OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
Liittymis- ja käyttösopimus ja yleiset toimituseh- dot vesihuollossa
Sopimusehtojen päivitys Iisalmen vedelle
T E K I J Ä / T : H e n r y H y y t i ä i n e n
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä
Koulutusala Luonnonvara- ja ympäristöala | |||
KoulutusohjelmaTutkinto-ohjelma Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma | |||
Työn tekijä(t) Xxxxx Xxxxxxxxxx | |||
Työn nimi | |||
Liittymis- ja käyttösopimus ja yleiset toimitusehdot vesihuollossa Sopimusehtojen päivitys Iisalmen vedelle | |||
Päiväys | 08.03.2021 | Sivumäärä/Liitteet | 60 |
Ohjaaja(t) | |||
Xxxx-Xxxxx Xxxxx (Savonia) ja Xxxx Xxxxxxxxx (Xxxxxxxx Xxxx) | |||
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) | |||
Iisalmen Vesi | |||
Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää Iisalmen Veden liittymis- ja käyttöehtosopimus sekä yleiset toimi- tusehdot vastaamaan vuoden 2014 vesihuoltolainsäädännön muutoksia. Tavoitteena oli etsiä lainsäädännöstä ja muista tietolähteistä perusteita liittymis- ja käyttöehtosopimuksen sekä yleisten toimitusehtojen muutoksiin. Iisalmen Veden liittymis- ja käyttöehtosopimuksen sekä yleisten toimitusehtojen päivittäminen aloitettiin tarkastelemalla toimeksiantajan kanssa vesihuoltolain muutoksia. Tämän jälkeen tehtiin konkreettiset muutokset Iisalmen Veden liittymis- ja käyttöehtosopimukseen ja yleisiin toimitusehtoihin. Päivitysprosessin aikana toimeksiantaja antoi palautetta tehdyistä muutoksista. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi päivitetyt sopimusehdot sekä yleiset toimitusehdot Iisalmen Vedelle. Iisalmen Veden hallituksen hyväksyttyä ehdot, ne voidaan ottaa Iisalmen Vedellä käyttöön. Vesihuoltolainsäädännön muutosten mukaisesti päivitetyissä sopimusehdoissa sekä yleisissä toimitusehdoissa keskeinen muutos aikaisempaan oli huleveden viemäröinnin erottaminen vesihuollosta sekä vesihuoltolaitosten häiriötilanteisiin varautuminen. Vesihuoltolaitoksia velvoitetaan jatkossa myös laatimaan toiminnastaan toimintakertomus, jossa kuvataan tilipäätöstiedot ja keskeisiä tunnuslukuja. Lisäksi niiden tulee julkaista verkossa vesihuollon toimitusehdot ja hinnoitteluperusteet. | |||
Avainsanat Vesihuolto, liittymis- ja käyttösopimus, yleiset toimitusehdot, asiakas, vesilaitos | |||
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS
Abstract
Field of Study Natural Resources and the Environment | |||
Degree Programme Degree Programme in Environmental Technology | |||
Author(s) Xxxxx Xxxxxxxxxx | |||
Title of Thesis | |||
Accession and Use Agreement and the General Delivery Terms in Water Supply Update of the Contract terms for Iisalmen Vesi | |||
Date | 8 March 2021 | Pages/Appendices | 60 |
Supervisor(s) Mr Xxxx-Xxxxx Xxxxx, Lecturer and Ms Xxxx Xxxxxxxxx (Xxxxxxxx Xxxx) | |||
Client Organisation /Partners Iisalmen Vesi | |||
Abstract The purpose of this thesis was to update the Accession and Use Agreement and the general delivery terms for Iisalmen Vesi (Iisalmi Water) to correspond with the changes in the 2014 water supply legislation. The aim was to find in the legislation and other sources of information the grounds for changes in the Accession and Terms of Use Agreement and the General Terms of Delivery. | |||
The update of the Accession and Terms of Use Agreement and general delivery terms for Iisalmen Vesi began by reviewing the amendments to the Water Supply Act with the client. Concrete changes were then made to the Accession and Collective Use Agreement and the General Delivery terms. During the upgrade process, the client provided feedback on the changes made. As a result, the contract terms and general delivery terms for Iisalmen Vesi were updated. Once the terms and conditions have been approved by the Iisalmi Water Board, they can be used by Iisalmen Vesi. In accordance with the changes in water supply legislation, the key change in the updated contract terms and general delivery terms was the separation of stormwater drainage from water supply and preparedness for dis- turbances in water supply facilities. In the future, water supply companies will also be required to prepare an annual report on their operations, which will describe the financial statements and key figures. In addition, they must publish online water supply delivery terms and pricing criteria. | |||
Keywords Water supply, connection and use agreement, general delivery terms, customer, water utility | |||
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO 5
2 IISALMEN VESI 6
3 SUOMEN VESIHUOLTO 8
3.1 Vesihuollon järjestäminen 8
3.2 Vesihuoltolaitos 9
4 VESIHUOLLON SOPIMUKSIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ 9
4.1 Vesilaki 9
4.2 Valtioneuvoston asetus vesien hoidon järjestämisestä 9
4.3 Vesihuoltolaki 9
4.4 Muutokset vesihuoltolaissa vuonna 2014 10
4.5 Jätevesiasetus 2017 10
4.6 Vesihuoltolain muutostarpeet 2020 11
5 VESIHUOLLON SOPIMUKSET 11
5.1 Vesihuollon sopimuksiin liittyviä määritelmiä 12
5.2 Yleiset toimitusehdot 13
5.3 Liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot 13
5.4 Erillissopimukset teollisuusasiakkaille 14
6 SOPIMUSEHTOJEN PÄIVITYSPROSESSIN ETENEMINEN 15
7 SOPIMUSEHTOIHIN JA YLEISIIN TOIMITUSEHTOIHIN TEHDYT MUUTOKSET 16
7.1 Sopimusehtoihin tehdyt muutokset 16
7.2 Yleisiin toimitusehtoihin tehdyt muutokset 16
7.3 Iisalmen Veden sopimusehdot vs. Kuopion veden sopimusehdot 18
7.3.1 Sopimusehdot 18
7.3.2 Yleiset toimitusehdot 18
8 POHDINTA 20
LÄHTEET 23
LIITE 1 26
LIITE 2 27
LIITE 3: IISALMEN VEDEN PÄIVITETYT SOPIMUSEHDOT 29
LIITE 4: IISALMEN VEDEN PÄIVITETYT YLEISET TOIMITUSEHDOT 33
Vesihuolto on elintärkeää yhteiskunnan toiminnan kannalta. Sen tehtävänä on turvata meille puh- taan veden saanti ja myös jätevesien käsittely. Vesihuolto turvaa alueen liiketoimintaa ja matkai- luelinkeinoa ja siten myös sen elinvoimaisuutta. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö on pää- vastuussa vesihuollon turvaamisesta ja siten myös vesihuoltolainsäädännön valmistelusta. Vesihuol- tolain tavoitteena on turvata puhtaan talousveden riittävä saanti sekä terveyden – ja ympäristönsuo- jelun kannalta asianmukainen viemäröinti. (xxx.xx [a])
Vesihuollon järjestämisestä Suomessa vastaa kunta ja varsinaisista vesihuollon palveluista huolehtii vesilaitos. Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön tilaston mukaan 1500 vesihuoltolaitosta (xxx.xx [b]). Pohjois-Savon veden tuotannosta vastaa Ylä-Savon Vesi oy, joka tuottaa vettä Iisal- meen, Lapinlahdelle, Kiuruvedelle, Sonkajärvelle ja Vieremälle. Iisalmen kunta omistaa Ylä-Savon vesi oy:stä 44 %. (xxx-xxxxxxxxx.xx)
Vuonna 2014 tuli voimaan vesihuoltolain (119/2001) ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) muutokset (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 2). Keskeinen muutos vesihuoltolaissa oli huleveden viemäröinnin erottaminen vesihuollosta. Lakiin lisättiin myös kunnan velvollisuus hyväksyä vesihuol- tolaitoksen toiminta-alue ja häiriötilanteisiin varautuminen. Laissa velvoitettiin pitämään häiriötilan- teisiin varautumisesta suunnitelmaa. (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014)
Vesihuoltolain muutosten myötä vesihuoltolaitosyhdistyksessä päivitettiin liittymis- ja käyttösopimuk- sen malli ja yleisten toimitusehtojen malli vastaamaan vesihuoltolainsäädännön muutoksia. Päivityk- sen tekivät yhteistyössä Suomen Kuntaliitto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Nämä sopimusehdot eivät ole sitova asiakirja, vaan ne ovat malli. Ehdot tulevat voimaan vesihuoltolaitoksella vasta, kun ne on hyväksytty laitoksen hallinnossa. Liittymis- ja käyttösopimuksen malli ja yleisten toimitusehtojen malli ovat kokonaisuus ja siksi niiden käyttöönottoa suositellaan yhtäaikaisesti. (Suomen vesilaitos- yhdistys 2016, 2)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää Iisalmen Veden liittymis- ja käyttöehtosopimus sekä yleiset toimitusehdot vastaamaan vesihuoltolainsäädännön muutoksia. Tavoitteena oli etsiä lainsää- dännöstä ja muista tietolähteistä perusteita liittymis- ja käyttöehtosopimuksen sekä yleisten toimi- tusehtojen muutoksiin. Tutustuakseni eri vesilaitosten toimintaan vertaan opinnäytetyön lopussa Ii- salmen Veden ja Kuopion Veden liittymis- ja käyttöehtosopimuksia sekä yleisiä toimitusehtoja toi- siinsa.
Vesilaitos Iisalmeen perustettiin vuonna 1932. Kunnallisena liikelaitoksena nimellä Iisalmen Vesi - liikelaitos se on ollut vuodesta 2009 alkaen. (xxxxxxx.xx [a]) Iisalmen kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää 43-jäseninen kaupunginvaltuusto. Valtuusto päättää mm. kaupungin talouden ja rahoituk- sen perusteista ja kaupungin hallinnon rakenteesta. Valtuusto myös valitsee luottamushenkilöt kau- punginhallitukseen ja lautakuntiin. Lautakuntia on valtuustokaudella 2017–2021 yhteensä kuusi: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, sivistys- ja hyvinvointilautakunta, tekninen lautakunta ja Iisalmen Vesi -liikelaitoksen johtokunta, maaseutuhallinnon yhteislautakunta ja Ylä-Savon alueellinen jätehuoltolautakunta. Lautakunta huolehtii toimialansa kehittämisestä sekä ohjaa sen suunnittelua ja toteutusta. Iisalmen Veden johtokuntana toimii Iisalmen tekninen lautakunta ja laitosta johtaa vesilaitoksen johtaja. Laitosten toiminnasta vastaa käyttöpäällikkö ja verkoston toiminnasta verkos- tomestari Kuvio 1. (xxxxxxx.xx [b])
Kuvio 1. Iisalmen Veden organisaatio (Xxxxxxx.xx [b])
Iisalmen Vesi ostaa jakelemansa talousveden Ylä-Savon Vesi Oy:ltä. Iisalmen Vesi toimittaa talous- veden ja johtaa jäteveden toiminta-alueellaan. Lisäksi Iisalmen Vesi tekee yhteistyötä toiminta-alu- een ulkopuolella olevien vesiyhtiöiden, vesiosuuskuntien ja yksittäisten kiinteistöjen kanssa Iisalmen kaupungin alueella. (Xxxxxxx.xx [a]) Iisalmen Veden keskisiä tunnuslukuja kuvataan taulukossa 1.
Omaa vesijohtoverkostoa | 308 km |
jakelukäytössä olevaa Ylä-Savon Vesi Oy:n verkostoa | 71 km |
jakelukäytössä olevia vesiosuuskuntien ja yhtiöiden verkostoa | 277 km |
jätevesiviemäriverkostoa | 173 km |
jätevedenpumppaamoita | 67 kpl |
vesijohtoverkoston virtausmittauskaivoja | 23 kpl |
Asiakkaille toimitettu vesi | 1 668 196 m3 |
Asiakkailta vastaanotettu jätevesi | 1 561 331 m3 |
Taulukko 1. Iisalmen Veden jakeluverkosto vuoden 2019 lopussa (Xxxxxxx.xx [c])
Iisalmen Veden vesi- ja jätevesiverkostot sekä Iisalmen kaupungin hulevesiverkostot ulottuvat koko vesilaitoksen toiminta-alueelle käsittäen asemakaava-alueen ja eräitä muita alueita keskustan lähi- tuntumassa. Ympärivuotisesta asutuksesta Iisalmen kaupungin alueella yli 90 % on julkisen veden- jakelun piirissä. (Xxxxxxx.xx [d])
Vuohiniemen jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Iisalmen kaupungin jätevedet ja Vieremän sekä Sonkajärven jätevedet. Vuohiniemen jätevedenpuhdistamo on kemiallisbiologinen aktiivilietelaitos, jossa poistetaan biologisesti aktiivilieteprosessissa jätevedestä typpi, orgaaninen aine ja pääosa fos- forista. (Xxxxxxx.xx [a])
Iisalmen Xxxxx toimittama puhdas vesi on laatuvaatimuksiltaan talousvesiasetuksen (461/2000) ja EU:n direktiivin (98/83/EY) laatuvaatimukset täyttävää todella hyvälaatuista pohjavettä. (Xxxxxxx.xx [e])
Iisalmen Veden keskeisimpiä toimintaperiaatteita ovat:
• Veden laatu ja riittävä saatavuus
• Asiakaslähtöisyys, taloudellisuus ja suunnitelmallisuus
• Henkilöstön ja toiminnan kehittäminen
• Ystävällinen asiakaspalvelu
• Ympäristöarvojen huomioiminen
• Seudullisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen
• Oman toiminnan ja yhteistyökumppaniemme ja alihankkijoidemme korkeat laatuperiaatteet (Xxxxxxx.xx [a])
Liittyminen Iisalmen Veden vesihuoltopalveluiden käyttäjäksi edellyttää kirjallisen sopimuksen teke- mistä liittyjän ja palveluntuottajan välillä. Sopimus edellyttää molempien sopijapuolten allekirjoitta- mista. (Xxxxxxx.xx [f])
Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa, vedenkäsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettä- väksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä. Vesihuolto kattaa veden ottamisen pinta- tai poh- javesistä, vedenkäsittelyn ja veden johtamisen verkostossa vedenkäyttäjille sekä viemäröinnin eli jäteveden poisjohtamisen ja käsittelyn. Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa. (Suomen vesilaitosyh- distys 2016, 62, 3–7)
Vesihuolto on välttämätön palvelu jokapäiväisen elämän sujuvuuden kannalta. Puhdas talousvesi, kattava verkosto ja tehokas jätevesien käsittely turvaavat terveytemme ja elintasomme sekä mini- moivat haitalliset ympäristövaikutukset. Organisoitu vesihuolto ja sen jatkuva kehittäminen tuovat toimintavarmuutta yhdessä toiminnan tarkkailun ja valvonnan kanssa. Lainsäädännöllä taataan vesi- huoltolaitoksen vastuu turvallisten ja tasapuolisten palvelujen tuottajana. (xxx.xx [a])
Vesihuollon järjestämisestä Suomessa alueellaan vastaa kunta, varsinaisista vesihuoltopalveluista huolehtii vesihuoltolaitos kunnan hyväksymällä toiminta-alueellaan. Kunta osallistuu alueelliseen ve- sihuollon yleissuunnitteluun. (xxx.xx [c]) Myös muualla Euroopassa vesihuoltopalveluiden järjestä- minen on kuntien, aluehallintojen tai valtion vastuulla. Ainoastaan Englanti ja Wales ovat poikkeuk- sia koska siellä vesihuolto on täysin yksityistetty. (Silfverberg P. 2020, 4)
Kunnalla on lisäksi vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä, ja käytännössä kunta ja vesihuoltolai- tokset laativat yhteistyössä kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelmasta ilmenee, mitkä kunnan alueet ovat tulossa ja millä aikataululla vesihuoltopalvelujen piiriin. Kiinteis- tön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta ja -laitteistosta liittämiskohtaan saakka. Ve- sihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014)
Vesihuollon keskeisiä valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunnan ter- veydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesihuollon yleisestä oh- jauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsäta- lousministeriö vastaa vesihuoltolainsäädännön valmistelusta ja ohjaa ELY keskuksien toimintaa. ELY keskuksen tehtävänä on puolestaan valvoa kunnan alueella vesihuollon kehittämistä ja järjestämis- velvollisuutta. Ne edistävät toimialueillaan vedenhankintaa ja sen jakelua, viemäröintiä sekä jäteve- sien käsittelyä. (Vasama ym. 2017,
12–19)
Vesihuoltolain 3 §:n mukaan vesihuoltolaitos huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksy- mällä toiminta-alueella (Suomen vesihuoltoyhdistys 2016, 62, 7). Vesihuoltolaitos on palveluntuot- taja, joka huolehtii vedenotosta, talousveden jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja puhdistuk- sesta. Suomessa on noin 1500 vesihuoltolaitosta, joiden vesijohtoverkostojen piirissä on runsaat 90
% ja viemäriverkostojen piirissä noin 85 % Suomen talouksista. (xxx.xx [c])
4 VESIHUOLLON SOPIMUKSIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ
Vesilain tavoitteena on edistää vesivarojen ja vesiympäristöjen käyttöä niin, että se on yhteiskunnal- lisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Lain tavoitteena on myös ehkäistä ja vähentää ve- destä aiheutuvia haittoja sekä parantaa vesiympäristön tilaa. (Vesilaki 587/2011)
4.2 Valtioneuvoston asetus vesien hoidon järjestämisestä
Vesienhoidon järjestämisestä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa. Siinä kuvataan suunnitel- maan sisällytettävät selvitykset, vesien tilan arviointi ja seuranta sekä vesienhoitosuunnitelman laati- minen. Tässä asetuksessa säädetään myös pohjavesialueista. Vesienhoitosuunnitelma laaditaan kuu- deksi vuodeksi kerrallaan. (Valtioneuvoston asetus vesihoidon järjestämisestä 1040/2006)
Vesihuoltolaissa säädetään vesihuollon kehittämisestä, järjestämisestä, hoitamisesta ja asiakassuh- teisiin liittyvistä asioista. Vesihuoltolaki koskee kaikkia yhdyskunnan vesihuollosta huolehtivia laitok- sia, myös pieniä vesiosuuskuntia. Lakia sovelletaan asutuksen vesihuoltoon ja siihen rinnastettavaan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. (Vesihuoltolaki 119/2001)
Lain tavoitteena on turvata kunnan asukkaille terveydellisesti moitteeton talousvesi ja asianmukai- nen viemäröinti. Lain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa yhteistyössä alueensa vesihuoltolai- tosten, laitoksille vettä toimittavien ja jätevesiä käsittelevien tahojen kanssa. (Xxxxxxxx X. 2020, 18)
Muita vesihuoltoa koskevia lakeja ovat mm. terveydensuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, vesilaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki ja näiden lakien nojalla annetut asetukset (talousvesiasetus, vesi- työkorttiasetus, yhdyskuntajätevesiasetus) (Vesihuoltolakiopas 2015, 9).
