KOTISATAMAN OMAVALVONTASUUNNITELMA 2020
KOTISATAMAN
7SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)
Palveluntuottaja
Yksityinen palvelujentuottaja Nimi:
Palveluntuottajan Y-tunnus: 2045520-5
|
Kunnan nimi: Äänekosken kaupunki
Kuntayhtymän nimi:
Sote -alueen nimi:
|
Toimintayksikön nimi Perusturva / Arjen tuki / Kotisatama
|
|
Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Xxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx
|
|
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Arjen tuki; vanhusasiakkaat; Kotisatama 40 asukasta
|
|
Toimintayksikön katuosoite Xxxxxxxxx 0
|
|
Postinumero 44200
|
Postitoimipaikka Suolahti |
Toimintayksikön vastaava esimies
Palveluasumisen johtaja Xxxxx Xxxxx-xxx
|
Xxxxxxx 040 752 1841
|
Sähköposti xxxxx.xxxxx-xxx@xxxxxxxxx.xx
|
|
TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)
Toiminta-ajatus
Arjen tuki tarjoaa asukkaille tarpeen mukaiset ja laadukkaat toimintakykyä ylläpitävät yksilölliset palvelut, jotka tukevat asiakkaan voimavaroja ja itsenäistä selviytymistä omassa toimintaympäristössä, kodissa, asumispalveluissa ja laitospalveluissa. Arjen tuen asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä asiakkaista mm. ikäihmisistä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaista sekä vammaispalveluiden ja pitkäaikaissairaista asiakkaista. Arjen tuen organisaatio toimii tilaaja-tuottajamallilla. Tilaajatiimi kartoittaa asiakkaiden palvelutarpeita ja suunnittelee ja organisoi palvelut suhteessa asiakkaan tarpeisiin. Tavoitteena on, että asiakas saa tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset arjen tuen palvelut. Palveluiden myöntäminen perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn palvelutarpeen arviointiin ja yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tilaajatiimistä koordinoidaan asiakkaan tarvitsemat palvelut lakien sekä lautakunnan hyväksymien myöntämiskriteerien puitteissa.
Arjen tuen palveluiden myöntäminen perustuu sosiaali- ja terveyspalveluista määrättyihin lakeihin. Ne löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta: xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx
Arvot ja toimintaperiaatteet
Äänekosken kaupungin arvot arjen tuessa:
Kotisataman arvot ja toimintaperiaatteet pohjautuvat yhteisiin arvoihin. Kotisatama on uusi yksikkö, johon on yhdistetty aiempi laitoshoito ja muistiyksikkö Suolahden palvelukeskuksesta. Kotisatama tarjoaa asukkaille, jotka eivät pysty turvallisesti asumaan enää kotonaan, hoivaa ja huolenpitoa elämän loppuun asti, ellei asukkaan tila vaadi sairaalahoitoa. Asumismuoto on ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen. Kotisatamassa on 40 ympärivuorokautista asukaspaikkaa muistisairaille ja pitkäaikaista hoivaa tarvitseville ikääntyneille. Yksikkö toimii kahdessa kerroksessa kolmessa tiimissä.
Yksikön hoitotyön tavoitteena ovat kuntouttava/ylläpitävä hoitotyö sekä asukkaan yksilöllinen ja arvostava kohtaaminen. Asukkaan elämää kartoitetaan monologin (elämänkerran) ja elämänpuun avulla. Yksikön toimintaa ohjaavat arvot pohjautuvat asukkaan kunnioitukseen, itsemääräämisoikeuteen, tasa-arvoisuuteen, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden huomioimiseen sekä toimintakykyä ylläpitävään ja aktivoivaan elämään turvallisessa toimintaympäristössä. Arvoja vahvistaa työskentely asukkaan kotona.
|
RISKINHALLINTA (4.1.3)
Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Koko kaupunkia koskevaa riskianalyysia tehdään kaupungin johtoryhmän toimesta ja perusturvan osalta perusturvan johtoryhmässä. Viimeisin riskianalyysi on valmistunut marraskuussa 2017. Avin Valmerikysely toteutettiin marraskuussa 2019 ja se on tarkoitus tehdä uudelleen myöhemmin tilanteen seuraamiseksi. Työsuojelun korona RVA tehtiin 2020.
Riskien ja vaarojen arviointi tehdään työyksiköittäin joka neljäs vuosi. Kartoituksella selvitetään yksikön työolosuhteita, työn kuormitustekijöitä ja mahdollisia vaaratekijöitä. Tavoitteena on tapaturmien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy sekä työstä johtuvien kuormitustekijöiden vähentäminen ja vaarojen minimointi. Tehtyä selvitystä käytetään työkaluna toimintaa suunniteltaessa.
Riskien ja vaarojen arviointilomakkeen täyttää jokainen työntekijä. Riskien ja vaarojen kyselyn tuloksien arviointi tapahtuu työyksiköittäin ryhmässä, jonka esimies yksiköstään kokoaa. Ryhmän kokoonpano muodostuu eri ammattiryhmistä, jotka työyksikössä työskentelevät ja ryhmän kokoonpanosta sovitaan tilannekohtaisesti. Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen ja heidän kokemuksiensa kuunteleminen ovat avainasemassa riskien ja vaarojen arviointia tehtäessä. Ennalta tiedettyihin riskeihin laaditaan tapauskohtaisesti selkeät toimintakäytännöt, joiden avulla riski minimoidaan ja työntekijän sekä asukkaan turvallisuutta pyritään turvaamaan, mm. parityöskentelyä mahdollistamalla ja kehittämällä turvajärjestelyjä yksintyöskentelylle.
Työyksikkö käsittelee esille nousevat turvallisuusriskit ja vaaratilanteet työyhteisön yhteisessä kokouksessa lähiesimiehen toimesta. Vaaratilanteet dokumentoidaan Äänekosken kaupungilla käytössä olevalla Wpro ilmoituksella ja esille tulleet vaaratilanneilmoitukset käsitellään työyhteisössä esimiehen ja työyhteisön kanssa. Ilmoitus menee suoraan kaupungin työturvallisuuspäällikölle, joka vie ne tarvittaessa yhteistyötoimikunnan käsittelyyn. Käsittelyn perusteella työyksikössä mietitään toimintatapoja, jotta kyseinen vaaratilanne ei pääsisi toistumaan. Käsittelyn perusteella työyksikössä mietitään toimintatapoja, jotta kyseinen vaaratilanne ei pääsisi toistumaan.
Lisäksi erilaisten laitteiden käyttö opastetaan työntekijöille perehdytyksen yhteydessä. Eri laitteiden käyttöohjeet ja huoltopäiväkirjat löytyvät yksikön kansliasta kansioista.
Yksikössä on sprinkleri järjestelmä, huonekohtaiset palo/savuilmaisimet, palo-ovet sekä osastojen välissä on savusulkuovet. Asukasturvallisuuden takaamiseksi ulko-ovet ovat lukossa 24/7. Ulko-ovessa on soittokello ja ovipuhelin. Palo- ja pelastuskoulutuksia ja harjoituksia pidetään säännöllisesti pelastustoimen kanssa. Yksiköissä on nimetyt turvallisuusvastaavat, jotka huolehtivat turvallisuussuunnitelman päivityksestä sekä ohjeistuksista. Ensiapukoulutuksen päivitys on 3 vuoden välein. Viimeisin koulutuspäivitys on 2020. Alkusammutuskoulutukset ja poistumisharjoitukset ovat joka toinen vuosi, jotka yksikkö järjestää säännöllisesti yhdessä paikallisen palo- ja pelastustoimen kanssa. Edellinen oli 2019.
Yksikön turvallisuus- ja perehdytyskansiosta löytyy mm. toimintaohje väkivallan uhka -tilanteesta, palo- ja pelastussuunnitelma sekä kaupungin valmiussuunnitelma ja siihen liittyvä evakuointisuunnitelma. Työsuojelun toimintaohje on vuosille 2018–2021. Lisäksi yksikössä on hätäohjeistuskansio. Kansiota säilytetään henkilökunnan kansliassa. Henkilöstölle on suunnitteilla turvallisuuskorttikoulutus, myös turvallisuuskävelyjä tehdään vuosittain uuden henkilön perehdyttämisen yhteydessä. Avekki koulutus on ollut keväällä 2018.
Katso intrasta seuraavat lomakkeet: Riskien ja vaarojen arviointi, vaaratilanneilmoituksen linkki Wpo, vaaratilanneilmoituksen käsittely, työsuojelun toimintaohjelma.
Jokaisessa Xxxxx tuen asiakasryhmässä on olemassa asiakkaita, joiden avustamisessa, hoitamisessa ja ohjauksessa on otettava huomioon sekä asiakasturvallisuus että työntekijöiden turvallisuus. Kaupungilla on olemassa toimintaohjeistus väkivallan uhka -tilanteisiin:
Katso intrasta seuraavat linkit ja lomakkeet: Väkivallan uhka- ohjeistus ja väkivallan uhka- Wpro työsuojelun alta. Myös videoita eri aiheista löytyy Intrasta haun kautta videot.
