Digita työehtosopimus

Sopimus jatkuu 28.2.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

2 Palkkamääräykset

Vuosi 2023

Kertakorvaus 2023

Kesäkuun 2023 normaalin palkanmaksun yhteydessä maksetaan erillinen kertaluonteinen korvaus 444 euroa.

Kertakorvaus maksetaan seuraavin edellytyksin:

Kertakorvaus maksetaan niille Digitan työehtosopimuksen piirissä oleville toimihenkilöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.3.2023 ja on voimassa kertakor- vauksen maksupäivänä. Kertakorvaus maksetaan sairauslomalla ja perhevapaalla olevalle sekä lomautetulle. Kertaerää ei makseta, jos toimihenkilö on itse irtisanoutunut ennen ker- taerän maksuajankohtaa.

Osa-aikaiselle toimihenkilölle kertakorvauksen määrä lasketaan työsopimuksessa sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Jos osa-aikaisen toimihenkilön työaika vaihtelee, ker- takorvauksen määrä lasketaan 1.1.-31.3.2023 toteutuneen työajan ja täyden työajan suh- teessa.

Kertakorvaus ei korota toimihenkilölle maksettavaa palkkaa eikä sillä ole vaikutusta lisiin eikä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun korvauksiin. Kertakorvausta ei oteta huomi- oon muita palkaneriä maksettaessa, muun muassa vuosilomapalkkaa tai ylityökorvausta laskettaessa.

Yleiskorotus 2023

Palkkoja korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 % suuruisella yleiskorotuksella.

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta 3,5 %.

Euromääräisiä lisiä ja vastaavia korvauksia korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta 3,5 %.

Vuosi 2024

Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla 2024

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti yhtiön tilanne ja olosuhteet huomi- oiden. Tavoitteena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oi- keudenmukaisuutta sekä tuottavuuden kehittymistä yhtiössä.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa. Sopimus tehdään 15.3.2024 mennessä, ellei toisin sovita. Sopimus tehdään kirjallisesti.

Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain neuvotel- taessa paikallisesta palkkaratkaisusta.

Palkkaratkaisu muutoin kuin paikallisesti sopimalla 2024

Yleiskorotus ja työnantajan päättämä erä 2024

Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, palkkoja korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,5 % suuruisella korotuksella.

Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuksesta 2 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,5

% työnantajan päättämällä tavalla. Työnantajan päättämän erän jakamisesta neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa tavoitteena yhteisymmärrys erän kohdentamisesta.

Työnantajan päättämän erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden maaliskuun 2024 peruskuukausipalkoista.

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta 2 %.

Euromääräisiä lisiä ja vastaavia korvauksia korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta 2 %.

Työnantajan päättämän erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeu- denmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tu- kea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suo- riutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä ja pääluottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa.

Jaon jälkeen yhtiö selvittää viimeistään 31.8.2024 mennessä pääluottamusmiehelle, miten erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdentumisen perusteet. Selvityksestä tulee käydä ilmi palkankorotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä, keskimääräisen korotuksen suuruus ja palkankorotusten kokonaismäärä sekä jakautuminen alueellisesti ja toiminnoit- tain.

Helsingissä, 26. päivänä huhtikuuta 2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta noudatetaan Digita Oy:n ja sen Suomessa toimivien suomalaisten tytär- tai emoyhtiöiden palveluksessa olevien työntekijöiden, joista jäljempänä käytetään nimitystä toimihenkilö, työsuhteissa. Sopimusta ei noudateta ylempien toimihenkilöiden työsuhteissa. Ylempiä toimihenkilöitä ovat budjetti- ja henkilöstövastuussa olevat esimiehet sekä erikoistietoja ja – taitoja edellyttävissä vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat toimihenkilöt.

2 § Yleiset sopimukset

Lukuun ottamatta alla sopimuksen yhteydessä erikseen mainittuja poikkeuksia, seuraavia sopimuksia noudatetaan yhtiössä tämän työehtosopimuksen osana samalla tavalla ja siinä laajuudessa, kuin niitä sovellettiin niiden ollessa voi- massa EK:n ja STTK:n välillä.

-EK-STTK irtisanomissuojasopimus 24.5.2002 lukuun ottamatta 2 §:ää, joka koskee irtisanomisaikoja, ja 10 §:ää, joka koskee irtisanotun henkilön takaisin ottamista.

-EK-STTK työpaikan yhteistoimintasopimus 24.5.2002, lukuun ottamatta 5.3.2 kohdan kolmannen kappaleen sanaa ”keskusjärjestöjen”, joka korvataan sa- nalla ”liittojen”.

3 § Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhde ja työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä oikeus ottaa ja erottaa toi- mihenkilö.

5 § Työsuhteen päättyminen

Noudatetaan työsopimuslakia.

TYÖAIKA

6 § Työaikamuodot ja säännöllinen työaika

Työehtosopimuksen mukaisia työaikamuotoja ovat kokonaispalkkaus ja jakso- työaika.

Kokonaispalkkaus

Kokonaispalkkauksella tarkoitetaan työaikamuotoa, jossa työnjohto ja toimihen- kilöt yhdessä huolehtivat työajan käytöstä siten, että työt tulevat yrityksen ta- voitteiden kannalta mahdollisimman hyvin tehdyksi. Toimihenkilöt voivat itse- näisesti päättää työaikansa tarkemmasta käytöstä asetettujen rajojen puitteissa töiden suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Kokonaispalkkauksessa säännöllinen työaika on keskimäärin 37 tuntia viikossa enintään 52 viikon tasoittumisjaksossa. Säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 43 tuntia viikossa.

Mikäli pitämätöntä työaikajoustoa on kertynyt yhteensä 40 tuntia (ns. piikkitun- teja), on sekä toimihenkilön että esimiehen velvollisuus ottaa puheeksi se, mi- ten lisätyön enempi kertyminen vältetään. Mikäli lisätyötä tästä huolimatta ker- tyy yhteensä 100 tuntia, on kaikki sen jälkeen yli 37 tuntia viikossa teetettävä työ 43 tuntiin asti lisätyötä, josta maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa ja sen jälkeen 48 tuntiin asti ylityötä, josta maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa 48 viikkotyötuntiin asti, jonka ylimeneviltä tunneilta 100%:lla korotettua palkkaa.

Jos toimihenkilö on sairaana sovitun liukumavapaan alkaessa, sovitaan vapaa pidettäväksi toisena ajankohtana. Työkyvyttömyyden alkaessa hänen jo aloitet- tuaan liukumavapaan pitämisen, siirretään siitä vielä jäljellä oleva osa myöhem- pään ajankohtaan edellyttäen, että toimihenkilö ilmoittaa viipymättä työkyvyttö- myydestään ja pyytää siirtämistä

Jos työnantaja ja normaalissa päivätyössä oleva toimihenkilö yhdessä sopivat, että työ edellyttää työn tekemistä klo 23.00 – 06.00 välisenä aikana, niin siitä maksetaan muiden lisien lisäksi vikapäivystysjärjestelmän mukainen hälytys- raha. Korvaus ei edellytä kuulumista vikapäivystysjärjestelmään.

Jaksotyö

Jaksotyötä koskevat määräykset ovat työehtosopimuksen liitteenä 1. Verkonhallintakeskuksen työtuntijärjestelmä on työehtosopimuksen liitteenä 4.