4.4 Muutokset vesihuoltolaissa vuonna 2014
”Vuonna 2014 eduskunnan päätöksen mukaisesti muutettiin vesihuoltolain (119/2001) 2—5, 7, 8,
10—12 ja 15 §, 4 luvun otsikko, 18 §:n 1 momentti, 19 ja 20 §, 5 luvun otsikko, 22 ja 27 §, 28 §:n 1 ja 2 momentti ja 32 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 11 § laissa 1488/2009, sekä lisät- tiin lakiin uusi 8 a ja 15 a §, 3 a luku, 19 a ja 20 a—20 d § sekä 24 §:ään uusi 5 momentti.” (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014)
Keskeinen muutos vesihuoltolaissa oli, että huleveden viemäröinti erotettiin vesihuollosta. Lain poh- jalta sopimusehdoista tulee poistaa huleveden viemäröintiä koskevat maininnat, jos vesihuoltolaitos ei huolehdi huleveden viemäröinnistä (Suomen vesihuoltoyhdistys 2016, 64, 5).
Lakiin lisättiin kunnan velvollisuus hyväksyä vesihuoltolaitoksen toiminta-alue ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai kuultuaan laitosta. Ennen toiminta- alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa, jotta osapuolilla on mahdollisuus tulla kuulluksi. (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014)
Myös häiriötilanteisiin varautumisesta säädettiin laissa. Laki velvoittaa vesihuoltolaitosta laatimaan ja pitämään ajan tasalla häiriötilanteisiin varautumisesta suunnitelmaa. Palvelujen turvaamiseksi laitok- sen tulee tehdä yhteistyötä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten, kunnan, kun- nan valvontaviranomaisten, pelastusviranomaisten, sopimuskumppanien ja asiakkaiden kanssa. (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014)
Vesihuoltolaitoksen on laadittava toiminnastaan toimintakertomus, josta käy ilmi tilinpäätöstiedot ja keskeisiä tunnuslukuja. Lisäksi laitoksen tulee julkaista verkossa vesihuollon toimitusehdot ja hin- noitteluperusteet. (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014)
Jätevedet sisältävät pohjavedelle haitallisia aineita. Nämä aineet voivat häiritä muun muassa järven ekologista tasapainoa. Mökin tai omakotitalon jätevesien mukana leviävät tautibakteerit ja -virukset saattavat levittää tauteja ympäristöön. (xxxxxxxxx.xx)
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan 1.9.2017. Samanaikaisesti tuli voimaan valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä. Uudet säädökset korvasivat vuodelta 2011 peräisin ollutta sääntelyä, jonka pohjalta julkaistiin ensimmäinen haja-asu- tuksen jätevesiä koskeva ympäristöopas. (Xxxxxx X. 2017, 3)
Uudistettu jätevesiasetus velvoittaa ennen vuotta 2004 rakennettuja haja-asutusalueen mökkejä tai omakotitaloja liittymään jätevesiverkostoon tai rakentamaan jätevesien peruskäsittelyjärjestelmän, jos ne sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään 100 m päässä rannasta. Ne kohteet, jotka eivät kuulu jätevesiasetuksen piiriin, ovat velvollisia kunnostamaan jätevesijärjestelmän muutos- ja korjaustöiden
yhteydessä. Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Laista voidaan poiketa vain silloin, jos ympäristön kuormitus käyttö huomioiden on huomattavan vähäistä. Myös kohtuuttomat kustannukset ja tekniset vaatimukset voivat olla syynä laista poikkeamiseen. (xxxxxxxxx.xx)
4.6 Vesihuoltolain muutostarpeet 2020
Kansallista vesihuoltouudistusta varten on selvitetty vesihuoltolainsäädännön toimivuutta ja vesi- huoltolaitosten taloudellisesta valvonnasta ja ohjauksesta saatuja kokemuksia Euroopassa. Selvitys tukee syksyllä käynnistyvää vesihuoltolain tarkistamistyötä. (Xxxxxxxx X. 2020, 1)
Selvityksen mukaan jatkossa on harkittava muutoksia vesihuoltolaitosten toiminta-alueeseen, vesi- huoltoverkkoon liittämiseen, hulevesien hallintaan sekä talouden hallintaan ja omistajakysymyksiin. Selvityksessä nousi esille puutteet lain noudattamisessa, epäselvyydet valvonnan vastuissa ja viran- omaistoiminnan resurssien niukkuus. Myös korjausten ja saneerausten laiminlyöntiä on todettu. (Xxxxxxxx X. 2020, 2) Suomesta puuttuu erillinen vesihuollon valvontaviranomainen, joka valvoo ve- sihuoltolaitosten taloudenpitoa. Euroopan maista noin puolella on erillinen valvontaviranomainen. (xxx.xx [d])
Vesihuoltolaissa edellytetään toiminnan kustannusten kattamista asiakkailta kerätyillä maksuilla. Omistajalle korkeintaan kohtuullinen tuotto on sallittua. Yksityistämistä vastaan on tehty kansalais- aloite “Vesi on meidän”, joka on luovutettu eduskunnalle 23.3.2020. (xxx.xx [d]) Tällä hetkellä aloite on maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä (xxx.xx).
Kuntaliitto pitää tärkeänä kuntien pysymistä vesihuoltolaitosten merkittävinä omistajina. Vesihuolto- laitosten määräysvaltaa ei pidä luovuttaa yksityiselle sektorille. Vesihuoltopalveluiden tuottajiksi tar- vitaan tulevaisuudessa myös asiakkaiden omistamia vesihuolto-osuuskuntia. (Taipale P. 2020)
Sopimuspohjainen palveluluiden hankinta on yleistä vesihuoltoalalla. Se mahdollistaa pienille toimi- joille vesihuoltoalan ammattilaisten palveluiden hankkimisen. Kuntien vesihuoltolaitokset myyvät ta- lousvettä ja jäteveden puhdistuspalvelua muille vesihuoltolaitoksille ja vesiosuuskunnille. Ylläpito- ja hallinnointipalveluita voidaan hankkia myös yrityksiltä, muilta vesiosuuskunnilta ja rajoitetusti kun- nilta sekä kuntien vesihuoltolaitoksilta. (Kuntaliitto 2007)
Vesihuollon sopimuksia ovat liittymis- ja käyttösopimus ja erillinen käyttösopimus (jälj. käyttösopi- mus). Koska liittymis- ja käyttösopimuksen malli ja yleisten toimitusehtojen malli ovat kokonaisuus, suositellaan, että ne otetaan yhtä aikaa käyttöön. (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 64, 2)
Liittymis- ja käyttösopimus koskee kiinteistön liittämistä laitoksen verkostoon ja siihen liittyy laitok- sen palvelujen toimittaminen ja käyttäminen. Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jäteve- siviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin liittymis- ja käyttösopimuksessa tarkemmin sa- notaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, jäteveden ja huleveden johtamiseen tarkoitettujen tontti- viemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon paine- taso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät liittymis- ja käyttösopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta. (Suo- men vesilaitosyhdistys 2016, 64, 8–9)
Sopimuksen osapuolet ovat liittyjä ja laitos. Käyttösopimus koskee vain laitoksen palvelujen toimitta- mista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat kiinteistön haltija ja laitos. Sopimukset tehdään joko kirjalli- sesti tai sähköisesti. Uudet sopimusehdot eivät vaadi aina uuden sopimuksen tekemistä. Asiakkaalle kerrotaan, että niillä korvataan liittymis- ja käyttösopimuksen aikaisemmat sopimusehdot. (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 64, 5–7)
Kiinteistön sprinklerilaitteiston liittämisestä laitoksen verkostoon ja sammutusveden toimittamisesta sprinklerilaitteistoon tehdään asiakkaan ja laitoksen kesken sprinklerisopimus. Sopimus tehdään kir- jallisesti tai sähköisesti. Laitoksen ja asiakkaan välillä noudatetaan sprinklerilaitteiston liittämisestä ja laitoksen palvelun toimittamisesta ja käyttämisestä, mitä sprinklerisopimuksessa ja laitoksen sprink- leriliittyjien toimitusehdoissa todetaan. (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 62, 35)
5.1 Vesihuollon sopimuksiin liittyviä määritelmiä
Asiakkaalla tarkoitetaan sopimuksessa kiinteistön haltijaa, kiinteistön omistajaa tai muuta osapuolta, joka on vesihuoltolaitoksen sopijapuoli. Liittyjällä tarkoitetaan asiakasta, joka on laitokseen liitettä- vän kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija. Liittyjällä tarkoitetaan myös luovutuksensaa- jaa, jolle sopimus on siirretty. Kiinteistön haltijalla tai muulla osapuolella tarkoitetaan asiakasta, joka hallitsee laitoksen verkostoon liitettyä kiinteistöä tai rakennusta. (Suomen vesihuoltoyhdistys 2016, 64, 7)
Kuluttajalla tarkoitetaan kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua asiakasta, joka tekee laitoksen kanssa sopimuksen liittymisestä tai laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämi- sestä muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinonharjoittamista varten. (Suomen vesihuoltoyhdistys 2016, 62, 8)
Vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä (viemäröinti). Vesihuoltolaitos on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta- alueella. Liittämiskohdaksi kutsutaan tonttijohtojen ja yleisten johtojen liittämiskohtaa. (Suomen ve- sihuoltoyhdistys 2016, 62, 7–8)
Huleveden viemäröinnillä tarkoitetaan perustusten kuivatusveden ja huleveden poisjohtamista laitok- sen hulevesiviemärissä ja käsittelyä siinä laajuudessa kuin siitä asiakkaan ja laitoksen välillä sovi- taan. (Suomen vesihuoltoyhdistys 2016, 62, 7)
Teollisuusjätevedeksi kutsutaan viemäriin johdettavaa jätevettä, joka poikkeaa laadultaan normaa- lista asumajätevedestä. Tällaisia jätevesiä syntyy teollisesta toiminnasta ja erilaisesta elinkeinotoi- minnasta, kuten autojen huolto- ja pesutoiminnassa syntyvät jätevedet, laboratorioiden, pesuloiden, kaatopaikkojen ja sairaaloiden jätevedet. (Vesilaitosyhdistys 2013, 1)
Yleisiä toimitusehtoja sovelletaan vesihuollossa. Näitä toimitusehtoja sovelletaan myös huleveden viemäröinnissä, jos laitos siitä huolehtii. Näitä yleisiä toimitusehtoja on noudatettava asianomaisilta kohdiltaan myös silloin, kun on kysymys vain kiinteistön vedenhankinnasta tai jäteveden tai huleve- den viemäröinnistä. Päätös uusien toimitusehtojen käyttöönotosta tai muuttamisesta lähetetään asi- akkaalle vähintään kolmea kuukautta ennen ehtojen tai muutosten voimaantuloa.
(Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 62, 6)
Vesihuoltolaitoksen yleisillä toimitusehdoilla tarkoitetaan asiakkaan sopimukseen liitettäviä yleisiä ehtoja, jotka koskevat vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämistä sekä laitoksen palvelujen toimitta- mista ja käyttämistä. Toimitusehdoissa määritellään muun muassa konkreettisesti se, että jäteve- siviemäriin liittynyt kiinteistö on myös velvollinen liittymään laitoksen hulevesiviemäriin, jos laitos huolehtii alueen hulevesiviemäröinnin. (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 62, 6)
Lisäksi yleisissä toimitusehdoissa käydään läpi vesihuollon sopimuksiin liittyviä yleisiä sopimusehtoja, kuten sopimusten käyttöönottoa, muuttamista, keskeyttämistä ja irtisanomista. Toimitusehdoissa on tietoa vesihuollon maksuista, vedenkulutuksen mittaamisesta, laskutuksesta sekä laitoksen toimin- taan liittyvistä asioista. (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 62, 12)
5.3 Liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot
Sopimusehdoissa määritellään kiinteistön liittämistä koskevia ehtoja ja myös palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevia ehtoja. (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 64, 8–11)
8.1 Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen asentamiseen liittyvät suunnitelmat tulee esittää laitosta kos- kevilta osilta laitokselle. Suunnitelmissa tulee olla piirustukset. (Suomen vesihuoltoyhdistys 2016, 64, 8)
Rakentamisenaikaisesta veden toimittamisesta, jäte- ja huleveden johtamisesta ja laskutuksesta on sovittava erikseen. Maanrakennustyön suorittaa omalla kustannuksellaan liittyjä ja hän myös hankkii tonttivesijohdon. Laitos tekee aina liitostyön. Muualla alueella kuin liittyjän kiinteistön alueella maan- rakennustöistä huolehti laitos. Liittyjä sitoutuu noudattamaan laitoksen antamia ohjeita hankinnassa, asennuksessa ja maanrakennustöissä. (Suomen vesihuoltoyhdistys 2016, 64, 8–9)
Asiakkaan tulee ilmoittaa laitokselle, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu, rakennusta laajenne- taan tai sinne rakennetaan uusi rakennus. Liittyjän tulee myös ilmoittaa kirjallisesti tai sähköisesti kiinteistön luovutuksesta, koska luovutuksensaajalle siirretään liittymis- ja käyttösopimus ja siihen liittyvä liittymismaksu. (Suomen vesihuoltoyhdistys 2016, 64, 9)
8.2 Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot
Laitos toimittaa asiakkaalle vettä tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä laitoksen voimassa ole- via vesihuollon ja huleveden viemäröinnin yleisiä toimitusehtoja noudattaen. Asiakkaan tulee toimit- taa laskutusta varten vesimittarin lukematiedot laitokselle. Jos asiakas vaihtuu, on sopimuksen teh- nyt asiakas vastuussa maksuista vesimittarin lukemiseen saakka. Kiinteistön haltijan kanssa tehtyä käyttösopimusta noudatetaan laitoksen ja liittyjän sopimuksen sijasta niin kauan kuin se on voi- massa. Kun kiinteistön haltijan ja laitoksen välinen sopimus päättyy, noudatetaan liittyjän ja laitok- sen välistä sopimusta ilman eri toimenpiteitä.
(Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 64, 10–11)
5.4 Erillissopimukset teollisuusasiakkaille
Tarvittaessa laitos voi tehdä teollisuuslaitoksen tai muun elinkeinonharjoittajan kanssa erillisen sopi- muksen, jolla voidaan poiketa yleisten toimitusehtojen sisällöstä. (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 62, 6)
Teollisuusjätevesiin liittyviä asiakirjoja ovat käyttö- ja liittymissopimukset, vesihuoltolaitoksen toimi- tusehdot, teollisuusjätevesisopimus ja ympäristölupa. Tilapäinen sopimus laaditaan jätevesierille ja lyhytaikaisille toiminnoille, joiden jäteveden laatu poikkeaa normaalista asumajätevedestä. Vesihuol- tolaitos voi teollisuusjätevesisopimuksen lisäksi laatia teollisuuden kanssa erilaisia aiesopimuksia, esimerkiksi sopimuksia investointikustannusten jaon periaatteista. (Teollisuusjätevesiopas 2013, 4)
Teollisuusjätevesisopimus tehdään silloin, kun asumajätevesistä poikkeavaa jätevettä johdetaan ve- sihuoltolaitoksen viemäriin ja teollisuusjätevesi on sellaista, että sillä saattaa olla vaikutuksia vesi- huoltolaitoksen työntekijöiden työturvallisuuteen, viemäriverkon kuntoon, jätevedenpuhdistusproses- siin tai lietteen laatuun. Sopimus tehdään myös silloin, jos teollisuusjätevesissä on aineita, joilla saattaa olla vaikutusta vastaanottavan vesistön tilaan. Teollisuusjätevesisopimus tarvitaan, kun jäte- vesille on edellä mainituista syistä tarpeen asettaa vaatimuksia, rajoituksia tai tarkkailuvelvoitteita.
Joskus voidaan joutua perimään korotettua maksua normaalista asumajätevedestä poikkeavan kuor- mituksen tähden ja tällöin on myös syytä tehdä teollisuusjätevesisopimus. (Teollisuusjätevesiopas 2013, 4)
Teollisuusjätevesisopimus tehdään yleensä ympäristölupavelvollisen toiminnanharjoittajan kanssa. Teollisuusjätevesisopimus voidaan kuitenkin solmia myös sellaisen toiminnanharjoittajan kanssa, jolla ei ole ympäristölupaa. Teollisuusjätevesisopimuksen tarpeellisuuden päättää vesihuoltolaitos tapauskohtaisesti.