Riskinhallinnan työnjako
Mahdollisuuksien mukaan tilanteisiin varaudutaan, mm. mahdollistamalla parityöskentely tai turvaamalla tarvittavat suojavarusteet ja tarjoamalla tarvittavat rokotukset. Koulutusta väkivaltatilanteisiin järjestetään määräajoin ja tarpeen mukaan. Ohjeistus väkivaltatilanteisiin on olemassa turvallisuus- ja perehdytyskansiossa. Yksiköissä huolehditaan uuden työntekijän perehdyttämisestä riskien hallintaan. Kotisatamassa on 2 hoitajaa yövuorossa, 1 molemmissa kerroksissa. Yläkerran yöhoitajalla on turvahälytin, joista hälytys menee joko työkaverille alakertaan tai suoraan vartijalle. Ellei vartija pääse tulemaan paikalle, hälyttää hän apuun vastaavan vartijan tai poliisin tilanteen mukaan. Niiden asukkaiden, jotka eivät pysty hälyttämään hälyttimellä apua, turvallisuus taataan toistuvilla tarkastuskierroksilla, joita tiuhennetaan tilanteen ja asukkaan voinnin niin vaatiessa. Ulko-ovi on lukittuna 24/7. Turvarannekkeet on kaikkiin huoneisiin. Äkillisissä uhkaavissa tilanteessa tulee aina ottaa yhteys 112.
|
Riskien tunnistaminen
|
Riskienhallinta perustuu jokaisen työntekijän havainnointiin ja käytännön työstä esille nouseviin riski- ja vaaratekijöihin. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa siitä, että nostaa esille havaitsemiaan epäkohtia. Työyhteisöpalavereissa asioista keskustellaan avoimesti ja tehdään ohjeistuksia esille nousevista vaaratilanteista. Apuvälineisiin on nimetty vastuuhoitajat, mutta apuvälineiden puutteiden ja vikojen havainnointi on jokaisen vastuulla. Vastuuhoitaja huolehtii apuvälineiden huollosta ja kuntoon saattamisesta. Attendon apuvälineistä on huoltosopimus Respectan kanssa. Kaupungin omista apuvälineistä Äänekosken terveysaseman apuvälinelainaamon kanssa. Työntekijä raportoi havaitsemansa epäkohdat yksikön esimiehelle ja toimii välittömästi ehkäistäkseen lisävahingot. Yhdessä mietitään mitä voidaan tehdä asian ehkäisemiseksi niin toiminnassa kuin ympäristössäkin.
|
Riskien käsitteleminen
|
Työntekijöillä on sosiaalihuoltolain 48 § ja vanhuspalvelulain mukaan ilmoitusvelvollisuus asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia vaarantavista tilanteista. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, yksikön esimiehelle, joka ilmoittaa asiasta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa minkäänlaisia vastatoimia. Henkilöstöä on ohjeistettu ottamaan em. tilanteet välittömästi puheeksi esimiehen kanssa sekä täyttämään XxxXxx vaaratapahtuma kaavake. Vakava tapahtuma tai sen uhka selvite-tään välittömästi, viimeistään tiimipalaverissa, joita on viikoittain. Selvityksessä käydään tapahtumat läpi kokonaisuudessaan, siihen johtaneet syyt, olosuhteet ja muut vaikuttavat seikat sekä mietitään, kuinka vastaava voitaisiin ehkäistä tai välttää. Vakavista työtapaturmista on ilmoitettava myös aluehallintovirastoon. HaiPro:n täyttämiseksi on oltava kaupungin sähköpostiosoite ja Medikes- tunnukset, jotka saat esimiehesi kautta käyttöösi. Ilmoitus tehdään osoitteessa xxxxx://xxxxxxx.xxxxx.xx Linkki ilmoituksen tekoon on kaikilla työkoneilla. Medikesin etusivulla on oikeassa reunassa luettelo Intermetso palveluista, joista valitaan vaaratapahtumailmoitus. Täytettyäsi lomake se lähtee sähköisesti esimiehelle, joka tuo ne muutaman kuukauden välein yksikön käsittelyyn toimenpiteiden sopimiseksi. Äänekoskella vaaratapahtumiksi ilmoitetaan myös läheltä piti - tilanteet. Ilmoitusta vaativia tilanteita ovat mm. virheet lääkityksessä, virheelliset hoito-ohjeet ja virheellinen hoidon toteutus, hoitojakson aikana tapahtuneet kaatumiset, putoamiset ja muut onnettomuudet sekä väkivallan kohteeksi joutuminen. Haipro-ilmoitukset menevät tiedoksi myös terveyskeskussairaalan johtavalle hoitajalle. Haittatapahtumista informoidaan asukasta ja tarvittaessa omaista.
|
Korjaavat toimenpiteet |
Ilmoituksen perusteella arvioidaan tapauskohtaisesti, millaisiin jatkotoimenpiteisiin ryhdytään huomioiden toimintaohjeistus ja lainsäädäntö.
|
Muutoksista tiedottaminen
Työyhteisö- ja tiimipalavereista laaditaan muistiot, jotka ovat työyhteisön luettavissa sähköisesti ja käytettävissä. Lisäksi tarvittavia, erillisiä toimintaohjeita laaditaan työyhteisön käyttöön.
|
OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
|
Yksikön esimies, hoitajat, omahoitajat, tiimivastaavat ja palveluvastaava valvovat omavalvontasuunnitelmien mukaista toimintaa siltä osin, kun se vaikuttaa asiakkaan saamaan palveluun hänen hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisesti. Tarvittaessa toimenpiteet dokumentoidaan asiakaskertomukseen.
Omavalvontasuunnitelma on laadittu yhteistyössä henkilökunnan ja johdon kanssa. Henkilökunta on osallistunut suunnitelman laatimiseen nostamalla esiin asioita ja ilmiöitä, jotka vaativat panostusta. Omavalvontasuunnitelma ohjaa päivittäistä toimintaa ja työntekijöiden tulee huomioida suunnitelman käytettävyys ja toimivuus toiminnassa ja laadun valvonnassa.
|
Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:
Palveluvastaava: Harjula Anne, p: 0400 178350, sp: xxxx.xxxxxxx@xxxxxxxxx.xx
Yksikön esimies: palvelukeskuksenjohtaja Xxxxx Xxxxx-xxx, p: 040 752 1841, xxxxx.xxxxx-xxx@xxxxxxxxx.xx
|
Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)
|
Päivitetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä. Kehittämispäivien yhteydessä omavalvontasuunnitelmien päivitystarpeet kartoitetaan.
|
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
|
Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön virallisessa ilmoitustaululla ja kansliassa. Lisäksi omavalvontasuunnitelmat ovat luettavissa kaupungin nettisivuilla.
|
ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)
Palvelutarpeen arviointi
|
Asiakkaan palvelutarpeen arviointi alkaa yhteydenotosta Arjen tuen asiakastyöntekijöihin. Arviointi tehdään palvelutarpeen kartoituksella, joka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelutarpeen arvioinnissa korostuu voimavarojen kartoitus ja asiakkaan oma tahto palvelujen järjestämiseksi. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään laajasti asiakkaan toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueilta sekä korostetaan asiakkaan omaa osallisuutta ja kuntoutumista palveluja järjestettäessä. Lisäksi arvioinnissa käytetään kriteereinä arviointimittareita: Ravitsemukseen liittyvä MNA, alkoholin käyttöön liittyvä Audit, kognitiivisiin (muisti) toimintoihin MMSE, myöhäisän masennukseen liittyvä GDS-15, toimintakykyyn ja hoidon tarpeeseen liittyvä RAVA sekä fyysistä toimintakykyä mittaavat testit.
Yksikössä palvelutarpeen kartoitus tehdään kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka tehdään yhteistyössä asukkaan, omaisen/läheisen ja palveluvastaavan kanssa. Palvelusuunnitelman tekemisen tavoiteaika on kuukausi asukkaan muutosta yksikköön, jotta asiakkaan tilanne on tasoittunut muutoksesta. Palvelusuunnitelmaa arvioidaan tarpeen mukaan, vähintään 2 x vuodessa. Kartoituksessa arvioidaan asukkaan voimavarat, selvitetään tapoja, toiveita ja mieltymyksiä ja niitä kartoitetaan elämänpuun tai monologin avulla. Hoitajat käyttävät kuntouttavaa työskentelytapaa tukemaan ja ylläpitämään asukkaan toimintakykyä. Asukkaan päivittäisten toimintojen havainnointi on yksi tärkeä arviointimittari. Käytössä on myös kognitiivisiin taitoihin (muisti, orientaatio, hahmottaminen jne.) liittyvä MMSE-testi, jonka tuloksia henkilökunta on koulutettu ymmärtämään. Asukkaille tehdään myös puolivuosittain RAVA-toimintakykyarviointi. Jokaisella asukkaalla on omahoitaja, joka osallistuu hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen. Omahoitaja arvioi asukkaansa tilannetta myös käyttäen samoja arviointimittareita kuin palvelutarpeen arvioinnissa.
