä kokonaisuus ja niihin sovittiin keskinäiset hyväksiluvut. Yrittäjyysopintoihin luotiin osaamisprofiilit, joiden avulla opiskelijat voivat valita itselleen parhaiten soveltuvat opinnot. Opinnot tulivat tarjolle syksyn 2018 aikana.

Lapin korkeakoulukonsernin yhteisten AHOT-käytäntöjen valmistelu on aloitettu. Työ valmistuu vuoden 2019 keväällä osana LUC-opinnot projektia.

Syksyllä 2018 otettiin käyttöön yhteinen sähköinen oppimisympäristö, Moodle. Siirtymävaihetta on tuettu digitalisoituvan opetuksen tukitoimintoja tuottavan palveluyksikön, LUC eOppimispalvelut, toimesta.

Yhteiseen ympäristöön siirrytään kokonaan vuoden 2019 loppuun mennessä.

Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteinen PEPPI-opiskelijahallintajärjestelmän käyttöönotto on edennyt hyvin ja yhteinen suunnittelujärjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa 2019. Xxxxxxxx opiskelijahallinnon järjestelmä tulee mahdollistamaan opiskelijoiden joustavan liikkumisen ja opintojen suorittamisen korkeakoulujen välillä. Yhteisten välineiden käyttöönoton myötä verkko-pohjaisen opetuksen toimintaprosessit ja tukikäytänteet ovat yhtenäistyneet. Prosessia on tuettu järjestämällä henkilöstökoulutusta.

Hallinto- ja tukipalvelut

Tietohallinto ja IT-palvelut aloitti yhteisenä konsernitoimintona 1.1.2019. Lapin AMKin IT-henkilöstö siirtyi

liikkeenluovutuksella Lapin yliopiston palvelukseen. Muutos suoritettiin onnistuneesti.

Viestintä- ja markkinointipalveluiden kehitysprojekti käynnistettiin. Tavoitteena on, että viestintä- ja markkinointipalvelut tuotetaan yhdestä organisaatiosta yhden johdon alaisuudessa vuoden 2020 alusta.

Yleis- ja henkilöstöhallinto

Yhteistyötä jatkettiin asianhallinnan digitalisointiprojektin toimeenpanolla. Korkeakouluille tulee käyttöön yhtenäinen asiahallintajärjestelmä, joka täyttää lain edellyttämän asiakirjahallinnon vaatimukset ja avoimuuden julkisessa hallinnossa. Konsernille luotiin yhteiset ostopalveluiden kilpailutuskäytännöt.

Sopimusten saumakohdissa siirrytään yhteisiin palvelusopimuksiin. Esimerkiksi työterveys- ja vakuutuspalveluiden yhteiskilpailutuksilla saavutettiin merkittäviä säästöjä.

Henkilöstöhallinnon kehitysprojekti käynnistettiin 20.3.2019. Sen tavoitteena on, että henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan yhden johdon alaisuudessa yhdestä organisaatiosta vuoden 2021 alusta. Suunnitelman mukaisesti Lapin ammattikorkeakoulu siirtyy yliopiston kanssa samaan työnantajajärjestöön (Sivista).

Tutkimus- ja kehittämispalvelut (TKI)

TKI-toiminnan laadun ja kansainvälisen rahoitusosaamisen vahvistamiseksi käynnistettiin osaajapoolin rakentaminen yhteistyössä Lapissa toimivien sektoritutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on kasvattaa kansainvälisen TKI-toiminnan volyymia. Yhteisten kansallisten ja aluekehitystä tukevien TKI-hankkeiden määrä kasvoi vuoden 2018 aikana.

TKI-tukipalvelujen toiminnallista yhteistyötä on lisätty mm. yhteisissä kv-hankevalmisteluissa, yhteisessä kouluttamisessa (kv-rahoituskoulutukset). TKI-hallinnon tietojärjestelmien ja prosessien sekä järjestelmärajapintojen kartoitus on aloitettu tavoitteena prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistäminen. Yhteisten hankesopimusmallien laatiminen käynnistettiin.