7 § Arkipyhät

Kukin arkipyhä lyhentää säännöllistä työaika 7,5 tunnilla silloin kun se sattuu muulle arkipäivälle kuin lauantaille. Arkipyhiä ovat:

		• uudenvuodenpäivä
		• loppiainen
		• pitkäperjantai
		• toinen pääsiäispäivä
		• vapunpäivä
		• helatorstai
		• juhannusaatto
		• itsenäisyyspäivä
		• jouluaatto
		• joulupäivä
		• tapaninpäivä

8 § Lepoajat

Työpäivän pituuden ylittäessä 6 tuntia päivittäinen lepoaika on puoli tuntia.

Vuorokautinen lepoaika on kokonaispalkkauksessa 11 tuntia. Vuorokautisen le- poajan tilapäisestä lyhentämisestä säädetään työaikalaissa.

Viikoittainen yhdenjaksoinen vapaa-aika on kahden kalenterivuorokauden mit- tainen (48 tuntia) ajanjakso. Sunnuntain lisäksi annettavan toisen vapaapäivän tulee mikäli mahdollista olla lauantai, ellei viikkovapaata perustellusta syystä anneta joinakin toisina päivinä.

9 § Ylityö

Kokonaispalkkauksessa vuorokautista ylityötä on yli 10 tunnin vuorokaudessa tehty työ ja viikoittaista ylityötä yli 43 tunnin viikossa tehty työ.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100%:lla korotettua palkkaa.

Yli 43 viikkotyötunnin jälkeen tehtävästä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa 48 viikkotyötuntiin asti ja sen jälkeen 100 %:lla ko- rotettua palkkaa.

Mikäli lisätyötä on kertynyt liukumasaldoon yhteensä 100 tuntia, maksetaan sen jälkeen yli 37 viikkotunnin teetettävästä lisätyöstä 43 viikkotuntiin asti 50%:lla korotettua palkkaa.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaih- teen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokau- den työtunneiksi. Tunteja ei lasketa uuden vuorokauden osalta säännöllistä työ- aikaa kuluttaviksi tunneiksi.

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voi- daan käyttää 12 kuukautta.

Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön suostumusta.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia kokonaan tai osittain vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa- ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava nel- jän kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita.

10 § Sunnuntaityö

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pääsiäislauantaina sekä juhannuksena ja juhannus- ja jouluaattona tehtyä työtä pidetään sunnuntaityönä, samoin uudenvuoden- ja vapunaattona kello 18.00 jälkeen tehtyä työtä.

Sunnuntaityöstä suoritetaan yksinkertainen tuntipalkka kuukausipalkan ja mui- den tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi.

Sunnuntaityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Sunnuntaityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä sun- nuntaityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa- aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa sunnuntaityön tekemisestä, ellei toisin sovita.

11 § Viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ

Viikoittaisena vapaa-aikana tehdystä työstä suoritetaan korvaus siten, että me- netetyn vapaa-ajan osalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen kor- vaus kuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien kor- vausten lisäksi.

Vapaapäivänä tehty työ otetaan huomioon 6 §:n mukaista keskimääräistä työ- aikaa laskettaessa.

Vapaa-aikana tehdystä työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vastaavan vapaa-ajan las- kennassa noudatetaan tämän pykälän säännöksiä vapaapäivänä tehdystä työstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita.

12 § Varallaolo

Jos henkilö esimiehensä kanssa tehdyn sopimuksen perusteella on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muussa sovitussa paikassa, josta hänet

tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, on kysymys varallaolo- ajasta, jota ei lueta työajaksi.

Varallaoloajasta suoritetaan korvausta puolen tuntipalkan mukaan.

13 § Vikapäivystys

Vikapäivystyksestä maksettavien korvausten osalta noudatetaan paikallista vi- kapäivystysjärjestelmää jonka piiriin kuuluviin ei sovelleta 14 pykälää.

14 § Hälytystyö

Hälytystyössä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

Hälytystyötä ei kuitenkaan ole työ, joka jatkuu keskeytyksettä työvuoron jäl- keen.

Xxxxxx toimihenkilön kanssa on sovittu varallaolosta ja hänet kutsutaan työhön varallaoloaikanaan, ei kysymyksessä ole hälytystyö vaan ylityö tai jaksotyössä lisä- tai ylityö.

Milloin toimihenkilön tehtävään kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yhtiön toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenki- lön palkkauksessa.

Hälytystyön aiheuttaman ylimääräisen haitan korvauksena suoritetaan erillistä ns. hälytysrahaa seuraavasti:

a) tuntipalkka kahdelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello 06.00 ja 21.00 välisenä aikana.

b) tuntipalkka kolmelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

Hälytysrahan maksaminen ei vähennä oikeutta työehtosopimuksen mukaisiin muihin korvauksiin.

Milloin kutsu hälytystyöhön on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, ja työ on lisäksi tehty mainittuna aikavälinä, maksetaan työstä kaksinkertainen tuntipalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytystyöstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

Hälytystyötä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöl- listä työaikaa.

15 § Työvuoroluettelo

Kokonaispalkkausta varten ei ole velvollisuutta laatia työvuoroluetteloa.

16 § Koulutus

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovi- tun lisäksi osoittaa toimihenkilölle kalenterivuoden aikana työtuntijärjestelmän ulkopuolella enintään 16 tuntia työnantajan järjestämää toimihenkilön ammatil- lista osaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää koulutusta. Koulutuspäivänä työpäi- vän pituus voi olla enintään 10 tuntia. Tähän koulutukseen käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkan mu- kainen korvaus. Koulutus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulu- tuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulutuksen järjestämistä ottaen huomioon toimi- henkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhä- päiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Työviikon toiselle vapaapäivälle (lauan- tai) koulutusta voidaan sijoittaa vain toimihenkilön kanssa sopien.

PALKKAUS

17 § Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmä perustuu TEPAKE - palkkausjärjestelmään. Järjestelmän tarkoituksena on antaa esimiehille työkalu toiminnan ja henkilöstöresurssien ohjaamiseen sekä kannustaa toimihenkilöitä pätevöitymään ja kehittymään teh- tävissään henkilökohtaisen arvioinnin perusteella.

Palkkarakenne

Toimihenkilön palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtävä- kohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuorituk- seen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Toimihenkilöiden henkilökohtaisen palkanosan kehitystä tarkastellaan yhtiöta- solla kalenterivuosittain pääluottamusmiehen kanssa. Tarkastelu pitää sisäl- lään selvityksen siitä, kuinka monen toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa on muuttunut. Tarkasteluun otetaan erityisesti niiden toimihenkilöiden määrän kehitys, joiden henkilökohtaisen palkanosan suuruus on pysynyt samana vä- hintään viisi vuotta.

Tehtävän vaativuus

Palkkausjärjestelmän lähtökohtana on tehtävän vaativuuden oikeudenmukai- nen ja objektiivinen mittaaminen. Vaativuus määritetään toimenkuvauksen pe- rusteella.

Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan tehtävien sisältöä, joten toimi- henkilön henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vaikuta tehtävän vaativuuden ar- viointiin.