(Teollisuusjätevesiopas 2013, 4–5)
Ympäristölupaa tarvitaan vesi- ja ympäristönsuojelulaissa- ja asetuksessa määritellyissä tilanteissa. Ympäristösuojeluasetuksessa on lista aineista, joiden viemäriin päästäminen edellyttää ympäristölu- van. Jos teollisuusjätesopimus on olemassa, on sopimus yleensä ympäristölupahakemuksen liitteenä. (Teollisuusjätevesiopas 2013, 5)
Vesihuoltolaitokset voivat tehdä myös keskenään sopimuksen, jossa toinen vesihuoltolaitos ottaa vastaan jätevettä toisen vesihuoltolaitoksen alueelta. Sopimuksessa on vaatimukset jäteveden mää- rästä ja laadusta. Vesihuoltolaitosten välisissä teollisuusjätevesisopimuksissa noudatetaan vastaanot- tavan vesihuoltolaitoksen vaatimuksia. (Teollisuusjätevesiopas 2013, 6)
6 SOPIMUSEHTOJEN PÄIVITYSPROSESSIN ETENEMINEN
Vesihuoltolain muutoksen myötä vuonna 2014 vesihuoltolaitoksille tuli vaade päivittää liittymis- ja käyttösopimukset sekä yleiset toimitusehdot. Nämä ehdot ovat voimassa vesihuoltolaitoksella vasta kun ne on hyväksytty laitoksen hallinnossa ja ne on päivitetty vastaamaan laitoksen käytäntöjä. (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 64, 2)
Vuonna 2019 sain Iisalmen Vedeltä opinnäytetyön toimeksiannon, jossa tehtävänä oli päivittää hei- dän Yleiset toimitusehtonsa ja Liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot. Toteutin toimeksiannon ollessani Iisalmen Vedellä työharjoittelussa puolen vuoden aikana.
Harjoitteluni alkoi virallisesti 24.7.2019. Syyskuussa 2019 pidettiin päivitysprosessin aloituspalaveri, jossa oli mukana muun muassa vesilaitoksen johtaja Xxxx Xxxxxxxxx ja käyttöpäällikkö Xxxx Xxxxx- nen. Tässä palaverissa käytiin läpi vesihuoltolain muutoksen vaatimat päivitykset Iisalmen Veden
sopimusehtoihin. Syksyn aikana päivitin itsenäisesti sopimusehtoja. Kokoonnuimme laitoksen johta- xxx Xxxx Xxxxxxxxx kanssa kaksi kertaa tarkastelemaan tekemiäni muutoksia. Sain häneltä ohjeita päivityksen tekemiseen.
Tammikuussa 2020 lopetin harjoitteluni Iisalmen Vedellä ja aloitin opinnäytetyön teoriaosuuden te- kemisen. Työni aihealoite hyväksyttiin 17.3.2020. Opinnäyteprosessini hidastui työssä olemisen ja koronapandemian vuoksi. Opinnäytetyön hankkeistamissopimus sekä suunnitelma sisällysluettelosta ja prosessin etenemisestä tehtiin 6.11.2020. Työn etenemisen suhteen pidettiin toimeksiantajan ja opettajan kanssa seurantapalavereja; 4.12.2020, 8.12.2020 ja 21.1.2021.
Tämän jälkeen sovittiin, että laitan opinnäytetyön vielä kertaalleen toimeksiantajalle ja opettajalle luettavaksi ja kommentointia varten.
7 SOPIMUSEHTOIHIN JA YLEISIIN TOIMITUSEHTOIHIN TEHDYT MUUTOKSET
7.1 Sopimusehtoihin tehdyt muutokset
Iisalmen Veden sopimusehtoihin tehtiin muutoksia vuoden 2016 Vesilaitosyhdistyksen liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehtojen mallin mukaisesti. Sopimusehtoihin tehdyt muutokset on esitetty liitteessä 1 ja Iisalmen Veden päivitetyt sopimusehdot ovat liitteessä 3.
Sopimusehtoihin lisättiin 11§, koska vuoden 2014 vesihuoltolain muutos velvoittaa vesihuoltolaitok- sen toiminta-alueella olevaa kiinteistöä liittymään vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Vesihuoltolaitos saa lain mukaan kieltäytyä liittämästä laitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin kiinteistöä, jonka vedenkulutus tai jolta jätevesiviemäriin johdettavan veden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toi- mintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen vesihuollosta. Tämän vuoksi on perusteltua, että asiakas ilmoittaa vesilaitokselle kiinteistön tai rakennuksen käyttötarkoi- tuksen muuttumisesta tai sen laajentamisesta. (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014)
Vesihuoltolain muutos velvoittaa laitosta myös verkossa tapahtuvaan julkaisuun (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014). Iisalmen Veden sopimusehtoihin lisättiin myös mahdollisuus nettisivujen kautta tapahtuvaan sähköiseen asiointiin.
7.2 Yleisiin toimitusehtoihin tehdyt muutokset
Iisalmen Veden yleisiin toimitusehtoihin tehtiin muutoksia vuoden 2016 Vesilaitosyhdistyksen yleis- ten toimitusehtojen mallin mukaisesti. Toimitusehtoihin tehdyt muutokset on esitetty liitteessä 2 ja Iisalmen päivitetyt yleiset toimitusehdot ovat liitteessä 4.
Vesihuoltolain muutoksen myötä päivitettiin Iisalmen Veden yleisiin toimitusehtoihin muuttunut vesi- huoltolain momentti. Tässä momentissa kuvataan liittyjän liittymisehtoja. Etenkin painotetaan vesi- laitoksen mahdollisuutta tapauskohtaisesti päättää liittymisehdoista sellaisen liittyjän kohdalla, mikä saattaa vaikeuttaa vesihuoltolaitoksen toimintaa.
Iisalmen Veden asiakkaalle lisättiin mahdollisuus käyttää e-laskua verkkopankissa ja mahdollistettiin myös sähköisen hyvityksen/lisäveloituksen tekeminen. Tämä lisää asiakkaan sähköistä asiointia ja siten muun muassa nopeuttaa laskutukseen liittyvien asioiden hoitamista. Toimitusehdoissa ohjeiste- taan myös, kuinka toimitaan maksun laiminlyöntitapauksissa. EU:n saavutettavuusdirektiivi 2016/2012 edellyttää, EU:n jäsenmaiden julkisen sektorin organisaatioiden verkkopalvelut ja mobii- lisovellukset tulee tehdä saavutettavaksi kaikille (xxxxxxxxxxx.xx).
Iisalmen Veden toimitusehtoihin erotettiin vesihuollon ja huleveden viemäröinnin osuus. Tämä teh- tiin siksi, että uudistetussa vesihuoltolaissa huleveden viemäröinti erotettiin vesihuollosta. Lain poh- jalta sopimusehdoista tulee poistaa huleveden viemäröintiä koskevat maininnat, jos vesihuoltolaitos ei huolehdi huleveden viemäröinnistä. (Suomen vesilaitosyhdistys 2016, 64, 6) Iisalmen Veden toi- mitusehtoihin tarkennettiin asioita, joita ei pidetä laitoksen tuottamana virheenä ja ylivoimaisena esteenä, mikä selventää häiriötilanteita ja voi siten vähentää laitoksen ja asiakkaan välisiä erimieli- syyksiä vedenjakelun keskeytyessä. Ehdoissa oli ennen uudistusta kuvattu vain ne tilanteet, joita pidetään vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä virheenä. Uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitosta pitämään häiriötilanteisiin varautumisesta suunnitelmaa (Vesihuoltolaki 2001/119).
Maankäyttö- ja rakennuslain (1999) tavoitteena on luoda terveellinen ja turvallinen ympäristö. Siinä säädetään rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132) Iisalmen Veden toimitusehtoihin lisättiin tieto siitä, että vesijohtoja koskeviin muutostöi- hin tarvitaan myös rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Pumppaamojen laadun takaamiseksi tar- kennettiin, että pumppaamoiden tulee olla laitoksen hyväksymiä. Myös laitoksen vastuu muutostöi- den aikataulun ja kustannusten ilmoittamisesta lisättiin toimitusehtoihin.
Iisalmen Veden toimitusehtoihin päivitettiin tieto kuluttajavalituslautakunnan nimen muuttumisesta kuluttajariitalautakunnaksi. Tähän vaikutti se, että kuluttajavalituslautakunnan toimiala laajeni 01.03.2007 kattamaan myös asuntojen vuokra- ja asumisoikeusasiat. Lautakunta käsittelee asioita kuluttaja-asiamiehen ajamana ryhmävalituksena. (Kuluttajavalituslautakunta 2007)
Uutena kokonaisuutena yleisiin toimitusehtoihin lisättiin yleisten toimitusehtojen mallin mukaisesti tieto asiakkaan ja laitoksen välisestä sprinklerisopimuksesta.
7.3 Iisalmen Veden sopimusehdot vs. Kuopion veden sopimusehdot
Iisalmen sopimusehdoissa on kohta 4§, jossa tarkennetaan laitoksen ja liittyjän välisen käyttösopi- muksen tekemistä. Laitos voi tehdä käyttösopimuksen myös kiinteistön haltijan kanssa liittyjän anta- essa kirjallisen suostumuksen ja jos liittyjällä ei ole erääntyviä maksuja. Kiinteistöä koskevan liitty- mismaksun tulee olla lisäksi maksettu. Tätä kohtaa ei ole kirjattu Kuopion veden sopimusehtoihin.
Iisalmen ehdoissa kohdassa 7§ on tarkemmin kerrottu jätevesiviemärin ja seka- tai hulevesiviemärin padotuskorkeuksista sekä niiden liittämisestä verkostoon kuin Kuopion sopimusehtojen vastaavassa kohdassa 6§. Lisäksi Iisalmen Veden 7§ velvoittaa noudattamaan vesi- ja viemärilaitteiden asennuk- sessa ja käytössä Suomen rakennusmääräyskokoelman D1 edellyttämiä ohjeita ja määräyksiä.
Iisalmen sopimusehtoihin on vesilaitosyhdistyksen mallin perusteella kokonaan lisätty kappale 11§, jossa kerrotaan asiakkaan velvollisuudesta ilmoittaa laitokselle, jos kiinteistössä tapahtuu muutoksia tai sen käyttötarkoitus muuttuu. Lisäksi asiakasta velvoitetaan ilmoittamaan laitokselle vähintään kuukautta ennen, jos veden tarve tai viemäriveden määrä kasvaa tai sen viemäriveden laatu muut- tuu olennaisesti. Tämä kohta on myös täysin samanlaisena Kuopion sopimusehdoissa (10§).
1.Määritelmät
Kuopion Veden toimitusehdoissa on kaksi kappaletta enemmän, joissa määritellään viemäröinti (kap- pale 1.6) ja tuuletusviemäri (kappale 1.13). Kuopiossa vaaditaan, että rakennukseen tehdään vähin- tään yksi ulkoilmaan johtava tuuletusviemäri, jotta viemäri tuulettuu ja viemärin paineenvaihtelut tasaantuvat.
Kuopion Veden sopimus ehdoissa kohdassa 1.11 annetaan laitokselle oikeus muuttaa liittämiskohtaa vesihuoltolain ja laitoksen voimassa olevan rakentamistavan mukaiseksi. Iisalmen Xxxxx toimituseh- doissa tätä kohtaa ei ole.
2. Liittäminen
Iisalmen toimitusehdoissa on kappale 2.2 Huleveden erottaminen ja Kuopion ehdoissa 2.2 on Hule- veden johtaminen jätevesijärjestelmään. Asiasisällöltään tekstit ovat hyvin samanlaiset, mutta Iisal- men yleisissä toimitusehdoissa on kerrottu tarkemmin jäte- ja hulevesiviemäröinnin toteuttamisesta kiinteistön alueella. Siinä velvoitetaan muun muassa liittymään laitoksen hulevesiviemäriin, jos laitos huolehtii alueen hulevesiviemäröinnistä.
3.Sopimus
Iisalmen yleisissä toimitusehdoissa kohdassa 3.3 Sopiminen käytöstä, on kerrottu enemmän laitok- sen ja liittyjän välisen käyttösopimuksen tekemisestä ja irtisanomisesta. Tämä sama asia kiinteistön haltijan kanssa tehtävästä sopimuksesta löytyy myös Iisalmen sopimusehdoista.
Kuopion toimitusehdoissa sopimuksen irtisanomisesta kerrotaan vain kohdassa 3.5. Kuopiossa saa yleisten toimitusehtojen mukaan irtisanoa sopimuksen, jos kiinteistö jää asunnottomaksi muutoin kuin tilapäisesti, eikä laitokselle ole ilmoitettu muuta laskutusosoitetta. Lisäksi laitoksen lähettämät laskut ovat maksamatta vähintään kolmelta vuodelta. Tätä irtisanomisen perustetta ei ole Iisalmen yleisissä toimitusehdoissa.
4.Maksut
Kuopion yleisissä toimitusehdoissa maksujen ja taksarakenteen muutoksista on kohdassa 4.3 ja Ii- salmen kohdassa 4.2. Kuopion toimitusehdot velvoittavat ilmoittamaan asiakkaalle selkeällä ja hel- posti havaittavalla tavalla; lähetettäessä asiakkaan laskut verkkopankkiin laitos lähettää Kuopiossa ilmoituksen muutoksesta myös kiinteistön postiosoitteeseen tai asiakkaan ilmoittamaan sähköposti- osoitteeseen.
8.Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot
Iisalmen toimitusehdoissa olevaa kappaletta 8.4 Tonttijohtojen muutostyöt ei ole Kuopion toimi- tusehdoissa ollenkaan. Liittyjän tulee Iisalmessa osallistua tonttijohtojen saneeraus- ja muutostöiden kustannuksiin saamansa hyödyn mukaisella osuudella, jos muutostyöt tehdään laitoksen verkostojen muutostöiden yhteydessä ja niistä johtuen. Tämä koskee tonttijohto-osuutta, joka ei ole liittyjän kiinteistön alueella.
Iisalmen yleisiin toimitusehtoihin on vesilaitosyhdistyksen mallin perusteella kokonaan lisätty kappale
9.1 Sopiminen sprinklerilaitteistoista, jossa kerrotaan kiinteistön sprinklerilaitteiston sammutusveden toimittamisesta ja sen liittämisestä laitoksen verkostoon. Lisäksi asiakasta velvoitetaan tekemään laitoksen kanssa sprinklerisopimus. Tämä kohta on myös täysin samanlaisena Kuopion yleisissä sopi- musehdoissa (9.1).
Iisalmen Veden yleisissä toimitusehtoissa on kappaleet 9.3–9.9, joita ei ole ollenkaan Kuopion sopi- muksissa. Näissä määritellään, mitä tarkoitetaan syöttövesijohdolla ja käydään läpi sprinklerilaitteis- toon liittyvää ohjeistusta.
9.3 Laitoksen tehtävänä on osoittaa sprinklerilaitteiston syöttövesijohdon liittymiskohta.
9.4 Sprinklerilaitteiston suunnittelussa ja asennuksessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia sprinklerisääntöjä sekä KVV –laitteistoa koskevia ohjeita ja määräyksiä.
9.5 Asiakkaalla on vastuu kiinteistökohtaisten sammutusvesilaitteistojen kunnosta ja toiminnasta vi- ranomaismääräysten mukaisesti.
9.6 Jos asiakas kokeilee sammutusvesilaitteistoja, on hänen ilmoitettava siitä laitokselle ja makset- tava laitoksen hinnaston mukainen maksu.
9.7 Asiakas on myös velvollinen tiedottamaan muille asiakkaille kokeilusta ja korvaamaan kokeilusta mahdollisesti aiheutuvat vahingot.
9.8 Sammutusvesilaitteistoon liittyvistä muutoksista tulee ilmoittaa laitokselle.
9.9 Laitteiston tarkastuksessa ja irtikytkennässä tulee noudattaa sisäasianministeriön antamia mää- räyksiä.
Opinnäytetyön prosessin eteneminen ja oma oppisprosessi
Opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää Iisalmen Veden liittymis- ja käyttösopimusehdot ja yleiset toimitusehdot vastaamaan vuoden 2014 vesihuoltolainsäädännön muutoksia. Tavoitteena oli etsiä perusteita lainsäädännöstä ja muista tietolähteistä sopimusehtojen ja yleisten toimitusehtojen muu- toksiin. Tein päivityksen ollessani viimeisessä käytännön harjoittelussa Iisalmen Vedellä. Kokoon- nuimme toimeksiantajan kanssa säännöllisin väliajoin tarkastelemaan sopimusehtojen ja yleisten toimitusehtojen päivittämistä.
Työssä oleminen ja koronapandemia hidastivat prosessin etenemistä ja aloitinkin vasta kymmenen kuukauden kuluttua harjoittelun päättymisen jälkeen kirjoittamaan opinnäytetyön teoriaosaa. Myös hankkeistamissopimus Iisalmen Veden ja Savonian välille tehtiin vasta silloin ja siksi opinnäytetyöni ei edennyt normaalin opinnäytetyöprosessin mukaisesti. Jos yhteistyö koulun kanssa olisi alkanut päivitystä tehdessäni, olisin saanut ohjeita jo tässä vaiheessa ja siten työni olisi todennäköisesti val- mistunut aiemmin. Olen myös miettinyt, olisiko opinnäytetyöni aihe laajentunut tai muuttunut koko- naan, jos yhteistyö olisi alkanut aiemmin.