Taloushallinto

Yhteisen taloushallintopalvelun kehittämisprojekti käynnistettiin. Tavoitteena on rakentaa yksi organisaatio, joka tuottaa vuoden 2021 alusta lähtien taloushallinnon palvelut Lapin yliopistolle ja Lapin ammattikorkeakoululle. Taloushallinnon nykytila ja muutostarpeet on määritelty. Yhteinen talouspalvelujen palvelulupaus luo rungon palvelutuotannon kehittämiselle. Talouspalveluiden alustava palvelutarjotin ja palvelutiimit on kuvattu. Vuoden 2019 painopisteenä ovat toimintaprosessien ja käytäntöjen yhtenäistäminen, sekä yhteiseen taloushallintojärjestelmään siirtymisen edellyttämät sopimusneuvottelut.

KAMK yhteistyö

Yhteistyötä Kajaanin XXXxx kanssa on jatkettu koulutusalakohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Tekniikan koulutusvastuiden osalta yhteistyön painopiste on kaivannaisalassa. Keväällä 2018 haettiin yhdessä TKI- toiminnan profilointirahoitusta OKM:n ensimmäisessä haussa liittyen kaivostoiminnan vastuullisuuteen.

Hakemus ei saanut rahoitusta.

Summer Mining School kesäopintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä Kajaanin AMKin kanssa kesällä 2019 - opiskelupaikkoja kesäkoulussa on 30 ja opetus toteutetaan 4 viikon aikana Kajaanissa ja Kemissä. Pääosa opiskelijoita tulee kiinalaisista yhteistyökorkeakouluista, myös omia tutkinto-opiskelijoita osallistuu opintoihin.

Tammikuussa 2020 käynnistetään Kajaanin AMKin kanssa yhteistyössä sähkö- ja automaatiotekniikan monimuotokoulutus lähinnä kaivannaisteollisuuden tarpeisiin. Aloituspaikkoja koulutuksessa on 25 ja toteutus tapahtuu Kajaanissa. Lapin AMK tulee tarjoamaan Kajaanin AMKin rakennustekniikan Raahen monimuotokoulutukseen talonrakentamisen syventävät ammattiopinnot vuonna 2020.

Tietojenkäsittelyn (tradenomikoulutus) ja tieto-ja viestintätekniikan (insinöörikoulutus) osalta pidettiin yhteinen profilointityöpaja keväällä 2018. Tämän työpajan pohjalta käynnistettiin Lapin AMKin tietojenkäsittelyn koulutusten profilointi vetovoiman parantamiseksi. Tähän liittyen haettiin Kajaanin XXXxx kanssa rahoitusta CIMOn Aasia-ohjelmasta. Xxxxx sai rahoituksen.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alojen osalta on jatkettu koulutusten profilointia ja vahvistettu samalla koulutusalakohtaista yhteistyötä yhteisillä hankkeilla. Lapin AMK ja Kajaanin AMK toteuttavat yhteistyössä Xxxxxxx XXXx kanssa digiajan sairaanhoitajakoulutuksen. Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jonka avulla vastaan väljästi asuttujen alueiden osaajapulaan.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Lapin ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Lapin ammattikorkeakoulussa on käytössä vuodesta 2017 lähtien uudistetut, strategian mukaiset, osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, jotka mahdollistavat ympärivuotisen opiskelun ja työn opinnollistamisen.