Palvelujen myöntämisen kriteerit
Palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään tarvittaessa hakemus asumispalveluun tai laitoshoitoon, puhutaan ns. SAS-hakemuksesta. Hakemuksessa kuvataan asumispalvelun tai laitoshoidon tarve, asiakkaan toimintakyky ja terveydentila sekä kotona asumisen haasteet ja asiakkaan ja/tai hänen läheisensä suostumus asumispalveluun hakemiseksi. Terveydentilan ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja päätöksenteon tueksi käytetään erilaisia toimintakykyä arvioivia mittareita. Toimintakykyä voidaan mitata mm. seuraavilla toimintakykymittareilla:
1. RAVA – mittari on toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari, jolla arvioidaan mm. aistitoimintoja sekä liikkumista, syömistä, pukeutumista ja hygienian hoitoa. Indeksin arvo vaihtelee välillä 1,29–4,02. Mitä suurempi RAVA-indeksin arvo, sitä suurempi on asiakkaan hoidon ja avun tarve. Asumispalvelussa suuntaa antava RAVA-indeksi Äänekoskella on yli 2,5, tehostetussa asumispalvelussa yli 3,0 ja laitoshoidossa 3,5 2. MMSE – testi on muistitesti, joka sopii sekä seulontaan että kognitiivisen toimintakyvyn muutosten arviointiin. Tehtävät heijastavat orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja laskutaitoa. Kielellisiä kykyjä kuvaavat tehtävissä nimeäminen, toistaminen ja kolmivaiheisen komennon noudattaminen, sekä lukeminen että kirjoittaminen. Kuvion kopioimisessa tulee esille hahmotuskyky. MMSE – testin kokonaispistemäärä on 30. Poikkeavan suorituksen raja-arvo on 24 pistettä. 30–24 pistettä tarkoittaa normaalia tai lievästi heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä, 18–23 lievää dementiaa, 12–17 keskivaikeaa dementiaa, 0-11 vaikeaa dementiaa. Asumispalvelun ja laitoshoidon suuntaa antava MMSE-testin tulos on 17 tai sen alle. Muistiyksiköihin edellytetään aina diagnoosia muistisairaudesta ja sen eteneminen on vähintään keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa. 3. GDS15-TESTI: Testi on myöhäisiän depressioseula. Testistä yli 6 pistettä saaneille suositellaan masennushoitajan vastaanotolla käyntiä ja jatkohoidon arviointia. Depressio voi osaltaan vaikuttaa asumispalvelun tarpeeseen, mutta ei yksin määritä asumispalvelun tarvetta. 4. Mini-Audit: Mini-Auditilla mitataan alkoholin kulutuksen riskimäärän kasvamista lähitulevaisuudessa. Hoitoonohjausta suositellaan, jos pistemäärä nousee yli 20. Maksimissaan Audista voi saada 40 pistettä. Päihteiden käyttö voi osaltaan vaikuttaa asumispalvelun tarpeeseen, mutta ei yksin määritä asumispalvelun tarvetta. 5. MNA: testiä voidaan käyttää yli 65-vuotiaiden henkilöiden virhe- ja aliravitsemusriskin määrittämiseksi. Testi on kaksivaiheinen ja testissä tehdään erilaisia mittauksia. Testi jatkuu toiseen vaiheeseen, mikäli pistemäärä jää alle 12. Toisessa vaiheessa 24–30 pistettä kertoo normaalista ravitsemustilasta. 17–23,5 pistettä on kasvanut virheravitsemustilan riski ja alle 17 pistettä on merkki aliravitsemuksesta. Ennen asumispalveluiden myöntämistä, tulee huomio kiinnittää ravitsemuksen tilaan ja korjata sitä ensisijaisesti kotioloissa. 6. ADL-toiminnot: testi on päivittäisen toimintakyvyn arviointia. Kysymyksissä käsitellään liikkumista, kävelemistä, siirtymistä, wc:n käyttöä, ruokailua, pukemista ja hygienian hoitoa. Asteikko 0-28, jossa 0 merkitsee itsenäistä ja 28 täysin autettavaa henkilöä. Testi on tärkeä kuvaamaan päivittäistä toimintakykyä ja selviytymistä arjessa. Kaikki mittarit ohjaavat asiakkaaksi ottamisen perusteita, mutta eivät koskaan yksin määritä asiakkaan palvelun tarvetta ja toimintakykyä vaan kokonaistilanne arvioidaan yksilökohtaisesti palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi huomioidaan mielenterveyslain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteet asumispalveluiden myöntämiselle.
|
Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?
Asukkaan omainen/läheinen voi asukkaan niin halutessa osallistua palvelutarpeen arviointiin. Lähtökohtana on kuitenkin asukkaan oma tahto kutsua heitä paikalle. Omaisia, läheisiä tai laillista edunvalvojaa kuullaan yksilöllisesti myös niissä tilanteissa, joissa asukkaan kognitiivinen toimintakyky on alentunut siten, että hän ei kykene itsenäiseen päätöksentekoon. Lisäksi esim. apuvälineiden hankinnassa arvioinnissa käytetään apuna sekä toimintaterapeuttia että fysioterapeuttia. Asukkaan asioista keskustellaan myös aina tarpeen vaatiessa omaisen/läheisen kanssa.
|
Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
|
Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?
Arjen tukeen on laadittu yhtenäinen, yksilöllisyyttä korostava hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on sama kaikille asiakasryhmille ja palvelun tuottajatahoille. Asiakkaalla on aina oikeus yksilölliseen hoitosuunnitelmaan, jonka hän saa tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa ilman aiheetonta viivytystä palvelutarpeen kartoituksen jälkeen. Kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua yksikköön muutosta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatun määräajan puitteissa, joka vaihtelee palveluittain tai tilanteen muuttuessa.
Yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan laajasti henkilön voimavarat, avuntarve, kuntoutus ja hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan ja tavoitteena on luoda palvelukokonaisuus, joka tukee asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kuntoutusta. Asiakkaan osallisuus oman hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen on olennaista. Asiakkaan omaa itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen mielipiteensä hoidon järjestämisestä kirjataan suunnitelmaan. Omaisten ja hoitoon osallistuvien tahojen näkemykset kirjataan suunnitelmaan erikseen. Suunnitelman laatimista ja sisältöä määritellään lainsäädännön avulla.
Kotisatamassa asukkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asukkaan, omaisten/läheisten sekä omahoitajan kanssa. Omahoitaja nimetään asukkaan muuttaessa Kotisatamaan. Suunnitelmaa päivitetään asukkaan tilanteen muuttuessa ja vähintään 2 x vuodessa.
|
Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Omahoitaja osallistuu hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Omahoitaja vastaa suunnitelman päivittämisestä ja toteuttamisesta oman palvelunsa osalta. Hoito- ja palvelusuunnitelma kirjataan asiakastietojärjestelmään, josta se on yksikön henkilökunnan luettavissa. Omahoitaja on velvollinen tiedottamaan muita muutoksista, toiveista ja tarpeista asukkaan tilanteessa, mitä hoitosuunnitelman tekemisen/päivityksen yhteydessä nousee esille.
|
Asiakkaan kohtelu
|
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Kotisatamassa omahoitaja/omahoitajapari laatii yksilöllisen, asukkaan todellisiin tarpeisiin pohjautuvan hoito- ja palvelusuunnitelman asukkaan ja omaisen kanssa yhteistyössä. Suunnitelmalla varmistetaan asukkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen kirjaamalla asukkaan oma tahto ja toiveet käyttäen apuna monologia ja elämänpuuta (asukkaan elämästä kerättyä tietoa). Asukkaan toiveet ja tarpeet määrittävät hoidon ja hoivan järjestämistä. Päätökset ovat selkeitä ja yksilöllisesti perusteltuja huomioiden yksikön toimintatavat ja asukkaan tarpeet.
