PERUSTELUT
1. Ehdotuksen tausta
1.1. Sopimus Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta
Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehty sopimus (AEWA) koskee muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristöjen suojelua Afrikassa, Euroopassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, Grönlannissa ja Kanadan saaristossa.
AEWA laadittiin muuttavia lajeja koskevan yleissopimuksen (CMS) puitteissa, ja sitä hallinnoidaan YK:n ympäristöohjelmalla (UNEP). Sen avulla maat ja kansainvälinen ympäristönsuojeluyhteisö pyrkivät yhdessä yhdenmukaistamaan muuttavien vesilintujen suojelua ja hoitoa läpi koko muuttoreitin.
Sopimus tuli voimaan 1. marraskuuta 1999. Euroopan unioni on ollut tämän sopimuksen sopimuspuoli 1. lokakuuta 2005 lähtien1. Tällä hetkellä sopimuspuolia on 77: niistä 41 on Euraasiasta (EU mukaan luettuna) ja 36 Afrikasta.
Sopimuksessa annetut sitoumukset on pantu unionin lainsäädännössä täytäntöön luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetulla direktiivillä 2009/147/EY (lintudirektiivi)0. Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisina elävien lintulajien suojelua jäsenvaltioiden Eurooppaan kuuluvilla alueilla, joihin perustamissopimusta sovelletaan. Se kattaa näiden lajien suojelun, hoitamisen ja sääntelyn, ja siinä vahvistetaan säännöt niiden hyödyntämisestä.
1.2. Sopimuspuolten kokous
Sopimuspuolten kokous on sopimuksen pääasiallinen päättävä elin. Sillä on valtuudet tarkistaa sopimuksen liitteet, ja se kokoontuu joka kolmas vuosi.
Sopimuspuolten seitsemäs kokous järjestetään 4.–8. joulukuuta 2018 Etelä-Afrikassa.
Sopimuksen X artiklan 2 ja 3 kappaleiden mukaan kaikki liitteiden muuttamista koskevat ehdotukset toimitetaan sopimuksen sihteeristölle vähintään 150 päivää ennen sopimuspuolten kokouksen istuntoa eli 7. heinäkuuta 2018.
1.3. Kroatian ja Italian ehdotukset
Kroatia ja Italia ovat ehdottaneet, että EU tekee ehdotuksen sopimuksen liitteen 2 muuttamisesta siten, että siihen lisätään karimetso (Phalacrocorax aristotelis). Liitteessä 2 luetellaan lajit, joihin sopimusta sovelletaan.
Kroatia ja Italia ovat lisäksi ehdottaneet, että Euroopan unioni tekee ehdotuksen sopimuksen liitteen 3 muuttamisesta siten, että liitteessä olevan taulukon 1 sarakkeeseen A luokkaan 20 lisätään Phalacrocorax aristotelis aristotelis -alalajin EU:n ulkopuolinen Barentsinmeren populaatio ja luokkaan 1c0 Phalacrocorax aristotelis desmarestii -alalajin EU:n sisäinen populaatio (itäinen Välimeri – Kroatia, Adrianmeri).
Ehdotusten syyt ovat seuraavat:
Phalacrocoracidae-heimo (merimetsot) sisältyy jo sopimuksen liitteeseen 2. Kuusi kahdeksasta sopimuksen maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvalla alueella pesivästä lajista on lueteltu liitteessä 2, koska ne ovat muuttavia lajeja. Liitteessä ei ole lueteltu kahta lajia, karimetsoa Phalacrocorax aristotelis ja kaislamerimetsoa Phalacrocorax africanus.
Karimetso elää Atlantin rannikolla Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa Marokosta aina Pohjois-Norjaan, Kuolan niemimaalle ja Islantiin asti sekä Välimeren ja osittain Mustanmeren rannikoilla (del Hoyo et al. 1992). Sillä on kolme alalajia: Ph. a. aristotelis Atlantilla, Ph. a. desmarestii Välimerellä ja Mustallamerellä ja Ph. a. riggenbachi Marokossa. Kaiken kaikkiaan lajin linnut ovat paikkalintuja tai levittäytyviä, mutta jotkin populaatiot ovat aidosti muuttavia populaatioita: Ph. a. aristotelis -alalajin pohjoisimmat populaatiot Norjassa ja Venäjällä sekä Ph. a desmarestii -alalajin Adrianmeren populaatiot.
