TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2020 – 28.2.2022

Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden

TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2020 – 28.2.2022

Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 1

1 § Sopimuksen ulottuvuus 1

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 1

3 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet 2

4 § Työsuhteen päättyminen 2

II PALKAT JA KORVAUKSET 3

5 § Palkkamääräykset 3

6 § Sijaisuuskorvaus 4

7 § Meijeriharjoittelijat 5

8 § Palkan maksaminen 6

9 § Matkakustannukset ja päivärahat 6

10 § Työpuku ym. 8

III TYÖAIKA 8

11 § Työaika 8

12 § Työaikakokeilut 9

13 § Vapaapäivät 9

14 § Ylityö 10

15 § Pitkän työpäivän korvaus 10

16 § Vapaapäiväkorvaus 12

17 § Suurjuhlapyhäkorvaus 13

18 § Korvausten suorittaminen vapaa-ajan muodossa 13

19 § Sunnuntaityö 13

20 § Viikkolepokorvaus. 14

21 § Erilliset lisät 14

22 § Päivä- ja tuntipalkan laskeminen 16

23 § Työtuntijärjestelmä 17

24 § Hälytysluontoinen työ 17

25 § Varallaolo ja puhelinohjeet 18

26 § Sulatejuustotehtaita, kestopakkaamoita, jäätelötehtaita sekä maitojauhe- ja 18

heratiivisteosastoja koskevia erityismääräyksiä 18

27 § Kausivaihtelut 19

28 § Työaikapankki 19

29 § Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso 21

IV PALKALLINEN POISSAOLO 21

30 § Xxxxxx sairauden ja äitiysloman aikana sekä tapaturman jälkeen 21

31 § Lapsen sairastuminen 24

32 § Lääkärintarkastukset 24

33 § Eräät korvaukset. 25

V VUOSILOMA 26

34 § Vuosiloma 26

35 § Vuosiloman siirto 27

36 § Lomaraha 28

VI MUUT MÄÄRÄYKSET 29

37 § Ryhmähenkivakuutus 29

38 § Vastuuvakuutus 29

39 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen 29

40 § Työpaikkakäynnit 29

41 § Tilastotiedot 30

42 § Luottamusmies 30

43 § Työsuojeluvaltuutettu 31

44 § Kokoontumisoikeus 32

45 § Neuvottelujärjestys 32

46 § Paikallinen sopiminen 33

47 § Koulutus 33

48 § Työtaistelutoimenpiteet 34

49 § Työehtosopimuksen voimassaoloaika 34

VII MEIJERITOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ MEIPAKE 35

VIII TEHTÄVÄALUEET JA YLEISIÄ PALKKAUSPERIAATTEITA 48

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISRAJAT 52

IX PÖYTÄKIRJOJA 53

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ 53

KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ 56

TYÖAIKA (VIIKKOTYÖAIKA 37,5 TUNTIA) 58

TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ 59

PÖYTÄKIRJA HARJOITTELIJOIDEN KÄYTTÄMISESTÄ 61

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI 62

LIITE MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN

................................................................................................................................ 71

X YHTEISTOIMINTASOPIMUS 73

LISÄPÖYTÄKIRJA YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEEN 84

XI IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 85

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEITA JA TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA

T Y Ö E H T O S O P I M U S

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määritellään Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenten meije- reissä ja muissa maidonjalostusalalla toimivissa laitoksissa työskentelevien mei- jerialan erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työ- ja palk- kaehdot.

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi työsuhteen luon- teella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla eikä palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.

Sopimuksen soveltamisella ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että mm. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu-, esim. meijeri-insinööri, tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispii- riin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen soveltamis- alaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Yllä olevalla määräyksellä ei muuteta erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Koeajaksi tai enintään neljä kuukautta jatkuvaan määräaikaiseen työsuh- teeseen otettu toimihenkilö tulee tämän sopimuksen alaiseksi työsuhteen alkaessa, kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta sopimuksen 4 §:n (irtisanomisaika) määräyksiä.

Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luotta- musmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimi- sen peruste.

Soveltamisohje:

Noudatettaessa teollisuuslinjaperiaatetta, sellaisena kuin se on oikeus- käytännössä täsmentynyt, määräytyy kaikkien meijereiden erikoiskoulu- tuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työsuhteisiin sovellettava työehtosopimus lähtökohtaisesti työnantajan päätoimialan mukaan.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa toimihenkilöt sekä johtaa ja jakaa työt. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Pöytäkirjamerkintä:

Järjestäytymisvapauden loukkauksena ei ole pidettävä työnantajan vaati- musta, ettei tämän sopimuksen tarkoittama henkilö saa kuulua sellai- seen ammatilliseen yhdistykseen, jonka tarkoituksena on valvoa hänen alaistensa työntekijäin etua työnantajaan nähden. Toimihenkilö ei kuiten- kaan ole velvollinen eroamaan mainitusta ammatillisesta yhdistyksestä, jos hän on työntekijän asemassa ollessaan siihen liittynyt ja tämän sopi- muksen voimaan xxxxxxxx saavuttanut yhdistyksensä ns. "lepäävän jäse- nen" oikeudet.

Soveltamisohje:

Toimihenkilön asemasta yrityksen organisaatiossa seuraa usein, että hän työnantajan sijasta käyttää työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa. Tämä seikka ei kuitenkaan estä eikä ole ristiriidassa sen seikan kanssa, että toimihenkilö erilaisissa yhteistyöelimissä toimii nimenomaan toimi- henkilöiden etujen puolesta.

3 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet

1. Toimihenkilön tulee edistää ja valvoa työnantajan etuja, noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asioissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, ko- keiluja, tutkimuksia ja liikesuhteita koskevissa sekä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

2. Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön, tiedottaa toimi- henkilölle hänen mahdollisia alaisiansa koskevista ratkaisuista viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille ja tukea häntä hänen toimin- nassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden sekä luottamuksella neuvotella toimihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevista yrityksen asioista.

3. Työnantajan tulee lisäksi selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen tai toimipaikan organisaatioissa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisim- man aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen tulok- sellisen toiminnan kehittämistä sekä mahdollisuuksien mukaan tukea toimi- henkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan.

4. Xxxxxxx toimihenkilölle selvitetään, mitä sopimusta hänen työsuhteessaan so- velletaan, sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmä.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, irtisano- misaika on työnantajan irtisanoessa:

− 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

− yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

− kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdek- san vuotta;

− neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta ja

− kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimi- henkilön on noudatettava:

− 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

− yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

2. Irtisanominen on toimitettava todistettavasti.

3. Määräajaksi tehty tai muutoin määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.

4. Xxxxxxxxx lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon toimi- henkilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei vielä ole pitänyt, luetaan työnantajan tai toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuulu- vaksi.

Pöytäkirjamerkintä:

ETL:n ja MVL:n välillä solmittua irtisanomissuojaa koskevaa sopimusta noudatetaan tämän sopimuksen osana.

Työnantajan lomauttaessa toimihenkilöitä noudatetaan vähintään

− 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin vuoden

− yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut vä- hintään vuoden.

II PALKAT JA KORVAUKSET

5 § Palkkamääräykset Meipake-palkkausjärjestelmä

Toimihenkilöiden tehtävät pisteytetään tämän sopimuksen liitteenä olevan Mei- pake-palkkausjärjestelmän mukaisesti. Jollei pisteytyksestä päästä paikallisesti yksimielisyyteen, voidaan asia alistaa liittojen ratkaistavaksi.

Sopimuspalkkaiset toimihenkilöt, soveltamisala

Meipake-järjestelmän ulkopuolelle voidaan jättää sellaiset toimihenkilötehtävät, joissa käytetään merkittävissä määrin työnantajavaltaa sekä tällaisiin tehtäviin vastuutasoltaan rinnastuvat asiantuntijatehtävät, jotka edellyttävät laajaa asian- tuntemusta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa (sopimuspalkkaiset toimi- henkilöt).

Vaikuttavina arviointikriteereinä ovat mm. yrityksen koko, organisaatio ja toimin- nan laajuus sekä tehtävän luonne. Tarkastelu tehdään tapauskohtaisesti.

Luottamusmiehelle selvitetään säännöllisesti tai luottamusmiehen pyynnöstä, mitkä toimihenkilötehtävät ovat sopimuspalkkaisia sekä niihin tehdyt muutokset.

Luottamusmiehen kanssa voidaan paikallisesti sopia, että sopimuspalkkaisiksi tehtäviksi määritellään perustellusta syystä myös muita kuin em. tehtäviä.

Muilta osin ko. tehtäviin sovelletaan Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä.

Lisäksi todettiin työehtosopimuksen soveltamisalueen rajojen olevan entiset. Tehtäväaluerajat tämän sopimuksen liitteenä (s. 52).

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä ei muuteta ennen 1.2.2020 määriteltyjen sopimus- palkkaisten asemaa eikä mahdollisesti yritys- tai toimipaikkakohtaisesti sovittuja menettelytapoja sopimuspalkkaisia toimihenkilötehtäviä määri- teltäessä.

Sopimuspalkkaiset toimihenkilöt

− Vähimmäispalkkataso on Meipake-palkka. Toimihenkilön pyynnöstä luotta- musmies on mukana vähimmäispalkkatasoa määriteltäessä.

− Palkankorotusajankohta seuraa meijereiden erikoiskoulutettujen ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen aikataulua.

− Liitot pitävät tärkeänä, että työpaikoilla kiinnitetään huomiota sopimuspalkkais- ten toimihenkilöiden ansiokehitykseen työtehtävissä tapahtuvien pätevyysvaa- timusten kasvaessa.

− Liitot suosittelevat, että sopimuspalkkaisen toimihenkilön henkilökohtaista pä- tevyyttä suhteessa tehtävän vaativuuteen arvioidaan säännöllisesti.

− Palkantarkistuksissa otetaan huomioon toimipaikan muiden tuotannon toimi- henkilöiden palkankorotusten taso, kuitenkin vähintään yleiskorotuksen määrä.

− Luottamusmiehellä on oikeus saada sopimuspalkkaisista toimihenkilöistä työ- ehtosopimuksen 41 §:n mukaiset tilastotiedot.

− Ylityökorvauksen maksutavaksi voidaan sopia kiinteä kuukausikorvaus, tällöin kuitenkin maksettava ylityökorvaus on vastattava tehtyä ylityötä keskimäärin.

− Matka-ajan korvauksen maksutavaksi voidaan sopia kiinteä kuukausikorvaus.

− Muutoin työehdot määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

− Sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkassa on huomioitava palvelusaika ansiotasoa korottavana tekijänä.

− Sopimuspalkkaisen toimihenkilön saavuttaessa seuraavan Meipake- palvelusvuosilisäjärjestelmän mukaisen vuosiportaan saa hän koro- tuksen, joka vastaa Meipake-järjestelmään kuuluvan toimihenkilön an- siotason nousua. Korotus lasketaan siten, että luku, joka on 80 % ao. toimihenkilön kokonaispalkasta, kerrotaan kulloisenkin vuosiportaan muutosprosentilla (0,5 %, 2 %, 2,5 % tai 3 %).

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot kiinnittävät huomiota yrityskohtaista palkkapolitiikkaa selostavaan soveltamisohjeeseen työehtosopimuksen sivulla 51.

6 § Sijaisuuskorvaus

Xxxxxxx toimihenkilö tilapäisesti hoitaa omien tehtäviensä ohella toisen henkilön

tehtäviä tai hoitaa toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle hen- kilökohtaisen palkan lisäksi erillinen sijaisuuskorvaus. Korvauksen suorittamista edellyttävä tilanne todetaan yhteisesti etukäteen.

Sijaisuuskorvaus, jonka määrä on vähintään 14 % henkilön kuukausipalkasta, suoritetaan siitä lähtien, kun henkilö ryhtyy hoitamaan tilapäisiä tehtäviään edel- lyttäen, että tehtävien hoito kestää yli viikon.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia myös muusta korvausmenettelystä

tai -määrästä siten, että sijaisuus otetaan mukaan työn vaativuutta lisääväksi te- kijäksi.

Soveltamisohje:

Koska useamman tehtävän hallitseminen katsotaan tehtäväkokonaisuu- den vaativuutta lisääväksi tekijäksi, voidaan sijaisuuksien hoitamisesta tuleva korvaus ottaa huomioon toimihenkilön kuukausipalkkaa määritel- täessä. Säännöllisesti sijaisuuksia hoitavan toimihenkilön kanssa voi- daan myös sopia erillisestä kuukausittain samansuuruisena maksetta- vasta lisästä.

7 § Meijeriharjoittelijat

Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkat 30.4.2020 saakka: Meijeristi / toinen aste

Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1503-1867 €/kk Täydennysharjoittelu, 5. kuukaudesta alkaen 1622-1962 €/kk

Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu

1. vsk:n harjoittelija 1503-1867 €/kk

2. vsk:n harjoittelija 1622-1962 €/kk

3. vsk:n harjoittelija 1816-2193 €/kk

Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkat 1.5.2020 lukien:

Meijeristi / toinen aste

Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1523-1891 €/kk Täydennysharjoittelu, 5. kuukaudesta alkaen 1643-1988 €/kk

Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu

1. vsk:n harjoittelija 1523-1891 €/kk

2. vsk:n harjoittelija 1643-1988 €/kk

3. vsk:n harjoittelija 1840-2222 €/kk

Meijeriharjoittelijoiden palkkoja tarkistetaan sopimuskauden aikana vakiintuneen käytännön mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Harjoittelijan suorittaessa täysipainoisesti vaativia toimihenkilötehtäviä on tämä kohtuudella huomioitava hänen palkkauksessaan.

Muuten noudatetaan harjoittelijoihin nähden meijerialan erikoiskoulutet- tuja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräyksiä.

8 § Palkan maksaminen

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, joka maksetaan ennalta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä. Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on paikallisesti sovittava.

Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhtey- dessä.

9 § Matkakustannukset ja päivärahat

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitami- nen välttämättömästi vaatii.

2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännölli- sen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi.

3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan mm. rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4. Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta 2020 seuraavasti:

a. 43 euroa matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä

b. 20 euroa vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

c. 20 euroa kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuoro- kauden vähintään 2 tunnilla ja 43 euroa, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää toimi- henkilölle vapaan ruoan. Milloin toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poik- keavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan ruokatauon aikana, eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toi- mipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle 10,75 euron suuruinen ruokaraha.

Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

Päivärahan verollinen osa, jota ei pidetä tehdyn työajanpalkkana, maksetaan palkanmaksukausittain palkanmaksun yhteydessä.

5. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huoneen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti.

Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yöpymisrahaa 14 euroa.

6. Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa siten kuin työnantajan ja toimihenkilön välillä on tämän pykälän ja valtion virkamiesten matkustussäännön periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

7. Xxxxxxx työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleske- lua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.

Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ot- taen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

8. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamis- vuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä sa- man vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tä- män vuoksi vähennetä.

9. Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestel- män mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erilli- sestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan ei kello 21-07 väli- seltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen jaksotyöajan täyttymistä otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäi- vinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

10. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matko- xxxxx suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

11. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvauksena 43 sent- tiä ajokilometriltä.

Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmatkalla kuljettamaan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työväli- neitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvattava, korotetaan kilometrikorvausta 3 senttiä henkilöä tai vastaavaa tavaramäärää kohden.

Korvausta korotetaan 7 senttiä silloin, kun työtehtävien suorittaminen edellyt- tää, perävaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä.

12. Työpaikkaa varten voidaan vahvistaa matkustussääntö, jossa toimihenkilön matkakustannusten korvaamisesta määrätään toisinkin edellyttäen, että pai- kallisella sopimuksella todetaan, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena ottaen vähintään saman tasoiset kuin tämän pykälän mukai- set edut.

10 § Työpuku ym.

Työnantaja kustantaa toimihenkilölle meijerissä ja sulatejuustotehtaissa tarvitta- vat työtakit ja esiliinat sekä huolehtii niiden puhdistuksesta kuin myös jalkineet ja työrukkaset, milloin työolosuhteet näitä edellyttävät. Nämä edut voidaan korvata toimihenkilölle rahassa 15 eurolla kuukaudessa. Xxxxxx toimihenkilö joutuu päivit- täin tekemisiin syövyttävien happojen kanssa, maksetaan hänelle vastaavana korvauksena (jos ao. etuja ei anneta luonnossa) kuitenkin 18 euroa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liitot suosittelevat, että työnantajat hankkisivat ja kustantaisivat em. työ- vaatetuksen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Liitot suosittelevat, että työnantaja hankkii tarvittavat suojavaatteet, mil- loin työskentelyolosuhteet esim. kylmyyden, vedon, likaisuuden tai mui- den erityisten syiden vuoksi ovat siinä määrin poikkeavat, että suojavaa- tetuksen käyttöä voidaan pitää välttämättömänä.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Xxxxxxx toimihenkilö joutuu työskentelemään pakkasvarastossa (-18°C) maksetaan hänelle erillistä lisää suhteutettuna henkilökohtaiseen palk- kaan sekä työskentelyaikaan näissä olosuhteissa. Lisä voidaan maksaa keskimääräisenä kiinteänä kuukausikorvauksena.

III TYÖAIKA

11 § Työaika

Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n mukaan ja on enintään 80 tun- tia kahden viikon pituisena ajanjaksona tai enintään 120 tuntia kolmen viikon pi- tuisena ajanjaksona.

Työn tarkoituksenmukaisesti järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmu- kaisten työvuorojen välttämiseksi saadaan työaika luottamusmiehen kanssa neu- votellen järjestää niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajan- jakson tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjaksona enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kumpanakaan kolmen viikon ajanjaksona

ylittää 128 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 88 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Vuorokautinen työaika järjestetään siten, että se lain mukaista lepoaikaa lukuun ottamatta on yhdenjaksoinen.

Soveltamisohje:

Xxxxxxx toimihenkilö joutuu säännönmukaisesti katsottavan työaikansa ul- kopuolella suorittamaan laatukokeiden valvontaa tai muita työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä, luetaan näiden tehtävien suorittamiseen kuluva aika tässä pykälässä tarkoitetuksi työajaksi.

Xxxxxxx edellä tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta aiheutuu toimihen- kilölle haittaa, on se hänelle kohtuullisesti korvattava. Korvauksen suu- ruus määritellään paikallisesti.

Työajasta keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisellä pöytäkirjalla.

Työajasta keskeytyvässä 3-vuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisellä pöytäkirjalla.

Työajan lyhentämisestä yksi- ja kaksivuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisellä pöytäkirjalla.

12 § Työaikakokeilut

Työpaikalla voidaan neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia työaikakokeiluista yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioon ottaen.