Ammattikorkeakoulu on käynnistänyt sopimuskauden loppuun saakka kestävän jatkuvan oppimisen kehittämishankkeen, jossa tavoitteena on, että:

1. Ammattikorkeakoululla on toimintaan sisäänrakennettu uuden osaamisen ennakointijärjestelmä

2. Ammattikorkeakoulu pystyy vastaamaan jatkuvan oppimisen tarpeisiin monimuotoisilla toteutusmalleilla

3. Ammattikorkeakoululla on hyvät ja tarpeita vastaavat oppimis- ja kehittämisympäristöt

4. Ammattikorkeakoululla on toimivat yhteistyöverkostot ja arviointijärjestelmä yhteistyön toimivuudesta

Uusien osaamistarpeiden ennakointia toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lapin liitto, koulutusten järjestäjät ja työelämän edustajat ovat jatkaneet toimialojen tulevaisuuden osaamistarpeiden arviointia toimialaklustereissa.

Uudella, osaamisryhmiin perutustuvalla toimintamallilla vahvistetaan tutkimus-, kehittämis- ja

innovaatiotoiminnan yhteyttä koulutuksiin. Toimintamalli tulee Lapin AMKin strategista ketteryyttä ja monialaista yhteistyötä. Osaamisen työelämärelevanssia tuetaan vahvistamalla työelämäkumppanuuksia. Kumppanuuskartoitukset ovat käynnissä, ja uusilla maakunnallisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä kumppanuuksilla vastataan erityisesti kehittyvien osaamisalueiden tarpeisiin.

Koulutusten joustavia ja monipuolisia toteuttamismalleja kehitetään kaksivuotisella strategisella projektilla, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä avointa, modulaarista opintotarjontaa. Projektin tavoitteena on myös kehittää koulutusten toteutuksia niin, että erilaista osaamista tuottavien moduuleiden tarjoaminen lisä- ja täydennyskoulutuksena on jatkossa joustavampaa. Osaamistarpeiden muuttumiseen vastataan myös OKM:n rahoittamilla uusilla muuntokoulutuksilla. Näitä muuntokoulutuksia ovat mm. biotalouden ja kunnossapidon muuntokoulutukset

Lapin AMK pystyi vastaamaan maakunnan kasvavaan osaajatarpeeseen tuottamalla enemmän tutkintoja vuonna 2018 kuin sopimuksen tavoitteet olisivat edellyttäneet. Lapin teollisuuden ja matkailun kasvu ovat aiheuttaneet osaajapulan, johon osittain on pystytty vastaamaan tutkintokoulutuksella.

Kampusrakenteen tiivistäminen ja uusien oppimisympäristöjen kehittäminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Tilajärjestelyt saadaan valmiiksi vuoden 2019 aikana. Vuonna 2018 tehtiin päätökset, joiden mukaan Lapin yliopiston kanssa yhteisen Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MTI:n toiminta siirtyy kesällä 2019 ammattikorkeakoulun Jokiväylän tiloihin Rovaniemellä. Samoin Kemissä ammattikorkeakoulun koulutus- ja TKI-toiminta tiivistetään Tietokadun kiinteistöön. Lapin ammattikorkeakoulu teki yhteensä 7,4 miljoonan euron investointipäätökset Kemin ja Rovaniemen kampustilojen muutosten toteuttamisesi.

Korkeakoulujen ja sektoritutkimuslaitosten Arctic Smartnes yhteistyö on tarjonnut kehittyvän ympäristön tutkimuksen avulla nostaa alueen osaamistasoa.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Arktisen erikoistumisen klusteriyhteistyössä (ASE) alueen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset kokoavat alueen tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimisympäristöt yhtenäiseksi verkostoksi. Ammattikorkeakoulu suuntaa aiempaa enemmän omaa rahoitustaan TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Kansainvälisen rahoituksen osuus nostetaan 40 prosenttiin ulkoisesta TKI-rahoituksesta sopimuskauden loppuun mennessä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