Maailmanlaajuisesti populaation arvioitiin olevan kooltaan noin 100 000 paria 1990-luvulla, kun taas vuonna 2004 sen kooksi arvioitiin 75 000–81 000 paria (BirdLife International 2004). IUCN on luokitellut lajin elinvoimaiseksi (BirdLife 2015). Vaikka jotkin populaatiot ovat vakaita, yleinen suuntaus on kuitenkin laskeva (Wetlands International 2006). Populaatioiden koossa on todettu suurta vaihtelua. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan populaatio kasvoi vuosien 1969 ja 1987 välisenä aikana 21 prosenttia vuosien 1969–1970 31 600 parista 47 300 pariin vuosina 1985–1987. Tätä seurasi 27 prosentin lasku vuosien 1998 ja 2002 välisenä aikana ja 26 prosentin lisälasku vuoteen 2011 mennessä (Xxxxxx et al. 2013). Myös Norjassa populaation koossa on suurta vaihtelua. Pohjoisin muuttava populaatio Barentsinmerellä pieneni vuoden 1980 10 000 parista noin 1 000 pariin vuoteen 1994 mennessä. Populaatio kuitenkin kasvoi jälleen noin 5 000 pariin vuonna 2013 (Xxxxxxxx et al. 2015).
Alalajin Ph. a. desmarestii populaatiossa arvioitiin olevan noin 8 700–11 126 pesivää paria (Bazin and Imbert 2012). Vuonna 2006 populaatiossa arvioitiin olevan noin 10 000 yksilöä (Culioli 2006). Korsikan populaatio pieneni, kun aiemmin vakaa, vuosina 1975–1983 jopa 1 000 paria käsittänyt populaatio pieneni vuoteen 1994 mennessä yli 50 prosentilla noin 375 pariin. Tämän jälkeen populaatio elpyi jälleen. (Xxxxxx et al. 2008.)
Alalajia Ph. a. desmarestii suojellaan sen levinneisyysalueen Euroopan osassa. Se on luokiteltu uhanalaiseksi useissa maissa: esimerkiksi Bulgariassa se on luokiteltu vaarantuneeksi ja Albaniassa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Ph. a. xxxxxxxxxxx on suojeltu osassa sen levinneisyysaluetta (Yhdistynyt kuningaskunta). Yhdistyneessä kuningaskunnassa se siirrettiin hiljattain keltaiselta listalta punaiselle listalle (Xxxxx et al. 2015), ja Venäjällä se on uhanalaisten lajien luettelossa populaation pienen koon vuoksi. Norjassa laji on silmälläpidettävien luokassa, sillä populaatio on pienentynyt 15–30 prosenttia yli kymmenen vuoden aikana (Korneev et al. 2015).
Xxxxxxx ja Freire (2002) korostavat, että Ph. a. desmarestii -alalajin tehokas suojelu edellyttää sen pesimäalueiden sekä ravinnonhankinta- ja yöpymisalueiden suojelua sekä pohjakalakantojen kalastuksen sääntelyä ravinnonhankinta-alueilla. Velandon ja Freiren (2002) mukaan BirdLife on ehdottanut vuonna 2015 seuraavia suojelutoimia: 1) lajille tärkeiden merellä sijaitsevien paikkojen tunnistaminen; 2) näiden paikkojen nimeäminen suojelluiksi merialueiksi; 3) tärkeimpien pesimä- ja talvehtimisalueiden hoitaminen muun muassa haitallisia petoja hävittämällä; 4) kalastusaluksissa tapahtuvan valvonnan suorittaminen niiden alueiden määrittämiseksi, joissa on suuri riski joutua verkkokalastuksen sivusaaliiksi; 5) korjaus- ja suojelutoimien toteuttaminen tarvittaessa.
1.4. Luxemburgin ehdotukset
Luxemburg on ehdottanut seuraavien kolmen lajin kaikkien populaatioiden siirtämistä sopimuksen liitteen 3 taulukon 1 sarakkeeseen A: kuovisirri0 (Calidris ferruginea), lunni0 (Fratercula arctica) ja ruokki0 (Alca torda). Luxemburg ei ole ehdottanut näitä kolmea lajia mihinkään tiettyyn luokkaan, mutta sopimuksen liitteessä 3 olevassa taulukossa 1 esitettyjen perusteiden mukaisesti kuovisirri (Calidris ferruginea) ja ruokki (Alca torda) kuuluvat luokkaan 40 ja lunni (Fratercula arctica) luokkaan 1b0.
