Kansallisgallerian
Kansallisgallerian
työehtosopimus
21.4.2022-31.3.2024
KANSALLISGALLERIAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA
XXXXXXX ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1
2 LUKU - VUOSILOMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 12
5 LUKU - KANSALLISGALLERIAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 42
6 LUKU - MUUT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 46
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT SOVELTAMISALA 47
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN VELVOLLISUUDET 49
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN OIKEUDET 49
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN ASEMASTA 53
Liite 3 62
KANSALLISGALLERIAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLE- KIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Allekirjoittaneet järjestöt Sivista, JUKO, Pro ja JHL ovat tällä allekirjoituspöytäkirjalla sopi- neet Sivistystyönantajat ry:n jäseninä olevan Kansallisgallerian palveluksessa työskentele- vien työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavin ehdoin:
1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus tulee voimaan 21.4.2022 ja se on voimassa 31.3.2024 asti. Mikäli osa- puolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 31.1.2023 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.3.2023. Irtisanomista kos- keva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 17.2.2023 toiselle sopimusosapuolelle.
Sopimus jatkuu 1.4.2024 jälkeen vuoden aina kerrallaan, ellei sopimusta viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Irtisanomisesta huolimatta tämä sopimus on voimassa, kunnes neuvottelut uudesta työeh- tosopimuksesta on yhteisesti todettu päättyneiksi tai kunnes neuvotteluosapuoli kirjallisesti ilmoittaa siitä sopimuksen muille osapuolille.
2. Palkantarkistukset
2.1. Vuosi 2022
Palkkoja tarkistetaan vuonna 2022 seuraavasti:
Yleiskorotus | 1.6.2022 | 1,45 % |
Paikallinen erä | 1.9.2022 | 0,45 % |
Paikallinen erä käytetään työnantajan päättämällä tavalla tehtäväkohtaiseen palkanosaan tai henkilökohtaiseen palkanosaan.
Työnantaja keskustelee luottamusmiesten kanssa paikallisen erän käyttö- ja jakoperusteista ennen päätöksen tekoa. Tehtävän vaativuustasoihin kohdistuvat esitykset käsitellään arvi- ointiryhmässä.
Paikallisen erän jakamisen jälkeen luottamusmiehelle annetaan tieto, miten erä on kohden- nettu tehtävän vaativuustasoihin ja henkilökohtaiseen palkanosaan. Lisäksi annetaan tieto erän kohdentumisesta vaativuustasoittain sekä lukumäärä, kuinka monelle henkilölle erä on kohdennettu.
Paikallisen erän 1.9.2022 suuruus määräytyy kesäkuun 2022 palkkasumman mukaan.
2.2. Vuosi 2023
Sopimusosapuolet neuvottelevat 31.1.2023 mennessä vuonna 2023 toteutettavista palkan- tarkistuksista. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkan- tarkistuksista, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.3.2023.
3. Lainsäädäntömuutosten huomioiminen
Osapuolet ovat kirjoittaneet 1.8.2022 voimaan tulevaan perhevapaauudistukseen liittyvät työehtosopimustekstit siten, että ne vastaavat pakottavaa lainsäädäntöä ja kohtelevat työntekijöitä ja heidän erilaisia perheitään yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Mikäli osa- puolten arvio osoittautuisi myöhemmin virheelliseksi, sitoutuvat osapuolet korjaamaan työ- ehtosopimuksen tekstit siten, etteivät työehtosopimuksen kustannukset nouse.
4. Jatkuvan neuvottelun periaate
Osapuolet neuvottelevat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti säännöllisesti esille tulevista työehtosopimuksen muutostarpeista sopimuskauden aikana.
5. Luottamusmiespalkkio ja työsuojeluvaltuutetun palkkio
Työehtosopimuskauden voimassaolon ajan 1.6.2022 lukien luottamusmiespalkkio on 150 euroa kuukaudessa. Luottamusmiesten taustalla olevaa työehtosopimuksen 6 luvun (hen- kilöstön edustajat) 11 §:n palkkiota korotetaan 1.6.2022 1,9 %.
Työsuojeluvaltuutetun palkkiota korotetaan 1.6.2022 1,9 %.
6. Euromääräiset palkat
Euromääräisiä palkkoja korotetaan kustannusvaikutuksia vastaavasti 1.6.2022 (1,45 %) ja 1.9.2022 (0,45 %).
7. Arviointiryhmien palkkiot
Kansallisgallerian palkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaisen arviointiryhmän puheenjohtajalle ja jäsenelle maksetaan palkkiota, jonka määrä on jäsenelle 360 euroa ja puheenjohtajalle 720 euroa vuodelta. Palkkio maksetaan 12 kuukauden jaksolta jälkikä- teen. Jos asianomainen ei ole jonkin kalenterikuukauden aikana osallistunut ryhmän työ- hön, palkkio maksetaan hänen sijastaan toimineelle laskien kalenterikuukautta kohti 1/12.
8. Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuskauden voimassaolon ajan voidaan paikallisesti sopia toisin:
1. Yhteistoimintalain 23 §:n mukaisista neuvotteluajoista ja työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukaisesta lomautusilmoitusajasta.
2. Yhteistoimintalain 8 §:stä ja 9 §:stä.
3. Työehtosopimuksen 3 luvun 3 §:stä ja 4 §:stä (osasairausvapaa). Osasai- rausvapaasta sovittaessa muutos on pysyvä.
Tässä kohdassa tarkoitettu paikallinen sopimus ei edellytä työehtosopimuksen 6 luvun pai- kallista sopimista koskevien määräysten 6 §:ssä tarkoitettua työehtosopimusosapuolten hy- väksyntää. Paikallisen sopimuksen sopijaosapuolet ovat luottamusmies ja työnantajan edustaja.
9. Tekstimuutokset
9.1. Stilistiset muutokset
Työehtosopimukseen tehdään liitteessä 1 olevat ns. stilistiset muutokset. Osa- puolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei näillä stilistisillä muutoksilla ole ollut tarkoi- tusta muuttaa työehtosopimuksen sisältöä (tes 2020–2022 vrt. tes 2022- 2024).
9.2. Muutokset työehtosopimuksen 1. lukuun (yleiset määräykset)
Muutetaan 5 §:n (Työsuhteen päättyminen) toinen momentti kuulumaan seuraavasti:
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika seuraava:
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta vuoden
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta vuoden
9.3. Muutokset 1.8.2022 lukien työehtosopimuksen 2. lukuun (Vuosilomaa koskevat määräykset)
Muutetaan 15 §:n (Oikeus lomarahaan) neljäs momentti kuulumaan seuraa- vasti:
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha niiltä lomanmääräytymiskuukau- silta, joilta työntekijä ei ole saanut lomarahaa, mikäli työsuhde päättyy työnteki- jästä johtumattomista syistä. Em. lomarahasta maksetaan työsuhteen päätty- essä puolet, mikäli työsuhde päättyy:
• työntekijän itsensä suorittaman koeaikapurun johdosta
• työntekijän itse irtisanoutuessa muun kuin eläköitymisen vuoksi
• työsopimuksen purkautuneena pitämiseen (TSL 8:3 §) tai
• työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla (TSL 7:1–2 §, TSL 8:1 §), ei kuitenkaan irtisanomis- perusteen johtuessa työntekijän olennaisesta ja pitkäaikaisesta työky- vyn heikkenemisestä (TSL 7:2 § 2 mom. 1.kohta).
9.4. Muutokset 1.8.2022 lukien työehtosopimuksen 3. lukuun (Poissaolot)
Lisätään Perhevapaat -otsikon alle ennen 13 §:ä seuraava teksti:
Siirtymäsäännös: 1.8.2022 voimaan tulevan 13 §:n tekstejä noudatetaan niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia muutoksia. Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain määräyksiä, nou- datetaan työsuhteessa 31.7.2022 voimassa ollutta työehtosopimuksen 13 §:ä.
Muutetaan 13 § kuulumaan seuraavasti:
13 § Äitiysvapaan, isyysvapaan adoptiovanhemman Raskaus- ja vanhempain- vapaan palkallisuus
Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n (28/2022) mu- kaiseen äitiysvapaaseen raskausrahaan, maksetaan työehtosopimuksen 1 lu- vun 7 §:n ja tämän 3 luvun 24 §:n mukainen palkka äitiysvapaan raskausraha- kauden alusta lukien 72 40 arkipäivän ajalta.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momenttien tai 9 luvun 9 §:n (28/2022) mukaiseen vanhempainrahaan isyysvapaaseen, maksetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n ja tämän 3 luvun 24 §:n mukainen palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäisen alusta lukien 6 arkipäivän ajalta.
Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytys on, että työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista.
Soveltamisohje: yhdenjaksoisuutta tulkitaan työehtosopimuksen 1. luvun 4 § 2. momentin mukaisesti.
Adoptiovanhemmalle maksetaan adoptiovanhemman vanhempainrahakauden alusta alkaen enintään 72 päivän ajalta palkka edellä 1 momentissa mainittujen perusteiden mukaisesti. Jos adoptiovanhemmat jakavat sanotun vanhempain- rahakauden, maksetaan tässä tarkoitettu palkka vain toiselle heistä kerrallaan ja yhteensä enintään 72 arkipäivän ajalta vanhempainrahakauden alusta lukien.
Tämän ylittävältä äitiys-, isyys- raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta ei mak- seta palkkaa.
Uusi raskaus ja synnytys hoitovapaan aikana on perusteltu syy hoitovapaan keskeyttämiseen.
Soveltamisohje: Raskausvapaan vapaan alkamisesta on työsopimuslain 4 lu- vun 3 a §:n mukaan ilmoitettava viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiot- tua alkamisaikaa.
(Tästä jatkuu 14 § Tilapäinen hoitovapaa)
9.5. Muutokset 1.8.2022 lukien työehtosopimuksen 4. lukuun (Työaikamääräykset)
Muutetaan 21 §:n (työaikapankki) kahdeksas momentti kuulumaan seuraa- vasti:
Jos työntekijän oikeus äitiysraskaus- tai isyysvanhempainvapaaseen tai xxxx- xxxxxxxxxxxxxxxxxxx alkaa sovitun työaikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu äitiysraskaus- tai isyysvanhempainvapaaksi tai ottovanhempainva- paaksi.
9.6. Muutokset työehtosopimuksen liitteisiin
Lisätään oppaiden palkkataulukko osaksi työehtosopimusta.
Helsingissä, 21.4.2022
SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY
LIITE 1: Työehtosopimukseen tehtävät stilistiset muutokset
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevan Kan- sallisgallerian työntekijöiden työehdot.
Sopimus ei koske henkilöä, jonka Kansallisgalleria on nimennyt työnantajan edustajaksi tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaeh- toja määrättäessä eikä palkkionsaajia muilta osin kuin mitä heidän kanssaan on erikseen sovittu tai jäljempänä nimenomaisesti määrätään.
2 § Voimassa olevat etuudet ja lainsäädännön määräykset
Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet 31.12.2013 asti voimassa olleeseen valtion virka- ja työ- ehtopimukseen tai sen liitteeseen.
Siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa on viitattu työlainsäädännön mää- räyksiin, eivät nämä määräykset tule osaksi tätä työehtosopimusta.
3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
Kansallisgallerialla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja irtisanoa työntekijöitä.
Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
4 § Työsuhde ja koeaika
Työsopimus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti.
Työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se on ollut keskeytyneenä enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden.
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslaissa ja Kansallisgalle- riaa koskevassa lainsäädännössä mainituilla perusteilla.
Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa ja se määräytyy työsopimuslain mukaisesti.
5 § Työsuhteen päättyminen
Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan työsuhteen keskeyty- mättömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja seuraavasti:
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta
• 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta
• 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
• 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika seuraava:
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden
Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa edellä mainituista irtisa- nomisajoista poikkeavasti. Työntekijän irtisanomisaika on kuitenkin enintään kolme kuukautta ja se ei voi olla pidempi kuin työnantajan noudatettava. Työn- antajan irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on aina kuitenkin vähin- tään 5 §:n 1 momentin mukainen.
Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan muutoin työsopimuslain mukaista menettelyä.
Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun määräajan tai tehtävän päätyttyä ilman irtisanomisaikaa. Jos määräajan tai tehtävän pituutta ei ole määrätty ka- lenteriajan mukaan, työnantajan on viipymättä ilmoitettava työntekijälle odotet- tavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta sei- kasta, joka ei ole työntekijän tiedossa.
Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.
Lomautusilmoitusaika on kaikkien työntekijöiden osalta 14 päivää.
6 § Palkka ja palkanmaksu
Palkkausperusteista ja vähimmäispalkasta on erilliset määräykset Kansallis- gallerian palkkausjärjestelmää koskevassa luvussa.
Palkka maksetaan työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työntekijän nostettavissa.
Jos työntekijän palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka mak- setaan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä.
Sellaiset lisät ja etuudet, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mu- kaan, maksetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
Työsuhteen jatkuessa palkan perusteissa tapahtuvat muutokset tulevat voi- maan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lu- kien, ellei tämän sopimuksen muussa osassa ole myöhemmin toisin sovittu.
Työsuhteen päättyessä palkka ja muut suoritukset maksetaan työntekijän pankkitilille seuraavana teknisesti mahdollisena Kansallisgallerian yleisenä palkanmaksupäivänä.
7 § Poissaoloajalta maksettava palkka
Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy näiden määräysten mukaisesti, ellei erikseen jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.
Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaan luetaan tehtäväkohtainen palkanosa, henkilökohtainen palkanosa, takuuosa sekä euromääräinen palkka. Lisäksi poissaoloajan palkkaan luetaan säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuu- kausittaisina erinä maksettavat palkan osat.
Tuntipalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräy- tyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.
Soveltamisohje: Keskituntiansiolla tarkoitetaan päättynyttä palkan- maksukautta edeltäneen normaalina pidettävän palkanmaksukau- den työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota (palkanmaksu- kauden ansio/tehdyillä työtunneilla) mahdollisine haittatyökorvauk- sineen (4 luvun 12–15 §), mutta ilman ylityö- ja sunnuntaikorotuk- sia.
8 § Vajaan kalenterikuukauden palkka
Jos kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkkaa vajaalta kalenteri- kuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka käyttämällä jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.
Tuntipalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka määräytyy tehtyjen työtun- tien ja sovitun tuntipalkan mukaisesti.
9 § Osa-aikaisten työntekijöiden palkka
Osa-aikatyötä tekevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osa-aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavalle kokoaikaiselle työntekijälle määräytyvästä palkasta.
10 § Matkakustannukset ja päivärahat
Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matkakustannukset verohallinnon kulloinkin voimassa olevaa päätöstä verova- paista matkakustannusten korvauksista sekä Kansallisgallerian matkustamista koskevia määräyksiä noudattaen. Työntekijän tulee matkustaa edullisinta käy- tettävissä olevaa kulkuneuvoa ja matkustustapaa käyttäen. Edullisuutta harkit- taessa otetaan huomioon matkustamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset sekä mahdollisesti saavutettavissa oleva ajan säästö.
Pöytäkirjamerkintä: Kansallisgallerian matkustamista koskevat oh- jeet eivät ole osa työehtosopimusta.
Jos työnantaja on määrännyt työntekijän matkustamaan vapaapäivänään ja yksinomaan matkustamiseen käytetty aika on vähintään viisi tuntia, makse- taan työntekijälle matkapäiväkorvaus. Korvaus on kotimaan työmatkoilla 55 euroa ja ulkomaan työmatkoilla 150 euroa. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
Matkapäiväkorvausta ei makseta johtavassa asemassa olevalle työntekijälle eikä siinä tapauksessa, jos matkavuorokaudelta syntyy työajaksi luettavaa ai- kaa tai matkustamisesta korvataan muutoin kuin tässä työehtosopimuksessa sovittujen määräysten nojalla. Viikonlopulta tai muilta peräkkäisiltä vapaapäi- viltä korvaus maksetaan vain kerran.
Ulkomaanmatkojen lisäkorvaukset
Jos työmatka kohdistuu ulkomaille, työnantaja korvaa välittömästi työmatkaan liittyvät pakolliset ja välttämättömät kulut seuraavasti:
1. Mahdolliset lisämaksut, esimerkiksi lentokenttäveron
2. Passi- ja viisumimaksut sekä lääke- ja rokotusmaksut
3. Työmatkan järjestelyihin ja työtehtävien hoitoon liittyvät puhelin- ja muut yhteydenpitokulut
4. Hotellimajoituksen yhteydessä perittävän tallelokerovuokran sekä
5. Muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
11 § Työ- ja suojavaatetus
Työnantaja hankkii työntekijöiden käyttöön työnantajan työtehtävissä edellyttä- män työvaatetuksen sekä suojavaatetuksen niissä tehtävissä, joissa suoja- vaatetus on tarpeen. Suojavaatetuksen tarpeellisuuden määrittelevät työnan- taja ja työntekijä tai siitä voidaan sopia paikallisesti. Työnantaja vastaa vaate- tuksen pesusta ja kunnostuksesta paikallisesti sovituin tavoin.