Kehittämistoimenpiteinä organisaatiorakenteen muutoksen yhteydessä on otettu käyttöön malli, jossa molemmille osaamisalueille on rekrytoitu kansainvälisen TKI-toiminnan erityisasiantuntijat. He ovat aloittaneet työnsä vuoden 2019 alusta. Erityisasiantuntijoiden tehtävänä on tukea osaamisalueiden kansainvälistä TKI-toimintaa, vahvistaa kansainvälisissä verkostoissa toimimista sekä jakaa ja lisätä osaamista osaamisalueilla. Lisäksi on suunniteltu toimintamalli, jossa eri kv-rahoituslähteiden osaamista voidaan jakaa tarpeen mukaan yli osaamisalojen. Näistä osaajista muodostuu osaajapooli, joka toimintamalli on tarkoitus laajentaa myös LUC-konsernitasolle. Erityisesti on huomionarvoista H2020-hankkeiden ja muiden EU:n suorien rahoituslähteiden osuuden kasvu.

Kansainvälisen TKI-toiminnan hankkeiden määrä ja niistä saatu rahoitus ovat kasvaneet. Kansainvälisiä TKI hankkeita on raportointijaksolla ollut käynnissä 29 kpl, joka on 18 % koko hankemäärästä). Vuonna 2017 vastaava osuus oli koko hankekannasta 13 %.

Xxxxx amk on aktiivisesti osallistunut älykkään erikoistumisen ohjelman toteutukseen. Lapin älykkään erikoistumisen Arctic Smartness -ohjelmatyö on organisoitu klusterimaisesti. Lapin amk koordinoi Arktiset

kehittämisympäristöt ja Arktinen turvallisuus -klustereita ja osallistuu aktiivisesti myös muiden klustereiden (Arktinen teollisuus, Arktinen älykäs maaseutu ja Arktinen muotoilu) toimintaan. Kansainvälisellä tasolla Lapin amk on mukana alueiden välisessä yhteistyössä erityisesti Smart Specialisation -temaattisten ryhmien toiminnan kautta. Lappi on vastuussa kahdesta temaattisesta ryhmästä, joka kytkeytyvät liikuntaan ja matkailuun (Digitalisation and Safety in Tourism ja ClusSport). Näistä matkailun verkoston vetäjänä toimii Lapin amk. Lisäksi amk osallistuu aktiivisesti myös esim. Social Economy - temaattisen ryhmän toimintaan.

Ammattikorkeakoulu osallistui myös Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinot murroksessa (Euroopan komission "Regions in Industrial Modernisation" ELMO) -pilottiin, jonka tuloksena julkaistiin alueiden Älykkään erikoistumisen strategia vuosille 2019-2023. TKI-toiminnan tuloksina pitkällä aikavälillä voidaan pitää muun muassa turvallisuusosaamisessa saavutettu kansallisen ja osittain jo kansainvälisen toimijan rooli ja asema.

Bio- ja kiertotalouden osaamisen vahvistamista on jatkettu yhteistyörakenteiden luomisella alueellisesti ja kansallisesti keskeisten bio- ja kiertotalouden toimijoiden kanssa. Bio- ja kiertotalouteen on luotu mallia, jonka avulla osaamispohjaa voidaan laajentaa sekä ammattikorkeakoulussa että alueella. Kehittämisessä on mukana myös Sitra Kemin Digipoliksen toteuttaman bio- ja kiertotalouskeskus-hankkeen kautta. Näiden toimien tuloksena kiertotalouden opintokokonaisuus käynnistyi myös insinööriopinnoissa vuoden 2018 aikana. Lisäksi käynnistettiin kuuden ammattikorkeakoulun koulutusyhteistyö, jossa toteutettiin 60 opiskelijan bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuskokonaisuutta OKM:n tuella.

Lapin AMK johtaa yhdessä Luulajan teknisen yliopiston kanssa XxxxxxxXX.XX (xxxxxxxxx.xx) verkostoa, jolla on ARTEMIS-IA teknologiaplatformin antama Center of Innovation Excellence asema. Tehtävänä on edistää aihealueen yhteistyötä Eurooppa-tasolla. Viime syksynä julkistettiin toiminnan tuloksena uusittu European Roadmap for indutrial process automation. Lapin AMK osallistui vuonna 2018 päättyneen Cyber Physical System based Proactive Collaborative Maintenance (MANTIS) flagship-projektin toteutukseen.