Tehtävän vaativuutta kuvaavia mittareita ovat:

1. toimen luonne = tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus

2. päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset

3. vuorovaikutuksen vaativuus

4. johtaminen ja asema

Liitteenä olevaa kahta taulukkoa (liitteet 2 ja 3) käyttäen tehtävälle määritetään vaativuuspisteet. Palkkausjärjestelmän pistematriisit ovat luokitusryhmän työ- välineitä. Henkilölle ei kerrota tehtävän pistearvoa, vaan ainoastaan palkka- luokka ja sitä vastaava tehtäväkohtainen palkka.

Vaativuuspisteitä vastaavat yhdeksän palkkaluokkaa on esitetty alla olevissa palkkataulukossa.

Tehtäväkohtainen palkka 1.7.2023 lukien

PL	Pisterajat	Euroa/kk
1	-300	2035,98
0	000-000	0000,74
0	000-000	0000,27
0	000-000	0000,17
0	000-000	0000,23
0	000-000	0000,83
0	000-000	0000,99
0	000-000	0000,06
9	500-	4059,42

Tehtäväkohtainen palkka 1.5.2024 lukien

PL	Pisterajat	Euroa/kk
1	-300	2076,70
0	000-000	0000,00
0	000-000	0000,06
0	000-000	0000,00
0	000-000	0000,60
0	000-000	0000,27
0	000-000	0000,09
0	000-000	0000,94
9	500-	4140,61

Esimiehen tulee laatia toimenkuvaus 5 kuukauden kuluessa työsuhteen alka- misesta tai 2 kuukauden kuluessa työtehtävän muuttumisesta. Luokitusryhmän on pisteytettävä tehtävä 1 kuukauden kuluessa siitä, kun toimenkuvaus on sille toimitettu.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon sään- nölliseltä työajalta maksettavat säännölliset lisät.

Luokitusryhmä

Vaativuusluokituksen tekee luokitusryhmä 2+2. Vaativuusluokitteluja tarkastel- laan kaksi kertaa vuodessa kokoonpanolla 2 + 2.

Henkilökohtainen pätevyyslisä/palveluaikalisä

Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuk- sia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän hoitamiselle. Päte- vyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työ- suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla.

Suorituksen ja pätevyyden arviointi tehdään vuosittain tulos- ja kehityskeskus- telussa. Pätevyyden arviointiin käytetään työehtosopimuksen mukaista loma- ketta, jonka esimies täyttää vuosittain tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä.

Arvioinnissa mittareina ovat henkilön

1. Työskentelytavat ja vuorovaikutus

a) Arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen

i. Arvojen mukainen toiminta

ii. Strategian toteuttamista tukeva toiminta

iii. Digitan prosessien noudattaminen

iv. Tehokas työskentely

b) Työelämäosaaminen

i. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot

ii. Joustavuus ja yhteistyökyky

iii. Aloitteellisuus ja omatoimisuus

iv. Asiakaspalvelutaidot

2. Tiedot ja taidot

a) Esimiestaidot (jos esimiesasema)

b) Teknisen ydinosaamisen nykytaso (jos soveltuu)

c) Muu tehtävään liittyvä yksilöllinen ammattiosaaminen

d) Osaamisen tavoitteellinen kehittäminen

joita arvioidaan viisiportaisella asteikolla:

1. todettu kehittämistarvetta

2. vastaa tyydyttävästi tehtävän vaatimuksia

3. vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia

4. ylittää tehtävän vaatimukset

5. ylittää selvästi tehtävän vaatimukset

Pätevyyden arviointia käytetään palkkapolitiikan ohjausvälineenä.

Tunturilisä

Saana-lisää maksetaan yhtiön nykyisen käytännön mukaisesti Lapin tuotanto- alueeseen kuuluville henkilöille.

Varamieslisä

Varamieslisä 197,75 euroa/kk-korvaus (1.7.2023 lukien ja 1.5.2024 alkaen 201,70 euroa) maksetaan tuotantoalueen päälliköiden varamiehille.

Varamieslisä maksetaan henkilökohtaisen peruskuukausipalkan päälle. Muita varamies- ja sijaistussäännöksiä palkkausjärjestelmä ei tunne.

Vikapäivystyslisä

Alueellista ylläpito-organisaatiota koskevassa erikseen sovitussa vikapäivystys- järjestelmässä mukana oleville toimihenkilöille palkkausjärjestelmä sisältää eril- lisen 197,75 euroa/kk-korvaus (1.7.2023 lukien ja 1.5.2024 alkaen 201,70 eu- roa). Korvaus poistetaan palkasta, jos toimihenkilö siirtyy tehtävään, johon ei sisälly tätä vikapäivystystä.

Pääluottamusmieskorvaus

Pääluottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta sovitaan paikallisesti.

Harjoittelijat

Harjoittelija on määräaikaisessa työsuhteessa oleva alansa opiskelija. Harjoit- telijan tehtäväkohtainen palkka on 70 % työehtosopimuksen mukaisesta tehtä- väkohtaisesta palkasta, ellei toisin sovita. Yhteensä neljän kuukauden työsuh- teen jälkeen palkka on vähintään 80 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

Täytetään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä vuosittain.

Suorituksen ja pätevyyden arviointi

Nimi:
Tehtävä:
Esimies:
Päiväys

	Todettu ke- hittämistar- vetta	Vastaa tyy- dyttävästi tehtävän vaatimuksia	Xxxxxx hyvin tehtävän vaati- muksia	Ylittää teh- tävän vaati- mukset	Ylittää selvästi tehtävän vaati- mukset
1) Työskentelytavat ja vuorovaikutus
Arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen
Arvojen mukainen toiminta
Strategian toteuttamista tukeva toiminta
Digitan prosessien noudattami- nen
Tehokas työskentely
Työelämäosaaminen
Viestintä- ja vuorovaikutustaidot
Joustavuus ja yhteistyökyky
Aloitteellisuus ja omatoimisuus
Asiakaspalvelutaidot
2) Tiedot ja taidot
Esimiestaidot (jos esimies)
Teknisen ydinosaamisen nyky- taso (jos soveltuu)
Muu tehtävään liittyvä yksilölli- nen ammattiosaaminen
Osaamisen tavoitteellinen kehit- täminen
Yhteenveto

Kommentit:

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

18 § Olosuhdelisät Masto- ja kattotyö

Mastotyöksi katsotaan työ, joka suoritetaan vähintään 15 metrin mastoraken- teessa, josta puuttuvat suojakaiteelliset työskentelytasanteet. Mastotyössä maksettava päiväkorvaus on 76,99 euroa (1.7.2023 lukien ja 78,53 euroa 1.5.2024 lukien). Marraskuun ja helmikuun välisenä aikana tehtävän mastotyön päiväkorvaus on 94,82 euroa (1.7.2023 lukien ja 96,71 euroa 1.5.2024 lukien).

Kattotyössä maksettava päiväkorvaus on 41,90 euroa (1.7.2023 lukien ja 42,73 euroa 1.5.2024 lukien).

Mastotyökorvaus sisältää saman päivän aikana tehtävän kattotyökorvauksen.

Mastotyötä säännöllisesti tekeville maksettavista kuukausikorvauksista sovi- taan paikallisesti erikseen.

19 § Osa-ajan palkka ja tuntijakaja

Kuukausipalkan tuntijakajana käytetään lukua 152. Osa-ajan palkkaa lasketta- essa työpäivän pituudeksi katsotaan 7,5 tuntia ja työviikon pituudeksi 37 tuntia.