Xxxxxxx kokeiluissa poiketaan työehtosopimuksen työaikamääräyksistä, tulee so- pimus tehdä kirjallisesti.

Työaikakokeiluihin liittyviä kysymyksiä käsitellään työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.

Työaikakokeiluista on ilmoitettava liitoille, jotka seuraavat kokeilujen asianmu- kaista toimivuutta.

Milloin työaikakokeilua koskeva sopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi, noudatetaan siinä kahden kuukauden irtisanomisaikaa.

13 § Vapaapäivät

Toimihenkilölle annetaan vapaapäivät viikoittain, vapaapäivien antamisen perus- tana on tuotannollisen työn tarve.

1. Kahden päivän yhdenjaksoisena vapaana. Vapaapäivät annetaan viikoittain kiertävinä.

2. Sunnuntaina toisen vapaapäivän ollessa joko lauantai tai maanantai.

3. Sunnuntaina toisen vapaapäivän kiertäessä viikoittain.

4. Milloin laitos tai jokin sen osasto toimii ainoastaan viitenä päivänä viikossa, neuvotellaan vapaapäivien sijoittamisesta huomioiden tuotannon tarve ja toi- mihenkilöiden esitykset.

5. Milloin työaikajaksoon sisältyy kirkollisia juhlapäiviä, joulu- ja juhannusaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, helatorstai tai itsenäisyyspäivä, on sen pi- tuus kunakin vuonna noudatettavana olevaa teollisuuden yleistä työaikaa vastaava. Työaikajakson mahdollinen lyhennys voidaan toteuttaa joko asian- omaisen tai sitä lähinnä seuraavan taikka edeltävän työaikajakson aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Jouluviikon aiheuttaman työajan lyhennyksen osalta voidaan erityisistä syistä noudattaa myös pidempää työajan tasoittumisjaksoa kuin koh- dassa 5 on määrätty.

14 § Ylityö

Ylityötä tehdään toimihenkilön suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

Ylityöksi katsotaan jaksoylityö, jota kahden viikon pituisena ajanjaksona tehdään edellä 11 §:ssä tarkoitetun, enimmäismäärän lisäksi.

Lisätyön korvaaminen:

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta yli- työstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

15 § Pitkän työpäivän korvaus

1. Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan toimihenkilölle pitkän työpäivän korvauksena sanotun tuntimäärän ylittävältä kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % toimihenkilön tuntipalkasta laskettuna.

Pyhä- ja juhlapäivän aattona tehty työ Pöytäkirjamerkintä 1:

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä työstä mak- setaan 8 tunnin jälkeen pitkän päivän korvauksena 100 %:lla korotettua tuntipalkkaa.

Työnteon jatkuminen vuorokauden vaihteen yli Pöytäkirjamerkintä 2:

Xxxxxxx toimihenkilö tehtyään työtä vähintään 8 tuntia jatkaa työtä keskey-

tyksettä vuorokauden vaihteen yli, maksetaan myös seuraavan vuoro- kauden puolelle meneviltä tunneilta pitkän työpäivän korvaus. Näitä tun- teja ei tällöin oteta huomioon kyseessä olevan vuorokauden aikana teh- dyltä työltä maksettavaa palkkaa laskettaessa.

2. Xxxxxxx toimihenkilö työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinään on kahden viikon pituisena ajanjaksona tehnyt työtä yli 80 tuntia, maksetaan hänelle edellä 1. kappaleessa mainittujen korvausten lisäksi sanotun tuntimäärän ylittäviltä tunneilta tuntipalkka.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kun työaikajakson työaikaa on lyhennetty 13 §:n 5. kohdan mukaisesti, maksetaan edellä tarkoitettu korvaus sanotun lyhennetyn työajan jäl- keen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos toimihenkilö ei voi tehdä työtä vuosiloman, sairauden, tapaturman, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työn- antajan määräyksestä tehdyn matkan tai reservin harjoituksen takia, työnantajan järjestämän tai liittojen välillä sovittujen koulutukseen osallis- tumisen vuoksi, otetaan tällaiset poissaolopäivät, jos ne muutoin olisivat olleet työtuntijärjestelmän mukaan toimihenkilön työpäiviä, 15 §:n 2. kap- paleen mukaista korvausta laskettaessa huomioon ikään kuin hän olisi silloin ollut työssä 8 tuntia.

I ESIMERKKEJÄ PITKÄN TYÖPÄIVÄN KORVAUKSESTA

1.

Korvaus %	Jakson aikana tehdyt työtunnit															Yhteensä
	M	T	K	T	P	L	S		M	T	K	T	P	L	S
	8	10	8	12	8	-	-		10	8	6	4	-	-	6	80 t
50 %		2		2					2							6 kpl
100 %				2												2 kpl

Edellä olevassa esimerkkitapauksessa toimihenkilölle maksetaan kuukausipal- kan lisäksi 50 %:n korotusosa 6 tunnilta ja 100 %:n korotusosa 2 tunnilta eli yh- teensä 5 tunnin palkkaa vastaava korvaus (6 x 0,50 + 2 x 1,00 = 5). Sunnuntai- työkorotus 100 % on lisäksi maksettava 18 §:n mukaisena, joten sitä ei esimer- kissä ole huomioitu.

2.

Korvaus %	Jakson aikana tehdyt työtunnit															Yhteensä
	M	T	K	T	P	L	S		M	T	K	T	P	L	S
	8	10	8	12	8	-	-		10	8	6	8	-	-	6	84 t = 4
50 %		2		2					2							6 x 0,50 = 3
100 %				2												2 x 1 = 2
																9

Pitkän työpäivän korvaukset ovat tässä samat kuin edellisessä esimerkissä (5 tunnin palkkaa vastaava korvaus). Koska jaksoon sisältyvinä työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä on tehty työtä yli 80 tuntia (84), maksetaan vielä kuukausi- palkan lisäksi perusosa 4 tunnilta. Kuukausipalkan lisäksi maksetaan yhteensä 9 tunnin palkkaa vastaava summa.

16 § Vapaapäiväkorvaus

Toimihenkilön yhtenä tai useampana etukäteen ilmoitettuna kahden viikon ajan- jaksoon sisältyvänä vapaapäivänä tehty työ korvataan maksamalla 8 ensimmäi- seltä tunnilta tuntipalkkaa 50 %:lla korotettuna ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettuna.

Esimerkkejä vapaapäiväkorvauksesta

Korvaus %	Xxxxxx aikana tehdyt työtunnit															Yhteensä
	M	T	K	T	P	L	S		M	T	K	T	P	L	S
	8	8	8	8	8	-	-		8	8	8	8	-	-	8	= 80 t
						7							6			= 13 t =13
50 %						7							1			= 8 t x 0,50 = 4
100 %													5			= 5 t x 1 = 5
																22

Xxxxxxx on työskennellyt työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä 80 tuntia ja ilmoitettuina vapaapäivinään lisäksi 7 + 6 = 13 tuntia. Vapaapäiväkorvauksena maksetaan 13 tunnilta peruspalkkaa sekä lisäksi 8 tuntiin saakka 50 %:n koro- tusosa ja sen jälkeen 100 %. Kuukausipalkan lisäksi maksetaan vapaapäiväkor- vauksena 22 tunnin palkkaa vastaava summa.

On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus.

2.

Korvaus %	Jakson aikana tehdyt työtunnit															Yhteensä
	M	T	K	T	P	L	S		M	T	K	T	P	L	S
	8	7	8	7	8	-	-		8	8	7	8	-	-	8	= 77 t
						6										= 6 t = 6
50 %						6										= 6 t x 0,50 = 3
100 %
																9

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan perusosa ja 50 %:n suuruinen koro- tusosa eli yhteensä 9 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

Pitkän työpäivän korvausta ei makseta vapaapäiväkorvauksen kanssa samanai- kaisesti.

On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus.

Pääsiäislauantai- juhannus- tai jouluaatto

Xxxxxxx toimihenkilö työtuntijärjestelmänsä mukaisesti työskentelee pääsiäislau- antaina tai juhannus- tai jouluaattona, (myös sunnuntaiksi sattuvalta jouluaatolta) maksetaan hänelle 50 %:n suuruinen erillinen korvaus joka 8 tunnin jälkeen nou- see 100 %:iin.

Mikäli sanotut päivät työtuntijärjestelmän mukaan olisivat olleet vapaapäiviä,

suoritetaan ao. päiviltä 100 %:n vapaapäiväkorvaus.

17 § Suurjuhlapyhäkorvaus

1. Xxxxxxx toimihenkilö työskentelee joulupäivänä, toisena joulupäivänä, loppiai- sena, pitkäperjantaina, pääsiäispäivänä, toisena pääsiäispäivänä, juhannus- päivänä tai juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina, maksetaan hänelle suurjuh- lapyhäkorvausta siten, että palkka vähintään 200 %:lla ylittää peruspalkan.

2. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona suoritettava työ korva- taan kello 16.00 jälkeen 200 %:lla, kuten suurjuhlapyhinä tehtävä työ.

Soveltamisohje:

Suurjuhlapyhäkorvaus kattaa:

− sunnuntaityökorvauksen

− pitkänpäiväkorvauksen ja

− vapaapäiväkorvauksen

Suurjuhlapyhäkorvaus ei kata:

− aamutyölisää

− viikkolepokorvausta

− vuorotyölisää

− iltatyölisää

− yötyölisää

Aamutyölisä ja viikkolepokorvaus lasketaan korottamattomasta palkasta ja vuorotyölisät sekä ilta- ja yötyölisä 100 %:lla korotetusta palkasta.

18 § Korvausten suorittaminen vapaa-ajan muodossa

Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan sopia työehtosopimuksen mukais- ten korvausten ja lisien vaihtamisesta rahakorvausta vastaavaksi vapaaksi. Va- paaksi voidaan sopia vaihdettavaksi esimerkiksi:

− Pitkän työpäivän korvaus, vapaapäiväkorvaus ja ylityökorvaus perusosineen

− Lisätyön perusosa

− Sunnuntaityökorvaus

− Suurjuhlapyhäkorvaus

− Aamutyölisä

− Vuorotyölisät sekä ilta- ja yötyölisä

− Lauantailisä

Ellei asiasta toisin sovita, on vapaa-aika annettava kuuden kuukauden kuluessa.

Jos toimihenkilö ei voi pitää sovittua vapaata ennen vapaan ajankohtaa alka- neen työkyvyttömyyden vuoksi, sovitaan vapaan antamisesta myöhemmin tai se korvataan rahana. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet vapaat korvataan rahana.

19 § Sunnuntaityö

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, ellei ole suurjuhlapyhäkorvauksen piirissä, itsenäisyyspäivänä tai vapunpäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi

sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka. Sunnuntaina suoritetta- vasta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna.

Sunnuntaina suoritetusta työstä maksetaan ilta- ja vuorotyölisät 100 %:lla koro- tettuna.

20 § Viikkolepokorvaus

Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeis- tään kolmen kuukauden aikana. Viikkolepokorvaus voidaan suorittaa myös koko- naisuudessaan rahana. Rahakorvauksen suuruus on työaikalain 23 § ylityökor- vauksen perusosan suuruinen.

Esimerkki viikkolepokorvauksesta

Korvaus %	Xxxxxx aikana tehdyt työtunnit															Yhteensä
	M	T	K	T	P	L	S		M	T	K	T	P	L	S
	8	8	8	8	8	-	-		8	8	8	8	8	-	-	= 80 t
						8	8									= 16 t = 16
50 %
100 %							8 (sunnuntaityö)									= 8 x 1 = 8
vapaapäivä-kor- vaus						8	8									= 16 8x0,50 = 4
																8 x 1 = 8
viikkolepo-kor- vaus
100 %							8									= 8 x 1 = 8
																44t

Xxxxxxx on työskennellyt työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä 80 tuntia ja ilmoitettuina vapaapäivinään lisäksi 8 + 8 = 16 tuntia. Vapaapäiväkorvauksena maksetaan 16 tunnilta peruspalkka sekä lisäksi 8 tuntiin saakka 50 %:n korotus- osa ja sen jälkeen 100 %. Koska ko. henkilön kanssa on sovittu viikkolepokor- vauksen suorittamisesta rahassa, joka on tässä esimerkissä 8 tunnin palkka.

Kuukausipalkan lisäksi maksetaan yhteensä 44 tunnin palkkaa vastaava summa.

21 § Erilliset lisät Aamutyölisä

Muussa kuin kolmivuorotyössä maksetaan aamulla ennen kello 6 tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

Vuorotyölisät

Vuorotyötä tehtäessä maksetaan vuorotyöhön osallistuville toimihenkilölle ilta- vuorossa 15 %:n ja yövuorossa 30 %:n suuruista tuntipalkasta laskettua vuoro- työlisää.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuorotyössä työskentelevän toimihenkilön jäädessä suorittamaan yli 8

tuntista työpäivää maksetaan hänelle sanotun tuntimäärän ylittäviltä työ- tunneilta tämän sopimuksen 15 §:n mukaisesti korotettuna sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka ajalle hän on jäänyt työtä suorittamaan.

Soveltamisohje:

Tätä sopimusmääräystä sovelletaan myös työhön, jossa vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuo- rot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

Iltatyölisä

Kello 16 jälkeen tehdystä työstä maksetaan, mikäli työ ei ole järjestetty vuoro- työksi, iltatyölisää, jonka suuruus on 15 % tuntipalkasta laskettuna.

Soveltamisohje:

Xxxxxxx toimihenkilön työvuoro alkaa kello 14.00 tai sen jälkeen, makse- taan iltatyölisää kuitenkin työvuoron alusta lukien.

Esimerkki 1:

Henkilö on aloittanut työnsä aamulla siten, että 8 tuntia tulee täyteen kello 15. Tämän jälkeen hänelle ryhdytään maksamaan pitkän työpäivän korvausta. Henkilön jatkaessa työtään kello 16 jälkeen ei iltatyölisää makseta.

Esimerkki 2:

Henkilön työaika sijoittuu siten, että hänellä tulee 8 tuntia täyteen kello

18. Kello 16 hänelle ryhdytään maksamaan iltatyölisää. Mikäli henkilö jatkaa työskentelyään kello 18 jälkeen, maksetaan hänelle pitkän työpäi- vän korvausta sekä edelleen myös iltatyölisää. Iltatyölisä (15 %) laske- taan pitkän päivän korvauksella korotetusta palkasta. Peruste sille, että lisät tässä tapauksessa maksetaan rinnakkain, on, että henkilö jo "nor- maalin" 8-tuntisen työrupeamansa aikana ansaitsi iltatyölisää.

Yötyölisä

Klo 21.00 - 06.00 välisenä aikana suoritetusta säännöllisestä työstä maksetaan yövuorolisän suuruista yötyölisää. Lisää ei kuitenkaan makseta vuorotyössä eikä niissä tapauksissa, joissa toimihenkilölle maksetaan aamutuntilisää.

Soveltamisohje:

Aamutuntilisää maksetaan milloin toimihenkilön työvuoro alkaa klo 00 tai sen jälkeen.

Lauantailisä

Lauantaina tehdystä säännöllisestä työtuntijärjestelmän mukaisesta työstä (ei il- tavuorossa) maksetaan kello 06.00 - 16.00 välisenä aikana 15 %:lla korotettu palkka.

Lauantaina kello 16.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (kuten sunnuntaina).

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä maksetaan lauantain iltavuoron alusta

100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkkejä lauantaina tehdyn työn korvaamisesta

I. Lauantai on työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä kello 10 - 18.

Maksetaan:

− klo 10 - 16 lauantailisä 15 %

− klo 16 - 18 lauantailisä 100 %

II. Toimihenkilö työskentelee lauantaina työtuntilistan mukaisena työpäivänä kello 6 - 18.

Maksetaan:

− klo 6-14 lauantailisä 15 %

− klo 14-16 pitkänpäivän korvaus 100 % korotetulle palkalle lauantailisä 15

%

− klo 16 - 18 pitkänpäivän korvaus 100 % ja lauantailisä 100 %

III. Toimihenkilö on lauantaina työtuntilistan mukaisessa iltavuorossa kello 14 - 22.

Maksetaan:

− klo 14-16 iltavuorolisä 15 %

− klo 16 - 22 lauantailisä 100 % ja korotetulle palkalle laskettu iltavuorolisä 15 %

IV. Toimihenkilö työskentelee lauantaina vapaapäivänään kello 8 - 18.

Maksetaan:

− klo 8-16 vapaapäiväkorvaus 50 %

− klo 16-18 vapaapäiväkorvaus 100 %

− klo 16 - 18 lauantailisä 100 % 22 § Päivä- ja tuntipalkan laskeminen Päiväpalkan laskeminen

Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken palkanmaksukauden tai työnteon keskeytyessä äitiys-, isyys- ja vanhempainloman tai hoitovapaan, lomautuksen tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi saadaan toimihenkilön työssäolopäivän palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 tai jakamalla kuukausipalkka asian- omaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työpäivien luku- määrällä.

Tuntipalkan laskeminen

Toimihenkilön tuntipalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työajan

ollessa 37,5 tuntia viikossa, luvulla 158.

23 § Työtuntijärjestelmä

Työnantajan on laadittava jokaista tämän sopimuksen alaista työpaikkaa varten työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan vapaapäivät ja työn alkamisajat. Ruokailu- ja lepoajat sekä työn päättymisaika on ilmoitettava, milloin se on työn luonteen vuoksi mahdollista.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuorotyötä ja jaksotyötä koskeva työtuntijärjestelmä on saatettava toimi- henkilöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään yhtä viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Liitot suosittelevat, että työtuntijärjestelmä annetaan toimihenkilöiden tie- toon kaksi viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista, milloin se toiminnan luonteen perusteella on mahdollista.

Tämän ilmoitusajan jälkeen työtuntijärjestelmää voidaan muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä paina- vasta syystä.

Soveltamisohje:

Milloin työtuntijärjestelmää pysyvästi muutetaan ja työtuntijärjestelmän muuttaminen koskee esim. useampia toimihenkilöitä, muuten merkittä- vää osaa henkilökunnasta tai koko henkilökuntaa, tulee muutoksesta neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen ja hänelle selvittää muu- toksen merkitys ja vaikutukset.

24 § Hälytysluontoinen työ

Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoiseen työhön hänen poistuttuaan jo työpaikalta säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle vähintään 1 tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi makse- taan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a. jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai toimihen- kilön vapaapäivänä, mutta ennen klo 21.00 2 tunnin tuntipalkkaa vastaava korvaus ja

b. jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 06.00 välisenä aikana, 3 tunnin tuntipalkkaa vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on ylityökor- vaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %.