Aihealueeseen liittyen on valmisteilla kaksi uutta hankekokonaisuutta.

Erityisen vahvaa kansainvälinen yhteistyö on pohjoisella alueella (Norja, Ruotsi, Venäjä), jolla on käynnissä lukuisia TKI-hankkeita. Venäjä-yhteistyö saatiin käyntiin CBC ENI Kolarctic -ohjelman toimeenpanon käynnistyttyä marraskuussa 2018.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Vuoden 2018 aikana käynnistyi ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmän uudistamistyö tavoitteena mm. johtamismallin selkiyttäminen, strategian vaikuttavuuden vahvistaminen, opetuksen ja TKI-integraation lisääminen ja LUC yhteistyön tukeminen. Muutoksen myötä ammattikorkeakoulun muodostavat kolme osaamisaluetta, joihin on keskitetty nykyisen toimiluvan mukaiset koulutusvastuut ja oppimis- ja ohjauspalvelut sekä TKI- ja yhteiset toiminnot.

Johtamisjärjestelmän rakentamiseen liittyi uusien esimies- ja päällikkötehtävien rakentaminen ja määrittäminen. Ammattikorkeakoulu on sitoutunut vahvasti valmentamaan ja tukemaan uusia esimiehiä tehtävissään. Vuoden 2018 lopulla aloitettuja esimiesvalmennusta jatketaan vuoden 2019 aikana systemaattisesti. Valmennuksella vahvistetaan mm. hyvää asiantuntijaorganisaation johtamistapaa, korkeakoulun toimintakulttuuria ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan korkeakoulun henkilöstön osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämistä.

Vuoden 2018 aikana valmisteltiin opetushenkilöstön osaamiskartoituksien toista kierrosta ja laadittiin TKI-, tukipalvelu- ja hallintohenkilöstön osaamiskartoituksien sisällön valmistelu sekä käynnistettiin osaamiskartoituskierros 2018-2019. Opetushenkilöstön kartoitustulokset olivat opetushenkilöstön esimiesten, koulutusvastaavien käytössä heidän määrittäessään osaamisen kehittämistoimenpiteitä 2018.

Osaamiskartoitukset on integroitu osaksi kehityskeskusteluprosessia.

Koko henkilöstö osallistui yhteismitalliseen kehityskeskusteluprosessiin, jossa täsmennettiin jokaisen ammattikorkeakouluyhteisön jäsenen tavoitteet ja vastuut sekä varmistettiin, että jokaisella on tehtävänsä hoitamiseen tarvittavat edellytykset, osaaminen ja motivaatio. Kehityskeskusteluiden yhteydessä sovittiin myös työnantajan tuesta henkilöstön osaamisen kehittämiseen omaehtoisella kouluttautumisella.

Omaehtoiseen kouluttautumiseen käytettiin vuonna 2018 yhteensä 160 työpäivää.

Ammattikorkeakoulun työhyvinvoinnin kehittämisvastuu on koko henkilöstöllä. Henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja luottamus toimivat työhyvinvoinnin lähtökohtana. Ammattikorkeakoulu on tukenut aiempien vuosien tapaan henkilöstön työkyvyn ylläpitoa ja kehittämistä sekä työhyvinvointia työnantajan tukemilla liikunta- ja kulttuuriseteleillä (ePassi). Henkilöstö on hyödyntänyt seteleitä ja niiden myötä liikunta- ja kulttuuripalveluita erittäin aktiivisesti. Työnantajan tuki on ollut 69 926 euroa vuonna 2018.

