MEDIALIITON

ja TEOLLISUUSLIITON

välinen

JAKELUA

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2023–2025

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 1.3.2023–28.2.2025

MEDIALIITON

ja TEOLLISUUSLIITON

välinen

JAKELUA

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2023–2025

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 1.3.2023–28.2.2025

SISÄLLYSLUETTELO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS .......................................................................... 4

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA ............................................................................................... 5

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA ................................................................................. 6

1. SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala 10

1.2 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen 10

1.3 Sopimuksen sitovuus 10

1.4 Sopimuksen valvontavelvollisuus 10

2. TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solminen 12

2.2 Työnjohto-oikeus ja järjestäytymisoikeus 12

2.3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 12

3. TYÖAIKA

3.1 Työaikajärjestelmä 14

3.2 Jakoaika 14

3.3 Piirimittaus 14

3.4 Vapaapäivät 14

3.5 Poikkeuksellinen jakelu 14

3.6 Jakajan estyminen 14

3.7 Lisä- ja ylityö 15

3.8 Vuorokausilepo 15

3.9 Viikkolepo 15

3.10 Päiväjakelu 15

3.11 Työaikapankki 15

4. PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Vähimmäispalkat ja palvelusvuosilisät 18

4.2 Yötyölisä 18

4.3 Jakelun laajuus 18

4.4 Harjaantumislisä 18

4.5 Vieraalla piirillä työskentely 19

4.6 Varallaolo 19

4.7 Perehdyttämislisä 19

4.8 Jakokirjan kunnossapito 19

4.9 Kuljetusvälinekorvaus 19

4.10 Lehtien puuttumisesta aiheutuva korvaus 19

4.11 Raportointi 19

4.12 Palkanmaksu 19

4.13 Jakelun estyminen 20

4.14 Ylivoimainen este 20

4.15 Palkalliset poissaolot 20

4.16 Sunnuntaityö 20

4.17 Korvausten taannehtivuus 20

5. VUOSILOMA

5.1 Vuosiloma 24

5.2 Lomakorvaukset 25

6. SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 Lääkärissäkäynti 28

6.2 Silmälääkärin palkkio 29

6.3 Sairausajan palkka 29

6.4 Raskaus- ja vanhempainvapaa 30

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset 30

6.6 Sairaan lapsen hoitaminen 30

7. MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Kantolaukut, avaimet ja varalehdet 36

7.2 Järjestö- ja luottamustehtävät 36

7.3 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys 36

7.4 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät 36

7.5 Kertausharjoitukset 37

7.6 Ryhmähenkivakuutus 37

7.7 Turvavälineet 37

8. NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Kokoontuminen työpaikalla 40

8.2 Paikallinen sopiminen 40

8.3 Työpaikan neuvottelujärjestys 40

8.4 Erimielisyyksien käsittely 41

8.5 Välimiesoikeus 41

8.6 Työrauha 41

8.7 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 41

9. SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA 44

10. LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS 49

11. KOULUTUSSOPIMUS 43

12. TYÖSUOJELUSOPIMUS 55

13. JAKAJIA KOSKEVA TYÖSUOJELUORGANISAATIO 57

14. HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI 60

15. MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT 61

Asiahakemisto 63

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopimustoiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joiden mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yrityksen ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

MEDIALIITTO TEOLLISUUSLIITTO

JAKAJIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS NEUVOTTELUTULOS

Aika 1.3.2023

Paikka Medialiiton neuvottelutilat, Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx

Läsnä Xxxx Xxxxx Teollisuusliitto Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Teollisuusliitto Xxxx Xxxxxxx Teollisuusliitto

Xxxxxxxx Xxxxxxxx Teollisuusliitto

Xxxx Xxxxxxxx Teollisuusliitto

Sovittiin, että liittojen välillä 28.2.2023 asti voimas- sa oleva jakelua koskeva työehtosopimus uudiste- taan seuraavin lisäyksin:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.3.2023–28.2.2025.

2. Palkankorotukset

2.1 Palkkojen korottaminen 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 3,8 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 3,8 %:lla.

Lisät

Yötyölisää ja perehdyttämislisää korotetaan 3,8 %.

Xxxxx Xxxxxxxx Medialiitto

Xxxxx Xxxxx Medialiitto

Xxxxx Xxxxx Medialiitto Xxxxx Xxxxx-Xxxxxxxxxx Medialiitto

Xxxxx Xxxxxxx Medialiitto, sihteeri

2.2 Palkkojen korottaminen 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 2,2 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 2,2 %:lla. Lisät

Yötyölisää ja perehdyttämislisää korotetaan 2,2 %.

3. Työryhmät

Jakelun tulevaisuus

Jakelun tulevaisuus -työryhmä jatkaa toimintaansa tehtävänään selvittää jakelun tulevaisuuden kehitys- tarpeita. Työryhmään osallistuu liittojen edustajien lisäksi työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajia.

Työaika

Jatketaan työryhmää, jonka tehtävänä on 30.11.2024 mennessä uudistaa työehtosopimuksen luku 3 ja sel- vittää muutosten vaikutus muihin työehtosopimuksen määräyksiin.

4. Muut korjaukset

Työehtosopimukseen tehdään osapuolten erikseen toteamat stilistiset muutokset kohtiin:

• 4.4 Harjaantumislisä

• 4.14 Ylivoimainen este

• 4.5.1 Vieraan piirin lisä

• 5.1.2 Vuosiloman antaminen

• 5.2.1 Lomakorvaus työsuhteen aikana

• 6.5 Sairausvakuutuskorvaukset

• 7.3 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

• 8.2. Työntekijän kanssa sovittavat asiat

Vakuudeksi

Xxxxx Xxxxxxx sihteeri

MEDIALIITTO TEOLLISUUSLIITTO

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

1.3 Sopimuksen sitovuus

1.4 Sopimuksen valvontavelvollisuus

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämä työehtosopimus koskee Medialiiton jäsenyri- tysten palveluksessa olevia jakajia ja heidän työeh- tojaan.

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu kaikkien osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakami- nen sekä yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvä muu työ.

Pöytäkirjamerkintä:

Soveltamisalamääräyksen muutoksella ei ole tarkoi- tus muuttaa rajanvetoa jakelua koskevan ja media- ja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen välillä.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2023– 28.2.2025. Voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuo- den kerrallaan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisano- ta. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

2. Jos sopimus irtisanotaan, on vastapuolelle an- nettava täydelliset muutosehdotukset viimeistään 14 päivää ennen sopimuksen päättymistä, jos työehto- sopimusta halutaan jatkaa.

3. Tätä työehtosopimusta on allekirjoitettu kappale kummallekin sopijapuolelle.

4. Osapuolet voivat sopimuskauden aikana esittää neuvotteluja kysymyksistä, jotka toimialan kehitys ja osapuolten tarpeet huomioon ottaen on tarkoituk- senmukaista ratkaista varsinaisten työehtosopimus- neuvottelujen ajankohdasta riippumatta.

1.3 SOPIMUKSEN SITOVUUS

1. Sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden re- kisteröityjä jäsenyhdistyksiä sekä työnantajia ja työn- tekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet näiden sidottujen liittojen tai yhdistysten jäseniä.

2. Työnantajain ja työntekijäin on noudatettava sopi- muksen soveltamisalalla toistensa kanssa tehtävissä

työsopimuksissa ja yleensä työsuhteissa tämän työ- ehtosopimuksen määräyksiä.

3. Liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäsenyhdistykset ja jäsenet jätä tämän sopi- muksen määräyksiä noudattamatta.

4. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan edellä olevia neuvottelujärjestystä koskevia määräyksiä sekä vel- voittamaan jäsenensäkin noudattamaan niitä ja kaik- kia niihin perustuvia päätöksiä.

1.4 SOPIMUKSEN VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat sii- tä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tie- toon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa.

Huomautus: Määräys koskee asioita, joista varsinai- nen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen

2.2 Työnjohto-oikeus ja järjestäytymisoikeus

2.3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työn- antajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. (TSL 1:3.2)

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimus- ten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. (TSL 1:3.3)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on luot- tamushenkilölle annettava selvitys uudistamisen pe- rusteista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukau- den pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi pois- sa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaa- jaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä (TSL 1:4.1).

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyk- sineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestos- ta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. (TSL 1:4.2).

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovelletta- vasta työehtosopimuksesta, luottamushenkilö- ja neuvottelujärjestelmästä sekä luottamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun nimi ja yhteystiedot.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kun työnantaja sopii määräaikaisista työsuhteista tai koeajoista, niistä on syytä tiedottaa sopimusalan luottamushenkilölle. Näin vältetään tulkinnanvarais- ten tilanteiden syntyminen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli yrityksen työtiloihin ja/tai yrityksen omistamilla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilö- kuntaan kuulumaton työntekijä, on asiasta neuvotel-

tava luottamushenkilön kanssa ja selvitettävä kysei- sen työskentelyn periaatteet ja tarve.

2.2 TYÖNJOHTO-OIKEUS JA JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

1. Työnantajalla ja hänen edustajallaan on oikeus johtaa työtä, ja työntekijä on velvollinen suorittamaan ne hänen työsopimuksensa edellyttämät tehtävät, jotka hänelle annetaan.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin louk- kaamaton.

2.3 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

2.3.1 Jakopiirin muutokset

Työnantajalla on oikeus välttämättömiksi osoittautu- neisiin jakopiirien muutoksiin, jolloin suoritetaan näi- den piirien osalta palkkatarkistukset. Laajennuksista ja supistuksista neuvotellaan ja pyritään sopimaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukai- sesti.

Soveltamisohje

Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työaikojen muuttamisesta, on määräyksiä jois- sakin alan työehtosopimuksissa. Yhteistoiminta- sopimus määrittää muutostilanteisiin liittyvät neu- votteluvelvoitteet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksi- puolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mah- dollista asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjoh- to-oikeuteen. Työsopimuksessa sovitun olennaisen työsuhteen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomis- perusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä mää- riteltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksella alit- taa.

3 LUKU

TYÖAIKA

3.1 Työaikajärjestelmä

3.2 Jakoaika

3.3 Piirimittaus

3.4 Vapaapäivät

3.5 Poikkeuksellinen jakelu

3.6 Xxxxxxx estyminen

3.7 Lisä- ja ylityö

3.8 Vuorokausilepo

3.9 Viikkolepo

3.10 Päiväjakelu

3.11 Työaikapankki

3 LUKU

TYÖAIKA

3.1 TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ

1. Jakajalla on kuusi peräkkäistä työvuoroa, joita seuraa kaksi vapaapäivää (6+2).

2. Paikallisesti voidaan sopia myös muista työaika- järjestelmistä ja niiden käyttöön ottamisesta rinnak- kainkin yrityksessä.

3.2 JAKOAIKA

Työnantaja ilmoittaa työntekijälle jakelun alkamisajan ja sen ajan, mihin mennessä lehdet on normaali- oloissa jaettava. Näiden välistä aikaa kutsutaan ja- koajaksi.

3.3 PIIRIMITTAUS

1. Palkanmaksun perusteena on piiriaika, joka mää- ritetään ensisijaisesti standardiaikajärjestelmällä. Standardiaikajärjestelmän normeista sovitaan pai- kallisesti luottamushenkilön kanssa. Piirimittauksen perusnormeja ovat piirin pohja-aika ja kappalekohtai- nen käsittelyaika.

2. Jakeluyritysten on siirryttävä standardiaikajärjes- telmän soveltamiseen piirimittauksessa, ellei paikal- lisesti luottamushenkilön kanssa ole toisin sovittu tai sovita.

3. Jakajalla ja työnantajalla on oikeus vaatia stan- dardiaikajärjestelmällä tai muulla tavoin määritetyn piiriajan tarkastamista kellottamalla. Jos piirin olo- suhteisiin ei ole tullut muutoksia, kellotusta voidaan vaatia enintään kerran vuodessa. Kellotus on suori- tettava kohtuullisessa ajassa vaatimuksen esittämi- sestä. Uusi piiriaika ja sen mukainen palkka tulevat voimaan kellotuksen vaatimispäivästä lukien.

4. Jakajalla ja jakajan luottamushenkilöllä on oikeus olla mukana lehdenjakoon käytettävän työajan tar- kastustilaisuudessa. Luottamushenkilölle korvataan ansionmenetys. Työnantaja ilmoittaa kellotuksesta jakajalle ja jakajan luottamushenkilölle.