Huomautus: Henkilönsuojainten, apuvälineiden, muiden laitteiden ja varusteiden sekä työvaatetuksen antamisesta työntekijän käyt- töön sekä niiden käytöstä työssä on säädetty työturvallisuuslain (738/2002) 15 ja 20 §:ssä.
12 § Keskusjärjestösopimukset ja hyvityssakko
Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjär- jestösopimuksia:
• Ryhmähenkivakuutussopimus
• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla
Jos suositukseen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsitte- lystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla tehdään muutoksia, on muutosten voi- maansaattamisesta osaksi Kansallisgallerian työehtosopimusta sovittava xxxx- xxxx.
Jos ryhmähenkivakuutussopimukseen tehdään muutoksia, tulevat muutokset osaksi Kansallisgallerian työehtosopimuksen määräyksiä ilman eri vahvistusta keskusjärjestösopimuksen voimaantuloajankohdasta lukien, ellei jokin Kansal-
lisgallerian työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöistä esitä erikseen neuvot- telujen käymistä muutoksen voimaantulosta. Neuvotteluja on esitettävä mah- dollisimman pian, viimeistään kuukauden kuluessa keskusjärjestösopimuksen voimaantulosta lukien, jolloin keskusjärjestösopimuksen muutokset eivät tule voimaan vaan sopimuksen sisältö ja voimaantulon ajankohta määräytyvät neuvottelujen perusteella.
Työehtosopimuslain (436/1946) 7 - 9 §:n mukaisen työnantajalle ja paikalli- selle ammattiyhdistykselle tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärä on 2.590 euroa.
13 § Jäsenmaksujen periminen
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Kansal- lisgallerian työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistys- ten ja niiden jäsenliittojen jäsenmaksun työntekijältä maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.
Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä var- ten tarpeelliset tiedot.
Työntekijälle annetaan kalenterivuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistus pidätetyistä jäsenmaksuista.
14 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä tai laajuutta taikka tie- tyn sopimuskohdan oikeaa tulkintaa koskevasta erimielisyydestä tulee neuvo- tella tämän pykälän mukaisesti.
Työyksikkötason neuvonpito
Erimielisyystapauksissa asiaa käsitellään ensin neuvonpidossa esihenkilön tai työnantajan edustajan ja työntekijän tai / ja häntä edustavan luottamusmie- hen tai muun henkilöstön edustajan välillä.
Paikallisneuvottelut
Jos asiaa ei työyksikkötason neuvonpidossa saada ratkaistuksi, asiassa voi- daan käydä paikallisneuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen luotta- musmiehen välillä.
Liittotason neuvottelut
Jos asiaa ei paikallisneuvotteluissa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä liittotason neuvottelut työehtosopimuksen asianomaisten allekirjoittajajärjestö- jen välillä.
Allekirjoittajajärjestöjen erikseen niin sopiessa asia voidaan ottaa käsiteltä- väksi liittotason neuvotteluissa paikallisneuvotteluita käymättä.
15 § Menettelytavat ja määräajat
Paikallisneuvotteluja ja liittotason neuvotteluja on vaadittava kirjallisesti ja vaa- timuksessa on yksilöitävä neuvottelun kohde.
Sekä paikallistason että liittotason neuvottelut tulee aloittaa kolmen viikon ku- luessa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä, ellei toisin sovita, ja ne tulee saattaa päätökseen viivytyksettä.
Liittotason neuvotteluja tulee vaatia neljän kuukauden kuluessa paikallisneu- votteluiden päättymisestä puhevallan menettämisen uhalla.
Neuvottelut päättyvät yhteisesti todettuna päivänä tai päivänä, jolloin neuvotte- luosapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen neuvotteluiden päättymisestä.
Paikallistason ja liittotason neuvotteluista tulee pitää pöytäkirjaa, joka tarkaste- taan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla viivytyksettä.
Xxxxxxx vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja liit- totason erimielisyysneuvotteluja. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittotason neuvotteluiden pöytäkirjan tarkistamisesta ja kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa neuvottelujen päättymisestä.
16 § Vanhentuminen
Työsuhteesta johtuvat saatavat vanhentuvat työlainsäädännön vanhentumis- sääntöjen mukaan.
17 § Työrauhavelvoite
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopi- muksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
18 § Sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus tulee voimaan 21.4.2022 ja se on voimassa 31.3.2024 asti, jatkuen senkin jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viik- koa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Irtisanomisesta huolimatta tämä sopimus on voimassa, kunnes neuvottelut uu- desta työehtosopimuksesta on yhteisesti todettu päättyneiksi tai kunnes neu- votteluosapuoli kirjallisesti ilmoittaa siitä sopimuksen muille osapuolille.
2 LUKU - VUOSILOMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain (162/2005) ja tämän sopimuk- sen mukaan.
2 § Määritelmät
Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päät- tyy.
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, it- senäisyyspäivää eikä vapunpäivää.
Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Jaksotyössä so- velletaan samaa periaatetta. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12, 18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.
Soveltamisohje: Lomaviikkojen väliin jäävät lauantait ja sunnuntait kuuluvat lomaan, vaikka ne eivät kuluta lomapäiviä. Jos vuosi- loma sisältää kaikki sopimuksen mukaiset viikon arkipäivät, on se viikon pituinen (seitsemän vuorokautta), ellei lauantaille, sunnun- taille, kirkolliselle juhlapäivälle, itsenäisyyspäivälle, juhannusaa- tolle tai vapunpäivälle ole työntekijän suostumuksella merkitty työ- vuoroa. Sama koskee myös muuta seitsemän päivän pituista, lo- mapäivällä alkavaa ja päättyvää jaksoa, jonka kaikki arkipäivät ovat lomapäiviä.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuu- kausi.
Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty loman osa.
3 § Vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:
1) jos työntekijällä on ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuoden välitöntä palvelusta, vuosiloman määrä kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta on seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 2 | 4 | 6 | 8 | 10 | 12 | 14 | 16 | 18 | 20 | 22 | 24 |
2) jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ollut välit- tömästi palveluksessa vähintään yhden vuoden, hänellä on oikeus vuosilo- maan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulu- kon mukaisesti:
Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 5 | 7 | 10 | 13 | 16 | 19 | 21 | 24 | 26 | 28 | 30 |
3) jos työntekijällä on ennen lomakauden (viimeistään 31.5.) alkamista vuosi- lomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta, vuosiloman määrä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 6 | 9 | 11 | 15 | 18 | 22 | 25 | 28 | 31 | 34 | 38 |
Jos työntekijä ennen lomavuoden (31.12.) päättymistä saavuttaa 3 kohdan mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa tästä johtu- van lomapidennyksen. Xxxxx pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuo- den toukokuun 1. päivää.
4 § 15 vuoden palvelusajan laskeminen
Tämän luvun 3 §:n 3 kohdassa edellytettyä 15 vuoden palvelusaikaa lasketta- essa otetaan huomioon päätoiminen palvelus
1) Kansallisgalleriassa
2) Valtion taidemuseossa
3) muulla työnantajalla kotimaassa tai ulkomailla siltä osin, kuin siitä on olen- naista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa.
Työsuhteen alkaessa todetaan aiemmasta työkokemuksesta kertynyt palve- lusaika. Työntekijöille, jotka ovat olleet Valtion taidemuseon palveluksessa 31.12.2013 ja joiden työsuhde jatkuu Kansallisgallerian palveluksessa keskey- tyksettä, 31.12.2013 mennessä kertynyt palvelusaika lasketaan hyväksi koko- naisuudessaan.
Soveltamisohje: Työntekijän tulee työsuhteen alussa selvittää ai- kaisempi työkokemuksensa, jonka haluaa otettavaksi huomioon vuosilomaetuuksia myönnettäessä. Jos selvitystä täydennetään myöhemmin niin, että se voi vaikuttaa lomaoikeuteen, otetaan täy- dennys huomioon siitä lähtien, kun se on työnantajalle esitetty.
Työntekijän esittämä selvitys voidaan ottaa pätevästä syystä huo- mioon myös takautuvasti.
Palveluksella tarkoitetaan aikaa, jonka työntekijä on työssä. Työs- säoloajaksi katsotaan myös poissaoloaika, jolta on maksettu palk- kaa tai sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia.
Päätoimisena palveluksena pidetään työtä, jossa työaika on keskimäärin vä- hintään 20 tuntia viikossa. Osa-aikaisen palvelussuhteen osalta huomioidaan työajan mukainen suhteellinen osuus vastaavan kokoaikaisen työntekijän työ- ajasta.
5 § Lomaoikeus työsuhteen päättyessä
Jos työntekijä saavuttaa 3 §:n 2 tai 3-kohdissa tarkoitettujen lomien edellytyk- senä olevat palvelusajat ennen työsuhteen päättymistä, hän saa työsuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lo- makorvausta kuten edellä mainituissa kohdissa on sanottu.
6 § Työssäolon veroinen aika
Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pidetään sellaisia päiviä, joilta työnantaja on tämän työehtosopimuksen mukaan maksa- nut palkan tai ansionmenetyksen korvausta (ay-koulutus, henkilöstökoulutus, lomarahan vaihtovapaa, ylityövapaa, työaikapankkivapaa jne.)
Huomautus: Työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvan poissaolon aika katsotaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi vuosilo- maetuuksia laskettaessa enintään 365 kalenteripäivän ajalta.
7 § Vuosilomapäivien kuluminen osa-aikatyössä
Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin ly- hennettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjakson arkipäivien lukumäärä.
8 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka
Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mukainen nor- maali kuukausipalkka työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesti sekä vuosi- lomalisä.
Vuosilomalisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden alla mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.
• Aattopäivän korvaus
• Hälytysraha
• Iltatyökorvaus
• Lauantaityökorvaus
• Sunnuntaityökorvaus
• Varallaolokorvaus
• Yötyökorvaus
• Luottamusmiespalkkio
• Työsuojeluvaltuutetun palkkio
9 § Vuosilomapalkan määräytyminen työajan ja palkan muuttuessa lomanmääräytymis- vuoden aikana
Vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työnteki- jän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yhteensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 kalenteripäivää.
Vuosilomapalkka on:
• 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,
• 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia ja
• 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia loman- määräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetuista tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä maksettavia korvauksia.
Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jäl- keen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan loman- määräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
10 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen
Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.
Vuosilomalisä maksetaan kesäkuun palkan yhteydessä. 11 § Muiden kuin kuukausipalkalla työskentelevien vuosilomapalkka
Tuntipalkkaisen työntekijän, jonka täysi lomanmääräytymiskuukausi määräy- tyy vuosilomalain 6 § 1 momentin perusteella (14 työpäivää / kalenterikuu- kausi), vuosilomapalkka on 10 prosenttia, taikka työsuhteen jatkuttua loma- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 12,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetuista tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
Muiden kuin edellä mainittujen työntekijöiden vuosilomapalkka lasketaan vuo- silomalain 12 §:n mukaan.
Tässä pykälässä tarkoitettu palkka maksetaan työsuhteen jatkuessa kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan päätty- miskuukauden palkanmaksun yhteydessä.
12 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen
Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 tämän työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesta palkasta. Lisäksi maksetaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu vuosilomalisä.
Vuosilomapalkan määräytyessä 9 §:n prosenttiperusteisen laskennan mu- kaan, vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuonna ansaittujen lomapäivien lukumää- rällä. Vuosilomalisää ei erikseen makseta.
Muilla kuin kuukausipalkkaisilla työntekijöillä vuosilomakorvaus on sama kuin 11 §:ssä määritelty vuosilomapalkka.
13 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen eräissä erityistapauksissa
Vuosilomakorvaus määräytyy työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman suh- teen seuraavasti:
1. jos työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyä lomakaudella annettavaksi määrät- tyä vuosilomaa ei ole voitu antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuo- den aikana, eikä sitä ole siirretty pidettäväksi seuraavan vuoden puolella, vuosilomakorvaus maksetaan joulukuun palkan mukaan; ja
2. jos työkyvyttömyyden vuoksi seuraavalle kalenterivuodelle siirrettyä loma- kauden ulkopuolella annettavaa vuosilomaa ei ole voitu antaa seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, vuosilomakorvaus maksetaan tämän vuoden joulukuun palkan mukaan.
14 § Säästövapaa
Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien mää- räysten mukaan.
Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä kirjal- lista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislu- kumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä.
Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 15 päivää ylittävä osuus. Työn- tekijällä on kuitenkin oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu Kansallisgallerian toiminnalle merkittävää haittaa.
Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin, kun työntekijälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.
Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästövapaan pitämi- sestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa an- netaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita. Säästövapaa on annettava viimeis- tään 5 vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa on säästetty.
Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta mak- settava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.
15 § Oikeus lomarahaan
Kun työntekijällä on oikeus lomapalkkaan tai lomakorvaukseen, maksetaan hänelle myös lomaraha seuraavien määräysten mukaisesti:
Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha mää- räytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on toukokuussa.
Jos työntekijä on työstä vapautettuna toukokuussa, määräytyy lomaraha sen palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä.
Alla oleva 4. kappale voimassa 31.7.2022 asti
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha niiltä lomanmääräytymiskuukau- silta, joilta työntekijä ei ole saanut lomarahaa.
Alla oleva 4. kappale voimassa 1.8.2022 lukien
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha niiltä lomanmääräytymis- kuukausilta, joilta työntekijä ei ole saanut lomarahaa, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä johtumattomista syistä. Em. lomarahasta maksetaan työsuhteen päättyessä puolet, mikäli työsuhde päättyy:
• työntekijän itsensä suorittaman koeaikapurun johdosta
• työntekijän itse irtisanoutuessa muun kuin eläköitymisen vuoksi
• työsopimuksen purkautuneena pitämiseen (TSL 8:3 §) tai
• työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen työntekijän henki- löön liittyvillä perusteilla (TSL 7:1–2 §, TSL 8:1 §), ei kuitenkaan ir- tisanomisperusteen johtuessa työntekijän olennaisesta ja pitkäai- kaisesta työkyvyn heikkenemisestä (TSL 7:2 § 2 mom. 1.kohta).
Työntekijälle, joka siirtyy osa-aikaeläkkeelle, maksetaan lomaraha niiltä lo- manmääräytymiskuukausilta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen men- nessä ja joilta työntekijä ei ole saanut lomarahaa. Xxxxxxxx määräytyy siirty- mähetken tehtävän palkan mukaan.
Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä loman- määräytymiskuukautta.
Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden 3 §:n 3 kohdan mukaiseen pidempään lomaan, oikeus lomaraha lasketaan 16 §:n 1 momentin mukaisesti 6 prosentin suuruisena.
16 § Lomarahan suuruus
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on
• 3 §:n 1-kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,
• 3 §:n 2-kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia ja
• 3 §:n 3-kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia lomara- han maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Soveltamisohje: Lomarahan perusteena on 1 luvun 7 §:n mukai- nen palkka.
Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosenttipe- rusteisesti, maksetaan lomaraha tällöinkin tämän pykälän mukaisesti.
Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia hänen 11
§:n mukaisesta vuosilomapalkastaan.
17 § Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaseen
Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan sekä työnteki- jän kesken kunkin lomarahan maksuvuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää kohden lomarahaa vähennetään 4,4 % laskettuna kuukausipalkasta.
Vapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana. Xxxxxxxxxxxxx voidaan muuntaa takaisin rahaksi, jos vapaan käyttä- minen estyy painavasta syystä, kuten työntekijän pyytäessä vapaan keskeyt- tämistä työkyvyttömyyden vuoksi.
18 § Vuosiloman siirtäminen
Työntekijällä on oikeus halutessaan siirtää työsopimuslain 4 luvun 1 §:n tar- koittaman perhevapaan ajalle sijoittuva vuosilomansa samoilla perusteilla kuin hänellä on oikeus siirtää vuosilomaa vuosilomalain 25 §:n perusteella.
19 § Vuosiloman ja säästövapaan siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi
Lakisääteisen ja työehtosopimukseen perustuvan vuosiloman siirtäminen työ- kyvyttömyyden vuoksi määräytyy vuosilomalain 25 §:n mukaan. Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä vastaava luotettava selvitys.
3 LUKU - POISSAOLOT SAIRAUSPOISSAOLOT
1 § Oikeus sairauspoissaoloon ja työntekijän ilmoitusvelvollisuus
Työntekijällä on oikeus olla pois työstä, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään sekä sen arvioidusta kestosta.
Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Soveltamisohje: Epidemian aikana tai kun lääkäripalveluita ei ole riittävästi saatavilla työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi an- taa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen lääkärinto- distuksen sijasta enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan. Todistuk- sen voi uusia vain sama hoitaja.