Asukkailla on (40) yhden hengen vuokrahuoneita, joissa asukkailla on mahdollisuus viettää omaa aikaansa sekä olla läheistensä kanssa. Asukkailla on myös mahdollisuus omien toiveidensa mukaisesti osallistua yksikön yhteisissä tiloissa järjestettävään virkistystoimintaan. Asukkaat saavat liikkua vapaasti kerroksen sisätiloissa. Asukkaat voivat ulkoilla saattajan (hoitaja, läheinen, omainen, vapaaehtoinen) kanssa piha-alueella, josta osa on aidattu turvallisuuden takaamiseksi, sekä ympäristössä. Yksiköstä saa ja on suotavaakin lähteä lomalle omaisen / läheisen kanssa. Asukkaan oma tahto ja toive otetaan huomioon päivittäisissä hoitotoimenpiteissä mm. seuraavasti: asiakasta ei herätetä aikaisin aamulla, jos hän tahtoo nukkua pidempään, eikä päinvastoin pidetä vuoteessa pidempään kuin tarve vaatii. Sama pätee illalla nukkumaan laitettaessa, myös yöhoitaja avustaa tarvittaessa nukkumaan menossa, ellei asukas tahdo mennä iltavuoron aikana klo: 21.00 mennessä nukkumaan. Aamutoimet tehdään asukkaan toimintakyvyn mukaan yhteistyössä ja asukas saa halutessaan valita vaatteet, jotka sinä päivänä ylleen haluaa. Myös se, haluaako asukas olla omassa huoneessa vai oleskella yhtisessä tilassa, luonnollisesti sallitaan. Ruokailut tapahtuvat kuitenkin pääsääntöisesti yhteisessä tilassa, jonne asukkaat tarvittaessa avustetaan. Ruokailussa asukkaalle annetaan vaihtoehtoja esim. ruokajuoman ja leivän suhteen. Yksikössä on käytäviä, jolloin asukkaat pääsevät liikkumaan sisällä, ja heikkokuntoisimpia kävelytetään fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Yksikössä on kaksi katettua ja aidattua terassia, joilla asiakkaat saavat liikkua vapaasti kesäaikaan. Yksikössä pääsee saunaan kerran viikossa, jos haluaa, ketään ei viedä pakosta. Muutoin pesuja tehdään tarpeen mukaan.
|
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet
Rajoittamistoimenpiteistä päättää lääkäri ja rajoittamistoimenpiteet kirjataan yksikön hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja asiakaskertomukseen. Rajoittamistoimenpiteiden tarvetta tulee arvioida säännöllisesti ja riittävän usein. Rajoittamistoimenpiteet ovat aina viimesijainen keino turvata asukkaan arkea ja ensisijaisesti tulee aina miettiä muut vaihtoehdot, esim. hyvinvointiteknologian hyödyntäminen.
Asukkaan liikkumista rajoitetaan vain pakottavista syistä (esim. turvallisuus) yhteistyössä lääkärin, läheisten ja hoitotyöntekijöiden kanssa. Jos asukkaan liikkumista rajoitetaan esim. turvaliiviä käyttäen, tarvitaan siihen lääkärin ja omaisen/läheisen lupa, johon merkitään tilanteet tai ajat, jolloin asiakas pidetään turvallisuussyistä turvaliiveissä. Rajoitteiden käytöstä tehdään merkintä asiakastietojärjestelmään. Asukkaan tilannetta tulee seurata vähintään tunnin välein ja käynnit tulee kirjata erilliselle seurantalomakkeelle. Ulkoilussa huomioidaan asukaslähtöisyys ja turvallisuus. Asukkaan vapaa liikkuminen ympäristössä sovitaan asukkaan ja omaisen/läheisen kanssa. Pääsääntöisesti ulkoilu muualla kuin aidatulla piha-alueella tapahtuu aina omaisen/läheisen tai hoitajan seurassa.
|
Asiakkaan epäasiallinen kohtelu
|
Asukkaan epäasiallinen kohtelu/kaltoinkohtelu: Henkilökunta noudattaa yksikön, yhdessä sovittuja arvoja ja toimintaperiaatteita. Työntekijän asiatonta käytöstä asukasta kohtaan ei hyväksytä ja työkaverilla on velvollisuus puuttua välittömästi havaitsemaansa epäasialliseen/ epäammatilliseen asiakkaan kohtaamiseen tai hoivaan. Sama pätee omaisten ja läheisten kohtaamiseen sekä heidän keskinäiseen kanssakäymiseensä. Yksikössä havaittuun epäasialliseen kohteluun puututaan välittömästi ja asiasta ilmoitetaan omaiselle/läheiselle ja esimiehelle. Asukkaalle sattunut haittatapahtuma tai vaaratilanne kirjataan asiakaskertomukseen ja se käsitellään yhteistyössä asukkaan, omaisen, henkilöstön ja esimiehen kanssa. Lisäksi työntekijän velvollisuus on tehdä tapahtumasta Haipro-ilmoitus, joka käsitellään viimeistään tiimipalaverissa, ellei tilanne vaadi nopeampaa käsittelyä. Tiimipalaverit pidetään viikoittain. Epäasiallisesta kohtelusta tms. asukkaaseen kohdistuvasta ilmoituksesta ei ryhdytä vastatoimenpiteisiin ilmoittajaa kohtaan.
Asukkaan epäasiallinen kohtaaminen tai kohtelu omaisen / läheisen toimesta: Tapahtuneeseen puututaan heti. Ilmoitus yksikön esimiehelle, joka selvittää mitä tapahtunut. Hän ottaa yhteyttä asukkaaseen ja hänen omaiseensa, jotta voi kuulla heitä asiassa. Tilanteen kartoitus: Mitä tapahtunut, missä tapahtunut ja miksi tapahtunut? Jos osallisena on työntekijä tai työntekijät myös heitä kuullaan asiassa. Jatkotoimenpiteet ja mahdollinen sovittelu niin, ettei epäasiallista kohtelua enää tapahdu. Xxxxxxx päättää mahdolliset jatkoseuraamukset työntekijälle/työntekijöille. Asiasta laaditaan muistio. Riippuen epäasiallisen kohtelun merkittävyydestä/vaaratilanteen laajuudesta, voidaan asiasta tehdä myös rikosilmoitus.
Työyhteisön pelisääntöjä tarkennettiin vuoden 2019 aikana, ne kirjoitettiin selkeästi auki ja niihin palataan toistuvasti työpaikkakokouksissa, jotta kaikki pysyvät ajan tasalla yksikössä toimiessaan. Pelisäännöt ovat näkyville yksikön toimistotiloissa.
|
Asiakkaan osallisuus
Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
|
Palautteen kerääminen
Yleisellä tasolla arjen tuen palvelutoiminnan laatua ja omavalvontaa kehitetään yhteistyössä paikallisten vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa.
Asiakaspalvelun laadusta kerätään säännöllisesti palautetta eri asiakasryhmille kohdennetuin kyselyin. Palautetta voi antaa myös kaupungin nettisivuilla. Saatu yleinen asiakaspalaute käsitellään tilaajatiimin palaverissa. Tarvittaessa asukkaan kanssa sovitaan tapaaminen. Asiakaspalautetta saadaan ja käsitellään hoito- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, lisäksi sitä voi antaa kirjallisesti tai suullisesti yksikön henkilökunnalle. Asukas voi tehdä halutessaan muistutuksen tai kantelun saamastaan kohtelusta toimintayksikön vastaavalla johtajalle. Muistutuksen tai kantelun laatimisessa avustaa tarvittaessa sosiaaliasiamies tai potilasasiamies. Viranomainen on velvollinen ohjaamaan asiakasta muistutuksen menettelyssä. Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löytyvät yksikön ilmoitustaululta.
Yksikössä asukas ja omainen/läheinen osallistuvat hoito- ja palvelusuunnitelmaan laatimiseen. Hoidon ja hoivan toteuttamisessa huomioidaan asukkaan toiveet, tarpeet ja itsemääräämisoikeus. Lisäksi omahoitajat keskustelevat aina tarvittaessa asukkaan asioista asukkaan ja omaisen/läheisen kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tarkistetaan 2x vuodessa ja tarvittaessa asukkaan tilanteen muuttuessa. Asiakastyytyväisyyskyselyt tehdään vuosittain, johon voivat vastata asukkaat itse tai heidän läheisensä asukkaan näkökannalta katsottuna. Suunnitelmissa on ottaa käyttöön omaisraadit, joissa omainen voi tuoda asioita esille ja antaa palautetta. Viimeisin asiakaspalaute on kerätty joulukuussa 2018. Tulokset käytiin läpi maaliskuun 2019 aikana. Myös suullista palautetta saadaan ja otetaan vastaan. Lisäksi järjestetään omaisteniltoja vähintään kerran vuodessa. Omaisraadit eivät ole alkaneet koronaepidemian vuoksi, eikä omaisteniltoja pystytä järjestämään.
|
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä
Eri tavoin kerätty ja saatu positiivinen ja kehittävä palaute käsitellään yhteisesti työyksiköiden palavereissa. Toimintaa ja asukaspalvelua parannetaan saadun palautteen pohjalta, mm. tarkistamalla käytettyjä toimintatapoja ja ohjeistuksia.
|
Asiakkaan oikeusturva |
a) Muistutuksen vastaanottaja
Xxxxx tuen palvelujohtaja Xxxxx Xxxxxxxx sp: xxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx Puh: 0400 115656 Äänekosken kaupunki PL 24 44101 Äänekoski |
b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
Sosiaaliasiamiehen puh. 044 265 1080. Osoite: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu 4 40100 Jyväskylä. Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakkaita muistutusmenettelyissä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Seuraa asiakkaan aseman ja oikeuksien kehitystä kunnassa. Tehtäväalueeseen kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaalihuollon palvelut.
|
c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
Kuluttajaneuvonnan
puhelinnumero: 029 553 6901 Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa. Kuluttajaneuvonta ei käsittele valtion ja kunnan palveluita koskevia asioita. |
d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetään asiakkaan oikeudesta tehdä muistutus sosiaalihuollon laatuun tai kohteluun, jos hän on siihen tyytymätön. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan virallinen edustaja, läheinen tai omainen asiakkaan jo kuoltuakin. Ennen muistutuksen tai kantelun tekoa on suositeltavaa selvittää asiaa kyseisessä palvelua antaneessa toimintayksikössä, jotta voidaan selvittää asiassa mahdollisesti tapahtuneita puutteita tai virheitä. Muistutus on tehtävä pääsääntöisesti kirjallisesti ja se osoitetaan palvelujohtajalle. Muistutukseen annetaan kohtuullisessa ajassa selkeästi perusteltu kirjallinen vastaus ratkaisuineen huomioiden hallintolain säädökset. Vastauksessa kiinnitetään huomiota vastauksen ymmärrettävyyteen asiakkaan kannalta. Vastauksessa käy ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryhdytty tai miten asia muutoin hoidetaan. Muistutusvastaukseen ei ole valitusoikeutta.