Xxxxxxx toimihenkilölle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työ- ajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata sa- mana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin tuntipalkkaa vastaava korvaus il- man ylityölisää.

Soveltamisohje 1:

Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisen vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole

mahdollista käyttää meno- tai paluumatkalla yleistä tai muuta soveliasta kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle selvitystä vastaava korvaus matkakuluista.

25 § Varallaolo ja puhelinohjeet

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, maksetaan toimihenki- lölle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan varalla työtä suorittamatta 50 % toimihenkilön säännöllisestä peruspalkasta, ellei toisin sovita. Korvauksen suuruudessa on huomioitava varallaolosta toimihenkilön vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on kysymys, kun toimihenkilö on sopimuksen perusteella tiettynä aikana päivystysvalmiudessa voidakseen lähteä kutsun saatu- aan työpaikalla suorittamaan työtä. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsu- taan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuk- sen määräyksen mukaisesti.

Varallaolosta on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jäl- keenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden laadusta, kestoajasta tai korvauksesta. Liitot suosittelevat, ettei varallaoloajaksi so- vita toimihenkilön kannalta haitallisia lyhyitä ajanjaksoja, vaan että varal- laoloaika olisi yhdenjaksoinen.

2. Jos toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana vel- vollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puheli- mitse tai muulla tavoin erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkkauksessa.

Soveltamisohje:

Puhelimitse tai muulla tavoin annettavissa ohjeissa tai määräyksissä on kysymys tilanteesta, jossa toimihenkilöltä voidaan tämän vapaa-aikana pyytää ohjeistusta ilman, että on sovittu tietystä sidonnaisuusajasta. Kor- vaus ohjeistuksen tai määräysten antamisesta vapaa-ajalla on määritel- tävä etukäteen.

26 § Sulatejuustotehtaita, kestopakkaamoita, jäätelötehtaita sekä maitojauhe- ja heratiivisteosastoja koskevia erityismääräyksiä

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Vuoro- kautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin yhtenä tai useampana viikon päivänä pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla, ja edellyttäen, että työ- aika muina saman viikon päivinä on vastaavasti lyhyempi.

Vapaapäivät

1. Sulatejuustotehtaissa annetaan, mikäli viikolla sunnuntain lisäksi ei ole toista vapaapäivää, toimihenkilölle lain mukaisen viikkovapaan lisäksi vapaapäivä lauantaina, tai ellei tämä ole mahdollista, maanantaina. Jäätelötehtaissa

sekä maitojauhe ja heratiivisteosastolla annetaan vapaapäivät keskeytyvää kaksi- ja kolmivuorotyötä tehtäessä, mikäli mahdollista, peräkkäin tai viikko- vapaaseen liittyen siten, että yhdenjaksoinen vapaa-aika on vähintään kaksi päivää. Ensisijaisena viikkolepopäivänä on sunnuntai.

Yksivuorotyössä annetaan vapaapäivä joko lauantaina tai maanantaina tai ellei tämä ole mahdollista, kiertävänä. Toimihenkilön suostumuksella voidaan vapaapäivät antaa myös jonakin kiinteänä viikonpäivänä.

2. Sulatejuustotehtaissa, kestopakkaamoissa ja jäätelötehtaissa noudatetaan niinä viikkoina, joihin sisältyy kirkollisia juhlapäiviä, uudenvuodenpäivä, va- punpäivä tai itsenäisyyspäivä teollisuudessa yleisesti noudatettavaa työaika- järjestelyä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

Ylityö

Päivittäisen säännöllisen työajan ylittävästä työstä maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla ko- rotettu palkka. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä maksetaan viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

27 § Kausivaihtelut

Tuotannon kausivaihtelujen niin vaatiessa voidaan touko - elokuussa annettavat vapaapäivät tai osa niistä siirtää annettaviksi myöhemmin ennen seuraavan huh- tikuun loppua.

Sinä aikana, jolta vapaapäivät on edellisen kappaleen nojalla siirretty annetta- vaksi myöhemmin, on säännöllinen työaika enintään 96 tuntia kahden viikon pi- tuisena ajanjaksona.

Sinä aikana, jona siirretyt vapaapäivät annetaan, on säännöllinen työaika enin- tään 64 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona, ellei siirrettyjä vapaapäiviä anneta yhtenä tai useampana yhdenjaksoisena lomana työnantajan määrää- mänä ajankohtana.

Jos työntekijä työsuhteen katkeamisen, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi ei saa siirrettyjä vapaapäiviään, korvataan tämä kahden viikon ajanjak- soina yli 80 tunnin tehty työ ylityönä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tässä pykälässä tarkoitetun järjestelyn käytännöllisestä toteuttamisesta on hyvissä ajoin neuvoteltava luottamusmiehen kanssa.

28 § Työaikapankki

1. Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettavia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan paikallisesti sopi- malla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pidemmällä aikavälillä.

2. Työaikapankin tarkoituksena on lisätä joustavuuden kautta tehokkuutta, tu- kea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä, lisätä henkilöstön työviihtyvyyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä tukea työ- ja vapaa-ajan yhteensovit- tamista.

3. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen, tai jos luottamus- miestä ei ole valittu, asianomaisten toimihenkilöiden välillä noudattaen työeh- tosopimuksen 46 §:ssä sovittuja paikallisen sopimisen menettelytapoja.

4. Työaikapankkia koskevassa paikallisessa sopimuksessa tulisi kirjata mah- dollisimman täsmällisesti järjestelmän tavoitteet, soveltamisala ja sisältö sekä olisi sovittava ainakin seuraavista asioista:

− keitä sopimus koskee

− miten yksittäisen toimihenkilön järjestelmään liittyminen todetaan ja mi- ten siitä voi irtautua

− mitä osatekijöitä pankkiin voidaan sisällyttää

− säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät ja tasoittumisjakson pituus

− työaikapankkituntien enimmäiskertymä (työaikapankin kokonaiskertymä ei saa ylittää toimihenkilön kuuden kuukauden säännöllistä työaikaa vas- taava määrää)

− miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi

− työaikapankkivapaan ajalta maksettavan palkan määräytyminen

− tilanteet, joissa työaikapankin kertymä voidaan korvata rahakorvauksena

− palkkaperuste

− miten työaikapankkivapaiden ajankohta määräytyy

− työaikapankkijärjestelmän muuttaminen

− työaikapankin purkaminen (esim. irtisanomisaika)

5. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:

− liukuvan työajan kertymää

− vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia (kuten lisä- ja ylityökorvaus sekä sunnuntaityökorvaus joko kokonaisuudessaan tai vain korotusosa)

− työajan lyhennysvapaita

− työehtosopimuksen mukaisia joustovapaita

− keskimääräistä säännöllistä viikkotyöaikaa

− vapaaksi vaihdettua lomarahaa

6. Työaikapankkia käytettäessä on kiinnitettävä huomiota työaikalain mukaisen enimmäistyöajan noudattamiseen.

7. Pankkivapaalta maksettavan palkan määräytymisperusteet tulee määritellä työaikapankkia koskevassa sopimuksessa. Lähtökohtana voidaan pitää, että pankkivapaan ajalta maksetaan vapaan pitoajankohdan mukainen säännölli- sen työajan palkka luontoisetuineen ilman todelliseen työntekoon perustuvia lisiä.

8. Työaikapankkivapaat rinnastetaan työssäolopäivien veroiseksi ajaksi vuosi- loman ansainnassa, ellei toisin sovita.

9. Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan pankkivapaiden käytön pe- riaatteet ja menettelytavat. Työnantajan tulee ottaa mahdollisuuksien mu- kaan huomioon toimihenkilön esitykset työaikapankkivapaan ajankohdasta. Työaikapankkivapaita ei lähtökohtaisesti voida sopia yrityksen sesonkien ajalle. Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan myös siitä, miten menetellään, jos työaikapankkivapaan ajankohdasta ei päästä yksimielisyy- teen.

10. Ellei toisin sovita, työaikapankkiin siirrettyjen erien pitämistä koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella.

11. Ellei toisin sovita, työaikapankkivapaa kuluu ennalta ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana, eikä sitä siirretä myöhempään ajankohtaan toimihenkilön ol- lessa ko. päivänä työkyvytön.

12. Mikäli työaikapankkisopimuksen päättyessä tai työsuhteen päättyessä pan- kissa on kertynyttä tai vajaata saldoa, se korvataan tai peritään takaisin ra- hana sopimuksen tai työsuhteen päättyessä.

13. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä työaika- pankkiin kertyneet tunnit pidettäisiin ennen mahdollisiin lomautuksiin turvau- tumista.

14. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että jos työaikapankkiin siirrettävien erien määrä ja peruste ei ilmene työaika- ja palkkakirjanpidosta muutoin, tulisi työnanta- jalla olla työntekijäkohtainen kirjanpito työaikapankkiin siirrettyjen erien mää- ristä ja perusteista. Toimihenkilölle annetaan pyynnöstä selvitys työaikapan- kin kertymästä.

15. Työaikapankin käyttöönotosta ilmoitetaan työehtosopimusosapuolille.

29 § Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso

Työaikalain mukaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakso on enintään kuusi kuu- kautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 12 kuukautta. Tasoittumisjakson pituutta muutettaessa luotta- musmiehelle annetaan tieto työpaikalla käytettävän työajan enimmäismäärän ta- soittumisjakson pituudesta ja muutoksen perusteesta.

IV PALKALLINEN POISSAOLO

30 § Palkka sairauden ja äitiysloman aikana sekä tapaturman jälkeen

1. Jos toimihenkilöä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden kohtaa sairastuminen tai tapaturma, joka estää häntä tekemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimatto- muudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada työnantajaltaan palkkansa sen pituisilta ajanjaksoilta kuin seuraavasta käy ilmi.

Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti Palkka maksetaan

vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

Pöytäkirjamerkintä 1:

Sairausajalta maksetaan sopimusperusteiset erilliset lisät (esim. aamu- lisä, vuorotyölisät, iltatyölisä) saman periaatteen mukaan kuin vuosilo- man ajalta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kuukauden työsuhde-edellytystä ei kuitenkaan noudateta, jos kysymyk- sessä on työtapaturma.

Soveltamisohje:

Saman sairauden uusiutuminen

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uu- delleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritet- tiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oi- keutettu uuteen 1 kohdan mukaiseen sairausajan palkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkkaa maksetaan yhteensä enintään 1 kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysajanjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut yli 30 päivää siitä päi- västä, jolloin on viimeksi suoritettu työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusisairaus eli sairausajan palkkaa suoritetaan uudelleen 1 kohdassa mainitulta sairausajan palkan ajanjaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairasvakuutus- toimiston tekemän ratkaisun perusteella.

2. Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksuvelvollisuutensa suorittamalla palkan suoraan toimihenkilölle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen Kansaneläkelaitokselta tai vastaavalta työpaikkakas- salta saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset. Erityisten syiden sitä edellyttäessä työnantaja voi toteuttaa maksuvelvollisuutensa suoritta- malla täyden palkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivära- han erotuksen.

3. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä toimihenkilö saa saman työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka lain perusteella maksetut korvaukset.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei enempää kuin maksamansa määrän.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vä- hentää sairausajan ja äitiysloman palkasta se osa, joka toimihenkilön menet- telyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilölle, joka ei ole oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, suoritetaan, mikäli työsuhde on jatkunut yli 3 vuotta, 14 päi- vältä maksettavan täyden palkan lisäksi 60 % palkasta 12 päivältä sekä, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta, 27 päivältä.

Edellisessä kappaleessa mainittu osapalkka suoritetaan enintään kerran kahdentoista toisiaan seuraavan kalenterikuukauden aikana, ja vain kerran enemmän kuin kaksitoista kuukautta jatkuneen sairauden johdosta.

5. Toimihenkilö, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

6. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin ni- meää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankki- misesta aiheutuvat kustannukset.

7. Toimihenkilöiden oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitova- paaseen määräytyy työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että toimihenkilö laatisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kokonaissuunnitelman poissaolojaksoistaan.

8. Työnantaja on velvollinen maksamaan lakimääräisen äitiysloman yhteydessä palkan kolmen kuukauden ajalta. Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuu- kautta ennen synnytystä. Työnantajalla on tällöin oikeus saada toimihenki- lölle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiysraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pitui- nen äitiyslomaan rinnastettava palkallinen loma.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään tämän kohdan tarkoittamaa poissaoloa työstä työssäolon veroisena.

9. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja van- hempainloman, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan ve- roisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

10. Työntekijälle, jolla on oikeus työsopimuslain mukaiseen isyysvapaaseen, maksetaan palkka isyysvapaan alusta lukien 6 päivän pituiseen kalente- riajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantajalla on tällöin oikeus saada

toimihenkilölle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen isyysraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

31 § Lapsen sairastuminen

Alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuoti- aan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle tai samassa ta- loudessa jatkuvasti asuvalle huoltajan puolisolle (jäljempänä vanhemmat) palk- kaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen pois- saolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoita- miseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkkaa maksetaan lapsen sairastumisesta laskettavan enintään neljän päivän ajanjaksolle sisältyviltä työpäiviltä.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä eikä toisella vanhemmista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan mak- samista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen vanhemman esteestä hoitaa lasta. Edellä olevan poissa- olon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuoro- työssä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan ko- tona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

32 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1. Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastuk- seen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei toimihenkilö ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos ham- massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyy- den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettava hoi- toa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Raskaana olevan toimihenkilön osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen

todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei toimihenkilö ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

4. Toimihenkilön osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtio- neuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitel- massa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta an- netussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyt- tämiä tutkimuksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat teknisen toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kysei- nen lääkärintarkastus vaaditaan. Toimihenkilölle, joka lähetetään tässä koh- dassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jäl- kitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muualla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Mää- räykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta sairausajan palk- kaa.

Jos tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, hänelle maksetaan kor- vauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaisen tarveharkintaisen sairauspäivärahan enimmäismäärää.

33 § Eräät korvaukset Lyhyt tilapäinen loma

Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annet- tavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

Merkkipäivät

Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen va- paa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Hautajaiset, vihkiäiset

Toimihenkilöllä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä läheisen omaisensa hautausjärjestelyjä varten tai hautauspäivänä sekä omiin vihkiäisiinsä. Läheisinä omaisina pidetään toimihenkilön puolisoa, lapsia, lapsenlapsia, adoptiolapsia, si- saruksia, isovanhempia sekä omia ja puolison vanhempia.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos lähiomaisen hautajaiset ovat niin kaukana, ettei toimihenkilön voida kohtuudella edellyttää yleisiä kulkuneuvoja käyttäen voivan matkustaa hautajaisiin tai sieltä takaisin kotipaikkakunnalleen hautauspäivänä, an- netaan hänelle, mikäli matkustaminen tapahtuu hänen työpäivänään, matkustamista varten yksi palkallinen vapaapäivä.

Järjestökokoukset

Allekirjoittaneiden toimihenkilöjärjestöjen ja niiden keskusjärjestöjen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työai- kana palkkaa vähentämättä sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsi- tellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

Kunnallisten elinten kokoukset

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähen- netään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työ- ajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan si- ten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansiomenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksa- masta ansiomenetyksen korvauksesta.

Reservin harjoitukset

Reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle maksetaan kertausharjoi- tuksen ajalta hänen palkkansa ja hänelle maksettavan reserviläispalkan erotus.

Sosiaaliset etuudet

Tämä sopimus ei koske työnantajan ohjesääntöjen mukaan toimihenkilöille myöntämiä tahi erikseen sovittuja huolto eikä muita sosiaalisia etuja, vaan ne jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle.

Työnopastuslisä

Meijeritoimihenkilölle maksetaan 10 % opastuslisä toimihenkilön henkilökohtai- sesta kuukausipalkasta toimihenkilön oman työn ohella suorittamasta työnopas- tuksesta. Lisän suuruutta laskettaessa kuukausipalkan jakajana käytetään lukua 21.

Opastuksesta on tehtävä etukäteissuunnitelma, jossa selvitetään työnopastuk- sen kesto ja sisältö.

Korvaus maksetaan vähintään yhdeltä päivältä.

Työnopastuslisästä voidaan luottamusmiehen kanssa sopia paikallisesti toisin.

V VUOSILOMA

34 § Vuosiloma

Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan. Jos toimihenkilö on vuosiloman aikana työkyvytön, siirretään hänen vuosilo-

mansa, mikäli hän sitä pyytää, siten kuin vuosilomalaissa säädetään. Samoin menetellään, mikäli loman aikana tiedetään toimihenkilön joutuvan sellaiseen sairaan- tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Soveltamisohje:

Toimihenkilöllä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräy- tymisvuoden (31.3.) loppuun mennessä keskeyttämättä jatkunut vähin- tään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vuosiloman ajalta suoritetaan toimihenkilölle, joka on suorittanut jatku- vasti tai säännöllisesti toistuen vuorotyötä, kuukausipalkan lisäksi vuoro- työlisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuo- silomalain 11 §:n 3 momentissa säädetään. Samalla otetaan huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

Vuosiloman siirrosta sopiminen - työsuhde kestänyt 10 vuotta

Toimihenkilölle, jonka työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään 10 vuotta ja joka työnantajan kanssa on so- pinut lomakautena pidettävästä 24 päivän pituisesta lomasta osan siirrettäväksi lomakauden ulkopuolelle, annetaan näin siirretyksi sovittu loma kahden lomapäi- vän osalta työnantajan määräämänä ajankohtana kaksinkertaisena tai makse- taan kahden näin siirretyn lomapäivän osalta sen lisäksi, mitä lomarahasta muu- toin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 100 % ao. päivien vuosilomapal- kasta.

Soveltamisohje:

Tämä soveltamisohje koskee niitä toimihenkilöitä, jotka eivät kuulu työ- ajan lyhentämissopimuksen piiriin.

Toimihenkilö saa itse päättää lomansiirrosta 2 vuosilomapäivän osalta lakisääteisen lomakauden ulkopuolelle. Näin siirrettynä toimihenkilö saa lomakauden ulkopuolella 4 vuosilomapäivää kahden päivän sijasta.

35 § Vuosiloman siirto

Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana.

Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä on työnantajan neuvoteltava asiasta asi- anomaisen toimihenkilön kanssa. Lakisääteisen loman osalta, joka näin anne- taan lomakauden ulkopuolella, ellei sitä anneta puolitoistakertaisena, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 50

% asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Edellä sovittua järjestelyä sovelletaan vain siihen vuosiloman osaan, joka vuosilomalain 3 §:n 1 momentin mukaan ylittää 18 lomapäivää (päi- vät 19. - 24.).