20 § Matkustaminen

Matkustamiseen ja työhön yhteensä käytetty aika luetaan työajaksi saman työ- vuoron aikana vähintään 7,5 tuntiin ja saman työviikon aikana vähintään 37 tun- tiin asti. Ylittävältä matka-ajalta, jota ei lueta työaikaan, maksetaan yksinker- taista tuntipalkkaa, ellei sitä sovita pidettäväksi vastaavana vapaana.

Yhtenäisen matka- ja työajan ylittäessä saman työvuoron aikana 11 tuntia, mak- setaan ylimeneviltä matkatunneilta 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa.

SOSIAALISET SÄÄNNÖKSET

21 § Vuosiloma

Vuosiloman ansainta määräytyy vuosilomalain mukaan. Aiemmin myönnetyt lo- maetuudet säilyvät entisinä.

Soveltamisohje:

Vuosilomalain muutoksen (voimaan 1.10.2013) tarkoittama ka- renssin poistuminen koskee vain vuosilomalain muutoksen tarkoit- tamia tilanteita eli vuosilomalain mukaan kertyviä lomia (max. 30 lomapäivää).

Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon myös iltatyöstä, yötyöstä ja sunnuntaityöstä sekä mastotyöstä maksettavat lisäkorvaukset, joiden suuruus lasketaan pidettävää lomaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden keskiarvon perusteella.

Vuosiloman ajalta maksetaan kuukausipalkka korotettuna em. lisäkorvausten keskiarvoa vastaavalla prosenttiosuudella lomanmääräytymisvuoden kuukausi- palkasta laskettuna.

Keskiarvoa laskettaessa lomanmääräytymisvuoden aikana henkilölle makset- tujen edellä tarkoitettujen lisäkorvausten summa jaetaan luvulla 10. Näin saatu vuosilomapalkan kerroin muuttuu vuosittain 1.5. lukien.

Lomapalkan maksamisessa noudatetaan normaaleja palkanmaksupäiviä. Lisä- korvausta vastaava osa maksetaan kuitenkin lomarahan yhteydessä.

22 § Lomaraha

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4. – 31.3. määräytyvältä vuosilomalta suorite- taan henkilölle vuosilomapalkan lisäksi 50 % vuosilomapalkasta lomarahana.

Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta mak- settavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy tai irtisanotaan lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään joh- tuvasta syystä.

Lomaraha suoritetaan toukokuun palkanmaksun yhteydessä.

Toimihenkilön pyynnöstä voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle henkilölle maksetaan loma- raha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon henkilö on oikeutettu.

Henkilöllä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomarahan, on oikeus saada lo- maraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai vir- kasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan loma- rahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä loma- korvauksesta, joka henkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lo- maraha vastaavasti henkilölle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Xxxxxxxx määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

23 § Xxxxxxxxxxx, äitiys-, isyys- ja adoptiovapaan palkka

Sairausajan palkka

Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työ- kyvyttömyyden ajalta seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka

Alle kuukauden 9 päivältä 50 % palkasta vähintään kuukauden, mutta alle vuoden 4 viikolta

vähintään vuoden, mutta alle 5 vuotta 5 viikolta vähintään 5 vuotta 3 kuukaudelta

Palkanmaksun edellytyksenä on, ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, eikä sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmitta- essa. Työnantaja on oikeutettu nostamaan toimihenkilölle tulevan ao. lain mu- kaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta.

Työkyvyttömäksi tultuaan toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä sen arvioidun keston.

Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä lääkärin antama todistus sai- raudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkä- rintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan- palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajanpal- kan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edel- lisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sai- rausvakuutuslain 19 § 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

Lakisääteinen lääkärintarkastus

Toimihenkilö voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkusta- minen korvataan kuten työmatka.

Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenki- lölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutus- lain 18b §:n mukaista tarveharkintaisen sairauspäivärahan enimmäismäärää.

Muut lääkärintarkastukset

Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana

• lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

• työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä lääkärin määrää- mässä fysikaalisessa hoidossa

• hammaslääkärissä äkillisen hammassairauden sattuessa

• raskauden edellyttämässä tarkastuksessa

• lääkärinvastaanotolla lasten sairauden toteamiseksi tai neuvo- latarkastuksessa

Palkanmaksun edellytyksenä on, ettei asiaa ole saatu järjestetyksi työajan ul- kopuolella. Tarpeetonta työajan menetystä on vältettävä.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

Jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen syn- nytystä, maksetaan äitiysvapaa ajalta täysi palkka kolmelta (3) kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta kahdeksaltatoista (18) päivältä. Työnantaja on oikeutettu nostamaan vastaavalta ajanjaksolta toimihenkilölle sairausvakuutuslain mu- kaan tulevan päivärahan. Xxxxxxxxxxxxx adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen

(3) kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa ja isyysvapaaseen rinnastettava kahdeksantoista (18) päivän palkallinen vapaa. Isyysloman ajalta maksetaan palkkaa kahdeksaltatoista (18) päivältä.

Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja kokonaissuunnitelman laatiminen van- hempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä.

Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisem- paan tai siihen rinnastettavaan työhön.

24 § Muu loma

Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairauden tai läheisen omaisen kuoleman vuoksi eikä yhteis- kunnallisen luottamustehtävän vuoksi annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa. Täl- laisesta lomasta on ilmoitettava asianomaiselle esimiehelle mahdollisimman ajoissa.

Lyhyen tilapäisen loman tarkoitus on antaa henkilölle mahdollisuus ja aikaa edellä tarkoitetun äkillisen sairauden kohdatessa järjestää sairaan hoito tarkoi- tuksenmukaisella tavalla. Mikäli näyttää siltä, että loman tarve muodostuu use- amman päivän mittaiseksi, on järjestelyistä sovittava mahdollisimman ajoissa esimiehen kanssa. Tarvittaessa äkillisestä sairaudesta on annettava asianmu- kainen selvitys. Mikäli selvitys on lääkärintodistus, jota työnantaja on pyytänyt, maksaa siitä aiheutuvat kustannukset yhtiö.

Yhteiskunnallisella luottamustehtävällä tarkoitetaan lähinnä valtiollisia, kunnal- lisia ja kirkollisia luottamustehtäviä sekä sellaisia järjestötoimintaan liittyviä luot- tamustehtäviä, joihin osallistumisesta on sovittu tässä sopimuksessa. Edellä olevaan rinnastetaan myös poissaolo todistajana kuulemisen takia oikeudessa, milloin oikeuden päätökseen ei sisälly riittävää korvausta ansionmenetyksestä.

Toimihenkilölle annetaan asevelvollisuuskutsuntapäivänä sekä avioliittoon vih- kimispäivänä palkallinen vapaapäivä.

25 § Luottamusmies

Ammattiliitto Pro ry ilmoittaa luottamusmiehen valinnasta työnantajalle. Pääluottamusmiehen lisäksi voidaan valita neljä alueellista luottamusmiestä. Työsuojeluvaltuutettuja on yksi ja sen lisäksi kaksi varavaltuutettua.

Alueelliselle luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen lisä 98,77 euroa/kk (1.7.2023 lukien ja 100,75 euroa 1.5.2024 lukien). Pääluot- tamusmiehen korvauksesta on sovittu erikseen.