Iisalmen Vedelle harjoitteluun mennessäni minulla ei ollut tietoa, mitä liittymis- ja käyttöehtosopi- mus ja yleiset toimitusehdot tarkoittavat ja mitä ne pitävät sisällään. Harjoittelun aikana päivityspro- sessin edetessä tutustuin Iisalmen Veden sopimusehtoihin ja yleisiin toimitusehtoihin ja näin konk- reettisesti laitoksen toimintaa. Nämä kokemukset helpottivat opinnäytetyön teoriaosuuden kirjoitta- mista. Tutustuttuani lainsäädäntöön ja muihin tietolähteisiin sain tietoa niistä asioista, jotka vaikutti- vat sopimusehtojen ja yleisten toimitusehtojen muutoksiin.
Opinnäytetyön lopussa vertaan Iisalmen Veden sopimusehtoja ja yleisiä toimitusehtoja Kuopion ve- den vastaaviin ehtoihin, mikä lisäsi muun muassa tietämystäni siitä, kuinka vesihuoltolain muutoksia on tulkittu eri vesilaitoksissa.
Tein vertailun eroista ja yhteneväisyyksistä manuaalisesti käymällä molempien vesilaitosten sopi- musehtoja ja yleisiä toimitusehtoja kohta kohdalta läpi. Asiakirjoista ei löytynyt isoja eroja.
Joitakin eroja löytyi käyttösopimuksen solmimisessa, hulevesiviemäröinnissä sekä liittymiskohtaan - ja sprinklerilaitteistoon liittyvissä ohjeissa. Suomen vesilaitosyhdistyksen (2014, 64, 2) mukaan sopi- musehdot ovat vesilaitokselle malli ja niitä on hyvä käsitellä vesilaitoksen oman toiminnan näkökul- masta. Kaikkia tarkennuksia ei tarvita jokaisessa vesilaitoksessa ja siten voidaan ajatella, että mo- lempien vesilaitosten päivitykset on tehty ohjeen mukaisesti.
Vesihuoltolain muutosten vaikutuksia kunnan ja vesilaitosten toimintaan
Vesihuoltolain muutokset edellyttävät vesilaitoksilta varautumista muun muassa häiriötilanteisiin ja suunnitelman tekemistä tätä varten (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014). Yleisissä toimi- tusehdoissa kuvataan, mitä tarkoitetaan laitoksen toiminnassa virheellä ja mikä ei ole virhe. Mieles- täni häiriötilanteisiin varautumisen kuvaaminen selkiyttää sekä asiakkaan että laitoksen vastuita ja velvollisuuksia ja voi siten vähentää konkreettisesti vesilaitoksen työmäärää ja ristiriitatilanteiden syntymistä vesilaitoksen ja asiakkaan välille. Vasaman ym. (2017, 4) mukaan keskeistä on parantaa vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta häiriötilanteissa. Tätä varten tulisi yhdistää verkostoja ja koota vesihuolto-organisaatioita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näin voidaan edistää osaamisen ja resurssien säilymistä. Toimialan yritysten menestyminen edellyttää rohkeaa uusien tekniikoiden käyttöönottamista.
Keskeinen muutos vesihuoltolaissa oli myös huleveden viemäröinnin erottaminen vesihuollosta (Suo- men vesihuoltoyhdistys 2016, 64, 5). Saarisen (2020, 4) mukaan maankäyttö- ja rakennuslakiin si- sällytettiin kunnan vastuu hulevesistä. Xxxxxxxx rooli on luonteva, koska sen vastuulla on maankäy- tön suunnittelu kunnissa. Vesihuoltolaissa on säännökset myös vesihuoltolaitoksen mahdollisuudesta huolehtia kunnan päätöksellä hulevesiviemäröinnistä. Tämä on tuonut vesilaitoksille ja kunnille on- gelmia, jotka liittyvät päätöksentekoon, viestintään ja talouden hallintaan. Päätöksiä viemäröinnistä ei ole kaikissa kunnissa tehty. Pelkästään maankäyttö- ja rakennuslain noudattaminen selkiyttäisi hulevesien hallinnan vastuuta.
Vesihuoltolakiin lisättiin kunnan velvollisuus hyväksyä vesihuoltolaitoksen toiminta-alue ja tarvitta- essa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai kuultuaan laitosta (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014). Toiminta-alueen rajaaminen on aiheuttanut erilaisia tulkintoja ja kiistoja. Alueen rajaamisella nähdään olevan vaikutusta siihen, kenellä on velvollisuus liittyä keskitetyn vesihuollon piiriin. Toiminta-alueen ulkopuolella on noudatettava ympäristönsuoje- lulainsäädännön säännöksiä jätevesien käsittelystä. Haja-asutusalueen talousjätevesiä koskevia vel- voitteita on monessa vaiheessa rajattu ja niiden aikatauluja on pidennetty, mikä on johtanut siihen, että vesihuoltolaitosten asiakaskunta on pienentynyt ja siten tullut niille taloudellisesti kalliiksi.
Haasteena on viranomaisten toisistaan poikkeavat käytännöt aluerajausten käytössä ja siksi olisi syytä arvioida kunnan mahdollisuutta toiminta-aluekysymysten ja liittämisasioiden valvontaan. (Saa- rinen 2020, 4)
Xxxxxxxx (2020, 2–5) tuo esille, että nykyisin monia lain velvoitteita ei lainkaan valvota tai valvonta on puutteellista. Viranomaisille ei ole selvää kenelle vastuu kuuluu. Erityishaasteena on todettu ole- van valvontaviranomaisten rinnakkaisvalvonta ja sen toteuttaminen. Valvonta ontuu myös siksi, että viranomaisilla ei ole riittävää asiantuntemusta valvonnan hoitamiseen. Koska vesilaitosten on hallit- tava talouttaan ja ne eivät voi kerätä kuin kohtuullista tuottoa asiakkaalta, on niiden valvonnan puuttuessa mahdollista laiminlyödä jopa korjaamiseen ja saneerauksiin kohdistuvat investoinnit.
Tämä on tunnistettu ongelma, johon ei ole kuitenkaan riittävästi reagoitu.
Ilman valtiovallan selkeää ohjausta suurta joukkoa vesihuoltolaitoksia ei todennäköisesti saada pa- rantamaan toimintaansa. Nykyisin nähdään merkkejä siitä, että vesihuoltolaitoksia halutaan joko osittain tai jopa kokonaan myydä ulkopuolisille tahoille. (Saarinen 2020, 5) Tässä on mielestäni vaa- rana asiakkaan näkökulmasta veden hinnan nousu ja myös palveluiden laadun heikentyminen. Kuka valvoo yksityisiä palveluntuottajia, kun kunnallisten vesilaitostenkaan valvontaan ei ole riittäviä re- sursseja? ELY –keskusten on valvontavastuun lisäksi jatkossa yhä enemmän reagoitava väestöra- kenteen muutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin (Vasama ym. 2017, 5) ja siten voidaan ajatella, että heidän mahdollisuutensa valvoa vesilaitosten toimintaa ei tule lisääntymään. Tulevai- suudessa huoltovarmuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi onkin arvioitava, millaisia määräyksiä vesi- huoltolakiin tulee kirjata talouden valvonnasta ja omistuksesta (Saarinen 2020, 5).
Suomen Vesihuoltoyhdistys ry. Vesihuoltolaitoksen liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot (malli). Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja nro 64. Helsinki 2016.
Suomen Vesihuoltoyhdistys ry. Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot. Vesilaitosyhdistyksen jul- kaisusarja nro 62. Helsinki 2016.
Xxxxxxx.xx [a] [verkkoaineisto] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/Xxxxxxxx/Xxxxxxxx/Xxxxxxxx-xx-xx- kentaminen/Iisalmen-Vesi--liikelaitos/Iisalmen-Vesi. Viitattu 15.2.2021.
Xxxxxxx.xx [b] [ verkkoaineisto] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/Xxxxxxxx/Xxxxxxxx/Xxxxxxxx-xx- rakentaminen/Iisalmen-Vesi--liikelaitos/Iisalmen-Vesi/Organisaatio. Viitattu 15.2.2021
Xxxxxxx.xx ] [c] [verkkoaineisto] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/Xxxxxxxx/Xxxxxxxx/Xxxxxxxx-xx- rakentaminen/Iisalmen-Vesi--liikelaitos/Iisalmen-Vesi/Tunnusluvut. Viitattu 15.2.2021
Xxxxxxx.xx [d] [verkkoaineisto] Saatavissa: Toiminta - Iisalmi internet. Viitattu 15.2.2021 Xxxxxxx.xx [e] [verkkoaineisto] Saatavissa: Puhdas Vesi - Iisalmi internet. Viitattu 15.2.2021
Xxxxxxx.xx [f] [verkkoaineisto] Saatavissa: Liittyminen vesi- ja viemäriverkostoon - Iisalmi internet.
Viitattu 15.2.2021
xxx.xx [a]. [verkkoaineisto] Saatavissa: xxxxx://xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxxx. Viitattu 9.12.2020.
xxx.xx [b]. [verkkoaineisto] Saatavissa: Vesihuollon tilastoja - Maa- ja metsätalousministeriö (xxx.xx) Viitattu 4.2.2021.
xxx.xx [c][verkkoaineisto] Saatavissa: xxxxx://xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxxx_xxxxxxxx. Viitattu 8.12.2020
.
xxx.xx [d] (verkkoaineisto] Saatavissa: xxxxx://xxx.xx/-/xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx- valmistuneiden-selvitysten-pohjalta. Viitattu 8.2.2021
Xxxxxxxxx.xx [verkkoaineisto]. Jätevesilaki astuu pian voimaan -ovatko mökkisi tai talosi jätevesirat- kaisut lain vaatimassa kunnossa 12.4.2018. Saatavissa: Jätevesilaki astuu pian voimaan – ovatko mökkisi tai talosi jätevesiratkaisut lain vaatimassa kunnossa? - Jätevedet (xxxxxxxxx.xx). Viitattu 20.1.21.
Vesihuoltolaki 9.2.2001/119. xxxxx://xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Viitattu 20.01.2020.
Kangas A. 2017. Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt. Saatavissa: xxxxx://xxxxxx- xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/00000/00000 Viitattu: 15.11.2020
Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000. Vii- tattu 20.1.2021.
Kuntaliitto 2007. Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa. Kuntaliiton kannanotto. Saatavissa: xxxxx://xxxxxxxxx.xx/000000-Xxxxxxxxx-xxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxxx. Vii- tattu 17.12.2020
Saarinen R. 2020. Vesihuoltolain toimivuuden arviointi. Saatavissa: Vesihuolto+toimivuus.pdf (xxx.xx). Viitattu 16.2.2021.
Xxx.xx. [verkkoaineisto] Voidaanko veden yksityistäminen kieltää lailla? Kansalaisaloite yksityistämistä vastaan etenee, mutta myymisen kieltäminen voi osoittautua mahdottomaksi. 20.11.2020 Saata- vissa: xxxxx://xxx.xx/xxxxxxx/0-00000000 Viitattu: 20.12.2020.
Kuluttajavalituslautakunta 2007. Kuluttajavalituslautakunnasta Kuluttajariitalautakunta ja toimiala laajenee. 12.01.2007. Saatavissa: xxxxx://xxxxxx.xx/xx/xxxxxxx/00 Viitattu: 12.12.2020
Taipale P. 2020. Kuntaliiton lausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle (937/03/2020).
Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/0000/xxxx-xxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx-xxxx- tyistamisen-estamiseksi-kaa-22020-vp Viitattu 12.12.2020
Teollisuusjätevesiopas 2013. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin. Vesilai- tosyhdistyksen julkaisusarja nro 50. Helsinki.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132. Saatavissa: Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 - Ajanta- sainen lainsäädäntö - FINLEX ®. Viitattu 16.2.2021.
Silfverberg P. 2020. Vesihuollon regulaatio (valvonta ja ohjaus) Euroopassa. [viitattu 20.01.2021]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/0000000/00000000/XxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxXxxxx- passa.pdf/211665cc-af80-a36a-cbc1-bc9c85c475de/Vesihuollon+regulaatio+Euroo- passa.pdf?t=1592806581000
Vesihuoltolakiopas 2015. Maa- ja metsätalousministeriö. 383bfb97-d522-49de-9602-46fbb958cb4a (xxx.xx) Viitattu 20.1.2021.
Xxxxxx X., Xxxxxxxx X., Xxxxxxxx T., Joensuu K., Xxxxxx X., Xxxxxxxxxx X., Xxxxxxxxxx J., Xxxxxxxx X. & Siekkinen X. 2017. Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta- ja edistämis- tehtävät. Vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyvien tehtävien hoidon järjestäminen maa- ja metsäta- lousministeriön hallinnonalalla, osahanke X.
Xxx-xxxxxxxxx.xx. [verkkoaineisto] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxx-xxxxxxxxx.xx/Xxxxxx-xxxxxxxx. Viitattu 15.2.2021.
Xxxxxxxxxxx.xx. [verkkoaineisto] Saatavissa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxx-xx- paat/saavutettavuusopas/1-4-saavutettavuusdirektiivi-lyhyesti. Viitattu 16.2.2021.
Sopimusehtoihin tehdyt muutokset
LIITE 1
Sopimusehtoihin tehdyt muutokset |
”11§ Asiakas ilmoittaa laitokselle, jos liittymissopimuksen tekemisen jälkeen kiinteistöllä olevaa rakennusta laajennetaan tai sinne rakennetaan uusi rakennus. Asiakas ilmoittaa laitokselle myös, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu tai sen vedentarve tai viemäriveden määrä kasvaa tai sen viemäriveden laatu muuttuu olennaisesti siitä, mitä on sovittu kiinteistön liittyessä.” ”Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kiinteistön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muuttumisesta, rakennuksen laajentamista tai lisärakentamisesta vähintään kuukautta ennen kuin tilat otetaan käyttöön tai muutos muuten tapahtuu.” |
”12§ Liittyjä ilmoittaa luovutuksensaajalle erääntyneistä maksuista ennen kuin kiinteistön luovu- tuksesta on sovittu. Liittyjä ilmoittaa kirjallisesti tai sähköisesti laitokselle kiinteistön luovutuk- sesta. Liittyjä sitoutuu sisällyttämään luovutuskirjaan ehdon, jonka nojalla liittyjän sopimus siirre- tään luovutuksensaajalle ja jonka nojalla luovutuksensaaja sitoutuu noudattamaan kaikkia sen eh- toja.” |
Yleisiin toimitusehtoihin tehdyt muutokset
LIITE 2
Yleisiin toimitusehtoihin tehdyt muutokset |
”Xxxxxx päättää tapauskohtaisesti tilapäisen liittyjän liittymisehdoista tai sellaisten teh- taan, laitoksen, yrityksen, liikkeen tai muun vesihuoltolain 10 §:n 4 momentissa tarkoite- tun liittyjän liittymisehdoista, joka vedenkulutuksensa tai viemäreihin johtamansa viemä- riveden laadun tai määrän vuoksi saattaisi vaikeuttaa vesihuoltolaitoksen toimintaa.” |
”Asiakas voi siirtyä e-laskun käyttöön pankkinsa e-laskupalvelussa. E-lasku katsotaan saapuneeksi asiakkaalle silloin, kun se on toimitettu asiakkaan verkkopankkiin. Asiakas vastaa e-laskun käsittelystä ja maksamisesta. Laitoksella tai pankilla ei ole velvollisuutta toimittaa e-laskua muussa muodossa, jos asiakkaalla on e-lasku käytössä.” |
”Asiakas voi tehdä laitokselle laskua koskevat huomautukset kirjallisesti tai suullisesti taikka sähköisesti. Huomautuksen tekeminen ei vapauta asiakasta laskun määräaikai- sesta maksamisesta, paitsi jos laskun eräpäivä tai määrä on selvästi virheellinen ilmei- sen kirjoitusvirheen johdosta.” |
”Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai laitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe myös silloin, kun se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt, jollei keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Virheenä ei yleensä pidetä jäljempänä kohdissa 7.3, 7.4 ja 7.5 tarkoitettuja ja niihin rinnastettavia tapahtumia.” |
”Xxxxxxxxx ei yleensä myöskään katsota sitä, että laitos keskeyttää tai rajoittaa vedentoi- mitusta tai viemäriveden vastaanottoa tilapäisesti asiakkaan tai kolmannen osapuolen aiheuttaman syyn tai muun laitoksesta riippumattoman syyn takia. Tällainen syy voi olla esimerkiksi asiakkaan tai kolmannen osapuolen toimenpiteistä johtuva vedentoimituk- seen tai viemäriveden vastaanottoon tarvittavan laitteen tai putken rikkoutuminen, säh- kön toimituskatkos, vedenhankinnan häiriö tai sammutusveden toimittaminen tai muu vastaava syy. Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja vie- märiveden vastaanoton jatkamiseksi.” |
”Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan sellaista laitoksen palvelun häiriötä tai keskeyty- mistä, joka aiheutuu laitoksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota sen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon toiminnassaan ja jonka seu- rauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.” |
”Jos liittyjä haluaa muuttaa tai täydentää kvvlaitteistoja tai ottaa käyttöön laitokselle ai- kaisemmin ilmoittamiensa kvv-laitteiden lisäksi muita laitteita tai lisää huomattavasti ve- den käyttöä tai viemäriveden johtamista tavalla, jota ei ole voitu edellyttää kiinteistön vesijohtoja ja viemäreitä mitoitettaessa, on niitä koskevat suunnitelmat ennen muutos- töihin ryhtymistä esitettävä kiinteistön sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja edelleen laitokselle tarkastettavaksi.” |
”Laitos tiedottaa liittyjälle etukäteen tonttijohtojen saneeraus- ja muutostöiden aikatau- lusta ja arvioiduista kustannuksista.” |
”Jos liittyvän kiinteistön korkeustaso on sellainen, että viemärivesien johtaminen yleisiin viemäreihin ilman pumppausta ei ole mahdollista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä laitoksen hyväksymillä pumppaamoilla viemärivesien johtamiseksi.” |
”Kiinteistön sprinklerilaitteiston liittämisestä laitoksen verkostoon ja sammutusveden toi- mittamisesta sprinklerilaitteistoon tehdään asiakkaan ja laitoksen kesken sprinklerisopi- mus. Sopimus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti.” ”Laitoksen ja asiakkaan välillä noudatetaan sprinklerilaitteiston liittämisestä ja laitoksen palvelun toimittamisesta ja käyttämisestä, mitä sprinklerisopimuksessa ja laitoksen sprinkleriliittyjien toimitusehdoissa todetaan.” |
”Asiakas, joka on edellä kohdassa 1.8 tarkoitettu kuluttaja, voi saattaa vesihuollon sopi- musehtoja koskevat kuluttajariitalautakunnan toimialaan kuuluvat erimielisyydet kulutta- jariitalautakunnan (xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx) käsiteltäväksi ja nostaa kanteen Suomessa ole- van kotipaikkansa käräjäoikeudessa. Ennen asian viemistä kuluttajariitalautakunnan kä- sittelyyn asiakkaan tulee olla yhteydessä maistraattien kuluttajaneuvontaan (www.kulut- xxxxxxxxxxxx.xx).” |
LIITE 3: IISALMEN VEDEN PÄIVITETYT SOPIMUSEHDOT
Pohjolankatu 14
74100 IISALMI
SOPIMUSEHDOT
Yleistä
2010
1§ Asiakkaalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa kiinteistön omistajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta osa- puolta, joka on vesihuoltolaitoksen (jälj. laitos) sopijapuoli.
