Lapsiperheiden
Lapsiperheiden
SISÄLLYS
3. Asiakkaan asema ja oikeusturva 5
3.2. Asiakkaan oikeusturvakeinot 5
4. Palveluntuottajan yleiset velvoitteet 6
5. Kunnan velvoitteet ja oikeudet 7
6. Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään liittyvät toimintatavat 8
6.2. Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja palveluntuottajien valvonta 8
6.7. Palautteet ja reklamaatio 9
7. Palvelun laatuvaatimukset 9
7.1. Palvelun yleiset vaatimukset 9
8. Palvelun tavoite ja sisältö 11
9. Palvelusetelijärjestelmän asiakkaat 11
10. Palvelusetelin arvo ja myöntäminen 11
11. Asiakkaan ostamat lisäpalvelut 12
12. Sopimusehdot palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen 12
12.1. Palvelukerran peruutus 12
12.2. Palvelusopimuksen sopimuskausi ja irtisanominen 13
12.3. Palvelun virhe ja viivästyminen 13
12.4. Palvelun viivästyminen ja virheen seuraamukset 13
12.5. Reklamaatio ja palaute 14
13. Palveluiden laskutus asiakkaalta 14
14. Laadun hallinta ja valvonta 15
15. Rekisterinpito ja salassapito 16
16. Muut erityiset määräykset 17
16.1. Tietojen anto ja vastuuhenkilöt 17
18. Sääntökirjan muuttaminen 18
20. Palvelusetelin myöntäjän riippumattomuus 19
21. Sitoumuksen voimassaoloaika 19
22. Noudatettava sovellettava lainsäädäntö 19
LIITE 1: Palveluntuottajan liiteluettelo - liitteet, jotka tulee toimittaa hakeutumisen sähköisinä 20
LIITE 2: Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin toimintaperiaatteet lyhyesti 21
1. Soveltamisala
Tätä sääntökirjaa noudatetaan, kun Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen perhepalvelut järjestää tilapäisen lapsiperheiden kotipalveluita asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisesti.
Sääntökirjassa kunta asettaa palvelusetelilain 5 §:ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Kunta velvoittaa, että palveluntuottajat noudattavat sääntökirjan määräyksiä.
Jäljempänä sääntökirjassa mainitulla kunnalla tarkoitetaan Raision ja Ruskon yhteistoiminta-aluetta.
2. Määritelmät
Määritelmät tässä sääntökirjassa
1. Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelun järjestämisvastuussa olevan kunnan tilapäiseen lapsiperheiden kotipalveluun oikeutetulle kunnan asukkaalle myöntämää sitoumusta (viranomaispäätös palvelusetelin myöntämisestä ja sähköisessä järjestelmässä oleva palveluseteli), jonka mukaan se korvaa palveluntuottajan palvelusetelissä mainitun palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti.
Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palveluntuottaja.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) säätelee palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelilakia sovelletaan palvelusetelin käyttämiseen kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Lakia sovelletaan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankkimiseen. Palveluseteli-järjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus.
2. Lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan perheen kotona tehtävää työtä, joka tukee perheen arjessa selviytymistä. Kotipalvelu on ensisijaisesti tilapäistä. Palvelu voi olla lastenhoitoa ja kodinhoidollisia tehtäviä perheen tarpeiden mukaan. Palvelutarpeen arvioimisessa otetaan huomioon myös perheen mahdollisuus saada muuta apua tilanteessa. (Sosiaalihuoltolaki 19§)
Palvelu voidaan järjestää omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä.
Kotipalvelua voidaan myöntää, kun perheessä on akuutti, konkreettisen tuen tarve. Tarve voi syntyä esim. seuraavan laisissa tilanteissa:
• raskauden loppuvaihe ja vauvan syntymä
• vanhemman akuutti väsymys/uupumus
• äkillinen elämäntilanteen muutos, esim. vanhemman äkillinen sairastuminen, sairaalassaolo, loukkaantuminen
• perhe-elämän kriisitilanteet, esim. läheisen kuolema, erokriisi
• monikko- tai monilapsiseen perheeseen liittyvä avun tarve Kotipalvelua ei voida myöntää, kun kyseessä on
• pelkkä siivouksen tarve
• vanhempien työssä käymisestä johtuva lastenhoitotarve, esim. lapsen sairastuessa
• opiskelu ja luennoilla käynti tai kotona tehtävä etätyö
• vanhempien harrastukset
• parisuhteen hoito
3. Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta.
4. Kiinteähintaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvoksi on määritelty hinta, joka on aina sama asiakkaan tuloista riippumatta.
5. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi.
6. Palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityistä palveluntuottajaa, joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922
/2011) asetetut vaatimukset. Kunta hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 4 §:n mukaisesti palveluntuottajan lapsiperheiden kotipalvelun palveluntuottajaksi.
7. Palveluntuottajat asioivat selainpohjaisessa xxxxx.xx -portaalissa (xxx.xxxxx.xx). Palveluntuottaja hakeutuu xxxxx.xx -portaalissa palvelusetelipalveluntuottajaksi, kirjaa palvelutapahtumat, antaa hoitopalautteen ja muodostaa tilaajan viitteen palvelusetelilaskutusta varten. Lisäksi palveluntuottajan pitää ylläpitää omia tietojaan xxxxx.xx -portaalissa.
8. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi, kun palvelusta sovitaan, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus.
9. Sääntökirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla kunta asettaa palvelusetelilain 5 §:ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Kunta velvoittaa palveluntuottajia noudattamaan sääntökirjan määräyksiä. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen,
kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajaksi.
3. Asiakkaan asema ja oikeusturva
3.1. Asiakkaan asema
Kunta voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle, joka täyttää lapsiperheiden kotipalveluun pääsyn kriteerit.
Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin.