26 § Jäsenmaksujen perintä

Työnantaja pidättää, mikäli henkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työ- ehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne pal- kanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille.

27 § Järjestötoimintaan osallistuminen

Toimihenkilön työajasta ei vähennetä osallistumista STTK:n ja sen jäsenliittojen liittokokoukseen, edustajistoon, liittovaltuuston ja liittohallituksen eikä näiden asettamien pysyvien valmistelevien elinten kokouksiin, jos ne sattuvat työvuo- rojärjestelmän mukaiseen työaikaan. Toimihenkilön on ilmoitettava osallistumi- sestaan edellä mainittuihin kokouksiin, mikäli mahdollista, vähintään viikkoa en- nen kokousta.

MUUT MÄÄRÄYKSET

28 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa olevalle toimihenkilölle tarkoitetun ns. työn- antajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta hen- kilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Vakuutuseh- dot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

29 § Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksesta poiketen joko toimi- henkilön ja työnantajan kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä henkilöitä, joita luottamus- miehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai ole- maan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irti- sanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisesti, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelle- taan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen solmimisesta voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen. Paikallisesti voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 8- 14, 18 ja 20 §:stä sekä jaksotyötä koskevan liitteen 3-8 §:stä.

30 § Selviytymislauseke

Ennen neuvotteluiden aloittamista yrityksen tulee toimittaa pääluottamusmie- helle selvitys yrityksen sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta sekä yrityksen toteuttamista talouden tervehdyttämistoimista.

Mikäli paikalliset sopijaosapuolet yhteisesti toteavat, että Digitan taloudellisessa tilanteessa on tapahtunut olennaisia muutoksia, osapuolet ensisijaisesti arvioi- vat työehtosopimuksen paikallisen sopimisen määräysten soveltuvuutta muut- tuneessa toimintaympäristössä.

Yhteisen arvion pohjalta voidaan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaa- miseksi sopia pääluottamusmiehen kanssa määräaikaisesta, enintään vuoden

mittaisesta, työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta. Sopimus voi- daan tarvittaessa uudistaa. Sopimus voi koskea yritystä tai sen osaa. Paikalli- nen sopimus tulee laatia kirjallisesti.

Tällä sopimuksella ei kuitenkaan voida alittaa työntekijän peruskuukausipalk- kaa.

Jos katsotaan, että olosuhteiden muuttuminen edellyttää määräaikaista työeh- tosopimuksen määräysten muuttamista, tarvittavista muutoksista sovitaan so- pimusosapuolten välillä.

31 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen ko- konaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Allekir- joittaneet liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

32 § Erimielisyyksien ratkaisu

Tätä työehtosopimusta koskevista erimielisyyksistä tai yleensä yhtiön ja henki- lön välisiin kysymyksiin liittyvästä asiasta on ensin neuvoteltava asianomaisen esimiehen ja henkilön tai luottamusmiehen kesken ja ellei sovintoa synny, pää- luottamusmiehen ja yhtiön välillä. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi, jotka kumpikin voivat saattaa asian työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava muistio. Muistio on kummankin osapuolen allekirjoitettava. Muistiossa on mainittava eri- mielisyyttä koskeva asia sekä osapuolten kanta. Muistio on laadittava kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa ta- pauksissa on ne aloitettava ensi tilassa, viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa so- vittava.

33 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä työehtosopimus on voimassa huhtikuun 26. päivästä 2023 helmikuun 28. päivään 2025 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole jommaltakummalta puolelta kirjalli- sesti irtisanottu.

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopija- puolelle.

Helsingissä, 26. päivänä huhtikuuta 2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

AMMATTILIITTO PRO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

LIITE 1 JAKSOTYÖ

1 § Säännöllinen työaika

Jaksotyöaikaa noudattavien henkilöiden säännöllinen työaika on keskimäärin 111 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Työajan tulee tasoittua sanot- tuun keskimäärään 26 viikon pituisella tasoittumisjaksolla. Työnantajalla on oi- keus teettää tarvittaessa työtä enintään 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa.

Työajan tasoittuminen edellä mainittuun keskimäärään tarkistetaan niiden kol- miviikkoisjaksojen lopussa, johon sisältyvät 30.6. tai 31.12. Jos jakson lopussa on yli- tai alijäämää, tällöin on sovittava, miten se tasoitetaan seuraavan jakson aikana.

Niissä kolmiviikkoisjaksoissa, joihin sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pit- käperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyys- päivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika lyhenee kutakin tällaista muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa päivää kohti 7,5 tunnilla.

Mikäli tuotannollisten syiden vuoksi jakson säännöllistä työaikaa ei ole mahdol- lista lyhentää edellisessä momentissa tarkoitetulla tavalla, on työnantajalla oi- keus teettää työtä enintään 1 momentissa tarkoitettu määrä ko. jaksossa, mikäli tämä on erikseen työvuoroluettelossa ilmoitettu. Tässä tarkoitettu työaikaa ly- hentävä osuus korvataan antamalla vastaava samansuuruinen vapaa-aika, ellei sovita vastaavasta rahakorvauksesta. Ellei vastaavaa vapaata voida antaa saman tasoittumisjakson aikana, on jakson päättyessä sovittava, milloin seu- raavan jakson aikana vastaava vapaa pidetään.

Vuorokautinen säännöllinen työaika määräytyy työvuoroluettelon mukaan.

Työvuorot on järjestettävä työvuoroluettelossa siten, että säännöllinen työaika vuorokaudessa on vähintään 4 tuntia ja enintään 12 tuntia. Tästä määräyksestä saadaan poiketa asianomaisen suostumuksella.

Työvuoroluettelo on jaksotyöaikamuodossa laadittava kolmiviikkoiskausittain.

Milloin työtä teetetään iltaisin, on työvuorot järjestettävä siten, että henkilölle tulee työtä kello 18.00 jälkeen enintään keskimäärin puolessa kalenteripäivistä ja enintään viitenä päivänä peräkkäin kolmiviikkoisjakson aikana. Tästä voidaan poiketa ao. henkilön suostumuksella. Tätä säännöstä ei sovelleta työaloilla, joissa työsopimuksen mukainen työ sijoittuu työn luonteen vuoksi jatkuvasti klo

18.00 jälkeiseen aikaan. Näistä poikkeusjärjestelyistä sovitaan tarkemmin yh- tiön ja ao. ammattiyhdistysten välillä.

Xxxxxxx työtä teetetään tämän sopimuksen tarkoittamaan yötyöaikaan, on työ- vuorot järjestettävä siten, että henkilölle tulee keskimäärin enintään puolet

työvuoroista sellaisiksi, jolloin säännöllistä työaikaa on sijoitettu kello 22.00 ja

06.00 väliseen aikaan. Tästä voidaan poiketa ao. henkilön suostumuksella.

Työvuoroluettelo on ilmoitettava henkilölle viimeistään työvuoroluetteloon mer- kittyä ensimmäistä työvuoroa edeltävänä keskiviikkona ennen kello 16.00.