Pöytäkirjamerkintä 2:

Xxxxxxx työnantaja tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla siirtää yli kymme- nen vuotta työsuhteessa olleen toimihenkilön vuosilomaa lomakauden ulkopuolelle, annetaan näin siirretty loma kuitenkin kahden lomapäivän osalta kaksinkertaisena.

36 § Lomaraha

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilo- mapalkastaan.

2. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla va- paalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Jous- tovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta vapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomara- haa.

3. Yrityskohtaisesti voidaan sopia siitä, että lomaraha suoritetaan kaikille toimi- henkilöille samanaikaisesti.

4. Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtu- vasta syystä.

5. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksi- lölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosi- lomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

6. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä ta- valla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosentteina siitä vuosilo- makorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palvelukseen astues- saan.

7. Sopijapuolet toteavat yhteiseksi tavoitteekseen työssä jaksamisen edistämi- sen, työkyvyn ylläpidon ja työurien pidentämisen. Tämän tavoitteen edistä- miseksi ovat liitot sopineet, että toimihenkilöllä, joka on täyttänyt lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä 50 vuotta, on oikeus vaihtaa hänelle ker- tyneestä lomarahastaan vastaavaan vapaaseen enintään 6 arkipäivää,

mikäli se on em. tavoitteiden mukaista sekä tuotantotaloudellisista syistä mahdollista.

Vapaan ajankohdasta on pyrittävä sopimaan. Viime kädessä työnantaja määrää vapaan ajankohdan.

Toimihenkilön sairastuessa vapaan aikana vapaa-aika keskeytyy siten, että se muuttuu seuraavan päivän alusta sairauslomaksi. Vapaata ei kuitenkaan voida siirtää myöhempään ajankohtaan, vaan vapaata vastaava etuus palau- tuu maksettavaksi lomarahana. Vastaavasti menetellään toimihenkilön sai- rastuttua ennen vapaan alkamista.

Sopijapuolet seuraavat oikeuskäytäntöä ja mikäli em. sopimusmääräys lo- marahan antamisesta vapaana on ristiriidassa oikeuskäytännön kanssa, poistuu määräys välittömästi tuomion saadessa lainvoiman.

VI MUUT MÄÄRÄYKSET

37 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

38 § Vastuuvakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työn- antajan vastuuvakuutuksen, joka kattaa työnantajan ja vakuutuksen ottajan pal- veluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön vastuun yrityksen työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai lii- kennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 141 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

39 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkan- maksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle an- netaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidäte- tystä summasta.

40 § Työpaikkakäynnit

Muiden kuin teollisuuslaitokseen työsuhteessa olevien henkilöiden tuominen teh- dasalueelle ilman kussakin tapauksessa erikseen teollisuuslaitoksen johdolta saatua lupaa on kielletty.

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n toimihenkilöille varataan tilaisuus, sovittuaan siitä meijerin tai tehtaan johdon kanssa, käydä yhdessä meijerin tai tehtaan edustajan ja toimihenkilöitä edustavan ao. luottamusmiehen kanssa

tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen käsittämissä laitoksissa.

41 § Tilastotiedot

Työpaikan kaikista tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä annetaan luottamusmiehelle kirjallisesti palkkatilastotiedot kerran vuodessa sa- malta ajankohdalta miltä tilastoyhteistyösopimukseen perustuvan toimihenkilöti- laston perustiedot kerätään. Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausipalkka

a) yhteenvetona toimenvaativuusluokittain

b) yhteenvetona työpaikkakohtaisesti

c) liittojen välisen palkkatilastointisopimuksen mukaan Meipake-järjestelmän ul- kopuolelle jäävät toimihenkilöt tilastoidaan omana ryhmänään.

Kaikissa toimilohkokohtaisissa tehtäväalue ja palkkaryhmittäisissä yhteenve- doissa ilmoitetaan samalla myös toimihenkilöiden lukumäärät.

Tässä kohdassa tarkoitetut tilasto- ja lukumäärätiedot annetaan luottamusmie- helle välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimi- henkilötilasto on valmistunut.

Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräistä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan samaa kuu- kausiansiokäsitettä kuin tilastoyhteistyö- sopimuksen mukaisessa palkkatilas- tossa.

Meipaketiedot

Luottamusmiehille annetaan vähintään seuraavat tiedot Meipake-järjestelmän lopputuloksesta:

− Lista, josta näkyy toimen nimi, toimenvaativuusluokituspisteet, pisteet yh- teensä, vanha palkka ja uusi palkka.

− Luettelo, jossa toimien nimet ja toimenvaativuusluokituspisteet.

On edelleen sovittu, että luottamusmiehen saamat tiedot ovat ehdottoman luottamuksellisia ja niitä ei ole lupa jakaa.

42 § Luottamusmies

Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen oikeuksista ja velvollisuuksista on sovittu liittojen välisessä yhteistoimintasopimuksessa.

Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tilapäisesti, säännölli- sesti toistuen tai kokonaan vapautusta työstään.

Luottamusmieskorvaukset 30.4.2020 saakka:

Toimihenkilöiden lukumäärä	euroa/kk
5-9	66
10-20	112
21-50	142
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000

Luottamusmieskorvaukset 1.5.2020 alkaen:

Toimihenkilöiden lukumäärä	euroa/kk
5-9	80
10-20	129
21-50	163
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000

43 § Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun oikeuksista ja velvollisuuksista on sovittu liittojen välisessä yhteistoimintasopimuksessa.

Tehtävien hoitamista varten työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, sään- nöllisesti toistuen tai kokonaan vapautusta työstään.

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset 30.4.2020 saakka:

Toimihenkilöiden lukumäärä	euroa/kk
10-20	112
21-50	142
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
381-	373

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.5.2020 alkaen:

Toimihenkilöiden lukumäärä	euroa/kk
10-20	129
21-50	163
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
381-	429

44 § Kokoontumisoikeus

Tämän sopimuksen 1 §:ssä tarkoitetun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyk- sellä tai, mikäli liitolla ei ole alayhdistystä, sen jäsenillä on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatunnilla, tai vä- littömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuulu- vana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lä- heisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksen mukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja palotur- vallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häi- ritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjes- tön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskus- järjestöjen edustajia.

45 § Neuvottelujärjestys

1. Sopimuspuolet pyrkivät asiallisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. So- pijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelu- suhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos työehtosopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt erimieli- syyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät ole johtaneet yksimielisyyteen, on asia siir- rettävä asianomaisten järjestöjen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten järjestöjen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa ta- pauksissa ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kulu- essa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta vii- vytystä välttäen. Neuvotteluissa on sovittava seuraavan neuvottelutilaisuu- den ajankohdasta.

5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöy- täkirja tai erimielisyysmuistio kummallekin osapuolelle. Asiakirjassa on lyhy- esti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

6. Jolleivät edellä 2 kappaleessa tarkoitetut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi osapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 kappaleessa tarkoitetusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsul- kua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

8. Työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen edustajilla on oikeus osal- listua paikalliseen neuvotteluun järjestöjen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu.

46 § Paikallinen sopiminen

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnanta- jan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luotta- musmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmie- hen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan aina irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos toinen osapuoli sitä pyytää tai jos sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmiehen kesken ja sopimuksen on tarkoitettu olevan voi- massa yli kaksi viikkoa.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelle- taan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jäl- keen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisa- nomisaikaa noudattaen, ellei paikallisen sopimisen menettelystä kyseisessä py- kälässä ole muuta määrätty.

47 § Koulutus

Koulutuskysymyksistä on sovittu erikseen liittojen välillä, joka on tämän sopimuk- sen osana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Xxxxxxx toimihenkilö työnantajan lähettämänä osallistuu ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, työnantaja maksaa mat- kakorvaukset tämän työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Koulu- tustilaisuuksiin liittyviltä matkoilta ei makseta matka-ajan palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Sopijapuolet toteavat, että koulutussopimuksessa tarkoitettuun

paikallisesti järjestettyyn, ammattitaitoa tai työsuhdeasioiden hoitoa ke- hittävään kurssitoimintaan osallistuvat toimihenkilöt on kurssiajalta tule- vien etuuksien suhteen saatettava keskenään samaan asemaan. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Sopijapuolet toteavat lisäksi, että tässä tarkoitetusta koulutuksesta, sen kustannuksista ja niiden kor- vaamisesta voidaan sopia paikallisesti toisinkin.

Milloin edellisessä kappaleessa tarkoitettuun työnantajan järjestämään koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopi- japuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Soveltamisohje:

Pöytäkirjamerkintä 2. tarkoituksena on saattaa siinä mainittuihin koulu- tustilaisuuksiin osallistuvat toimihenkilöt etuuksien suhteen samaan ase- maan. Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yö- vuorossa oleva työnjohtaja joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuu- teen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Ne, jotka osallistuvat koulutustilaisuuteen säännöllisenä työaikanaan, saavat kuukausipalk- kansa vähentämättömänä.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on pidettävä silmällä sitä, että ao. toi- mihenkilölle tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

48 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen koko- naisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

49 § Työehtosopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 1. helmikuuta 2020 lähtien 28. päivään helmikuuta 2022 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat kuitenkin voimassa siksi, kunnes uusi sopi- mus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neu- votteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopimuk- seen osalliselle.

Helsingissä 31. päivänä tammikuuta 2020 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

VII MEIJERITOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ MEIPAKE

Meipake 2.4 1.5.2014 alkaen

1. Toimen vaativuusluokitus

Toimen vaativuutta arvioitaessa mitataan niitä vaatimuksia, joita tehtävä tekijäl- leen asettaa. Toimen sisältö on vaativuuden mittauksen lähtökohta. MEIPAKE:n tehtävien vaativuusluokituksella mitataan meijeritoimihenkilön tehtävissä esiinty- vät oleelliset vaativuustekijät.

Toimen vaativuuden mittauksen tarkoitus on tuottaa oikeudenmukaiseksi koettu tehtävien vaativuusasteikko ja kytkeä sen avulla toisiinsa tehtävän vaativuus ja palkka.

Vaativuusmittareita on neljä: 1) itsenäisen harkinnan vaativuus, 2) päätöksen- teon vaikutukset, 3) vuorovaikutus ja 4) johtaminen/asema.

2. Henkilökohtainen pätevyys

Tehtävän sisältö määrittää vaativuuden perustason, joka jokaisen tehtävää hoita- van on täytettävä. Tehtävän asettamien vähimmäisvaatimusten ylittävät avut ovat henkilökohtaista pätevyyttä. Henkilökohtaista pätevyyttä ja suoritusta tulee arvioida suhteessa hoidettavaan tehtävään. Vähemmän vaativassakin tehtä- vässä voi työskennellä erittäin pätevä henkilö, joka suoriutuu tehtävästään erin- omaisesti.

Henkilökohtaisten ominaisuuksien mittaamiseen valittavien kriteereiden (mittarei- den) tulee tukea yrityksen toimintatapoja ja tavoitteita. Meijeritoimihenkilön henki- lökohtaista pätevyyttä ja työsuoritusta arvioivat työpaikoilla meijeritoimihenkilön esimiehet. Liitot ovat sopineet järjestelmän, jolla pätevyyttä ja suoritusta arvioi- daan.

Pätevyyden arvioinnin käyttö johtamisen ja toiminnan ohjaamisen apuvälineenä edellyttää järjestelmän jatkuvaa ylläpitoa. Jokaisen arvioitavan toimihenkilön toi- mintaa voidaan ohjata vain arvioinnista saatavan palautteen avulla. Esimies- alaiskeskustelut ovat yksi suositeltava väline pätevyyden arvioinnin ylläpitoon. (Pätevyyden arviointi liitteenä)

3. Palvelusvuosilisä

Palvelusvuosilisä määräytyy toimihenkilön alalla olo vuosien mukaan.

1.1 TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta. Vaativuus on sitä suurempi - mitä useammin harkintatilanteita esiintyy - mitä erilaisempia ne ovat - mitä lyhyempi harkinta-aika - mitä laajemmat ja syvällisemmän tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan - mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet - mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus myös har- kintatilanteissa tarvittava kokemus	Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta Vaativuus on sitä suurempi - mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset - mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun - mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaavan. asiantuntija-auktoriteetin käyttöön perustuva vaikutus. Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen toiminnan kannalta.
	PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT (A –E)
TOIMEN LUONNE (1-6)	Omaan toi- meen liittyvät päätökset ja ratkaisut	Päätökset ja ratkaisut vai- kuttavat yhden koko- naisuu- den osa-alueen tulokseen B	Päätökset ja ratkaisut vai- kuttavat mei- jerin yhteen kokonai- suu- teen C	Päätökset ja ratkaisut vai- kuttavat meije- rin useampaan kokonai- suu- teen D	Suuri merki- tys meijerin ta- voitteiden ja tuloksen saa- vuttami- selle
	A				E
	1. VALINTAA VAIHTOEHDOISTA • Selkeät ohjeet				177 *)	186
2. RATKAISUJA TUTUISSA TILANTEISSA • Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menet- telytavoilla	190	199	215
3. HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSISSA TILANTEISSA • Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä		000	000	000
4. SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA RATKAISUJA • Perusteina useiden toimintojen asian- tunte- mus ja kokemus		239	254	269	289
5. SUUNNITTELUA, ERITTELYJÄ JA VAATIVIA RATKAISUJA • Usealta taholta saadun palautteen perus- teella tehdään itsenäisiä ratkaisuja • Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteen sovelluksille		259	274	294	315
6. VAATIVIA KEHITYSTAVOITTEITA LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN • Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon pa- lautteen kanssa				320	345

*)Taulukoiden kussakin ruudussa on tarkennuspisteiden käyttömahdollisuus, joilla voidaan muuttaa peruspisteitä niissä tehtävissä, joissa on suurempi tai pienempi taloudellinen vastuu, tuotannollinen vastuu ja/tai laatuvastuu taikka toimen luonteeseen kuuluu toistuvasti ennakoimattomissa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia ratkai- suja ja päätöksiä.

1.2 VAIKUTTAMINEN

VUOROVAIKUTUS JOHTAMINEN JA ASEMA

Vuorovaikutus ja johtaminen ovat sitä suurempia

-mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen tarve

-mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus

-mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät)

-mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liitty- vissä yhteydenpidoissa.

Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntija-auktoriteetin perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä. Itsenäinen tehtäväalue vastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.

Oma tehtävä on suppea tehtäväalue, jossa vuorovaikutus muiden kanssa rajattua tai vähäistä.

JOHTAMINEN/ASEMA (A-D)

VUOROVAIKUTUS (1-5)	Oma teh- tävä A	Opastava tai ohjaava tehtävä tai itsenäinen tehtäväalue. B	Vastuu suurempi kuin itsenäisessä tehtäväalu- eessa tai Henkilöstöohjausta ja/tai resursointia tai Rajattu asiantuntijatehtävä .	Organisointi- ja resurssivas- tuu, laaja suunnitteluvastuu **) tai Itsenäinen ja laaja asiantun- tijatehtävä.	Esimiesteh- tävän ko- rostunut vaikutus tai esimiesteh- tävä, jossa alaisia use- alla organi- saatiota- solla. Merkittävä projekti/ asiantuntijavastuu D
			C1	C
1. TYÖYHTEYDET TAVAN- OMAISIA • Kommunikointia työn lähi- piirissä	111 *)	122	127
2. OMAAN TYÖHÖN LIITTY- VIÄ ASIANTUNTIJATASON YH- TEYKSIÄ • Xxxxxx toiminnossa	132	142	148	152
3. TAVOITTEELLISIA YH- TEYKSIÄ ASIANTUNTIJATA- SOLLA • Vaikuttamis- ja neuvottelu- taitoa • Pääasiassa omassa toimin- nossa • Mahdollisesti tavanomaisia yhteyksiä ulkopuolisiin si- dosryhmiin	148	158	164	173	183
4. MERKITTÄVÄSTI OMA- ALOITTEISTA YHTEYDEN- PITOA • Ammatillista erityisosaamista • Yhteyksiä asiakkaisiin, asian- tuntijoihin tai vastaaviin si- dos- ryhmiin	170	181	186	194***)	206***)
5. AKTIIVISTA OMA-ALOIT- TEISTA VAIKUTTAMISTA MEIJERIN JOHTOON • Yrityksen hyvä kokonaistun- temus ja/tai • Tietojen jalostamista yleis- käyttöön ja/tai • Merkittäviä yhteyksiä asiak- kaisiin, asian- tuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin	197	207	212	218***)	229***)

*)Taulukoiden kussakin ruudussa on tarkennuspisteiden käyttömahdollisuus, joilla voidaan muuttaa peruspisteitä niissä tehtävissä, joissa on suu- rempi tai pienempi taloudellinen vastuu, tuotannollinen vastuu ja/tai laatuvastuu taikka toimen luonteeseen kuuluu toistuvasti ennakoimattomissa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia ratkaisuja ja päätöksiä. **) Organisointi- ja resurssivastuu, voi olla myös esimiestehtävä.

***) Asiantuntija/ esimiestason lisäpisteytys KATSO SOVELTAMISOHJE

2.1 Pätevyydenarviointijärjestelmä

Pätevyydenarviointijärjestelmällä määritetään toimihenkilöiden henkilökohtaisen palkanosan perusteet.

Pätevyyden ja työsuorituksen arviointiperusteet muodostetaan oheisen mallin pohjalta.

Pätevyydenarviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa ja sen tuloksia käyte- tään yrityksen palkkapolitiikan toteuttamisessa. Suositeltavaa on liittää pätevyy- denarviointi yrityksen muihin hallinnon välineisiin kuten tavoite- ja kehityskeskus- telut.

Meijeritoimihenkilöiden luottamusmiehelle tiedotetaan vuosittain järjestelmän ar- viointitulokset ja palkkaukselliset vaikutukset.

2.2 Arvioinnin periaatteita

Toimihenkilön pätevyydellä tarkoitetaan hänen työskentelyominaisuuksiensa ja suorituksiensa suhdetta hänen tehtäviensä vaikeusasteeseen.

Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöille on asetettava seuraavat vaatimukset:

− liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa

− on nähtävissä, mitattavissa, on muuttuja (ei vakio)

− on itsenäinen

− henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään

Xxxxxxx pyrkii pätevyydenarvioinnissa ehdottomaan omakohtaiseen totuuteen. Toimihenkilöllä on oikeus saada tietää arvioinnin tulokset, perusteet ja vaikutuk- set.