Soveltamisohje

Standardiaikaan siirtymisen perusteena on palkkauk- sen oikeudenmukaisuuden parantaminen: samasta työstä maksetaan sama palkka.

Standardiaikajärjestelmässä mitataan kahta normia:

1) Piirin pohja-aika sisältää kulkemisen piirillä il- man toimenpiteitä.

2) Kappalekohtainen käsittelyaika sisältää lehden ja muiden jaettavien tuotteiden käsittelyyn liittyvät toimenpiteet (kappalekohtaiset aloitustoimenpiteet, jättö sekä lopetustoimenpiteet).

Eri työvaiheiden vaatima aika määritetään tutkimus- ja kokemusperäisesti. Yksittäisen tekijän muuttuessa piiriaika voidaan tarkistaa ilman koko piirin mittaa- mista.

Kaikki työhön kuuluvat toimenpiteet sisältyvät joko piirin pohja-aikaan tai kappalekohtaiseen käsittelyai- kaan. Aloittamis- ja lopettamistyöt voidaan mita- ta omana kokonaisuutena, jolloin kappalekohtaista vaikutusta ei ole aloittamis- ja lopettamistyön osalta välttämätöntä selvittää. Paikallisilla sopijapuolilla on sopimisvapaus muistakin käytettävistä normeista.

3.4 VAPAAPÄIVÄT

1. Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa kaikille päiville lukuun ottamatta uudenvuoden aaton, pää- siäislauantain, juhannusaaton ja jouluaaton jälkeisiä päiviä, joille säännöllisen työvuoron sijoittaminen on mahdollista, jos lehtiyrityksessä on sovittu kyseisen päivän lehden tekemisestä.

2. Arkipyhinä, joulu- ja juhannusaattona sekä pit- känperjantain jälkeisenä lauantaina työskentelystä maksetaan sunnuntaityökorotus.

3.5 POIKKEUKSELLINEN JAKELU

Jakelu voidaan toteuttaa piirejä yhdistämällä, jos kaikki jakelussa olevat lehdet eivät ilmesty.

3.6 JAKAJAN ESTYMINEN

Xxx xxxxxx on estynyt tekemästä työtään, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä työnantajalle. Jakajan on toimitettava jakokirja ja avaimet työnantajalle tai il- moitettava, mistä ne voidaan noutaa.

3.7 LISÄ- JA YLITYÖ

1. Työ, joka tehdään sovitun säännöllisen työvuoron lisäksi, on lisätyötä. Siitä maksetaan palkka piiripalk- kana tai henkilökohtaisen tuntipalkan mukaan.

2. Työ on vuorokautista ylityötä, kun päivittäisten to- dellisten työtuntien määrä ylittää kahdeksan tuntia, tai viikoittaista ylityötä silloin, kun työskennellään viik- kovapaan aikana ja 40 tunnin viikkotyöaika on täytty- nyt.

3. Ylityö korvataan työaikalain määräysten mukai- sesti.

3.8 VUOROKAUSILEPO

Työaikalain 25 §:n 1 momentista poiketen työnte- kijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 9 tunnin kes- keytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lu- kuun ottamatta. Muilta osin sovelletaan työaikalain vuorokausilepoa koskevia määräyksiä.

3.9 VIIKKOLEPO

1. Jos todellinen säännöllinen työaika vuorokaudes- sa on enintään kolme tuntia, erillistä viikkolepoa ei ole pakko järjestää.

2. Viikkolepo perustuu työaikalakiin. Voimassa ole- va laki edellyttää, että työntekijälle on annettava sunnuntain yhteydessä, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuo- rokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Huomautus

Määräyksellä on sovittu, että viikkolepo määräytyy 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain mu- kaan.

3. Viikkolevosta voidaan työaikalain mukaan poiketa, jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen va- paa-aikanaan. Mikäli työntekijä on työskennellyt viik- koleponsa aikana, on hänelle korvattava menetetty viikoittainen vapaa-aika. Tämä tapahtuu lyhentämällä työntekijän säännöllistä työaikaa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaansa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuu- kauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella viikoittaisen vapaa-ajan

menetys voidaan korvata myös rahana. Korvauksen suuruus tuntia kohden on samansuuruinen kuin ylityökorvauksen perusosa. Rahakorvaus ei vaikuta työntekijän oikeuteen saada työstä mahdollisesti myös yli- tai sunnuntaityökorvaus, mikäli viikoittai- sena vapaa-aikana tehty työ on ollut samalla yli- tai sunnuntaityötä.

3.10 PÄIVÄJAKELU

1. Päiväjakelulla tarkoitetaan kello 06.00 jälkeen alkavaa jakelua. Päiväjakelua koskevia säännöksiä sovelletaan myös jakotyöhön, joka alkaa ennen kello

06.00 välittömästi varhaisjakelukierroksen jälkeen.

2. Päiväjakelu on jakajalle vapaaehtoista, ja siihen vaaditaan aina jakajan suostumus.

3. Jos päiväjakelu yhdistetään varhaisjakeluun, voi jakajan todellisten työtuntien määrä ylittää 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa ilman, että kyseessä on ylityö. Työajan tulee kuitenkin tasoittua keskimää- rin enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa enintään 4 viikon ajanjakson aikana. Tasoittumisjak- son pituudesta voidaan paikallisesti sopia toisin.

4. Työnantajan tulee laatia työajan tasoittumisjärjes- telmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoit- tuu 40 tuntiin.

3.11 TYÖAIKAPANKKI

Paikallisesti voidaan sopia työaikapankin perustami- sesta.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Vähimmäispalkat ja palvelusvuosilisät

4.2 Yötyölisä

4.3 Jakelun laajuus

4.4 Harjaantumislisä

4.5 Vieraalla piirillä työskentely

4.6 Varallaolo

4.7 Perehdyttämislisä

4.8 Jakokirjan kunnossapito

4.9 Kuljetusvälinekorvaus

4.10 Lehtien puuttumisesta aiheutuva korvaus

4.11 Raportointi

4.12 Palkanmaksu

4.13 Jakelun estyminen

4.14 Ylivoimainen este

4.15 Palkalliset poissaolot

4.16 Sunnuntaityö

4.17 Korvausten taannehtivuus

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 VÄHIMMÄISPALKAT JA PALVELUSVUOSILISÄT

Vähimmäispalkat ja palvelusvuosilisä määräytyvät seuraavan taulukon mukaisesti:

Vähimmäistuntipalkat työehtosopimuskauden alkaessa tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta

Työsuhteen pituus

0<1v 1v<5v 5v<8v 8v<11v 11v<

7-päiväinen jakelu

9,69 10,31 10,58 10,81 11,07

6-päiväinen tai harvempi jakelu

9,61 10,20 10,47 10,72 10,97

Vähimmäistuntipalkat 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Työsuhteen pituus

0<1v 1v<5v 5v<8v 8v<11v 11v<

7-päiväinen jakelu

10,06 10,70 10,98 11,22 11,49

6-päiväinen tai harvempi jakelu

9,98 10,59 10,87 11,13 11,39

Vähimmäistuntipalkat 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Työsuhteen pituus

0<1v 1v<5v 5v<8v 8v<11v 11v<

7-päiväinen jakelu

10,28 10,94 11,22 11,47 11,74

6-päiväinen tai harvempi jakelu

10,19 10,82 11,11 11,37 11,64

4.2 YÖTYÖLISÄ

1. Yötyölisänä maksetaan kello 00.00–06.00 teh- täviltä tunneilta:

• työehtosopimuskauden alkaessa 118 senttiä

• 1.5.2023 alkaen 122 senttiä

• 1.4.2024 alkaen 125 senttiä.

2. Yötyölisää ei makseta päiväjakelusta, vaikka päi- väjakelu alkaisi ennen kello 06.00 välittömästi var- haisjakelukierroksen jälkeen.

3. Yötyölisä maksetaan koko varhaisjakelukierroksen ajalta, vaikka kierros päättyisi kello 06.00 jälkeen.

4.3 JAKELUN LAAJUUS

1. Otettaessa standardiaikajärjestelmä käyttöön so- vitaan siitä, mitkä tuotteet sisältyvät sovittuun stan- dardiaikaan. Samalla todetaan, mikä on lehden nor- maali sivumäärien vaihteluväli sopimushetkellä.

2. Sellaisille lähetyksille, jotka ylittävät standardissa olevan työn, määritellään kappalekohtainen käsitte- lyaika. Kyseisiä tuotteita varten on mahdollista sopia myös kappalekorvauksesta.

3. Standardiaikaan sisältyvien tuotteiden palkkape- rusteet on ilmoitettava jakajalle.

4. Lisäjakeluista on ilmoitettava jakajalle viimeistään edellisenä päivänä ennen lisäjakelua.

5. Liite- ja peittojakeluiden sekä viikonlopputilausten korvaamisesta sovitaan paikallisesti luottamushenki- lön kanssa.

Soveltamisohje

Standardin ulkopuolinen jakelutyö arvioidaan sen mu- kaan, mikä sen vaikutus on jakamiseen kuluvaan ai- kaan. Tällöin esimerkiksi painotyön materiaali tai sen muoto saattaa hidastaa jakelua vaikean käsiteltävyy- tensä vuoksi ja työ on sen vuoksi erikseen korvattava.

Kun jotakin tuotetta varten on sovittu kappalekoh- tainen aika, samaa kappalekohtaista aikaa voidaan noudattaa samanlaisten tuotteiden osalta. Jos kap- palekohtaista aikaa ei saada sovittua, se määritetään mittauksella.

4.4 HARJAANTUMISLISÄ

Uudessa työsuhteessa aloittavalla jakajalla, joka työs- kentelee ensimmäistä kertaa yksin omalla piirillään, on oikeus saada kolmena ensimmäisenä päivänä 20 %:n suuruinen lisä, joka lasketaan vähimmäis- tuntipalkasta. Korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin.

4.5 VIERAALLA PIIRILLÄ TYÖSKENTELY

4.5.1 Vieraan piirin lisä

Jakajalla, joka työskentelee vieraalla piirillä, on oi- keus saada ensimmäisenä päivänä 40 % suuruinen vieraan piirin lisä, joka lasketaan jakajan henkilökoh- taisesta tuntipalkasta. Xxxxxx pidetään vieraana, jos ja- kaja ei ole työskennellyt sillä yhdeksään kuukauteen. Paikallisesti voidaan sopia korvauksen jakamisesta useammalle päivälle.

Soveltamisohje

Työnantaja ilmoittaa palkanlaskentaan, kun jakajalla on oikeus vieraan piirin lisään. Paikallisesti voidaan sopia, että vieraan piirin lisä maksetaan jälkikäteen työilmoituksen tai vastaavan perusteella. Vieraan pii- rin lisä maksetaan jakajalle siitä riippumatta, missä roolissa hän työskentelee piirillä (vapaapäivän vuo- rottaja, varajakaja, sijainen tai ns. heittopiirin jakaja).

4.5.2 Ansiotakuu

1. Vakituisena vapaapäivänvuorottajana 13.11.2007 työskentelevän jakajan ansiotaso ei saa laskea sen johdosta, että erillisestä vapaapäivänvuorottajan li- sästä luovutaan (ansiotakuu). Jakajalla on oikeus joko vieraan piirin lisään tai ansiotakuuseen.

2. Ellei toisin paikallisesti työnantajan ja luottamus- henkilön välillä sovita, ansiotakuu toteutetaan muut- tamalla vakiintunut vapaapäivänvuorottajan lisä piiri- kohtaisesti laskettavaksi euromääräiseksi eräksi, jota maksetaan niin kauan kuin olosuhteet (= vakituisen vapaapäivänvuorottamisen työmäärä) pysyvät ennal- laan.

3. Jakajalla on oikeus halutessaan siirtyä ansiota- kuusta vieraan piirin lisän soveltamisen piiriin. Ansio- takuun piirissä olevaan jakajaan sovelletaan vieraan piirin lisää koskevaa määräystä vasta sitten, kun hän on siirtynyt kokonaan pois ansiotakuun soveltamises- ta.