Kun asiakas on päättänyt ottaa hänelle myönnetyn palvelusetelin käyttöönsä, hänen tulee ottaa yhteyttä kunnan hyväksymään palveluntuottajaan. Asiakkaan tulee antaa tuottajan päätöslomake tuottajalle tai ilmoittaa siinä oleva päätöksen numero ja tuottajan varmennen palveluntuottajalle. Xxxxxxx tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun hankkimisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset sekä oikeusperiaatteet.
Asiakas antaa palveluntuottajalle kunnalta saamansa palvelusetelin sekä palvelusuunnitelman.
Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain kunnan hyväksymän palveluntuottajan tuottamien, tämän sääntökirjan tarkoittamien palvelujen maksamiseen.
Asiakas maksaa palvelun palvelusetelin ylittävältä osalta (omavastuuosuuden) palveluntuottajalle heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti. Mikäli kunta lopettaa palvelusetelijärjestelmän, asiakkaan oikeus lapsiperheiden kotipalveluun säilyy. Tällaisessa tapauksessa asiakas ohjataan kunnan muihin palveluihin.
3.2. Asiakkaan oikeusturvakeinot
Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset oikeudet, kuten asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioiminen, kuten asiakkaan hyvä kohtelu, palvelu ja hoito, palvelusuunnitelmien laadinta sekä molemminpuolinen tietojen antovelvollisuus ja tietojen asianmukainen käsittely sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttö.
Asiakas voi hakea muutosta palvelusetelin arvon korottamista koskevaan päätökseen oikaisu-vaatimuksella, joka osoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalle.
Muutoksenhakuohjeet annetaan päätöksessä.
Asiakas voi antaa palautetta palveluntuottajalle palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista kirjallisesti, puhelimitse tai sähköpostitse. Palautteeseen tulee vastata välittömästi tai kahden (2) viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Xxxxxxx palautteeseen on annettava asiakkaalle hänen toivomallaan tavalla kirjallisesti, sähköpostilla tai suullisesti.
Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI).
Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen erimielisyys (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko) voidaan saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Tällöin sopimusriidassa käytetään tulkinta apuna kuluttajariitalautakunnassa muodostunutta aikaisempaa ratkaisukäytäntöä. Myös muut kuluttajaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta, ovat tältä osin toimivaltaisia. Asiakas voi myös nostaa asiasta kanteen käräjäoikeudessa.
Erimielisyystilanteissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ottaa yhteys palvelutuottajaan asian selvittämiseksi ja sopimiseksi.
Kunta ei voi periä palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusta, joka sisältyy palvelusetelillä myönnettyyn palveluun.
4. Palveluntuottajan yleiset velvoitteet
Palveluntuottajan tulee olla merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Palveluntuottajan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) asetetut vaatimukset. Sen tulee myös olla merkitty asianomaiseen aluehallintoviranomaisen ylläpitämään rekisteriin tai sen tulee olla saanut aluehallintoviranomaisen toimilupa kyseisessä kunnassa.
Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan ja pitämään voimassa toimintansa edellyttämät lakisääteiset vakuutukset vastuun varalta. Mahdolliset vahingot korvataan ensisijaisesti palveluntuottajan vakuutuksesta ja viime kädessä palveluntuottaja vastaa niistä vahingonkorvauslain mukaisesti. Kunta ei vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista. Jos palvelu joudutaan uusimaan tai asiakas tarvitsee muuta palvelua palveluntuottajan virheestä johtuvasta syystä tai toimenpiteen suorittamisen virheellisyyden vuoksi, vastaa aiheutuvista kustannuksista palvelun- tuottaja.
Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan mukainen. Käytännössä kunta hyväksyy palvelun tason siinä vaiheessa, kun se valitsee tietyn palveluntuottajan mukaan palvelusetelijärjestelmään ja ottaa tältä asiaa koskevan sitoumuksen.
Palveluntuottaja on velvollinen toimittamaan kunnalle tästä sääntökirjasta ilmenevät tiedot ja selvitykset.
Palvelun markkinoinnin tulee olla hyvän tavan mukaista ja täyttää kuluttajansuojalain vaatimukset.
Palveluntuottaja voi hankkia määrittämänsä osan palveluista alihankintana. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan, ja alihankkijoita koskevat samat vaatimukset kuin palveluntuottajaa. Palveluntuottajan tulee tarkistaa alihankkijansa osalta, että alihankkija täyttää vaatimukset.
Palveluntuottajan tulee olla tavoitettavissa myös virka-ajan ulkopuolella.
Palveluntuottajan on informoitava palveluseteliä käyttävää asiakastaan siitä, että asiakkaan on itse korvattava aiheutuneet kustannukset joko täysimääräisenä tai heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti, mikäli asiakas jättää peruuttamatta sovitun palvelun tai ei ole paikalla sovitusti. Kunta ei maksa peruuntuneista käynneistä.
Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavan lapsiperheiden kotipalvelun palvelutuottajaksi. Palveluntuottaja sitoutuu sääntökirjaan myös kunnan muuttaessa sääntökirjan ehtoja, jollei ole asiasta muuta ilmoittanut. Mikäli palveluntuottaja ei sitoudu uusiin ehtoihin, niin palveluntuottaja tullaan poistamaan sähköisestä järjestelmästä (palveluntuottajarekisteristä).
Palveluntuottajan on noudatettava palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä kaikkia viranomaismääräyksiä ja ohjeita.
5. Kunnan velvoitteet ja oikeudet
Kunta toimii palvelujen järjestäjänä hyväksymällä palveluntuottajiksi ne palveluntuottajat, jotka täyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 5 §:n 1. mom:n kohtien 1–4 vaatimukset sekä kunnan asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Palvelutuottajarekisteri on nähtävissä sähköisessä järjestelmässä (Palvelusetelilain 4 §:n 3 mom:ssa tarkoitettu luettelo).