2 § Sairausajan palkka
Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Palkallisen jakson enimmäispituus |
Alle 1 kk | 1+9 arkipäivää, 50 % palkasta |
1 kk – alle 1 vuotta | 40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % pal- kasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan |
1 vuotta – alle 5 vuotta | 50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % pal- kasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan |
5 vuotta - | 60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % pal- kasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan |
Soveltamisohje: Oppaille maksetaan sairausajan palkkana aina 50 % palkasta kultakin etukäteen sovitulta opastuskerralta.
Mikäli työkyvyttömyys jatkuu keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, sairausajan palkka maksetaan samalla perusteella koko sairausloman ajan.
Työntekijällä on oikeus yhdenjaksoiseen palkalliseen sairauspoissaoloon enin- tään 365 päivän ajan. Poissaolo on yhdenjaksoinen, jos työntekijä työhön pa- lattuaan sairastuu uudelleen samaan sairauteen, ennen kuin on ollut työssä
vähintään 16 työpäivää. Tällöin aika, jolta työnantaja on velvollinen suoritta- maan sairausajan palkkaa, lasketaan ikään kuin kysymyksessä olisi yhdenjak- soinen sairauspoissaolo.
Esimerkki: Henkilö on ollut poissa sairauden perusteella niin, että hän on palannut työhön 28.3.2014. Siten torstai 17.4.2014 (kiiras- torstai) on hänellä 15. työssäolopäivä. Pääsiäispyhien jälkeen hän on poissa työstä seuraavalla viikolla esim. vuosiloman tai tilapäi- sen hoitovapaan vuoksi (22.4. tiistai – 25.4. perjantai). Siten maa- nantai 28.4.2014 on hänellä 16. työssäolopäivä.
Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, tai sitä voidaan alentaa, jos työntekijä on itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt sen parantumisen. Sama koskee myös sitä, että hänen törkeä huo- limattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen.
Soveltamisohje: Mikäli työntekijä sairastuu kesken työpäivän, maksetaan hänelle tältä päivältä vastaava palkka työpalkkana ja sairausajan palkan maksaminen aloitetaan ensimmäiseltä täy- deltä sairauspäivältä.
Edellä tarkoitettu palkallisen jakson enimmäispituus ei riipu siitä, onko yhdenjaksoisen poissaolon syynä yksi vai useampia sairauk- sia, vikoja tai vammoja.
Päivärahaoikeuden myöntävän tahon ratkaisu määrittää sen, onko henkilöllä oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon.
Esimerkki 1:
Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja sairauspoissaolo on yhdenjaksoi- nen ja kestää yli vuoden, esimerkiksi 1.6.2014 – 31.8.2015 välisen ajan
1.6.2014 – 30.7.2014 | 31.7.2014 – 31.5.2015 | 1.6.2015 – 31.8.2015 |
60 pv 100 % | 305 pv 75 % | Työnantajalla ei palkan- maksuvelvollisuutta |
Esimerkki 2:
Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sai- rauspoissaoloja, joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:
- 2.12.2014 – 29.2.2015
- 1.5.2015 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2015 / 2016)
2.12.2014– 31.12.2014 | 1.1.2015 - 30.1.2015 | 31.1.2015 - 29.2.2015 | Töissä | 1.5.2015 - 30.5.2015 | 31.5.2015 - 1.3.2016 | 2.3.2016- |
30 pv 100% | 30 pv 100% | 30 pv 75% | 30 pv 100% | 275 pv 75% | Ei palkanmaksua |
Esimerkki 3:
Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sai- rauspoissaoloja ajalla, ja joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:
- 2.12.2014 – 29.2.2015
- 1.5.2015 – 9.6.2015
- 1.9.2015 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2015 / 2016)
2.12.2014 – 31.12.2014 | 1.1.2015 - 30.1.2015 | 31.1.2015 - 29.2.2015 | Töissä | 1.5.2015 - 30.5.2015 | 31.5.2015 - 9.6.2015 | Töissä | 1.9.2015 – 23.5.2016 | 24.5.2016 - |
30 pv 100% | 30 pv 100% | 30 pv 75% | 30 pv 100% | 10 pv 75% | 265 pv 75% | Ei palkanmak- sua |
3 § Osasairausvapaa
Työntekijän oikeudesta osa-aikaiseen sairauspoissaoloon sekä osasairauspäi- värahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koske- vasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa.
Työntekijälle maksetaan osa-aikatyön ajalta palkka osa-aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavan kokoaikaisen tehtävän palkasta.
Lisäksi osasairausvapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajan palkkaa siten, että se on yhdessä edellä todetun osa-aikatyön palkan ja osasairauspäi- värahan kanssa 86 prosenttia asianomaisen työntekijän osasairausvapaan al- kaessa sairausajalta maksettavan palkan perusteena olevasta palkasta.
Osasairausvapaa ei keskeytä yhdenjaksoista sairauslomaa, vaan osasairaus- vapaalta sairauslomalle palaavan sairausajan palkan laskemista jatketaan siitä tilanteesta, jossa asianomainen oli osasairausvapaan alkaessa.
Osa-aikatyön aikaa ei lueta sairausaikaan eikä sitä oteta huomioon sairaus- ajan palkan laskemisessa.
Osasairausvapaa ei vaikuta lomarahan määräytymisen perusteisiin, joten se maksetaan kokoaikatyön palkan perusteella.
Jos henkilö pitää osasairausvapaan aikana vuosilomaa tai lomarahavapaata, maksetaan siltä ajalta palkka kokoaikaisen työsuhteen mukaisesti.
Huomautus: Sairausvakuutuslain säännösten perusteella osasai- rausvapaa voidaan sopia 12 - 120 arkipäivän ajaksi. Osa-aikatyö voi olla 40 - 60 prosenttia kokoaikatyön työajasta.
Esimerkki: Työntekijän kokoaikatyön palkka on 2.900 euroa. Hä- nen työaikansa sopimuksen tarkoittamassa järjestelyssä on 40 % kokoaikatyöstä, joten hänelle maksetaan palkkaa 1.160 euroa.
Hän saa osasairauspäivärahaa 1.015 euroa. Hänelle maksetaan sairausajan palkkaa 319 euroa, jolloin hänen saamansa tulot yh- teensä 2.494 euroa kuukaudessa ovat 86 % kokoaikatyön pal- kasta.
4 § Työntekijän sairastuminen osasairausvapaan aikana
Mikäli työntekijä sairastuu kesken osasairauspäivärahakauden tilapäisesti si- ten, että sairastuminen kestää korkeintaan sairastumispäivän ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää ja työntekijä palaa takaisin osa-aikatyöhönsä, työnteki- jällä on oikeus 3 §:n 3 momentin mukaiseen palkkaansa tilapäiseltä sairaus- ajalta.
Mikäli työntekijän sairaus kestää pidempään kuin tilapäisen sairauden ajan, työntekijä siirtyy kokoaikaiselle sairauslomalle osasairauspäivärahakauden jäl- jellä olevaksi ajaksi ja hänen palkkansa määräytyy sairausajan palkkaa koske- vien määräysten mukaisesti.
5 § Työtapaturma ja ammattitauti
Milloin työkyvyttömyyden syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapa- turma tai ammattitauti, maksetaan poissaolon ajalta 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 24 §:n mukaista palkkaa 90 kalenteripäivän ajalta.
Pöytäkirjamerkintä: Työnantajan lakisääteisen työtapaturmava- kuutuksen perusteella työntekijällä on oikeus työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi saada lain mukaista päivärahaa enintään yhden vuoden ajalta. Jos työntekijän palkka on suurempi kuin ta- paturmavakuutuslain mukainen korvaus, työnantaja korvaa ero- tuksen työntekijälle.
6 § Väkivallasta aiheutunut työkyvyttömyys
Jos työntekijä on häntä työtehtäviensä vuoksi kohdanneen väkivallan johdosta tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, maksetaan hänelle työkyvyttö- myyden vuoksi aiheutuneen sairauspoissaolon ajalta 1 luvun 7 §:n mukainen palkka 360 päivän ajanjaksolta. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan 75 % mukainen palkka seuraavan 180 päivän ajalta, jos hän on hakenut kahdeksan kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea.
7 § Sairausajan palkkauksen yhteensovittaminen
Edellä 2-6 §:ssä tarkoitettu palkka maksetaan työntekijälle toisistaan riippu- matta.
8 § Tartuntataudit ja päihdeongelmaisten vapaaehtoinen laitoshoito
Työntekijällä on oikeus 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 24 §:n mukaiseen sairausajan palkkaan, jos hänet on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n 1 momentin mukai- sesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 63 §:n nojalla eris- tetty, sekä tapauksessa, jossa päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.
9 § Palkka tapauksissa, jolloin työntekijän työnteko on estetty sairauden vuoksi
Xxxxxxx työntekijän ei voida hänen tehtäviensä hoitamista olennaisesti haittaa- vasta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi sal- lia hoitaa tehtäviään, hänellä on oikeus sairauspoissaoloajan palkkaan 2 §:n mukaan.
Soveltamisohje: Työntekijä tulee osoittaa lääkärin tutkimuksiin, jos työkyvyttömyydestä ei ole aikaisempaa selvitystä.
10 § Palkka kuntoutusajalta
Työntekijän työkyvyn palauttamiseksi välttämättömän lääkinnällisen kuntou- tuksen, työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen, kuntoutustutkimusten ja kuntoutus- selvitysten ajalta voidaan maksaa palkkaa sairausajan palkkaa koskevien edellytysten ja määräysten mukaisesti.
Soveltamisohje: Kurssina toteutettavan kuntoutuksen palkallisuus ratkaistaan kurssin ohjelman perusteella.
Palkkaa ei kuitenkaan makseta kuntoutusajalta, mikäli kuntoutettava saa kun- toutustukea.
Mikäli henkilö on työkyvytön kuntoutuksen alkaessa ja edelleen sen päätyttyä, kuntoutus ei katkaise sairauden yhdenjaksoisuutta. Kuntoutusaikaa ei oteta huomioon sairausajan palkallisen ajan enimmäisjaksoa laskettaessa, jos siltä ajalta ei ole maksettu palkkaa.
LÄÄKÄRINTARKASTUKSET JA LÄÄKÄRISSÄ KÄYNNIT
11 § Työnantajan määräämät tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja. Työntekijä voi- daan myös määrätä hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on tarpeen tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi.
Työntekijälle korvataan työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutki- muksista aiheutuvat välttämättömät kustannukset. Työnantajan määrää- miin tarkastuksiin ja tutkimuksiin tulee työntekijälle antaa vapautusta työstä. Käytetty aika luetaan työajaksi ja siitä maksetaan ansiomenetyk- sen korvaus.
Soveltamisohje: Työnantajan määräämillä tarkastuksilla tar- koitetaan myös työterveyshuollon työhöntulo- ja ikäkausitar- kastuksia.
12 § Lääkärissä käynti
Lääkärissä käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Lääkärissä käyntiä varten on annettava vapautusta työstä, mutta käytettyä aikaa ei lueta työ- ajaksi.
Soveltamisohje: Lääkärissä käynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuo- lelle. Lääkärin vastaanotolla voi käydä työaikana, mikäli vamman tai sairauden äkillisyys sitä vaatii tai lääkärissä käyntiä ei voida il- man kohtuutonta haittaa sijoittaa työajan ulkopuolella tapahtu- vaksi tai hoitopalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Lääkärissä käyntiin tai terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ku- luvaa aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijällä on oikeus ansionmenetyksen korvaamiseen seuraavasti:
• Kun työntekijä osallistuu synnytystä edeltäviin lääketie- teellisiin tutkimuksiin ja tutkimukset on suoritettava työai- kana,
• Kun lääkärissä käynti on tarpeen työnantajan vaatiman lää- kärintodistuksen hankkimiseksi,
• Kun lääkärissä käynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edellyttää työstä poissaoloa sairauden vuoksi tai hoitotoimenpiteitä,
• Kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työkyvyttömäksi äkillisen sairauden vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron ai- kana tapahtuvaa lääkärissä käyntiä, tämä koskee myös vä- litöntä lääkärinhoitoa edellyttävää hammassairautta
• Laboratorio- ja röntgentutkimuksen sekä muun vastaavan tutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin mää- räämiä ja liittyvät osana sellaiseen lääkärissä käyntiin, josta työnantaja suorittaa ansionmenetyksen korvauksen tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkärin määräämänä ajankohtana.
• Fysikaalinen hoito enintään viideltä hoitokerralta, mikäli hoito on työterveyslääkärin lähetteellä tapahtuvaa
Ansionmenetystä ei korvata, jos lääkärissä käynnin syynä on:
• Terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuva lääkärintarkas- tus
• Jo todetun sairauden tai vamman hoitaminen tai sen kehi- tyksen seuraaminen tai tavanomainen hammashoito
• Tavanomainen näön kontrolloiminen silmälääkärin luona, tai muu tarkastus, joka ei edellytä äkillistä hoitoa
• Laboratorio- ja röntgentutkimukset (muut kuin edellisessä kohdassa todetut)
PERHEVAPAAT
Siirtymäsäännös: 1.8.2022 voimaan tulevan 13 §:n tekstejä noudatetaan niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulevia sairaus- vakuutuslain perhevapaita koskevia muutoksia. Mikäli työntekijään nou- datetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuu- tuslain määräyksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.7.2022 voimassa ollutta työehtosopimuksen 13 §:ä.
31.7.2022 asti voimassa oleva 13 §:
13 § Äitiysvapaan, isyysvapaan adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus
Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen äitiysvapaaseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 24 §:n mukainen palkka äitiysvapaan alusta lukien 72 arkipäivän ajalta.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyysvapaaseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 24 §:n mukainen palkka isyysvapaan alusta lukien 6 arkipäivän ajalta.
Adoptiovanhemmalle maksetaan adoptiovanhemman vanhempainrahakauden alusta alkaen enintään 72 päivän ajalta palkka edellä 1 momentissa mainittu- jen perusteiden mukaisesti. Jos adoptiovanhemmat jakavat sanotun vanhem- painrahakauden, maksetaan tässä tarkoitettu palkka vain toiselle heistä kerral- laan ja yhteensä enintään 72 arkipäivän ajalta vanhempainrahakauden alusta lukien.
Tämän ylittävältä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta ei makseta palk- kaa.
Uusi raskaus ja synnytys hoitovapaan aikana on perusteltu syy hoitovapaan keskeyttämiseen.
Soveltamisohje: Vapaan alkamisesta on työsopimuslain 4 luvun 3a §:n mukaan ilmoitettava ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.
1.8.2022 alkaen voimassa oleva 13 §
13 § Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuus
Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n (28/2022) mukaiseen raskausrahaan, maksetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 24 §:n mukainen palkka raskausrahakauden alusta lukien 40 arkipäivän ajalta.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 mo- menttien tai 9 luvun 9 §:n (28/2022) mukaiseen vanhempainrahaan mak- setaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 24 §:n mukainen palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäisen arkipäivän ajalta.
Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytys on, että työnte- kijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista.
Soveltamisohje: yhdenjaksoisuutta tulkitaan työehtosopimuk- sen 1. luvun 4 § 2. momentin mukaisesti.
Tämän ylittävältä raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta ei makseta palk- kaa.
Uusi raskaus ja synnytys hoitovapaan aikana on perusteltu syy hoitova- paan keskeyttämiseen.
Soveltamisohje: Raskausvapaan alkamisesta on työsopimus- lain 4 luvun 3 a §:n mukaan ilmoitettava viimeistään 2 kuu- kautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.
14 § Tilapäinen hoitovapaa
Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäai- kaissairaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoito- vapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalen- terijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvi- oidusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työnte- kijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.
Soveltamisohje: Työntekijällä ei ole oikeutta tilapäiseen hoitova- paaseen, jos toinen vanhemmista on kotona, ellei kotona oleva vanhempi ole sidoksissa sellaiseen toimintaan, joka estää lapsen päivittäisen hoitamisen tai ellei hän ole muutoin kykenemätön hoi- tamaan lasta. Molemmat vanhemmat voivat käyttää tilapäistä hoi- tovapaata yhteensä enintään neljä työpäivää lapsen saman sai- raustapauksen yhteydessä. Tilapäinen hoitovapaa voidaan siten jakaa esim. siten, että saman päivän aikana lasta voi hoitaa aa- mupäivällä toinen vanhempi ja iltapäivällä toinen vanhempi, jos se on vanhempien töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista.
Oikeus vapaaseen on lapsi- ja sairauskohtainen. Toisen lapsen sairastuessa tai lapsen sairastuessa toiseen sairauteen, on uusi tilapäisen hoitovapaan jakso käytettävissä. Sairaus todetaan sa- moin kuin työntekijän oma sairaus. Työntekijän on tarvittaessa esitettävä selvitys myös siitä, että tilapäisellä hoitovapaalla on ol- lut kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista.