4.6 VARALLAOLO

1. Varajakaja päivystää sovittavalla tavalla satun- naisten poissaolojen varalta ja jakaa poissaolevan jakajan piirit.

2. Varajakajalle maksetaan yrityskohtaisesti sovitta- va korvaus varallaolosta.

3. Jos varajakaja joutuu hakemaan avaimet ja jako-

kirjan vakinaiselta jakajalta, jakajalle korvataan käy- tetty aika ja kustannukset.

4.7 PEREHDYTTÄMISLISÄ

1. Jakajalle, joka perehdyttää yrityksen palvelukses- sa aloittavaa uutta jakajaa tehtäväänsä, maksetaan enintään neljän päivän perehdyttämisjaksolta pereh- dyttämislisää:

• työehtosopimuskauden alkaessa 177 senttiä tunnilta

• 1.5.2023 alkaen 184 senttiä tunnilta

• 1.4.2024 alkaen 188 senttiä tunnilta.

4.8 JAKOKIRJAN KUNNOSSAPITO

1. Jakokirjaan tehtävät päivitykset otetaan huomioon standardiaikajärjestelmän mukaisesti päivittäisessä työajassa.

2. Työajan ulkopuolella tapahtuvasta jakokirjan kun- nostamisesta maksetaan työhön käytettyä aikaa vas- taava palkka. Työ tehdään työnantajan määräyksestä tai yhteisestä sopimuksesta.

4.9 KULJETUSVÄLINEKORVAUS

Jakajalle maksetaan korvauksena 14 senttiä työtun- nilta silloin, kun jakaja joutuu käyttämään omaa kul- jetusvälinettään työssään.

4.10 LEHTIEN PUUTTUMISESTA AIHEUTUVA KORVAUS

Jakajalle korvataan erikseen lehtien puuttumisesta aiheutunut lisätyöaika ja -kustannukset.

4.11 RAPORTOINTI

Xxxxxx on velvollinen käyttämään työnantajan rapor- tointimenetelmiä. Otettaessa käyttöön uusia rapor- tointimenetelmiä niistä on etukäteen paikallisesti neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan luottamushenki- lön kanssa.

4.12 PALKANMAKSU

1. Palkkakausi on kaksi viikkoa sunnuntaista lauan- taihin. Palkanlaskentaa varten varataan työnantajalle enintään viisi työpäivää.

2. Palkkakautta ja palkanlaskenta-aikaa koskevista määräyksistä voidaan poiketa paikallisella sopimuk- sella tai työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuk- sella.

3. Työntekijälle maksettavaan palkkaan liitetään palkkaselvitys, josta käy ilmi palkan koostumus. Tar- kempi selvitys annetaan tarvittaessa palkkakirjanpi- don perusteella erikseen sitä vaadittaessa.

4.13 JAKELUN ESTYMINEN

1. Jakelun estymisellä tarkoitetaan sitä, että lehdet eivät ole jakajan käytettävissä jakoajan alkaessa.

2. Jakelun estyessä jakajalle maksetaan odotusajan korvausta kultakin alkavalta kuuden minuutin jaksolta sovitun tuntipalkan mukaan yötyölisineen. Jakajan on pyrittävä suorittamaan jakelu loppuun jakelun esty- mistilanteessakin. Jakajalle maksetaan tällöin odo- tusajan korvaus ja kyseisen päivän palkka.

3. Xxx xxxxxx joutuu keskeyttämään jakelun paina- vasta syystä (esimerkiksi toisen työn alkaminen), jakajalla on oikeus saada päiväpalkka ilman odotus- ajan korvausta. Jakajalla on työnantajan pyynnöstä velvollisuus esittää syyn olemassaolo.

4. Jos jakelua ei ole voitu esteen vuoksi lainkaan aloittaa jakoaikana, eikä jakaja voi sitä painavasta syystä aloittaa myöhemmin, jakajalla on oikeus päi- väpalkkaan ilman odotusajan korvausta.

5. Työnantajalla on oikeus teettää muutakin kuin ja- kotyötä odotusaikana.

4.14 YLIVOIMAINEN ESTE

1. Xxxxxxx työntekijä työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman es- teen (esimerkiksi työsulku) takia ei ole voinut suorittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada esteen aikana palkkansa enintään kahdelta viikolta.

2. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolis- ta riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitse- mältä päivältä.

3. Ylivoimaisesta esteestä johtuvan lomautuksen sattuessa työntekijällä on halutessaan oikeus pitää

eri perusteella määräytyviä palkallisia vapaapäiviä, kuten esimerkiksi vuosilomapäiviä, ylityön vaihtova- paita tai työajan lyhennysvapaita.

4.15 PALKALLISET POISSAOLOT

1. Avioliittoon vihkimispäivä, 50- ja 60-vuotispäivät, lähiomaisen kuolin- ja hautauspäivä sekä asevelvolli- suuskutsuntaan osallistumiseksi tarpeellinen aika an- netaan työntekijälle vapaaksi palkkaa vähentämättä.

2. Lähiomaisena pidetään työntekijän avio- tai avo- puolisoa, lapsia ja ottolapsia sekä vanhempia silloin, kun on xxxxxxx kuolinpäivästä. Isovanhemmat, veljet ja sisaret sekä aviopuolison vanhemmat katsotaan myös lähiomaisiksi silloin, kun on kysymys hautaus- päivästä.

3. Työntekijällä on halutessaan oikeus pitää vaihto- ehtoisesti vapaana yllä olevien päivien jälkeinen päi- vä.

4.16 SUNNUNTAITYÖ

1. Työaikalain mukaisesti sunnuntaina tai arkipyhä- nä tehdystä työstä maksetaan kullekin työtunnille sunnuntaityökorotuksena 100 prosentilla korotettu palkka.

2. Säännöllistä sunnuntaityötä suorittavalle työnte- kijälle maksetaan sunnuntaityökorotus yhtä monelta sunnuntaivuorolta kuin niitä sisältyy palkalliseen sai- rausaikaan.

4.17 KORVAUSTEN TAANNEHTIVUUS

Korvausten taannehtivuudesta on liittojen välillä yk- sittäistapauksissa todettu seuraavaa:

1. Selvissä työehtosopimuksen tai lakien minimieh- tojen alituksissa virhe on korjattava lakien mukaisten vanhentumisaikojen puitteissa niin pitkältä ajalta kuin se on sattunut.

2. Tulkinnanvaraisissa asioissa virhe on korjattava siitä ajankohdasta lukien, kun asia on esitetty työn- antajalle, elleivät liitot toisin sovi.

3. Jos asia on niin tulkinnanvarainen, etteivät liitot ole voineet välittömästi antaa ohjetta oikeasta me- nettelytavasta, liitot sopivat erikseen, mistä lukien oikaisu suoritetaan. Käytännössä tällaiset tapaukset ovat harvoin esiintyviä erikoistapauksia.

Palkkasaatavien vanhentumisajat erillisten lakien mukaan:

Työsopimuslaki (55/2001)

Työsopimuslain (13 luvun 9 §) mukaan palkkasaatava vanhenee työsuhteen kestäessä viidessä vuodessa saatavan erääntymisestä.

Työsuhteen päättyessä saatava raukeaa, ellei kan- netta nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten työsuhteen kestäessä.

Työaikalaki (872/2019)

Työaikalain (40 §) mukaan oikeus sunnuntai-, yli- ja viikkolepokorvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus ko. palkkasaatavaan syntyi.

Työsuhteen päättyessä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Vuosilomalaki (62/2005)

Vuosilomalain (34 §) mukaan oikeus vuosilomapalk- kaan tai -korvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, joka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakor- vaus maksettava. Sama vanhentumisaika koske lo- marahaa.

Työsuhteen päättyessä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

5 LUKU

VUOSILOMA

5.1 Vuosiloma

5.2 Lomakorvaukset

5 LUKU

VUOSILOMA

5.1 VUOSILOMA

5.1.1 Vuosiloman määräytyminen

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti.

Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi).

Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työ- suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään vuoden, työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) päivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päin.

Työsuhteen vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa ennen työsuhteen päättymistä.

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vä- hintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää.

Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle on ker- tynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 35 tunnin sääntö on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattuna.

Se, kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuu- luu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteella.

Ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen muutos koskee.

Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain 7 §:n mukaan. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviä.

5.1.2 Vuosiloman antaminen

1. Vuosiloman antamisessa noudatetaan vuosiloma- lakia, ellei jäljempänä toisin mainita.

Vuosilomasta 24 arkipäivää annetaan 2.5.–30.9. vä- lisenä aikana (vuosilomakausi). Muu osa lomasta on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Vuosiloma on haluttaessa annettava ensisijaisesti yhdenjaksoisena.

Vuosilomien ajankohtaa työpaikalla määriteltäessä on otettava huomioon työtilanteen edellytykset sekä henkilökunnan mielipiteet.

Vuosilomaa ei tule määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä eikä sijoittumaan päällekkäin tiedos- sa olevan kertausharjoituksen kanssa. Vuosilomaa ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä annettavaksi raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhem- painvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainva- paaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.

Vuosiloman ajankohdasta on työnantajan ilmoitet- tava työntekijälle kirjallisesti, mikäli mahdollista, kuukautta, mutta kuitenkin vähintään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Vain keskinäi- sellä sopimuksella voidaan loman ajankohtaa muut- taa kahden viikon ilmoitusajan jälkeen.

Lomaan sisältyviksi vuosilomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapyhät, itsenäisyyspäivä, joulu-, juhannus- ja uudenvuoden- aatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Muut vapaa- päivät, esimerkiksi arkilauantait, luetaan lomapäiviksi. Täysi lomaviikko on siten yleensä 6-päiväinen.

Vuosilomien ajankohtaa määriteltäessä työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti. On vältettävä tilannet- ta, jossa loma toistuvasti määrätään samaan ajan- kohtaan vastoin työntekijän tahtoa.

2. Työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuk- sella vuosiloma voidaan

• antaa muunakin aikana kuin vuosilomakau- tena,

• jakaa osiin sekä

• antaa säästövapaana lain tarkoittamaa suu- rempi osa lomasta.

Lakisääteisen vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyystilanteissa

Lakisääteisen vuosiloman siirtämisessä noudate- taan työkyvyttömyystilanteissa vuosilomalakia. (Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)

5.1.3 Vuosilomapalkka

1. Vuosilomapalkka on yhdeksän (9) prosenttia vuosilomapalkan perusteena olevasta ansiosta, kun työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt alle vuoden, ja 11,5 pro- senttia, kun työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden.

2. Lomapalkan laskennassa noudatetaan vuosilo- malain prosenttiperusteista lomapalkkaa koskevia määräyksiä, ellei jäljempänä toisin määrätä.

Soveltamisohje

Vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan kuuluu työssäoloajan palkka lisineen, työehtosopi- muksen mukaisten palkallisten vapaapäivien palkka enintään vuosilomalain 7 §:ssä säädetyltä ajalta ja sunnuntaityökorotus. Lakiin perustuvia lisiä, kuten lisätyö-, ylityö-, hätätyö- ja varallaolokorvauksia, ei oteta huomioon.

Palkkaan lisätään laskennallinen erä vuosilomalain 12 §:n 2 momentin mukaisesti. Keskimääräinen viik- kotyöaika voidaan sopia määräytyväksi palkanmak- samisen kannalta tarkoituksenmukaisen ajanjakson perusteella.

5.1.4 Lomaraha

1. Työntekijällä on oikeus vuosilomapalkan yhteydes- sä maksettavaan lomarahaan, joka on 50 % loma- ajan palkasta.

2. Paikallisesti voidaan sopia lomarahan

• maksamisajankohdan siirtämisestä,

• maksamisen tasaamisesta sekä

• vaihtamisesta vapaaseen.

3. Työntekijällä on kuitenkin oikeus vaihtaa loma- rahasta vapaaksi enintään yhtä viikkoa vastaava osuus. Mikäli työntekijä haluaa käyttää oikeuttaa vaihtaa lomarahaa vapaaksi, tulee siitä ilmoittaa

15.4. mennessä, mikäli ei toisin sovita.

Se osuus lomarahavapaasta, joka työntekijällä on oikeus vaihtaa vapaaksi, siirtyy, jos työntekijä on va- paan alkaessa työkyvytön.