Kantelu tehdään aluehallintoviraston (AVI) viranomaiselle, jonka toimivaltaan kuuluu kantelun kohteena olevan viranomaisen toiminnan valvonta. Aluehallintovirasto pyytää selvityksen kunnan viranomaiselta, jonka toimintaa kantelu koskee. Kantelu ei ole muutoksenhakukeino eikä sillä voi muuttaa tai kumota hallintopäätöstä. Kanteluun vastataan aluehallintoviranomaisten antamassa määräajassa. Aluehallintoviraston kantelusta antamaan ratkaisuun ei ole valitusoikeutta. Kantelupäätös on kannanotto kantelun kohteena olleen toiminnan oikeellisuudesta ja siihen voi sisältyä hallinnollista ohjausta, kuten käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen ja huomautus.
Jos asiassa ei ole tehty muistutusta, ja valvontaviranomainen (AVI) arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, valvontaviranomainen (AVI) voi siirtää asian asianomaiseen toimintayksikköön tai sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan käsiteltäväksi. Siirto on tehtävä välittömästi arvion tekemisen jälkeen ja siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Toimintayksikön on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontaviranomaiselle. Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä. Muistutukset, kantelut ja muut valvontapäätökset vastaanottaa palvelujohtaja Xxxxx Xxxxxxxx. Xxxxx Xxxxx tuen toiminnan kehittämistä hän tuo ne tarvittavin osin Xxxxx tuen tiimien tietoon ja käsittelyyn.
Muistutusmenettelystä tiedotetaan hoito- ja palvelusuunnitelman teon yhteydessä, jolloin asiakkaalle ja/tai hänen läheisilleen annetaan palvelujohtajan ja yksikön esimiehen yhteystiedot.
Yksikön esimies vastaanottaa muut palvelua, hoitoa, kohtelua tms. koskevat palautteet. Hän käsittelee ne yksikön henkilöstön kanssa ja tekee niistä kirjallisen vastineen palvelujohtajalle. Vastineessa on selvitetty, kuinka ko. asiaa on yksikössä käsitelty ja mihin toimenpiteisiin tai ratkaisuihin tarvittaessa on ryhdytty asian korjaamiseksi. Myös palautteen antajalle vastataan tällä kirjallisella vastauksella. Palveluasumisen johtaja Xxxxx Xxxxx-xxx, puh.040 7521841 osoite: Xxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx. xxxxx.xxxxx-xxx@xxxxxxxxx.xx
Työsuojelua toteutetaan Äänekosken kaupungin työsuojeluohjelman mukaisesti. Toimintaohje on laadittu vuosille 2018–2021.
|
e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle
Muistutus otetaan välittömästi käsittelyyn ja siihen pyritään vastaamaan kahden viikon sisällä muistutuksen saapumisesta.
|
PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)
Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta |
Toimintakyvyn eri osa-alueet huomioidaan yksilöllisessä hoito- ja palvelusuunnitelmassa, joka laaditaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen/läheisen kanssa. Toimintakyvyn osa-alueille laaditaan tavoitteita, joihin yhteistyössä asukkaan, hänen läheistensä ja omahoitajan kanssa mietitään keinoja ja menetelmiä. Tässä hyödynnetään käytössä olevia arviointimenetelmiä ja mittareita, mm. toimintakyvyn ja hoidon tarpeen arviointiin käytettävä RAVA, ravitsemustilan arvioimiseen MNA testi ja kognitiivisten (muisti) toimintojen kartoittamiseen tarkoitettu MMSE. Lisäksi yksikkö on sitoutunut Kulttuurin muutos -ohjelmaan. Henkilöstö on käynyt koulutuksen, jonka tuotoksena on ymmärtää kuntouttavan työtavan merkitys vanhuspalveluissa ja tuntea kuntoutuspolku Äänekoskella. On sovittu, että yksikkötasolla jokainen laatii omahoidettavalleen aktiiviseen arkeen johtavan aktiivisuussuunnitelman asukkaan huoneen tauluksi, jotta sen toteuttaminen on vaivatonta, se muistetaan, ja asiakkaan omat voimavarat ovat käytössä arjessa. Yksikköön on hankittu muistikuntoutusta varten materiaalia ja henkilökunnalta edellytetään niiden käyttöä luovasti asukkaiden kanssa päivän mittaan. Toisinaan riittää pelkkä seuraan istuminen ja juttelu, arvoitusten kysely, lehden lukeminen, laulaminen, piirtäminen, musiikin kuuntelu, muistelu, pallon heitto jne. Kausiluonteisesti leivotaan jotain, esim. joulupiparit ja tortut, laskiaispullat jne… Henkilökunnalla KIKY sopimuksen tuomat lisätunnit panostetaan viikoittain omahoitajuuden ja kelien mukaan ulkoiluun, joillekin henkilöille on hankittu heidän kustannuksellaan ulkoiluystävä, yhdessä paikallisen Lions Clubin kanssa on järjestetty ulkoilua. Myös opiskelijat harjoitusjaksoillaan mahdollistavat ulkoilun varsinkin kesäaikaan. Yksikössä on aidattu ulkoilualue, joka mahdollistaa asukkaiden omaehtoisen ulkoilun siellä kesäaikaan. Ulkoilun lisäksi Xxxxxxxxxxxxx panostetaan monipuoliseen muistikuntoutukseen ja mielekkääseen arkeen. Kiky poistui 2020, mutta virkistystoiminta jatkuu. Omaisten päivä järjestetään kerran vuodessa, joka on osoittautunut tärkeäksi kohtaamishetkeksi niin asiakkaille kuin henkilökunnalle. Yksikössä on nimetty virikevastaava, hoitaja, joka järjestää ja organisoi virkistystoimintaa yksikössä yhdessä muiden hoitajien kanssa. Omaiset ja läheiset ovat tervetulleita toimintaan mukaan!
Talossa vierailee muitakin ulkopuolisia tahoja virkistystoiminnan puitteissa, esim. kerholaisia, päiväkotilaisia, kuoroja, hartaus on n. kerran kuussa ja ehtoollinen harvemmin.
|
Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?
Yksilöllistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan 2 kertaa vuodessa tai kun asukkaan tilanteessa tapahtuu merkittävää muutosta. Palvelusuunnitelma, palvelutarpeet ja arvioinnit käydään läpi ja niiden pohjalta seurataan tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa tavoitetta muutetaan. Tavoitteet on jaettu eri osa-alueisiin ja ne voivat olla pieniä ja/tai suuria, lyhyen tai pitkän aikavälin tavoitteita. Esim. asiakas laittaa ohjatusti itse sukat ja muut vaatteet tai pesee itse hampaat tiettyyn tavoiteaikaan mennessä. Asiakasta ohjataan jatkuvasti ja aktiivisesti tavoitteen suuntaan ja kannustetaan antamalla myönteistä palautetta. Toimintakykyä arvioidaan päivittäin havainnoimalla. Puolivuosittain tai vuosittain tehdään RAVA-toimintakyvyn ja hoidon tarpeen arviointi. Lisäksi käytössä on mm. MMSE-muistitesti, MNA-ravitsemustesti, GDS-15 ikäihmisen masennustesti ja alkoholin käyttöön liittyvä Audit –testi.