Kunnan tulee ottaa palveluntuottajan hyväksyntää koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa palveluntuottajan lähetettyä palse.fi-portaalin välityksellä hakeutumisensa palveluseteliyrittäjäksi. Kunnan on tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun palveluntuottaja on jättänyt ilmoituksensa pyydettyine liitteineen. Jos joitakin liitteitä ei ole toimitettu xxxxx.xx -portaalin välityksellä, niin hakemus käsitellään siinä vaiheessa, kun kaikki pyydetyt liitteet on toimitettu ja kuitenkin kolmen (3) kuukauden sisällä, jolloin hakemus joko hylätään tai hyväksytään.
Kunta voi asettaa palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi sen, että palvelusetelillä tuotettava palvelu saa maksaa enintään tietyn euromäärän.
Kunta voi lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä, jolloin palveluntuottajia koskevat hyväksymispäätökset lakkaavat.
Kunta päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin kyseiseen palveluun.
Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus.
Kunnalla on oikeus saada asiakkaalta tiedot, jotka vaikuttavat palvelusetelin myöntämiseen ja arvoon.
Kunta ei vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista, eikä se myöskään vastaa peruuntuneista palvelutapahtumista aiheutuneista kustannuksista.
Kunta ei sitoudu osoittamaan asiakkaita palveluntuottajalle.
6. Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään liittyvät toimintatavat
6.1. Yleistä
Palveluntuottajalla tulee olla internet-yhteydellä varustettu tietokone tai muu päätelaite käytössään. Kaikki palveluntuottajalta vaadittavat toiminnot tehdään suoraan xxxxx.xx -portaaliin.
Xxxxx.xx -portaalin käyttöohjeet löytyvät osoitteesta xxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxx/xx/, mistä löytyvät kirjalliset ohjeistukset xxxxx.xx - portaalin käyttämistä varten.
6.2. Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja palveluntuottajien valvonta
Palveluntuottajaksi hakeudutaan täyttämällä palveluntuottajahakemus haluttuun palvelusetelipalveluun xxxxx.xx -portaalissa. Palveluntuottaja kirjautuu palse.fi- portaaliin käyttäjätunnus-salasana yhdistelmällä tai toimikortin avulla.
Palveluntuottajan tulee liittää sähköisesti hakemukseen valvontaan liittyvät asiakirjat. Xxxxx kohta 14 ja liite 1.
Kun kaikki hakeutumiseen liittyvät tiedot, pyydetyt liitteet ja hinnastot ovat asianmukaisesti täydennetty xxxxx.xx -portaalissa, palveluntuottaja tulostaa sekä allekirjoittaa hakemuksen ja lähettää sen kunnalle.
6.3. Tietojen ylläpito
Palveluntuottajan tulee ylläpitää yritystä, toimipaikkoja ja palvelujen saatavuutta koskevia tietoja ajantasaisesti palse.fi-portaalissa. Palveluntuottajan julkisiksi merkityt tiedot näkyvät asiakkaille palse.fi-portaalissa. Asiakkaat voivat niiden perusteella etsiä ja vertailla palveluntuottajia. Jos palveluntuottaja laiminlyö tietojen ajan tasalla pitämisen, voidaan palveluntuottaja poistaa näkymästä xxxxx.xx -portaalissa, jolloin palveluntuottaja ei voi ottaa vastaan uusia palveluseteliasiakkaita.
6.4. Palvelupyyntö
Kun asiakas ottaa yhteyttä palveluntuottajaan ja asiakas ja palveluntuottaja sopivat palvelun tuottamisesta, palveluntuottajan on aina tarkistettava palse.fi-portaalista asiakkaan palvelusetelin saldo ja aktivoitava seteli itselleen. Palveluntuottajan tulee pyytää asiakkaalta päätöksen numero ja tuottajan varmenne, jotka ovat tuottajan päätöslomakkeessa. Niiden avulla palveluntuottaja voi tarkistaa asiakasta koskevat
palvelusetelitiedot. Mikäli palveluntuottaja sopii asiakkaan kanssa palvelusta ilman, että asiakkaan oikeus palveluun on tarkistettu ja palvelutapahtuman jälkeen käy ilmi, että oikeutta ei ollut olemassa, niin kunta ei korvaa palveluntuottajalle aiheutuneita kustannuksia.
6.5. Tapahtumakirjaus
Palveluntuottajan tulee kirjata toteutuneet palvelutapahtumat palse.fi-portaaliin annettujen ohjeiden mukaisesti. Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti.
Palvelutapahtumat on kirjattava palse.fi-portaaliin viimeistään viiden (5) päivän kuluessa palvelun antamisesta.
6.6. Maksatus
Laskutus tapahtuu palse.fi-portaalin kautta. Aktivoituaan palvelusetelin palveluntuottaja kirjaa palvelutapahtumat mahdollisimman ajantasaisesti palse.fi- portaaliin. Kirjatut palvelutapahtumat tallentuvat palse.fi-portaalin Laskutus-osioon, jonka kautta palveluntuottaja pystyy muodostamaan koontilaskun kunnalle.
Koontilasku menee palse.fi-portaalista Effectoriin. Tämän jälkeen palveluntuottaja laskuttaa kuntaa joko sähköisesti tai paperilaskulla. Palveluntuottajan on merkittävä laskuun palse.fi-portaalista saamansa tilaajan viite ja koontilaskun kokonaissumma, jotta palveluntuottajan lasku osataan kohdistaa oikein kunnassa.
Paperilasku lähetetään sähköpostilla osoitteeseen xxxxxx@xxxxxx.xx.
Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan palveluntuottajalle.
Jos palvelusetelin arvo on suurempi kuin palveluntuottajan hinta, niin kunta on velvollinen suorittamaan palveluntuottajan hinnan mukaisen korvauksen palveluntuottajalle.