Luxemburg viittaa ehdotuksessaan AEWA:n kuudennen sopimuspuolten kokouksen päätöslauselmaan 6.10, jossa todettiin, että seuraavat lajit on luokiteltu kansainvälisesti uhanalaisiksi: haahka (Somateria mollissima), punasotka (Aythya ferina), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), meriharakka (Haematopus ostralegus), töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus), punakuiri (Limosa lapponica), isosirri (Calidris canutus), kuovisirri (Calidris ferruginea), armenianlokki (Larus armenicus), lunni (Fratercula arctica) ja ruokki (Alca torda). Päätöslauselmassa todettiin, että on tärkeää huomioida näiden muutosten seuraukset seitsemännen sopimuspuolten kokouksen luetteloissa.
1.5. Ehdotusten arviointi
Kroatian, Italian ja Luxemburgin ehdottamien liitteitä 2 ja 3 koskevien muutosten seurauksena kaikkiin karimetson (Phalacrocorax aristotelis), kuovisirrin (Calidris ferruginea), lunnin (Fratercula arctica) ja ruokin (Alca torda) populaatioihin sovellettaisiin sopimuksen liitteessä 3 olevaa 2.1.1. jaksoa, jossa säädetään liitteessä 3 olevan taulukon 1 sarakkeessa A lueteltujen lajien populaatioiden suojeluun sovellettavista oikeudellisista toimenpiteistä. Sopimuspuolet suojelevat taulukon 1 sarakkeessa A lueteltuja populaatioita sopimuksen III artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti. Tällaiset sopimuspuolet kieltävät erityisesti ja ottaen huomioon alla olevan 2.1.3 kappaleen määräykset:
a) kyseisiin, niiden alueilla oleviin populaatioihin kuuluvien lintujen pyynnin ja niiden munien ottamisen;
b) tahallisen häirinnän siinä määrin kuin häirinnällä olisi merkitystä kyseisen populaation suojelulle; ja
c) yllä olevan a kohdan mukaisesti asetettujen kieltojen vastaisesti pyydettyjen kyseisiin populaatioihin kuuluvien lintujen tai niiden munien hallussapidon tai käytön ja kaupan, sekä sellaisten lintujen ja niiden munien tunnistettavissa olevien osien tai johdannaisten hallussapidon tai käytön ja kaupan.
Poikkeuksena sarakkeen A luokissa 2 ja 3 lueteltujen ja tähdellä merkittyjen populaatioiden sekä sarakkeen A luokassa 4 lueteltujen populaatioiden osalta metsästystä voidaan jatkaa lajien kestävän käytön periaatteen mukaisesti0. Lajien kestävän käytön on tapahduttava kansainvälisen lajikohtaisen toimintasuunnitelman puitteissa, jonka mukaisesti sopimuspuolet pyrkivät toteuttamaan sopeutuvan luonnonvarojen käytön ja hoidon periaatteita0. Tällaiseen käyttöön on sovellettava vähintään 2.1.2 kappaleessa tarkoitettuja oikeustoimenpiteitä, joita sovelletaan taulukon 1 sarakkeessa B lueteltuihin populaatioihin kuuluvien lintujen pyyntiin.
Italian ja Kroatian sekä Luxemburgin ehdotukset ovat aiheellisia. Ne ovat yhteensopivia EU:n lainsäädännön ja erityisesti lintudirektiivin kanssa ja täydentävät sitä.
Luontodirektiivien asiantuntijaryhmän (NADEG) kirjallisen kuulemisen jälkeen komissio ehdottaa, että unionin olisi kannatettava edellä mainittuja ehdotuksia, sillä ne ovat tieteellisesti perusteltuja ja ne vastaavat unionin sitoumusta tehdä kansainvälistä yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Muutoksia koskevat ehdotukset eivät edellytä unionin voimassa olevan lainsäädännön muuttamista.
Kaikki liitteiden muuttamista koskevat ehdotukset toimitetaan sopimuksen sihteeristölle vähintään 150 päivää ennen sopimuspuolten kokouksen istuntoa eli 7. heinäkuuta 2018 (vrt. sopimuksen X artiklan 2 ja 3 kappale).
Neuvoston on sen vuoksi tarpeen tehdä kiireellisesti päätös edellä mainitun ehdotuksen toimittamisesta sopimuksen sihteeristölle Euroopan unionin puolesta. Tämä muodostaa SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun unionin puolesta esitettävän kannan.