|
Ravitsemus
Omahoitaja selvittää osana yksilöllistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa asukkaan riittävää ravinnon saantia ja mahdollisia muita seikkoja, jotka voivat vaikuttaa ravitsemukseen (mm. muistitoiminnot, fyysinen toimintakyky, hampaiden ja suun terveys). Palvelusuunnitelmaan kirjataan seurantamenetelmiä, mm. painon mittaus 1x kuussa ja suun terveyden seuranta hampaita hoidettaessa Kotisatamassa käy vuosittain suuhygienisti tekemässä suun terveyden tarkastuksen ja hän antaa ohjeita, joita asukkaan kohdalla noudatetaan. Kotisatamanruoka tulee ravintokeskuksesta, missä ravinnon koostumuksesta huolehtivat ammattihenkilöt. Yksikössä on huolehdittu säännölliset ja riittävät ruoka-ajat, aterian koostumus ja asukkaan avustaminen asukkaan tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa tehdään ravitsemustesti ja huomioidaan ravintolisät. Ravitsemuskeskus toimittaa pyynnöstä rikastettua ruokaa, joka käytännössä tarkoittaa öljyä, voita, kermaa ja proteiinilisää. Lisäksi R+ ruokavalio, joka sisältää erilliset ravintolisät, mm. proteiinijuomat. Lisäksi tilataan proteiinijauhetta, marjoja ja hedelmiä, joista tehdään välipaloja aterioiden välillä. Talon ruokailut tapahtuvat seuraavan aikataulun mukaan: aamupala joustavasti klo: 8.00–10.00 asiakkaan vireystilasta riippuen. Lounas on tarjolla klo:12.00, päiväkahvi on klo:14.30, päivällinen klo:16.30 ja iltapala on saatavilla klo:19.30 alkaen. Myös näiden välillä tarjotaan välipalaa ja tarvittaessa yöpalasta. Asukashuoneisiin jaetaan vettä mukeissa aamupäivän aikana ja jokaisen ruokailun yhteydessä pyritään antamaan nestettä vähintään 3 dl. Nesteseurantaa tehdään asukaskohtaisesti tarvittaessa. Asiakkaalta kysellään tulovaiheessa myös ravitsemukseen liittyvistä mieltymyksistä ja näitä tiedotetaan ravitsemuskeskukselle vuosittain. Ravitsemuksessa noudatetaan ikäihmisten ravitsemussuosituksia.
|
Hygieniakäytännöt
Kotisatamassa on käytössä käsihygienia-, siivous-, eristys-, pistotapaturma- ja suojauskäytäntöohjeet. Kotisatamassa seurataan infektioiden määrää sekä edellytetään hygieniapassia yli 3kk:n työsuhteessa olevilta, jotka käsittelevät ravintoaineita. Epidemioiden aikana toimitaan erillisten ohjeiden mukaisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hygieniakäytäntöjä. Yksikössä on nimetty hygieniaan liittyen vastuutyöntekijät. Uusimmat ohjeet löytyvät INTERMETSO:sta ja tarvittaessa voi konsultoida hygieniahoitaja Xxxxx Xxxxxx Äänekosken terveysasemalta. Puhtaudesta ja siisteydestä vastaavat laitoshuoltajat. Työskentelyn lähtökohtana on aina aseptinen työjärjestys. Henkilökohtaiset päivittäiset toiminnat, peseytyminen, pukeutuminen ja hygienia kaikkine osa-alueineen huomioidaan laadittaessa yksilöllistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Yksikössä on nimetty hygieniavastaava (hoitaja), joka vastaa hygieniaan liittyvistä asioista.
|
Terveyden- ja sairaanhoito |
Xxxxxxxxxxxxx kanssa yhteistyössä huolehditaan asukkaiden hammashoito. Suuhygienisti tarkistaa asukkaan hampaiden ja suun kunnon kerran vuodessa. Kipupäivystykseen asukkaat pääsevät tarvittaessa nopeasti. Lääkärinkierto on yksiköissä joka toinen viikko. Tarvittaessa hoitajat voivat olla yhteydessä virka-aikana päivystykseen, öisin K-S ks:n päivystykseen sekä tarvittaessa ambulanssihenkilökuntaan. Arjen tuessa on menossa yhteinen saattohoitokoulutus terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Myös lääkäri osallistuu kehittämiseen, onhan hänellä tärkeä rooli saattohoitoa toteutettaessa.
Kuolemantapaukset: Mikäli kyseessä on saattohoitoasukas, tulee etukäteen keskustella tilanteesta hoitavan lääkärin kanssa. Lääkärin antamat hoitolinjaukset tulee kirjata asiakastietojärjestelmään, myös SLK päätös, kivun hoito saattohoitotilanteessa, johon omaiset voivat osallistua. Kuoleman tapauksesta Xxxxxxxxxxxxx soitetaan oman terveysaseman aukioloaikana hoitavalle/päivystävälle lääkärille, joka päättää menettelystä. Terveyskeskuksen aukioloajan ulkopuolella, ellei lääkäri pysty kuolemaa toteamaan 4 tunnin kuluessa kuolemasta, soitetaan 112, josta saadaan menettelyohjeet. Tapaturmaisesta kuolemassa ollaan aina yhteydessä poliisiin 112 kautta. Asia kirjataan asiakaskertomukselle. Poliisi voi tutkinnan ja esitietojen perusteella pyytää lääkäriä kirjoittamaan kuolintodistuksen tai poliisi voi määrätä tehtäväksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen. Poliisi reagoi kuitenkin oman harkintansa mukaan. Kuolemantapauksissa toimimisesta on Kotisatamassa erillinen ohjeistus. |
b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?
Kotisatamassa hoito on ympärivuorokautista, mihin kuuluu asukkaan jatkuva terveydentilan seuranta ja arviointi. Sairaanhoitoa toteutetaan lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Yksilöllisessä hoito- ja palvelusuunnitelmassa huomioidaan fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, asiakkaan terveyttä seurataan ja arvioidaan osana palvelusuunnitelmien tarkistamista. Hoitohenkilöstöä ohjataan toistuvasti huomioimaan asiakkaan omat voimavarat vähäisissäkin määrin.
|
c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?
Asukkaiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vastaa yksikön esimies, omahoitaja, koko muu henkilöstö sekä yksiköistä vastaava lääkäri.
|
Lääkehoito
|
a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?
Yksiköiden lääkehoitosuunnitelmia seurataan ja valvotaan, että ne ovat ajantasaisesti laaditut. Yksikön vuosittaisesta lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaavat esimiehet yhdessä perusturvan johtavan hoitajan kanssa. Mukana lääkehoidon suunnitelman laatimisessa ovat mukana lääkehoidonvastaavat, palveluvastaavat ja Xxxxx tuen palvelujohtaja. Lääkehoidon suunnitelmat toimitetaan hyväksyttäväksi perusturvan ylilääkärille. Lääkehoitosuunnitelmat ohjaavat lääkehoidon toteutusta ja yksiköiden toimintaa. Kaikkien yksikössä työskentelevien vastuulla on perehtyä yksikön omaan lääkehoidon suunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmat löytyvät perehdytyskansiosta. Yksikköön on nimetty lääkevastaava (sairaanhoitaja), joka vastaa lääkehoidosta yhdessä muiden hoitajien kanssa tehden yhteistyötä lääkärin kanssa. Kotisatamassa on 2 sairaanhoitajaa, jotka käyvät laitevastaavan koulutuksen, joka takaa terveydentilan seurannassa käytettävien laitteiden ja mittareiden käyttökunnosta, mm. inri- ja verenpainemittarit. Yksiköihin on 2020 tullut akuuttilääkekaapit turvaamaan lääkehoidon aloittamista akuuttitilanteissa. Lääkekaapin sisällöstä vastaa sairaanhoitaja. Annosjakeluun ollaan siirtymässä asteittain.
|
b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?
Yksikön esimies varmistaa lääkehoitosuunnitelman ajantasaisuuden ja johtaa yksikkönsä toimintaa. Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan lääkehoitosuunnitelmassa määritellyn vastuun ja tehtävänkuvansa mukaisesta turvallisesta toiminnasta ja lääkelupien ajantasaisuudesta. Esimies valvoo, että henkilöstön lääkeluvat ovat ajan tasalla. Lääkäri kirjaa lääkemääräykset asiakastietojärjestelmään. |
Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa
|
Osana palvelusuunnitelmaa suunnitellaan asukkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien tahojen kanssa yhteistyö ja riittävä tiedonkulku, mm. kotihoito ja terveyskeskus. Palvelusuunnitelma toimitetaan tiedoksi palvelusuunnitelmassa sovituille tahoille ja lisäksi asukkaasta kirjataan asiakastietojärjestelmään. Suolahden apteekki toimittaa asukkaiden lääkkeet tilausten perusteella. Apteekin kanssa tehdään yhteistyötä turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Koneelliseen annosjakeluun ollaan siirtymässä asteittain. Kotisatamassa käy sovitusti muita palveluntuottajia asukkaiden tarpeiden mukaisesti, mm. parturi, jalkahoitaja ja fysioterapeutti. Myös talon ulkopuolella voi käydä näissä palveluissa. Nämä palvelut ovat asukkaan kustantamia.
|
Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)
Alihankintana hankitaan vaatehuolto-, kiinteistöhoito- ja ravitsemuspalvelut. Äänekosken kaupungin tilapalvelut huolehtivat puitesopimuksista, joita on täydennetty yksikkökohtaisin sopimuksin ja suunnitelmin esim. siivoustyön mitoitus. Palvelun tuottajan kanssa neuvotellaan sopimuksien sisällöistä ja toteutuksesta yksiköiden esimiesten ja palvelujohtajan kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan, että palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuus vaatimuksia.