Liittyjällä tarkoitetaan tässä sopimuksessa asiakasta, joka on laitokseen liitettävän tai liitetyn kiinteis- tön omistaja tai omistajan vertainen haltija. Liittyjällä tarkoitetaan myös luovutuksensaajaa, jolle sopimus on siirretty kiinteistön omistajan tai omistajan vertaisen haltijan vaihtuessa.
Kiinteistön haltijalla tai muulla osapuolella (jälj. kiinteistön haltija) tarkoitetaan asiakasta, joka hallit- see laitoksen verkostoon liitettyä kiinteistöä tai rakennusta liittyjän kanssa tekemänsä maan- tai huoneenvuokrasopimuksen perusteella, esimerkiksi liittyjän teollisuus- tai asuinkiinteistön päävuok- ralaisena.
2§ Sopijapuolet sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuksen sopimusehtoja, laitoksen kulloinkin voi- massa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja ja laitoksen taksaa tai hinnastoa sekä erillisten mak- sujen osalta palvelumaksuhinnastoa.
3§ Kiinteistöllä, jota voimassa oleva liittymissopimus koskee, tulee olla voimassa myös käyttösopimus.
Liittyjän ja laitoksen välinen käyttösopimus tehdään samanaikaisesti kuin liittymissopimus.
4§ Laitos voi tehdä käyttösopimuksen myös kiinteistön haltijan kanssa, jos liittyjä antaa siihen kirjallisen suostumuksensa ja jos laitoksella ei ole liittyjältä erääntyneitä maksuja koskevia saatavia. Lisäksi kiinteistöä koskevan liittymismaksun tulee olla maksettu.
Silloin kun muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, sovelletaan liittyjän ja laitok- sen välistä käyttösopimusta.
5§ Asiakas vastaa vesihuoltolaitokselle edellä 2 §:ssä tarkoitettujen maksujen suorittamisesta.
Liittyjä vastaa kiinteistön liittymis-, perus- ja käyttömaksusta. Silloin kun laitos on tehnyt käyttösopi- muksen kiinteistön haltijan kanssa, vastuu maksuista jakaantuu niin, ellei toisin erikseen sovita, että liittyjä vastaa laitokselle kiinteistön liittymismaksusta ja laitoksen kanssa käyttösopimuksen tehnyt kiinteistön haltija käyttö- ja perusmaksusta. Liittyjä vastaa myös mahdollisesta lisäliittymismaksusta laitoksen taksan tai hinnaston mukaisesti.
6§ Silloin kun asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus tai keskeyttää palvelun toimittaminen, asiakkaan tulee ilmoittaa tästä laitokselle kirjallisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua sopimuksen päät- tymisajankohtaa tai keskeytyksen ajankohtaa.
Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot
7§ Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan.
Liittyjän liittymispiste on laitoksen osoittamassa paikassa runkolinjassa tai viemärikaivossa, jotka ovat myös liittyjän liitäntäjohtojen hankinta, -ylläpito ja vastuurajat.
Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hule- vesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista / hakemuk- sesta / lausunnosta.
Padotuskorkeus jätevesiviemärillä on viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymä- kohdassa + 1000 mm ja seka- tai hulevesiviemäreissä ko. viemärin liittymäkaivon, kiinteistöä palve- levan kadun tai maan pinta + 100mm tonttiviemärin liitoskohdassa, ellei liittymälausunnossa ole toi- sin määrätty.
Liitettävän kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden asennuksessa ja käytössä on noudatettava Suomen rakennusmääräyskokoelma D1
”Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Määräykset ja ohjeet 2007” edellyttämiä määräyksiä ja oh-
jeita.
8§ Ennen kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen (kvv -laitteistojen) asentamista on niitä koskevat suun- nitelmat esitettävä laitosta koskevalta osalta laitoksen tarkastettavaksi. Suunnitelmiin tulee kuulua tässä sopimuksessa luetellut piirustukset.
9§ Mahdollisesta rakentamisaikaisesta veden toimittamisesta ja viemäriveden johtamisesta sekä näiden laskutuksesta sovitaan erikseen.
10§ Tonttivesijohdon ja tonttiviemärin rakentamisen, kunnossapidon, uudelleenrakentamisen ja maanra- kennustyöt suorittaa kustannuksellaan liittyjä.
Tonttivesijohdon hankkii ja asentaa liittyjän kustannuksella laitos. Laitos määrää ja hyväksyy tontti- vesijohdon aineen, koon ja sijoituksen.
Laitos laskuttaa liittyjää tekemistään hankinnoista, asennuksista ja töistä laitoksen taksan tai hinnas- ton mukaisesti.
Aluerakennustyön yhteydessä esivalmisteltu
tonttijohdon osa laskutetaan liittyjältä liittymähetken voimassa olevan palveluhinnaston mukaan liit- tyjän liitostöiden yhteydessä.
Liittyjä sitoutuu tonttijohtojen rakentamisessa ja tonttivesijohdon maanrakennustöissä, hankinnassa ja asennuksessa noudattamaan laitoksen antamia ohjeita.
11§ Asiakas ilmoittaa laitokselle, jos liittymissopimuksen tekemisen jälkeen kiinteistöllä olevaa raken- nusta laajennetaan tai sinne rakennetaan uusi rakennus. Asiakas ilmoittaa laitokselle myös, jos kiin- teistön käyttötarkoitus muuttuu tai sen vedentarve tai viemäriveden määrä kasvaa tai sen viemärive- den laatu muuttuu olennaisesti siitä, mitä on sovittu kiinteistön liittyessä.
Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kiinteistön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muut- tumisesta, rakennuksen laajentamista tai lisärakentamisesta vähintään kuukautta ennen kuin tilat otetaan käyttöön tai muutos muuten tapahtuu.
12§ Liittyjä ilmoittaa luovutuksensaajalle erääntyneistä maksuista ennen kuin kiinteistön luovutuksesta on sovittu.
Liittyjä ilmoittaa kirjallisesti tai sähköisesti laitokselle kiinteistön luovutuksesta. Liittyjä sitoutuu sisäl- lyttämään luovutuskirjaan ehdon, jonka nojalla liittyjän sopimus siirretään luovutuksensaajalle ja jonka nojalla luovutuksensaaja sitoutuu noudattamaan kaikkia sen ehtoja.
Luovutuksensaaja tulee sopijapuoleksi, kun laitos on hyväksynyt sopimuksen siirron. Xxxxxx ilmoittaa luovutuksensaajalle siirron hyväksymisestä. Siirron hyväksyminen edellyttää, että liittymismaksu on maksettu ja muut sopimuksen ehdot täytetty tai uusi liittyjä on ottanut edellä mainitut velvoitteet nimenomaisesti vastattavakseen. Muussa tapauksessa luovutuksensaaja katsotaan uudeksi liittyjäksi, jonka kanssa tehdään uusi liittymis- ja käyttösopimus ja jolta veloitetaan liittymismaksu.
Kiinteistön luovutuksella tarkoitetaan tässä kohdassa toimenpidettä, jonka seurauksena kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija vaihtuu.
Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot
13§ Laitos toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.
14§ Jollei toisin sovita, asiakas toimittaa laskutusta varten vesimittarin lukematiedot laitoksen kirjallisesta pyynnöstä yhden kerran vuodessa.
15§ Jos asiakas vaihtuu, sopimuksen tehnyt asiakas on vastuussa laitokselle kiinteistön vedenkulutuk- sesta ja viemärivesien johtamisesta aiheutuvista maksuista vesimittarin lukemiseen saakka, joka on suoritettava viimeistään kahden viikon kuluessa vaihtumis- tai eroamisilmoituksen saapumisesta lu- kien. Muilta osin noudatetaan mitä erääntyneen saatavan perinnästä on säädetty.
16§ Kun laitos tekee kiinteistön haltijan kanssa käyttösopimuksen, sitä noudatetaan laitoksen ja liittyjän välisen käyttösopimuksen sijasta niin kauan kuin se on voimassa. Kun kiinteistön haltijan ja laitoksen välisen käyttösopimuksen voimassaolo päättyy, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä sopimusta ilman eri toimenpiteitä päättymispäivästä alkaen.
Saatuaan kiinteistön haltijalta ilmoituksen käyttösopimuksen irtisanomisesta laitos ilmoittaa tästä liittyjälle. Samalla laitos muistuttaa liittyjää siitä, että kiinteistön haltijan käyttösopimuksen päätyttyä noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta.
17§ Asiakas on saanut sopimusta tehtäessä yhden kappaleen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimi- tusehtoja sekä laitoksen taksan / hinnaston / maksuja koskevan asiakirjan.
18§ Tämä sopimus tulee voimaan, kun sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet.
19§ Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
LIITE 4: IISALMEN VEDEN PÄIVITETYT YLEISET TOIMITUSEHDOT
1. YLEISET TOIMITUSEHDOT JA MÄÄRITELMÄ
1.1 Soveltamisala
Vesihuoltolaitoksella (jälj. laitos) on yleiset toimitusehdot, joilla tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämi- sestä sekä laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä tehtäviin sopimuksiin liitettäviä yleisiä ehtoja.
Näitä yleisiä toimitusehtoja noudatetaan laitoksen ja asiakkaan välisissä sopimussuhteissa liitettäessä kiinteistö lai- tokseen ja käytettäessä laitoksen palveluja. Näitä yleisiä toimitusehtoja on noudatettava asianomaisilta kohdiltaan myös silloin, kun on kysymys vain kiinteistön vedenhankinnasta tai viemäröinnistä.
Tarvittaessa laitos voi tehdä teollisuuslaitoksen tai muun elinkeinonharjoittajan kanssa erillisen sopimuksen, jolla voidaan poiketa näiden yleisten toimitusehtojen sisällöstä.
Yleisten toimitusehtojen vesihuollon palvelun keskeyttämistä, virhettä ja hinnanalennusta ja vahingonkorvausta koskevia ehtoja sovelletaan laitoksen ja muun asiakkaan kuin kuluttajan välisessä sopimussuhteessa siltä osin kuin toisin ei ole sovittu.
1.2 Voimaantulo
Kun päätös uusien yleisten toimitusehtojen käyttöönotosta tai muuttamisesta on tehty, tiedottaa laitos asiakkaille vähintään 3 kk ennen uusien yleisten toimitusehtojen tai muutosten voimaantuloa.
Näillä yleisillä toimitusehdoilla kumotaan kaikki laitoksen aikaisemmin antamat laitoksen käyttöä koskevat yleiset ja yleisluonteiset määräykset sekä vedenhankinta- ja toimitusehdot.
1.3 Soveltamisjärjestys
Oikeuksia ja velvoitteita määriteltäessä otetaan asiakirjat huomioon seuraavassa järjestyksessä: pakottava lainsää- däntö, lainsäädäntöön perustuvat viranomaismääräykset, sopimus sopimusehtoineen, yleiset toimitusehdot, laitok- sen taksa tai hinnasto ja palvelumaksuhinnasto.
MÄÄRITELMÄT
1.4 Vesihuoltolaitos
Vesihuoltolaitos on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta.
Laitos toimittaa talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaista talousvettä, valvoo veden laatua verkostossa valvontatutkimusohjelmassa hyväksytyllä tavalla ja/tai vastaanottaa liittyjän asu- majätevettä ja laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä sopimuksen ja näiden yleisten toimitusehtojen mukaisesti.
Laitoksen toimipaikassa on oltava nähtävänä kartta tai muu selvitys laitoksen toiminta-alueesta, kulloinkin voimassa olevat yleiset toimitusehdot ja taksa tai hinnasto.
1.5 Vesihuolto
Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettä- väksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä siinä laajuudessa kuin siitä laitoksen ja asiakkaan kesken sovitaan.
1.6 Asiakas
Asiakkaalla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta osapuolta, joka on vesihuoltolaitoksen sopijapuoli.
1.7 Liittyjä
Liittyjällä tarkoitetaan asiakasta, joka on laitokseen liitettävän tai liitetyn kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija. Liittyjällä tarkoitetaan myös luovutuksensaajaa, jolle sopimus on siirretty kiinteistön omistajan tai omistajan vertaisen haltijan vaihtuessa.
1.8 Kuluttaja
Kuluttajalla tarkoitetaan kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua asiakasta, joka on luonnollinen henkilö ja joka tekee laitoksen kanssa sopimuksen liittymisestä tai laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämi- sestä pääasiassa muuta tarkoitusta kuin elinkeinonharjoittamista varten. Siltä osin kuin ei toisin erikseen sanota, asiakasta koskevia ehtoja sovelletaan myös kuluttajaan.
1.9 Kiinteistön haltija
Kiinteistön haltijalla tai muulla osapuolella (jälj. kiinteistön haltija) tarkoitetaan asiakasta, joka hallitsee laitoksen verkostoon liitettyä kiinteistöä tai rakennusta liittyjän kanssa tekemänsä maan- tai huoneenvuokrasopimuksen pe- rusteella, esimerkiksi liittyjän teollisuus- tai asuinkiinteistön päävuokralaisena.
1.10 Liittämiskohta
Liittämiskohdalla tarkoitetaan tonttijohtojen ja yleisten johtojen liittämiskohtaa. Liittämiskohdassa katsotaan laitok- sen vesijohto- ja viemäriverkoston (jäte- ja hulevesiverkosto) kunnossapitovelvollisuus päättyväksi ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (kvv-laitteisto) kunnossapitovelvollisuus alkavaksi.
1.11 Kvv-laitteisto
Kiinteistön vesihuoltolaitteistoja (kvv -laitteistoja) ovat kiinteistön laitteistot talous-, sammutus-, jäte sekä huleve- den ja perustusten kuivatusvesien johtamiseksi.
Tonttijohtoja ovat tonttivesijohto, tonttiviemäri ja tonttihulevesiviemäri. Tonttivesijohto on talousveden johtamista varten asennettu liittämiskohdan ja kiinteistön vesimittarin välinen johto. Tonttiviemäri on liittämiskohdan ja raken- nuksen välinen jätevesiviemäri. Tonttihulevesiviemäri on liittämiskohdan ja kiinteistön hulevesilaitteiston välinen huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamiseksi asennettu viemäri.
1.12 Toiminta-alue
Toiminta-alue on vesihuoltolain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitettu maantieteellinen alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa säädetään.
1.13 Hulevesi
Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamis- vettä.
1.14 Viemärivesi
Viemärivedellä tarkoitetaan jätevettä, hulevettä ja perustusten kuivatusvettä sekä muita vesiä, jotka johdetaan tai kulkeutuvat kiinteistöltä laitoksen jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin. Se, minkä tässä kohdassa mainitun ve- den vastaanottamista kulloinkin tarkoitetaan, määräytyy sen mukaan, mitä vettä/vesiä asiakkaan kiinteistöltä joh- detaan laitoksen viemäriin.
1.15 Viemäri
Viemärillä tarkoitetaan jätevesiviemäriä ja hulevesiviemäriä.
1.16 Taksa, hinnasto, palvelumaksuhinnasto
Taksalla tai hinnastolla tarkoitetaan asiakirjaa (jälj. taksa), jossa ilmoitetaan maksut, joita laitos perii vesihuoltoon liittymisestä ja vesihuollon käytöstä. Lisäksi laitoksella voi olla erillinen palvelumaksuhinnasto laitoksen tarjoamista muista palveluista.
2. LIITTÄMINEN
2.1 Liittämiskohdan yksilöiminen
Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen rakennuslupa-asiakirjoihin ja sopimuk- sen liitteenä olevaan karttaan. Jos merkinnät poikkeavat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.
2.2 Huleveden erottaminen
Kiinteistö, joka liittyy tai on liittynyt laitoksen jätevesiviemäriin, on laitoksen antamassa kohtuullisessa määräajassa velvollinen liittymään myös laitoksen hulevesiviemäriin, jos laitos hoitaa alueen hulevesiviemäröinnin.