2.3 Pätevyystekijät

TYÖTAITO	YHTEISTYÖTAITO	VASTUUNTUNTO
Työn hallinta	Joustavuus	Vastuuntunto taloudellisuu- desta
Monitaitoisuus	Ihmissuhdetaidot/ Ryhmätyötaidot/ Esimiestaidot	Vastuuntunto turvallisuu- desta ja ympäristöstä
Työssä kehittyminen
Erityisosaaminen
Omatoimisuus
Harkintakyky

2.4 Asteikko

Pätevyyden mittaamisessa ei ole olemassa mitään ehdottomia vertailutasoja, vaan arviointi on suhteutettava tehtävän asettamiin vaatimuksiin. Henkilön päte- vyys työssään (esim. työtuloksella, monitaitoisuudella ym. mitattuna) voi vastata tehtävän vaativuutta tai se voi ylittää tai alittaa tämän tason. Pätevyyden arviointi pitää olla yhdenmukainen yrityksen sisällä riippumatta siitä, että arvioinnin teke- viä esimiehiä on useita.

Pätevyys arvioidaan suhteessa tehtävien vaativuuteen

Asteikko:

1. Todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta

2. Vastaa tehtävän vaatimuksia

3. Vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia

4. Pystyy toimimaan hallitusti erilaisissa ongelmatilanteissa.

5. Pystyy kehittämään työtä ja työskentelytapoja

2.5 Pätevyystekijät Työtaito

Tämä pätevyystekijä sisältää koulutuskelpoisuuden ja oppimiskyvyn, työskente- lyn nopeuden ja tarkkuuden, kätevyyden sekä tuottavuuden ja energisyyden.

• Työn hallinta

Kuinka hyvin henkilö osaa organisoida omat tehtävänsä.

• Monitaitoisuus

Henkilö pystyy ja on tarvittaessa halukas tekemään oman varsinaisen työnsä asemesta muita töitä, joihin myös vaaditaan tietty ammattitaito.

• Työssä kehittyminen

Mielenkiinto uusia töitä ja menetelmiä kohtaan: missä määrin haluaa oppia uusia töitä ja menetelmiä (kuten: on halukas oppimaan uutta, haluaa ottaa kokeiltavaksi uusia menetelmiä, tuntee harrastusta omaa alaansa kohtaan).

• Erityisosaaminen

Avuja, jotka henkilön työtehtävissä tai niiden ohessa hyödyttävät yritystä ku- ten kielitaito, ATK-osaaminen, esiintymistaito jne. Kielitaidolla ymmärretään vieraan (ja toisen kotimaisen) kielen eriasteista suullista ja/tai kirjallista tai- toa.

• Omatoimisuus

Neuvojen ja ohjauksen omatoiminen etsiminen: aloitteellinen, selviää vai- keistakin töistä, koska oivaltaa, miten ne tehdään, yhden työn päätyttyä siir- tyy toiseen ilman eri määräystä. Jatkuvan parantamisen menetelmien hyö- dyntäminen.

• Harkintakyky

Harkintakyvyllä tarkoitetaan itsenäisten ratkaisujen tekotaitoa Ongelmatilanteiden ratkaisukyky.

Yhteistyötaito

Tämä pätevyystekijä sisältää suhtautumisen esimiehiin tai alaisiin, sopeutumisen työtovereihin sekä tasapainoisuuden ja rauhallisuuden.

• Joustavuus

Miten henkilö suhtautuu yllätyksellisiin ja poikkeuksellisiin tehtäviin

• Ihmissuhdetaidot/Ryhmätyötaidot

Tulee toimeen työtovereiden, esimiesten ja alaisten kanssa /Kyky ryhmä- työskentelyyn. Innostava valmentaja

• Esimiestaidot

Jakaa vastuuta ja valtuuksia, vaatii tuloksia, kannustaa, antaa palautetta, yh- teistyökykyinen joukkueenjohtaja, tekee itsenäisiä ratkaisuja.

Vastuuntunto

Tämä pätevyystekijä sisältää määritelmät taloudellisuudesta, turvallisuudesta ja ympäristöstä.

• Vastuuntunto taloudellisuudesta

Vastuu työajan hyödyntämisestä ja työn sujuvuuden ja jatkuvuuden varmis- tamisesta.

• Vastuuntunto turvallisuudesta ja ympäristöstä

Vastuu omasta ja toisten turvallisuudesta, työpaikan ja työvälineiden kun- nosta sekä ympäristöstä.

3. Palvelusvuosilisä

Palvelusvuosilisä määräytyy toimihenkilön alallaolovuosien mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

1) Jos henkilö palaa saman työnantajan palvelukseen välittömästi koulu- tuksen jälkeen, lasketaan myös ennen koulutusta palveltu aika palvelus- vuosilisää kartuttavaksi.

2) Työsuhteen kestoaikaan luetaan mukaan äitiys- ja vanhempainva- paan lisäksi sellainen enintään kolmen vuoden yhdenjaksoinen palkaton poissaolo, jonka aikana työsuhde on voimassa.

3) Muussa teollisuudessa hankittu kokemus voidaan huomioida Mei- pake-järjestelmää toteutettaessa palvelusvuosilisää kartuttavaksi teki- jäksi.

Tämä todetaan työsuhteen alussa.

Työsuhteen kesto	Palvelusvuosilisä
3 - 4 vuotta	3 %
5 - 9 vuotta	5,5 %
10-14 vuotta	7,5 %
15-19 vuotta	10 %
20-24 vuotta	12 %
25-29 vuotta	12,5 %
30 vuotta	13 %

Palvelusvuosilisän huomioiminen sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkassa. Katso 5 §, sopimuspalkkaiset toimihenkilöt, viimeinen kohta.

MEIPAKEN SOVELTAMISOHJEET

Toimen vaativuusluokituksen (TVL) ja pätevyyden määritys sekä palkanmääritys Arviointiryhmä

Työpaikalla perustetaan arviointiryhmä, joka hoitaa keskitetysti kaikkien tehtä- vien vaativuuden arvioinnin. Sen tulisi olla pysyvä yhteistyöryhmä, joka jatkossa tarkastaa tehtävien arvioinnit toimien sisällön muuttuessa, luokittaa kokonaan uudet toimet sekä ratkaisee mahdollisesti syntyvät ongelmat ja erimielisyydet.

Ryhmän koko on 2-6 henkilöä. Arviointiryhmä perehtyy arviointijärjestelmän si- sältöön ja järjestelmän käyttöön.

Toimenkuvat

Arviointiryhmä vastaa toimenkuvien päivittämisestä. On syytä harkita, huolella voidaanko vaativuutta arvioida nykyisten toimenkuvien pohjalta. Toimenkuvauk- sen muotoon kannattaa kiinnittää huomiota, jotta tehtävien vaativuus voidaan mi- tata mahdollisimman luotettavasti. Toimenkuvauksesta tulee käydä ilmi vähin- tään tehtäviin liittyvät vastuut, toimen sisältö sekä tehtäviin liittyvät yhteydet.

Liite: Toimenkuvauslomake

TVL-pisteytys (Toimen vaativuusluokituspisteytys)

1. Arviointiryhmä valitsee riittävän määrän ns. avain- eli ankkuritoimia, joiden arvioidaan kattavan koko vaativuushierarkian. Toimien valinnan suorittavat arviointiryhmän jäsenet yhdessä.

Tarpeen vaatiessa haastatellaan toimien hoitajia ja/tai esimiehiä. Mahdolli- sista haastatteluista huolimatta vaativuuden arvioinnin suorittaa aina arvioin- tiryhmä.

2. Ankkuritoimien perusteella määritetään, mitä tarkoitetaan päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset mittariin sisältyvillä termeillä ”kokonaisuus, kokonai- suuden osa-alue”. Nämä termit määrittelemällä piirretään samalla vaikutta- misalue, jolla palkkausjärjestelmää yrityksessä sovelletaan. Termejä määri- tettäessä on syytä muistaa, että arvioitavana on toimihenkilön toimet; koko- naisuudet ja osa-alue määritetään niin, että se on meijeritoimihenkilön laajin mahdollinen luonnollinen vaikuttamisalue.

3. Arviointi suoritetaan niin, että kukin vaativuusmittari käydään läpi yhden toi- men osalta kokonaan.

Arvioinnin tulokset on syytä kirjata. Samoin perusteet, joilla arviointiskaala on määritelty, jotta myöhemmin voidaan noudattaa samoja periaatteita, sekä tarvittaessa löydetään perusteet tehdyille ratkaisuille.

4. Arvioidaan loput toimet. Arvioinnin apuna voidaan käyttää avaintehtävien vaativuustasoja.

Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus

1. Jos toimeen sisältyvät toisen henkilön tehtävien hoitaminen, töiden järjestelyt tai sairaus-, loma- ym. tilanteet vaikuttavat oleellisesti tehtävän vaativuuteen, otetaan ne luokitusta suoritettaessa huomioon vaativuutta lisäävänä tekijänä. Tämäntyyppiset sijaisuudet on syytä mahdollisimman tarkasti huomioida toi- menkuvauksessa.

2. Sijaisuuskorvaus voidaan myös maksaa siten, että sijaiselle maksetaan vaa- tivamman tehtävän toimenvaativuusluokituksen mukainen palkka.

3. Ellei tvl-pisteytyksessä erikseen ole huomioitu, toimii sijaisuuskorvaus työeh- tosopimuksen määräysten mukaisesti.

Sijaisuuden vaikutus on kirjattava.

Henkilökohtainen pätevyys

Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuk- sia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän suorittamiselle.

Pätevyyttä verrataan suhteessa työn vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oi- keudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset. Tästä seuraa, että teki- jöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:

• liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa

• on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)

• henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään

Tasapuolisuus ja johdonmukaisuus turvataan parhaiten, jos yrityksessä käyte- tään järjestelmällistä pätevyydenluokitusta. Pätevyystekijöiden valinta ja niiden painotus määritellään työpaikoilla lähtien yrityksen tavoitteista. Jotta järjestelmän käyttö olisi mahdollisimman yhdenmukaista eri arviointitapahtumissa, yrityksessä on syytä täsmentää, mitä valituilla pätevyystekijöillä tarkoitetaan. Täsmentämi- sen suorittaa arviointiryhmä. Toimihenkilöille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioinneissa käytettävät perusteet ja toimihenkilön niin halutessa myös arvioinnin tulokset. Kehityskeskustelut ovat suositeltavia me- nettelytapoja henkilökohtaisen palautteen antamiselle ja pätevöitymistarpeen kartoitukselle.

Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa eh- dottomaan omakohtaiseen totuuteen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suori- tetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Liitot

suosittavat, että tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat tarkistetaan samassa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioi- daan.

On huomattava, että henkilökohtaisissa ominaisuuksissa erityisosaaminen ja mahdollisesti muut osa-alueet ovat aikaan sidottuja. Erityisosaamisen painopis- tealueet muuttuvat ajan myötä.

Pätevyyden arviointi tehtävän muutosten yhteydessä

Pätevyys arvioidaan uuden tehtävän mukaan viimeistään kolmen kuukauden ku- luessa.

Uuteen toimeen liittyvä henkilökohtaisen pätevyysosan palkkasumma ei kuiten- kaan euromääräisesti saa alittaa aikaisemman tehtävän pätevyysosan palkkaa.

Uusi toimihenkilö

Uuden toimihenkilön henkilökohtaisen pätevyyden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta ar- vioidaan aina suhteessa hänen sen hetkiseen tehtäväänsä.

Työsuhteen alettua tulee meipake-työryhmän viivytyksettä toteuttaa toimenvaati- vuusluokitus ja ilmoittaa toimihenkilölle palkan perusteista, viimeistään kuitenkin neljän kuukauden kuluessa.

Palvelusvuosilisät

Uusi palvelusvuosilisä otetaan käyttöön aina seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Tehtävän muutokset

Jos toimihenkilön toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset muut- tuvat, määritellään hänen toimenvaativuusluokituksensa ja uuteen toimeen kuu- luva henkilökohtainen pätevyys uudelleen. Jos toimihenkilön tehtävä olennaisesti muuttuu, tulee toimenvaativuusluokituspisteytys suorittaa uudelleen ja tällöin ko- rotetaan hänen palkkaansa tehtävän muuttumisajankohdasta alkaen.

Tehtävän sisällön muutos

Kun toimihenkilön toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset muut- tuvat, mutta kuitenkin varsinainen toimenkuva pysyy entisellään, määritellään hä- nen toimenvaativuusluokituksensa uudelleen, mikäli se on mahdollista, tehtävän muuttumisajankohdasta lukien. Muutokset käsitellään luottamusmiehen ja työn- antajan edustajan kesken, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli tehtävän sisällön muutos tiedetään tilapäiseksi, toimenvaativuuspisteytys palaa ennalleen muutos- vaiheen loputtua ja palkka määräytyy lähtötilanteen mukaan.

Vastuutehtävänä voi olla esim. Milk Works-projekti, meijeriharjoittelijoiden opas- tus, viranomaisvastuut ym.

Tietotaitolisä, sijaisuuskorvaus, muu lisä, +5...+60 pistettä

Mikäli tehtävässä vaadittava tietojen taso ja kokemusvaatimus ylittävät oleelli- sesti tavanomaisen tason, korjataan vaativuusarvioinnin loppupisteitä +5...+60 pisteellä.

*) Tarkennuspisteet

Toimenvaativuustaulukoiden kussakin ruudussa on tarkennuspisteiden käyttö- mahdollisuus, joilla voidaan muuttaa peruspisteitä niissä tehtävissä, joissa on suurempi tai pienempi taloudellinen vastuu, tuotannollinen vastuu ja/tai laatuvas- tuu taikka toimen luonteeseen kuuluu toistuvasti ennakoimattomissa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia ratkaisuja ja päätöksiä. TVL-pisteitä voidaan tarkentaa –5-+30- pisteellä.

Lomittajat

Lomittajien Meipake-pisteytys tulisi suorittaa Meipake-ryhmässä tai, mikäli pai- kallisesti sovitaan, luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken, viivytyk- settä.

Mikäli mahdollista, pisteytys tulisi suorittaa ennakkoon.

**) Organisointi- ja resurssivastuu, johtaminen/asema (A-D)

Voi olla myös esimiestehtävä

Meipake-järjestelmän tarkistus

Työnantajan edustaja ja luottamusmies käyvät vuosittain läpi Meipake-järjestel- mään kuuluvat toimenvaativuusluokituspisteytyksen, henkilökohtaisen arvioinnin ja palvelusvuosilisäosuudet.

***) Asiantuntija-/esimiestason lisäpisteytys

Mikäli taulukon pistemäärä ei riitä toimen vaativuusluokan TVL-pisteytyksen te- kemiseen, voidaan pisteitä lisätä siten, että toimenkuvan edellyttämä asiantun- tija/esimiestason palkkataso saavutetaan.

Muutokset palkkausjärjestelmään

Meipake-järjestelmän perusperiaatteisiin tehtävät muutokset yritystasolla on hy- väksyttävä liittojen välillä.

VAATIVUUSLUOKITUS, PÄTEVYYDEN ARVIOINTI JA PALVELUSVUODET JA PALKANMÄÄRITYS

NIMI:

TOIMEN NIMI:

TOIMEN LUONNE / PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT RATKAISUJEN VAIKUTUKSET 1. Valinta vaihtoehdoista

A B

2. Ratkaisuja tutuissa tilanteissa

A B C

3. Harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa

B C D

4. Suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja

B C D E

5. Vaativia ratkaisuja

B C D E

6. Vaativia kehitystavoitteita

D E

VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA 1. Tavanomaiset työyhteydet

A B C1

2. Asiantuntijayhteydet

A B C1 C

3. Tavoitteelliset yhteydet

A B C1 C D

4. Merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpitoa

A B C1 C D

5. Vaikuttamista meijerin johtoon

A B C1 C D

PÄTEVYYDEN ARVIOINTI

1

2

3

4

5

PALKANMÄÄRITYS

0,35

1,0

1,6

2,1

2,6

TVL-pisteet yhteensä

%

%

%

%

%

Lisäpisteet ***)

TYÖTAITO

Työn hallinta

Lisäpisteet *)

Monitaitoisuus

TVL -kokonaispiste- määrä

Työssä kehittyminen

Pätevyyspisteet Palvelusvuosipisteet

Erityisosaaminen

Omatoimisuus

Kokonaispistemäärä

Harkintakyky

YHTEISTYÖTAITO

Joustavuus

Pisteen hinta €/p

Ihmissuhde-/Ryhmätyö-/Esimiestaidot

Palkka= piste x €/p

VASTUUNTUNTO

Taloudellisuudesta

Muu lisä €/%

Turvallisuudesta ja ympäristöstä

Kokonaispalkka

Pätevyys-% yhteensä

<=

Palvelusvuodet

Pätevyyspisteet = pätevyys-% x TVL- pisteet

Päiväys    /

3-4

5-9

10- 14

15- 19

20- 00

00- 00

00

Allekirjoitukset

3%

5,5%

7,5 %

10 %

12%

12,5 %

13%

--------------------

-----------------

LISÄPISTEET

*)TIETOTAITOLISÄ

PIST

*)SIJAISUUSKORVAUS

PIST

*)MUU

PIST

.

*)Tietotaitolisä: Mikäli tehtävässä vaadittava tietojen taso ja kokemusvaatimus ylittävät oleellisesti tavanomaisen ta- son, korjataan vaativuusarvioinnin loppupisteitä +5 – +60 pisteellä.

TOIMENKUVAUSLOMAKE

TOIMEN NIMI	TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO
TOIMEN HOITAJAN NIMI	VÄLITTÖMÄN ESIMIEHEN TOIMI (ja nimi)
TOIMEN HOITAJAN SIJAISENA TOIMII	SIJAISUUSTOIMET

TOIMEN TARKOITUS

KESKEISET TEHTÄVÄT

VASTUUT

TOIMEEN LIITTYVÄ YHTEYDENPITO

1. sisäiset toiminnalliset yhteydet

2. yhteydet yrityksen/toimipaikan ulkoisiin sidosryhmiin

TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET

1 koulutus ja/tai kokemus

2 erityisvaatimuksia

Päiväys ja allekirjoitukset

        .                   

Esimies

Toimihenkilö

PÄTEVYYDEN ARVIOINTILOMAKE

YRITYS: Päiväys:        

Pätevyydenarviointi

Toimihenkilö:                             

Toimi:                             

	ASTEIKKO
	1	2	3	4	5
	0,35 %	1,0 %	1,6 %	2,1 %	2,6 %	Huom !
TYÖTAITO
Työn hallinta
Monitaitoisuus
Työssä kehittyminen
Erityisosaaminen
Omatoimisuus
Harkintakyky
YHTEISTYÖTAITO
Joustavuus
Ihmissuhde-/ Ryhmätyö- Esimiestaidot/
VASTUUNTUNTO
Taloudellisuudesta
Turvallisuudesta ja ym- päristöstä
YHTEENSÄ RASTEJA						Pätevyysarviointi-%:

Arvioitaessa toimihenkilön pätevyyttä asteikkoon merkitään rasti kunkin käytetyn päte- vyystekijän ulottuvuuden kohdalle käyttäen alla olevia asteikon arviointiperusteita. Pro- senttimäärä lisätään suoraan meijeritoimihenkilön vaativuusluokituspalkkaan.