Vapaa annetaan työntekijälle työnantajan määrää- mänä ajankohtana, jolleivat osapuolet sovi vapaan ajankohdasta. Ennen lomarahavapaan ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä lomarahavapaan ajan- kohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset.

Siihen osaan lomarahan vaihtovapaasta, joka työn- tekijällä on oikeus vaihtaa vapaaksi, noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalakia.

4. Mikäli yrityksessä on irtisanomissuojasopimuksen mukainen peruste työvoiman vähentämiselle, paikal- lisesti voidaan sopia, että lomarahaa ei makseta.

5.2 LOMAKORVAUKSET

5.2.1 Lomakorvaus työsuhteen aikana (vuosilomalain 16 §)

1. Jakajalle, joka ei ole ansainnut vuosilomaa, mutta on kuitenkin ollut lomanmääräytymisvuoden aikana työssä, maksetaan lomakorvauksena yhdeksän (9) prosenttia hänelle edellisen lomanmääräytymis- vuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspal- kan lisäksi maksettavaa korotusta. Mikäli työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, maksetaan lomakorvausta 11,5 pro- senttia.

2. Vuosilomakorvaukselle maksetaan työehtosopi- muksen mukainen lomaraha.

3. Jakajalle maksetaan yhteensä lomakorvausta ja lomarahaa seuraavan taulukon osoittama prosent- timäärä ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetusta palkasta:

Työsuhde alle 1 v Työsuhde yli 1 vuosi

13,50 17,25

5. Työsuhteen jatkuessa vuosiloman sijasta suoritet- tava lomakorvaus on maksettava viimeistään vuosi- lomalain mukaisen lomakauden päättyessä.

5.2.2 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

1. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vuosilomakorvaukseen ja lomarahaan. Korvaus mak- setaan siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 Lääkärissäkäynti

6.2 Silmälääkärin palkkio

6.3 Sairausajan palkka

6.4 Raskaus- ja vanhempainvapaa

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset

6.6 Sairaan lapsen hoitaminen

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 LÄÄKÄRISSÄKÄYNTI

6.1.1 Sairaudesta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestä johtu- vasta poissaolosta työnantajalle ensi tilassa.

6.1.2 Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä

1. Työntekijän on pääsääntöisesti hankittava lääkäril- tä sairaudesta ja sen aiheuttamasta työkyvyttömyydes- tä todistus, joka toimitetaan työnantajalle viivytyksettä. Pääsäännöstä poikkeaminen todetaan työpaikan yleis- ohjeissa tai tapauskohtaisesti erikseen sovittaessa.

2. Työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksen enin- tään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman lää- kärinpalkkioita koskevan taksan määräisenä. Työnte- kijä antaa työnantajalle valtakirjan sairasvakuutuksen nojalla maksettavan korvauksen nostamista varten.

3. Terveydenhoitajan lääkäriltä saamiensa valtuuk- sien puitteissa kirjoittama työkyvyttömyystodistus korvaa lääkärintodistuksen, kun kysymyksessä on tavanomainen vilustumissairaus tai epidemia.

4. Työnantaja voi erityisistä syistä edellyttää, että työn- tekijä hankkii työpaikan lääkäriltä tai muulta työnanta- jan hyväksymältä lääkäriltä työkyvyttömyystodistuksen. Tällöin työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksesta ja lääkärinpalkkiosta aiheutuvan kustannuksen.

Huomautus: Allekirjoittaneet liitot katsovat, että sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yri- tysjohdon, henkilöstön ja sen edustajien sekä työter- veyshuollon yhteistyönä. Osana sairauspoissaolojen vähentämistä voidaan paikallisesti sopia oma ilmoi- tus -menettelystä, jolla työntekijä voi omien saira- uspoissaolojensa osalta ilmoittaa enintään kolme vuorokautta kestävästä poissaolosta.

Liitot suosittelevat, että yrityksissä selvitetään oma ilmoitusmenettelyn soveltuvuus yrityksessä ja mah- dollisuudet solmia asiasta paikallinen sopimus, eri- tyisesti flunssa-, kuume-, vatsatauti- ja vastaavia epidemiatyyppisiä tilanteita varten. Paikallisen so- pimuksen sisällöstä neuvoteltaessa voidaan sopia muun muassa seuraavista asioista:

• sopimuksen tavoitteet

• keitä sopimus koskee

• kenelle ilmoitus tehdään

• millä tavalla ilmoitetaan

• miten ilmoitus kirjataan

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• mahdolliset rajoitukset hyväksyttävien poissaolojen määrään

• työnantajan oikeus määrätä työntekijä (työterveys)lääkärin tarkastettavaksi

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poiketa sairausajan palkan maksuperus- teista ilmenneissä väärinkäytöstilanteissa

• sopimuksen toteutuksen seuranta

• sopimuksen kesto, irtisanomismahdollisuus

6.1.3 Lääkärissäkäynti

6.1.3.1 Yleistä

Lääkärissäkäynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuolelle. Poikkeuksellisesti lääkärin puoleen voi kääntyä työ- aikana, mikäli vamman tai sairauden äkillisyys vaatii sitä tai lääkärissäkäyntiä ei voida ilman kohtuutonta haittaa sijoittaa työajan ulkopuolella tapahtuvaksi tai hoitopalveluja ei paikkakunnalla ole saatavissa työ- ajan ulkopuolella.

Lääkärissäkäynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen, ja siitä on ilmoitettava työnanta- jalle niin pian kuin mahdollista.

6.1.3.2 Työpaikkaterveydenhuolto

Mikäli työnantaja on järjestänyt työpaikkaterveyden- hoidon, muun kuin työnantajan nimeämän lääkärin puoleen kääntymiseen vaaditaan perusteltu syy. Pe- rusteltuja syitä ovat mm. sairauden äkillisyys, saira- us estää matkustamisen tai se, että työkyvyttömyys- todistuksen hankkiminen tulee työntekijälle taloudel- lisesti raskaaksi työnantajan korvausvelvollisuuden ul- kopuolelle jäävien tutkimusten suorittamisen vuoksi.

6.1.4 Ansionmenetyksen korvaaminen lääkärissäkäynnin ajalta

1. Ansionmenetys korvataan:

• kun lääkärissäkäynti on tarpeen työnantajan vaatiman lääkärintodistuksen hankkimiseksi,

• lääkärissäkäynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edellyttää sairaus- lomaa tai hoitotoimenpiteitä,

• kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työkyvyttömäksi äkillisen sairauden vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron aikana tapahtuvaa lääkärissäkäyntiä (esim. äkillinen silmä- ja hammassairaus),

• fysikaalisen hoidon ajalta, mikäli työnantajan nimeämä lääkäri on määrännyt työnteki-

jän työkyvyn säilymiseksi välttämättömään fysikaaliseen hoitoon eikä hoitopalveluja ole saatavissa työajan ulkopuolella,

• laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja liittyvät osana sellaiseen lääkärissäkäyn- tiin, josta työnantaja suorittaa ansionme- netyksen korvauksen, tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkä- rin määräämänä ajankohtana.

2. Ansionmenetystä ei korvata:

• terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuvien lääkärintarkastusten ajalta,

• jo todetun sairauden tai vamman hoitamisen tai sen kehityksen seuraamisen vuoksi tapah- tuvien uusiutuvien lääkärissäkäyntien ajalta,

• tavanomaisen hammashoidon ajalta,

• tavanomaisen näön kontrolloimiseksi tapah- tuvan silmälääkärissäkäynnin ajalta,

• fysikaalisen hoidon ajalta (poikkeus 1. koh- dassa mainittu),

• laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu).

Huomautus: Mikäli lääkäripalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella, voidaan palkan vähentämisen sijasta sopia lääkärissäkäynnin vuoksi menetetyn työ- ajan tekemisestä takaisin.

6.1.5 Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset

6.1.5.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisäätei- sen lääkärintarkastuksen ajalta sekä välttämättömät matkakustannukset.

2. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aika- na, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahaa vastaava summa.

3. Vieraalla paikkakunnalla suoritettavan lakisäätei- sen lääkärintarkastuksen ajalta maksetaan työehto- sopimuksen edellytyksin päiväraha.

6.1.5.2 Joukko- ja ikäkausitarkastukset

Mikäli työntekijä ei voi pyynnöstään huolimatta osal- listua terveysviranomaisten järjestämään joukko- tai ikäkausitarkastukseen työajan ulkopuolella, tarkas- tuksen ajalta maksetaan ansionmenetyksen korvaus korkeintaan yhdeltä päivältä. Palkanmaksuvelvolli- suus ei koske mahdollisia uusinta- tai seurantatar- kastuksia.

6.2 SILMÄLÄÄKÄRIN PALKKIO

Silmälääkärissä käynnin osalta työnantaja korvaa lää- kärinpalkkion jo todetun heikentyneen näön kontrolloi- miseksi suoritetusta tarkastuksesta uusien silmälasien hankkimiseksi, kerran kolmen vuoden aikana.

6.3 SAIRAUSAJAN PALKKA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sel- laisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajal- ta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palkkaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraa- vasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluksessa seuraavat ajat:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti

1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden

Täysi palkka 40 päivän ajanjaksolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta

Täysi palkka 75 päivän ajanjaksolta

5 vuotta tai kauemmin

Täysi palkka 105 päivän ajanjaksolta.

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työnteki- jällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sai- rastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hä- nen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päi- värahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausaika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yh-

deksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuu- tuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartunta- tautilain (1227/2016) säännösten perusteella saa- pumasta työhön.

4. Paikallisesti voidaan sopia, että sairausajan pal- kanmaksu voi perustua keskipäiväansioon tai keski- tuntiansioon.

6.4 RASKAUS- JA VANHEMPAINVAPAA

Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta

maksettava palkka

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työnte- kijä noudattaa sairausvakuutuslain raskausrahan ja vanhempainrahan nostamista koskevia säännöksiä.

Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäi- vinä.

Arkipäivällä tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukai- sesti muita päiviä kuin sunnuntai-, pyhä- tai arkipy- häpäiviä.

Raskausvapaan palkka

Oikeus raskausvapaan palkkaan on työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskaus- rahaan.

Työntekijälle maksetaan täysi palkka työsopimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan raskausvapaan ajal- ta yhteensä 40 arkipäivän ajalta.

Vanhempainvapaan palkka

Oikeus vanhempainvapaan palkkaan on työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin mukaiseen vanhempainrahaan.

Työntekijälle maksetaan täysi palkka työsopimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan vanhempainvapaan ajalta vapaan alusta lukien yhteensä 21 arkipäivän ajalta.

jos lapsi syntyi ja oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut ennen 1.8.2022. Muissa tapauksissa sovel- letaan uusia perhevapaamääräyksiä.

Tietoa perhevapaista

Perhevapaisiin liittyvistä kysymyksistä ja vapaiden ajoilta maksettavista päivärahoista saa lisätietoa Ke- lalta: xxx.xxxx.xx.

6.5 SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUKSET

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai perheva- paan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taik- ka enintään maksettua palkkaa vastaava osa siitä itselleen.

Xxxxxxx työntekijä saa saman työkyvyttömyyden pe- rusteella korvausta ansion menetyksestä tapatur- mavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi to- teuttaa myös maksamalla sairausvakuutuslain mu- kaan maksetun päivärahaetuuden täydennykseksi palkkaa sairauden tai perhevapaan ajalta siten, että työntekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu. Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai perhevapaa- ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä saira- usvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnan- tajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laimin- lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.6 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN

Isyysvapaaseen noudatetaan edellisen työehtosopi-

muksen määräyksiä, mikäli lapsen laskettu synnytys-

aika oli ennen 4.9.2022 tai jos adoptiolapsen hoitoo-

nottopäivä oli ennen 31.7.2022. Määräyksiä sovel-

letaan lapsen lasketusta synnytysajasta huolimatta,

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vaki- tuisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvam- maisen tai vaikeasti sairaan lapsen (valtioneuvoston asetus 1335/2001 1:4§) sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkal- lista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saaminen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole

henkilöä, joka voisi huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osal- ta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairaus- ajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoitus poissaolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Kantolaukut, avaimet ja varalehdet

7.2 Järjestö- ja luottamustehtävät

7.3 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

7.4 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät

7.5 Kertausharjoitukset

7.6 Ryhmähenkivakuutus

7.7 Turvavälineet

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 KANTOLAUKUT, AVAIMET JA VARALEHDET

7.1.1 Kantolaukut

Työnantaja varaa kantolaukut jakajien käyttöön ja huolehtii niiden kunnostamisesta. Työsuhteen päätty- essä on jakajien luovutettava saamansa kantolaukut takaisin työnantajalle.