6.7. Palautteet ja reklamaatio
Palveluntuottajan tulee vastata asiakkaan antamiin palautteisiin ja kaikkiin reklamaatioihin. Tarvittaessa palveluntuottajan tarvitsee pystyä osoittamaan kunnalle antamansa selvityksen asiasta. Palveluntuottajalle ei makseta korvausta sellaisesta palvelu-tapahtumasta, johon liittyy käsittelemätön reklamaatio. Katso kohta 3.2.
7. Palvelun laatuvaatimukset
7.1. Palvelun yleiset vaatimukset
Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan mukainen. Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut laatuvaatimuksensa sekä keskeiset laatutavoitteensa. Palveluntuottajalla on pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma.
Palveluntuottajan tulee ottaa toiminnassaan huomioon asiakkaiden olosuhteet, yksilölliset tarpeet, toimintakyky sekä ikä.
Palveluntuottajan tulee toiminnassaan huomioida sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain sisältö.
Palvelun tulee täyttää sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti oikeus hyvään sosiaalihuoltoon sekä hyvään kohteluun.
Palveluntuottajan lapsiperheiden kotipalvelun arvot ja toimintaperiaatteet on määritelty. Vastuut ja valtuudet (tehtävänkuvat) on määritelty kirjallisesti.
Palveluntuottaja laatii asiakasasiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä. Palveluntuottajan tulee noudattaa huolellisuutta tietojen käsittelyssä ja huolehtia esimerkiksi siitä, että salassa pidettäviä tietoja käsitellään oikein. Palveluntuottajan tulee käsitellä asiakirjoja siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (159/2007) sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään.
Palveluntuottajan tulee ottaa yhteys palvelusetelin myöntäneeseen viranhaltijaan, jos asiakkaan kuntoisuudessa tapahtuu oleellisia muutoksia.
7.2. Henkilöstö
Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun henkilöstön kelpoisuusehdot määräytyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetyn lain (2005/272) 8§ tai 11§ mukaan. Ensisijaisesti soveltuvina koulutuksina pidetään sosiaali- ja terveysalan koulutuksia ja tutkintoja, minkä lisäksi lapsiperheiden kotipalvelusta vastaava työntekijä ja palveluntuottaja ratkaisevat viime kädessä tapauskohtaisesti sen, onko ko. henkilö soveltuva ja pätevä tehtävään.
Palveluntuottajan on kohdistettava kulloiseenkin asiakastilanteeseen parhaiten soveltuva työntekijä.
Lapsiperheiden tilapäisessä kotipalvelussa lapsiperheiden kotipalveluyrittäjänä voi toimia myös muu kuin sosiaali-tai terveysalan palveluntuottaja, mikäli perheessä tehtävä työ rajoittuu pelkästään kodinhoidollisiin tehtäviin. Tällöin vaaditaan viiden vuoden työkokemus vastaavissa
tehtävissä. Lisäksi edellytetään, että palveluntuottaja on rekisteröity ja hyväksytty Raision sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan sosiaalipalveluna tuotettavan kotipalvelun tuottajaksi.
Kun palveluntuottaja palkkaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan henkilön tiedot Valviran ylläpitämästä rekisteristä. Sijaisilla tulee olla riittävä sosiaali- ja/tai terveysalan koulutus.
Palveluntuottajan on huolehdittava, että henkilökunnan tehtävänkuvat on määritelty tarkasti.
Palveluntuottajan on huolehdittava henkilöstönsä ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä riittävästä täydennyskoulutuksesta.
Jos palveluntuottajalla on työsuhteessa enemmän kuin kolme työntekijää, palvelujen vastuuhenkilöllä tulee olla sosiaali- ja/tai terveysalan korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto, riittävä johtamistaito sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä.
Henkilökunnan tulee olla suomen kielen taitoista. Kaksikielisessä kunnassa asiakkaalla on oikeus saada palvelua valintansa mukaan joko suomen tai ruotsin kielellä.
Vastuuhenkilön vaihtumisesta on tehtävä muutos palse.fi-portaaliin.
8. Palvelun tavoite ja sisältö
Lapsiperheiden kotipalvelun tavoitteena on tukea perheen arjen sujumista ja vanhempien jaksamista. Palveluun kuuluu lyhytaikainen lastenhoitoapu sekä välttämätön kodinhoitoapu. Toiminnalla on tarkoitus vahvistaa perheiden hyvinvointia ja ehkäistä perhetilanteen vaikeutumista. Lapsiperheiden kotipalvelun tavoitteena on tukea asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista (Sosiaalihuoltolaki 19 §).
Perheen tarvitseman kotiavun kesto ja sisältö on tarkemmin määritelty perheelle tehdyssä palvelutarpeen arvioinnissa.
Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos perheen tilanteessa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka ovat palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai perheen tilanne on heikentynyt ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Palveluntuottajan on otettava uusi asiakas vastaan muutaman työpäivän sisällä palvelun tilaamisesta huomioiden avun tarpeen kiireellisyys.
9. Palvelusetelijärjestelmän asiakkaat
Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteliasiakkaita ovat raisiolaiset ja ruskolaiset lapsiperheet, jotka ovat valinneet lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun toteuttamismuodoksi palvelusetelin.
Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijät ohjaavat asiakasta palvelusetelin käyttöön liittyvissä asioissa ja tarvittaessa asiakas saa ohjeet myös kirjallisena.
10. Palvelusetelin arvo ja myöntäminen
Palvelusetelin myöntämisestä ja palvelusetelin arvon korottamisesta annetaan päätös asiakkaalle ja tehdään palveluseteli sähköiseen järjestelmään.
Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli on kiinteähintainen, joten sen arvo on aina sama asiakkaan tuloista riippumatta.