Pätevyys arvioidaan suhteessa tehtävien vaativuuteen

Asteikko:

1. Todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta

2. Vastaa tehtävän vaatimuksia

3. Vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia

4. Pystyy toimimaan hallitusti erilaisissa ongelmatilanteissa

5. Pystyy kehittämään työtä ja työskentelytapoja

Arvioinnin tekijä:             

VIII TEHTÄVÄALUEET JA YLEISIÄ PALKKAUSPERIAATTEITA

MEIJEREIDEN TYÖNJOHTO- JA VALMISTUSTEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIEN TOIMIHEN- KILÖIDEN TEHTÄVÄALUEET

5. Johtaa työtä ja tuotantotoimintaa sekä vastaa tuotteiden valmistuksesta suu- ressa meijeriyksikössä alaistensa työnjohtajien ja muiden erikoiskoulutuksen saaneiden toimihenkilöiden esimiehenä siten, että hänen alaisuuteensa kuuluu useista osastoista muodostettu tehtäväkokonaisuus.

Tähän ryhmään kuuluu myös tehtävä, joka työnjohdollisen luonteen, teknisen pätevyys- ja vaativuustason kannalta on edelliseen rinnastettava itsenäisesti johdettu tuotantoyksikkö.

4. Johtaa työtä ja tuotantotoimintaa sekä vastaa tuotteen tai tuotteiden valmistuk- sesta alaistensa toimihenkilöiden- ja työntekijöiden esimiehenä.

Tähän ryhmään luetaan myös sellainen välillinen vai välitön työnjohtotehtävä, johon kuuluu työn ja tuotantotoiminnan itsenäinen johtaminen tuotanto-osastolla, jonka merkitys meijeriyksikön toiminnan kannalta on siinä määrin huomattava, että tehtävän vaativuus voidaan rinnastaa edellisessä kappaleessa tarkoitetun tehtävän vaativuuteen.

3. Vastaa itsenäisesti tuotteen tai tuotteiden valmistuksesta meijeriosastolla anne- tun tuotanto-ohjelman ja ohjeiden puitteissa tai vastaa osaston välittömästä työnjohdosta, jonka vaativuustaso on rinnastettavissa itsenäisesti toteutettuun valmistustehtävään.

Tähän ryhmään kuuluu myös raaka-aineiden käsittelystä vastaava toimihenkilö, milloin tehtävän vaativuus vastaa edellisessä kappaleessa tarkoitettua tehtävän vaativuutta.

2. Vastaa ryhmän 3. rajoitetummasta tehtäväkokonaisuudesta tai vaativuudeltaan siihen rinnastettavasta ammatillisesta työstä.

1. Vastaa toimihenkilönä vähemmän vaativasta tehtävästä. Tehtävä edellyttää alan kursseja tai käytännön työkokemuksella saavutettua pätevyyttä.

Soveltamisohje 1:

Milloin työehtosopimukseen osallisten toimihenkilöjärjestöjen jäsenet työs- kentelevät:

- meijeritoimintaan liittyvissä lähettämöissä sekä varastoissa

- maidon hankintaan ja tuotantoon liittyvissä neuvontatehtävissä

- kuljetusjärjestelyihin liittyvissä tehtävissä

- ruokalatoimintaan (vastaava toimihenkilö) liittyvissä tehtävissä pisteyte- tään heidät tehtävien vaativuusluokituksen mukaisesti soveltaen edellä olevia vaativuusluokituksia. Samoin menetellään meijerialan suunnittelijoi- den ja piirtäjien kohdalla.

Liitot kiinnittävät huomiota siihen, että automaatioasteen noustessa toimi- henkilön tehtävän vaativuus usein lisääntyy, vaikka hänen alaistensa luku- määrässä tapahtuu vähenemistä.

MEIJEREIDEN VOIMA- JA YLLÄPITO-OSASTOJEN TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄALUEET

5. Johtaa työtä välillisesti alaistensa teknikoiden ja työnjohtajien tai muiden vastaavien teknisten toimihenkilöiden esimiehenä. Vastuualueeseen kuu- luu voima-asema tai tuotantolaitoksen käyttö- ja ylläpitotöiden ylin työn- johto. Tehtäviin voi liittyä paineastia- tai muiden asetusten määrittelemiä vastuita sekä välitöntä työnjohtoa.

4. Johtaa työtä välittömästi alaisiaan teknisiä toimihenkilöitä apuna käyttäen ja vastaa määrätystä tehtäväkokonaisuudesta. Tehtäviin voi liittyä pai- neastia- tai muiden asetusten määrittelemiä vastuita.

Ryhmään voidaan lukea myös ilman edellä mainittuja alaisia toimiva toi- mihenkilö, jonka pätevyys ja asetusten edellyttämä vastuu ovat rinnastet- tavissa edellä mainittuun.

3. Vastaa toimihenkilönä meijeriyksikön kone- tai laiteryhmien välittömästä ylläpidosta. Tehtävään voi liittyä paineastia- tai muiden asetusten määrit- telemiä vastuita.

Tähän ryhmään kuuluu myös meijerin koneenhoitaja, milloin tehtävän vaativuus on rinnastettavissa edellä mainittuun.

2. Vastaa ryhmää 3. rajoitetummasta tehtäväkokonaisuudesta tai vaativuu- deltaan siihen rinnastettavasta ammatillisesta työstä.

1. Hoitaa toimihenkilönä tehtävää, jonka vastuu ensi sijassa kuuluu ylem- pään ryhmään sijoitetulle toimihenkilölle. Tähän ryhmään kuuluu ns. am- matillinen suoritustyö.

Soveltamisohje 1:

Vaativuusluokituksessa on huomioitava laitoksen työnjohto- ja val- mistustehtävissä samalla tasolla olevien vastaavan pätevyyden omaavien henkilöiden toimenvaativuusluokka.

LABORATORION TEHTÄVÄALUEET

5. Toimii laboratoriossa vastaten itsenäisesti meijerin laboratoriotoiminnasta taikka suorittaa erityistietoja vaativaa ja monipuolista tutkimus- ja kehitys- työtä.

4. Toimii laboratoriossa vastaten vaativasta laboratoriotyöstä, tuotekehittely- ja tutkimustoiminnasta sekä laatii niistä kirjallisia selosteita. Tähän ryh- mään voi kuulua myös laboratorion tekninen toimihenkilö, joka ilman alai- sia suorittaa edellä mainittuja tehtäviä.

3. Tekee itsenäisesti vaativia laboratoriotöitä, annettujen yleisohjeiden mu- kaan ja laatii niistä kirjallisia yhteenvetoja. Tähän ryhmään kuuluu myös laboratoriossa työnjohdollisessa tehtävässä toimiva tekninen toimihenkilö.

2. Vastaa ryhmää 3. rajoitetummasta tehtäväkokonaisuudesta tai vaativuu- deltaan siihen rinnastettavasta ammatillisesta työstä.

1. Suorittaa yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan rajoitettua laboratoriotyötä. Tehtävät edellyttävät alan kursseja tai pitkäaikaisella käytännön koke- muksella saavutettua pätevyyttä.

1B. Suorittaa valvonnan alaisena rajoitettuja laboratoriotöitä, jotka edellyttävät työkokemuksen kautta saavutettua pätevyyttä.

Soveltamisohje 1:

Vaativuusluokituksessa on huomioitava laitoksen työnjohto- ja val- mistustehtävissä samalla tasolla olevien vastaavan pätevyyden omaavien henkilöiden toimenvaativuusluokitus.

YLEISIÄ PALKKAUSPERIAATTEITA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE:

Yrityskohtaisen palkkapolitiikan tavoitteena on oikeudenmukainen palkkaus jo- kaisen henkilön ja henkilöstöryhmän osalta. Palkkauksen tulee myös tukea yri- tyksen toimintatavoitteiden saavuttamista ja toiminnan jatkuvuutta sekä henkilös- tön työmotivaation säilymistä ja kehittämistä.

Yrityksen sisäisen palkkapolitiikan tehtävänä on ottaa työmarkkinajärjestöjen vä- lillä sovittujen palkkamääräysten puitteissa kantaa toisaalta siihen, miten työn- suoritus ja palkka saatetaan käytännössä toisiaan vastaaviksi, toisaalta siihen miten ansiotasot eri tehtävissä määräytyvät. Keskeisenä lähtökohtana on se, että vaativuudeltaan ja vastuullisuudeltaan samanlaatuisissa tehtävissä työskentele- vien toimihenkilöiden, joiden pätevyys, koulutus, kokemus, työsuoritus ja muut henkilökohtaiset palkkaukseen vaikuttavat tekijät ovat samanarvoisia, palkka on sama. Palkka maksetaan työn, pätevyyden ja työnsuorituksen perusteella.

Vaikka henkilön tai henkilöstöryhmän ansiotaso ja ansioiden kokonaiskehittymi- nen ei sinänsä ole palkankorotuksen peruste toiselle henkilölle tai henkilöstöryh- mälle sopijapuolet toteavat, että yrityskohtaisen palkkapolitiikan toteuttamisessa ja huomioon ottaen myös menetelmien ja toimintatapojen jatkuvan kehittymisen, pyritään siihen, että toisaalta työpaikan eri henkilöstöryhmien ansiotasojen ja toi- saalta ansiokehityksen tulee olla oikeassa suhteessa toisiinsa.

Osapuolet korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen si- sältyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta.

Yrityksen palkkapolitiikassa tulee jatkuvasti seurata esimiesten ja alaisten palk- kausta, jotta esimiesasemassa olevien teknisten toimihenkilöiden palkkataso ylit- tää alaisina toimivien palkkojen tason.

Esimiesasemassa olevien teknisten toimihenkilöiden palkkaukseen on kiinnitet- tävä järjestelmällisesti huomiota ja kiinteästi seurattava yllä mainitun periaatteen toteutumista yrityksen palkkapolitiikassa. On myös tärkeää, että teknisten toimi- henkilöiden luottamusmies ja esimieskunta ovat tietoisia yrityksen palkkapolitii- kasta ja sen toteuttamisesta.

Palkkasopimuksen allekirjoittajaliitot seuraavat sopimuskauden aikaista kehitystä sekä antavat tarpeellista ohjausta siitä, mihin seikkoihin marginaalisäännön to- teutumisessa tulee kiinnittää huomiota ja miten asia voidaan yrityksessä todeta. Marginaalisäännön soveltamisessa yrityksessä on käytettävä vertailukelpoisia ansio- ja palkkatekijöitä esimiehen ja alaisten välillä.

Elintarviketeollisuusliitto ry Sopimus

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 26.3.2007

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKI- LÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISRAJAT

1. ETL ja MVL ovat yksimielisiä, että meijereiden erikoiskoulutettuja ja tekni- siä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalueet ja rajat on sovittu liittojen kesken solmitussa työehtosopimuksessa.

Liitot ovat yksimielisiä työehtosopimuksen 1 §:n määrittämästä sopimuk- sen ulottuvuudesta ja 5 §:n määrittämistä palkkamääräyksistä soveltamis- ohjeineen ja pöytäkirjamerkintöineen. Todetaan, että soveltamisalassa ei sinänsä ole tapahtunut muutosta.

2. Xxxx tehtaissa ja meijereissä noudatetaan yleissitovaa meijereiden eri- koiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopi- musta.

Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen vähimmäisehtoja noudatetaan lähtökohtaisesti myös niissä toimihenkilötehtävissä, joita mm. prosessivastaava, tuotantovas- taava ja valmentava esimies tekee.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen soveltamisen piiriin kuuluminen tarkoittaa, että toimihenkilön työ- ja palkkaehtojen vähim- mäisehdot on sovittu valtakunnallisella työehtosopimuksella.

Liitot ovat yhtä mieltä, että tässä sopimuksessa mainitulla toimihenkilöllä voi olla palkkauksen osalta sovittuna henkilökohtainen sopimuspalkka, joka on työehtosopimuksen mukaista meipake-palkkaa suurempi.

Liitot kiinnittävät huomiota, että sopimuspalkkaisille toimihenkilöille teh- dään palkantarkistukset meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja tek- nisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen aikataulun mukaan. Palkan- tarkistuksissa tulee ottaa huomioon toimipaikan muiden tuotannon toimi- henkilöiden palkankorotusten vaikutukset.

Tehtaan päällikön suorassa alaisuudessa voi olla sekä ylempiä toimihen- kilöitä, että työehtosopimuksen piirissä olevia toimihenkilöitä. Toimihenki- löaseman määrittelyn ratkaisee työn itsenäisyys ja vastuu, sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Erimielisyystapauksissa toimihenkilöaseman rat- kaisee työryhmä, jossa on edustajina yrityksen ja liittojen edustajat.

Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

IX PÖYTÄKIRJOJA

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

SOPIMUS

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ

1 § Sovittiin, että säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä siten, että se on keskimäärin 34,6 tuntia viikossa. Työajan lyhennys kos- kee myös sellaista keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osan ka- lenterivuotta. Tämän pöytäkirjan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös kyseisen työn osalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Henkilö tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut keskeytyksettä keskeytymättömässä 3-vuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuoron.

2 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa työssä työajan tulee enintään vuoden pituisena ajan- jaksona tai keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson ja etukäteen määri- teltävän tasoitusjakson aikana tasoittua keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa "työajan tasoittuminen" voidaan toteuttaa myös siten, että suoritetaan vastaava rahakorvaus keskituntiansion mukaan tai anne- taan vastaava vapaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson jälkeen.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka ku- luessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 34,6 tuntiin.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työtuntijärjestelmän laatiminen aina ole mahdollista maidonjalostusalalla tuotannon kausivaihteluiden edellyttäessä keskeytymättömän kolmivuorotyön suorittamista. Kuitenkin keskeytymättömän kolmivuorotyön jakson kestoaika ilmoitetaan vähin- tään kahden viikon tarkkuudella.

2. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhdenjak- soisena ellei asiasta toisin sovita.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa. 3 § Ansaitut lisät maksetaan työehtosopimuksen palkanmaksua koskevan pykälän

mukaisesti palkanmaksukausittain.

Ansaittujen lisien maksamisesta voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojär- jestelmän tarpeiden mukaan ottaen huomioon mm. ansion tasaisuus.

4 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuu- kauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumää- rällä.

5 § Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tehtäessä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä käytetään kuukausipalkan tuntipalkkajakajana lukua 146.

6 § Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaika- muotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pi- tämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.

7 § 5-vuorojärjestelmä

Tässä sopimuksessa tarkoitettu työajan lyhennys voidaan toteuttaa myös otta- malla käyttöön ns. 5-vuorojärjestelmä. 5-vuorojärjestelmää käytettäessä annetaan toimihenkilölle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5. - 20.9. väli- senä aikana vuosilomaa varten.

Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmää- räytymisvuosi päättyy.

Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan se lo- man osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin loman- määräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennes- sä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajan- kohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.

Edellä tässä pykälässä olevasta poiketen voidaan paikallisesti sopia, että vuosi- loma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijärjestel- mään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

8 § Muutoin elintarviketeollisuudessa sovellettavasta poiketen sovelletaan muiden edellytysten täyttyessä keskeytymättömän kolmivuorotyön määräyksiä, mikäli vii- koittainen työn keskeytys on enintään 16 tuntia. Jos taas keskeytyksen kesto on enemmän kuin 16 tuntia, sovelletaan keskeytyvän kolmivuorotyön määräyksiä.

Keskeytyksen pituutta laskiessa ei oteta huomioon mahdollisesti tehtäviä aloitta- mis- ja lopettamistöitä.

Tämän sopimuksen mukainen tulkinta keskeytyksen pituudesta koskee ainoas- taan kolmivuorotyötä.

9 § Tämä sopimus on voimassa 1.6.2010 lukien lähinnä seuraavan työehtosopimuk- sen voimassaoloajan loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry SOPIMUS

KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ

1 § Sovittiin, että säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytyvässä kolmivuorotyössä siten, että se on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Työajan lyhennys koskee myös sellaista keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osan kalenterivuotta. Tä- män pöytäkirjan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös tällöin.

Pöytäkirjamerkintä:

Henkilö tulee tämän pöytäkirjan sovellutuspiiriin, kun hän on ollut kes- keytyksettä keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorojak- sot.

Huomautus:

Keskeytymättömän kolmivuorotyön ja keskeytyvän kolmivuorotyön väli- sestä rajanvedosta on sovittu erillisellä pöytäkirjalla.

2 § Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuo- den pituisena ajanjaksona tai keskeytyvää kolmivuorotyötä tehtävän jakson ai- kana tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin viikossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa "työajan tasoittuminen" voidaan toteuttaa myös siten, että suoritetaan vastaava rahakorvaus keskituntiansion mukaan tai anne- taan vastaava vapaa keskeytyvää kolmivuorotyötä tehtävän jakson jälkeen.

Vuosityöaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä saadaan kertomalla työviikot 35,8 tunnilla.

3 § Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka ku- luessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tällöin ei kuitenkaan pidennetä työehtosopimuksen mukaista säännöl- listä työaikaa työskenneltäessä keskeytyvässä kolmivuorossa lyhyitä ajanjaksoja, joihin sisältyy arkipyhiä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

1. Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työtuntijärjestelmän laatiminen aina ole mahdollista maidonjalostusalalla tuotannon kausivaihteluiden edellyttäessä keskeytyvän kolmivuorotyön suorittamista. Kuitenkin kes- keytyvän kolmivuorotyön jakson kestoaika ilmoitetaan vähintään kahden viikon tarkkuudella.

2. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhdenjak- soisena ellei asiasta toisin sovita.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa.

4 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuu- kauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumää- rällä.

5 § Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työtun- tijärjestelmän mukaisen työajan, siten kuin työehtosopimuksessa on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Kuukausipalkan jakaja 154.

6 § Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaika- muotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitä- mättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla vastaava rahakorvaus.

7 § Tämä sopimus on voimassa 1.6.2010 jälkeen lähinnä seuraavan työehtosopimuk- sen voimassaoloajan loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

TYÖAIKA (VIIKKOTYÖAIKA 37,5 TUNTIA)

Vaihtoehto A

1. Sovittaessa siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon, sopi- mus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä.

2. Sen jälkeen, kun on siirrytty 40 tunnin työviikkoon, teknisiin toimihenkilöihin sovelletaan meijerialan ao. alan 40-tuntista työviikkoa koskevaa työajan ly- hentämissopimusta.