Ammattikorkeakoulu järjestää vuosittain erilaisia henkilöstötapahtumia säännöllisesti ja tukee yksittäisiin liikunta- ja kulttuuritapahtumiin osallistumista henkilöstön tarpeiden ja kysynnän mukaan. Vuonna 2018 järjestettiin mm. kesäjuhlat ja pikkujoulut henkilöstön toiveita kuunnellen.

Työkykyjohtamista on vahvistettu lähiesimiesten ja henkilöstöpalveluiden tiiviillä ja ennakoivalla yhteistyöllä. Xxxxxxxxxxxxxxxxx johdolla käytäviä työterveysneuvotteluita on hyödynnetty aiempia vuosia aktiivisemmin ja monipuolisemmin.

Ammattikorkeakoulussa laaditaan henkilöstökysely joka toinen vuosi. Vuonna 2017 tehdyn henkilöstökyselyn pohjalta laadittiin tulosyksikkökohtaiset työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat, jotka ohjaavat työhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä. Ammattikorkeakoulutason kehittämiskohteeksi valittiin epäasiallisen kohtelun ja häirinnän poistavat toimenpiteet Ei hyväksytä häirintää! -kampanjan muodossa.

Henkilöstökyselyn pohjalta toimeenpantiin tulosyksikkötasoilla erilaisia kehittämistoimia mm. sisäisen viestinnän tehostamista, tiimityön tukemista sekä laadittiin hyvän Työkäyttäytymisen pelisäännöt- huoneentaulu. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmien toteutumista seurataan ja arvioidaan vuositasolla ammattikorkeakoulun henkilöstöpalveluiden ja johdon toimesta. Seuraava henkilöstökysely toteutetaan vuoden 2019 aikana.

3. LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Lapin ammattikorkeakoulu profiloituu arktiseen osaamiseen ja arktisuuden hyödyntämiseen edistämällä toiminta-alueensa osaamista koulutuksen ja TKI-toiminnan kautta.

Lapin korkeakoulukonsernille (LUC) määritellään korkeakoulukonsernin yhteinen tehtävä ja profiili vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.

Lapin ammattikorkeakoulun profiloituminen on selkeä ja valmistumassa oleva Lapin AMKin ja Lapin yliopiston yhteinen LUC-strategia tulee entisestään vahvistamaan ammattikorkeakoulua Arktisen olosuhdeosaamisen asiantuntijana ja kehittäjänä. Luonnovarojen älykkään käytön edistäminen erityisesti bio- ja kiertotalouden osalta vahvistuu koko ajan ja siitä on tulossa selkeästi yksi keskeinen profiloitumisen suunta.

Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti Lapin alueellisia kehitysnäkymiä luotaavaan strategia- ja ennakointityöhön. Laaja verkko-opintotarjonta mahdollistaa joustavat yksilölliset opintopolut ja osaamisen kehittämisen asuinpaikasta riippumatta.

TK-toimintaa on suunnattu selkeästi strategian mukaisesti ja TKI-hankkeista pääosa kohdistuu strategian painoalueille. Hankkeet ovat myös Lappi-sopimusta toteuttavia ja siten tukevat maakunnan kehittämistä.

TKI-toiminnan kansainvälistämiseksi ammattikorkeakoulussa on käynnissä sopimuskaudelle osaamisen kehittämishanke, jonka avulla nostetaan henkilöstön osaamistasoa ja muodostetaan laaja-alainen osaajapooli yhteistyössä alueen tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.

Vision ja tavoitteiden konkretisointia pohjoisena edelläkävijänä on avattu kuvassa 4.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat kylmäosaaminen, kaivososaaminen ja matkailuosaaminen.

Ammattikorkeakoulu on määritellyt nouseviksi aloikseen arktisen kiertotalouden ja sivuvirrat sekä digitaalisen liiketoiminnan.

Lapin korkeakoulukonsernille (LUC) määritellään alustavat vahvuusalueet vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.