2018/0221 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin puolesta tehtävästä ehdotuksesta Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) liitteiden 2 ja 3 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemista koskeva sopimus, jäljempänä ’sopimus’, tehtiin unionin puolesta neuvoston päätöksellä 2006/871/EC0, ja se tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005. Sopimuksella pyritään suojelemaan muuttavia vesilintuja ja niiden elinympäristöjä Afrikassa, Euroopassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, Grönlannissa ja Kanadan saaristossa.
(2) Sopimuksen osapuolena unioni voi tehdä sopimuksen liitteiden muuttamista koskevia ehdotuksia. Liite 2 sisältää vesilintulajit, joihin sopimusta sovelletaan. Liitteessä 3 olevassa toimintasuunnitelmassa määritellään toimet, kuten lajien ja elinympäristöjen suojelu, ihmisten toiminnan hallinta, tutkimus ja seuranta, koulutus ja tiedottaminen sekä toimeenpano, joita osapuolten on toteutettava sopimuksen III artiklassa määriteltyjen yleisten suojelutoimenpiteiden mukaisesti ensisijaisesti suojeltavien lajien osalta.
(3) Kroatia ja Italia ovat ehdottaneet, että Euroopan unioni tekee ehdotuksen sopimuksen liitteen 2 muuttamisesta siten, että siihen lisätään karimetso (Phalacrocorax aristotelis).
(4) Kroatia ja Italia ovat lisäksi ehdottaneet, että Euroopan unioni tekee ehdotuksen sopimuksen liitteen 3 muuttamisesta siten, että liitteessä olevan taulukon 1 sarakkeeseen A luokkaan 20 lisätään Phalacrocorax aristotelis aristotelis -alalajin EU:n ulkopuolinen Barentsinmeren populaatio ja luokkaan 1c0 Phalacrocorax aristotelis desmarestii -alalajin EU:n sisäinen populaatio (itäinen Välimeri – Kroatia, Adrianmeri).
(5) Luxemburg on ehdottanut seuraavien kolmen lajin kaikkien populaatioiden siirtämistä sopimuksen liitteessä 3 olevan taulukon 1 sarakkeeseen A: kuovisirri0 (Calidris ferruginea), lunni0 (Fratercula arctica) ja ruokki0 (Alca torda). Luxemburg ei ole ehdottanut näitä kolmea lajia mihinkään tiettyyn luokkaan, mutta sopimuksen liitteessä 3 olevassa taulukossa 1 esitettyjen perusteiden mukaisesti kuovisirri (Calidris ferruginea) ja ruokki (Alca torda) kuuluvat luokkaan 40 ja lunni (Fratercula arctica) luokkaan 1b0.
(6) Kroatian, Italian ja Luxemburgin ehdottamien liitteitä 2 ja 3 koskevien muutosten seurauksena kaikkiin karimetson (Phalacrocorax aristotelis), kuovisirrin (Calidris ferruginea), lunnin (Fratercula arctica) ja ruokin (Alca torda) populaatioihin sovellettaisiin sopimuksen liitteessä 3 olevaa 2.1.1. jaksoa, jossa säädetään liitteessä 3 olevan taulukon 1 sarakkeessa A lueteltujen lajien populaatioiden suojeluun sovellettavista säädöksistä. Sopimuspuolet kieltävät erityisesti taulukon 1 sarakkeessa A lueteltujen populaatioiden osalta kyseisiin niiden alueilla oleviin populaatioihin kuuluvien lintujen pyynnin ja niiden munien ottamisen ja tahallisen häirinnän siinä määrin kuin häirinnällä olisi merkitystä kyseisen populaation suojelulle. Poikkeuksena sarakkeen A luokissa 2 ja 3 lueteltujen ja tähdellä merkittyjen populaatioiden sekä sarakkeen A luokassa 4 lueteltujen populaatioiden osalta metsästystä voidaan jatkaa lajien kestävän käytön periaatteen mukaisesti0. Lajien kestävän käytön on tapahduttava kansainvälisen lajikohtaisen toimintasuunnitelman erityismääräysten puitteissa, joiden mukaisesti sopimuspuolet pyrkivät toteuttamaan sopeutuvan luonnonvarojen käytön ja hoidon periaatteita0.
(7) Italian ja Kroatian sekä Luxemburgin ehdotukset ovat aiheellisia. Ne ovat yhteensopivia EU:n lainsäädännön ja erityisesti direktiivin 2009/147/EC0 kanssa ja täydentävät sitä.