Pykälä ei koske vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vam- masta tai sairaudesta aiheutuvaa tavanomaista hoitoa. Sen sijaan tilapäistä hoitovapaata koskevat sopimusmääräykset koskevat myös alle 16-vuotiaiden vammaisten tai pitkäaikaissairaiden las- ten äkillistä sairastumista esimerkiksi nuhakuumeeseen.
15 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus
Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enin- tään neljältä työpäivältä. Palkka maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 24
§:n mukaisesti. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molem- mat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mikä työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.
Soveltamisohje: Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka py- syvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka avio- puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitus- ten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumaan lapsen hoitoon.
Huomautus: Tilapäisen hoitovapaan ajalta työntekijälle maksetaan poissaoloajan palkanlisää.
Esimerkki: Lauantain ja sunnuntain ollessa työntekijän vapaapäi- viä, voi palkallinen tilapäinen hoitovapaa kestää perjantaista kes- kiviikkoon, sillä kyseisiä kahta vapaapäivää ei oteta huomioon las- kettaessa neljää palkallista työpäivää.
16 § Lapsen vaikea sairaus
Työntekijä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvussa ja sairausvakuutuslain toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus saada palkatonta työstä vapautusta osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2
§:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastukseen, so- peutumisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan, sovittuaan poissa- olosta etukäteen työnantajan kanssa.
17 § Xxxxxxxxx pakottavista perhesyistä ja perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hä- nen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sai- raudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.
Soveltamisohje: Sopimuskohdan tarkoittamaa perheen käsitettä ei ole mahdollista määritellä tyhjentävästi. Määräyksessä perheellä tarkoitetaan samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asu- vien ihmisten lisäksi esimerkiksi heidän takenevassa tai etene- vässä polvessa olevia lähisukulaisiaan.
Työntekijällä on siten oikeus tilapäiseen palkattomaan poissa- oloon työstä esimerkiksi hänen omien tai puolisonsa vanhempien, isovanhempien tai lapsenlapsien hoitamiseksi.
Poissaolosta perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi säädetään työ- sopimuslain 4 luvun 7a §:ssä.
PÄIVÄRAHA
18 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle
Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy palkallisen poissa- olon ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.
Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin työn- tekijällä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vä- hentää palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt koko- naan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.
Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen ver- rattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palk- kaa.
Jos poissaoloajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada kor- vausta vastaava osuus maksamansa palkan määrästä takaisin työntekijältä.
MUUT POISSAOLOT
19 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot
Työntekijän työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihki- mispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, sekä kutsuntapäivä, ovat palkalli- sia vapaapäiviä.
Poissaolopäivältä maksetaan palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin 1 luvun 7 §:ssä ja tämän luvun 24 §:ssä on sairausajan palkan osalta sovittu.
Soveltamisohje: Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän aviopuoli- soa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän van- hempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän vel- jiä ja sisaria.
Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työnte- kijän aviopuolisoa ja lapsia, ottolapsia ja kasvattilapsia sekä hä- nen aviopuolisonsa lapsia.
Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös avopuoli- soon ja rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitetun parisuhteen osapuoleen.
20 § Henkilöstökoulutus
Työnantajan järjestämään tai hankkimaan henkilöstökoulutukseen työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan 1 luvun 7 §:n mukainen palkka työajalta vähentämättömänä.
21 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus
Työntekijälle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen, maanpuolustuskurssille tai pelastuslain (379/2011) 67 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n mukai- nen palkka vähennettynä maksetulla reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle työntekijälle ei makseta asevel- vollisuuslain (1438/2007) 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle mak- seta myöskään palkkaa.
Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.
22 § Henkilöstöjärjestöjen kokoukset
Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Akava ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin taikka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n jäsenjärjestön päät- tävien elinten ja hallituksen kokouksiin ja Ammattiliitto Pro ry:n sopimusala- neuvottelukunnan kokouksiin, maksetaan palkkaa 1 luvun 7 §:n mukaisesti.
23 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen
Työntekijälle, joka on vapaana tehtäviensä hoidosta tilapäisesti kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiesmiestehtävän vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.
POISSAOLOAJAN PALKANLISÄ
24 § Kuukausipalkkaisen poissaoloajan palkanlisä Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan
• Palkallisen sairauspoissaolon
• Palkallisen äitiysvapaan, isyysvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja kuntoutus- ajan
• Tapaturman, ammattitaudin tai väkivallan takia aiheutuneen työkyvyttö- myyden sekä
• Tämän luvun 9 §:n ja 19 §:n tarkoittamissa tilanteissa
1 luvun 7 §:n mukaisen palkan lisäksi poissaoloajan palkanlisää. Lisän suu- ruus kutakin poissaolon kalenteripäivää kohden on 1/365 edellisenä loman- määräytymisvuonna maksettujen alla mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioi- den yhteismäärästä.
Palkanlisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot:
• Aattopäivän korvaus
• Hälytysraha
• Iltatyökorvaus
• Lauantaityökorvaus
• Sunnuntaityökorvaus
• Varallaolokorvaus
• Yötyökorvaus
• Luottamusmiespalkkio
• Työsuojeluvaltuutetun palkkio
1 § Työaikamuodot
Tämän sopimuksen mukaiset työaikamuodot ovat:
1. Toimistotyöaika
2. Viikkotyöaika
3. Jaksotyöaika
Osa-aikatyötä tekevään työntekijään sovelletaan niitä määräyksiä, minkä työ- aikamuodon mukaista työtä hän kokoaikaisena tekisi.
2 § Työajaksi luettava aika
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvolli- nen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työajaksi ei lueta päivittäi- siä lepoaikoja, jos työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta. Mat- kaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuo- rituksena.
Soveltamisohje:
1. Työajaksi luettava aika
Työajaksi luettavan ajan määritelmän mukaisesti työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työnteon aloittamisen valmisteluun ja lopet- tamiseen sekä työvälineiden noutamiseen työnantajan määrää- mästä paikasta ja niiden palauttamiseen sinne. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinai- seen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi.
Huomautus: Työnteon aloittamisen valmisteluun lue- taan myös aika, joka kuluu työnantajan määräämään työasuun pukeutumiseen, mikäli työntekijä pukeutuu työpaikalla.
2. Matkustamiseen käytetty aika
Työmatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain työtehtävien suorittamiseen kuten vartiointiin käytetty aika. Jos työntekijä on työmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vähem- män kuin säännöllisen työaikansa tai jaksotyössä vähemmän kuin 7 tuntia 39 minuuttia, lasketaan matkustamiseen kulunut työaika työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enin- tään vuorokautinen säännöllinen työaika tai jaksotyössä 7 tuntia 39 minuuttia. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajan lisäykseksi sellaisen työmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan
siirryttäessä tilapäiseltä työntekopaikalta toiselle. Työajan li- säykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityökorvausta eikä aattopäivänkorvausta.
3. Kesäaikaan siirtyminen
Vuosittain keväällä ja syksyllä siirryttäessä kesäaikaan ja siitä pois työaikakorvauksiin oikeuttavan ajan pituus määräytyy todella kuluneen ajan mukaan eikä ko. vuorokauden kellonaikojen väli- senä aikana. Ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukseen oikeuttava aika määräytyy virallisten kellonaikojen mukaan ja kestoltaan todelli- sena.
3 § Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen Säännöllinen työaika on 1.9.2020 alkaen
1. Toimistotyössä keskimäärin 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tun- tia 15 minuuttia viikossa
2. Viikkotyössä keskimäärin 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa sekä
3. Jaksotyössä keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona
Toimisto- ja viikkotyössä voidaan säännöllinen työaika tilapäisesti pidentää si- ten, että se on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa. Työajan on tasoituttava 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuun keskimääräiseen enimmäismäärään enintään 12 viikon kuluessa tai 26 viikon pituisen ajanjak- son kuluessa mikäli 26 viikon jaksosta on paikallisesti sovittu.
Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 114 tunniksi 45 minuutiksi kahden peräkkäisen kolmen viikon työjakson aikana. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 123 tuntia työjaksossa.
Vuosiloman ja muut vapaapäivät kuluttavat laskennallisesti työaikaa toimisto- työajassa 7 tuntia 15 minuuttia päivässä sekä viikko- ja jaksotyöajassa 7 tuntia 39 minuuttia päivässä.
Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keskimää- räiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu mainittuun keskimäärään.
3 a § Poikkeusmahdollisuus säännöllisestä työajasta Työnantajalla on mahdolli- suus teettää enintään 12 h lisätyötä ja enintään 8 h palkallista koulutusta yk- sinkertaisella tuntipalkalla / kalenterivuosi.
Lisätyötä tai koulutusta ei voida sijoittaa sunnuntaille, arkipyhäpäiville tai arki- pyhäviikon lauantaille.
Lisätyöstä ja koulutuksesta maksetaan korvauksena yksinkertainen tunti- palkka.
Lisätyö tulee ajoittaa niin, ettei se aiheuta yksittäiselle työntekijälle kohtuutonta haittaa.
Lisätyötarpeesta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja työnte- kijällä tapauskohtaisesti oikeus kieltäytyä.
4 § Liukuva työaika
Toimistotyössä on käytössä liukuva työaika Kansallisgallerian liukuvan työajan määräysten mukaisesti, ellei työnantaja ole järjestänyt toimistotyötä keskimää- räiseksi 3 §:ssä sovituin tavoin. Viikkotyössä voidaan sopia liukuvan työajan käyttöönotosta, jos työaika on järjestetty säännölliseksi.
Liukuva työaika voidaan järjestää työaikalain 12 §:ssä määriteltyjen vuoro- kautisen liukuma-ajan sekä työajan alitusten ja ylitysten enimmäiskertymän estämättä. Seurantajakson pituus on enintään 12 kuukautta.
Soveltamisohje: Mikäli liukuvaa työaikaa noudattava työntekijä määrätään suostumuksensa mukaisesti ylityöhön, ylityö lasketaan siten, että kyseisenä vuorokautena otetaan huomioon vuorokau- den todellinen tehty työaika. Kyseiseltä vuorokaudelta ei liukuvan työajan saldo muutu. Kyseisenä kalenteriviikkona ylityövuorokau- sien ulkopuolisten päivien (liukumapäivät) laskennallinen arvo yli- työlaskennassa on toimistotyössä 7 tuntia 15 minuuttia tai viikko- työssä 7 tuntia 39 minuuttia.
5 § Päivittäiset tauot
Työntekijälle on annettava työaikalain 24 §:n mukaisesti työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä päivittäinen tauko, jonka aikana työnte- kijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta.
Viikko- ja jaksotyössä sekä yöaikana voidaan edellä olevasta poiketen järjes- tää tilaisuus aterioida työn aikana.
Edellä 1 ja 2 momentissa sovittua sovelletaan myös osa-aikatyössä silloin, kun vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi. Muussa tapauksessa päi- vittäiset tauot osa-aikatyössä määritellään tarvittaessa muiden työaikajärjeste- lyjen yhteydessä.
Teetettäessä ylityötä viikko- ja jaksotyössä työntekijälle on lisäksi annettava heti säännöllisen työajan päätyttyä työajaksi luettava 15 minuutin tauko sekä sopivin, vähintään 4 tunnin väliajoin, tilaisuus ateriointiin.
Vuorokausilevosta ja viikoittaisesta vapaa-ajasta säädetään työaikalain 25 ja 27 §:issä.
Soveltamisohje: Pääsääntöisesti vapaa-aikaan sisältyy kaksi pe- rättäistä vapaapäivää. Mikäli yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan ei si- sälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, on sen vähimmäispi- tuus viikko- ja jaksotyössä 54 tuntia. Mikäli työvuorojen kierto on järjestetty niin, että edellisen viikon viimeinen työpäivä on sunnun- tai ja seuraavan viikon työpäivät tiistaista sunnuntaihin, voi tällä viikolla maanantain yhteyteen sijoitetun vapaa-ajan vähimmäispi- tuus olla 39 tuntia.
6 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, helatorstai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhen- tävät kukin kyseisen viikon tai työjakson työaikaa toimistotyössä 7 tunnilla 15 minuutilla sekä viikko- ja jaksotyössä 8 tunnilla. Vapunpäivälle sattuva hela- torstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.
Työaika näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä maini- tulla tavalla. Osa-aikaisen työntekijän työaika lyhennetään samassa suh- teessa kuin kokoaikaisten työaika.
Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjak- soilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 7-9 §:ssä ja 11-16 §:ssä on sovittu. Ju- hannuspäivä ja pyhäinpäivä eivät lyhennä työaikaa.
7 § Lisätyö ja sen korvaaminen
Lisätyötä on työnantajan määräyksestä säännöllisen työajan, osa-aikaisen työajan tai 6 §:n 1 ja 2 momenttien mukaisesti lyhennetyn työajan lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika. Vapaa-aika on pyrittävä antamaan täysinä työpäivinä. Vapaa-aika on annet- tava viimeistään lisätyön tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, ellei sovita sen antamisesta myöhemmin esimerkiksi vuosiloman tai muun va- paan yhteydessä.
Mikäli vapaa-aikaa ei voida antaa edellä mainitun mukaisesti, maksetaan lisä- työtunneilta rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.
Viikko- ja jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena yksinkertainen tuntipalkka tai erikseen sovittaessa annetaan vastaava korottamaton vapaa- aika työaikalain 21 §:ssä säädetyllä tavalla.
8 § Ylityö ja sen korvaaminen
Ylityötä on toimistotyössä vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun säännöllisen työajan li- säksi sekä viikko- ja jaksotyössä säännöllisten työaikojen lisäksi työnantajan määräyksestä tehty työ.
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäi- vän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla ylityötä on toimisto- ja viikkotyössä 30 tunnin 15 minuutin lisäksi ja jaksotyössä 3 viikon jaksossa 106 tunnin 45 minuutin lisäksi tehty työ.
Osa-aikaisilla työntekijöillä ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty 1 ja 2 mo- mentin mukainen vuorokautisen tai viikoittaisen kokoaikaisen työntekijän työ- ajan ylittävä työ.
Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauk- sena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa vii- koittaista ylityökorvausta.
Viikoittainen ylityö
Viikoittaisen ylityön ensimmäisten 7 tunnin 39 minuutin osalta maksetaan yli- työkorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka.
Ylityö jaksotyössä
Jaksotyössä maksetaan ylityön 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauk- sena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Ylityöt arkipyhäviikolla
Edellä sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa maksetaan viikoittaisen ylityön 16 ja jaksotyössä ylityön 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertai- nen tuntipalkka.
Työntekijän kanssa voidaan sopia ylityökorvausten vaihtamisesta työntekijän säännöllisenä työaikana annettavaksi vastaavaksi vapaa-ajaksi.
9 § Lisä- ja ylityö keskeytyneessä jaksossa
Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä jaksotyössä koko työjaksoa loman, sairau- den tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka sen johdosta, että työsuhde on
alkanut tai päättynyt kesken työjakson, lasketaan lisä- ja ylityökorvaus työaika- lain 20 §:n 3 momentin laskentatavan mukaisesti.
10 § Työvuorot ja työvuoroluettelo viikko- ja jaksotyössä
Työnantajan toimivaltaan kuuluu säännöllisen työajan kohdentaminen ja sijoit- telu toiminnan edellyttämällä tavalla kuten työvuoroista ja niiden pituuksista päättäminen sekä työvuoroluetteloiden laatiminen sopimusmääräysten ja työ- aikalain puitteissa. Koska työvuorojärjestelyt ovat erityisen merkittäviä myös henkilöstön kannalta, seuraavat asiat on myös otettava huomioon:
Työvuoroluetteloa laadittaessa on luottamusmiehellä tai muulla henkilöstön edustajalla oikeus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausun- tonsa. Luottamusmiehelle tulee varata tilaisuus tutustua ehdotukseen viimeis- tään 3 päivää ennen kuin työvuoroluettelo tulee antaa tiedoksi työntekijöille.
Vahvistettua työvuoroluetteloa tulee noudattaa, ellei ole perusteltua syytä siitä poikkeamiseen. Jos työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, on muutok- sesta ilmoitettava työntekijöille viivytyksettä.
Soveltamisohje: Työvuorojärjestelyillä on vaikutusta myös henki- löstön työhyvinvointiin. Järjestelyissä on pyrittävä mahdollisuuk- sien mukaan ottamaan huomioon myös työntekijöiden yksilölliset olosuhteet ja toiveet. Työvuoroluettelo tulee mahdollisuuksien mu- kaan laatia siten, että työmatkan päättyessä myöhään, työnteki- jällä on tilaisuus riittävään lepoon ennen seuraavaa työvuoroa. 11
§ Eräiden henkilöstöryhmien korvaukset
7-9 ja 12, 14 ja 15 §:ssä sovittuja korvauksia ei makseta vaativuustasolla 9 tai sitä korkeammilla tasoilla oleville työntekijöille. Niille työntekijöille, jotka eivät ole johtavassa asemassa, suoritetaan työaikakorvauksia seuraavasti:
Lisätyötä on esihenkilön määräyksestä säännöllisen viikoittaisen työajan, osa-aikatyön viikoittaisen työajan taikka 6 §:n 1 tai 2 momentin mukaisen vii- koittaisen työajan lisäksi tehty työ.
Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika tai rahakorvaus. Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunnilta yksinkertainen tun- tipalkka. Lisätyön toimisto- ja viikkotyöajassa 40 tuntia ja 30 minuuttia viikossa ylittäviltä työtunneilta ja jaksotyössä työjakson 120 työtunnin ylittäviltä työtun- neilta maksetaan 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnantajan on työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana ratkaistava, korva- taanko lisätyö vapaa-aikana vai rahana. Rahakorvaus on maksettava viimeis- tään korvauslajin ratkaisemista seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Va- paa-aika annetaan työn tekemistä seuraavien kuuden kalenterikuukauden ai- kana.
Sunnuntaityökorvauksena maksetaan 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Työaikakorvausten asemesta voidaan maksaa erillistä euromääräistä kuukau- sikorvausta, mikäli se erityisestä syystä harkitaan tarkoituksenmukaiseksi.
Kuukausikorvauksesta sovitaan määräajaksi kunkin työntekijän kanssa. Sopi- musta tehtäessä on arvioitava lisä- ja sunnuntaityön määrä riittävän pitkällä ajanjaksolla ja laskettava tuntimäärää vastaava kuukausikorvaus.
Tämän pykälän tai 1 momentissa mainittujen muiden pykälien määräykset ei- vät koske johtavia työntekijöitä. Kansallisgalleria määrittelee oman organisaa- tionsa mukaisesti, ketkä ovat johtavia työntekijöitä.
Määräystä sovellettaessa ei työajaksi lueta työaikaa, josta maksetaan erillis- palkkiota. Edustustilaisuuksiin tai vastaaviin käytetty aika luetaan työajaksi vain, jos kysymyksessä on tällaisten tilaisuuksien yhteydessä työnantajan määräyksestä tapahtuva varsinaisten työtehtävien hoitaminen.
12 § Ilta- ja yötyökorvaukset
Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökorvauk- sena tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökorvauk- sena tunnilta 35 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan viikko- ja jaksotyössä yötyökor- vausta myös kello
06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pitui- seen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
Yli- ja sunnuntaityön työtunneilta maksetaan työntekijän ilta- tai yötyökorvauk- set samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
13 § Lauantaityökorvaus
Lauantaina kello 06.00–18.00 välillä tehdystä työstä maksetaan lauantaityö- korvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Toimisto- ja viikkotyössä lauantaityökorvausta maksetaan vain säännöllisen työajan ja korottamattoman lisätyön työtunneilta työntekijälle, jonka säännölli- nen työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu edellä sovituille lauantaityökor- vauksen maksamisajoille. Toimisto- ja viikkotyössä lauantaityökorvausta ei makseta ylityön tunneilta.
Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aat- topäiväkorvausta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta ei makseta, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on työntekijän aloitteesta sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauan- taiksi.
14 § Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tehdyltä työtun- nilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
15 § Aattopäivänkorvaus
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00-18.00 tehdystä työstä, josta ei makseta sunnuntaityökorvausta, maksetaan aattopäivänkor- vauksena tehdyltä työtunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
16 § Tuntipalkkaisten korvaukset viikko- ja jaksotyössä
Viikko- ja jaksotyössä tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan mahdollisen työpalkan lisäksi säännöllistä työaikaa vastaava keskituntiansion mukainen korvaus toisen pääsiäispäivän ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi sattuvan tapaninpäivän jälkeisiltä lauantaipäiviltä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta loppiaispäivältä.
Keskituntiansio lasketaan edellisen palkanmaksukauden perusteella.
Viikkotyössä työntekijälle maksetaan työpalkan lisäksi korvauksena 50 % yk- sinkertaisesta tuntipalkasta pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työstä, joka ei ole ylityötä, edellyttäen, että asianomaisen viikottainen työaika ylittää 30 tuntia 45 minuuttia.
17 § Hälytysluontoinen työ
Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamat- tomasta syystä asianomaisen esihenkilön määräyksestä yllättäen kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan. Mikäli työntekijä on mää- rätty olemaan varalla tai päivystyksessä, työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kysymyksessä on työaikalain 19 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.
Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutuvasta häiri- östä maksetaan 50 euron hälytysraha.
Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautu- misesta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ja hälytysluonteisesta työstä yksinkertainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta.
Kutsun tapahtuessa kello 18.00 - 06.00 välisenä aikana maksetaan 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka enintään kello 06.00 saakka ja hälytys- luonteisen työn päätyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.
18 § Varallaolo
Varallaolosta on määräykset työaikalain 4 §:ssä. Muulla tavoin vapaamuotoi- sesti järjestetystä varallaolosta maksettavasta korvauksesta sovitaan työnteki- jän kanssa erikseen.
19 § Yksinkertainen tuntipalkka
Yksinkertainen tuntipalkka on toimistotyössä 1/153 sekä viikko- ja jaksotyössä 1/163 säännöllisesti kuukausittain maksettavasta 1 luvun 7 §:n mukaisesta palkasta. Osa-aikatyössä yksinkertainen tuntipalkka lasketaan vastaavan ko- koaikaisen kuukausipalkkauksen perusteella. Mikäli yksinkertaisen tuntipalkan laskentaperusteena oleva palkka muuttuu kesken viikon tai työjakson, on sillä viikolla tai työjaksossa tehdystä työstä maksettavien korvausten perusteena keskimääräinen yksinkertainen tuntipalkka.
20 § Työaikalain määräykset
Muilta osin Kansallisgallerian työaikoihin sovelletaan työaikalain (872/2019) määräyksiä.
21 § Työaikapankki
Työaikapankin käyttäminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä kirjal- lista sopimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottamisesta voi tehdä joko työntekijä tai työnantaja. Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakor- vauksia työaikapankkiin voidaan tallettaa, talletettavan työajan enimmäis- määrä sekä suunnitelma vapaan käyttöajankohdasta.
Sopimus tehdään ensisijaisesti määräajaksi. Jos työaikapankkia koskeva sopi- mus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, voidaan sopimus irtisanoa neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.
Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien kor- vauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia sekä varallaolokorvauk- sia, aattopäiväkorvauksia ja viikkolepokorvauksia. Työaikapankkituntien enim- mäismäärä voi olla korkeintaan 78 tuntia (4.680 minuuttia) / työntekijä. Raha- korvaukset muutetaan ajaksi oheisen työaikakorvausten muuntotaulukon mu- kaisesti.
Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava viimeistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden tekemi- sestä.
Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palkka mää- räytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti. Jos vapaan ajankohdasta ei voida sopia, on työntekijällä oikeus saada tieto va- paan ajankohdasta viimeistään kaksi viikkoa ennen sen alkamispäivää. Pank- kivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päivinä.
Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjanpitoa tai muuta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tulee olla helposti työn- tekijän tarkistettavissa.
Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä työntekijän vuosiloma- eikä muita etuuksia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perusteella. Jos työntekijä sai- rastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalente- ripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annetta- vaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana tai sitä vastaava osuus voidaan maksaa rahana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päätty- mistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena. Työkyvyttömyys todistetaan ja siitä il- moitetaan kuten työkyvyttömyydestä siirrettäessä vuosilomaa.
31.7.2022 asti voimassa oleva 8. kappale:
Jos työntekijän oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen tai ottovanhempainvapaa- seen alkaa sovitun työaikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi tai ottovanhempainvapaaksi.
1.8.2022 alkaen voimassa oleva 8. kappale:
Jos työntekijän oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa sovitun työaikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu raskaus- tai vanhempainva- paaksi.
Vapaana annettavat työaikapankkitunnit lasketaan kyseisen viikon tai työjak- son työajan lisäykseksi säännöllisen työajan täyttymiseen saakka.
Työaikapankissa oleva aika voidaan, jos siitä yhteisesti sovitaan, käyttää tä- män työaikapankkisopimuksen irtisanomisaikana tai siirtää myöhäisempään ajankohtaan. Jos osapuolet eivät muuta sovi, käyttämättä jäänyt työaikapank- kiin kertynyt työaika maksetaan rahana irtisanomisajan päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika rahana samassa aikataulussa, kuin mitä on sovittu loppupalkan ja mahdollisten loma- korvausten maksamisesta.
Työaikakorvausten muuttaminen aikakorvauksiksi | ||
Työaikakorvaus | Korvauksen | Minuuttia |
suuruus | työaikana | |
Lisä- ja ylityötuntien perusosat | 1 tunti | 60 min |
Ylityön korotusosa | 50 % | 30 |
Ylityön korotusosa | 100 % | 60 |
Iltatyökorvaus | 15 % | 9 |
Yötyökorvaus | 35 % | 21 |
Lauantaityökorvaus | 25 % | 15 |
Sunnuntaityökorvaus yleinen | 100 % | 60 |
Sunnuntaityökorvaus 16 § | 50 % | 30 |
Aattopäivänkorvaus | 100 % | 60 |
Viikkolepokorvaus | 1 tunti | 60 |
22 § Työajan enimmäismäärä
Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta. (Voimaan 1.1.2021 mennessä.)
5 LUKU - KANSALLISGALLERIAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 § Tavoitteet
Kansallisgallerian palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta sekä tukea tuloksellista toimintaa ja parantaa työnantajan palkkakilpailukykyä. Tavoitteena on myös tukea henki- löstön osaamisen kehittymistä ja vaativampiin tehtäviin hakeutumista, kannus- taa henkilöstöä parempiin työsuoritukseen sekä kehittää ja parantaa esihen- kilötyötä ja johtamista.
2 § Soveltamisala
Palkkausjärjestelmää sovelletaan Kansallisgallerian toistaiseksi voimassa ole- vassa työsuhteessa työskentelevään henkilöstöön lukuun ottamatta tässä py- kälässä mainittuja poikkeuksia.
Palkkausjärjestelmää sovelletaan määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksittä liittyvissä osissa kestävät yli kuusi kuu- kautta. Järjestelmää sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana kuusi kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden.
Kuusi kuukautta lyhyemmissä työsuhteissa työnantaja vahvistaa euromääräi- set palkat siten, että ne vastaavat palkkausjärjestelmän mukaisia palkkoja vaativuudeltaan ja työsuoritukseltaan vastaavissa tehtävissä.
Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin työntekijöihin, tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelijoihin tai työllistämistuella palkattuihin henkilöihin.
3 § Palkkatekijät
Palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta sekä 31.12.2013 saakka voimassa olleeseen Valtion taidemuseon palkkaus- järjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaisesta ta- kuuosasta.
4 § Tehtäväkohtainen palkanosa ja sen määräytyminen
Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Tehtävien vaativuuden arviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja toimenkuvaan.
Vaativuuden arviointikriteerit ovat:
1. Osaaminen
2. Päätöksenteon ohjaus ja vaativuus
3. Vastuu
Tehtävien muutoksista sovitaan työntekijän kanssa. Työnantaja voi päättää tehtävistä ja niiden muutoksista työsopimuslain määräysten asettamissa ra- joissa. Tehtävien muuttuessa olennaisesti yksikön päällikön tulee esittää työn- antajalle tehtävän uudelleen arviointia. Aloitteen tehtävän uudelleen arvioi- miseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Xxxxx- xxxx arviointia tulee pyytää kirjallisesti ja pyynnössä on yksilöitävä, millä tavoin tehtävä on muuttunut aikaisemman arvion jälkeen ja millä perusteella muutos vaikuttaa tehtävän vaativuuteen.
Työnantaja nimittää Kansallisgallerian arviointiryhmän siten, että siinä on tar- peellinen määrä sekä työnantajaa että henkilöstöä edustavia jäseniä. Henki- löstöä edustavat jäsenet tulee nimetä työehtosopimuksen allekirjoittajajärjes- töjen esityksen mukaisesti. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii työnanta- jan edustaja. Arviointiryhmä arvioi uudet ja olennaisesti muuttuneet tehtävät sekä tekee työnantajalle esityksen tehtävän vaativuustasosta. Työnantaja vahvistaa viivytyksettä tehtävän vaativuustason ja voi perustellusta syystä poi- keta arviointiryhmän esityksestä.
Uuden tehtävän arvioi alustavasti työnantaja. Tehtävä on uusi, mikäli tehtävää tai sitä suurelta osin vastaavaa tehtävää ei ole aiemmin arviointiryhmässä ar- vioitu. Mikäli tehtävää ei ole jo ennen työsuhteen alkua arvioitu, se tulee arvi- oida arviointiryhmässä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.
5 § Henkilökohtainen palkanosa
Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työsuorituksen arviointitekijät ovat:
1. Tuloksellisuus ja työn laatu
2. Ammattitaito, joka ilmenee laaja-alaisuutena tai erityisosaamisena
3. Yhteistyökyky (esihenkilötehtävissä: yhteistyökyky ja johtamistaito)
4. Kehityskyky
Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on korkeintaan 50 % tehtäväkohtai- sesta palkanosasta. Palkanosan taulukko on liitteenä 2. Henkilökohtainen työ- suoritus arvioidaan liitteenä 3 olevien arviointijärjestelmien mukaisesti.
Henkilökohtaista työsuoritusta tarkastellaan työntekijän ja esihenkilön välillä vähintään kerran vuodessa. Henkilön suoriutuminen tehtävässään sekä hä- nelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen arvioidaan. Esihenkilö arviointinsa perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.
Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset työsuoritusten arvioinnit ja –tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa esi- henkilön suoritusarvioinnista.
Työntekijän siirtyessä Kansallisgalleriassa uuteen tehtävään tai kun hänen tehtävänsä vaativuustaso muuttuu, suoritustaso arvioidaan uudelleen viimeis-
tään kuuden kuukauden kuluttua uuteen tehtävään siirtymisestä tai muutok- sesta lukien. Siihen saakka henkilökohtaisena palkanosana maksetaan edelli- sen tehtävän henkilökohtaisen palkanosan euromäärä.
Henkilön tullessa uutena työntekijänä Kansallisgallerian palvelukseen makse- taan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka ar- vioidaan vastaavan uuden työntekijän pätevyyttä, työkokemusta sekä aikai- sempaa suoriutumista. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukau- den kuluttua työsuhteen alkamisesta.
Mikäli esihenkilö toteaa suoritustason alentuneen henkilökohtaista työsuori- tusta koskeneessa tarkastelussa, esihenkilö ja työntekijä hyväksyvät yhtei- sesti työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään tällöin mahdollisimman pian, kuitenkin aikaisintaan kuuden kuukauden kulut- tua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.
Kohtien A ja B määräyksiä noudatetaan tilanteissa, joissa henkilö on ollut arvi- oinnin kohteena olevalla ajalla työkyvyttömyyden vuoksi poissa töistä tai työ- sopimuslain 4 luvun mukaisella vapaalla.
A) Jos henkilö on ollut osan arviointijakson ajasta työkyvyttömyyden vuoksi poissa töistä tai edellä sanotulla vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet arviointijak- son ajasta tai pidempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista.
B) Jos henkilö on ollut huomattavan osan 7 momentissa tarkoitettujen kah- den arvioinnin kohteena olevasta ajasta A-kohdassa tarkoitetuin tavoin poissa töistä, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi.
Työntekijän henkilökohtaista palkanosaa ei alenneta, mikäli henkilö on ollut poissa työstä lapsen syntymän tai hoidon vuoksi. Työsuoritus arvioidaan täl- löin puolen vuoden kuluttua työhön paluusta.
6 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo
Tehtävän vaativuustason muuttuessa palkka maksetaan työnantajan vahvista- man vaativuustason mukaisesti vahvistusta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Uuden tehtävän palkkaus maksetaan työnantajan tekemän alus- tavan arvioinnin mukaisesti kunnes tehtävä on arvioitu, jolloin mahdollisesti muuttuneen vaativuustason mukainen palkkaus maksetaan työnantajan vah- vistusta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Vuosittain toteutettavan henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin aiheutta- mat muutokset palkkauksessa maksetaan tammikuun alusta lukien. Muissa tapauksissa henkilökohtaisen palkanosan muuttuessa työsuorituksen arvioin- nin johdosta maksetaan muuttunut palkka työnantajan vahvistusta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
7 § Takuuosa
Henkilöllä, jolla on ollut oikeus Valtion taidemuseon palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaiseen takuuosaan, säilyy oikeus takuuosaan tarkentavan virkaehtosopimuksen määräysten mukaisesti työsuhteen jatkuessa keskeytyksettä Kansallisgallerian ja työntekijän välillä.
8 § Tietojen saanti
Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtävänsä vaativuuden ja henki- lökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä teh- täväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkatekijöistä ja niiden perusteista.