7.1.2 Avaimet

Jakotyössä tarvittavat avaimet on luovutettava työn- antajalle työsuhteen päättyessä.

7.1.3 Varalehdet

Jakaja saa käyttöönsä päivittäin yhden lehden. Jakaja saa päivittäin yhden lehden myös sairauden ja vuosi- loman aikana, mikäli asian käytännöllinen järjestely on tällöin mahdollinen.

Mikäli jakelussa on mukana useita lehtiä, sovitaan paikallisesti, mikä lehti on työehtosopimuksen tar- koittama yksi varalehti.

7.2 JÄRJESTÖ- JA LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

1. Työntekijälle annetaan esteetön oikeus osallis- tua työaikana järjestettyyn tilaisuuteen, johon Xxxxxx- suusliitto on hänet kutsunut ja jonka tilaisuuden liitot ovat yhdessä todenneet. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisesta em. tilaisuuteen, mikäli mahdollista, vähintään viikkoa ennen.

2. Työntekijällä, joka on valittu ammattiosastonsa hallitukseen, on oikeus vapautukseen työstä luotta- mustoimen hoitamista varten. Poissaolosta tulee il- moittaa hyvissä ajoin, eikä se saa aiheuttaa tuntuvaa haittaa tuotannolle.

3. Työntekijällä on oikeus vapautukseen työstä yh- teiskunnallisen luottamustoimen hoitamista varten. Poissaolosta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin, eikä se saa aiheuttaa tuntuvaa haittaa tuotannolle.

7.3 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmak- sun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen tätä varten laaditulla valtakirjalla. Se tulee työnantajan allekirjoittaa ja luottamushenkilön toi- mittaa valtakirjasta ilmeneviin paikkoihin. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään palkanmaksupäi- vänä, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Jäsenmaksu peri- tään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, sairaus-, raskaus- ja vanhempainvapaan palkasta.

3. Ammattiliitto toimittaa työnantajille jäsenkohtai- sen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston. Pi- dätetyistä jäsenmaksuista tehdään erillinen selvitys kunkin kalenterivuosineljänneksen päättymistä lähin- nä olevan palkanmaksukauden loppuun. Sen tulee olla valmis viimeistään 15.4., 15.7., 15.10. ja 15.1. edellä mainitun ohjeiston mukaisesti.

Perintä ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös asianomaisen henkilöstöryhmän pääluottamushen- kilölle.

7.4 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELUS SEKÄ RAUHANTURVAAMISTEHTÄVÄT

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suorittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä pal- velukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä palata aikai- sempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tarkoi- tettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemusvuo- sia kerryttävää aikaa.

7.5 KERTAUSHARJOITUKSET

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuh- delisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäi- värahaa.

7.6 RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain kes- kusjärjestöjen välillä on sovittu.

7.7 TURVAVÄLINEET

Työnantaja määrittelee, mitä turvavälineitä jakotyös- sä on tarkoituksenmukaista käyttää ottaen huomi- oon työturvallisuuslain määräykset. Tarvittavat turva- välineet annetaan jakajien käyttöön vastikkeetta tai omavastuuta vastaan.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Kokoontuminen työpaikalla

8.2 Paikallinen sopiminen

8.3 Työpaikan neuvottelujärjestys

8.4 Erimielisyyksien käsittely

8.5 Välimiesoikeus

8.6 Työrauha

8.7 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh- teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuullises- sa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmu- kaisesta käytöstä vastaavat luottamushenkilöt, joiden tulee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voi- daan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayhdistyksen tai keskusjärjestön edustajia.

8.2 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Työehtosopimuksen paikallinen sopiminen on mahdollista tämän sopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti.

2. Sopijaosapuolet paikallista soveltamista koske- vassa sopimisessa ovat yhtä työntekijää koskevassa asiassa työntekijä ja työnantajan edustaja ja osas- toa tai yritystä koskevassa asiassa luottamushenki- lö ja työnantajan edustaja. Työntekijällä on oikeus neuvotteluissa käyttää luottamushenkilöä apunaan. Työaikajärjestelyistä sovittaessa tulee yksittäisten henkilöiden perustellut henkilökohtaiset tarpeet ottaa huomioon.

3. Sopimus tehdään kirjallisesti, yhtä työntekijää koskevassa asiassa jommankumman osapuolen sitä vaatiessa.

Liitot suosittelevat, että paikallisesta sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

• sopimuksen tarkoitus

• sopimuksen osapuolet

• sopimuksen kohteena oleva asia

• sopimuksen täsmälliset ehdot

• voimassaolo ja irtisanominen

• päiväys ja allekirjoitukset.

4. Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai tois- taiseksi voimassa olevaksi. Mikäli toistaiseksi voimas- sa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden ir- tisanomisajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen solmita, menetellään sopimuksen voimassa- olon päätyttyä työehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

Luottamushenkilön kanssa sovittavat kollektiiviset asiat:

• standardiaikajärjestelmän käyttöönotto tai pitäytyminen vanhassa järjestelmässä

• lomapalkankorotuksen tai sen osan maksa- matta jättäminen tilanteissa, joissa työnan- tajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentämiselle.

Työntekijän tai luottamushenkilön kanssa sovittavat asiat:

• vuosilomapalkan maksaminen yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä

• vuosilomapalkan maksamisajankohtien siirtäminen tai tasaaminen pidemmälle ajanjaksolle.

Työntekijän kanssa sovittavat asiat:

• vuosiloman antaminen muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakaminen osiin sekä antaminen vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta

• lomarahan vaihtaminen vapaaseen

Tässä määräyksessä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassaolevan työehtosopimuksen osa.

8.3 TYÖPAIKAN NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Työehtoja koskevat kysymykset selvitetään ensin työntekijän ja esimiehen välillä. Ellei työehtoja koske- vaa kysymystä saada näin selvitetyksi, asia käsitellään osaston luottamushenkilön ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi osaston tasolla, osaston luottamushenkilö voi siirtää asian pääluottamushenkilölle. Neuvottelujen tulos kir- jataan ja annetaan asianomaisille tiedoksi.

2. Neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville hen- kilöille, luottamushenkilöille ja työnjohtajille, kuuluvat vastuualueet ja niihin liittyvät valtuudet työsuhdeasi- oissa ja paikallisessa sopimisessa todetaan yhdessä.

3. Työnantaja antaa selvityksen yrityksen työsuhde- asioiden hoidosta ja neuvottelujärjestyksestä uusille työntekijöille.

8.4 ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

1. Työnantajan ja työntekijän välillä tai allekirjoitta- neiden liittojen välillä syntynyt työehtosopimuksen tulkintaa koskeva erimielisyys pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla. Neuvottelut käydään ilman aihee- tonta viivytystä.

2. Jos erimielisyyttä ei saada työpaikalla selvitetyksi, asia voidaan siirtää työnantaja- tai työntekijäpuolen aloitteesta liittojen välillä ratkaistavaksi.

Erimieliseksi jäädystä asiasta tehdään työpaikalla yh- teinen muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheutta- nut asia ja molempien osapuolten perustellut kannat. Muistio lähetetään työtekijä- ja työnantajaliitolle. Lii- tot voivat poikkeuksellisesti sopia asian käsittelemi- sestä ilman kirjallista erimielisyysmuistiota.

3. Jos liitot eivät saa työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa erimielisyyttä selvitetyksi, voidaan asia vie- dä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

8.5 VÄLIMIESOIKEUS

8.5.1 Yleiset määräykset

1. Työehtosopimusosapuolet valitsevat kumpikin so- pimuskaudeksi kaksi välimiestä ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelystä 23. päivänä loka- kuuta 1992 annetun lain 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

Välimiehet valitsevat puheenjohtajan työehtosopi- muskaudeksi. Puheenjohtajan tulee olla lainoppinut, puolueeton henkilö. Jolleivät välimiehet voi sopia pu- heenjohtajasta, valtakunnansovittelija määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnöstä.

2. Jos liitto haluaa saattaa asian välimiesten rat- kaistavaksi, ilmoitetaan siitä kirjallisesti vastapuo- lelle. Ilmoituksesta toimitetaan kappale välimiesten puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että liitot eivät pääse asiassa sovintoon.

3. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja yleiseltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuo- mioistuimen ratkaistava, välimiesoikeus ilmoittaa täs- tä asianosaisille. Näillä on sen jälkeen oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

4. Välimiehet voivat käsitellä loppuun vireillä olevat asiat työehtosopimuksen voimassaolon lakattua.

5. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta.

6. Kustannuksista ja korvauksista, jotka välitystuomi- ossa on pantu yksityisen asianosaisen maksettavak- si, vastaa se järjestö, johon asianosainen kuuluu.

7. Muilta osin noudatetaan välimiesmenettelystä an- netun lain säännöksiä.

8.5.2 Paikalliset sopimukset

Työehtosopimuksen kohdassa 8.2 tarkoitettujen so- pimusten soveltamista ja tulkintaa koskevat erimieli- syydet käsitellään neuvottelujärjestyksen mukaises- ti. Jos liitot eivät saa erimielisyyttä selvitetyksi, asia voidaan käsitellä välimiesoikeudessa, johon liitot ni- meävät kumpikin yhden edustajan ja nämä yhdessä puheenjohtajan. Muilta osin välimiesoikeuteen nou- datetaan työehtosopimuksen 8.5.1 määräystä.

8.6 TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boi- kottia tai työnkieltoa.

8.7 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

1. Ennakoivat toimenpiteet

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen tur- vaamiseksi käsitellään yhdessä henkilöstöryhmien edustajien kanssa

• yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen poh- jalta

• työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi

• keinot tuottavuuden parantamiseksi ja

• ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaike- uksissa

Kun luottamushenkilön tai, mikäli sellaista ei ole valittu, henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti todetaan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen tai uhkaisivat yrityksen ole-

massaoloa, voidaan paikallisesti sopia enintään vuo- den määräajaksi:

• lomapalkan korotuksen vaihtamisesta va- paaksi

• lomapalkan korotuksesta luopumisesta kokonaan tai osittain

• vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

• työaikakorvausten tai vähimmäispalkan/ ohjeluvun ylittävän palkanosan maksamisen myöhentämisestä ja maksupäivästä

• lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työntekijöiden ta- loudellisten menetysten kompensoinnista yrityksen taloudellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeutta- mistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.

Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomioon otetaan kon- serni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnusluvut sekä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yh- teistoimintalaissa säädettyihin velvoitteisiin.

9 LUKU

SOPIMUS IRTIANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

10 LUKU

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

11 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

12 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS

13 LUKU

JAKAJIA KOSKEVA TYÖSUOJELUORGANISAATIO

14 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

15 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

9 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

1. Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta so- vittu työsopimuksen päättämistä ja lomauttamista koskevien perusteiden ja menettelyiden osalta so- velletaan työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tämän sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätök- seen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voi- massa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädetty- jen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopi- muksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on vält- tämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestä- essä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta kos- kevien säännösten tai määräysten estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoimin- talakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tul- tua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mukainen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Työnantajan on va- rattava työntekijälle tai luottamushenkilölle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkosel- vitys menettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei

toimeenpanna kohtuullisen ajan kuluessa ennakko- selvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 § Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautusilmoi- tusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työn- tekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asian- omaisen luottamushenkilön kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainit- tua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työn- antajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa palkkaa muun työstä poissa- olon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaan- tuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uu- siin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö-

hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lo- mautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee pe- rustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimuk- selle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen pe- ruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole vel- vollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työn- tekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikai- semmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on täl- löin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työn- antajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudatta- en.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työ- sopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn- tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoi- tusaikaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä täl- laisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus sa- mojen periaatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työ- sopimuksen kestosta riippumatta ilman irtisanomis- aikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymis- tä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuk- sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päi- vää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisano- misajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmak- supäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1–2§:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liitty- vänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei kykene selviytymään työtehtävistään. Xxxx xxxxxxx- suutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huo- mioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet koko- naisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluk- si irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamushenkilöä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toi- mitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taik- ka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukai- sella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, kat- sotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoituk- seen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

11 § Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Xxxxxxxxxxxxxxx

• enintään vuoden 14 päivää

• yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

• yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

• yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

• yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään 5 vuotta 14 päivää

• yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava

työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisai- kaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomis- aikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle ker- takaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou- dattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudatta- matta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.