|
ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
|
Asiakasturvallisuutta vaarantavista riskitekijöistä on työntekijän välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin epäkohdan poistamiseksi omalta osalta. Toimintakäytännöissä olevissa epäkohdissa tulee ottaa yhteys esimieheen, jotta toimintaohjeita tai palvelusuunnitelmaa voidaan tarkistaa. Arjen tuen palveluyksiköissä on laadittu yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat; sisällytettynä mm. poistumisturvallisuussuunnitelma ja pelastussuunnitelma. Erillisessä hätäohjeistuskansiossa on toimintaohjeet asukkaan luvattoman poistumisen varalta. Palo- ja pelastusviranomaiset ovat tarkastaneet ja hyväksyneet suunnitelmat, joita päivitetään yhteistyössä vuosittain. Lisäksi järjestetään palo- ja pelastautumisharjoituksia sekä alkusammutuskoulutusta henkilöstölle. Henkilöstön ensiaputaitoja pidetään yllä ja yksikön esimies vastaa henkilöstön koulutussuunnitelmista yhteistyössä palvelujohtajan kanssa. Arjen tuen asiakkaiden osalta tarkistetaan apuvälineiden ja laitteiden tarpeet, niiden toimivuus mm. turvallisuus. Paloilmaisin ja asukkaiden hälytysrannekkeet ilmoittavat automaattisesti poikkeamasta niiden toiminnasta.
Yksikköön on nimetty turvallisuusvastaavat, jotka päivittävät turvallisuussuunnitelmaa ja hätäohjeistuskansiota. Turvallisuusvastaavat suunnittelevat yhteistyössä esimiehen kanssa koulutusta henkilökunnalle sekä palo- ja pelastusharjoituksia. Huoltomiehen vastuulla ovat palolaitteet ja hälytyskokeilut. Esimies vastaa henkilöstön osallistumisesta palo- ja pelastusharjoituksiin. Ensiaputaitojen päivitys (4h) järjestetään 2020 niille, joiden EA-kortti on menemässä vanhaksi tuolloin. Arjen tuella on valmius- ja pandemiasuunnitelmat.
Henkilökunnan läsnäololla on suuri merkitys Kotisatamassa, jossa on muistisairaita ihmisiä. Henkilöstöä on ohjeistettu jo aiemmin järjestämään päivän työt, tauot ja raportoinnit niin, että asukkaat eivät jää yksin ilman valvontaa. Tämä toteutuu hyvin Kotisatamassa lukuun ottamatta hoitotoimenpiteisiin käytettävää aikaa, jolloin ollaan asukashuoneissa. Häiriköivästi tai vahingollisesti muita kohtaan käyttäytyvä asukas poistetaan lempeästi mutta napakasti omaan huoneeseen tilanteen hallitsemiseksi. Lääkärin kanssa keskustellaan viimekädessä lääkehoidon tarkistuksesta. Ulkopuolinen uhkaavasti käyttäytyvää vierasta pyydetään poistumaan ja tarvittaessa kutsutaan vartija paikalle hälytyspainikkeella.
Asukkaan katoamistapauksista on erillinen ohjeistus hätäohjeistuskansioissa. Jos asukkaan huomataan kadonneen, tutkitaan ensin kaikki sisätilat yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Jos sisätilaetsintä osoittautuu tuloksettomaksi, kutsuu vastuuvuorossa oleva henkilö lisähenkilökuntaa paikalle ja viimeistään ½ tunnin kuluttua katoamisesta hälytetään poliisi paikalle 112:sta. Poliisi pyytää tarvittaessa Vapepan paikalle avustamaan heitä virkatehtävässä. Muiden asukkaiden turvallisuus tulee taata myös mahdollisessa katoamistilanteessa.
|
Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet
|
a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?
Äänekosken kaupungin henkilöstösuunnitelma Arjen tuen vastuualueen osalta on laadittu toimintaa vastaavaksi ja pyritään kohdentamaan henkilöstöä suositusten toteuttamiseksi niissä yksiköissä, joissa on henkilöstövajetta. Kotisatamassa on 3,5 sairaanhoitaja ja 20,5 hoitajaa. Mitoitus on 0,6. Työllistämistuella saadaan ajoittain henkilöitä avustaviin tehtäviin ja keittiötöihin.
|
b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?
Varahenkilöstö on aloittanut toimintansa syksyllä 2015. Varahenkilöstöä käytetään lyhytaikaisiin poissaoloihin enintään 2 vko kestäviin sairauslomiin sekä vuosilomiin. Yli 2 viikon sairauslomiin tulee hankkia tekijä muualta. Varahenkilöstöä koordinoi oma esimies. Kotisatamassa suunnitellaan, miten esim. tilapäisesti voidaan toimia vähemmällä henkilöstöllä. Koronaepidemian vuoksi tämä on korostunut. Tärkeitä ovat työntekijöiden joustavat työnkuvat ja resurssin käyttö yli tiimirajojen. Tämä edellyttää kaikkien yhteistä sitoutumista ja joustamista. Sijaistarpeen lähtökohtana on Kotisataman toiminnallinen tarve, käyttöaste sekä asukasturvallisuus. Yksiköissä arvioidaan aina sijaistarve ja tilanne, jotta varmistetaan riittävä henkilöstä joka työvuoroon. Kesäaikana toiminnat ja henkilöstön kesälomat järjestetään siten, että tarvitaan mahdollisimman vähän ulkopuolisia sijaisia. Katso kaupungin intrasivuilta lisää tietoa.
|
c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?
Työvuorosuunnittelussa huomioidaan riittävä henkilöstömäärä ja turvataan osaaminen eri työvuoroissa. Työtehtävät suunnitellaan henkilöstön ja esimiehen yhteistyönä, huomioiden asukkaiden tarpeet ja työajan tehokas käyttö. Vuoron vastuuhoitajan tehtävänä on huolehtia, että työvuoroissa on riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta silloin, kun esimies ei ole työssä.
|
|
a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?
Yksikön esimies vastaa vakituisen henkilökunnan rekrytoinnista yhdessä esimiehensä kanssa. Lyhyissä sijaisuuksissa yksikön esimies vastaa rekrytoinnista. Vakituisiin vakansseihin haetaan täyttölupa ja hakumenettely toteutetaan sähköisesti Kuntarekryn kautta. Vakituisten vakanssien täyttämisessä huomioidaan Kotisataman osaamistarve sekä lain edellyttämät pätevyysvaatimukset, rikosrekisteriote tarvittaessa, jotka tarkistetaan ennen viran toimen/viranhoitajan vahvistamista. Kuntarekryssä on käytettävissä sijaisrekisteri määräaikaisiin tarpeisiin. Avoinna olevia työpaikkoja voi etsiä Kuntarekry sivuilta.
|
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
|
a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan?
Äänekosken kaupungilla ja Arjen tuella on yhtenäinen perehdytysohjelma. Yksiköillä on käytössä perehdytyslehtinen, jonka mukaan uusi työntekijä perehdytetään ja perhtyy. Opiskelija kulkee nimetyn ohjaajan/ ohjaajien mukana ja myös opiskelijan tulee tutustua perehdytyskansioon. Perehdytys ja työhön opastaminen ovat sekä perehdyttäjän, että uuden henkilön vastuulla. Perehdytys sisältää myös esimiehen osuuden. Tietosuojakoulutukset, materiaalit ja niihin liittyvät tentit (Navisec) suoritetaan vuosittain 30.10. mennessä. Kaupungin Intran sivulla on linkki materiaaliin ja tenttiin. Esimies tarkistaa suoritukset.
|
b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus?
Arjen tuen vastuualueella laaditaan vuosittain koko henkilöstön kattava koulutussuunnitelma huomioiden täydennyskoulutustarpeet yksiköittäin ja yksilöittäin. Äänekosken kaupunki järjestää yleistä täydennyskoulusta mm. ensiaputaidoista, esimiesfoorumit/koulutukset, väkivallan ehkäisy sekä vastuualueiden omat ja sisäiset koulutukset. Vuonna 2019 järjestettiin kinestetiikkaa, oppisopimuskoulutukset jatkuivat, lääketenttien verkkokurssit jatkuvat sekä EA hätäensiapukoulutukset, MTA 1-2 sekä muistiasiakkaan polku valmennus jatkuu osana maakunnallista hanketta. Kotisatamassa oli myös tiimityöhön ja uudistumiseen liittyvää koulutusta, sekä muistisairaan kohtaamiseen liittyvä koulutusiltapäiviä.
Työnantaja järjestää täydennyskoulutusta työntekijälle vähintään 3 päivää vuodessa. Koulutuksesta laaditaan koulutushakemus, johon esimies tekee päätöksen. Päätökset muodostavat tilaston täydennyskoulutuksen toteutumisesta. Koulutuskortit ovat käytössä. Pandemian vuoksi isompia koulutustapahtumia ei juuri ole ollut 2020. Sisäisiä koulutuksia ovat mm. muistisairaan kohtaaminen, tiimikoulutuksen kertaus, kipupumpun käytön opiskelu ja kinestetiikan jalkauttaminen. Henkilökohtaisia lääkelupia päivitetään.