Jos laitos ei hoida alueella hulevesiviemäröintiä, mutta siellä on toinen laitos, joka sitä hoitaa, liittyjä sopii liittymi- sestä tämän laitoksen hulevesiviemäriin edellä mainitulla tavalla.
Mikäli laitos muuttaa tai on muuttanut sekaviemäröintijärjestelmän erillisviemäröinniksi, on kiinteistö kohtuullisen ajan kuluessa velvollinen erottelemaan jätevedet sekä hulevedet ja perustusten kuivatusvedet sekä liittymään lai- toksen erillisiin jätevesi- ja hulevesiviemäreihin. Jos sekaviemäröintiä jatketaan, siitä voidaan periä erillisviemäröin- nin maksua korkeampaa maksua laitoksen taksan mukaan.
2.3 Liittymishakemus/lausunto
Liittyjä antaa liittymishakemuksessa tiedot kiinteistön käyttötarkoituksesta, arvion vedenkulutuksesta ja viemärive- sien määrästä ja laadusta, asian harkinnassa tarvittavat mahdolliset muut laitoksen erikseen määrittelemät selvityk- set sekä sellaiset asema- ja pääpiirustukset, joihin laitos merkitsee vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreiden padotuskorkeudet. Tonttijohtojen aineen, koon ja sijoituksen määrää tai hyväksyy laitos.
2.4 Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella
Xxxxxx tekee sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitä- mään johdot laitoksen vesijohdos tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella.
2.5 Liittyminen erityisehdoin
Xxxxxx päättää tapauskohtaisesti tilapäisen liittyjän liittymisehdoista tai sellaisten tehtaan, laitoksen, yrityksen, liik- keen tai muun vesihuoltolain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetun liittyjän liittymisehdoista, joka vedenkulutuksensa tai viemäreihin johtamansa viemäriveden laadun tai määrän vuoksi saattaisi vaikeuttaa vesihuoltolaitoksen toimintaa.
Ellei toisin sovita tai olosuhteista muuta johdu, noudatetaan em. liittyjien ja laitoksen kesken soveltuvin osin näitä yleisiä toimitusehtoja. Laitos voi määritellä sopimusehdot tarpeellisilta osiltaan näistä yleisistä toimitusehdoista poikkeavina tai niitä täydentävinä.
3. SOPIMUS
3.1 Vesihuollon sopimukset
Vesihuollon sopimuksia ovat liittymis- ja käyttösopimus ja erillinen käyttösopimus (jälj. käyttösopimus).
Liittymis- ja käyttösopimus koskee kiinteistön liittämistä laitoksen verkostoon ja laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat liittyjä ja laitos. Käyttösopimus koskee laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat kiinteistön haltija ja laitos. Sopimukset tehdään kirjallisesti tai sähköisesti.
Laitoksella on oikeus vedota asiakkaan kanssa tekemäänsä sopimukseen huolimatta siitä, mitä liittyjä ja kiinteistön haltija ovat keskenään sopineet kiinteistön vesihuollosta.
3.2 Sopiminen liittymisestä
Kun laitos on hyväksynyt liittymishakemuksen tai antanut lausunnon kohdan 2.3 mukaisista asioista, tehdään liitty- jän ja laitoksen kesken sopimus liittymisestä ja käytöstä (liittymis- ja käyttösopimus).
Xxxxxx määrittelee sopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä ja hulevesiviemärissä kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tontti- viemärin liitoskohdassa.
Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdolli- sesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta.
3.3 Sopiminen käytöstä
Kiinteistöllä, jota voimassa oleva liittymissopimus koskee, tulee olla voimassa myös käyttösopimus. Liittyjän ja lai- toksen välinen käyttösopimus tehdään samanaikaisesti ja samalla asiakirjalla kuin liittymissopimus ja se on voi- massa toistaiseksi.
Laitos voi tehdä käyttösopimuksen myös kiinteistön haltijan kanssa, kun liittyjä antaa siihen kirjallisen suostumuk- sensa ja jos laitoksella ei ole liittyjältä erääntyneitä maksuja koskevia saatavia. Lisäksi laitos voi edellyttää, että kiinteistöä koskeva liittymismaksu on maksettu. Jos samalla kiinteistöllä on useita haltijoita (muita kuin liittyjä), näi- den kanssa tehdään yksi käyttösopimus.
Muun kuin liittyjän kanssa käyttösopimus voidaan tehdä myös määräajaksi. Jos muuta myöhemmin tehtyä käyttö- sopimusta ei ole voimassa, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta.
Kun kiinteistön haltijan ja laitoksen välisen käyttösopimuksen voimassaolo päättyy irtisanomisen tai määräajan ku- lumisen johdosta, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta ilman eri toimenpiteitä päättymispäi- västä alkaen.
3.4 Sopimusehtojen muuttaminen
Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätoksista tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vä häisiä sopimusehtojen muutok- sia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2.
Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankoh- dasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädän- nön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.
3.5 Sopimuksen irtisanominen Liittymis- ja käyttösopimus
Laitos saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen vain, jos sopimuksen pitäminen voimassa on kiinteistön vedenku- lutuksen tai kiinteistöltä viemäriin johdettavan jäteveden, huleveden tai perustusten kuivatusveden laadun tai mää- rän olennaisen muuttumisen vuoksi kohtuutonta.
Liittyjä saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen laitoksen toiminta-alueella vain, jos kiinteistölle on myönnetty vapautus liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 §:n perusteella. Laitos erottaa liittyjän kustannuksella tämän kvv-laitteistot verkostosta.
Mikäli liittyjä tällöin irtisanoo vesilaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen ja pitää voimassa sopimuksen viemärilai- toksen kanssa, erottaa vesilaitos liittyjän kustannuksella tämän vesilaitteet verkostosta. Viemärilaitoksen käyttö- maksun perusteena on veden mittaus kohdan 5.2 kolmannen kappaleen mukaisesti tai arvioitu vuosikulutus.
Kun liittymissopimus päättyy, päättyy myös kiinteistöä koskeva käyttösopimus.
Käyttösopimus
Laitos saa irtisanoa käyttösopimuksen, jos vesihuollon palvelu on keskeytetty näiden ehtojen kohdan 3.10 perus- teella ja sopimuksen voimassapitäminen on kohtuutonta. Lisäksi käyttösopimus päättyy ilman irtisanomista, kun liittymissopimus irtisanotaan.
Muun asiakkaan kuin liittyjän tulee irtisanoa laitoksen kanssa tekemänsä käyttösopimus luopuessaan kiinteistön hallinnasta. Jos sopimusta ei irtisanota, se päättyy viimeistään, kun liittymissopimus irtisanotaan. Edellä mainittu asiakas ilmoittaa laitokselle käyttösopimuksen irtisanomisesta viimeistään kaksi viikkoa ennen sopimuksen haluttua päättymisajankohtaa. Ilmoituksen saatuaan laitos ilmoittaa siitä liittyjälle. Samalla laitos muistuttaa liittyjää siitä, että liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta noudatetaan kiinteistön haltijan sopimuksen päättymispäivästä alkaen.
Asiakkaan tulee myös ilmoittaa sopimuksen päättymispäivän mittarinlukema laitokselle. Yhteiset ehdot
Silloin, kun asiakkaalla on oikeus irtisanoa laitoksen kanssa tekemänsä sopimus, irtisanominen tulee tehdä kirjalli- sesti vähintään kaksi viikkoa ennen haluttua sopimuksen päättymisajankohtaa.
Liittymis- ja käyttösopimuksen päättyessä laitoksella on oikeus erottaa liittyjän kustannuksella kiinteistön laitteistot verkostaan. Kun käyttösopimus päättyy, laitoksella on oikeus erottaa asiakkaan kustannuksella kiinteistön laitteistot verkostaan, jos liittyjän liittymis- ja käyttösopimus ei ole voimassa. Sopimuksen irtisanominen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuutensa täyttämisestä eikä aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta.
Laitos ei vastaa sopimukseen päättymisen jälkeen asiakkaalle, kiinteistölle tai kolmannelle vedestä tai viemärive- destä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.
3.6 Uuden sopimuksen tekeminen irtisanomisen jälkeen
Mikäli liittymis- ja käyttösopimuksen irtisanomisen jälkeen kiinteistö haluaa hankkia vettä tai johtaa viemärivettä, on liittyjän ja laitoksen tehtävä uusi liittymis- ja käyttösopimus.
Uuden sopimuksen tekemisen edellytyksenä on li säksi, että asiakas korvaa laitokselle verkostosta erottamisesta, uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.
3.7 Uuden sopimuksen tekeminen kiinteistön käyttötarkoituksen muuttumisen yms. syyn takia
Jos kiinteistön tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu oleellisesti tai siten, että kiinteistön liittymiseen olisi sovellet- tava kohtaa 2.5 tai viemärivesien pitoisuuksia ja määrää koskevat viranomaisten määräämät lupaehdot muuttuvat tai jos lainsäädännön tai valtakunnallisten määräysten, ohjeiden tai lupaehtojen muutokset muutoin edellyttävät, asiakas on velvollinen tekemään laitoksen kanssa uuden sopimuksen.
Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kiinteistön tai sen osan käyttötarkoituksen muuttumisesta vähintään kuukautta ennen kuin tilat otetaan käyttöön tai muutos muuten tapahtuu.
3.8 Uuden sopimuksen tekeminen verkosta erottamisen jälkeen
Jos kiinteistön vesihuoltolaitteistot on asiakkaan pyynnöstä erotettu verkostosta sopimuksen irtisanomisen yhtey- dessä tai muuten, on asiakkaalla luvuissa 2 ja 3 mainituin edellytyksin oikeus tehdä laitoksen kanssa uusi sopimus. Edellytyksenä on lisäksi, että asiakas korvaa laitokselle verkostosta erottamisesta, uudelleen verkostoon liittämi- sestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.
3.9 Sopimuksen siirto
Liittyjä ilmoittaa kirjallisesti laitokselle kiinteistön luovutuksesta. Liittyjä sitoutuu sisällyttämään luovutuskirjaan eh- don, jonka nojalla liittyjän sopimus siirretään luovutuksensaajalle ja jonka nojalla luovutuksensaaja sitoutuu nou- dattamaan kaikkia sen ehtoja.
Luovutuksensaaja tulee sopijapuoleksi, kun laitos on hyväksynyt sopimuksen siirron. Xxxxxx ilmoittaa luovutuksen- saajalle siirron hyväksymisestä. Siirron hyväksyminen edellyttää, että liittymismaksu on maksettu ja muut sopimuk- sen ehdot täytetty tai uusi liittyjä on ottanut edellä mainitut velvoitteet nimenomaisesti vastattavakseen. Muussa tapauksessa luovutuksensaaja katsotaan uudeksi liittyjäksi, jonka kanssa tehdään uusi liittymis- ja käyttösopimus ja jolta veloitetaan liittymismaksu.
Kiinteistön luovutuksella tarkoitetaan edellä tässä kohdassa toimenpidettä, jonka seurauksena kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija vaihtuu.
Liittyjä ei voi ilman laitoksen hyväksyntää siirtää sopimukseen perustuvia maksu- tai muita velvoitteitaan vuokralai- selle tai kolmannelle. Sopimuksen siirtämisestä tai uuden sopimuksen tekemisestä huolimatta asiakas on velvollinen hoitamaan sopimuksensa mukaiset maksu- tai muut velvoitteet.
Jos laitos lopettaa toimintansa ko. alueella tai vesi- tai viemäriverkosto luovutetaan toiselle omistajalle tai laitok- sessa tapahtuu muita tähän verrattavia uudelleenjärjestelyjä, laitos voi siirtää laitoksen ja asiakkaan välisen sopi- muksen toiselle omistajalle siirtohetken mukaisine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Siirronsaaja ilmoittaa siirrosta asiakkaille viimeistään ensimmäisen laskun yhteydessä, mutta siirto on voimassa ilmoituksesta riippumatta.
3.10 Palvelun keskeyttäminen
Laitoksella on oikeus keskeyttää veden toimittaminen sekä jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden vas- taanottaminen ja erottaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot (kvv -laitteistot) laitoksen vesijohdosta ja/tai viemä- ristä, jos asiakas ei kirjallisesta huomautuksesta huolimatta huolehdi siitä, että kvv -laitteistot ovat kohdassa 8.2
mainittujen määräysten ja muiden säädösten edellyttämässä kunnossa eikä laitoksen asettaman kohtuullisen mää- räajan kuluessa suorita laitoksen vaatimia toimenpiteitä sellaisten häiriöiden poistamiseksi, jotka vahingoittavat tai voivat vahingoittaa laitoksen laitteita taikka voivat vaikuttaa haitallisesti veden laatuun tai paineeseen.
a) asiakas anastaa tai yrittää anastaa vettä, mur taa luvatta vesimittarin sinetin tai käyttää vettä sopi- muksen vastaisella tavalla tai laitoksen kirjallisesta huomautuksesta välittämättä on ilman laitoksen lupaa jakanut tonttivesijohtonsa kautta vettä kolmannelle tai johtanut kolmannen viemärivesiä oikeudettomasti tonttiviemäreiden kautta yleisiin viemäreihin.
b) asiakas kirjallisesta muistutuksesta huolimatta olennaisesti laiminlyö maksuvelvollisuutensa. Veden toimittamista ja viemäriveden vastaanottamista ei kuitenkaan voida keskeyttää kuluttajalta tai asuinkäytössä ole- valta pienkiinteistöltä, jos tällaisen asiakkaan maksamatta oleva maksu tai useampi maksu yhteensä ei ole vähin- tään 170 euroa tai jos vanhimman maksamatta olevan laskun eräpäivästä ei ole
kulunut vähintään kolmea kuukautta
Asuinkäytössä olevalla pienkiinteistöllä tarkoitetaan edellä tässä kohdassa omakotitaloa tai asunto-osakeyhtiömuo- toista pari- tai rivitaloa, jossa asuu kaksi tai muutama kuluttajataloutta.
c) asiakas muulla tavoin olennaisesti rikkoo tai laiminlyö lainsäädännöstä, lainsäädännön perusteella annetuista viranomaismääräyksistä, tai sopimuksesta johtuvat velvoitteensa.
d) muu asiakas kuin kuluttaja on asetettu konkurssiin ja laitoksella on saatavia konkurssipesästä tai kiinteistö on ulosmittauksessa liittyjän veloista eikä vakuutta maksujen suorittamisesta ole annettu.
Laitos saa keskeyttää veden toimittamisen sekä viemäriveden vastaanottamisen aikaisintaan viiden viikon kuluttua siitä, kun keskeyttämisen uhkasta on ensimmäisen kerran ilmoitettu asiakkaalle eikä laiminlyöntiä tai velvoitteiden rikkomista ole oikaistu ajoissa ennen ilmoitettua keskeyttämisajankohtaa.
Jos toiminta on kuitenkin omiaan aiheuttamaan välitöntä vaaraa tai huomattavaa haittaa laitoksen käytölle taikka terveydelle tai ympäristölle tai jos muu asiakas kuin kuluttaja on asetettu konkurssiin, veden toimittaminen sekä viemäriveden vastaanottaminen saadaan keskeyttää välittömästi.
Palvelun toimittaminen voidaan keskeyttää myös asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä väliaikaisesti. Keskeytystä on pyydettävä, mikäli mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua keskeyttämisajankohtaa kirjallisesti. Asiak- kaan halutessa pyytämästään keskeytyksestä huolimatta ylläpitää mahdollisuuden vesihuoltopalvelun käyttöön, asi- akkaan on maksettava tästä ylläpidosta voimassaolevat laitoksen taksan / hinnaston mukaiset maksut.
Laitos ei vastaa verkostosta erottamisesta johtuvista veden toimittamisen ja/tai viemäriveden poisjohtamisen ja vastaanoton keskeytyksestä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä.
Palvelun keskeyttäminen tai irtisanominen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuutensa täyttämisestä eikä aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta
3.11 Kuluttajaa koskeva erityisehto
Kun asiakas on näiden toimitusehtojen kohdassa 1.8 tarkoitettu kuluttaja, maksun laiminlyönnin osalta sovelletaan asiakkaaseen lisäksi seuraavaa ehtoa:
Jos maksun laiminlyönti aiheutuu kuluttajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut vakavan sairauden tai työt- tömyyden taikka muun niihin rinnastettavan erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, ja asiakas on täl- laisista maksuvaikeuksista ilmoittanut laitokselle, veden toimittaminen sekä viemäriveden vastaanottaminen saa- daan keskeyttää aikaisintaan kymmenen viikon kuluttua siitä, kun keskeyttämisen uhkasta on ensimmäisen kerran ilmoitettu asiakkaalle.
Kuluttaja ilmoittaa laitokselle kirjallisesti laskun maksamisen esteenä olevasta seikasta heti, kun se on kuluttajan tiedossa. Ilmoitus ei vapauta kuluttajaa maksuvelvollisuudestaan.
3.12 Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen
Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatke- taan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voi- massa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kir- jallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleen kytkentään liittyvistä toi- menpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat.
Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolli- set verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutu- neet kustannukset siltä osin, kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.
4. MAKSUT
4.1 Vesihuollon maksut
Laitos perii taksassa tai hinnastossa ja palvelumaksuhinnastossa määrättyjä maksuja.
4.2 Maksujen muutokset
Laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista:
- lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös
- muu erityinen syy olosuhteiden olennaisesti muututtua
Lisäksi laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan niin, että sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista:
- hinnoittelu- ja sopimusjärjestelmien uudistaminen
- laitoksen käyttö- ja investointikustannusten muutos, ottaen huomioon, että vesihuoltolain
- mukaan laitoksen kaikki kustannukset tulee kattaa maksuilla
- ympäristön- ja terveydensuojelusta, luonnonvarojen käytöstä, maankäytön rajoituksista aiheutuvat kustan- nukset tai näiden kustannusten muutos
Lisäksi laitoksella on aina oikeus tehdä maksuihin ja taksarakenteeseen vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.