Tilapäinen palveluseteli myönnetään pääsääntöisesti noin kuukaudeksi ja maksimissaan puoleksi vuodeksi.
Palvelusetelin arvoa on korotettava palvelusetelilain 7 §:n 1 momentissa säädettyä korkeammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Palvelusetelin myöntämisestä ja palvelusetelin arvon korottamisesta annetaan päätös asiakkaalle ja tehdään palveluseteli sähköiseen järjestelmään.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta tarkistaa palvelusetelin arvon vuosittain. Palvelusetelin arvo säilyy samana koko palvelusetelipäätöksen voimassaoloajan.
11. Asiakkaan ostamat lisäpalvelut
Palveluseteli sisältää lapsiperheiden kotipalvelua palvelusuunnitelman mukaisesti. Jos asiakas ostaa palveluntuottajalta muuta palvelua, se on asiakkaan itse maksettavaa lisäpalvelua.
12. Sopimusehdot palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen
Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa sopimuksen palvelun hinnasta ja sisällöstä. Sopimuksessa on eritelty palveluseteliin kuuluva palvelu sekä palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut sekä velvollisuudet.
Asiakkaan omavastuu näkyy palveluntuottajaluettelossa ja palse.fi-portaalissa.
Palvelusopimus tehdään pääsääntöisesti asiakkaan kunnalta saaman palvelusetelipäätöksen voimassaolon ajaksi.
12.1. Palvelukerran peruutus
Palveluntuottaja voi yksipuolisesti peruuttaa sovitun palvelukerran viimeistään seitsemän (7) päivää ennen palvelun tuottamiseen sovittua alkamisaikaa.
Muissa tilanteissa palveluntuottaja tiedottaa palvelun toteuttamisen esteestä asiakkaalle heti, kun se on palveluntuottajan tiedossa, ja sopii korvaavasta avusta asiakkaan kanssa.
Asiakas voi peruuttaa ennalta sovitun avustuskerran ilman veloitusta ilmoittamalla palveluntuottajalle peruutuksesta viimeistään 24 tuntia ennen sovittua avustuskertaa.
Asiakkaan tulee ilmoittaa yllättävästä tapahtumasta, kuten sairaalahoitoon joutumisesta, johtuvasta avustuskerran peruuntumisesta välittömästi tai heti, kun se on mahdollista.
Palvelun peruutukseksi ei katsota vähäisiä ja asiakkaan sekä palveluntuottajan yhdessä sopimia muutoksia palvelun toteuttamisen paikassa ja aikatauluissa.
12.2. Palvelusopimuksen sopimuskausi ja irtisanominen
Palvelusopimus voidaan tehdä koskemaan kertaluonteista yksittäistä palvelua, määräajaksi tai enintään asiakkaan kunnalta saaman palvelusetelin voimassaolon ajaksi.
Kertaluonteinen palvelusopimus päättyy ilman irtisanomista, kun palvelu on tuotettu.
Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista sopimukseen merkittynä päättymispäivänä, tai se voidaan irtisanoa molemmin puolin. Irtisanomisaika on kaksi
(2) viikkoa, ja irtisanominen on tehtävä kirjallisesti.
12.3. Palvelun virhe ja viivästyminen
Jos palvelu poikkeaa siitä, mitä palvelun sisällöstä ja laadusta on sovittu, siinä on virhe. Palveluntuottajalla on todistustaakka siitä, että palvelu on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti.
Palvelussa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka palveluntuottaja on antanut palvelun sisällöstä tai suorituksestaan taikka muista palveluksen laatua tai hyväksikäyttöä koskevista seikoista, kun palvelusta on markkinoitu tai muuten ennen sopimuksentekoa, ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon. Sama koskee palvelua suoritettaessa annettuja tietoja, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon. Palvelussa on niin ikään virhe, jos palveluntuottaja ei ole antanut asiakkaalle tietoa sellaisesta seikasta, josta tämän olisi pitänyt olla selvillä ja josta tämä perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon.
Palvelun toteuttamisen aikatauluraameista sovitaan yksilöllisessä palvelusopimuksessa. Palvelu on viivästynyt, jos palvelua ei toteuteta sovitussa aikataulussa.
12.4. Palvelun viivästyminen ja virheen seuraamukset
12.4.1. Xxxxxxx ja hyvitys
Palveluntuottajalla on oikeus oikaista palvelun virhe ja viivästyksestä aiheutunut haitta omalla kustannuksellaan, jos palveluntuottaja tarjoutuu tekemään sen viipymättä asiakkaan ilmoittaessa virheestä tai viivästyksestä ja asiakas suostuu oikaisuun.
Virhe- ja viivästystilanteissa asiakkaalla on aina oikeus vaatia palveluntuottajalta sopimuksen täyttämistä.
Jollei virhettä tai viivästystä voida oikaista tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas ilmoitti viivästyksestä tai virheestä, asiakkaalla on oikeus saada hyvitystä tai asiakas voi teettää saamatta jääneen palvelun toisella palveluntuottajalla sopimusrikkomuksen tehneen palveluntuottajan kustannuksella.
12.4.2. Sopimuksen purku
Xxxxxxx saa purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa palveluntuottajan virheen tai viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen. (Esimerkiksi työntekijä ei saavu lainkaan työpaikalle, eikä palveluntuottaja ilmoita tästä asiakkaalle tai järjestä
välittömästi korvaavaa apua; työntekijä laiminlyö olennaisesti sovitun avun toteuttamisen; työntekijä esiintyy työpaikalla päihtyneenä, rikkoo turvallisuusmääräyksiä tai tekee palvelua suorittaessaan rikoksen, tai sopimusrikkomukset ovat toistuvia).
12.4.3. Vahingonkorvaus
Asiakkaalla on oikeus korvaukseen välittömästä vahingosta, jonka hän kärsii palveluntuottajan viivästyksen tai virheen vuoksi. Palveluntuottaja ei ole vastuussa viivästyksen aiheuttamista vahingoista, jos palveluntuottaja osoittaa, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.