13 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päät- tymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §

Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana (TSL 7:9)

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työn- tekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muu- ta kuin työsopimuslain 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän ras- kaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työn- antaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Työnantaja saa irtisanoa raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työ- sopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Viittaus lakiin tarkoittaa sitä, että lainsäännöstä nou- datetaan sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voi- massa.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapah- tuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menet- täneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työnteki- jän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa rii- doissa kanne on nostettava kahden vuoden kulues- sa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamushenkilölle

1. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtu- vasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamises- ta ilmoitetaan luottamushenkilölle.

17 § Takaisinottaminen

Tämän pykälän ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mu- kaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poi- keta työnantajan ja työntekijän välillä tehtävällä kir- jallisella sopimuksella. Takaisinottovelvollisuudesta ei kuitenkaan voida poiketa työsopimusta solmittaessa tai koeaikana. Ennen sopimuksen tekemistä tiedote- taan luottamushenkilölle sopimuksen sisällöstä. So- pimuksen tekemisessä työntekijällä on oikeus käyttää luottamushenkilön asiantuntemusta.

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijäl- leen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukau- den kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Pöytäkirjamerkintä:

Määräystä sovelletaan niihin työntekijöihin, joiden työsuhde päättyy 31.1.2018 jälkeen.

Soveltamisohje:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanot- tuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviranomaisella tarkoitetaan si- tä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviran- omainen selvittää tiedustelun perusteella, onko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoi- na. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sel- laisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat il- moitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille an- netaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvol- lisuus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palk- katodistus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

18 §

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tutkia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3–4 §:n tarkoittamal- la taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suori- tettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työnteki- jästä johtuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa- noa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työso- pimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisa- nonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen ai- heuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytykset- tä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimielisyys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvottelut käydään mikäli mahdollista irtisa- nomisajan kuluessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidas- sa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitel- ty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeu- dessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet py- ritään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja, mikäli mahdollista, irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenet- telystä ja 5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 § Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tä- män sopimuksen 8 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mu- kaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvi- tyssakkoa tämän sopimuksen menettelytapamää-

räysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huo- mioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomi- sesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltä- essä.

10 LUKU

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmit- tujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, mui- den työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttä- mällä tavalla.

2 §

Luottamushenkilö ja ammattiosasto

1. Luottamushenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosastoon kuuluvien työpaikan työntekijöiden keskuudestaan valitsemaa luottamushenkilöä ja va- raluottamushenkilöä.

2. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamushenki- lön tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

3. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

3 §

Luottamushenkilön valitseminen

1. Ammattiosastoon kuuluvat työpaikan jakajat va- litsevat luottamushenkilön ja hänen varahenkilönsä kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia jakajia edusta- vasta yhteisestä pääluottamushenkilöstä ja varapää- luottamushenkilöstä. Sopimuksen tekevät työnantaja ja valitut luottamushenkilöt, ja se on voimassa luot- tamushenkilökauden ajan. Mikäli luottamushenkilöt eivät ole valinnasta yksimielisiä, pääluottamushenki- löksi nimetään suurinta jakajamäärää edustava luot- tamushenkilö.

Pääluottamushenkilön tehtäviin kuuluvat yrityksessä kaikkia jakajia yhteisesti koskevat asiat, ellei paikal- lisesti sovita toisin.

Pääluottamushenkilölle on varattava riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseksi, ansionmenetys korvataan kuten luottamushenkilölle. Pääluottamushenkilö saa 8§:n lisäkorvauksen lisäksi pääluottamushenkilökor- vauksen, jonka määrä on 250 €/kk. Jos edustettavia on enemmän kuin 1000, korvauksen määrästä so- vitaan paikallisesti.

Lisäkorvauksen perusteena on työntekijöiden määrä tammikuun 1. päivänä. Mikäli työntekijöiden määräs- sä tapahtuu merkittäviä muutoksia kalenterivuoden aikana, lisäkorvaus voidaan tarkistaa luottamushen- kilön tai työnantajan aloitteesta. Mahdolliset muutok- set otetaan huomioon seuraavan kalenterikuukauden alusta.

2. Luottamushenkilön vaali voidaan suorittaa työpai- kalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammatti- osaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kui- tenkaan saa häiritä työntekoa.

Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toi- mittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeä- mille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

3. Valituista luottamushenkilöistä on kirjallisesti il- moitettava työnantajalle. Luottamushenkilölle vali- tusta varahenkilöstä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamushenkilön sijaisena. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilölle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamushenkilön kanssa.

4. Toimintayksikön toiminnan olennaisesti laajen- tuessa tai supistuessa muutetaan luottamushen- kilöorganisaatiota tämän sopimuksen periaatteet huomioon ottaen vastaamaan toimintayksikön uutta kokoa ja rakennetta.

5. Yrityskohtaisesti sovitaan siitä, mille paikkakun- nille luottamushenkilö valitaan. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. kysymyksessä olevan yrityksen orga- nisaatioon, yrityksen ja paikkakunnan työntekijöiden lukumäärään ja luottamushenkilön mahdollisuuksiin, myös maantieteelliset etäisyydet huomioon ottaen, tavata edustamiaan työntekijöitä. Ellei sopimukseen päästä, voidaan asia alistaa liittojen ratkaistavaksi.

4 §

Luottamushenkilön työsuhde

1. Luottamushenkilö on työsuhteessaan työnanta- jaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamushenkilötehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan va- pautusta työnteosta. Luottamushenkilö on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjoh- don määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamushenkilön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamushen- kilötehtävän takia.

3. Luottamushenkilönä toimivaa henkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luot- tamushenkilöksi valituksi tullessaan eikä perusteet- tomasti työhön, joka ei vastaa hänen ammattitaito- aan. Luottamushenkilötehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos luottamushenkilöksi valitun henkilön varsi- nainen työ vaikeuttaa luottamushenkilön tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon toiminta- yksikön olosuhteet ja luottamushenkilö ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Luottamushenkilön palkkakehitys ei perusteet- tomasti saa poiketa siitä palkkapolitiikasta, jota ao. henkilöstöryhmään noudatetaan.

6. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomau- tetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamushen- kilöön, ellei jakelutoimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamushenkilölle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänel- le muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ei luottamus- henkilöä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10§:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmis- tön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa vas- toin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luot- tamushenkilön työsopimuksen purkaminen sillä pe- rusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n

2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

Luottamushenkilön työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamushenkilöä ei saa asettaa huo- nompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamushenkilöehdokkaaseen, jonka työntekijäin kokous on asettanut ja jonka asettamisesta on kir- jallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valit- tavana olevan luottamushenkilön toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa luottamushenkilöksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen vahvistuttua.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamushenkilönä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamushenkilötehtävänsä päät- tymisen jälkeen.

Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suo- ritettava korvauksena luottamushenkilölle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työ- sopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korva- usta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttami- selle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Tulkintaohje:

Mikäli syntyy kiistaa luottamushenkilön irtisanomises- ta tai lomauttamisesta taloudellisin tai tuotannolli- sin perustein, liitot voivat erityisestä syystä, ottaen huomioon yrityksen koon, taloudellisen tilanteen ja yrityksen tosiasialliset mahdollisuudet osoittaa luotta- mushenkilölle irtisanomisen tai lomauttamisen sijaan muuta työtä, määritellä luottamushenkilölle makset- tavan korvauksen 10–30 kuukauden palkkaa vas- taavasta korvausmäärästä poiketen 5–30 kuukauden palkkaa vastaavaksi korvausmääräksi.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tar- koittaman luottamushenkilön työsuhteen päättämis- tä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

8. Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamushen- kilön työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamushenkilön sijaisena taik- ka hänellä ei ole muutoinkaan luottamushenkilön asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttami- sen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, el-

lei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukai- nen olettama on voimassa varapääluottamushenki- lön toimikauden aikana ja kuusi kuukautta sen päät- tymisen jälkeen.

5 §

Luottamushenkilön tehtävät

1. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuk- sen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamushenkilö edustaa ammattiosastoa työ- lainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamushenkilön tehtävänä on myös osaltaan toi- mia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työnte- kijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamushenkilölle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikutta- vat tiedot.

6 §

Luottamushenkilölle annettavat tiedot

1. Luottamushenkilöllä on oikeus tehtäviensä hoi- toa varten saada kirjallisesti seuraavat toimialueen- sa työntekijöiden ansiotasoa ja rakennetta koskevat tilastotiedot:

1.1. Luottamushenkilö on oikeutettu saamaan alan palkkatilastoa varten yrityksestä laaditun yhteenve- don välittömästi sen valmistuttua.

1.2. Luottamushenkilöllä on pyytäessään oikeus saa- da yrityksen tilinpäätös sekä pääpiirteinen kuvaus yri- tyksen toiminnan kehitysnäkymistä.

Huomautus: Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20, tiedot annetaan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n mukaisesti. (Viitattu säännös ei ole työehtosopimuk- sen osa.)

2. Luottamushenkilöllä on oikeus tehtäviensä hoi- toa varten saada kirjallisesti seuraavat toimialueensa työntekijöitä koskevat tunniste- ja eräät muut tiedot:

2.1. Työntekijän suku- ja etunimet, organisatorinen osasto ja palkkaryhmä tai vastaava.

Työnantaja tiedottaa uusille työntekijöille luottamus- henkilön yhteystiedot.

2.2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä.

Edellä kohdassa 2.1 mainitut tiedot annetaan ker- ran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Kohdassa 2.1 mainitut tiedot uusista työntekijöistä ja kohdan 2.2 mukaiset tiedot anne- taan joko kustakin erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai yhdistelmänä vähintään neljännesvuosit- tain. Kaikista luottamushenkilön toimialueen työnte- kijöistä annetaan palvelukseentuloaikatieto irtisano- mis- ja lomauttamistapauksissa.

3. Luottamushenkilöllä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojelu- valtuutetulla lain mukaan oikeus.

7 §

Luottamushenkilötehtävien hoitaminen

1. Jos jaettavien tuotteiden noutopisteitä on use- ampia ja luottamushenkilö edustaa vähintään 25 jakajaa, myönnetään luottamushenkilölle tuotteiden jakoaikana paikallisesti hyvissä ajoin etukäteen sovit- tavaa palkallista vapaata luottamushenkilötehtävien hoitamista varten seuraavasti:

Työntekijöiden määrä Vapautuksen määrä 25–99 26 työvuoroa/vuosi

100–300 30 työvuoroa/vuosi

yli 300 36 työvuoroa/vuosi

Luottamushenkilön tehtäviin kuuluu paikallisista so- pimuksista neuvottelu. Neuvottelu käydään yleensä päivällä. Ottaen huomioon neuvoteltavan asian laa- juus ja perehtymisen tarve sovitaan paikallisesti, onko tarvetta siirtää edeltävän yön työvuoro päiväsaikaan.

2. Luottamushenkilön on hyvissä ajoin tehtävä ilmoi- tus työnantajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on osallistuttava Teollisuusliiton, siihen kuuluvan yhdis- tyksen tai osaston järjestämään tilaisuuteen.

3. Paikallisesti sovitaan luottamushenkilön oikeu- desta käyttää luottamushenkilötehtävien hoitami- sessa tarvittavia yrityksen tavanomaisessa käytössä olevia toimisto- yms. välineitä.

4. Luottamushenkilölle pyritään paikallisesti sovit- tavalla tavalla järjestämään lukollinen säilytyspaikka tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioiden on mah- dollista.

5. Luottamushenkilölle on varattava paikka ilmoi- tuksia varten jättöpaikoille. Luottamushenkilöllä tu- lee olla esteetön mahdollisuus päästä jättöpaikoille.

8 §

Ansiomenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luotta- mushenkilö menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Samoin korvataan se ansionmenetys, jo- ka aiheutuu työsuojelutarkastajan työpaikalla toimit- tamaan tarkastukseen osallistumisesta.