Maksujen muutoksista ja muutosten perusteista sekä taksarakenteen muutoksesta laitos ilmoittaa asiakkaalle vä- hintään kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Ilmoitus lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen ja se voi esimerkiksi sisältyä asiakkaalle tulevaan laskuun.
5. MITTAUS
5.1 Vedenkulutus ja viemäriveden määrä
Vedenkulutus todetaan laitoksen asentamalla vesimittarilla tai poikkeustapauksessa laitoksen suorittamalla arvioin- nilla.
Asiakkaan tulee seurata vedenkulutustaan ja sen muutoksia. Asiakkaan tulee olla riittävästi selvillä kiinteistöltä vie- märiin johdettavan viemäriveden määrästä ja ilmoitettava laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat olennai- sesti viemäriveden määrään.
5.2 Mittarin asentaminen
Laitos asentaa vesimittarin kutakin vesiliittymää kohden. Vesimittarin omistaa laitos, ellei toisin sovita. Laitos mää- rää vesimittareiden tyypit ja koot. Asennukseen kuuluvat työt ja tarvikkeet venttiileineen, liitoskappaleineen jne. maksaa liittyjä, jonka omaisuudeksi nämä jäävät.
Vesilaitos asentaa liittyjän kustannuksella vesimittarin vedenkulutuksen toteamiseksi viemärilaitoksen käyttömaksun perimistä varten silloin, kun kiinteistö on liitetty viemäriin, on irtisanonut sopimuksen vesilaitoksen kanssa ja ottaa vettä omasta vesilähteestä. Maksu perustuu laitoksen taksassa tai hinnastossa määriteltyyn maksuun.
Viemärilaitokseen liittymisen edellytyksenä on asiakkaan vedenkulutuksen mittaus. Laitoksen vaatiessa mittaus on suoritettava laitoksen omistamalla vesimittarilla. Laitoksen ei kuitenkaan tarvitse asentaa vesimittaria, jos vedenku- lutus on erityisestä syystä vähäinen tai jos kiinteistö on liittynyt ainoastaan laitoksen viemäriin.
5.3 Mittaritila
Asiakas on velvollinen korvauksetta varaamaan vesimittarille viranomaisohjeiden mukaan rakennetun, laitoksen hyväksymän, lämpimän ja lattiakaivolla varustetun tilan. Vesimittarille voidaan kuitenkin erityisestä syystä varata sellainen tila, jossa ei ole lattiakaivoa. Asiakas on velvollinen huolehtimaan siitä, että laitos voi esteettä suorittaa mittarin lukemiseen, asentamiseen, huoltoon, vaihtamiseen yms. liittyvät toimenpiteet.
Laitos ei vastaa viranomaisten ohjeiden vastaisesti rakennetussa ja kunnossapidetyssä mittaritilassa aiheutuvista vahingoista tai lattiakaivon puuttumisesta aiheutuvista vahingoista.
5.4 Luenta
Laitos lukee vesimittarit 1—4 vuoden välein tai tarpeen mukaan.
Asiakkaan tulee toimittaa laskutusta varten tarvittavat lukematiedot laitoksen määrääminä aikoina. Ellei mittarin lukemaa ole toimitettu määräajassa tai luennasta ole erikseen toisin sovittu laitoksen kanssa, laitoksella on oikeus suorittaa laskutus arvion perusteella tai periä palvelumaksuhinnaston mukainen korvaus suorittamastaan luen- nasta.
Asiakas on velvollinen pyydettäessä ilmoittamaan vesilaitokselle vedenkulutusta koskevia tietoja ja sellaiset muu- tokset, jotka vaikuttavat vedentoimitukseen sekä ilmoittamaan tai sallimaan vesilaitoksen ilmoittaa erilliselle viemä- rilaitokselle liittyjän vedenkulutuksen määrän.
Laitoksella on oikeus järjestää vesimittareiden kaukoluenta. Luennan järjestämiseksi laitoksella on oikeus asentaa ja käyttää kiinteistöön asennettuja, luentaan tarvittavia laitteistoja.
5.5 Kunnossapito
Vesimittarin kunnossapitää kustannuksellaan laitos. Mikäli vesimittari on vaurioitunut asiakkaasta johtuvasta syystä, laitoksella on oikeus periä vaihdosta, huollosta ja korjauksesta aiheutuneet kulut asiakkaalta.
Ainoastaan laitoksella on oikeus asentaa, korjata, poistaa, kytkeä tai tarkistaa vesimittari sekä murtaa sen sinetti.
5.6 Tilapäinen mittarin poisto
Jos asiakas tilapäisen käyttökatkoksen ajaksi haluaa, että laitos ottaa vesimittarin pois määräajaksi pakkasen, kiin- teistöllä tehtävän työsuorituksen tai muun vaaran johdosta, on laitos palvelumaksuhinnaston mukaista korvausta vastaan velvollinen ottamaan mittarin pois sekä asentamaan mittarin uudestaan paikoilleen. Asiakkaan on kirjalli- sesti pyydettävä mittarin poistoa vähintään kaksi viikkoa ennen määräaikaa.
5.7 Mittaustarkkuus
Mittaustarkkuuteen sovelletaan turvatekniikan keskuksen tai muun viranomaisen, jolle asia säädösten mukaan kul- loinkin kuuluu, antamia määräyksiä. Vesimittarin katsotaan mittaavan oikein, jos tarkistuksessa todettu virhenäyt- tämä on pienempi kuin ± 5 % kuormituksen ollessa likimain nimellisvirtaaman suuruinen, ellei viranomaisten mää- räyksistä muuta johdu.
5.8 Tarkistaminen
Laitos tarkistaa vesimittarit kustannuksellaan määrävälein. Lisäksi laitos tarkistaa vesimittarin asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä. Asiakkaalla on oikeus olla läsnä tarkistuksessa. Toimenpiteestä tehdään pöytäkirja.
Jos asiakkaan tilaamassa tarkistuksessa vesimittarin todetaan näyttävän kohdassa 5.7 tarkoitettujen määräysten mukaisesti oikein, laitos veloittaa asiakkaalta kulloinkin voimassa olevan tarkistusmaksun. Muussa tapauksessa tar- kistuskulut maksaa laitos.
6 LASKUTUS
6.1 Lasku
Laskusta on käytävä riittävän selkeästi ilmi laskutuksen perusteena käytetyt kulutus- ja yksikköhintatiedot, lasku- tuskausi sekä erillisistä toimenpiteistä perityt maksut.
Laitos tarkistaa asiakkaan pyynnöstä arvioituun kulutukseen perustuvaa laskutusta, kun arviolaskutuksen perustana olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai tarkistamiseen on muuten perusteltua syytä.
Laitos laskuttaa asiakasta vähintään kerran vuodessa. Laitos on oikeutettu laskuttamaan käyttömaksut vesimittarin luennan perusteella edellisiin laskutuskausiin tai arviointiin perustuvina erinä, jolloin lopullinen maksu määrätään mittarin luennassa todetun tai laitoksen pyynnöstä tapahtuneen, asiakkaan ilmoittaman mittariluennan mukaisen todellisen kulutuksen perusteella.
Laitos hyvittää asiakkaalle liikaa maksetun ja lisä veloittaa puuttuvan määrän. Hyvitykselle tai lisäveloitukselle ei suoriteta korkoa. Mikäli hyvitettävä tai veloitettava määrä on vähäinen, laitos voi suorittaa tai periä sen seuraa- vassa laskussa.
6.1.1 E-Lasku
Asiakas voi siirtyä e-laskun käyttöön pankkinsa e-laskupalvelussa. E-lasku katsotaan saapuneeksi asiakkaalle silloin, kun se on toimitettu asiakkaan verkkopankkiin. Asiakas vastaa e-laskun käsittelystä ja maksamisesta. Laitoksella tai pankilla ei ole velvollisuutta toimittaa e-laskua muussa muodossa, jos asiakkaalla on e-lasku käytössä.
6.2 Laskun maksaminen
Laskut lähetetään asiakkaan ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Laskut on maksettava viimeistään laskuun merkit- tynä eräpäivänä. Laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on oltava vähintään kolme viikkoa. Jos asiakas on muu kuin kuluttaja, sopijapuolet voivat sopia myös lyhyemmästä erääntymisajasta.
6.3 Maksun laiminlyönti
Jos asiakas laiminlyö laskun määräaikaisen maksamisen, on yliajalta maksettava lisäksi korkolain mukainen viiväs- tyskorko. Jos eräpäivä ja maksettava määrä on määrätty ennalta, viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lu- kien. Jos eräpäivää ja maksettavaa määrää ei ole määrätty ennalta, viivästyskorkoa voidaan periä aikaisintaan 30 päivän kuluttua laskun lähettämispäivästä. Jokaisen maksumuistutuksen lähettämisestä laitos perii palvelumaksu- hinnastossa määrätyn maksun.
Laitos lähettää asiakkaalle vähintään kaksi maksumuistutusta ennen saatavien siirtämistä perintään. Maksumuistu- tus lähetetään aikaisintaan kahden viikon kuluttua laskun eräpäivästä.
6.4 Hyvitys/lisäveloitus
Asiakas voi tehdä laitokselle laskua koskevat huomautukset kirjallisesti tai suullisesti taikka sähköisesti. Huomau- tuksen tekeminen ei vapauta asiakasta laskun määräaikaisesta maksamisesta, paitsi jos laskun eräpäivä tai määrä on selvästi virheellinen ilmeisen kirjoitusvirheen johdosta.
Jos huomautus osoittautuu aiheelliseksi tai laitos muutoin huomaa laskuttaneensa virheellisesti, laitos hyvittää asi- akkaalle tai veloittaa asiakkaalta puuttuvan määrän. Hyvityksestä tai lisäveloituksesta ei makseta korkoa.
Laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheen perusteella myyjällä on oikeus lisäveloitukseen ja asiakkaalla oikeus hyvitykseen. Laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saatavia laitos ja asiakas voivat vaatia enintään kolmen vuoden ajalta.
Asiakas voi kuitenkin vaatia laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saataviaan virheen koko vaikutusajalta, ei kuitenkaan kymmentä vuotta pidemmältä ajalta, jos laskutus-, mittaus- ja mittarin luentavirheen syntymisajankohta ja sen vaikutus laskutukseen voidaan jälkeen päin todeta.
Hyvitys tai lisäveloitus suoritetaan laskutuksen yhteydessä tai erikseen mittauslaitteiden tarkistukseen, asiakkaan aikaisempiin kulutusmääriin tai muihin tietoihin perustuvan, laitoksen suorittaman arvion nojalla. Lisäveloitukselle tai hyvitykselle ei suoriteta korkoa sen kertymisen ajalta. Lisäveloituksen maksamiselle on asiakkaalle myönnettävä kohtuullinen maksuaika. Jollei asiakas myönnetyssä ajassa maksa lisäveloituksesta aiheutunutta laskua, voidaan siitä tämän jälkeiseltä ajalta periä korkolain mukaista viivästyskorkoa.
6.5 Vakuus
Laitoksella on sopimusta tehtäessä oikeus pyytää asiakkaalta, joka ei ole kuluttaja, kohtuullinen vakuus tai ennak- komaksu sopimukseen perustuvien saatavien maksamisesta. Laitos voi lisäksi vaatia asiakkaalta vakuuden tai va- kuuden täydentämistä tai ennakkomaksua sopimuksen tekemisen yhteydessä ja sopimuksen voimassaoloaikana, jos asiakas on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa.
Mikäli laitos on erottanut asiakkaan verkostosta ja/tai purkanut sopimuksen maksuihin kohdistuvan laiminlyönnin takia, voi laitos vaatia vakuuden verkostoon kytkemisen tai uuden sopimuksen tekemisen yhteydessä. Em. syystä laitos voi vaatia vakuuden myös kuluttajalta.
Laitos voi vaatia asiakkaalta, joka on kuluttaja, kohtuullisen vakuuden tai vakuuden täydentämistä tai ennakkomak- sua sopimuksen tekemisen yhteydessä ja sopimuksen voimassaoloaikana, jos asiakas on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa. Laitoksella tulee lisäksi olla sopimusta tehtäessä ja sen voimassa ollessa erittäin painava syy vakuus- tai ennakkomaksuvaateelleen. Erittäin painavia syitä voivat olla esimerkiksi:
- veden toimittaminen kuluttajalle tai viemäriveden vastaanottaminen kuluttajalta on keskeytetty maksun laiminlyönnin takia; tai
- laitoksella on kuluttajalta erääntyneitä veden toimittamiseen tai viemäriveden vastaanottamiseen liittyviä saatavia, joiden määrää voidaan pitää olennaisena; tai
- kuluttajan luottotiedoista ilmenee, että kuluttaja on ilmeisesti kyvytön suoriutumaan sopimukseen perustu- vasta maksuvelvollisuudestaan.
Kun asiakas on velvollinen antamaan vakuuden tai ennakkomaksua tai täydentämään vakuutta sopimuksen tai näi- den toimitusehtojen perusteella ja asiakas ei näin tee kohtuullisessa ajassa, tätä voidaan pitää olennaisena sopi- musrikkomuksena, joka voi johtaa toimituksen keskeyttämiseen.
Vakuuden tai ennakkomaksun suuruus vastaa vähintään kolmen kuukauden ja enintään yhden vuoden arvioitua käyttömaksua. Laitos ei maksa vakuudelle tai ennakkomaksulle korkoa.
Xxxxxx palauttaa asiakkaalle vakuuden sopimuksen päätyttyä välittömästi, kun loppulasku on maksettu ja mahdolli- set muut sopimuksen mukaiset velvoitteet on suoritettu. Sopimuksen pysyessä voimassa vakuus palautetaan vii- meistään kahden (kuluttajalle yhden) vuoden kuluttua sen antamisesta, jollei asiakas ole vakuudenpitoaikana lai- minlyönyt maksujaan olennaisesti. Jos asiakas ei ole kuluttaja, laitos ja asiakas voivat sopia vakuuden palauttami- sesta muutakin.
Jos asiakas on vakuudenpitoaikana laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa olennaisesti ja vakuutta on käytetty asiak- kaan maksuihin, jäljelle jäänyt osa vakuudesta palautetaan sopimuksen päättyessä. Palauttamisesta huolimatta laitos voi vaatia uuden vakuuden, jos edellä tässä kohdassa tarkoitetut laiminlyönnit alkavat uudestaan.
Ennakkomaksuna voidaan periä asiakkaalta etukäteen sovitut maksut, jotka erääntyvät myöhemmin. Siltä osin kuin ennakkomaksua ei käytetä maksuihin niiden eräpäivänä, laitos hyvittää asiakkaalle ennakkomaksun eräpäivää seu- raavien laskujen yhteydessä.
Vakuuden tai ennakkomaksun luovuttamisen sijasta laitos ja asiakas voivat sopia sopimuksen mukaisten maksujen maksamisesta ennakkoon. Palaamisesta tavanomaiseen maksuaikatauluun noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä tässä kohdassa vakuuden palauttamisesta on sanottu.
7. LAITOKSEN TOIMINTA JA KESKEYTYKSET
7.1 Laitoksen toiminta
Laitos toimii siten, että vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton katkokset ja vedentoimituksen paineen tai laadunvaihtelut eivät poikkea alalla yleisesti hyväksytystä käytännöstä ja terveydensuojelulainsäädännön määräyk- sistä. Laitos on velvollinen kunnossapitämään ja varustamaan lai- toksen laitteistot siten, että vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton katkoksia tapahtuu mahdollisimman harvoin. Laitos ryhtyy toimenpiteisiin siten, että ve- dentoimituksen ja viemärivesien vastaanoton keskeytyessä katkos muodostuu kustannukset huomioon ottaen mahdollisimman lyhyeksi ja vähän haittaa tuottavaksi.
Laitos järjestää yli 24 tuntia kestävien vedentoimituskatkosten aikana mahdollisuuden veden ottamiseen tilapäisistä vesipisteistä.
Laitos voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton katkoksiin varautumi- sesta, varoajoista ja menettelytavoista katkosten aikana ja välittömästi niiden jälkeen. Laitos ei vastaa ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä asiakkaalle, asiakkaan kvv-laitteistolle tai kolmannelle osapuolelle aiheutu- vista vahingoista.
7.2 Virhe ja oikeus hinnanalennukseen
Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai laitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe myös silloin, kun se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt, jollei keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Virheenä ei yleensä pidetä jäljempänä kohdissa 7.3, 7.4 ja 7.5 tar- koitettuja ja niihin rinnastettavia tapahtumia.
Virheenä pidetään myös liitostyön tai veden toimittamisen ja/tai viemäriveden vastaanoton aloittamisen viivästy- mistä sovitusta ajankohdasta, jos viivästyminen johtuu laitoksesta ja jos viivästystä ei ole pidettävä syy ja olosuh- teet huomioon ottaen vähäisenä.
Virheenä ei kuitenkaan pidetä keskeytystä, joka aiheutuu laitoksen laitteiston tavanomaisesta korjaus- tai huolto- työstä, joka kestää yhtäjaksoisesti alle 12 tuntia ja josta on ilmoitettu asiakkaalle etukäteen. Virheenä ei myöskään
pidetä keskeytystä, jota voidaan pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä, eikä palvelun häiriötä tai keskeytystä, joka johtuu ylivoimaisesta esteestä.