Asiakkaalla on oikeus saada korvausta palvelun viivästymisen tai virheen aiheuttamista välillisistä vahingoista vain silloin, kun viivästys tai virhe johtuu palveluntuottajan puolella olevasta huolimattomuudesta.
Asiakas on aina velvollinen toimimaan siten, etteivät viivästyksen tai virheen aiheuttamat vahingot lisäänny aiheettomasti hänen toimiensa tai laiminlyöntiensä seurauksena.
12.5. Reklamaatio ja palaute
Asiakkaan pitää ilmoittaa palveluntuottajalle palvelun viivästymisestä tai havaitsemastaan virheestä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun hän havaitsi viivästyksen tai virheen. Asiakas voi tehdä reklamaatio puhelimitse tai sähköpostilla. Asiakas saa edellä sanotun estämättä vedota palvelun virheeseen ja viivästykseen, jos palveluntuottaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Palveluntuottajan tulee vastata reklamaatioon viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon sisällä ensisijaisesti kirjallisesti, sähköpostilla tai suullisesti. Palveluntuottajan tulee pystyä todentamaan kunnalle, että vastine reklamaatioon on annettu.
Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja kunnalle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Asiakkaalle tulee pääsääntöisesti lähettää vastine kirjallisesti.
Palautetta tulee käyttää palveluntuottajan toiminnan laadun ja asianmukaisuuden arviointiin ja palvelun kehittämiseen.
13. Palveluiden laskutus asiakkaalta
Palveluntuottaja laskuttaa asiakasta setelin arvon ylittävältä osalta sekä asiakkaan ostamat lisäpalvelut keskinäisen sopimuksensa mukaisesti.
Asiakkaalla on palvelussa esiintyneen virheen tai viivästyksen perusteella oikeus (velvollisuus) pidättyä hyväksymästä palveluntuottajan palvelusuoritusta siltä osin kuin palvelua ei ole suoritettu asianmukaisesti. Näissä tapauksissa asiakkaan tulisi ottaa yhteys myös palvelusetelin myöntäneeseen viranhaltijaan, jotta kyseistä palvelutapahtumaa ei hyväksytä maksuun sähköisessä järjestelmässä. Edelleen voidaan myös käyttää manuaalista raportointia, jonka asiakas kuittaa. Kunta määrittelee toimintatavat.
Jos asiakas ei hyväksy palvelusuoritusta, palveluntuottajalla on mahdollisuus antaa vastine kunnalle. Jos kunta hyväksyy vastineen, niin palvelusetelin arvo suoritetaan palveluntuottajalle.
Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliä voi käyttää vain Raision ja Ruskon toiminta-alueen lapsiperheiden kotipalvelun palveluihin.
Palveluntuottaja voi laskuttaa asiakasta heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti, mikäli asiakas jättää sovitun palvelun peruuttamatta tai ei ole paikalla sovitusti.
Asiakkaan laskuihin ei lisätä laskutuslisiä eikä matkakuluja. Kunta ei maksa muista peruuntuneista käynneistä.
Mikäli asiakas laiminlyö omavastuuosuuden maksamisen taloudellisten vaikeuksien vuoksi, palveluntuottajan tulee ottaa yhteyttä palvelusetelin myöntäneeseen viranhaltijaan asian selvittämiseksi heti, kun ongelmia ilmenee.
Palveluseteliä voi käyttää vain palvelusuunnitelman mukaisiin palveluihin. Palvelutapahtuman kirjaaminen tapahtuu 15 minuutin tarkkuudella.
14. Laadun hallinta ja valvonta
Kunta, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira toimivat yksityisten sosiaalipalvelujen sekä yksityisen terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomaisina.
Kunta valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä sääntökirjan mukaiset kriteerit.
Palveluntuottaja hyväksyy kunnan tekemät asiakaspalautekyselyt palveluseteliä käyttäville asiakkailleen.
Palveluntuottaja dokumentoi keräämänsä manuaalisen asiakaspalautteen. Palautetta palveluntuottajan tulee hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Palveluntuottaja luovuttaa kunnalle tiedot suorittamistaan asiakaspalautekyselyistä.
Palveluntuottajan tulee raportoida kunnalle palvelusetelillä tuotettua palvelua koskevista valituksista, kanteluista, hoitovahinkoilmoituksista ja reklamaatioihin johtaneista syistä sekä niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä. Raportti tulee liittää toimintakertomukseen.
Palveluntuottajan tulee informoida kuntaa tarjoamiensa palvelujen laadunvalvonnasta.
Palveluntuottajan tulee oma-aloitteisesti ilmoittaa kunnalle olennaisista toiminnan ja palvelun muutoksista. Toiminnan lopettamisesta ja toiminnan keskeyttämisestä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus, joka toimitetaan Raision sosiaali- ja terveyskeskuksen
kirjaamoon. Mm. vastuuhenkilön vaihtuminen, yhteistietojen ja palveluhinnaston muutokset tulee tehdä palse.fi-portaalin välityksellä.
Kunnalla on oikeus tarkistaa palveluntuottajan taloudelliset edellytykset ja luottotiedot yleisesti käytetyistä rekistereistä.
Palveluntuottajan tulee laatia vuosittain toimintakertomus, joka sisältää muun muassa keskeisten laatutavoitteiden toteutumisen, henkilöstöluettelon vakansseineen tai nimikkeineen, koulutus-tietoineen sekä tehtäväkuvineen sekä tiedon täydennyskoulutuksesta ja asiakkaiden määrät sekä tilinpäätöksen. Toimintakertomus tulee liittää sähköisesti palveluntuottajan tietoihin maaliskuun loppuun mennessä.