9 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai henkilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä työnan- tajalle kirjallisen erimielisyysilmoituksen. Työntekijän on tehtävä erimielisyysil- moitus mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon työnanta- jan päätöksestä.
Tehtävän vaativuuden arviointia koskeva erimielisyys käsitellään työntekijän tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta työntekijän esihenkilön tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jomman- kumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään työntekijän tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaati- muksesta työnantajan edustajan kanssa.
Mikäli tehtävän vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi jää edelleen erimieliseksi, erimielisyys voidaan ratkaista työehtosopimuksen 1 lu- vun mukaisessa neuvottelumenettelyssä. Henkilökohtaisen työsuorituksen ar- viointi on tarkoituksenmukaista käsitellä liittotason neuvotteluissa vain siltä osin, kun erimielisyys ei koske esihenkilön arvioinnin oikeellisuutta.
6 LUKU - MUUT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET PAIKALLINEN SOPIMINEN
1 § Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen
Niissä määräyksissä, joissa työehtosopimus sallii paikallisen sopimisen työeh- tosopimuksessa määritellyissä rajoissa, sopijapuolet paikallista soveltamista koskevassa sopimisessa ovat luottamusmies ja työnantajan edustaja, jollei työehtosopimuksessa ole kyseisen määräyksen osalta toisin todettu.
2 § Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen
Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti, mi- käli perusteltu syy sitä edellyttää. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsää- dännön säätämissä rajoissa.
Paikallisesti ei kuitenkaan saa sopia koko työehtosopimuksen tai sen oleelli- sen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä, ellei työeh- tosopimuksessa ole erikseen tästä sovittu (palkkausjärjestelmä).
Sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja sekä työehtosopi- muksen osapuolena olevan järjestön alainen rekisteröity paikallinen yhdistys, jota asia koskee, tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet.
Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava, mistä työehtosopimuk- sen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu poikkeamiselle.
3 § Palkkaa ja muita taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäismääräyksistä poikkeami- nen
Työehtosopimuksen palkkaa tai muita taloudellisia etuuksia koskevista vähim- mäismääräyksistä voidaan paikallisesti sopien poiketa edellyttäen, että siihen on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukainen peruste (taloudellinen tai tuotannol- linen irtisanomisperuste).
Neuvoteltaessa tässä pykälässä tarkoitetusta sopimuksesta työnantaja nou- dattaa neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tar- vittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.
4 § Sopimuksen muoto ja sisältö
Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
• sopimuksen tarkoitus
• sopimuksen osapuolet
• sopimuksen kohde
• sopimuksen yksityiskohtainen sisältö
• sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot
• päiväys ja allekirjoitukset
5 § Paikallisen sopimuksen voimassaolo, päättyminen ja oikeusvaikutukset
Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Yli kolmeksi vuodeksi tehty määräaikainen sopimus on kolmen vuoden jälkeen irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Paikallisen sopi- muksen voimassaolon päätyttyä noudatetaan voimassa olevia yleisen työeh- tosopimuksen määräyksiä ja lainsäädäntöä.
Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimuksella.
6 § Paikallisen sopimuksen hyväksyminen
Työehtosopimusosapuolten on hyväksyttävä 2 ja 3 §:ssä tarkoitettu paikallinen sopimus. Päätös sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on tehtävä kahden kuukauden kuluessa. Paikallinen sopimus tulee voimaan vasta, kun se on hyväksytty.
7 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet
Tämän sopimuksen ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimus- ten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen eri- mielisyydet.
8 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa saman ajan kuin Kansallisgallerian työehtosopi- mus, jonka perusteella se on tehty.
Tämän sopimuksen voimassaoloaikana tehdyt paikalliset sopimukset ovat kui- tenkin voimassa sen mukaan, mitä niiden voimassaolosta on sovittu.
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT SOVELTAMISALA
1 § Henkilöstön edustajat
Tämän sopimuksen määräykset koskevat luottamusmiestä, työsuojelun val- vonnasta annetussa laissa (44/2006) tarkoitettua työsuojeluvaltuutettua, työ- suojeluasiamiestä sekä muuta yhteistoimintalain (1333/2021) 5 §:ssä tar- koitettua, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön yh- teistoimintaedustajaa.
Näitä määräyksiä sovelletaan myös kaikkien edellä todettujen luottamusmies- ten ja kaikkien työsuojeluvaltuutettujen varamiehiin heidän hoitaessaan yhteis- toimintatehtävää. Määräykset koskevat kaikkia edellä mainittuja henkilöstön edustajia, jollei muuta ole erikseen sovittu.
2 § Yleistä
Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat työnan- tajan ja henkilöstöjärjestöjen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjär- jestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää osapuolten välillä solmit- tujen sopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilöstön välillä mahdolli- sesti syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä, muiden työnantajan ja henkilöstön välillä esiintyvien ky- symysten käsittelyä sekä työrauhan ylläpitämistä.
3 § Sopiminen Kansallisgalleriassa
Näiden määräysten mukainen luottamusmiestoiminta järjestetään Kansallis- galleriassa siten, kuin sen yksityiskohdista tarkemmin sovitaan Kansallisgalle- rian ja asianomaisten henkilöstöä edustavien järjestöjen (jäljempänä henkilös- töjärjestö) välillä. Henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet ja niitä edustavat järjestöt.
4 § Luottamusmies
Luottamusmiehellä tarkoitetaan työntekijää, jonka asianomainen henkilöstöjär- jestö on valinnut edustajakseen hoitamaan näissä määräyksissä tarkoitettuja tehtäviä. Luottamusmiehen tulee olla Kansallisgallerian palveluksessa oleva henkilö sekä perehtynyt toimialueensa olosuhteisiin. Jokaisella henkilöstöjär- jestöllä on oikeus valita yksi luottamusmies.
5 § Luottamusmiehen valitseminen
Kukin henkilöstöjärjestö ilmoittaa valituista luottamusmiehistä ja varaluotta- musmiehistä kirjallisesti Kansallisgallerialle. Varaluottamusmiehestä on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.
Soveltamisohje: Jos kyse ei ole luottamusmieskorvaukseen tai luottamusmiehen suojaan oikeuttavasta luottamusmiesaseman siirrosta, vaan yksittäisen asian hoitamisesta tai vastaavasta ly- hytaikaisemmasta valtuutuksesta, asianomainen luottamusmies voi ilmoittaa asiasta työnantajalle.
Milloin henkilöstöjärjestö toimittaa luottamusmiehen vaalin työpaikalla, on työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toi- mittaminen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja - paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
Milloin luottamusmiehen valinta tapahtuu työpaikalla vaaleilla, luetaan vaalien valmisteluun, vaalitoimitukseen ja tuloslaskentaan työpaikalla käytetty aika työajaksi näihin tehtäviin osallistuneille henkilöille.
6 § Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden sekä henkilöstöjärjestön edustajana työehtosopimusten, säännösten ja määräysten tulkintaa ja sovelta- mista koskevissa asioissa sekä muissa työnantajan ja työntekijän välisiin suh- teisiin liittyvissä asioissa. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja ja ilmoituksia työnantajan, järjestöjen ja henkilöstön välillä.
Luottamusmiehen tehtävistä on säädetty myös eräissä laeissa kuten yhteis- toimintalaissa (1333/2011) ja työaikalaissa (872/2019).
Soveltamisohje: Koska yhteistoimintamenettely sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmät on tarkoitettu täydentämään toisiaan, on paikallaan huolehtia yhteistoimintaelinten sekä luottamusmiehen hyvästä yhteistyöstä ja tiedonkulusta. Työnantaja ilmoittaa luotta- musmiehelle, ketkä toimivat päätösvaltaisina työnantajan edusta- jina.
Yhteistoimintaa koskeva koulutus, tiedotus ja välitön yhteistoi- minta ovat erittäin tärkeitä. Toimiva yhteistoimintajärjestelmä tu- kee muutostilanteiden hallintaa ja sujuvuutta sekä parantaa toi- minnan tuloksellisuutta, työelämän laatua ja henkilöstön työhyvin- vointia.
Luottamusmiehen tehtäviin sisältyy valintakokouksen järjestäminen toimikau- sittain Kansallisgalleriasta annetussa laissa (889/2013) tarkoitetun läsnäolo- ja puheoikeudella toimivan henkilöstön edustajan valitsemiseksi Kansallisgalle- rian hallitukseen.
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN VELVOLLISUUDET
7 § Velvollisuudet
Henkilöstön edustaja on velvollinen noudattamaan työsuhdettaan koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esihenkilöidensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii henkilöstön edustajana.
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN OIKEUDET
8 § Ajankäyttö
Vapautus työstä
Tehtäviensä hoitamista varten henkilöstön edustajalla on oikeus saada vapau- tusta työsuhteeseensa kuuluvien tehtäviensä hoitamisesta.
Järjestäessään edellä tarkoitettua vapautusta Kansallisgallerian tulee ottaa huomioon tehtävien laatu, laajuus ja työskentelypaikkojen lukumäärä, palk- kausjärjestelmä, henkilökunnan lukumäärä, yhteydensaantimahdollisuudet ja muut vastaavat seikat sekä näistä tekijöistä johtuva yhteistoimintatehtävissä
toimivan tehtävien määrä. Henkilöstön edustajan tehtäviin varatun ajan tulee vastata edustajantoimen edellyttämiä tehtäviä.
Mikäli henkilöstön edustajalle on myönnetty työstään säännönmukaisesti tois- tuvaa vapaata, voidaan hänelle kiireellisissä tapauksissa myöntää vapaata muunakin työtehtävien kannalta sopivana aikana.
Ajankäyttöä koskevien järjestelyjen tarkoituksena on suoda työntekijälle mah- dollisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hänelle henkilöstön edustajana kuuluvissa tehtävissä.
Huomautus: Työsuojelun valvontalain 34 §:ssä on säädetty seu- raavaa työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä:
Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa ai- kaa määrättäessä on otettava huomioon tämän edustamien työn- tekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentely- paikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vai- kuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysi- seen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.
Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole muuta sovittu, työn- antajan on työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähin- tään 10 työntekijää, vapautettava työsuojeluvaltuutettu edellä mai- nitut tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään työ- suojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjak- son aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuk- sesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen es- teenä.
Tehtävien järjestely
Työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat sopia, että varsinaisia työtehtäviä järjestellään siksi ajaksi, kun asianomainen on valittu henkilöstöä edustamaan. Tämä voi olla perusteltua edustajan tehtäviin tarvittavan ajankäytön määrän vuoksi tai silloin, kun asianomaisen varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa edustajan tehtävien hoitamista.
Työajan ulkopuoliset tehtävät
Henkilöstön edustajan tulee ennalta sopia työnantajan edustajan kanssa työ- ajan ulkopuolella suoritettavaksi määrättävistä tai sovittavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu viranomaisen määräyksestä.
9 § Henkilöstön edustajan palkka
Henkilöstön edustajan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa mää- räytyvät lähtökohtaisesti siten, kuin siitä on Kansallisgallerian työehtosopimuk- sessa sovittu.
Osittain varsinaisista työtehtävistä vapautetun luottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun työsuoritus ja suoritustaso arvioidaan hänen varsinaisissa työteh- tävissä työskentelynsä perusteella eikä työsuorituksen siis arvioida alentu- neen osittaisen vapautuksen johdosta.
Jos työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu yhdessä toteavat, että varsinaisia työtehtäviä järjestel- lään 8 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla, ja järjestely aiheuttaa tehtävien vaativuuden alenemisen, korotetaan hänen tehtäväkohtaista palkanosaansa alenemista vastaavalla lisäpalkkiolla. Lisäpalkkio rinnastetaan tehtäväkohtai- seen palkanosaan, mukaan lukien yleiskorotusten toteuttaminen. Samassa yhteydessä sovitaan asianomaisen tehtävien järjestelystä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättyessä.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata Kan- sallisgalleriassa tapahtuvaa ansiokehitystä.
10 § Ansionmenetyksen korvaaminen
Jos osittain varsinaisista työtehtävistään vapautettu henkilöstön edustaja suo- rittaa työaikana yhteistoimintatehtäviä, luetaan tähän käytetty aika työajaksi.
Jos muut edustajat suorittavat vapaa-aikanaan työnantajan edustajan kanssa sovittuja yhteistoimintatehtäviä, luetaan myös tämä aika heille työajaksi.
Xxxxxxx henkilöstön edustaja joutuu Kansallisgallerian erikseen antaman mat- kamääräyksen perusteella kotimaassa tekemään matkoja, jotka ovat tarpeen yhteistoimintatehtävien hoitamiselle, suoritetaan hänelle näiden matkojen osalta kustannusten korvausta matkakustannusten korvaamista koskevien so- pimusmääräysten mukaisesti.
Soveltamisohje: Yhteistoimintatehtäviin 10 §:n 2 momentin mu- kaan käytetyn ajan lukeminen työajaksi tarkoittaa, että asianomai- nen saa tämän ajan perusteella kaikki ne työaikamääräyksiin pe- rustuvat korvaukset ja lisät, joiden saamisen muut edellytykset täyttyvät.
11 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot
Luottamusmiehenä toimivan henkilöiden palkkiosta on sovittu seuraavaa: Luottamusmiehen palkkio on 1.6.2022 alkaen 109,29 euroa kuukaudessa. Palkkio luetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaiseen palkkaan.
Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla, luottamusmie- hen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon ajan yhdenjaksoisesti, maksetaan luottamusmiespalkkio kyseisen kuukauden ajalta luottamusmiehen asemasta varaluottamusmiehelle.
Työsuojeluvaltuutetun palkkio on 1.6.2022 alkaen 131,16 euroa kuukau- dessa.
Palkkio luetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaiseen palkkaan.
Xxxxxxx työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta työsuo- jeluvaltuutetun sijasta hänen varamiehelleen.
12 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhtee- seen liittyvien säädösten, määräysten tai sopimusten soveltamisesta, on luot- tamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot ja tarvittavat asiakirjat.
Kansallisgalleria toimittaa luottamusmiehen käytettäväksi tehdyt työehtosopi- mukset, erillispöytäkirjat ja muut sopimukset, niiden soveltamisohjeet sekä eri- tyismääräykset ja ohjeet.
Luottamusmiehellä on oikeus vähintään kerran vuodessa saada tietoja Kan- sallisgallerian henkilöstön lukumäärästä ja sen muutoksista sekä määrä- ja osa-aikaisten ja työnantajan työssä olevien ulkopuolisten henkilöiden luku- määristä ja niiden mahdollisista muutoksista.
Luottamusmiehellä on vähintään kaksi kertaa vuodessa oikeus saada Kansal- lisgallerian määräaikaisista työsuhteista seuraavat tiedot: osasto, työsuhteen alkamisaika, työnantajan tiedossa oleva työsuhteen kestoaika sekä määräai- kaisuuden peruste.
13 § Tilastotiedot palkkausjärjestelmästä
Luottamusmiehillä on oikeus vuosittain luottamuksellisesti saada tilastotiedot henkilöstön sijoittumisesta vaativuustasoille sekä kokonaispalkasta ja sen ke- hityksestä vaativuus ja suoritustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä.
Tämän sopimuksen sopijapuolten välillä sovitaan tarkemmin tässä pykälässä tarkoitettujen tilastojen sisällöstä ja tietojen antamismenettelystä.
Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tieto- suojavaatimukset. Tiedot luovutetaan maksutta.
14 § Muun henkilöstön edustajan kuin luottamusmiehen tiedonsaanti
Henkilöstön edustajalla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot siten kuin siitä on säädetty tai sovittu.
15 § Toimitilat ja välineet
Huomioon ottaen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrä ja laatu, on luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestettävä sopiva tila, missä hän voi säilyttää yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä. Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle osoitetaan lisäksi paikka, missä hän voi käydä tehtäviensä hoitamista varten tarpeelliset keskustelut.
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat käyttää tehtäviensä suorittami- sessa Kansallisgallerian tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimisto- välineitä.
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sopivat työnantajan edustajan kanssa tässä pykälässä tarkoitetuista käytännön järjestelyistä.
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN ASEMASTA
16 § Kehittyminen työssä
Yhteistoimintatehtävään valitun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatis- saan ei saa heikentää yhteistoimintatehtävien takia.
Työnantajan ja luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös asianomaisen yhteistoimintatehtävän aikana, edellyttääkö hänen am- mattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen koulutuk- sen tarjoamista, jota järjestetään myös muulle henkilöstölle. Myös muulla yh- teistoimintatehtävään osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus muun henkilöstön kanssa osallistua ammattitaitoa ylläpitävään ja edistävään koulutukseen.
17 § Koulutus
Yhteistoimintatehtäviä hoitavalle henkilöstön edustajalle on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omi- aan lisäämään hänen pätevyyttään yhteistoimintatehtävien hoitamisessa.