2. Jos luottamushenkilö suorittaa työnantajan kans- sa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuolel- la, maksetaan näin menetetystä ajasta yksinkertai- nen tuntipalkka.

3. Luottamushenkilölle korvataan työnantajan kans- sa sovitut matkakustannukset, jotka syntyvät piiri- mittaukseen osallistumisesta, mikäli työnantaja ei järjestä kuljetusta.

4. Luottamushenkilölle suoritetaan lisäkorvaukse- na luottamushenkilötehtävän hoitamisesta ja siitä aiheutuvista kuluista kahden tunnin palkka viikolta, mikäli hänen edustamiensa jakajien lukumäärä on vähintään 25. Jos luottamushenkilön edustamien jakajien lukumäärä on vähintään 100, maksetaan edellä tarkoitettuna lisäkorvauksena kolmen tunnin palkka viikolta.

Lisäkorvaus maksetaan luottamushenkilön vuosilo- man ja sairauden ajalta vain, mikäli luottamushen- kilö hoitaa luottamushenkilötehtävät tänä aikana. Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa tai lisää, joka otetaan huomioon vuosilomapalkan ja lomapalkan korotuksen laskennassa. Jos luottamushenkilö- sopimuksen 3§:n 3 kohdan mukaisesti on kirjallisesti ilmoitettu, että luottamushenkilölle valittu varahenki- lö toimii luottamushenkilön sijaisena, maksetaan li- säkorvaus hänelle kultakin täydeltä kalenteriviikolta, jonka sijaisuus kestää.

9 §

Luottamushenkilön koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Liitot pitävät suotavana, että luottamushenkilölle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallis- tua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamushenkilötehtävien hoitamises- sa.

3. Luottamushenkilön osallistuessa työnantajan tai liittojen yhteisesti järjestämiin koulutustilaisuuksiin, jotka edellyttävät matkustamista, korvataan tästä ai- heutuvat kulut ja päivärahat kulloinkin verovapaiksi vahvistettujen enimmäismäärien mukaan.

11 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jat- ko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opintovapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhtei- sesti järjestettyä koulutusta työpaikalla.

2 § Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa var- ten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

• koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

• tarpeellisen koulutustarjonnan aikaansaaminen

• viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

• työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

• ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

• yhteisestä koulutuksesta päättäminen

• työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja toteutuksen ohjaaminen

• koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden julkaisemisen edistäminen

• koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimielisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Koulutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteis- suunnittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-menettelyn puitteissa tai tarvittaessa erilli- sessä koulutustoimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin kou-

lutustilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa kou- lutuksen aiheuttamina suoranaisina kustannuksina matka- ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut.

Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuo- rotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan sii- tä johtuvat suoranaiset kustannukset ja maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin sovita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimintame- nettelyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asi- anomaista henkilöstöryhmää edustavan luottamus- henkilön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen tarpeet voi- daan yhteensovittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämil- le enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille annetaan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luottamushenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnal- le.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saa- vat pääluottamushenkilö, varapääluottamushenkilö, luottamushenkilö, varaluottamushenkilö ja ammat- tiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vä- hentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasia- mies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kursseille heidän palkkaansa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tun- tuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työnantajan on ilmoitettava pääluottamushenkilölle viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntu- vaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaisel- ta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannus- ten korvauksena ateriakorvauksen.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuu- kauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuk- sen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimikunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työalatoimikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus, kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikalli- sesti työnantajan ja pääluottamushenkilön kesken.

7 § Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuis- koulutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyy- det alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän kä- siteltäviksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muistio, ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

12 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistyö työsuo- jelua koskevissa asioissa järjestetään tämän sopi- muksen mukaisesti, ellei luvusta 14 muuta johdu.

1 § Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työpaikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupääl- likön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuo- jeluvaltuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 § Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava kahdeksi kalenterivuodeksi, kun työpaikassa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonais- määrä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuo- jeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työ- suojeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää, voi luottamushenkilö osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työ- suojelua koskevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mihin- kään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmen- tä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhteisen työsuojeluvaltuutetun.

3. Jakajilla on, ottaen huomioon heidän työolosuh- teensa työnantajan yleisen valvonta-alueen ulkopuo- lella, oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu.

Mikäli jakajat eivät valitse erikseen heitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua, heillä on yhdessä työnteki- jöiden kanssa oikeus osallistua työpaikan yhteisen työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaan.

4. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihet- ta, voivat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluval- tuutettujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimi- henkilöasemassa oleviin työntekijöihin katsotaan

kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 § Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti si- ten, että toimialueet muodostuvat tarkoituksenmu- kaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotanto- laitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryhmät ovat edustettuina ottaen huomioon esiin tulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:n mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjes- tämisestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamushenki- lön tehtävien yhdistämisestä voivat henkilöstöryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksi- kön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistu- essa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

5 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 25 §:n mukaista työpaikkaa.

2. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhtei- siin vaikuttavat kysymykset kuten työtilojen muutok- set tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuoje- lullisia näkökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovittavalla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yh- teydessä.

3. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi- daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukai- suuden pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa

yhteistyöelimessä ja linjaorganisaatiossa tapahtu- vaksi siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

6 § Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee riittävän aikaises- sa vaiheessa käsitellä, ellei paikallisesti muuta sovi- ta, muun muassa seuraavia asioita:

• vuosittainen toimintasuunnitelma

• työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat

• työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet

• työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset

• työkykyyn liittyvät kehitystavoitteet ja ohjelmat

• työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat

• opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt

• erilaiset yhteistoiminnan piiriin kuuluvat tilastot ja muut seurantatiedot

• asioiden toteuttamisen ja vaikutusten seuranta

• yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpaikalla (tarvittaessa)

7 § Työsuojelusäännökset

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnanta- jan toimesta tarpeellinen työturvallisuus- ja työsuoje- lulainsäädäntö.

13 LUKU

JAKAJIA KOSKEVA TYÖSUOJELUORGANISAATIO

Sen lisäksi, mitä työehtosopimuksen luvussa 13 on sanottu työsuojeluyhteistoiminnasta yrityksessä, lii- tot ovat sopineet seuraavasta:

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Sopimuksen tarkoituksena on työsuojelutoimin- nalle myönteisen hengen aikaansaaminen sekä työn- antajien ja työntekijöiden yhteistyön edistäminen.

2. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 §

Lakisääteiset yhteistoimintaelimet

a) Työsuojelupäällikkö

1. Työsuojelupäällikön tulee olla tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön laatu ja laajuus huo- mioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuo- jelukysymyksiin.

2. Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamista varten järjestää riittävät toimintaedellytykset.

3. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät paikal- lisesti sovitun työsuojeluyhteistoimintamuodon mu- kaisesti ottaen samalla huomioon työsuojelun val- vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettu laki.

b) Työsuojeluvaltuutettu

4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi- minnasta annetun lain mukaan. Lisäksi työsuojeluval- tuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat.

5. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluval- tuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työsuojeluval- tuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuo- jeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan.

7. Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitämi- nen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta.

8. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ol- lessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päätty- misen jälkeen hoidettaviksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle ilmoitus estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä.

3 § Ajankäyttö

1. Liittojen välillä on sovittu, että työsuojeluvaltuutet- tu on oikeutettu ilman eri selvitystä saamaan neljän peräkkäisen viikon aikana vapautusta työstään työ- suojeluvaltuutetulle kuuluvien tehtävien hoitamista varten seuraavan laskentakaavan osoittaman tunti- määrän. Mikäli laskelman tuloksessa on tunnin osia, on se pyöristettävä lähinnä ylimpään täyteen tuntiin. Vapautus on kuitenkin vähintään kaksi tuntia neljän peräkkäisen viikon aikana.

Laskentakaava:

Vapautuksen määrä 4:ssä viikossa = 0,150 x 1/3 x jakajien lukumäärä yrityksessä

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kaksi kertaa vuo- dessa tutustua jakopiirien olosuhteisiin työsuojelul- listen näkökohtien kannalta. Mikäli edellä mainitus- ta laskentakaavasta kyseisenä neljän viikon jaksona saatu aika ei tähän riitä, on työsuojeluvaltuutetulla oikeus saada lisäksi vapautusta edellä mainittua tutustumista varten. Jakopiirien työsuojelullisiin olo- suhteisiin tutustuminen voidaan jättää myös työsuo- jeluasiamiehen hoidettavaksi, milloin se yhteisesti katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

2. Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asian- omaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole vält- tämätöntä työpaikalla sattuneen poikkeuksellisen

tapahtuman, kuten esimerkiksi työtapaturman sat- tumisen, vuoksi. Vapautusta annettaessa on otettava huomioon työnjärjestelyyn liittyvät tekijät.

Soveltamisohje: TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN JAKAMINEN

1. Yritykseen valitaan yksi työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa jakajia työsuojelua koskevissa asioissa. Mi- käli yrityksellä on jakajia useammilla paikkakunnilla, jakajat voivat työehtosopimuksen mukaisesti valita työsuojeluasiamiehiä jakokeskuksittain, mikäli jako- keskuksen piirissä työskentelee vähintään 10 jaka- jaa.

2. Jakeluorganisaatioiden maantieteellisesti kauka- na toisistaan sijaitsevien osien työsuojelun käytännön hoitamista voidaan helpottaa siten, että työsuojelu- valtuutetun säännöllistä vapautusta jaetaan eri paik- kakunnilla toimiville työsuojeluasiamiehille. Säännöl- listä vapautusta ei tule jakaa samalla paikkakunnalla työsuojeluvaltuutetun kanssa toimiville työsuojeluasi- amiehille.

3. Säännöllisen vapautuksen jakaminen ei muuta työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiesten teh- täviä tai asemaa.

Säännöllisen vapautuksen kokonaismäärän jakami- nen ei merkitse säännöllisen vapautuksen määrän muuttamista, vaan se lasketaan työsuojeluvaltuute- tulle työehtosopimuksen mukaisesti. Kokonaismäärä voidaan jakaa tunneittain työsuojeluasiamiehille. Ai- kaa jaettaessa eivät pyöristyssäännöt ja vapautuksen vähimmäismäärä koske työsuojeluasiamiehiä.

Säännöllistä vapautusta ei pidä jakaa niin pieniin osiin, että tehtäviä ei säännöllisen vapautuksen puit- teissa pystytä hoitamaan tehokkaasti. Vapautusta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista jakaa liian mo- nelle työsuojeluasiamiehelle. Vapautus tulisi pyrkiä jakamaan siten, että vapautus muodostuisi täysiksi työpäiviksi.

Säännöllisen vapautuksen jakaminen tulee kyseeseen yrityksissä, joissa jakajien lukumäärä on vähintään 150 ja joiden jakelut muodostuvat erillisistä maantie- teellisistä kokonaisuuksista. Maantieteellisiä kokonai- suuksia arvioitaessa kriteereinä ovat mm. se, miten laajalla alueella sama henkilö pystyy hoitamaan työ- suojelutehtäviä, ja jakajien lukumäärä.

Säännöllisen vapautuksen jakamisesta voidaan yri- tyskohtaisesti sopia, mikäli osapuolet ovat siitä yhtä mieltä. Neuvotteluissa jakajia edustaa työsuojeluval-

tuutettu. Työsuojeluvaltuutettu tekee myös sopimuk- sen työnantajan edustajan kanssa. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, asia käsitellään neuvottelu- järjestyksen mukaisesti.

4 §

Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus

1. Työsuojeluvaltuutetulle suoritetaan lisäkorvausta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta seuraa- vasti:

Työsuojeluvaltuutetun edustamien

jakajien

lukumäärä Lisäkorvaus

10–99 2 tunnin palkka neljässä viikossa

100– 4 tunnin palkka neljässä viikossa

2. Lisäkorvauksen maksamisen perusteena on ja- kajien lukumäärä 1. päivänä tammikuuta. Lukuun lasketaan mukaan myös vähintään vuoden pituises- sa määräaikaisessa työsuhteessa olevat jakajat. Jos jakajien määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia kalenterivuoden aikana, korvausta voidaan tarkistaa erikseen sopien. Mahdollinen muutos tulee tällöin voimaan seuraavan kuukauden alusta lukien.

3. Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä maksettavia korotuksia laskettaessa. Lisäkorvausta ei oteta huomioon myöskään vuosilomapalkkaa tai lomarahaa laskettaessa.

4. Lisäkorvaus maksetaan työsuojeluvaltuutetul- le vuosiloman ja sairauden ajalta vain, mikäli hän hoitaa valtuutetun tehtäviä tänä aikana. Jos työnan- tajalle on kirjallisesti ilmoitettu, että varavaltuutettu toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänelle sijaisuuden ajalta.

5 § Toimitilat

1. Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen ja antaa tarvittaessa ti- lan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

2. Tehtävien hoitamista varten työsuojeluvaltuute- tulla on oikeus tarvittaessa käyttää yrityksen tavan- omaisia käytössä olevia toimisto- yms. välineitä.

Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

6 § Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei täl- laista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuu- tettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuute- tulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä sään- nöstä kuitenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työ- suojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmää- räyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla tois- tuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitetta.

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnal- le tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vä- hintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Kor- vaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty.

Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimin- tayksikössä säännöllisesti työskentelevien henkilöi- den yhteismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus

vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tar- koittaman työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päät- tämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

7. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojelu- asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

7 §

Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetun, työsuo- jeluasiamiehen ja työsuojelutoimikunnan tai muun si- tä vastaavan yhteistoimintaelimen jäsenen sekä sen sihteerin tehtävän hoitamisesta työaikana johtuvan ansionmenetyksen. Sihteerille maksetaan sihteerin tehtävien hoitamisesta lisäksi palkkio siten kuin pai- kallisesti sovitaan.

2. Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetys- tä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta, ellei tehtävä johdu työsuojeluviranomaisen määräyksestä tai sattunees- ta tapaturmasta.

8 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ellei tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkais- tuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

9 § Työalatoimikunta

Liittojen välistä työsuojeluyhteistyötä toteutetaan alan turvallisuustyön työalatoimikunnassa siten kuin työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet.

14 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää, on laadit- tava yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus oheisen mallin pohjalta.

HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päih- teiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä, sosiaa- linen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista siten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai mui- ta yksilön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamispe- rusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokai- selle ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoito- paikoista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonoh- jauksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työnte- kijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuh- teeseen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteys- henkilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveliain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Sa- malla selvitetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjär- jestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitos- hoitoon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mu- kaisesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamisesta lukien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huolehtii yrityksen työterveyshuolto / tehtävään suos- tumuksensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus- toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanva- raus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus kes- kustella luottamuksellisesti hoitoonohjaamisen mah- dollisuuksista ja muista hoitoon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenki- löllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitoso- pimuksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoi- toonohjattavan nimenomaista lupaa saa muille il- maista tietoonsa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toimenpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäy- tön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaik- kiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikal- lisista hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilau- takunta, A-klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkaisuasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoi- tokoti, huoltola, AA-ryhmä. Puhelinnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvot- telukunnassa.

15 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

15.1 Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalueen ulkopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seuraa- va 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työpai- kalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päättyy hänen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tar- vittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

15.2 Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työ- ehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta mat- kustamisesta maksetaan ansionmenetyksen korvaus.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaa- päivänä.

4. Kello 22–07 väliseltä ajalta ei matkustusajan korvausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyt- täen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tun- tipalkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lue- ta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymis- tä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan mat- kustamiseen käytetyt tunnit huomioon seuraavasti: matkustamiseen käytetyt tunnit otetaan huomioon säännöllisen työajan enimmäismäärään sellaisina matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työmäärä ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan

työaikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavas- sa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyt- tävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käyte- tyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työntekijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemesta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

15.3 Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan- nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeel- liset kustannukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen koh- dan 16.6 mukainen kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia kor- keampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat- kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkusta- mista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kes- tänyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va- jaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuoro- kauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäivära-

ha. Kokopäiväraha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnan- taja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Ko- kopäivärahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ateri- aa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivä- rahan mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulku- väline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24-tunnin matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivärahasta. Mikäli täysi matkavuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäivä- raha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työnte- kijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai ho- tellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan (täysihoito).

15.4 Ateriakorvaus

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaavassa ruokailupaikassaan, maksetaan ateriakorvaus. Tällä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

2. Ateriakorvausta ei makseta, mikäli henkilö saa maksuttoman ruoan tai ruokailu on järjestetty lou- nassetelillä tai vastaavalla.

15.5 Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työn- antaja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyt- tävää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskus- tannukset korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti kulloinkin verovapaiksi

vahvistettuihin hotellikorvausten enimmäismääriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mikä- li paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotelli- korvausten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn- antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijas- ta yöpymisraha.

15.6 Matkakorvaukset

Päivärahat, ateriakorvaus, hotellikorvaukset ja kilo- metrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verova- paiksi vahvistetut enimmäismäärät (ks. xxx.xxxx.xx).

15.7 Paikallinen sopiminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin edellyttäen, että yh- teisesti todetaan etujen kokonaisuutena ottaen ole- van saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksen luvussa on määrätty.

ASIAHAKEMISTO

A
Adoptio	6.4
Ammattiosasto	11.2
Ansiotakuu	4.5.2
Arkipyhät	3.4, 4.16
Aseeton palvelus	7.4
Asevelvollisuus	7.4
Ateriakorvaus	16.4, 16.6
Avaimet	7.1, 3.6, 4.6
Ay-koulutus	12.5
E
Erimielisyyksien käsittely	8.4, 12.8, 14.8
Erimielisyysmuistio		8.4
F
Fysikaalinen hoito		6.1.4
H
Hammassairaus		6.1.4
Harjaantumislisä		4.4
Hautauspäivä		4.15
Hoitoonohjaus		15
Hoitoonohjaussopimusmalli		15
Hoitovapaa		10.14
Hotellikorvaukset		16.6
I
Irtisanominen		10

ilmoittaminen 10.13

• irtisanomisen perusteet 10.8

• irtisanomisjärjestys 10.15

• korvaus 10.20

• lomautus 10.2–10.7

• takaisinottaminen 10.17

• työvoiman

vähentämisjärjestys 10.15

Jakajan estyminen 3.6

Jakelun estyminen 4.13

Jakelun laajuus 4.3

Jakoaika 3.2

Jakokirjan kunnossapito 4.8

Jakopiirin muutokset 2.3.1

Jakopiirin pohja-aika 3.3

Jatkuva neuvottelu 1.2

Jouluraha

Järjestötehtävät 7.2

Kantolaukku 7.1

Kappalekohtainen

käsittelyaika 3.3

Kellotus 3.3

Kertausharjoitus 7.5

Kilometrikorvaukset 16.6

Koeaika 2.1

Kokoontuminen työpaikalla 8.1

Korvausten taannehtivuus 4.17

Koulutus 12

• erimielisyyksien käsittely 12.8

• koulutustyöryhmä 12.2

• koulutusyhteistyö

yrityksissä 12.3

• liittojen yhteinen koulutus 12.6

• opintovapaa 12.7

• työsuojelukoulutus 12.5

Kuljetusvälinekorvaus 4.9

Kuolinpäivä 4.15

Laboratoriotutkimukset 6.1.4

Lakko 8.6

Lapsen sairaus 6.6

Lehtien puuttuminen 4.10

Liitejakelu 4.3

Lisäjakelu 4.3

Lisätyö 3.7

Lomakorvaus 5.3

• työsuhteen aikana 5.3.1

• työsuhteen päättyessä 5.3.2

Lomaraha 5.1.4

• vaihtaminen vapaaksi 5.1.4

Lomauttaminen 10

• keskeyttäminen 10.5

• lomautusilmoitus 10.4

• muu työ lomautusaikana 10.6

• peruuttaminen 10.5

• siirtäminen 10.5

• työhön paluu 10.6

Luottamushenkilö 11

• annettavat tiedot 11.6

• ansionmenetyksen

• ammatillinen		korvaus	11.8
jatkokoulutus	12.4	• koulutus	11.9, 12.5
• ammatillinen täydennys-		• lisäkorvaus	11.8
koulutus	12.4	• tehtävät	11.5
• ammatillinen uudelleen-		• työsuhdeturva	11.4
koulutus	12.4	• valinta	11.3
• ammattiyhdistyskoulutus	12.5	• vapautus	11.7

• ilmoitus irtisanomisesta 10.10

• irtisanomisajan noudattamatta

jättäminen 10.12

• irtisanomisajat 10.11

• irtisanomisen perusteen

Luottamustehtävät	7.2
Lähiomainen	4.15
Lääkärintodistus	6.1.2
Lääkärissäkäynti	6.1.3

Työsuojeluasiamies	13.3
Työsuojelupäällikkö	14.2
Työsuojeluvaltuutettu	14.2

• ansionmenetyksen korvaaminen 6.1.4

• ikäkausitarkastukset 6.1.5.2

• joukkotarkastukset 6.1.5.2

• lakisääteiset lääkärin- tarkastukset 6.1.5

Majoituskustannukset 16.5

Matkakustannukset 16.3

Määräaikainen työsopimus 2.1

Neuvottelujärjestys 8.3

Odotusajan korvaus 4.13

Opintovapaa 12.7

Paikallinen sopiminen 8.2

Palkanmaksu 4.12

Palkkasaatavien vanhentumisajat

Palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus 18.8

Palkkatilasto	11.6
Palkkatodistus	10.17
Palvelusvuosilisä	4.1
Peittojakelu	4.3
Perehdyttäminen	4.7
Perhevapaat	6.4, 10.14
Piiriaika	3.3
Piirimittaus	3.3
Päiväjakelu	3.9
Päiväraha	16.3, 16.6
Pääluottamushenkilö	11.3

Raportointi 4.11

Raskaus 9.14

Raskausvapaa 6.4, 9.14

Raskausvapaan palkka 6.4

Rauhanturvaamistehtävät 7.4

Ryhmähenkivakuutus 7.6

Röntgentutkimukset 6.1.4

Sairaan lapsen hoitaminen 6.6

Sairaudesta ilmoittaminen 6.1.1

Sairausajan palkka 6.3

Sairausvakuutuskorvaukset 6.5

Selviytymistoimet, yrityksen taloudelliset

vaikeudet 8.7

Siviilipalvelus	7.4
Silmälääkärin palkkio	6.2
Soveltamisala	1.1
Standardiaikajärjestelmä	3.3
Sunnuntaityö	4.16
Sunnuntaityökorotus	4.16
Syntymäpäivä	4.15
Säästövapaa	5.1.2
T
Taannehtivat korvaukset	4.17
Takaisinottaminen	10.17
Teollisuusliiton tilaisuudet	7.2
Työaikajärjestelmä	3.1
Työaikapankki	3.11
Työajan pidentäminen	3.10
Työalatoimikunta	14.9
Työhyvinvointi	18.9
Työnteon estyminen	4.14
Työrauha	8.6
Työsopimus	2.1
Työsopimusmalli Työsuhteen ehtojen	17

muuttaminen 2.3

Työsuojelu 13

•	ansionmenetyksen
	korvaus	14.7
•	koulutus	12.5
•	lisäkorvaus	14.4
•	tehtävät	14.2
•	työsuhdeturva	14.6
•	valinta	13.2
•	vapautus	14.3

Työvoiman vähentämis-

järjestys 10.15

V
Valvontavelvollisuus		1.4
Vanhempainvapaa		6.4, 9.14
Vanhentuminen		4.17
Vapaapäivän vuorottaja		4.5
Vapaapäivät		3.4
Varajakaja		4.6
Varalehdet		7.1
Varallaolo		4.6
Vieraalla piirillä työskentely			4.5
Vihkimispäivä			4.15
Viikkolepo			3.9
Viikonlopputilaus			4.3
Vuorokausilepo			3.8
Vuosiloma			5.1
•	antaminen	5.1.2
•	lomakorvaus	5.2
•	lomaraha	5.1.4
•	määräytyminen	5.1.1
•	palkka	5.1.3
•	siirtäminen	5.1.2

Vähimmäispalkka	4.1
Välimiesoikeus Y	8.5
Yk-joukot	7.4
Ylityö	3.7
Ylivoimainen este	4.14
Yötyölisä	4.2

Document Metadata

Table of Contents

MEDIALIITON

Document Metadata