(8) Ehdotukset ovat tieteellisesti perusteltuja ja ne vastaavat unionin sitoumusta tehdä kansainvälistä yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.
(9) Lajit on jo sisällytetty luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettuun direktiiviin 2009/147/EC, ja karimetso (Phalacrocorax aristotelis) on myös mainittu direktiivin liitteessä I. Ehdotetut muutokset eivät sen vuoksi edellyttäisi muutoksia unionin lainsäädäntöön.
(10) Unionin olisi sen vuoksi toimitettava ehdotukset sopimuksen sihteeristölle, sillä sopimuspuolten seitsemäs kokous pidetään 4 ja 8 päivän joulukuuta 2018 välisenä aikana Etelä-Afrikassa,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Unioni esittää seuraavat ehdotukset Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemista koskevan sopimuksen liitteiden 2 ja 3 muuttamisesta:
Lisätään karimetso (Phalacrocorax aristotelis) sopimuksen liitteeseen 2.
Lisätään liitteessä 3 olevan taulukon 1 sarakkeen A luokkaan 2 Phalacrocorax aristotelis aristotelis -alalajin EU:n ulkopuolinen Barentsinmeren populaatio ja luokkaan 1c Phalacrocorax aristotelis desmarestii -alalajin EU:n sisäinen populaatio (itäinen Välimeri - Kroatia, Adrianmeri).
Siirretään sopimuksen liitteessä 3 olevan taulukon 1 sarakkeen A luokkaan 4 kaikki kuovisirrin (Calidris ferruginea), luokkaan 1b kaikki lunnin (Fratercula arctica) ja luokkaan 4 kaikki ruokin (Alca torda) populaatiot.
2. Komissio toimittaa ehdotuksen Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen sihteeristölle Euroopan unionin puolesta.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu komissiolle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
1Neuvoston päätös 2006/871/EY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 2005, Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 345, 8.12.2006, s. 24).
0EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.
xxxx://xxx-xxx.xxxxxx.xx/XxxXxxXxxx/XxxXxxXxxx.xx?xxxxXX:X:0000:000:0000:0000:XX:XXX
0Sopimuksen liitteessä 3 olevan taulukon 1 mukaan luokkaan 2 kuuluvat populaatiot, joiden koko vaihtelee noin 10 000 ja noin 25 000 yksilön välillä.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevan taulukon 1 mukaan luokkaan 1 kuuluvat a) lajit, jotka kuuluvat muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen liitteeseen I; b) lajit, jotka on luokiteltu uhanalaisiksi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa ja jotka on esitetty BirdLife International -järjestön viimeisimmässä yhteenvedossa; ja c) populaatiot, joiden koko on pienempi kuin noin 10 000 yksilöä.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevassa taulukossa 1 luetellaan tällä hetkellä kaksi Calidris ferruginea -lajin populaatiota: länsi-Siperian/länsi-Afrikan populaatio sarakkeen B luokassa 2c sekä keski-Siperian/Lounais-Aasian ja itäisen ja eteläisen Afrikan populaatio sarakkeessa B luokassa 2c.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevassa taulukossa 1 luetellaan tällä hetkellä kolme Fratercula arctica -lajin populaatiota: sarakkeessa C lueteltu populaatio Hudsoninlahdelta ja itäisestä Mainesta eteläiseen Grönlantiin, Islannissa, Karhusaarella ja Norjasta Novaja Zemljan eteläosiin; sarakkeen A luokassa 3a lueteltu populaatio Kanadan koillisosissa, pohjoisessa Grönlannissa, Xxx Xxxxxxxxx, Huippuvuorilla ja Novaja Zemljan pohjoisosissa; sarakkeessa C lueteltu populaatio Färsaarilla, Norjan ja Ruotsin eteläosissa, Britanniassa, Irlannissa ja Ranskan luoteisosissa.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevassa taulukossa 1 luetellaan tällä hetkellä kaksi Alca torda -lajin populaatiota: sarakkeessa C lueteltu Alca torda torda -alalajin populaatio Pohjois-Amerikan itäosissa, Grönlannissa, Itämeren ja Vienanmeren itäosissa sekä sarakkeessa C lueteltu Alca torda islandica -alalajin populaatio Islannissa, Färsaarilla, Britanniassa, Irlannissa, Helgolandissa ja Ranskan luoteisosissa.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevan taulukon 1 luokassa 4 luetellaan lajit, jotka on luokiteltu silmälläpidettäviksi IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa ja jotka esiintyvät BirdLife International -järjestön viimeisimmässä yhteenvedossa, mutta jotka eivät täytä luokkien 1, 2 tai 3 edellytyksiä ja jotka edellyttävät kansainvälisen tason toimia.