Koulutuksessa noudatetaan muutoin ammattiyhdistyskoulutusta koskevia so- pimusmääräyksiä.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättyessä tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapautukseen, yhteistoimintatehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Soveltamisohje: Työehtosopimusten allekirjoitusten jälkeen tulee työnantajan kutsua luottamusmiehet esihenkilöiden kanssa yh- teisiin tilaisuuksiin, joissa selvitetään uusien sopimusten tulkintoja ja mahdollisesti muita luottamusmiestehtävien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä.
18 § Henkilöstön edustajan tasapuolinen kohtelu
Henkilöstön edustajaa ei saa hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisen vuoksi saattaa muita työntekijöitä huonompaan asemaan eikä muutoinkaan syrjiä tai painostaa.
19 § Työsuhdeturva
Luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai työsuojelun asiamiehenä toimi- van työsopimusta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua tai työsuojeluasiamiestä ei saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jossa yhteistoiminta- tehtävien hoito olennaisesti vaikeutuu. Sama koskee lisäksi siirtämistä sellai- siin tehtäviin tai tehtävien sellaista muuttamista, joissa sovellettavan palkkaus- järjestelmän palkkatekijät ovat hänen aikaisempia näitä palkkatekijöitään huo- nompia.
Mikäli henkilöstöä joudutaan siirtämään, on pyrittävä siirtämään viimeisenä työsuojeluvaltuutettuna toimiva työntekijä.
Liikkeen luovutus
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutustilan- teissa sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.
Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus 20 §:n mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovu- tuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
Taloudelliset ja tuotannolliset vähentämisperusteet
Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun luottamusmiehen työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaito- aan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Yksilösuoja
Luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden henkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai kä- sitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita ar- vioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
20 § Ehdokassuoja ja jälkisuoja
Tämän sopimuksen 18 ja 19 §:ien määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosasto tai -yhdistys on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto tai -yhdistys on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka aset- tamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle.
Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan edustajan toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Näitä määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuu- tettuna toimineeseen kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen.
21 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty näiden määräysten vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vä- hintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopi- muslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että näiden määräysten mukaisia oikeuksia on loukattu.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti.
1 § Yleistä
Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnal- leen järjestämää koulutusta, joka liittyy työnantajan ja järjestöjen yhteistyöhön tai järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseen. Kansallisgalleria tukee ta- loudellisesti edellä mainittua yhteistyötä edistävää ammattiyhdistyskoulutusta. Kansallisgalleria hyväksyy henkilöstöjärjestöjen tai luottamusmiesten esityk- sestä tämän koulutussopimuksen tarkoittamat kurssit.
2 § Ammattiyhdistyskoulutus
Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamus- mieskoulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus.
Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiesteh- tävien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita.
Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelu- toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista.
Yhteistoimintakoulutus parantaa Kansallisgallerian johdon ja henkilöstön väli- sen yhteistoiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.
3 § Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut ja koulutuksen enimmäismäärät
Luottamusmies-, työsuojelu- ja muussa yhteistoimintatehtävässä toimivat ja näiden varahenkilöt sekä ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja voivat osallistua sellaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.
Koulutuksen kesto luottamusmiestehtävässä olevalla voi olla yhteensä enin- tään 18 työpäivää kalenterivuodessa ja muussa yhteistoimintatehtävässä yh- teensä enintään 10 työpäivää kalenterivuodessa.
Koulutukseen osallistumisesta päättäessään Kansallisgallerian tulee ottaa huomioon henkilön yhteistoimintatehtävän edellyttämä koulutustarve. Sitä tu- lee tarkastella myös koulutuksen sisällön ja asianomaisen tehtävän yhtey- dessä eikä pelkästään henkilöllä yhteistoimintajärjestelmässä olevan muodolli- sen aseman perusteella.
Ammattiyhdistyskoulutus voi olla myös joko kokonaan tai osittain verkko-ope- tusta. Ammattiyhdistyskoulutukseen hakeva on velvollinen toimittamaan työn- antajalle asianomaisen koulutustilaisuuden ohjelman tai muun selvityksen koulutustilaisuudessa käsiteltävistä asioista.
Soveltamisohje: Edellä 1 momentissa mainituilla henkilöstön edustajilla on oikeus osallistua hyväksytylle kurssille, mikäli koulu- tuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan
työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa.
Työnantajalla on edellä mainitulla perusteella oikeus siirtää koulutukseen osal- listumista enintään 6 kuukaudella. Jos kyse on harvemmin kuin 6 kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, osallistumista voidaan siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava koulutus järjestetään.
4 § Koulutukseen hakeutuminen
Koulutukseen osallistumista varten työntekijän on haettava vapautusta työstä. Hakemus on tehtävä vähintään kahta viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos koulutustilaisuus kestää enintään viisi päivää, ja vähintään kuusi viikkoa ennen alkamista, jos koulutustilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.
5 § Taloudelliset etuudet
Edellä 2 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistumisen ajalta työntekijälle maksetaan hänen työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka.
Soveltamisohje: Työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen mak- samaan samalle henkilölle korvausta vain kerran samasta tai si- sällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä 2 §:ssä tarkoitettuun koulu- tustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä so- vittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todet- tava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, jonka ajalta työn- tekijällä on oikeus saada ansionmenetyksen korvaus tämän sopi- muksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on korvattavan jakson pituus.
Työntekijällä on oikeus koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena maksettavaan kurssirahaan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 55 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden.
Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan suoraan koulutuksen jär- jestäjälle.
Soveltamisohje: Kurssirahan maksamisperusteena on opetusoh- jelmista ilmenevien kurssipäivien määrä. Kurssirahan lisäksi ei makseta muita kustannusten korvauksia.
6 § Ammattiyhdistyskoulutuksen ajan lukeminen työajaksi
Ammattiyhdistyskoulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi siten kuin asiasta on sovittu työaikamääräyksissä.
7 § Muu kuin tässä sopimuksessa tarkoitettu ammattiyhdistyskoulutus
Haettaessa palkatonta työstä vapautusta muuhun kuin tämän sopimuksen mu- kaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen noudatetaan 4 §:n mukaisia koulutuk- seen hakeutumisen määräaikoja.
Soveltamisohje: Sopimusmääräyksissä ei ole sovittu, että järjestö- jen toimintaedellytyksiä parantava koulutus olisi työstä vapautuk- seen oikeuttavaa koulutusta. Työnantaja voi myöntää harkintansa mukaan työstä vapautusta mainittuun koulutukseen. Myös tähän koulutukseen hakeutumisessa noudatetaan samoja määräaikoja kuin muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa ammattiyhdistys- koulutuksessa. Tätä koulutusta varten myönnetty työstä vapautus lasketaan kuitenkin sopimusmääräysten 3 §:n 2 momentin tarkoit- tamaksi koulutukseen käytetyksi ajaksi. Tällaisia kursseja ovat esimerkiksi yhdistysten taloudenhoitajien tai sihteereiden kursseja sekä kokoustekniikkaa tms. käsitteleviä kursseja.
LIITTEET
1. Vaativuustasokohtaiset palkat
2. Henkilökohtaisen palkanosan taulukko
3. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmät
4. Oppaiden palkkataulukko
Liite 1
Vaativuustasokohtaiset palkat
Voimassa 1.6.2022 alkaen
Tehtävän vaativuustaso | Palkka |
12 | 4 687,17 € |
11 | 4 088,15 € |
10 | 3 586,88 € |
9 | 3 179,39 € |
8 | 2 801,44 € |
7 | 2 466,44 € |
6 | 2 208,32 € |
5 | 2 064,47 € |
4 | 1 919,17 € |
3 | 1 855,92 € |
2 | 1 495,66 € |
Liite 2
Henkilökohtaisen palkanosan taulukko
Suoritustasot | Suorituspisteet | Xxxxxxxxx | |
1 | 0,0 | - 3,59 | 0,0 % |
2 | 3,6 | - 7,19 | 2,0 % |
3 | 7,2 | - 7,79 | 4,0 % |
4 | 7,8 | - 8,39 | 6,3 % |
5 | 8,4 | - 8,99 | 8,6 % |
6 | 9,0 | - 9,59 | 10,9 % |
7 | 9,6 | - 10,19 | 13,2 % |
8 | 10,2 | - 10,79 | 15,5 % |
9 | 10,8 | - 11,39 | 17,8 % |
10 | 11,4 | - 11,99 | 20,1 % |
11 | 12,0 | - 12,59 | 22,4 % |
12 | 12,6 | - 13,19 | 24,7 % |
13 | 13,2 | - 13,79 | 27,0 % |
14 | 13,8 | - 14,39 | 29,3 % |
15 | 14,4 | - 14,99 | 31,6 % |
16 | 15,0 | - 15,59 | 33,9 % |
17 | 15,6 | - 16,19 | 36,2 % |
18 | 16,2 | - 16,79 | 38,5 % |
19 | 16,8 | - 17,39 | 40,8 % |
20 | 17,4 | - 17,99 | 43,1 % |
21 | 18,0 | - 18,59 | 45,4 % |
22 | 18,6 | - 19,19 | 47,7 % |
23 | 19,2 | - 20 | 50,0 % |
Liite 3
HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA ESIHENKILÖTEHTÄVISSÄ OLEVAT
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskevat kriteerit Kansallisgalleriassa esihenkilötehtävissä oleville
Arviointitekijä | a Kehitettävä | b Tyydyttävä | c Hyvä | d Erinomainen | e Erinomainen+ |
1.Tuloksellisuus ja työn laatu: So- vittujen tulosten saavuttaminen ja työn laatu (Painoarvo 30%) | Sovittujen tulosten saavuttamisessa tai työn laadussa on olennaista ke- hittämistarvetta ja tavoitteiden saa- vuttaminen edellyttää erityistoimia. | Sovittujen tulosten tai tavoitellun työn laadun saavuttaminen edellyttävät joko perehdyttämistä tai ohjausta ennen kuin ne ovat tasolla, jota tehtävässä odotetaan. Uusi (kokematon) tehtä- vässä: tuloksia tai työn laatua ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vai- heessa. | Sovittujen tulosten saavuttaminen ja samalla tehtävän odotuksia vastaava työn laatu ovat työn tekemiselle useimmiten tunnusomaisia. | Keskimääräistä useammin tavoitteet ylittävää, näyttöihin perustuvaa ai- kaansaavuutta ilman, että työn laatu miltään osin kärsii. | Tasaisesti erinomaisia ja esimerkilli- siä tuloksia, jotka yhdistyvät työn korkeaan laatuun. Kyvykkyyttä säi- lyttää työn tulokset ja korkea laatu myös poikkeuksellisissa tilanteissa. |
2. Ammattitaito, joka ilmenee laaja- alaisuutena tai erityisosaa- misena: Koulutuksen tai kokemuk- sen kautta lisääntynyt käytettävyys, monipuolisuus ja valmius toimia eri- laisissa tehtävissä. Vaihtoehtoisesti omaa tehtävää täydentävä erityis- osaaminen (Painoarvo 30 %) | Puutteellinen laaja-alaisuus tai eri- tyisosaaminen. Pitäytyminen kapea- alaisesti omissa tehtävissä organi- saation tarpeista huolimatta. Ei toi- vottua joustavuutta tai halukkuutta toimia tarpeen vaatiessa omaa teh- tävää vastaavassa tai sitä sivua- vassa tehtävässä esimerkiksi sijai- sena. | Työskentelytavoille on useimmiten tyypillistä pitäytyminen omassa pe- rustehtävässä. Ohjausta tai tukea tarvitaan silloin, kun on tarve työs- kennellä omaa tehtävää sivuavassa tai sitä vastaavassa tehtävässä. Uusi (kokematon) tehtävässä: laaja- alaisuutta tai erityisosaamista ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vai- heessa | Hyvä ja joustava työskentely paitsi omassa tehtävässä, tarvittaessa myös muussa sitä vastaavassa tehtävässä (esimerkiksi sijaisuudet). | Koulutuksen tai kokemuksen kautta syntynyttä moniosaamista, jota käyte- tään joko omaa tehtävää osittain vaati- vammassa tai useassa sitä sivuavassa tehtävässä. Vaihtoehtoisesti omaa tehtävää sel- västi syventävää, edelliseen rinnastet- tava erityisosaamista, jolle on tarvetta ja jota käytetään ammatillisissa yhteyk- sissä. | Moniosaamista oman tehtävän ulko- puolisissa, usein perustehtävää laa- jentavissa tai sitä vaativammissa tehtävissä. Vaihtoehtoisesti koko työyhteisön ta- voitteita palveleva erityistaito, jolle on tarvetta ja jota käytetään vaati- vissa ammatillisissa erityistilan- teissa. |
3. Yhteistyökyky/johtamistaito: Tavoitteellinen toimintatapa, ongel- mien tai konfliktien ennakointi ja rat- kaiseminen, toiminnan ja henkilös- tön kehittäminen, organisointitaito ja tasapuolisuus johtamisessa. (Painoarvo 20 %) | Johtamistaidossa tai yhteistyössä on erityistoimia vaativia ongelmia, jotka näkyvät johtamisen kriiseinä, johdettavien henkilöiden työmoti- vaation yleisenä puutteena tai muina selvästi havaittavina ongel- mina lähiympäristössä. | Johtamistaito tai yhteistyö on tasolla, jossa tarvitaan joko tavoitteellisen toi- mintatavan, tehtävien organisoinnin tai henkilöstöjohtamisen suhteen opastusta, jotta ne toimisivat odotuk- sia vastaavalla tavalla. Uusi (kokematon) tehtävässä: johta- mistaito tai yhteistyökyky on kehitty- vässä vaiheessa. | Tehtävän tavoitteita vastaava johta- mistapa ja yhteistyökyky paitsi tavoit- teellisuuden ja toiminnan organisoin- nin, myös henkilöstöjohtamisen suh- teen. Tämä ilmenee tiedon ja osaami- sen jakamisena, hyvänä ja rakenta- vana yhteistyönä sekä ristiriitojen ta- soittamisena omassa yksikössä. | Innostava, tavoitteellisuudessa ja toi- minnan organisoinnissa työtä esimer- killään ohjaava, tehokas, tasapuolinen ja konflikteja selvästi tasoittava johta- mistapa ja yhteistyökyky myös Kansal- lisgallerian piirissä. Työlle on samalla tunnusomaista erinomainen yksikön si- säisten projektien hallinta. | Mallikelpoinen ja esimerkillinen joh- tamistapa sekä myös tarvittaessa yhteistyökykyä ja vuorovaikutustai- toja Kansallisgallerian sidosryhmien piirissä, Tämä näkyy johdettavien erinomaisena työmotivaationa, am- matillisena kasvuna, työtyytyväisyy- tenä, tehokkaina suorituksina sekä hyvinvointina. Työlle on samalla tunnusomaista koko organisaatiota koskevien projektien ja prosessien erinomainen hallinta. |
4. Kehityskyky: Valmius työsken- nellä uudella tavalla, ottaa vastaan uutta tietoa ja työskennellä uusien järjestelmien tai menetelmien pa- rissa (Painoarvo 20%) | Muutostarpeista huolimatta työsken- telytavoille on tyypillistä pitäytyminen vanhoissa toimintatavoissa. Kehitty- minen tavoiteltavalle tasolle edellyt- tää voimakasta muutosta. | Ammatissa kehittyminen, osallistumi- nen muutokseen tai tehtävän vaati- muksia edellyttävä kehittyminen edel- lyttävät opastusta tai tukea. Uusi (kokematon) tehtävässä: kehit- tymistä ei vielä tunneta. | Tehtävän vaatimuksia vastaava am- matillinen ajan tasalla pysyminen ja omaa työtä koskeva aktiivinen kehit- tämisote työssä ovat työskentelyta- voille ominaisia. | Uusien asioiden oivaltaminen ja aktii- vinen ammatissa kehittyminen on työskentelylle ominaista. Aktiivinen ja luova työskentely, johon liittyy usein läheistä työympäristöä hyödyttäviä ehdotuksia. | Esimerkillistä vaikuttamista uusien asioiden ja työskentelytapojen edis- tämisessä. Mallikelpoinen kehittymi- nen ammatissa tai ajoittain koko työyhteisöä hyödyttäviä kehittämis- ideoita. |
Nimi
pvm:
Taulukon tulkintaa:
* Yleensä henkilöt arvioidaan tasolle c, joka on normaaliodotuksia vastaava taso. Tästä tasosta poikkeava arviointi on perusteltava.
* Lisäkouluttautumisen merkitys omassa ammatissa liittyy siihen, lisääntyykö henkilön käytettävyys tavalla tai toisella tehtävässä tai
Arvi- ointi:
Esihenkilö
voidaanko koulutusta muuten käytännössä hyödyntää.
1. | |
2. | |
3. | |
4. |
* Arviointi voidaan toteuttaa myös käyttäen välimuotoja a/b, b/c, c/d tai d/e, jos arvioinnin tekijä on epävarma arvioinnin sijoittumi- sesta selkeästi a, b, c, d tai e- kohtaan.