Äänekosken kaupunki tukee oppisopimuskoulutusta, Arjen tuessa se tarkoittaa lähinnä erikoisammattitutkintoa tai sen osioita yhteistyössä paikkakunnalla olevan oppilaitoksen kanssa. Uutena on 5 oppisopimusopiskelijan kouluttaminen, joista 1 henkilö on Kotisatamassa. Xxxxxx verran tuetaan myös omaehtoista koulutusta silloin, kun sen tyyppistä osaamista tarvitaan työyhteisössä. Tästä on oma ohjeistus kaupungin intran sivulla. Kaikista kokopäivän kestävistä koulutuksista tehdään koulutusanomus.
|
Toimitilat
|
Tilojen käytön periaatteet
Kotisataman yhteisiä tiloja voidaan käyttää läheisten, hoitajien tai ulkopuolisten esiintyjien järjestämään asukkaiden virkistystoimintaan sekä muihin yhteisiin tapahtumiin sekä kokoustiloina. Asukas voi tuoda Kotisatamaan omia tavaroitaan huoneiseensa. Huoneet ovat yhden (40 kpl) hengen huoneita. Omaiset voivat vierailla asukkaan luona ja voivat myös yöpyä siellä tarvittaessa asukkaan suostumuksella. Asukkaiden henkilökohtaisia huoneita ei käytetä muuhun tarkoitukseen asukkaan poissa ollessa.
Henkilökunnalla ei ole yhteistä isoa toimistotilaa, joten läheisten ja omaisten kanssa on sovittu tietyt ajat päivästä, jolloin henkilökunta voi pitää raportin 15 min. ja kerran viikossa tiimipalaverin 60 min. niin, että tilassa ei ole omaisia eikä läheisiä tietoturvan varmistamiseksi. Tarvittaessa vältämme asukkaan nimen maininnan. Tavoitteena on saada toimistotila käyttöön 2021, joka vaikuttaa ratkaisevasti lääkepoikkeamiin alentavasti ja vaitiolovelvollisuuden parempaan toteuttamiseen. Henkilökunnan tauot ovat jatkossakin yhteisessä tilassa.
|
Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?
Yksiköiden siivous on ulkoistettu ja tapahtuu arkipäivisin. Iltaisin ja viikonloppuisin siistimisen huolehtivat tarvittaessa hoitajat. Asukkaiden vaatehuolto toteutuu ostopalveluna pesula Saaripesusta.. |
Teknologiset ratkaisut
Henkilökunnalla on käytössä turvahälytin lähinnä öisin. Siitä lähtee hälytys joko työkaverille tai vartijalle. Uusi kattavampi hälytysohjelma on tulossa käyttöön 2021. Kaikki ulos johtavat ovet ovat lukossa 24/7. Pääovella on summeri, josta painettaessa tulee kuvaa johtajan toimiston ja yläkertaan hoitajien sosiaaliseen tilaan. Toisena vaihtoehtona on ovipuhelin, josta saadaan puheyhteys ovella olevaan. Piha-alueelle on tulossa kameravalvonta.
|
Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Asukkailla on mahdollisuus saada turvaranneke, jolla kutsuvat tarvittaessa hoitajaa. Hälytys tulee hoitajan mukana kulkevaan puhelimeen.
|
Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto |
Asiakkaan tullessa Kotisatamaan hän saa jatkaa aiemmin lainaan saamiensa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden käyttöä toimintakyvyn niin vaatiessa. Jos apuvälineen tarve syntyy Xxxxxxxxxxxxx, sen tarve arvioidaan fysioterapeutin toimesta ja apuvälineet tulevat Äänekosken kaupungin apuvälinelainaamosta, samoin niiden käytön opastus sekä huolto. Yksiköissä tulee olla perusvalmius apuvälineistä, esim: pyörätuoli, rollaattori, nosturi ja suihkupyörätuoli sekä pesulavetti. Fysioterapian (vastaava fysioterapeutti Xxxx Xxxxx) numero, mistä apuvälineiden sovitus ja välineet tilataan: 040 5610400 tai 020 632 2563. Apuvälinehuolto puh: 020 632 3276.
Apuvälinekeskuksen ja kaupungin omat apuvälineet huolletaan apuvälinelainaamon toimesta. Attendon apuvälineet huolletaan Respectan toimesta.
Apuvälinelainaamon käyntiosoite on Xxxxxxxxxxx 0, Äänekosken terveyskeskussairaala. Yksikköön on nimetty ergonomia- ja apuvälinevastaava, hoitaja, joka huolehtii yhteistyössä muun henkilöstön kanssa, että laitteet ovat toimintakuntoisia ja tulevat huollettua.
|
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
|
Asiakas- ja potilastietojen käsittely
Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko niiden käsittelyn ajan, joilla turvataan hyvä tiedonhallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tietoja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.
Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.
Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.
Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.
Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin. Kansa-koulu-hanke on valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke, joka tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Edistämme ja koulutamme parhaillaan määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia.
|
a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Työntekijöillä on riittävä pätevyys ja perehtyneisyys alaa koskevaan lainsäädäntöön työkokemuksen, koulutuksen, täydennyskoulutuksen keinoin. Perehdytyskansio on kaikkien saatavilla ja se sisältää tarvittavan tietoturvaohjeistuksen sekä asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyvät ohjeet ja määräykset. Perehdytyskansioon laaditaan perehdytysohjelma, jolla varmistutaan siitä, että henkilöstö on saanut riittävän opastuksen ja ohjeistuksen työhön. Työpaikkakokouksissa käsitellään tietoturvaa ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn liittyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia. Tietosuojakoulutukset, materiaalit ja niihin liittyvät tentit suoritetaan Navisec (vuosittain) ja Xxxxx.xx -ohjelmissa verkossa. Sekä yleinen- että toimialakohtainen tentti. Sosiaalihuollon henkilöstöllä on käytössä sama tietojärjestelmä terveydenhuollon henkilöstön kanssa ja työntekijä ei saa mennä tietokantoihin, jotka eivät ole oleellisia tai lainmukaisia hänen työnsä hoitamisen kannalta. Käytössä on lupalomake, jolla voidaan pyytää asiakkaalta suostumus tarvittavien tietojen hankkimiseen tietoyhteyden kautta tarvittavin osin.
Katso Navisecin linkki kaupungin intran sivulta. Navisec sisältää myös sitoumuksen.
Terveydenhuollon (Mediatrin) henkilötietorekisteri: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxx%X0%X0xxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx Henkilö muuttunut
Pro Consona Vanhustyön henkilörekisteriseloste: xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/XxxxxxxxxxxxxxxxxXxxXxxxxxxXxxxxxxxx.xxx
Pro Consona Sosiaalityön henkilörekisteriseloste: xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/XxxxxxxxxxxxxxxxxXxxXxxxxxxXxxxxxxxxxx.xxx
|
b) Xxxxx huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Kts. yllä. Opiskelijoille tilataan opiskelijatunnukset ja he kirjaavat asiakastietojärjestelmään ohjaajan läsnä ollessa. Jokainen täyttää sitoumuslomakkeen. Asukkaista raportoitaessa osallisena ovat ainoastaan hoitotyöhön osallistuva henkilökunta.
|
c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? Yksikön ilmoitustaululla ja kaupungin nettisivuilla. xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/ Tietojärjestelmät: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/
|
d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Perusturvatoimialan tietosuojavastaava on sosiaalityön johtaja Xxxx Xxxxxxxxx puh. (00) 0 000 0000. Kuka nykyään? Terveydenhuollon tietosuojavastaava atk-vastaava Xxxx Xxxxx puh. 020 632 2000 (puhelinvaihde)
|
YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta:
Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.
|
OMAVALVONTASUUNNITELMAN
HYVÄKSYMINEN
(Omavalvontasuunnitelman
hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja)
Paikka ja päiväys Suolahti 4.11.2020
|
Allekirjoitus
Xxxxx Xxxxx-xxx |
LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA:
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.
xxxx://xxxxxxxx.x-xxxxxxxx.xxx/0000/xxxxxxxx-xxxxxx/
STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille
xxxx://xxx.xx/XXX:XXXX:000-000-00-0000-0
STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus
STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi
STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus
xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/00000/000000/xxxxxxxxxxxxxxxxx%00xxxxxxxxxxxxx.xxx
Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle
Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi: Turvallinen lääkehoito -opas
xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XXX_XXXX_000-000-000-000-0.xxx?xxxxxxxx
Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:
xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/00000/00000/Xxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxx.xxx
Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn
Rekisteri- ja tietoturvaselosteet:
xxxxx://xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx
xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxxx
|
PL 210, 00531 Helsinki Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki Faksi 0295 209 700 |
Puhelin 0295 209 111
Koskenranta 3, 96100 Rovaniemi Faksi 0295 209 704 |
xxx.xxxxxxx.xx
|