Lisäksi palveluntuottajan tulee toimittaa seuraavat asiakirjat vuosittain maaliskuun loppuun mennessä palse.fi-portaalin välityksellä
- veroviranomaisen todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva viranomaisen hyväksymä maksusuunnitelma on tehty
- vakuutusyhtiön todistus potilasvahinkolain mukaisen tai muun riittävän vastuuvakuutuksen voimassaolosta
- työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen voimassaolosta/YEL-vakuutustodistus
- toimintakertomus
-
15. Rekisterinpito ja salassapito
15.1. Rekisterinpito
Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa muodostuvien asiakastietojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Muodostuvat asiakirjat, esimerkiksi asiakaskertomukset, ovat kunnan asiakirjoja, vaikka palveluntuottaja laatii, säilyttää ja arkistoi ne.
Palveluntuottajalla tulee olla edellytykset tietoturvalliseen rekisterinpitoon, ja kunnalla tulee olla mahdollisuus päästä palveluntuottajan kunnan lukuun pitämiin asiakasrekistereihin.
Palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan asiakirjojen säilyttämisessä, hävittämisessä ja arkistoinnissa vastaavia kunnallista toimintaa koskevia säännöksiä ja ohjeita (muun muassa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)). Jos palveluntuottaja laatii toiminnassaan asiakirjoja manuaalisesti, palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot (yhteenveto) on tallennettava aina kunnan omaan asiakasrekisteriin viimeistään, kun palvelutapahtuma päättyy.
Palveluntuottajan ja kunnan tulee sopia käytännöstä, jolla turvataan, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle palvelutapahtuman eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen asiakkaan asiakirjat muodostavat hänen hoitonsa tai huoltonsa kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuuden, johon hoitoa ja huoltoa koskevat ratkaisut tulee perustaa.
Palveluntuottaja on velvollinen pitämään asiakasasiakirjat ajan tasalla. Palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot on tallennettava viimeistään palvelutapahtuman päättyessä.
Asiakkaan asiakirjat tulee toimittaa kunnalle, kun asiakkaan palvelu päättyy.
Palveluntuottajalla tulee olla nimetty tietosuojavastaava ja rekisterinpidosta vastaava henkilö.
15.2. Salassapito
Palveluntuottajan ja sen alihankkijan työntekijät, muut työntekijät palvelussuhteen laadusta riippumatta sekä opiskelijat ovat vaitiolovelvollisia asiakkaittensa asioista. Vaitiolovelvollisuus on voimassa myös sopimuksen päätyttyä. Palveluntuottaja on velvollinen ottamaan huomioon salassapitoa koskevat määräykset alihankintasopimuksia tehdessään.
Palveluntuottaja vastaa myös siitä, että asiakkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen.
Henkilökunnalle tulee järjestää säännöllisesti tietoturva- ja tietosuojakoulutusta. Kunta sitoutuu pitämään salassa palveluntuottajan liike- ja ammattisalaisuudet.
16. Muut erityiset määräykset
16.1. Tietojen anto ja vastuuhenkilöt
Palveluntuottaja ja kunta sitoutuvat antamaan toisilleen tiedot näiden palvelujen piiriin kuuluvasta toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmista.
Kunta ja palveluntuottaja asettavat nimeltä tai asemaltaan henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä sääntökirjan toteuttamisessa sekä ilmoitusten vastaanottajina. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa vastuuhenkilön vaihtumisesta tai muiden tietojen muuttumisesta palse.fi-portaalissa.
16.2. Hintojen muutos
Palveluntuottaja ilmoittaa hinnat hakeutumisvaiheessa sekä erikseen palse.fi- portaalin kautta. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa enimmäishintoihin kalenterivuoden ajaksi.
Hintojen tarkastamisen perusteena voivat olla henkilökustannusten ja yleisen kustannustason muutos. Kunta voi hyväksyä, hylätä hinnankorotuksen tai palauttaa hinnankorotuksen palveluntuottajalle uudelleen valmistelua varten.
Kunnassa hintojen muutoksista tehdään päätös ja myönteisen päätöksen jälkeen uudet hinnat hyväksytään sähköisessä järjestelmässä.
17. Verotus
17.1. Tuloverotus
Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli on myönnetty selvästi määriteltyihin palveluihin, se on henkilökohtainen eikä sitä voi siirtää toiselle henkilölle. Palveluseteli ei voi myöskään olla asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelisi.
Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverotuksessa.
17.2. Arvonlisäverotus
Arvonlisäverolain 34 §:n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myymisestä. Arvonlisäverolain 37 §:n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myymisestä.
18. Sääntökirjan muuttaminen
Kunnalla on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ja sen liitteiden sisältämiin määräyksiin. Kunta ilmoittaa palveluntuottajalle muutoksista kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, sen tulee ilmoittaa siitä kunnalle kirjallisesti kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli kunnalle ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, mutta kuitenkin aikaisintaan kuusikymmentä (60) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta.
19. Hyväksymisen peruutus
Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli
- hyviä palvelukäytäntöjä ei noudateta
- laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty
- palveluntuottaja ei noudata sääntökirjan ehtoja kunnan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta
- palveluntuottaja on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan
- palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu syyllisenä elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa.
Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hyväksymisensä peruuttamista. Peruuttaminen voidaan tehdä pääsääntöisesti aikaisintaan kolmen (3) kuukauden kuluttua peruuttamispyynnöstä.
Kunta voi perua palveluntuottajan hyväksymisen, jos palveluntuottajaa ei ole kunnan seuranta-raporttien perusteella käytetty kertaakaan vuoden aikana. Kunta tekee peruuttamisen ja perumisen Effectorissa viranhaltijapäätöksen tekemisen jälkeen.