62
Liite 3
HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA
ASIAKASPALVELU- TEHTÄVISSÄ OLEVAT
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskevat kriteerit Kansallisgalleriassa asiakaspalvelutehtävissä oleville
Arviointitekijä | a Kehitettävä | b Tyydyttävä | c Hyvä | d Erinomainen | e Erinomainen+ |
1. Tuloksellisuus ja työn laatu: Työn laatu, täsmällisyys ja luotet- tava työskentelyote. (Painoarvo 30%) | Työn laadussa, täsmällisyydessä tai luotettavuudessa tehtävän hoitajana on siinä määrin kehittämistarvetta, että tavoitellun tason saavuttaminen edellyttää erityistoimia. | Tavoiteltu työn laatu, täsmällisyys tai luotet- tavuus tehtävän hoitajana edellyttävät pe- rehdyttämistä tai ohjausta saavuttaakseen tason, jota tehtävässä tyypillisesti odote- taan. Uusi (kokematon) tehtävässä: Työn laatua tai luotettavuutta tehtävän hoitajana ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vaiheessa. | Työn laatu, täsmällisyys ja luotetta- vuus tehtävän hoitajana vastaavat pääasiassa työlle asetettuja odotuk- sia. | Selvästi havaittua vahvuutta luotettavuu- dessa ja täsmällisyydessä tehtävän hoi- tajana tai edukseen poikkeavaa työn laatua suhteessa tavanomaisiin odotuk- siin työssä. | Tasaisesti erinomaista ja esimerkil- listä luotettavuutta työssä, johon yh- distyy työn korkea laatu. Kyvyk- kyyttä säilyttää korkea laatu ja tark- kuus myös poikkeuksellisissa tilan- teissa. |
2.Ammattitaito, joka ilmenee laaja-alaisuutena tai erityisosaa- misena: Koulutuksen tai kokemuk- sen kautta lisääntynyt käytettävyys, monipuolisuus ja valmius toimia eri- laisissa tehtävissä. Vaihtoehtoisesti omaa tehtävää täydentävä erityis- osaaminen (Painoarvo 30%) | Puutteellinen monipuolisuus tai am- matinhallinta. Kapea-alainen ammat- tiorientaatio organisaation tarpeista huolimatta. Ei toivottua joustavuutta tai halukkuutta toimia tarpeen vaa- tiessa omaa tehtävää vastaavassa tai sitä sivuavassa tehtävässä. | Kapeahko ammatin hallinta omassa perus- tehtävässä. Ohjausta tai tukea tarvitaan sil- loin, kun on tarve työskennellä omaa tehtä- vää sivuavassa tai sitä vastaavassa tehtä- vässä. Uusi (kokematon) tehtävässä: Ammatillista monipuolisuutta tai erityisosaamista ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vaiheessa | Tehtävän tavanomaisia odotuksia vastaava ammatin hallinta paitsi omassa tehtävässä, tarvittaessa myös muussa sitä vastaavassa teh- tävässä. | Koulutuksen tai kokemuksen kautta syn- tynyttä monipuolisuutta, jota käytetään joko omaa tehtävää osittain vaativam- massa tai useassa sitä sivuavassa tehtä- vässä. Vaihtoehtoisesti omaa tehtävää selvästi syventävää, edelliseen rinnastettavaa erityisosaamista, jolle on tarvetta ja jota käytetään ammatillisissa yhteyksissä. | Monipuolista osaamista omaa pe- rustehtävää laajentavissa tai sitä vaativammissa tehtävissä. Vaihtoeh- toisesti koko työyhteisön tavoitteita palveleva erityistaito, jolle on tar- vetta ja jota käytetään vaativissa ammatillisissa erityistilanteissa. |
3. Yhteistyökyky: Vaikutus työs- kentelyilmapiiriin ja vuorovaikutus työyhteisön sisällä. Työtoverien auttaminen, tiedon jakaminen ja ristiriitojen tasoittaminen työyhtei- sössä. (Painoarvo 20%) | Vuorovaikutuksen kehittyminen teh- tävän odotuksia vastaavalle tasolle edellyttää voimakasta muutosta tai erityistoimia. Tämä näkyy selvästi havaittavina ongelmina lähiympäris- tössä. | Vuorovaikutus työyhteisössä suhteessa teh- tävän odotuksiin edellyttää ohjausta, opas- tusta tai henkilön toimintatapojen muutosta tavoiteltavan tason saavuttamiseksi. Uusi (kokematon) tehtävässä: henkilön vuo- rovaikutus työyhteisössä on kehittyvässä vaiheessa. | Tehtävän edellyttämä hyvä vuorovai- kutus, mikä ilmenee tiedon ja osaa- misen jakamisena, hyvänä ja raken- tavana yhteistyönä sekä ristiriitojen tasoittamisena, on tunnusomaista työlle. | Työyhteisön jäsen, joka aktiivisesti ohjaa ja opastaa muita omalla esimerkillään, tasoittaa ristiriitoja ja edistää hyvää työs- kentelyilmapiiriä ja työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta. | Erinomaista ja esimerkillistä näyttöi- hin perustuvaa tiedon ja osaamisen jakamista, työyhteisön vuoro- vaiku- tussuhteiden edistämistä sekä yhtei- sen työilmapiirin luomista. |
4. Kehityskyky: Valmius työsken- nellä uudella tavalla, ottaa vastaan uutta tietoa ja työskennellä uusien järjestelmien tai menetelmien pa- rissa (Painoarvo 20%) | Muutostarpeista huolimatta työsken- telytavoille on tyypillistä pitäytyminen vanhoissa toimintatavoissa. Kehitty- minen tavoiteltavalle tasolle edellyt- tää voimakasta muutosta. | Ammatissa kehittyminen, osallistuminen muutokseen tai tehtävän vaatimuksia edel- lyttävä kehittyminen edellyttävät opastusta tai tukea. Uusi (kokematon) tehtävässä: kehittymistä ei vielä tunneta. | Tehtävän vaatimuksia vastaava am- matillinen ajan tasalla pysyminen ja omaa työtä koskeva aktiivinen kehit- tämisote työssä ovat työskentelyta- voille ominaisia. | Uusien asioiden oivaltaminen ja aktiivi- nen ammatissa kehittyminen on työs- kentelylle ominaista. Aktiivinen ja luova työskentely, johon liittyy usein läheistä työympäristöä hyödyttäviä ehdotuksia. | Esimerkillistä vaikuttamista uusien asioiden ja työskentelytapojen edis- tämisessä. Mallikelpoinen kehittymi- nen ammatissa tai ajoittain koko työyhteisöä hyödyttäviä kehittämis- ideoita. |
Nimi_ pvm:
Esihenkilö_
Taulukon tulkintaa: Arviointi:
1. | |
2. | |
3. | |
4. |
* Yleensä henkilöt arvioidaan tasolle c, joka on normaaliodotuksia vastaava taso. Tästä tasosta poikkeava arviointi on perusteltava.
* Lisäkouluttautumisen merkitys omassa ammatissa liittyy siihen, lisääntyykö henkilön käytettävyys tavalla tai toisella tehtävässä tai voidaanko koulutusta muuten käytännössä hyödyntää.
•Arviointi voidaan toteuttaa myös käyttäen välimuotoja a/b, b/c, c/d tai d/e, jos arvioinnin tekijä on epä- varma arvioinnin sijoittumisesta selkeästi a, b, c, d tai e- kohtaan.
Liite 3
HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA
MUU HENKILÖSTÖ
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskevat kriteerit Kansallisgalleriassa muulle henkilöstölle
Arviointitekijä | a Kehitettävä | b Tyydyttävä | c Hyvä | d Erinomainen | e Erinomainen+ |
1. Tuloksellisuus ja työn laatu: Sovittujen tulosten saavuttaminen ja työn laatu (Painoarvo 30%) | Sovittujen tulosten saavuttamisessa tai työn laadussa on olennaista ke- hittämistarvetta ja tavoitteiden saa- vuttaminen edellyttää erityistoimia. | Sovittujen tulosten tai tavoitellun työn laadun saavuttaminen edellyttävät joko perehdyttämistä tai ohjausta ennen kuin ne ovat tasolla, jota tehtävässä odotetaan. Uusi (kokematon) tehtävässä: tulok- sia tai työn laatua ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vaiheessa. | Sovittujen tulosten saavuttaminen ja tehtävän odotuksia vastaava työn laatu ovat työn tekemiselle useimmi- ten tunnusomaisia. | Sovittujen tulosten pääasiallinen saa- vuttaminen. Ajoittain myös tavoitteet ylittävää, näyttöihin perustuvaa ai- kaansaavuutta ilman, että työn laatu kärsii. | Usein erinomaisia ja esimerkillisiä tuloksia, jotka yhdistyvät työn korke- aan laatuun. Kyvykkyyttä säilyttää työn tulokset ja korkea laatu myös poikkeuksellisissa tilanteissa. |
2.Ammattitaito, joka ilmenee laaja- alaisuutena tai erityisosaa- misena: Käytettävyys, monipuoli- suus, kyky ja valmius toimia erilai- sissa tai erityistehtävissä. Vaihtoeh- toisesti omaa tehtävää täydentävä erityisosaaminen (Painoarvo 30%) | Puutteellinen laaja-alaisuus tai eri- tyisosaaminen. Pitäytyminen hyvin kapea-alaisesti omissa tehtävissä organisaation tarpeista huolimatta. Ei toivottua joustavuutta tai haluk- kuutta toimia tarpeen vaatiessa si- jaisena. | Työskentelytavoille on useimmiten tyypillistä pitäytyminen omassa perus- tehtävässä. Ohjausta tai tukea tarvi- taan silloin, kun on tarve työskennellä omaa tehtävää sivuavassa tai sitä vastaavassa tehtävässä. Mahdolliselle erityisosaamisellekin on harvoin käyt- töä. Uusi (kokematon) tehtävässä: laaja- alaisuutta tai erityisosaamista ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vai- heessa | Hyvä ja joustava työskentely paitsi omassa tehtävässä, tarvittaessa myös määräaikaisesti sitä vastaavassa teh- tävässä. | Kokemuksen tai koulutuksen kautta syntynyttä moniosaamista, jota käyte- tään joko omaa tehtävää osittain vaati- vammassa tai useassa sitä sivuavassa tehtävässä. Vaihtoehtoisesti omaa tehtävää sel- västi syventävää, edelliseen rinnastet- tava erityisosaamista, jolle on hyvä kysyntä ja jota käytetään ammatilli- sissa yhteyksissä. | Moniosaamista oman tehtävän ulko- puolisissa, usein perustehtävää laa- jentavissa tai sitä vaativammissa tehtävissä. Vaihtoehtoisesti koko työyhteisön ta- voitteita palveleva erityistaito, jolle on hyvä kysyntä ja jota käytetään vaativissa ammatillisissa erityistilan- teissa. |
3.Yhteistyökyky: Vaikutus työsken- telyilmapiiriin ja vuorovaikutus työ- yhteisön sisällä. Työtoverien autta- minen, tiedon jakaminen ja ristiriito- jen tasoittaminen työyhteisössä. (Painoarvo 20%) | Vuorovaikutuksen kehittyminen teh- tävän odotuksia vastaavalle tasolle edellyttää voimakasta muutosta tai erityistoimia. Tämä näkyy selvästi havaittavina ongelmina lähiympäris- tössä. | Vuorovaikutus työyhteisössä suh- teessa tehtävän odotuksiin edellyttää ohjausta, opastusta tai henkilön toi- mintatapojen muutosta tavoiteltavan tason saavuttamiseksi. Uusi (kokematon) tehtävässä: henki- lön vuorovaikutus työyhteisössä on kehittyvässä vaiheessa. | Tehtävän edellyttämä hyvä vuorovai- kutus, mikä ilmenee tiedon ja osaami- sen jakamisena, hyvänä ja rakenta- vana yhteistyönä sekä ristiriitojen ta- soittamisena omassa työyksikössä. | Työyhteisön jäsen, joka aktiivisesti oh- jaa ja opastaa muita omalla esimerkil- lään, tasoittaa ristiriitoja ja edistää hy- vää työskentelyilmapiiriä myös Kansallisgallerian piirissä. | Erinomaista ja esimerkillistä näyttöi- hin perustuvaa tiedon ja osaamisen jakamista, työyhteisön vuoro- vaiku- tussuhteiden edistämistä sekä yhtei- sen työilmapiirin luomista ja samalla taitavaa vuorovaikutusta myös val- tion taidemuseon sidos- ryhmien pii- rissä. |
4. Kehityskyky: Valmius työsken- nellä uudella tavalla, ottaa vastaan uutta tietoa ja työskennellä uusien järjestelmien tai menetelmien pa- rissa (Painoarvo 20%) | Muutostarpeista huolimatta työsken- telytavoille on tyypillistä pitäytyminen vanhoissa toimintatavoissa. Kehitty- minen tavoiteltavalle tasolle edellyt- tää voimakasta muutosta. | Ammatissa kehittyminen, osallistumi- nen muutokseen tai tehtävän vaati- muksia edellyttävä kehittyminen edel- lyttävät opastusta tai tukea. Uusi (kokematon) tehtävässä: kehit- tymistä ei vielä tunneta. | Tehtävän vaatimuksia vastaava am- matillinen kehittyminen ja aktiivinen kehittämisote työssä ovat työskentely- tavoille ominaisia. | Uusien asioiden ja työskentelytapojen aktiivinen edistäminen on työskente- lylle tyypillistä. Aktiivinen ja luova työs- kentely, johon liittyy usein läheistä työ- ympäristöä hyödyttäviä ehdotuksia. | Voimakasta vaikuttamista uusien asioiden ja työskentelytapojen edis- tämisessä. Mallikelpoinen kehittymi- nen ammatissa tai ajoittain koko työyhteisöä hyödyttäviä kehittämis- ideoita. |
Nimi_ pvm:
Esihenkilö_
Taulukon tulkintaa: Arviointi:
1. | |
2. | |
3. | |
4. |
* Yleensä henkilöt arvioidaan tasolle c, joka on normaaliodotuksia vastaava taso. Tästä tasosta poikkeava arviointi on perusteltava.
* Lisäkouluttautumisen merkitys omassa ammatissa liittyy siihen, lisääntyykö henkilön käytettävyys tavalla tai toisella tehtävässä tai voidaanko koulutusta muuten käytännössä hyödyntää.
* Arviointi voidaan toteuttaa myös käyttäen välimuotoja a/b, b/c, c/d tai d/e, jos arvioinnin tekijä on epä- varma arvioinnin sijoittumisesta selkeästi a, b, c, d tai e- kohtaan.
OPPAIDEN PALKKATAULUKKO
Voimassa 1.6.2022 lukien | |
Opastukset maksullisille- ja ilmaisryhmille | |
(sis. opastukset, johdannot) | |
arkisin suomi/ruotsi | 39,25 € |
arkisin muut kielet | 46,64 € |
sunnuntaisin suomi/ruotsi | 59,63 € |
sunnuntaisin muut kielet | 65,50 € |
opastukset museoiden ulkopuolisissa kohteissa | 125,51 € |
Erityisopastukset | |
arkisin suomi/ruotsi | 53,38 € |
arkisin muut kielet | 63,57 € |
sunnuntaisin suomi/ruotsi | 78,33 € |
sunnuntaisin muut kielet | 86,60 € |
Yleisöopastukset | |
arkisin suomi/ruotsi | 46,87 € |
arkisin muut kielet | 56,94 € |
sunnuntaisin suomi/ruotsi | 65,38 € |
sunnuntaisin muut kielet | 68,63 € |
Keskusteluopastukset | |
arkisin /tunti | 21,91 € |
sunnuntaisin /tunti | 32,88 € |
Työpajaopastukset | |
(kesto arvioitu asiakkaan läsnäolon mukaan) | |
arkisin suomi+ruotsi /tunti | 39,25 € |
arkisin muut kielet /tunti | 46,64 € |
sunnuntaisin suomi+ruotsi /tunti | 59,63 € |
sunnuntaisin muut kielet /tunti | 65,50 € |
Muut opastustyöhön liittyvät palkat | |
(palkka tilaisuuden toteutuneiden tuntien mukaan) | |
Työpajassa avustaminen arkisin/tunti | 16,07 € |
Työpajassa avustaminen sunnuntaisin/tunti | 24,10 € |
Osallistuminen opaskokouksiin, näyttelyperehdytyk- siin | 16,07 € |
Perehdytystyö (esim. toisen oppaan perehdyttämi- nen) | 39,25 € |
Palkka osallistumisesta ryhmä- tai yksittäisperehdytykseen | |
maksetaan kyseisen näyttelyn opastusten aloittamisen jälkeen | |
65
Jälkipainos kielletään.
Sivistystyönantajat • Eteläranta 10, 00130 Helsinki
xxx.xxxxxxx.xx