3. Siirryttäessä em. tavalla 37,5 tuntisesta 40-tuntiseen työviikkoon korotetaan teknisen toimihenkilön kuukausipalkkaa 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirty- essä takaisin 37,5 tuntiseen työviikkoon alennetaan hänen kuukausipalk- kaansa 2,6 prosenttia.

4. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä.

Vaihtoehto B

Sopimus siirtymisestä tämän vaihtoehdon mukaiseen työaikaan on tehtävä edel- lisen vuoden loppuun mennessä. Sisään tehdyt tunnit ylittävän työajan lyhennyk- sen edellytyksenä on, että teknisellä toimihenkilöllä on enintään 30 arkipäivän vuosiloma, ja että lisäksi vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkol- liset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

1. Toimihenkilön tehtyä 170 8 tunnin säännöllistä työaikaa annetaan hänelle vapaata 100 tuntia.

2. Vapaan antamisessa noudatetaan meijerialan 40-tuntista työviikkoa koske- van työajan lyhentämissopimuksen periaatteita. 1 kohdassa tarkoitettuja päi- viä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhennyssopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä.

3. Ellei toisin sovita, ei 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa saa jakaa kahta useampaan osaan.

4. Työtuntijärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.

5. Mikäli 1 kohdassa tarkoitettu työaika ei täyty työsuhteen päättymisen tai 40 tuntisen työviikkojakson muusta syystä tapahtuneen katkeamisen vuoksi, toi- mihenkilölle annetaan työtuntijärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 pro- sentilla korotettu palkka.

6. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry SOPIMUS

TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ

1. Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 ar- kipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

2. Vapaan kertyminen

Vapaata ansaitaan vuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraa- vasti:

vähintään 17 työpäivää 1 vapaa

" 34 " 2 vapaata

"	51	"	3	"
"	68	"	4	"
"	85	"	5	"
"	102	"	6	"
"	119	"	7	"
"	136	"	8	"
"	153	"	9	"
"	170	"	10	"
"	187	"	11	" tai 10 vapaata ja 8 tuntia
"	210	"	12,5	" tai 10 vapaata ja 20 tuntia

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan:

− aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysloman palkkaa

− työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan

− lyhyen tilapäisen loman tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan

− lomautus enintään 30 päivää vuodessa

− tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät Yllämainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1. kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosiloma- järjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

3. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seu- raavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Va- paa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoitet- tava vapaasta toimihenkilölle hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.

Ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita, annetaan vapaata 10 ko- konaista työvuoroa ja 20 tuntia jaksotyöaikaa lyhentämällä.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan toimihenkilölle kertynyttä vapaata vastaava palkka.

Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnan- taja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä.

Työajan lyhennysvapaa tai osa siitä voidaan vaihtaa vapaata vastaavaan raha- korvaukseen milloin työnantaja ja toimihenkilö asiasta sopivat.

Milloin sovitaan toistaiseksi voimassa olevasta järjestelystä, tulee sopimus tehdä kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan lokakuun loppuun mennessä irtisanoa päättyväksi seuraavan kalenterivuoden alussa.

Työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti voidaan käsitellä sitä ky- symystä, onko edellä tarkoitettu sopiminen tapahtunut asianmukaisesti.

4. Ansiotaso

Tämän sopimuksen tarkoittama työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alenta- matta.

5. Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuk- sen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

6. Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa samalla tavoin kuin työehtosopimus. Helsingissä 1. päivänä kesäkuuta 2010

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

PÖYTÄKIRJA HARJOITTELIJOIDEN KÄYTTÄMISESTÄ

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Meijerialan Ammattilaiset MVL ry ovat yhtä mieltä siitä, että alan koulutukseen liittyvien, työssäoppimista ja työharjoittelua sisältä- vien jaksojen järjestämisen tarve on suuri. Harjoittelu työpaikalla aidossa työym- päristössä ja työtilanteissa on keskeinen osa ammattitaidon oppimista, varmista- mista ja kehittämistä. Alan yritykset tarjoavatkin aktiivisesti nuorille ja opiskeli- joille harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksia.

Liitot ovat keskustelleet periaatteista, joita yrityksissä noudatetaan yritysten tarjo- tessa alan opiskelijoille työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja olosuhteissa, joissa yrityksessä on suunnitteilla tai toteutettu työvoiman käytön vähentämiseen liittyviä järjestelyjä.

Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehto- sopimus, liittojen välinen irtisanomissuojasopimus taikka työsopimuslain työvoi- man käytön vähentämistä, lisätyön tarjoamista tai takaisinottoa koskevat mää- räykset ja säännökset eivät aseta esteitä koulutukseen liittyvien työssäoppimis- tai työharjoittelupaikkojen tarjoamiselle. Työharjoittelujen ja työssäoppimisjakso- jen järjestäminen opiskelijoille on siten mahdollista esimerkiksi tilanteissa, joissa toimihenkilöitä on irtisanottu tai lomautettu edellyttäen, että opiskelija ei korvaa irtisanottua tai lomautettua henkilöä tai hän työskentelee lyhytaikaisessa, määrä- aikaisessa työsuhteessa.

Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2020

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL RY

Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEI- DEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTA- MISEKSI

Aika 31.1.2020

Paikka MVL:n toimisto

Läsnä Liittojen edustajat

Osapuolina olevat liitot ovat tänään uudistaneet Meijereiden erikoiskoulutuksen saanei- den ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen seuraavin ehdoin:

1 § Sopimuskausi

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2020–28.2.2022. Tämä sopimus korvaa 1.2.2017–31.1.2020 voimassa olevan työehtosopimuksen. Sopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta ole viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat kuitenkin voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

2 § Palkantarkistukset

Vuosi 2020

Yleiskorotus 1.5.2020

Palkkoja korotetaan 1.5.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.

Pisteen hintaa korotetaan 1,3 %.

Vuosi 2021

Yleiskorotus 1.5.2021

Palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4 %.

Pisteen hintaa korotetaan 1,4 %. Paikallinen erä 1.5.2021

Mikäli luottamusmiehen kanssa paikallisesti sovitaan, käytetään 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai toimipaikkakohtaisena paikallisena eränä 0,6 % laskettuna tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden helmikuun 2021 palkkasummasta (pois lukien satunnaiset erät kuten lomarahat tai voitto-/tulos- palkkiot). Palkkasummassa huomioidaan kuukausipalkat luontoisetuineen.

Paikallisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, mah- dollistaa palkkoihin muodostuneiden vinoumien oikaisua (esim. sopimuspalkkaisten kohdalla) ja tukea yrityksen palkkapolitiikan ja oikeudenmukaisen palkkaporrastuk- sen toteutumista. Paikallinen erä käytetään lähtökohtaisesti työnvaativuusluokituk- sen tarkennuspisteytykseen tai lisäpisteytykseen.

Sovittaessa paikallisen erän jakamisesta on käytävä läpi ainakin erän suuruus ja erän jakamisen periaatteet. Mikäli paikallisen erän käyttämisestä ei päästä sopimuk- seen, jaetaan erä 0,6 % yleiskorotuksena, jolloin pisteen hintaa korotetaan vastaa- vasti 0,6 %:lla.

Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys paikallisen erän kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toi- mihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen koro- tuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä. Selvitysten antamisessa tulee huomioida yksityisyyden suojaa koskevat säännökset.

3 § Sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkantarkistukset

Työehtosopimuksen 5 §:ssä mainittujen sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden kuu- kausipalkkoja korotetaan vähintään yleiskorotusta vastaavalla määrällä. Palkantar- kistuksissa otetaan huomioon toimipaikan muiden tuotannon toimihenkilöiden pal- kankorotusten taso.

4 § Meijeriharjoittelijat

Meijeriharjoittelijoiden palkkoja tarkistetaan vakiintuneen käytännön mukaan.

5 § Tekstimuutokset

Viittaukset työehtosopimuksen eri kohtiin perustuvat 1.2.2017-31.1.2020 voimassaol- leeseen työehtosopimukseen.

Lisätään 1 §:ään (Sopimuksen ulottuvuus) seuraava soveltamisohje: Soveltamisohje:

Noudatettaessa teollisuuslinjaperiaatetta, sellaisena kuin se on oikeuskäytän- nössä täsmentynyt, määräytyy kaikkien meijereiden erikoiskoulutuksen saanei- den ja teknisten toimihenkilöiden työsuhteisiin sovellettava työehtosopimus lähtö- kohtaisesti työnantajan päätoimialan perusteella.

Muutetaan 4 §:n (Työsuhteen päättyminen) 1. kohta seuraavaksi:

1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, irtisano- misaika on työnantajan irtisanoessa:

‐ 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

‐ yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

‐ kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta;

‐ neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enin- tään 12 vuotta;

‐ kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihen- kilön on noudatettava:

‐ 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

‐ yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Muutetaan 4 §:n (Työsuhteen päättyminen) pöytäkirjamerkintä seuraavaksi: Pöytäkirjamerkintä:

ETL:n ja MVL:n välillä solmittua irtisanomissuojaa koskevaa sopimusta noudate- taan tämän sopimuksen osana.

Työnantajan lomauttaessa toimihenkilöitä noudatetaan vähintään

‐ 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin vuoden

‐ yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden.

Muutetaan 5 § (Palkkamääräykset) väliotsikon ”Meipake-järjestelmän sovelta- misohje” alla oleva teksti ja väliotsikko seuraavaksi:

Sopimuspalkkaiset toimihenkilöt, soveltamisala

Meipake-palkkausjärjestelmän ulkopuolelle voidaan jättää sellaiset toimihenkilö- tehtävät, joissa käytetään merkittävissä määrin työnantajavaltaa sekä tällaisiin tehtäviin vastuutasoltaan rinnastuvat asiantuntijatehtävät, jotka edellyttävät laa- jaa asiantuntemusta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa (sopimuspalkkai- set toimihenkilöt).

Vaikuttavina arviointikriteereinä ovat mm. yrityksen koko, organisaatio ja toimin- nan laajuus sekä tehtävän luonne. Tarkastelu tehdään tapauskohtaisesti.

Luottamusmiehelle selvitetään säännöllisesti tai luottamusmiehen pyynnöstä, mitkä toimihenkilötehtävät ovat sopimuspalkkaisia sekä niihin tehdyt muutokset.

Luottamusmiehen kanssa voidaan paikallisesti sopia, että sopimuspalkkaisiksi tehtäviksi määritellään perustellusta syystä myös muita kuin em. tehtäviä.

Muilta osin ko. tehtäviin sovelletaan Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä.

Lisäksi todettiin työehtosopimuksen soveltamisalueen rajojen olevan entiset. Tehtäväaluerajat ovat tämän sopimuksen liitteenä (s. xx).

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä ei muuteta ennen 1.2.2020 määriteltyjen sopimuspalk- kaisten asemaa eikä mahdollisesti yritys- tai toimipaikkakohtaisesti sovittuja menettelytapoja sopimuspalkkaisia toimihenkilötehtäviä määriteltäessä.

Muutetaan 5 §:n (palkkamääräykset) väliotsikon ”Sopimuspalkkaiset toimihen- kilöt” sopimusmääräystä seuraavaksi:

‐ Vähimmäispalkkataso on Meipake-palkka. Toimihenkilön pyynnöstä luotta- musmies on mukana vähimmäispalkkatasoa määriteltäessä.

‐ Palkankorotusajankohta seuraa meijereiden erikoiskoulutettujen ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen aikataulua

‐ Liitot pitävät tärkeänä, että työpaikoilla kiinnitetään huomiota sopimuspalk- kaisten toimihenkilöiden ansiokehitykseen työtehtävissä tapahtuvien päte- vyysvaatimusten kasvaessa.

‐ Liitot suosittelevat, että sopimuspalkkaisen toimihenkilön henkilökohtaista pätevyyttä suhteessa tehtävän vaativuuteen arvioidaan säännöllisesti.

‐ Palkantarkistuksissa otetaan huomioon toimipaikan muiden tuotannon toimi- henkilöiden palkankorotusten taso, kuitenkin vähintään yleiskorotuksen määrä

‐ Luottamusmiehellä on oikeus saada sopimuspalkkaisista toimihenkilöistä työehtosopimuksen 39 §:n mukaiset tilastotiedot.

‐ Ylityökorvauksen maksutavaksi voidaan sopia kiinteä kuukausikorvaus, täl- löin kuitenkin maksettava ylityökorvaus on vastattava tehtyä ylityötä keski- määrin

‐ Matka-ajan korvauksen maksutavaksi voidaan sopia kiinteä kuukausikorvaus

‐ Muutoin työehdot määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti

‐ Sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkassa on huomioitava palvelusaika ansiotasoa korottavana tekijänä.

‐ Sopimuspalkkaisen toimihenkilön saavuttaessa seuraavan MEIPAKE-palve- lusvuosilisäjärjestelmän mukaisen vuosiportaan saa hän korotuksen, joka vastaa Meipake-järjestelmään kuuluvan toimihenkilön ansiotason nousua.

Korotus lasketaan siten, että luku, joka on 80 % ao. toimihenkilön kokonais- palkasta, kerrotaan kulloisenkin vuosiportaan muutosprosentilla (0,5 %, 2 %, 2,5 % tai 3 %).

Muutetaan 7 §:n (Meijeriharjoittelijat) palkkataulukoiden alla oleva kappale palkkojen tarkistamisesta seuraavaksi:

Meijeriharjoittelijoiden palkkoja tarkistetaan sopimuskauden aikana vakiintuneen käytännön mukaan.

Muutetaan 11 §:n (Työaika) ensimmäinen kappale seuraavaksi:

Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n mukaan ja on enintään 80 tun- tia kahden viikon pituisena ajanjaksona tai enintään 120 tuntia kolmen viikon pi- tuisena ajanjaksona.

Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmu- kaisten työvuorojen välttämiseksi saadaan säännöllinen työaika luottamusmie- hen kanssa neuvotellen järjestää niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kol- men viikon ajanjakson tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjaksona enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kumpanakaan kolmen viikon ajanjaksona ylittää 128 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 88 tuntia.

Muutetaan 18 § (Työaikakorvausten antaminen vapaana) seuraavaksi:

Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan sopia työehtosopimuksen mukais- ten korvausten ja lisien vaihtamisesta rahakorvausta vastaavaksi vapaaksi. Va- paaksi voidaan sopia vaihdettavaksi esimerkiksi:

‐ Pitkän työpäivän korvaus, vapaapäiväkorvaus ja ylityökorvaus perusosineen

‐ Lisätyön perusosa

‐ Sunnuntaityökorvaus

‐ Suurjuhlapyhäkorvaus

‐ Aamutyölisä

‐ Vuorotyölisät sekä ilta- ja yötyölisä

‐ Lauantailisä

Ellei asiasta toisin sovita, on vapaa-aika annettava kuuden kuukauden kuluessa.

Jos toimihenkilö ei voi pitää sovittua vapaata ennen vapaan ajankohtaa alka- neen työkyvyttömyyden vuoksi, sovitaan vapaan antamisesta myöhemmin tai se korvataan rahana. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet vapaat korvataan rahana.

Muutetaan 25 § (Varallaolo) seuraavaksi ja poistetaan 24 §:stä (Hälytysluontoi- nen työ) soveltamisohje 2.

25 § Varallaolo ja puhelinohjeet

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, maksetaan toimihenkilölle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan varalla työtä suorittamatta 50 % toimihenki- lön säännöllisestä peruspalkasta, ellei toisin sovita. Korvauksen suuruudessa on huomioitava varallaolosta toimihenkilön vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoituk- set. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on kysymys, kun toimihenkilö on sopimuksen perusteella tiet- tynä aikana päivystysvalmiudessa voidakseen lähteä kutsun saatuaan työ- paikalle suorittamaan työtä. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen määräyksen mukaisesti.

Varallaolosta on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeen- päin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden laadusta, kesto- ajasta tai korvauksesta. Liitot suosittelevat, ettei varallaoloajaksi sovita toimi- henkilön kannalta haitallisia lyhyitä ajanjaksoja, vaan että varallaoloaika olisi yhdenjaksoinen.

2. Jos toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana vel- vollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse tai muulla tavoin erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomi- oon toimihenkilön palkkauksessa.

Soveltamisohje:

Puhelimitse tai muualla tavoin annettavissa ohjeissa tai määräyksissä on ky- symys tilanteesta, jossa toimihenkilöltä voidaan tämän vapaa-ajalla pyytää ohjeistusta ilman, että on sovittu tietystä sidonnaisuusajasta. Korvaus ohjeis- tuksen tai määräysten antamisesta vapaa-ajalla on määriteltävä etukäteen.

Muutetaan 27 §:n (Kausivaihtelut) pöytäkirjamerkintä seuraavaksi: Pöytäkirjamerkintä:

Tässä pykälässä tarkoitetun järjestelyn käytännöllisestä toteuttamisesta on hy- vissä ajoin neuvoteltava luottamusmiehen kanssa.

Työaikapankit

Lisätään työaikapankkeja koskeva sopimusmääräys (neuvottelutuloksen liite 1) uudeksi 28 §:ksi ja muutetaan työehtosopimuksen jäljempänä olevien sopimus- määräysten numerointia vastaavasti.

Lisätään uudeksi 29 §:ksi seuraava sopimusmääräys: 29 § Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso

Työaikalain mukaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakso on enintään kuusi kuu- kautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 12 kuukautta. Tasoittumisjakson pituutta muutettaessa luotta- musmiehelle annetaan tieto työpaikalla käytettävän työajan enimmäismäärän ta- soittumisjakson pituudesta ja muutoksen perusteesta.

Muutetaan 29 § (Lapsen sairastuminen) ensimmäinen kappale ja soveltamis- ohje seuraavaksi:

Alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuoti- aan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle tai samassa ta- loudessa jatkuvasti asuvalle huoltajan puolisolle (jäljempänä vanhemmat) palk- kaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen pois- saolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoita- miseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkkaa mak- setaan lapsen sairastumisesta laskettavan enintään neljän päivän ajanjak- solle sisältyviltä työpäiviltä.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että mo- lemmat vanhemmat ovat ansiotyössä eikä toisella vanhemmista ole ansio- työnsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan

maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen vanhemman esteestä hoitaa lasta. Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuoro- työssä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuo- roltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

Muutetaan 31 §:n (Eräät korvaukset) Hautajaiset, vihkiäiset-väliotsikon alla oleva kappale seuraavaksi:

Toimihenkilöllä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä läheisen omaisensa hautausjärjestelyjä varten tai hautauspäivänä sekä omiin vihkiäisiinsä. Läheisinä omaisina pidetään toimihenkilön puolisoa, lapsia, lapsenlapsia, adoptiolapsia, si- saruksia, isovanhempia sekä omia ja puolison vanhempia.