Xxxxxxxxxxxxxx rooli on laajentumassa nousevana kestävän kehityksen aihealueena ammattikorkeakoulun kaikille aloille.

Digitaalisaatio vahvistuu myös laaja-alaisesti. Robotiikan osaamiseen vahvistamiseksi haetaan säätiöpohjaista lisärahoitusta. Rovaniemelle on sovittu perustettavaksi työelämäprofessuuri yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja Lapin yliopiston kanssa.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Vuosina 2017 - 2020

Tavoitteet

	keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	943
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	18
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	370
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	260
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	295
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	112

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Xxxxx ammattikorkeakoulun toiminnan käynnistyessä vuonna 2014 ammattikorkeakoulussa oli 5320 opiskelijaa. Tämän jälkeen opiskelijamäärä on vuosittain hiljalleen kasvanut, mutta kasvu taittui vuonna 2018: laskentapäivänä 20.9.2018 Lapin AMKissa oli yhteensä 5597 opiskelijaa, mikä on täsmälleen sama määrä kuin vuonna 2017.

Lapin AMKissa kolmen tutkintokorin keskiarvo vuosilta 2017-2018 on sopimustavoitteen yläpuolella, ja yhden tutkintokorin (luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan ala ja maatalous- ja metsätieteelliset alat) osalta yhden tutkinnon verran tavoitteen alapuolella.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen keskiarvo vuosilta 2017-2018 on myös selvästi tavoitteen yläpuolella.

Työmarkkinoiden imu oli viime vuonna vahva. Vuonna 2018 tutkinnon suorittaneista oli tutkinnonhakuhetkellä töissä 80 %. Heistä 78 % oli työllistynyt Pohjois-Suomeen (tässä Lappi, Oulun seutukunta ja Pohjois-Pohjanmaa).

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 35 819 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 32 850 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 500 000 euroa vuonna 2017, 1

500 000 vuonna 2018, 1 200 000 vuonna 2019 ja 1 200 000 vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Lapin korkeakoulukonsernin muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 0,5 M€/vuosi

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen erityisesti matkailualalla

- Yhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa kaivannais-, rakennustekniikka-, liikunta-, matkailu- sekä sosiaali- ja terveysalalla

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 1 469 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Ammattikorkeakoulun tuloksentekokyky toiminnan laatu ovat pysyneet hyvinä, huolimatta reaalisen rahoituksen voimakkaasta laskemisesta vuodesta 2014 lähtien. Tämä on onnistunut ennakoivalla toiminnan sopeuttamisella, mutta nyt lähestytään kestokyvyn sietorajaa.

Riskianalyysin pohjalta näkyvissä olevista riskeistä suurin epävarmuus kohdistuu perusvoimavarojen kehittymiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli uudistuu vuonna 2021. Rahoitusmallin muutos vaikuttaa Lapin AMKille suotuisalta, mutta rahoituksen osalta on tunnistettavissa kolme riskiä, joihin kahteen ammattikorkeakoulu pystyy itse vaikuttamaan.

Ammattikorkeakoulun pitää varmistaa ulkoisen TK-rahoituksen volyymitason pysyminen jatkossakin hyvänä. Toinen haasteellinen indikaattori rahoitusmallissa on jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja suoritusten kasvattaminen jatkuvan oppimisen osalta. Näiden kahden indikaattorin osalta ammattikorkeakoulu on käynnistänyt kehittämistoimenpiteet, joilla riskit kyetään eliminoimaan.

Haasteellisin on ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen rahoituskehyksen kehitys ja korkeakouluindeksin palauttaminen. Nämä tekijät eivät ole ammattikorkeakoulun päätösvallassa. Indeksin palauttaminen pitäisi perustulotason hallinnassa.

Myönnetty strategiarahoitus on kohdennettu sopimuksessa määriteltyjen perusteiden mukaisesti vuoden 2018 aikana.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx

Johtaja Rehtori