20. Palvelusetelin myöntäjän riippumattomuus
Kunnan puolesta palvelusetelin myöntämisestä päättänyt henkilö ei voi olla sosiaalipalvelusta vastaavana henkilönä tai hallinnollisessa luottamusasemassa palveluntuottajalla. Palvelusetelin myöntäneellä henkilöllä ei myöskään saa olla merkittävää omistusta, eikä hän saa käyttää merkittävää päätösvaltaa palveluntuottajassa tai palveluntuottajan kanssa samaan konserniin kuuluvassa yhteisössä (yli 10 prosenttia osakkeista, osuuksista tai äänivallasta). Omistusrajoitus ei koske palveluntuottajaa, jonka osakkeilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä.
21. Sitoumuksen voimassaoloaika
Tämä sääntökirja on voimassa toistaiseksi.
22. Noudatettava sovellettava lainsäädäntö
Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
LIITE 1: Palveluntuottajan liiteluettelo - liitteet, jotka tulee toimittaa hakeutumisen sähköisinä
Kaikki alla mainitut liitteet tulee olla liitettynä hakeutumiseen ennen sen lähettämistä kunnalle.
Aluehallintoviraston todistus kuulumisesta ─ yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin | 🞏 liitedokumentti |
Veroviranomaisen todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva viranomaisen hyväksymä maksu- suunnitelma on tehty | 🞏 liitedokumentti |
Vakuutusyhtiön todistus potilasvahinkolain tai muun riittävän vastuuvakuutuksen voimassaolosta (palveluntuottaja on antanut valtakirja Tilaajavastuulle vakuutusyhtiötietojen hankkimiseksi) | 🞏 liitedokumentti |
Työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty | 🞏 liitedokumentti |
YEL -vakuutustodistus | 🞏 liitedokumentti |
Omavalvontasuunnitelma (sis. Palveluntuottajan toiminta-ajatuksen ja toimintasuunnitelman) | 🞏 liitedokumentti |
Henkilöstöluettelo vakansseineen tai nimikkeineen sekä koulutustietoineen ja tehtäväkuvineen (erillinen lomake) | 🞏 liitedokumentti |
Toimintakertomus (liitetään sähköisesti vuosittain maaliskuun loppuun mennessä) sisältää myös ─ Henkilöstöluettelo vakansseineen tai nimikkeineen sekä koulutustietoineen ja tehtäväkuvineen ─ palvelua koskevat valitukset, kantelut, hoitovahinkoilmoitukset ja reklamaatiot, niiden syyt sekä niiden seurauksena tehdyt toimenpiteet. | 🞏 liitedokumentti |
Palveluseteliä voidaan tarjota asiakkaalle, joka täyttää tilapäisen lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit. Asiakas voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunta järjestää hänelle palvelun muulla tavoin. Kun asiakas ottaa palvelusetelin käyttöönsä, hän ottaa yhteyttä kunnan hyväksymään palvelusetelituottajaan.
Asiakas ja palveluntuottaja tekevät palvelusopimuksen palvelusuunnitelman mukaisista palveluista. Sopimukseen voidaan merkitä myös asiakkaan haluamat lisäpalvelut.
Asiakkaan saama palveluseteli kattaa palvelusetelin arvolla (subventio) palveluntuottajan hinnan joko osittain tai kokonaan.
Asiakas antaa kaupungilta saamansa päätöksen, palvelusetelin palvelusuunnitelman palveluntuottajalle.
Asiakaslaskutus
Palveluseteliä voi käyttää vain palvelusuunnitelman mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun maksuun. Palvelusetelillä ei voi maksaa muita palveluntuottajan tarjoamia palveluita.
Palveluntuottaja laskuttaa setelin arvon ylimenevän osan suoraan asiakkaalta palvelusopimuksessa sovitun mukaisesti sekä mahdolliset lisäpalvelut.
Palveluntuottajan tekemä laskutus
Aktivoituaan palvelusetelin palveluntuottaja kirjaa palvelutapahtumat mahdollisimman ajantasaisesti xxxxx.xx -portaaliin. Kirjatut palvelutapahtumat tallentuvat xxxxx.xx -portaalin Laskutus- osioon, jonka kautta palveluntuottaja pystyy muodostamaan koontilaskun kunnalle. Koontilasku menee xxxxx.xx -portaalista Effectoriin. Tämän jälkeen palveluntuottaja laskuttaa kuntaa joko sähköisesti tai paperilaskulla. Palveluntuottajan on merkittävä laskuun xxxxx.xx -portaalista saamansa tilaajan viite ja koontilaskun kokonaissumma.
Palveluntuottaja laskuttaa tilaajaa enintään kerran kuukaudessa jälkikäteen palvelusetelipäätöksen mukaisesti. Maksuehto on laskun saapumisesta lukien 30 päivää netto. Viivästyskorko on enintään korkolain mukainen. Tilaaja ei maksa laskutuslisiä eikä matkakuluja. Laskun tulee olla ilman asiakkaan henkilötietoja.
Palveluntuottaja lähettää laskut ensisijaisesti verkkolaskuina osoitteeseen: NIMI Raision kaupunki
Y-TUNNUS 0204428-5 VERKKOLASKUOSOITE (OVT-TUNNUS)
• RAISION KAUPUNKI 00370204428501 OPERAATTORI CGI Oy
OPERAATTORIN VÄLITTÄJÄTUNNUS 003703575029
Xxxxxxxx pitää näkyä asiakkaan asiakasnumero ja palvelusihteeri Xxxxx Xxxxxxx nimi.
Mikäli laskua ei ole mahdollista toimittaa verkkolaskuna, voitte lähettää sen meille sähköpostitse osoitteeseen xxxxxx@xxxxxx.xx. Lasku tulee lähettää aina pdf-muotoisena kuvatiedostona.
Vuoden vaihteessa kuluvan vuoden laskut tulee toimittaa erikseen ilmoitettavaan päivään mennessä.