Työvuoroluettelon julkistamisen jälkeen siihen saa tehdä vain välttämättömiä muutoksia, jotka eivät kuitenkaan saa koskea viikoittaista vapaa-aikaa eikä vii- kon toista vapaapäivää. Tällaisia välttämättömiä muutoksia voidaan tehdä enin- tään kaksi henkilöä kohti kolmiviikkoisjakson aikana ja viikkoa kohti enintään yksi. Tässä tarkoitettu työvuoroluettelon muutos on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle viimeistään kahta yötä ennen muutettavaa työvuoroa ennen kello

16.00 silloin, kun työvuoro siirtyy kokonaan toiselle päivälle. Mikäli kyseessä on työajan siirto saman vuorokauden sisällä, työajan pituutta muuttamatta voidaan ilmoitus kuitenkin antaa edellisen työvuoron kuluessa ennen kello 16.00. Vält- tämättömistä muutoksista aiheutuvat haitat on pyrittävä tasaamaan mahdolli- simman hyvin kysymykseen tulevien henkilöiden kesken. Työvuoroluetteloon tehtävän muutoksen syy on ilmoitettava ao. henkilölle.

Jaksotyöaikaa sovelletaan niissä töissä, joissa tuotannolliset syyt sitä edellyttä- vät.

2 § Työsopimuksen alkaminen ja päättyminen kesken tasoittumisjakson

Jos työaika on edellä 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla keskimääräistetty ja työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 37 tuntiin viikossa tai 111 tuntiin kolmessa viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti 37 tuntia tai kolmea viikkoa kohti 111 tuntia pitempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- ja ylityötä vastaava kor- vaus.

Määräaikaisten työntekijöiden tasoittumisjaksot määräytyvät edellä 1 §:n mu- kaisesti kuitenkin siten, että jakso alkaa tai päättyy työsuhteen alkaessa tai päättyessä työsuhteen kestosta riippuen.

3 § Lepoaika

Työpäivän ylittäessä 6 tuntia päivittäinen lepoaika on puoli tuntia. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa, ja jos vuorokautista lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjestetään tilaisuus aterioida työn aikana.

Vuorokautinen lepoaika on 10 tuntia. Lepoajan tilapäisestä lyhentämisestä sää- detään työaikalaissa.

Vuorokautista lepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan tuntipalkkaan 100 %:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus.

Edellä tarkoitettu 100 %:n lisä voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita.

Viikon aikana annetaan 54 tunnin yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Nor- maalitapauksessa lauantaiksi ja sunnuntaiksi osuva viikkolepoaika päättyy maanantaina kello 06.00 ja alkaa 54 tuntia aikaisemmin eli lauantaina kello 00.00.

4 § Lisätyö

Lisätyötä on se työ, joka tehdään 111 tunnin säännöllisen jaksoittaisen työajan lisäksi 120 tuntiin saakka kolmessa viikossa.

Yhtiö voi teettää lisätyötä vain asianomaisen henkilön suostumuksella.

Lisätyön tekemisestä on sovittava ao. henkilön kanssa mahdollisimman aikai- sin, mikäli mahdollista jo työvuoroluettelon laatimisen yhteydessä.

5 § Ylityö

Ylityötä on työ, joka tehdään työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostu- muksella yli 120 tunnin kolmen viikon pituisena ajanjakson aikana.

Jaksoylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettua palkkaa. Yhtiö voi teettää ylityötä vain toimihenkilön suostumuksella.

Ylityön tekemisestä on sovittava toimihenkilön kanssa mahdollisimman aikaisin, mikäli mahdollista jo työvuoroluettelon laatimisen yhteydessä.

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voi- daan käyttää 12 kuukautta.

Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön suostumusta.

6 § Ilta- ja yötyö

Iltatyötä on työ, jota tehdään kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Iltatyöstä suoritetaan 15 %:n lisä tuntipalkkaan.

Lauantaisin suoritetusta iltatyöstä maksetaan iltatyökorvaus kaksinkertaisena, paitsi kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana sellaisilta lauantaipäiviltä, joilta jo maksetaan sunnuntaityökorvaus.

Iltatyöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita.

Yötyötä on työ, jota tehdään kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana.

Kello 22.00 ja 01.00 välisenä aikana tehdystä yötyöstä suoritetaan 30 %:n lisä tuntipalkkaan. Korvaus kello 01.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä yötyöstä on 50 %.

Jos työvuoro alkaa ennen kello 06.00, 50 %:n suuruista yötyökorvausta makse- taan vuoron ajalta myös kello 06.00 jälkeen kuitenkin enintään kahdelta tunnilta.

Lauantaisin kello 22.00 jälkeen suoritetusta yötyöstä maksetaan yötyökorvaus kaksinkertaisena paitsi sellaisilta lauantaipäiviltä, joilta jo maksetaan sunnuntai- työkorvaus.

Yötyöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan va- paa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava nel- jän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita.

Säännöllisesti yötyötä teetettäessä on työaikajärjestelyissä ja vastaavia vapaa- aikakorvauksia annettaessa kiinnitettävä erityistä huomiota henkilön elpymis- tarpeeseen.

Korvaavaa vapaapäivää kohti merkitään työtuntilomakkeeseen 7 tuntia 15 mi- nuuttia.

Sunnuntaina tehdystä ilta- ja yötyöstä maksetaan ilta- ja yötyökorvaus kaksin- kertaisena.

7 § Työtuntijärjestelmän muuttamisesta aiheutuvan haitan korvaaminen

Mikäli työtuntijärjestelmää on työnantajasta johtuvasta syystä muutettu asian- omaisen henkilön suostumuksella 1 §:ssä sanotusta poiketen, maksetaan täl- laisesta muutoksesta aiheutuvasta haitasta korvauksena

a) tuntipalkka kahdelta tunnilta, mikäli muutos koskee työvuoron muuttamista samanmittaisena saman vuorokauden sisällä ja mikäli muutos on vähintään kahden tunnin suuruinen ja

b) tuntipalkka kolmelta tunnilta, mikäli työvuoro siirretään samanmittaisena ko- konaan toiselle päivälle.

8 § Muut jaksotyötä koskevat työaikamääräykset

Jaksotyöhön sovelletaan lisäksi työehtosopimuksen sunnuntaityötä koskevaa 10 §:ää, viikoittaisena vapaa-aikana tehtyä työtä koskevaa 11 §:ää, varallaoloa koskevaa 12 §:ää ja hälytystyötä koskevaa 14 §:ää.

Myös jaksotyötä koskien voidaan paikallisesti tehdä edellä sovitusta poikkeavia sopimuksia.