0Ks. edellä 4.
0UNEP/AEWA/MOP6/Res. 6.1 — xxxx://xxx.xxxx-xxxx.xxx/xx/xxxxxxxx/xxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxx-xxxxxxx-0.
0”Kestävä käyttö” tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden osien käyttöä siten, että käytön laatu tai määrä ei pitkällä aikavälillä johda biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, ja joka siten tukee biologisen monimuotoisuuden mahdollisuuksia tyydyttää nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeet ja pyrkimykset.
0Sopeutuva luonnonvarojen käyttö ja hoito on määräajoin toistuva prosessi, jossa metsästysmääräykset annetaan populaatioiden ja elinympäristöjen seurannan, pyyntimäärien rekisteröinnin, tiedon analysoinnin ja sääntelyvaihtoehtojen määrittelyn käsittävän järjestelmän perusteella.
0EUVL L 345, 8.12.2006, s. 24.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevan taulukon 1 mukaan luokkaan 2 kuuluvat populaatiot, joiden koko vaihtelee noin 10 000 ja noin 25 000 yksilön välillä.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevan taulukon 1 mukaan luokkaan 1 kuuluvat a) lajit, jotka kuuluvat muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen liitteeseen I; b) lajit, jotka on luokiteltu uhanalaisiksi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa ja jotka on esitetty BirdLife International -järjestön viimeisimmässä yhteenvedossa; ja c) populaatiot, joiden koko on pienempi kuin noin 10 000 yksilöä.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevassa taulukossa 1 luetellaan tällä hetkellä kaksi Calidris ferruginea -lajin populaatiota: länsi-Siperian/länsi-Afrikan populaatio sarakkeen B luokassa 2c sekä keski-Siperian/Lounais-Aasian ja itäisen ja eteläisen Afrikan populaatio sarakkeessa B luokassa 2c.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevassa taulukossa 1 luetellaan tällä hetkellä kolme Fratercula arctica -lajin populaatiota: sarakkeessa C lueteltu populaatio Hudsoninlahdelta ja itäisestä Mainesta eteläiseen Grönlantiin, Islannissa, Karhusaarella ja Norjasta Novaja Zemljan eteläosiin; sarakkeen A luokassa 3a lueteltu populaatio Kanadan koillisosissa, pohjoisessa Grönlannissa, Xxx Xxxxxxxxx, Huippuvuorilla ja Novaja Zemljan pohjoisosissa; sarakkeessa C lueteltu populaatio Färsaarilla, Norjan ja Ruotsin eteläosissa, Britanniassa, Irlannissa ja Ranskan luoteisosissa.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevassa taulukossa 1 luetellaan tällä hetkellä kaksi Alca torda -lajin populaatiota: sarakkeessa C lueteltu Alca torda torda -alalajin populaatio Pohjois-Amerikan itäosissa, Grönlannissa, Itämeren ja Vienanmeren itäosissa sekä sarakkeessa C lueteltu Alca torda islandica -alalajin populaatio Islannissa, Färsaarilla, Britanniassa, Irlannissa, Helgolandissa ja Ranskan luoteisosissa.
0Sopimuksen liitteessä 3 olevan taulukon 1 luokassa 4 luetellaan lajit, jotka on luokiteltu silmälläpidettäviksi IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa ja jotka esiintyvät BirdLife International -järjestön viimeisimmässä yhteenvedossa, mutta jotka eivät täytä luokkien 1, 2 tai 3 edellytyksiä ja jotka edellyttävät kansainvälisen tason toimia.
0Ks. edellä 15.
0”Kestävä käyttö” tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden osien käyttöä siten, että käytön laatu tai määrä ei pitkällä aikavälillä johda biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, ja joka siten tukee biologisen monimuotoisuuden mahdollisuuksia tyydyttää nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeet ja pyrkimykset.
0Sopeutuva luonnonvarojen käyttö ja hoito on määräajoin toistuva prosessi, jossa metsästysmääräykset annetaan populaatioiden ja elinympäristöjen seurannan, pyyntimäärien rekisteröinnin, tiedon analysoinnin ja sääntelyvaihtoehtojen määrittelyn käsittävän järjestelmän perusteella.
0EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.
FI FI