Muutetaan 31 §:n (Eräät korvaukset) Työnopastuslisä-väliotsikon alla oleva kappale seuraavaksi:

Työnopastuslisä

Meijeritoimihenkilölle maksetaan 10 % opastuslisä toimihenkilön henkilökohtai- sesta kuukausipalkasta toimihenkilön oman työn ohella suorittamasta työnopas- tuksesta. Lisän suuruutta laskettaessa kuukausipalkan jakajana käytetään lukua 21.

Opastuksesta on tehtävä etukäteissuunnitelma, jossa selvitetään työnopastuk- sen kesto ja sisältö.

Korvaus maksetaan vähintään yhdeltä päivältä.

Työnopastuslisästä voidaan luottamusmiehen kanssa sopia paikallisesti toisin.

Muutetaan 35 § (Ryhmähenkivakuutus) seuraavaksi:

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

Uudistetaan irtisanomissuojasopimus kokonaisuudessaan liitteen mukaisesti (neuvottelutuloksen liite 2).

6 § Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset

Luottamusmieskorvaukset 1.5.2020 alkaen

Toimihenkilöiden lukumäärä	euroa/kk
5 - 9	80
10 - 20	129
21 - 50	163

51 - 100	233
101 - 200	275
201 - 300	325
301 - 380	364

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.5.2020 alkaen

Toimihenkilöiden lukumäärä	euroa/kk
10 - 20	129
21 - 50	163
51 - 100	233
101 - 200	275
201 - 300	325
301 - 380	364
381 -	429

7 § Työryhmät

Työehtosopimuksen selkeyttäminen

Työehtosopimuskauden ajaksi perustetaan liittojen välinen työryhmä, jonka tehtä- vänä on tarkastella työehtosopimuksen kirjoitusasua ja tehdä sopimusosapuolille tar- vittavat muutosehdotukset työehtosopimuksen luettavuuden ja selkeyden paranta- miseksi ennen sopimuskauden päättymistä.

Meijeritoimihenkilöiden Meipake-palkkausjärjestelmän kehittäminen Sopijaosapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Meipake -palk- kausjärjestelmän toimivuutta sekä tarvittaessa tehdä palkkausjärjestelmää kehittäviä muutosehdotuksia. Osana kokonaisuutta työryhmä tarkastelee työehtosopimuksen 5

§:n mukaisten sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkkaukseen liittyviä kysymyk- siä.

Työryhmän määräaika on 31.12.2021 ja mahdolliset muutokset tulevat voimaan so- pijapuolten myöhemmin päättämänä ajankohtana.

8 § Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät sopimuskauden aikana verohallinnon niitä koskevien päätösten mukaisesti.

9 § Pätevyyden arviointi

Liitot kiinnittävät huomiota siihen, että Meipake-järjestelmän mukaan henkilökohtaisen pätevyyden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa. Pätevyyden mahdolliset muutokset tulevat voimaan kalenterivuoden alussa (eli 1.1.2021 ja 1.1.2022), ellei paikallisesti tai liittojen välillä toisin sovita.

10 § Työllistymisvapaa

Työnantajan irtisanottua toimihenkilön työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tar- koitetuilla perusteilla on työntekijällä oikeus saada työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mu- kaisen työllistymisvapaan lisäksi työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllisty- misohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja

työssä oppimiseen.

11 § Rinnakkaissopimuskielto

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen soveltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.

12 § Jatkuvan neuvottelumenettelyn periaate

Osapuolet toteavat liittojen yhteisenä tavoitteena olevan jatkuvan neuvottelumenette- lyn periaatteella kehittää työehtosopimusten sisältöä ja käsitellä sen tulkinnassa esiin nousseita tulkintakysymyksiä. Tätä tarkoitusta varten on liittojen välinen työryhmä, jossa tulkintakysymyksiä voidaan käsitellä sopimuskauden aikana.

13 § Allekirjoituspöytäkirjan liite

Allekirjoituspöytäkirjan liite on uudistettu.

14 § Sopimuksen hyväksyminen

Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin. ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry 31.1.2020

LIITE MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMI- HENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN

1. Konttoritoimihenkilöt

Mikäli Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n jäseniä työskentelee konttoritehtävissä, so- velletaan heihin meijereiden konttoritoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toi- menpiteiden toteuttamisen merkitystä.

3. Pekkas-vapaat

Työajan lyhennysvapaa tai osa siitä voidaan vaihtaa vapaata vastaavaan rahakor- vaukseen, milloin työnantaja ja toimihenkilö asiasta sopivat. Milloin sovitaan tois- taiseksi voimassa olevasta järjestelystä, tulee sopimus tehdä kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan lokakuun loppuun mennessä irtisanoa päättyväksi seuraavan kalenterivuoden alussa.

Työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti voidaan käsitellä sitä kysy- mystä, onko edellä tarkoitettu sopiminen tapahtunut asianmukaisesti.

4. Työaikapankki

Sopijapuolet pyrkivät edistämään tarpeelliseksi katsomallaan tavalla työaikapankkijär- jestelyjä työpaikoilla.

5. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ammattitaidon ylläpitäminen

Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että sen lisäksi, mitä on sovittu yhteistoi- mintasopimuksen 3.2 kohdassa, työnantajan ja luottamusmiehen/työsuojeluvaltuute- tun on selvitettävä myös luottamustehtävän aikana edellyttääkö hänen ammattitai- tonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuk- sen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille.

6. Mm. osa-aikaeläke, [osa-aikalisä], osittainen hoitovapaa, osa-aikatyökyvyttö- myyseläke sekä osa-aikatapaturmaeläke

Liittojen välillä on sovittu siitä, että mm. otsikossa mainituissa tapauksissa siirryttäessä osa-aikatyöhön työajan lyhennyksen osalta noudatetaan työtuomioistuimen tuomio- käytäntöä.

Mikäli sopimuskaudella syntyy uusia työtuomioistuimen ratkaisuja edellä mainituissa tai vastaavissa tilanteissa, liitot sopivat niiden käyttöönotosta viivytyksettä.

Ratkaisujen mukainen menettely tulee käyttöön liittojen sopimalla tavalla.

Liitot toteavat, että tapauksissa, joissa työajan lyhennysjärjestelmän piirissä (Pekka- set) ollut työntekijä siirtyy mm. osa-aikaeläkkeelle, [osa-aikalisälle], osittaiselle hoito- vapaalle, osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osa-aikatapaturmaeläkkeelle hän an- saitsee työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä säännölli- seen työaikaan (TT:2004 -77).

X YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Sopijapuolet pyrkivät itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja so- pimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoimin- nan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisa- noa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimät- tömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Liitot ilmoittavat toiselle osapuolelle aikomuksestaan ryhtyä poliittiseen tai myötä- tuntotyötaisteluun vähintään neljä päivää aikaisemmin, mikäli se on mahdollista. Ilmoituksessa tulee mainita aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus. Osa- puolet suosittelevat vastaavaa ilmoitusmenettelyä jäsenilleen.

Tätä sopimusta sovelletaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyrityksissä jäljem- pänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Elintarvi- keteollisuusliitto ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimin- tayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työ- paikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä sekä heidän varamiehistään on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

Milloin varamies toimii luottamusmiehen sijaisena, toimitetaan työnantajalle tästä ilmoitus paikallisesti sovitulla tavalla.

Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti.

Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puo- lesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoi- minnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuoje- luasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka ei- vät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamus- mies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen

soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koske- vissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvilla toimi- henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies kun palveluksessa on vähintään kolme edellä mainittua toimihenkilöä. Vaali voi- daan suorittaa työpaikalla. Milloin näin tapahtuu, on kaikille edellä mainituille toi- mihenkilöille varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua vaaliin. Vaa- lin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työntekoa.

Luottamusmiehen valitsemisen lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita osastoluot- tamusmies sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalli- seen kokonaisuuteen valitaan osastoluottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huo- miota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja katta- vuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.

Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 150 tähän sopimukseen sidottuun jär- jestöön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisia kokonaisuuksia, on toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoluottamus- mies. Myöskin tässä tapauksessa sovitaan osastoluottamusmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta ennen osastoluottamusmiehen valintaa. Sa- malla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa hän neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti edustaa toimihenkilöitä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla työpai- kalla toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoluottamusmiehiä vähintään yksi työpaikan jokaista alkavaa 40 toimihenkilöä kohti.

Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luotta- musmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöi- den lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on työsuojelun valvonta- lain mukaan oikeus valita keskuudestaan oma työsuojeluvaltuutettunsa.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoituk- seen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tähän sopimukseen tar- koitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä, mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Mikäli toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu on valittu tuotannollis-teknisten teh- tävien piiristä, voivat kaupallis-hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät toimihen- kilöt tällä perusteella valita keskuudestaan yhden työsuojeluasiamiehen ja päin- vastoin.

Työsuojeluasiamiehen tehtävät ja asema

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallis- tua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Sen mukaan kuin työsuojelu- asiamiehen tehtävät edellyttävät, on hänellä esimiehen kanssa sopien oikeus saada vapautusta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.

Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojeluasiamiehen tehtävien vuoksi irtisanoa eikä asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Yhteistoimintatehtävät

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstö- hallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvit- sevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu sekä 2.2.3. kappaleessa mainittu työsuojelu- asiamies toimialueensa puitteissa osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistu- vat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjes- tetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Täl- löin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän so- pimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapaut- tamiseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajan- käyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saa- maan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista var- ten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vä- hennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos luottamusmies tai työsuo- jeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai hänen

kanssaan sovittu lisäkorvaus.

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen palkkausjärjestelmän piiriin kuu- lumattoman korvauksen, jonka suuruus määräytyy portaittain luottamusmiehen edustaman sopimusalueen toimihenkilöiden lukumäärän perusteella.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun

1. päivänä. Mikäli toimihenkilömäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee muutosten vaikutus ottaa huomioon paikallisesti sovittavalla tavalla.

Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen no- jalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kah- den viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun rahakorvausta koskevat määräykset ovat työehtosopimuksessa.

3.2 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen.

Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpai- kan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvitta- essa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Luottamusmiehenä, osastoluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimi- vaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempi- palkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työ- paikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun hen- kilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Työpaikassa, jossa on enemmän kuin 10 toimihenkilöä, ei luottamusmiestä, osastoluottamusmiestä eikä työsuojeluvaltuutettua tule ilman omaa suostumus- taan siirtää sellaiseen matka- tai 3-vuorotyöhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityk- sessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitämi- nen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja jär- jestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 3.3 kohdassa

sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymi- sestä lukien.

3.3 Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lo- mauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti to- detaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muu- toin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osastoluottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 10

§:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoite- tulla tavalla.

Luottamusmiehestä, osastoluottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtu- vasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 mo- mentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- musta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttä- mättä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpai- kalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuu- kautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimi- kauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- mus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuo- tantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 lu- vun 2 §:n 2 momentissa on säädetty.

3.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuu- tetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituk- sen mukaisesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hä- net silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muu- toinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toi- menpiteen johtuneen muusta seikasta.

4 YHTEISTOIMINTA

Kehittämistoiminta

Toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovel- tamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisäl- lön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan toimihenkilölle mahdolli- suus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa toimihenkilön terveydelle tai turvallisuu- delle.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa pro- jektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämis- kohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuoli- sesti edustettuina yritys ja sen työntekijät ja toimihenkilöt. Toimihenkilöt nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä.

Yhteistoimintaelin

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toi- mikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuoje- luvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitel- mista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuoli- sen konsultin tarjoamia palveluja, vastaa työantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

5 KOULUTUS

5.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuk- sen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähen- netä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtu- vat suoranaiset kustannukset. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyt- tämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta, mikäli asiasta ei paikal- lisesti toisin sovita. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuk- sen mukaisesti.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vas- taava vapaa-aika.

Em. kustannusten korvaamisesta on mahdollisuuksien mukaan aina sovittava etukäteen.

5.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuo- let tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestel- miä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumi- sesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on mää- rätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamus- miehen kesken.

5.3 AY-koulutus

5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuk- sesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauk- sessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suo- tavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta

työnantaja suorittaa toimihenkilölle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulu- tukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopi- muksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai eri- tyisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osastoluottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työ- suojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukau- sipalkan, luottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyh- distyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 180 työsuhteessa olevaa ja hänen johtamassaan jäsenyhdis- tyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellai- selta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestä- jälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksa- maan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulu- tustilaisuudesta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene- mistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

1. Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yri- tyksen taloudellisesta tilasta.

2. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta ti- lasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannus- rakenteen kehitysnäkymät.

3. Vuosittain henkilöstösuunnitelma., joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.

Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä

mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20, anne- taan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoittamat yrityksen tilin- päätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstö- ryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuh- teisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös ylei- siin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai muilla yrityksessä käytössä olevilla viestintävälineillä.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdolli- simman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittö- mästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liitty- vistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada seuraavat tiedot tämän sopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet

2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä

3. Organisatorinen osasto

4. Vaativuusluokka

5. Tilastonimike

Tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1- 5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kolmen kuukau- den kuluttua työsuhteen alkamisesta.

4. Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotiedot annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa tämän sopi- muksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä työpaikkakohtaisena keskiarvona sekä vaativuusluokittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

a) kuukausipalkka luontoisetuineen

b) säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio

c) henkilökohtaisten palkanosuuksien keskiarvo.

Lisäksi luottamusmiehelle annetaan tiedot toimihenkilöiden jakautumisesta eri vaativuusluokkiin.

Kuukausipalkka luontoisetuineen sisältää peruskuukausipalkan, suorituspalkan muuttuvan osuuden sekä luontoisetujen ennakonpidätysarvon keskimäärin kuu- kaudessa. Säännöllisen työajan kuukausiansio sisältää edellä mainittujen lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnuntaityölisät.

Tiedot annetaan kirjallisena vuosittain palkoista välittömästi sen jälkeen kun työ- paikkaa koskeva palkkatilasto on valmistunut.

Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

5. Työvoimatiedot

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännes- vuosittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärät.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten yhdyshenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7 VOIMAANTULO

Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2010 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuu- kauden irtisanomisajalla.

Tämä sopimus korvaa soveltamisalueellaan

− koulutussopimuksen 4.2.1976 (LTK-STTK)

− tuottavuuden ja teknologian kehittämissopimuksen 23.3.1990 (ETTL-TL- MVL)

− sopimuksen työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 12.10.1990 (ETTL-SEL- MVL-TL)

− luottamusmies/luottamusmiessopimuksen 1.1.1993 (ETTL-TL-MVL-STL)

Kaikki edellä mainitut sopimukset korvataan allekirjoituspöytäkirjoineen ja kaikkine liitteineen.

Helsingissä 1. päivänä kesäkuuta 2010 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry PÖYTÄKIRJA 1.6.2010

LISÄPÖYTÄKIRJA YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEEN

1 § Todetaan, ettei 1.6.2010 allekirjoitetun ja voimaan tulevan yhteistoimintaso- pimuksen 1-kohdan 3. kappaleen määräyksellä ole työehtosopimuslain mu- kaisia vaikutuksia.

2 § Yhteistoimintasopimuksen 3.2 kohdan 3 kappaleessa tarkoitettua toimihenki- löiden lukumäärää laskettaessa otetaan meijerialalla huomioon meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden sekä elintarvike- teollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusalueella työskentelevät toimi- henkilöt.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

XI IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihen- kilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä tuotannollisista, talou- dellisista tai toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä.

Sopimus ei koske oppisopimukseen perustuvia työsuhteita eikä työsopimuslain 7 lu- vun 5 §:ssä ja 7-8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

• yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta

• kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta

• neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta

• kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on noudatettava:

• 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

• yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

3 § Irtisanomisen perusteet, toimihenkilön kuuleminen ja irtisanomisesta ilmoitta- minen

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Ennen irtisanomisen toimittamista toi- mihenkilölle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimi- henkilöllä on häntä kuultaessa oikeus käyttää avustajaa.

Irtisanomisesta ja sen perusteesta ilmoitetaan toimihenkilölle työsopimuslain edellyt- tämin tavoin kohtuullisessa ajassa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnan- tajan tietoon. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdol- lista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katso- taan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuo- silomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella va- paalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva

irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

4 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työn- antaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Haas- tehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

III LOMAUTUS

5 § Lomautusilmoitus

Työnantajan lomauttaessa toimihenkilöitä noudatetaan vähintään

− 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin vuo- den

− yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuo- den.

Lomautusilmoitus toimitetaan toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti tai jos niin työnantajan ja toimihenkilön kesken so- vitaan, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen.

Lomautusilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on pyynnöstä annettava lomautuksesta myös kirjalli- nen todistus.

6 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle ilmaantuu uutta työtä lomautusilmoitusaikana, voidaan lomautuk- sen peruuttamien ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituk- sen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lo- mauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamis- ajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä mää- rällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen kes- keyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välit- tömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn tekemisen alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kesto.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

7 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mu- kaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä toimihenki- löitä, erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään tarvittaessa huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

8 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai sa- neerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, TE-toimistosta työtä hakevalle enti- selle toimihenkilölle siten kuin työsopimuslaissa kulloinkin säädetään.

Soveltamisohje:

Tämän sopimuksen tullessa voimaan työsopimuslain mukainen takaisin- ottoaika on neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä alle 12 vuotta ja kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta.

9 § Seuraamukset

Seuraukset irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyvät samoin kuin työsopimuslain 6 luvun 4 §:ssä säädetään.

Xxxxxxx työsuhteen irtisanomisesta tämän sopimuksen 3 §:n vastaisesti määräytyy samoin kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädetään. Korvauksena on suoritet- tava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvauksesta on vähen- nettävä toimihenkilölle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Tämän sopimuksen noudattamista koskevissa tilanteissa työnantajaa ei voida tuo- mita maksamaan tähän sopimukseen perustuvia korvauksia työsopimuslain 12 luvun 1-2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijaan.

Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan tähän sopimukseen perustuvien korvaus- ten lisäksi työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa siltä osin kun kysymyk- sessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimukseen perustuva korvaus on määrätty.

Sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu hyvi- tyssakkoseuraamuksia, vaan määräysten noudattaminen otetaan huomioon työsopi- muksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen suuruutta määrät- täessä.

10 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2020 ja on voimassa toistaiseksi kahden kuukau- den irtisanomisajalla.

Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2020

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL RY

Elintarviketeollisuusliitto ry

Pasilankatu 2, 00240 Helsinki

Puhelin: (09) 148 871

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Xxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

Puhelin (00) 0000 000