LIITE 2 TEHTÄVÄN VAATIVUUSPISTEET, TEHTÄVÄN LUONNE

PÄÄTÖKSET ja RATKAISUT Vaikutetaan 🡪 TOIMEN LUONNE	Pääasiassa omaan työhön tai suppeaan työryh- män työhön.	Pääasiassa toi- minnon osa-alu- een tuloksiin	Selkeästi koko toiminnon tulok- siin	Toimintoalueen usean toiminnon tuloksiin	Suuri merkitys koko toimintoalueen ta- voitteiden saavutta- miselle
1. VALINTAA VAIHTO-EH- DOISTA	165	175
Selkeät ohjeet	170	185
2.RATKAISUJA
SAMANKALTAI- SISSA TILAN- TEISSA	180 185	190 200	205 215
Työkenttä rajattu ohjeilla
tai tutuilla menettelytavoilla
3. HARKINTAA
JA RATKAISUJA
UUSISSA TILAN-
TEISSA Perusteet toiminnon		210	225	240
omista tutuista lähteistä Laajojen, monialaisten, sy-		220	235	250
vällisten tai muuttuvien oh-
jeiden ja normien tark-
kuutta, huolellisuutta tai
luottamusta edellyttävää
soveltamista
4.SUUNNITTE-
LUA, HARKIN-
TAA JA RATKAI-
SUJA		000	000	000	280
Perusteina useiden toimin- tojen asian tuntemus ja ko-		240	255	275	295
kemus
Ohjeiden ja normien kehit-
tävää tai luovaa sovelta-
mista
5. SUUNNITTELUA, ERIT-
TELYJÄ JA VAATIVIA
RATKAISUJA
Usealta taholta saadun pa-
lautteen perusteella teh-
dään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja Laajat tiedot ja ennakkota-		250 260	265 280	285 300	305 320
paukset perusteena sovel-
luksille
Ohjeiden ja normien kehit-
tämistä, itsenäisiä ja uusia
ratkaisuja
6. VAATIVIA KEHITYSTA- VOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYN- TÄMINEN Oman alueen toimintaperi- aatteet ohjaavat yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa				310	335

LIITE 3 TEHTÄVÄN VAATIVUUSPISTEET, TEHTÄVÄN VUOROVAIKUTUS

VUORO-VAI- KUTUS

Oma tehtävä

Ei esimiestehtäviä

Opastava tai ohjaava tehtävä

Tai

Itsenäinen tehtäväalue

Avustava esimiesteh- tävä

Esimiestehtävä tai orga- nisointi- ja resurssivas- tuu projekteissa

Tai

Laaja itsenäinen teh- tävä

Esimiestehtävä

* Alaiset usealla organi- saatiotasolla ja niiden määrä suuri

* organisointi- ja re- surssivastuu laajoissa projekteissa

* Vaativa itsenäinen Asiantuntijatehtävä.

1. TYÖYHTEYDET TA- VANOMAISIA

• Kommunikointia työn lähipiirissä

• Muut yhteydet

yleensä tietojen vastaanottamista ja välittämistä tai

jakelua

100

110

2. Omaan työhön liitty- viä asiantuntijatason yh- teyksiä

• Omassa toimin-

nossa

120

130

140

3. TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIAN- XXXXXXX XXXXXXX

• Xxxxxxxxxxx- ja neuvottelutaitoa tai erityisiä ihmissuh- detaitoja

• Pääasiassa omassa toimin- nossa

• Mahdollisesti ta- vanomaisia yh- teyksiä ulkopuoli-

siin sidosryhmiin

135

145

155

165

4. MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA

• Ammatillista eri- tyisosaamista

• Yhteyksiä asiak- kaisiin, asiantunti- joihin tai vastaaviin sidosryhmiin

• Yhteyksiä toisiin maihin

• Vaativia ihmis-

suhde- ja yhteis- työtaitoja

155

165

175

185

5. AKTIIVISTA OMA- ALOITTEISTA VAIKUT- TAMISTA YRITYSTA- SON PÄÄTTÄJIIN

• Yrityksen hyvä ko- konaistuntemus

• Tietojen jalosta- mista yleiskäyt- töön

180

190

200

210

LIITE 4 VERKONHALLINTAKESKUKSEN TYÖVUOROJÄRJESTELMÄ

1 § Kalenterivuoden ja -kuukauden säännöllinen työaika ja lisätyö

Kalenterivuoden säännöllisen työajan määrä lasketaan siten, että vuoden kokonaisten kalenteriviikkojen työaika on 37 tuntia ja vuoden ensimmäisen ja viimeisen mahdollisesti vajaan viikon osalta työaikaan lisätään 7,5 tuntia mui- den arkityöpäivien kuin lauantaiden osalta.

Jos uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, helatorstai, toinen pääsiäis- päivä, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja ta- paninpäivä osuu muulle arkipäivälle kuin lauantaille lyhenee kalenterivuoden säännöllinen työaika kutakin tällaista päivää kohti 7,5 tunnilla.

Kalenterikuukauden säännöllisen työajan määrä lasketaan siten, että kuu- kauden kokonaisten kalenteriviikkojen työaika on 37 tuntia ja kuukauden vajai- den viikkojen osalta työaikaan lisätään 7,5 tuntia muiden arkipäivien kuin lau- antaiden osalta. Kalenterikuukauden säännöllisen työajan määrästä vähenne- tään kutakin kuukauden muulle arkipäivälle kuin lauantaille osuvaa arkipyhää kohti 7,5 tuntia edellistä kappaletta soveltaen.

Kalenterikuukauden lisätyön enimmäismäärä lasketaan siten, että kuukau- den kokonaisten kalenteriviikkojen osalta määrään lasketaan 3 tuntia ja vajai- den kalenteriviikkojen muiden arkipäivien kuin lauantaiden osalta 0,5 tuntia. Muulle arkipäivälle kuin lauantaille osuva toisessa kappaleessa tarkoitettu arki- pyhä pienentää lisätyön enimmäismäärää 0,5 tuntia.

Lisätyönä teetetty työaika on tasoitettava kahden seuraavan kalenterikuukau- den aikana siten, että kolmen kuukauden toteutunut työaika vastaa keskimäärin säännöllisen työajan määrää.

Ellei työaikaa ole edellä sanotusti keskimääräistetty kolmen kalenterikuukauden pituisen tasoittumisjakson aikana, maksetaan henkilölle korvauksena lisätyö- tunneilta yksinkertaista tuntipalkkaa tai annetaan vapaana yhdessä sovittavana ajankohtana esimerkiksi vuosiloman yhteydessä.

2 § Työvuoroluettelo

Vuorokautinen säännöllinen työaika määräytyy viimeistään marraskuun aikana seuraavaksi kalenterivuodeksi julkaistavan työvuoroluettelon mukaan.

Työvuorojärjestelmä perustuu säännönmukaisesti toistuviin 11, 12 tai 12,5 tun- nin pituisiin varsinaisiin työvuoroihin siten, että kahden päivävuoron (P) jälkeen on kaksi yövuoroa (Y) ja näiden neljän työpäivän jälkeen seuraavaan keskimää- rin 6 -8 vapaapäivän pituiseen ajanjaksoon sijoitettaviin T-vuoroihin (T).

Lisäksi verkonhallintakeskuksessa on käytössä vuorot (I) ja (R). I- ja R-vuorot koskevat vain verkonvalvojia. I-vuoron työaika on 12.00 - 00.30 ja R-vuoron

työaika on klo 08.00 - 20.30. I-vuoro sijoitetaan normaalisti P- ja Y-vuorojen väliin: (PRIY).

Mikäli lähetyksenvalvontaan liittyviä tehtäviä on tarve tehdä muulloin kuin I ja R- vuoron aikana (käytännössä P- ja Y-vuorojen aikana), kyseessä on normaa- lin lähetyksenvalvonnan poikkeustilanne, jolloin lähetyksenvalvonnan työtehtä- vistä sovitaan erikseen työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Poikkeustilanteessa (esimerkkitapauksia: uuden klippiversion noutaminen, playlistin muokkaaminen, playout -vikatilanteiden selvittäminen) lähetyksenval- vonnan työstä maksetaan I/R-vuorolisän suuruinen korvaus.

Julkaistun työvuoroluettelon varsinaisiin työvuoroihin (P, Y, R ja I) saa työnan- taja tehdä välttämättömiä muutoksia työaikalain 30 §:n 2 momentin mukaisilla perusteilla ja muutoksesta on ilmoitettava viimeistään neljä viikkoa ennen.

Työvuoroluetteloon merkityn T–vuoron pituus on 7,5 tuntia ja niitä merkitään julkaistuun kalenterivuoden työvuorolistaan arkipäiville alustavasti niin paljon, että henkilön vuotuinen säännöllinen työaika tulee täyteen.

T-vuoron työaika on klo 8-16, ellei sitä koulutukseen osallistumisen tai vastaa- van syyn perusteella ole tarkoituksenmukaista muuttaa tai ellei sitä muutoin muuteta jäljempänä kuvatulla tavalla. T-vuorolla pyritään varaamaan jakso- työssä oleville kohtuulliset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja kouluttautu- miseen.

Työvuorolistan mukainen T-vuoro voidaan siirtää toiselle saman tai eri vapaa- jakson arkipäivälle T-vuoroksi tai peruuttaa vuoro muuttamalla se vapaapäi- väksi ilmoittamalla siitä henkilölle viimeistään hänen edellisen varsinaisen P - työvuoronsa aikana.

Työvuorolistan mukainen T-vuoro voidaan muuttaa samana päivänä tehtäväksi päivävuoroksi (P) ilmoittamalla siitä henkilölle hänen edellisen varsinaisen työ- vuoronsa (P/Y) aikana tai viimeistään tämän T-vuoron alkaessa toimihenkilön suostumuksella.

Työvuorolistan mukainen T-vuoro voidaan muuttaa samana päivänä tehtäväksi I-,R- tai yövuoroksi (I/R/Y) ilmoittamalla siitä henkilölle viimeistään hänen edel- lisen varsinaisen P -työvuoronsa aikana.

Tarkemmasta I- ja R-vuoron soveltamisesta on laadittu paikallinen tes-tulkinta- ohje (Digita Oy:n verkonhallintakeskuksen työvuorojärjestelyt koskien lähetyk- senvalvontaa 1.1.2011 alkaen – I ja R vuorojärjestely verkonvalvojat).

3 § Lepoajat

Työpäivänä on päivittäistä lepoaikaa puoli tuntia. Jos työ vaatii jatkuvaa työpai- kalla oloa ja jos vuorokautista lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjeste- tään tilaisuus aterioida työn aikana.

Vuorokautinen yölepoaika on 10 tuntia. Lepoajan tilapäisestä lyhentämisestä säädetään työaikalaissa.

Vuorokautista yölepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan tuntipalkkaan 100

%:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus.

Viikottainen lepoaika on varsinaisten työvuorojen (P/Y) väliin sijoittuvan vapaa- päiväjakson aikana toteutuva vähintään 54 tunnin mittainen yhdenjaksoinen va- paa-aika. Viikkolevon ei tarvitse toteutua jokaisen kalenteriviikon aikana, eikä sen sijoittumista tarvitse merkitä etukäteen työvuorojärjestelmään.

Viikottaista lepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan tuntipalkkaan 100 %:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus.

4 § Ylityö

Ylityötä on työ, joka tehdään työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostu- muksella yli 1§:n 3 momentissa määritellyn lisätyöajan lisäksi kalenterikuukau- dessa.

Ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettua palkkaa.

Ylityön tekemisestä on sovittava toimihenkilön kanssa mahdollisimman aikaisin.

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voi- daan käyttää 12 kuukautta.

5 § Hälytystyö

Jos henkilö hälytetään P/Y/I/R –vuoroon työvuorojärjestelmän mukaisena va- paapäivänään, maksetaan hänelle työehtosopimuksen 14§:n mukainen häly- tyskorvaus ja työaika on 1§:n mukaisesti tasoittumisjakson lisätyötä tai 4§:n mu- kaista kalenterikuukauden ylityötä.

Työvuorojärjestelmän mukaisena vapaapäivänä tehdyltä lisätyötunnilta (P/Y/I/R -vuoro) maksetaan 35% korotettua tuntipalkkaa edellyttäen, ettei

samalta ajalta makseta vuorokausi- tai viikkolevon lyhentymisen, sunnuntaityön tai ylityön perusteella 100%:lla korotettua tuntipalkkaa.

6 § Ilta- ja yötyö

Ilta- ja yötyötä on työ, joka tehdään kello 20.00 ja 08.00 välisenä aikana. Ilta- ja yötyöstä maksetaan 35%:n lisä tuntipalkkaan. Pyhänä tehtävästä ilta- ja yö- työstä lisä maksetaan kaksinkertaisena.

7 § Työtuntijärjestelmän muuttamisesta aiheutuvan haitan korvaaminen

Mikäli työtuntijärjestelmään merkittyä päivä- tai yövuoroa on työnantajasta joh- tuvasta syystä muutettu asianomaisen henkilön suostumuksella 2 §:n 3 mo- mentin perusteella, maksetaan tällaisesta muutoksesta aiheutuvasta haitasta korvauksena

a) tuntipalkka kahdelta tunnilta, mikäli muutos koskee työvuoron muuttamista saman vuorokauden sisällä alkavasta aamuvuorosta yövuoroksi tai toisin päin tai T-vuoron muuttamista työntekijän suostumuksella P-, I-, R- tai Y- vuoroksi ilmoittamalla muutoksesta myöhemmin kuin 2§:n mukaisesti edel- lisenä P/Y-vuorona.

b) tuntipalkka kolmelta tunnilta, mikäli työvuoro (P/R/I/Y) siirretään samanmit- taisena kokonaan toiselle päivälle.

Työvuorojärjestelmän muuttamisesta ei makseta samanaikaisesti hälytystyö- korvausta.

8 § Työsopimuksen alkaminen ja päättyminen

Työsuhteen/tehtävän alkaessa ja / tai päättyessä lasketaan työsuhteen aikai- nen työvelvoitteen ja lisätyön määrä noudattaen soveltuvin osin sitä, mitä edellä 1§:ssä on määrätty ja mahdolliset lisä- ja ylityötunnit maksetaan 1§:n ja 5§:n mukaisesti.

9 § Muut työaikamääräykset

Lisäksi sovelletaan työehtosopimuksen sunnuntaityötä koskevaa 10 §:ää, va- rallaoloa koskevaa 12 §:ää, hälytystyötä koskevaa 14 §:ää.

Paikallisesti sopien voidaan tehdä edellä sovitusta poikkeavia sopimuksia. Li- säksi paikallisesti sopien voidaan tehdä edellä R-vuoron ajankohdasta (alka- mis- ja päättymisaika) sovitusta poikkeavia sopimuksia viimeistään 31.3.2011 mennessä.

Verkonvalvojien ja operaattorien lukumäärän mahdollisesti muuttuessa voidaan lisähenkilöstön työvuorot suunnitella 2§:stä poikkeavalla tavalla.

Sopijapuolet seuraavat edellä sovitun toimivuutta käytännössä ja voivat tarvit- taessa antaa tarkempia tulkintaohjeita tai sopia työehtosopimuksen liitteenä voimaan jäävän jaksotyöliitteen käyttöönotosta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X,

00580 Helsinki

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Digita työehtosopimus

Document Metadata