Virheeksi ei yleensä myöskään katsota sitä, että laitos keskeyttää tai rajoittaa vedentoimitusta tai viemäriveden vastaanottoa tilapäisesti asiakkaan tai kolmannen osapuolen aiheuttaman syyn tai muun laitoksesta riippumatto- man syyn takia. Tällainen syy voi olla esimerkiksi asiakkaan tai kolmannen osapuolen toimenpiteistä johtuva veden- toimitukseen tai viemäriveden vastaanottoon tarvittavan laitteen tai putken rikkoutuminen, sähkön toimituskatkos, vedenhankinnan häiriö tai sammutusveden toimittaminen tai muu vastaava syy. Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton jatkamiseksi.
7.3 Hinnanalennus
Asiakkaalla on oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Jos virhe perustuu vesihuollon keskeytykseen, hin- nanalennuksen määrä on vähintään kahta viikkoa vastaava osuus vuotuisesta perusmaksusta. Vaatimus hinnan- alennuksesta on esitettävä laitokselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.
7.4 Ylivoimainen este
Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan sellaista laitoksen palvelun häiriötä tai keskeytymistä, joka aiheutuu laitoksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota sen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomi- oon toiminnassaan ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.
Laitoksella on oikeus välittömästi tilapäisesti keskeyttää vedentoimitus ja/tai viemäriveden vastaanotto tai rajoittaa niitä ylivoimaisen esteen vuoksi tai jos se on välttämätöntä ihmishenkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavan vaaran vuoksi.
Ylivoimaisen esteen sattuessa laitos vapautuu vedentoimituksesta ja viemäriveden vastaanotosta siinä määrin ja niin pitkäksi ajaksi, kuin laitoksen normaali toiminta on ylivoimaisen esteen vuoksi mahdotonta.
Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton jatkamiseksi.
7.5 Ennalta arvaamaton tilapäinen keskeytys
Laitoksesta riippumattoman syyn tai asiakkaan tai kolmannen aiheuttaman syyn kuten vedentoimitukseen tai vie- märiveden vastaanottoon tarvittavan laitteen tai putken rikkoutumisen, sähkön toimituskatkoksen, vedenhankinnan häiriöiden tai sammutusveden toimittamisen tai muun vastaavan syyn takia voi laitos tilapäisesti keskeyttää tai ra- joittaa vedentoimitusta ja viemäriveden vastaanottoa.
Laitos voi tilapäisesti keskeyttää vedentoimituksen tai rajoittaa sitä jätevedenpuhdistamon toimintahäiriön tai vie- märilaitteiston tai -verkoston vian takia.
Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton jatkamiseksi.
7.6 Tilapäinen keskeytys huoltotyön takia
Vedentoimitukseen tai viemäriveden vastaanottoon tarvittavan laitteen, koneistoihin tai verkostoon kohdistuvan työn tai muun välttämättömän syyn vuoksi laitos voi tilapäisesti keskeyttää vedentoimituksen ja/tai viemäriveden vastaanoton tai rajoittaa niitä.
Laitos voi tilapäisesti keskeyttää vedentoimituksen tai rajoittaa sitä jätevedenpuhdistamoon tai viemärilaitteistoon tai -verkostoon kohdistuvan työn ajaksi.
7.7 Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen
Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle.
Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liitty- jäkohtaisesti ja laaja-alaisista keskeytyksistä ja rajoituksista lehdistön välityksellä.
7.8 Laitoksen korvausvelvollisuus
Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon.
Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilli- set vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa.
Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituk- sen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä.
Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoi- tuksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä.
Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesi- huolto on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpi- teistä tai laiminlyönneistä.
7.9 Vahingon torjuminen ja rajoittaminen
Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnal- laan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näi- den ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.
7.10 Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset
Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden
toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle.
Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita ongel- majätteitä.
Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti:
- esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdys- kunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syö- pymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua,
- myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilaitoksen rakenteita syövyttäviä aineita,
- viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suu- rempi kuin 11,
- suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 0C, viemä-rilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkos- ton tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden.
Huleveden ja perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen huleve- siviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.
7.11 Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus
Xxxxxxx on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai pää- töksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättä- misestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai hyötykäytölle.
Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä il- moitettava asiasta laitokselle.
Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.
8. KIINTEISTÖN VESIHUOLTOLAITTEISTOT
8.1 Kvv -laitteistot
Kiinteistön vesihuoltolaitteistoja (kvv -laitteistoja) ovat kiinteistön laitteistot talous-, sammutus-, jäte- sekä huleve- den ja perustusten kuivatusveden johtamiseksi.
Tonttijohtoja ovat tonttivesijohto, tonttiviemäri ja tonttihulevesiviemäri. Tonttivesijohto on talousveden johtamista varten asennettu liittämiskohdan ja kiinteistön vesimittarin välinen johto. Tonttiviemäri on liittämiskohdan ja raken- nuksen välinen jätevesiviemäri. Tonttihulevesiviemäri on liittämiskohdan ja kiinteistön hulevesilaitteiston välinen huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamiseksi asennettu viemäri.
8.2 Rakentamista koskevat määräykset
Sen lisäksi, mitä kunnan rakennusvalvonta katsoo tarpeelliseksi, kvv -laitteistojen suunnittelu-, asennus-, muutos-, korjaus- ja kunnossapitotöissä sekä laitteistoja koskevissa tarkastuksissa on noudatettava lainsäädäntöä ja lainsää- däntöön perustuvia kvv -laitteistoja ja työnjohtoa koskevia viranomaismääräyksiä ja ohjeita sekä niiden perusteella annettuja vaatimuksia.
8.3 Suunnitelmat ja asentaminen
Liittyjä on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kvv -laitteiden asennusten alkamisesta ja edistymisestä laitoksen an- tamien ohjeiden mukaan.
Jos liitettävässä kiinteistössä on aikaisemmin rakennettuja kvv -laitteistoja, jotka liittyjä haluaa edelleen pitää käy- tössä, liittyjän on esitettävä vaadittaessa laitteistoista laitoksen määrittelemät piirustukset. Laitos voi suorittaa lait- teistojen tarkastuksen sekä päättää, missä laajuudessa laitteistot ovat hyväksyttävissä.
Jos liittyjä haluaa muuttaa tai täydentää kvvlaitteistoja tai ottaa käyttöön laitokselle aikaisemmin ilmoittamiensa kvv-laitteiden lisäksi muita laitteita tai lisää huomattavasti veden käyttöä tai viemäriveden johtamista tavalla, jota ei ole voitu edellyttää kiinteistön vesijohtoja ja viemäreitä mitoitettaessa, on niitä koskevat suunnitelmat ennen muu- tostöihin ryhtymistä esitettävä kiinteistön sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja edelleen laitokselle tar- kastettavaksi.
Laitos huomauttaa tarkastuksessa havaitsemistaan puutteista liittyjälle, mutta laitteistojen, piirustusten tai suunni- telmien tarkastus ei siirrä asiakkaan vastuuta kiinteistön kvv-laitteistojen asianmukaisesta toiminnasta laitokselle.
8.4 Tonttijohtojen muutostyöt
Liittyjä on velvollinen osallistumaan tonttijohtojen saneeraus- ja muutostöiden kustannuksiin saamansa hyödyn mukaisella osuudella, mikäli muutostyöt tehdään laitoksen verkostojen muutostöiden yhteydessä ja niistä johtuen. Tämä koskee muulla alueella kuin liittyjän kiinteistöllä olevaa tonttijohto-osuutta, kun liittymiskohta on liittyjän kiin- teistön alueen ulkopuolella. Siltä osin kuin liittyjä ja laitos eivät toisin sovi, kustannusosuudet jakautuvat seuraa- vasti:
Johdon ikä | Xxxxxxxxx kustannusosuus | Liittyjän kustannusosuus |
Vuosia | % | % |
0-5 | 100 | 0 |
5-15 | 70 | 30 |
00-00 | 00 | 00 |
yli 30 | 0 | 100 |
Jos liittyjä haluaa muuttaa tonttijohdot kustannuksellaan toiseen paikkaan, on toimenpiteestä sovittava kirjallisesti laitoksen kanssa.
Laitos tiedottaa liittyjälle etukäteen tonttijohtojen saneeraus- ja muutostöiden aikataulusta ja arvioiduista kustan- nuksista.
8.5 Laitoksen velvollisuudet
Laitos suorittaa tonttijohtojen liitostyön laitoksen johtoihin. Laitos vastaa suorittamistaan töistä kulloinkin voimassa olevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Jos laitos toteaa, että asiakkaan vedenkulutus on niin suuri, että on syytä epäillä vuotoa kiinteistön kvv-laitteistossa, laitos saattaa asian asiakkaan tietoon.
8.6 Asiakkaan velvollisuudet
Asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, laitokselle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien vi- ranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pidetään esimerkiksi vuotavia viemäreitä.
Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville viemärivesille asetettuja vaatimuk- sia tai se sisältää merkittävissä määrin laitoksen kannalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen laitoksen viemäriin johtamista laitoksen hyväksymällä tavalla.
Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja kor- jaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa laitoksen toimintaa. Jos asiakas laitoksen kehotuksesta huoli- matta laiminlyö korjaustyön, voi laitos asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toimituk- sen keskeyttämisen uhalla. Laitos voi laskuttaa mahdollisen vuodon aiheuttamasta hukkavedestä.
Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan laitokselle tonttijohdoissa sekä laitoksen laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista.
Laitoksen verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuoltolaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv -laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännöllisesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv -laitteensa kuten vesijohtopaineen korottamiseen ja alentamiseen, vie- märiveden pumppaukseen, käsittelyyn j a padotukseen varautumiseen, vedensaannin ja viemäriveden johtamisen katkoksiin varautumiseen tarkoitetut sekä muut vastaavat laitteet.
Kiinteistön vesihuoltolaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa laitoksen laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen nou- dattamaan laitoksen antamia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on laitoksen kirjallisesta pyynnöstä velvollinen poistamaan laitoksen toimintaa hait- taavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot.
Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman laitoksen lupaa.
8.7 Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa
Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asi- akkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv -laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömak- sua vastaava hyvitys.
8.8 Kvv-laitteistoja koskevia erillismääräyksiä
Mikäli asiakas yritystoiminnan tai muun syyn vuoksi vaatii keskeytymätöntä vedensaantia, viemäriveden johtamista tai toiminta asettaa erityisvaatimuksia veden laadulle, asiakas on velvollinen varautumaan laitoksen toiminnan häi- riöistä aiheutuviin luvussa 7 mainittuihin katkoksiin tai veden laadun vaihteluihin kiinteistökohtaisilla varolaitteilla, varavesisäiliöillä tai muulla vedensaannin, viemäriveden johtamisen tai veden laadun turvaavalla kiinteistökohtai- sella laitteella.
Laitoksen vesijohtoon liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla yhteyttä muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteis- toon.
Mikäli yksittäisen liitettävän kiinteistön korkeus tai korkeustaso poikkeavat merkittävästi alueella yleisesti vallitse- vista kiinteistöjen korkeuksista tai korkeustasoista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä kiinteistökohtai- sella vesijohtopaineen korotukseen tai alennukseen tarkoitetulla laitteistolla. Kiinteistökohtaiset vesijohtopaineen korottamiseen tai alentamiseen tarvittavat laitteet saa asentaa vain vesilaitoksen erikseen antamalla luvalla.
Jos liittyvän kiinteistön korkeustaso on sellainen, että viemärivesien johtaminen yleisiin viemäreihin ilman pump- pausta ei ole mahdollista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä laitoksen hyväksymillä pumppaamoilla viemärivesien johtamiseksi.
Rakennuksen sisäpuolisella viemäröinnillä ei saa olla yhteyttä hulevesiviemärin. Hule- ja valumavesiä ei saa johtaa salaojaverkostoon.
Kiinteistökohtaisten viemäritulvien estämiseksi asiakkaan on suojattava padotuskorkeuden alapuolella olevat viemä- röidyt tilansa.
Jätemyllyn saa asentaa vain laitoksen antamalla luvalla.
9. KIINTEISTÖN SAMMUTUSVESILAITTEISTOT
9.1 Sopiminen sprinklerilaitteistosta
Kiinteistön sprinklerilaitteiston liittämisestä laitoksen verkostoon ja sammutusveden toimittamisesta sprinklerilait- teistoon tehdään asiakkaan ja laitoksen kesken sprinklerisopimus. Sopimus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti.
Laitoksen ja asiakkaan välillä noudatetaan sprinklerilaitteiston liittämisestä ja laitoksen palvelun toimittamisesta ja käyttämisestä, mitä sprinklerisopimuksessa ja laitoksen sprinkleriliittyjien toimitusehdoissa todetaan.
9.2 Hakemus ja sopimus
Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus vesilaitokselle sammutusveden hankinnasta silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa automaattiset tms. sammutusvesilaitteet.
Laitos voi tehdä erillisen sopimuksen sammutusveden toimittamisesta kiinteistökohtaisiin sammutusvesilaitteisiin, mikäli laitos katsoo, että liittämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle laitoksen toimin- nalle. Laitoksella ei ole velvollisuutta hyväksyä sprinklerilaitteistoja kytkettäväksi suoraan verkostoon.
9.3 Syöttövesijohto
Syöttövesijohto on liittymiskohdan ja sprinklerilaitteiston välinen vesijohto.
9.4 Liittymiskohta
Laitos osoittaa sprinklerilaitteiston syöttövesijohdon liittymiskohdan, joka voi poiketa näiden määräysten mukai- sesta tonttivesijohdon liittymiskohdasta.
9.5 Suunnittelu ja asentaminen
Sprinklerilaitteiston suunnittelussa ja asennuksessa on noudatettava kulloinkin voimassa olevia sprinklerisääntöjä sekä kvv-laitteistoja koskevia määräyksiä ja ohjeita.
Asiakkaan on esitettävä sprinklerilaitteiston, muiden sammutusvesilaitteiden ja koko kiinteistön mitoitusvesimäärä, sekä asian harkinnassa tarvittavat muut laitoksen erikseen pyytämät selvitykset.
9.6 Kunnossapitovelvollisuus
Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten sammutusvesilaitteistojen toiminnasta ja kunnosta kvv-laitteistoista annettujen viranomaismääräysten mukaisesti.
9.7 Sammutusvesilaitteiden kokeileminen
Sammutusvesilaitteiden kokeilemisesta on asiakkaan ilmoitettava laitokselle. Kokeilemisesta peritään laitoksen pal- velumaksuhinnastossa määrättyjä maksuja.
Asiakas on velvollinen tiedottamaan muille asiakkaille kokeilusta aiheutuvista paineen ja veden laadun muutoksista. Asiakas vastaa kokeilusta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista ja haitoista muille asiakkaille ja laitokselle.
9.8 Muutokset
Jos laitoksen arvioima toimitusvesimäärä, painetaso tai muut vedentoimitukseen vaikuttavat tekijät muuttuvat, asiakas on velvollinen saattamaan asian laitoksen tietoon. Laitoksella on oikeus tarkistaa sopimus uusia olosuhteita vastaavaksi.
9.9 Irtikytkentä ja tarkastus
Sprinklerilaitteistojen irtikytkennässä ja tarkastuksessa tulee noudattaa sisäasiainministeriön antamia määräyksiä.
10. ASIAKKAAN KIINTEISTÖN KÄYTTÖ
10.1 Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen
Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan.
Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden pois- johtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.
10.2 Yleisen viemärin tuulettaminen
Asiakas on velvollinen sallimaan laitoksen viemärin tuulettamisen kiinteistön viemärin kautta, jollei siitä aiheudu kiinteistölle sanottavaa haittaa.
10.3 Liikkuminen ja toimenpiteet asiakkaan tiloissa ja kiinteistöllä
Asiakas päästää laitoksen edustajan tiloihinsa asennus-, tarkastus- sekä muita laitoksen toiminnan kannalta tar- peellisia toimenpiteitä varten.
Laitoksen edustaja tai laitoksen valtuuttama saa tarvittaessa liikkua asiakkaan kiinteistöllä ja suorittaa siellä vesi- huoltolaitteiston rakentamisen, kunnossapidon ja käytön kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Xxxxxx erityisestä syystä muuta johdu, laitos ilmoittaa liikkumisesta ja toimenpiteistä etukäteen asiakkaalle.
Asiakas sallii laitoksen edustajan pääsyn kiinteistöön vesimittarin asentamista, lukemista ja muita huoltotoimenpi- teitä varten. Xxxxxx erityisestä syystä muuta johdu, laitos ilmoittaa liikkumisesta ja toimenpiteistä etukäteen asiak- kaalle.
Laitos huolehtii siitä, että asiakkaan kiinteistöllä liikkumisesta ja toimenpiteiden suorittamisesta siellä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vahinkoa kiinteistölle tai sen käytölle. Laitos korvaa kiinteistölle tai sen käytölle aiheuttamansa haitan ja vahingon, lukuun ottamatta tilapäistä viihtyvyyden vähentymistä tai kiinteistön käytön ra- joittumista tilapäisesti tai muuta niihin verrattavaa vähäistä haittaa ja vahinkoa.
11. ERIMIELISYYDET
Laitoksen ja asiakkaan välisiä sopimuksia sekä näitä yleisiä toimitusehtoja koskevat erimielisyydet ratkaistaan tuo- mioistuimessa. Kanne nostetaan laitokseen liitetyn kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa, ellei yksittäistapauk- sessa ole toisin sovittu tai pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Asiakas, joka on edellä kohdassa 1.8 tarkoitettu kuluttaja, voi saattaa vesihuollon sopimusehtoja koskevat kulutta- jariitalautakunnan toimialaan kuuluvat erimielisyydet kuluttajariitalautakunnan (xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx) käsiteltäväksi ja nostaa kanteen Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa. Ennen asian viemistä kuluttajariitalautakun- nan käsittelyyn asiakkaan tulee olla yhteydessä maistraattien kuluttajaneuvontaan (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx).