Sisällys
MMM 26/00.03.01/2020 Ruokavirasto 7282/00.00.00.00/0000
Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston välinen tulossopimus 2020 – 2024
Sisällys
1. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA HALLINNONALAN VIRASTOJEN TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS JA VOIMAVAROJEN HALLINTA SEKÄ RUOKAVIRASTON TAVOITELINJAUKSET 3
1.1 Ruokaviraston toimintaan liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus (TA 2020) 3
1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus (TA 2020) 3
1.3 Voimavarojen hallinta (TA 2020) 3
1.4 Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila 4
2. RUOKAVIRASTON VUODEN 2020 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUOSILLE 2021–2024 5
2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet 5
2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 9
2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet 12
3. SEURANTA JA RAPORTOINTI 14
LIITE 1: Tulostavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet, niiden aikataulutus sekä tunnusluvut ja laskelmat 15
LIITE 2 Ruokaviraston perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön kuvaus 26
1.1 Ruokaviraston toimintaan liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus (TA 2020)
Ruokavirasto tukee toiminnallaan seuraavia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita: A1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee.
A2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumat- tomien raaka-aineiden ja energian käyttöä.
A3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkos- tot vahvistavat yhteiskuntaa.
A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2021–2024, ellei muusta päätetä.
Lisäksi Xxxxxxxxxxxx toteuttaa osaltaan erityisesti seuraavia Marinin hallitusohjelman strate- gisia kokonaisuuksia:
- Kestävän talouden Suomi
- Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
- Suomi kokoaan suurempi maailmalla
- Turvallinen oikeusvaltio Suomi
- Elinvoimainen Suomi
- Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.
1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus (TA 2020)
Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikutta- vuuden saavuttamiseksi.
B1. Toimintamme on asiakaslähtöistä, horisontaalista, avointa ja ennakoivaa.
B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme on verkostoitunutta, vaikuttavaa ja tukee ennakoivasti päätöksentekoa ja elinkeinojen kilpailukykyä.
B3. Digitaaliset ratkaisumme ovat käyttäjälähtöisiä ja tietovarantomme ovat yhteenso- pivia ja luotettavia ja niitä hyödynnetään tehokkaasti.
B4. Ennakoimme riskejä ja varaudumme kriiseihin.
1.3 Voimavarojen hallinta (TA 2020)
Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin.
Resurssimme ovat riittävät ja oikein kohdennetut.
Näitä toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteita (kohdat 1.2-1.3) sovelletaan myös vuosina 2021–2024, ellei muusta päätetä.
1.4 Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila
Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edis- tää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Näihin teh- täviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa val- vontasuunnitelmassa 2015-2020 (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja ohjaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuhteista ja läpinäky- vää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnis- tumisena.
Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yh- teisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun ke- hittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2014-2020 (Maaseutuohjelma). Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupoli- tiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
Ruokaviraston tuoreen strategian mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämänlaa- tua. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina.
Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat:
- Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia
- Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia
- Ruoka on turvallista ja terveellistä
Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää:
- Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä
- Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää
- Opimme ja uudistumme yhdessä
Strategiatyössä on määritelty päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa on huomioitu myös YK:n kestä- vän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seuraavia tavoitteita (liit- teessä 1 merkintä SDG nro keskeisimpien toimenpiteiden osalta):
SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. | |
SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. | |
SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. | |
SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. |
SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. | |
SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. |
Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen asiakaskokemus ja asiakkaan kohtaa- minen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanosteollisuu- desta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun (kauppa, ra- vintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus.
Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteuttavista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toimintakoko- naisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johtamisjärjestel- mässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa strategisesta ja operatiivisesta johtami- sesta.
2. RUOKAVIRASTON VUODEN 2020 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUOSILLE 2021–2024
Ruokavirasto tukee toiminnallaan vuoden 2020 talousarvion pääluokkaperusteluissa ja luvun
30.01 (Hallinto ja tutkimus) sekä lukujen 30.10 (Maaseudun kehittäminen) ja 30.20 (Maa- ja elintarviketalous) yhteisessä selvitysosassa sekä luvun 30.40 (Luonnonvaratalous) selvitys- osassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikutta- vuuden, toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden saavuttamista.
2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
Ruokavirasto tukee toiminnallaan laajasti edellä kohdassa 1.1 todettuja yhteiskunnallisia vai- kuttavuuden tavoitteita. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti seuraavalla tavalla:
A1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee A11. Kaikille on riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa
• Ruokavirasto ohjaa koko elintarvikeketjun turvallisuuden valvontaa ja uusien elintarviketurvallisuussäädösten soveltamista sekä tuottaa tietoa turvallisesta ravitsemuksesta ja edistää ravitsemussuositusten toteuttamista.
• Ruokavirasto varmistaa kansallisten toimien ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien ja maaseudun kehittämistoimien tuloksellisella toimeenpanolla ruoantuotannon kannattavuutta, ruokaketjun tuotannon ja yrittäjyyden moni- puolisuutta ja ympäristön kannalta kestävien tuotantotapojen yleistymistä.
A12. Suomalaisen ruoan kysyntä ja vienti kasvavat
• Ruokavirasto maksajavirastona luo edellytyksiä maatilojen ja maaseudun ruoka-alan yritysten kannattavalle ja kestävälle tuotannolle sekä tuotantoedel- lytysten kehittymiselle.
• Ruokavirasto edistää uusien vientimarkkinoiden avaamista ja olemassa ole- vien säilyttämistä mm. huolehtimalla elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuu- desta ja eläintautien torjunnasta.
• Ruokavirasto luo edellytyksiä kotimaisen ruoan kysynnälle sekä tuottaa ja jul- kaisee avoimena datana tietoa suomalaisesta ruuasta (mm. puhtaus, alku- perä).
A13. Ruokajärjestelmä on kuluttaja- ja markkinalähtöinen
• Ruokavirasto suunnittelee ja kehittää toimintaansa ja kuluttajaviestintää yh- dessä asiakkaittensa ja sidosryhmien kanssa.
• Ruokavirasto viestii aktiivisesti maatilojen tuotannon ja maaseudun monipuo- lisesta kehittämisestä luoden edellytyksiä kotimaisen tuotannon ja tarjonnan tunnettuudelle.
A14. Ruokajärjestelmä toimii kannattavasti
• Ruokavirasto varmistaa yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien ja maa- seudun kehittämistoimien ja maatalouden markkinatukien maksamisesta oi- kein ja ajallaan.
A15. Ruokajärjestelmän arvonlisä kasvaa ja se jakaantuu oikeudenmukaisesti
• Ruokavirasto mahdollistaa ruokajärjestelmän tuotannon kasvua ja uusien in- novaatioiden tuottamista.
• Ruokavirasto varmistaa toimialan yritysten valvonnalla, etteivät lainsäädän- nön vastaisesti toimivat saa epäreilua kilpailuetua.
A16. Maatalouden tuotantorakenne ja tuottavuus parantuvat
• Rakennetukien, yritysrahoituksen ja kehittämishankkeiden tuloksellisen toi- meenpanon avulla Ruokavirasto mahdollistaa maatilojen rakenteellisen kehit- tymisen ja tuottavuuden kasvun.
A17. Tuotantopanokset säilyvät korkeatasoisina ja turvallisina
• Ruokavirasto varmistaa uusien tuotantopanoksia koskevien säädösten toi- meenpanon sekä ohjaa siementen, taimiaineiston, lannoitteiden ja rehujen turvallisuuden ja laadun valvontaa.
A18. Eläintaudit ja kasvintuhoojat ovat hallinnassa
• Ruokavirasto varmistaa eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnan ja valvonnan sekä niihin liittyvät valmius- ja varautumistoimet.
• Ajallisesti ja maantieteellisesti kattavat seurantaohjelmat sekä tarjottavat ana- lytiikan ja diagnostiikan palvelut tuottavat tiedon tilanteesta ja mahdollistavat nopean reagoinnin.
A19. Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hal- linnassa
• Ruokavirasto ohjaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa.
• Ruokavirasto ohjaa eläinten lääkitsemisen valvontaa, ohjeistaa eläinlääkä- reitä hallitusta mikrobilääkkeiden käytöstä ja seuraa mikrobilääkeresistens- sin esiintymistä.
A2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumat- tomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
Ruokavirasto mahdollistaa luonnonvara-alan toimintaympäristön kilpailukykyä ja kas- vua sekä edistää luonnonvarojen elinvoimaisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen tilaa luomalla edellytyksiä kannattavalle tuotannolle, ympäristökuor- man pienentämiselle ja uusille innovaatioille mm. tukien ja maaseutuohjelman avulla (A21, A22, A23, A24).
Tukia kohdentamalla, tieteellisellä tutkimuksella ja riskinarvioinnilla sekä ruokahävikin vähentämistoimilla hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, ma- teriaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja. Toiminnassa otetaan huomioon myös keskipit- kän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (Kaisu) sekä energia- ja ilmastostrategia (A25). Ilmastonmuutokseen varautumisessa virastolla on rooli vaikuttaa eläintauteihin, kasvintuhoojiin, elintarvikeuhkiin sekä kasvinjalostustoimintaan (A26).
Ruokavirasto luo edellytyksiä aktiiviselle luonnonvara-alan toimijoiden verkostoitumi- selle, yhteistyölle ja kumppanuuksille (A27).
A21. Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen
A22. Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa
A23. Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö li- sääntyy
A24. Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan
A25. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaali- tehokkuutta ja suljettuja kiertoja
A26. Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskei- hin
A27. Luonnonvaratalouden osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat
A3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkos- tot vahvistavat yhteiskuntaa
Xxxxxxxxxxxxx rooli on tukea yritystoiminnan monipuolistumista, maaseudun menesty- mistä sekä verkostojen syntymistä maaseudun kehittämisohjelmassa esitetyillä yritys- rahoituksen ja kehittämishankkeiden sekä rakennetukien toimenpiteiden tuloksellisen toimeenpanon avulla, kysyntää vastaavalla koulutustarjonnalla sekä maaseutuverkos- totyöllä. Tavoitteena on alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittyminen, yritystoimin- nan kehittämiseen kannustaminen sekä täsmällinen ja aktiivinen raportointi tavoittei- den toteutumisesta päätöksentekijöille ja kansalaisille. (Tavoitteet A31-A36).
A31. Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja uudistuu sekä kilpailukyky pa- ranee
A32. Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja palveluita
A34. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä yhteisölähtöinen paikallinen kehit- täminen vahvistuvat
A35. Päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset maaseudulle
A36. Maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutus toimii
A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta
A44. Ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollista- vat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa
Kohtaan A4 liittyvät toimenpiteet kytkeytyvät Ruokaviraston kehitystoiminnassa koh- taan B3 ja tavoitteena on edistää Ruokaviraston tuottamien paikkatietojen käyttöä jul- kistamalla aineistoja ja kehittämällä sähköisiä palveluita sidosryhmien tarpeet huomi- oiden.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden ai- kataulutus on kuvattu liitteessä 1 ja strategisten tavoitteiden keskeiset Ruokaviraston tun- nusluvut on esitetty taulukossa 1.
Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2021–2024 ellei muusta päätetä.
Taulukko 1. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevien strategisten tavoitteiden keskeiset Ruokaviras- ton tunnusluvut (toteuma, ennuste ja alustavat tavoitteet).
Tunnusluku | Toteuma 2018 | Tavoite 20191 | Tavoite 20201 | Alustava tavoite 2021-24 |
Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi) 2 | 20 360 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta - liha yhteensä - maitotuotteet yhteensä | 80 67 | kasvaa kasvaa | kasvaa kasvaa | kasvaa kasvaa |
Maataloustuotannon arvo (milj. euroa) 3 | 3 960 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa) 4 | 27 900 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa) 5 | 1 552 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%) | 52 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Tukivuonna maksettujen viljelijätukien osuus (%) myönnetystä kokonaistu- esta | 87 | 80 | 80 | 80 |
Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja (kpl) 6 | 5 | 0 | 0 | 0 |
Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi) (kpl) | 0 | 0 | 0 | 0 |
Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl) - niissä sairastuneiden määrä (kpl) | 67 1 415 | alle 45 alle 1 000 | alle 45 alle 1 000 | alle 45 alle 1 000 |
- elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa - elintarviketuotantoeläinten rehuissa | alle 1 0 | alle 1 0 | alle 1 0 | alle 1 0 |
OIVA-tarkastuksissa parhaimmat tulokset saavuttaneet kohteet (%) | 87 | yli 85 | yli 85 | yli 85 |
Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus (%) - maatalouden tuotantopanokset (siemenet, lannoitevalmisteet, kasvin- suojeluaineet ja rehut) - luonnonmukainen elintarvikeketju - otantaan perustuva eläinsuojeluvalvonta | 93 99 82 | yli 95 yli 95 yli 85 | yli 95 yli 95 yli 85 | yli 95 yli 95 yli 85 |
1 Tavoitteet vuosille 2019-2020 on kirjattu TA 2020 mukaisesti.
2 FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,86 henkilöä tilaa kohti vuonna 2018). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yrittäjää kohti saatua tuloa vuodessa. Lähde: Xxxx.
3 Sisältää myyntituottojen lisäksi myös omaan ruokatalouteen, rehukäyttöön ja jatkojalostukseen käytettyjen tuotteiden arvon sekä varastonmuu- tokset. Lähde: Xxxx.
4 Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Lähde: Tilasto- keskus. Kansantalouden tilinpito.
5 Luvut eivät sisällä rehuja. Lähde: Xxxxx/ETL.
6 Sisältää myös eläintautitapaukset luonnonvaraisilla eläimillä.
2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
Ruokavirastolle asetetaan edellä kohdassa 1.2. todettujen toiminnallisten tuloksellisuuden tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet:
B1. Toimintamme on asiakaslähtöistä, horisontaalista, avointa ja ennakoivaa
Ruokaviraston palvelulupaus
• Ruokaviraston toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa. Asiakkaat ja kumppanit otetaan mukaan strategiapro- sessiin, palvelumuotoiluun, valvonnan yleiseen suunnitteluun, toiminnan tu- losten tarkasteluun ja keskeisiin kehittämishankkeisiin.
• Ruokavirasto yhtenäistää ruokaketjun valvontaa ja huolehtii valvontaketjun ammattitaidosta.
• Vuoden 2019 viljelijätuet on maksettu pääosin 30.6.2020 mennessä. Joulu- kuun 2020 loppuun mennessä on maksettu 80 prosenttia tukivuoden tuista. Vuoden 2020 tukihaku avautuu toukokuussa.
• Maaseuturahaston yritysrahoituksen ja kehittämishankkeiden sekä rakenne- tukien hallinnointijärjestelmän toiminnot ovat asiakkaiden ja hallinnon käytet- tävissä. Toimijat saavat tarvitsemansa luotettavan ja ajantasaisen seuranta- tiedon kohtuullisessa ajassa.
• Virasto tuottaa riittävästi eläintautien ja kasvintuhoojien diagnostiikkapalveluja ja keskeisistä laboratoriotutkimuksista 80 % on suoritettu tavoiteajassa.
B11. Johtamisemme on yhtenäistä, sitoutunutta ja vuorovaikutteista Ruokaviraston johtoryhmätyöskentelyssä panostetaan näkemyksellisen, yhte- näisen ja innostavan perustan luomiseen koko viraston johtamiselle. Lisäksi vahvistetaan yhteisiä johtamisen käytäntöjä ja kasvatetaan valmentavan ja luot- tamukseen perustuvan johtamisen osaamista.
B12. Ruokaviraston viestintä on suunniteltua, oikea-aikaista ja osa kaikkea toi- mintaa
Viestinnän toimintatapoja ja välineitä kehitetään aktiivisesti.
B13. Kansainvälinen vaikuttamisemme on ennakoivaa ja aktiivista Ruokavirasto osallistuu alansa kansainväliseen yhteistyöhön ja panostaa siinä niihin asioihin, jotka ovat Suomelle tärkeitä ja joiden merkitys kasvaa. Tähän erityisesti liittyvät toimenpiteet on merkitty liitteeseen 1 (KV).
B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme sekä neuvonta on verkostoitu- nutta, vaikuttavaa ja tukee ennakoivasti päätöksentekoa ja elinkeinojen kilpailuky- kyä
Ruokaviraston yhteiskunnalliseen tehtävään ja vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta teh- dään yhteistyössä yliopisto- ja sektoritutkimuslaitosten kanssa viraston strategisten ta- voitteiden mukaisilla alueilla. Työssä noudatetaan Ruokaviraston tutkimusohjelmaa vuosille 2020-2024. Ruokavirasto tukee Neuvo2020-järjestelmän toimeenpanon avulla maataloustuotannon kilpailukykyä.
B3. Digitaaliset ratkaisumme ovat käyttäjälähtöisiä ja tietovarantomme ovat yhteenso- pivia, luotettavia ja niitä hyödynnetään tehokkaasti
Ruokaviraston toimintojen digitalisointia edistetään digitalisaatiosuunnitelman ja -tie- kartan mukaisesti. Lähtökohtana on tuottaa julkishallinnon linjausten mukaiset, help- pokäyttöiset, asiakaslähtöiset ja nykyaikaista teknologiaa hyödyntävät järjestelmät kustannustehokkaasti ja niin, että ruokajärjestelmän tietopääoma on sisällöllisesti ja laadullisesti hallittua sekä helposti hyödynnettävissä.
Ruokavirasto avaa tietoa suunnitelmallisesti yhteiskunnan käyttöön tietosuojavaati- mukset huomioiden. Paikkatieto on Ruokaviraston toiminnassa (esim. valvonnassa) osa arkipäivää ja digitaalisesti saatavilla. Lisäksi manuaalisesta ja kertaluonteisesta tiedon tuottamisesta eri tarpeisiin siirrytään automatisoituun ja yhtenäiseen malliin.
Ruokavirasto sitoutuu tuottamaan ne IT-palvelut, joista se sopii asiakasvirastojen kanssa solmittavissa palvelusopimuksissa. Asiakasvirastojen tietojärjestelmien toimi- vuus, tietoturva ja tietosuoja varmistetaan palvelusopimusten mukaisesti.
B4. Ennakoimme riskejä ja varaudumme kriiseihin
Ruokavirasto varautuu elintarvikeketjun kriiseihin ja erityistilanteisiin valmiussuunnitel- miensa mukaisesti. Viraston varautuminen perustuu jatkuvaan aktiiviseen riskienhal- lintaan ja riskien arviointiin kattaen Ruokaviraston asiakkaiden toimintaan kohdistuvat riskit ja omaan toimintaan kohdistuvat riskit.
Riskinarviointien perusteella tehdään tarvittavat suunnitelmat (kuten eläintauti- ja kas- vintuhoojakohtaiset suunnitelmat, valmiussuunnitelma). Suunnitelmien toimivuus var- mistetaan osallistumalla harjoituksiin ja järjestämällä harjoituksia säännöllisesti.
Näitä tavoitteita sovelletaan myös vuosina 2021–2024, ellei muusta päätetä.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden ai- kataulutus on kuvattu liitteessä 1. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat keskeiset tun- nusluvut on esitetty taulukossa 2. Toiminnalliseen tehokkuuteen sekä tuotoksiin ja niiden kehitykseen liittyvät tunnusluvut on esitetty taulukossa 3. Sähköisen tukihaun kehitykseen ja laadunhallintaan liittyvät tunnusluvut sekä palvelusopimusten toteuma on esitetty taulu- kossa 4.
Maksullista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden arvioitu kehitys sekä henkilötyövuodet on kuvattu liitteessä 1.
Taulukko 2. Kulut, tuotot ja henkilötyövuodet toiminnoittain7. | ||||||
Toiminto | Alustava arvio 2019 | Tavoite 2020 | ||||
Kulut 1 000 € | Tuotot 1 000 € | Htv | Kulut 1 000 € | Tuotot 1 000 € | Htv | |
Maatalous | 16 253 | 606 | 135 | 16 763 | 606 | 134 |
Maaseudun kehittäminen | 8 214 | 1 528 | 71 | 8 472 | 1 528 | 70 |
Metsätalous | 475 | 8 | 6 | 490 | 8 | 6 |
Elinkeinokalatalous | 511 | 243 | 6 | 527 | 243 | 6 |
Riistatalous | 196 | 0 | 2 | 202 | 0 | 2 |
Porotalous | 94 | 0 | 0 | 97 | 0 | 0 |
Elintarviketurvallisuuden valvonta | 26 383 | 15 477 | 234 | 27 211 | 15 477 | 231 |
Elintarviketurvallisuuden laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 9 419 | 306 | 107 | 9 714 | 306 | 106 |
Elintarviketurvallisuuden tieteellinen tutkimus | 110 | 59 | 2 | 113 | 59 | 2 |
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta | 10 434 | 2 759 | 77 | 10 762 | 2 759 | 76 |
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 12 107 | 1 079 | 141 | 12 487 | 1 079 | 140 |
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tieteellinen tutkimus | 1 042 | 303 | 10 | 1 075 | 303 | 10 |
Kasvintuotannon ja kasvinterveyden valvonta | 8 189 | 3 041 | 79 | 8 446 | 3 341 | 78 |
Kasvintuotannon ja kasvinterveyden laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 4 595 | 1 018 | 50 | 4 739 | 1 018 | 50 |
Xxxxxxxxxxxxxxx ja kasvinterveyden tieteellinen tutkimus | 123 | 58 | 0 | 127 | 58 | 0 |
FEAD vähävaraisten apu | 4 115 | 4 115 | 4 | 4 244 | 4 115 | 4 |
Ulkoiset IT-palvelut | 2 800 | 2 800 | 44 | 2 888 | 2 800 | 44 |
Yhteensä | 105 059 | 33 400 | 967 | 108 356 | 33 700 | 957 |
7 Ei sisällä elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistoa, jonka toimintaan on varattu talousarviossa 500 000 euron suuruinen määräraha. Kustannukset ja tuotot eivät sisällä ulkoisten IT-palveluiden läpilaskutusta.
Taulukko 3. Toiminnalliseen tehokkuuteen sekä tuotoksiin ja niiden kehitykseen liittyvät tunnusluvut (en- nuste 2019, tavoite 2020 ja alustava tavoite tai arvio kehityssuunnasta 2021-2024).
Tunnusluku | Arvio 2019 | Tavoite (tai arvio) 2020 | Tavoite (tai arvio) 2021 | Tavoite (tai arvio) 2022 | Tavoite (tai arvio) 2023 | Tavoite (tai arvio) 2024 |
Kokonaistuottavuus (taloudellisuusindeksi) 8 | 100 | 100 | 100,5 | 101 | 101,5 | 102 |
Työn tuottavuus (tuottavuusindeksi) 8 | 100 | 100 | 100,5 | 101 | 101,5 | 102 |
Maatalous (tarkennetaan ennen väliraportointia 2020) | ||||||
Maaseudun kehittäminen (tarkennetaan ennen välira- portointia 2020) | ||||||
Metsätalous (tarkennetaan ennen väliraportointia 2020) | ||||||
Elinkeinokalatalous (tarkennetaan ennen väliraportoin- tia 2020) | ||||||
Riistatalous (tarkennetaan ennen väliraportointia 2020) | ||||||
Porotalous (tarkennetaan ennen väliraportointia 2020) | ||||||
Tieteellinen tutkimus 9 | ||||||
- Tieteelliset referoidut julkaisut (kpl) 9 | 27 | 24 | 24 | 24 | 24 | 24 |
- Muut tieteelliset julkaisut (kpl) 9 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 |
- Muut julkaisut (kpl) 9 | 51 | 50 | 50 | 50 | 50 | 50 |
Elintarviketurvallisuuden valvonta | ||||||
Laboratoriotutkimukset (kpl) | 55 000 | (55 000) | (55 000) | (55 000) | (55 000) | (55 000) |
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) | 75 | (75) | (75) | (75) | (75) | (75) |
Valvonnan toimenpiteet (kpl) | 1 650 | (1 650) | (1 650) | (1 650) | (1 650) | (1 650) |
- Rehualan toimijoiden valvonta | 1 600 | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) |
- Luonnonmukainen tuotanto | 920 | (900) | (900) | (900) | (900) | (900) |
Lihantarkastus (1 000 kg) | 380 000 | (380 000) | (380 000) | (380 000) | (380 000) | (380 000) |
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta | ||||||
Laboratoriotutkimukset (kpl) | 220 000 | (220 000) | (220 000) | (220 000) | (220 000) | (220 000) |
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) | 56 | (56) | (56) | (56) | (56) | (56) |
Valvonnan toimenpiteet | 1 600 | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) |
- Eläinlääkinnällinen rajatarkastus (lkm) | 1 600 | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) |
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys | ||||||
Laboratoriotutkimukset (kpl) | 51 200 | (51 200) | (51 200) | (51 200) | (51 200) | (51 200) |
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) | 47 | (47) | (47) | (47) | (47) | (47) |
Valvonnan toimenpiteet (kpl) | 6 735 | (6 735) | (6 735) | (6 735) | (6 735) | (6 735) |
- Lannoitevalmisteet 10 | 400 | (400) | (300) | (300) | (300) | (300) |
- Siementuotanto | 1 500 | (1 500) | (1 500) | (1 500) | (1 500) | (1 500) |
- Kasvinterveys, metsänviljelyaineiston taimitarhat ja varastot sekä Venäjän tuontipuu | 2 830 | (3 736) | (3 736) | (3 736) | (3 736) | (3 736) |
Ydintoimintojen tietojärjestelmät (tarkennetaan ennen väliraportointia 2020) |
8 Tuottavuusindeksi perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan valtion tuottavuustilastoon.
9 Tunnusluku koskee vain tutkimuslaitoksia. Julkaisut käyttäen OKM:n julkaisutyyppiluokitusta. Riskinarviointiraportit sisältyvät muihin julkaisuihin.
10 Lannoitteiden osalta on huomioitu kaikki tehdyt päätökset, siis myös luvat ja näytteet.
Taulukko 4. Sähköisen tukihaun kehitykseen ja laadunhallintaan liittyvät tunnusluvut sekä palvelusopi- musten toteuma.
Tunnusluku | Toteuma 2018 | Arvio/ toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Alustava tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 |
Maatalous ja maaseudun kehittäminen | |||||||
Sähköinen tukihakuprosentti | |||||||
- Pinta-alaperusteiset tuet | 92 | 94 | 94 | 95 | 96 | 96 | 96 |
- Yritys-, hanke- ja rakennetuet | 92 | 93 | 94 | 95 | 95 | 95 | 100 |
2014-2020 Yritys-, hanke- ja rakennetukivarojen | |||||||
- Sidontaprosentti | 70 | 85 | 100 | ||||
- Maksuprosentti sidonnoista | 57 | 65 | 80 | 90 | 95 | 100 | |
- Maksuprosentti rahoitussuunnitelmasta | 40 | 56 | 70 | 80 | 90 | 100 | |
Laadunhallinta ja sen kehitys | |||||||
Asiakastyytyväisyyskysely | - | 3,3711 | (3,5) | (3,5) | (3,5) | (3,5) | (3,5) |
Ulkop. rahoituksen hankehakemukset (kpl)12 | 18 | 13 | 15 | 15 | 15 | 15 | 15 |
- joista hyväksytyt rahoituspäätökset (%) | 83 | 54 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 |
Sähköisten palveluiden häiriöttömyys, % 13 | |||||||
- Xxxxxxxxxxxx.xx | - | 100 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
- Eläintietojärjestelmä | 99,4 | 100 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
- Oiva | 98,8 | 100 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
- Vipu | 97,1 | 100 | 95 | 95 | 95 | 95 | 95 |
- Hyrrä | 98,8 | 100 | 95 | 95 | 95 | 95 | 95 |
- ELMO | - | 100 | 95 | 95 | 95 | 95 | 95 |
Palvelusopimusten toteuma (%) 14 | - | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet
Ruokavirastolle asetetaan edellä kohdassa 1.3 todettujen voimavarojen hallintaa koskevien tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet.
C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin
Ruokavirasto huolehtii henkilöstöstään parantamalla toiminnan ja osaamisen koko- naistilanteen hahmottamista, kehittämistarpeiden pitkän aikavälin suunnittelua ja luot- tamuskulttuurin tukemista. Esimiestaitojen parantaminen, työkykyjohtaminen, jousto- työpolitiikka sekä asiantuntemuksesta viestiminen ovat keskeisiä keinoja tässä työssä.
Resurssimme ovat riittävät ja oikein kohdennetut
C2. Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin
Laaditaan viraston toiminnan ja talouden sopeuttamissuunnitelma ja toimenpideoh- jelma vuosille 2020-2024 ja toteutetaan niitä, jotta viraston toiminta voidaan sopeuttaa virastolle asetettujen määrärahakehysten mukaiseksi. Sopeuttamistoimia, niiden suun- nittelua ja käyttöönottoa jatketaan viraston kaikilla toimialoilla.
C3. EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty
Kehitetään toimintatapoja tutkimuksen ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen ja hyö- dyntämiseen yhdessä kansainvälisten ja kansallisten kumppanien kanssa. Maksajavi- rastotoiminnalla pyritään hyödyntämään täysimääräisesti EU:n myöntämät viljelijä- ja maaseudun kehittämistuet sekä markkinatuet. Tieteellisen tutkimuksen rahoitukseen liittyvät tavoitteet on esitetty taulukossa 4.
11 2019 on ennakkotulos asiakkaiden kanssa käydystä verkkoaivoriihestä.
12 Tunnusluku koskee tieteellisen tutkimuksen rahoituspäätöksiä.
13 Tarkoitetaan taulukossa lueteltujen sähköisten palveluiden todellista, teknistä käytössä oloaikaa suhteessa tavoiteltuun käytössä oloaikaan (%).
14 Ulkoisten asiakasvirastojen palvelusopimuksissa suunniteltu Ruokaviraston tuottaman htv-määrä verrattuna toteumaan
C4. Toimitilahallinta ja hankintatoimi sekä toimipaikkaverkko ovat tehokkaita
Ruokavirasto jatkaa tilankäytön tehostamista ja hakee aiempaa laajempaa yhteistyötä toimitilojen suhteen. Toimitilatehokkuuden tunnusluku on taulukossa 5. Viraston han- kintatointa ja -prosesseja kehitetään ja yhtenäistetään huomioiden valtionhallinnon yh- teiset vaatimukset. Lisäksi viraston toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen pe- riaatteet.
C5. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista
Kehitetään organisaation rakenteita viraston strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja uudistetaan prosesseja lähtökohtana asiakkaiden tarpeet ja olosuhteet sekä palve- lujen ja toimintamallien korkea laatu.
Näitä tavoitteita sovelletaan myös vuosina 2021–2024, ellei muusta päätetä.
Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden ai- kataulutus ovat liitteessä 1. Voimavarojen hallintaa koskevat keskeiset tunnusluvut ja niiden ennakoitu kehitys on esitetty taulukossa 5.
Ruokaviraston rahoituslaskelma sekä tuotto- ja kululaskelma on esitetty liitteessä 1.
Taulukko 5. Henkilöstön rakennetta, hyvinvointia ja osaamista sekä toimitilatehokkuutta koskevat tun- nusluvut (ennuste sekä tavoite tai arvio kehityssuunnasta).
Tunnusluku | Arvio/to- teuma 2019 | Tavoite 2020 | Alustava tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 |
Henkilöstön rakenne | ||||||
Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta | 967 | 957 | 947 | 937 | 927 | 917 |
- toimintamenomomentilta palkatut (htv) | 945 | 930 | 924 | 914 | 904 | 894 |
- Muilta TA-momenteilta palkattu 15 | 22 | 27 | 23 | 23 | 23 | 23 |
Henkilöstömäärä, naiset / miehet (%) | 70 /30 | (70 /30) | (70 /30) | (70 /30) | (70 /30) | (70 /30) |
Osa-aikaisen henkilöstön osuus (%) 16 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | 7,0 |
Hyvinvointi ja osaaminen | ||||||
- Työtyytyväisyysindeksi, indeksiluku (1-5) 17 | 3,44 | 3,5 | 3,55 | 3,6 | 3,65 | 3,7 |
- Työyhteisöindeksi 17 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
- Johtajuusindeksi 17 | 3,3 | 3,4 | 3,5 | 3,5 | 3,6 | 3,6 |
- Innovointikyvykkyys 17 | 3,6 | 3,6 | 3,6 | 3,7 | 3,7 | 3,7 |
- Työnantajakuva 17 | 3,3 | 3,4 | 3,4 | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
- Sairauspoissaolot, tpv/htv | 10 | 10,0 | 9,0 | 9,0 | 8,0 | 8,0 |
- Terveyspäiväprosentti (%) 18 | 96 | (95,9) | (95,9) | (95,9) | (95,9) | (95,9) |
- Koulutustaso, indeksiluku (1-8) | 5,8 | 5,8 | 5,8 | 5,8 | 5,8 | 5,8 |
- Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv) | 1,95 | 2,5 | 3,0 | 3,0 | 3,5 | 4,0 |
- Henkilökierto (lähtö+tulo), htv 19 | .. | |||||
Muut | ||||||
Toimitilatehokkuus [tsto] 20 | 15,9 | 15 | 15 | 15 | 15 | 15 |
15 Teknisen avun resurssit (vuonna 2020: verkostopalvelut 8 htv, Maaseutulinjan omat 15 htv, Fead 2 htv, kalatalous 2 htv; vuosina 2021–2024: verkostopalvelut 8 htv, Maaseutulinjan omat 13 htv, Fead 2 htv). Rahoituskauden 2021-2027 teknisen avun määrästä ja jakautumisesta eri toimijoi- den kesken ei ole vielä päätöksiä.
16 Osuudet aktiivisista sopimuksista
17 VM/Baro
18 Laskenta: Mittari on niiden työpäivien % -osuus kokonaistyöpäivämäärästä, jotka eivät ole sairauspäiviä. Mittari on: 100,0 % - (sairauspäivien lkm: kaikkien työpäivien lkm)
19 Tietoa ei ole saatavilla toistaiseksi
20 Senaatin HTH-järjestelmän tieto toimistotiloja koskien.
Ruokaviraston tulossopimus 2020–2024
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:
Tavoitteet | Toimenpide | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
A11 | Viestitään ravitsemusturvallisuudesta ja osallistutaan ravitsemus – ja ruokasuositusten laatimiseen. | x | x | x | ||
Tehostetaan markkinoinnin valvontaa. (SDG 2) | x | |||||
Ylläpidetään koostumusanalytiikkaosaamista osallistumalla aktiivisesti menetelmien soveltamiseen liit- tyvään kansalliseen sekä EU- ja kansainväliseen työhön. | x | x | ||||
A11, A18 | Tehostetaan vakavien eläintautien torjuntaa ja jatketaan salmonellaerivapauden ylläpitämistä (HO): - Tehostetaan salmonellavalvonnan ohjausta sekä tutkimusta ja laboratoriotyötä. - Selvitetään salmonellan tartuntalähteitä ja torjuntakeinoja salmonellatilanteen heikentymisen estä- miseksi. (SDG 3) | x | x | |||
Varmistetaan elintarvike-, rehu- ja eläintautivalvonnan, tutkimuksen ja seurannan tietojen hallinta ja raportointi mm. EFSA:lle. | x | x | ||||
Kehitetään menettelyitä hallinnonalan toimintaa tukevien nopeiden asiantuntija-arvioiden tuottami- seen. | x | x | ||||
Parannetaan rikollisuuden torjunnan ja etämyynnin valvonnan organisointia sisäisesti ja jatketaan yh- teistyötä muiden viranomaisten kanssa. (SDG 12) | x | x | ||||
Toimeenpannaan uudistuvaa elintarvikelainsäädäntöä ja EU:n uutta valvonta-asetusta sekä ohjeiste- taan erityisesti uusien soveltamisalueiden osalta. | x | x | x | |||
A11-A19, B1 | Vaikutetaan EU- ja kansallisen lainsäädännön valmisteluun erityisesti toimeenpanoa koskevissa asi- oissa. | x | x | x | ||
A12 | Tuotetaan tietoa kotimaisesta elintarviketuotannosta ja sen vahvuuksista kysynnän lisäämiseksi ja vien- nin edistämiseksi. (SDG 8) | x | x | |||
Parannetaan yritysten vientivalmiuksia markkinoillepääsy- ja vientivalvontahankkeiden sekä muiden toimenpiteiden kautta uusien vientimarkkinoiden avaamiseksi ja nykyisten säilyttämiseksi. (SDG 8) | x | x | ||||
A13 | Toimeenpannaan EU:n luomuasetusta ja ohjeistetaan toimintaa sen perusteella (ml. luomukeruutoi- minta). (SDG 12) | x |
Tavoitteet | Toimenpide | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
A13, A14, A15, A16, A19, A21- A27, A31 - A34 ja A36 | Varmistetaan maaseutuohjelman toimenpiteiden tuloksellinen ja täysimääräinen toimeenpano rahoi- tuskaudella 2014-2020 ja ohjelman sulkeminen 31.12.2023 mennessä. (SDG 8) | x | x | x | x | |
Varmistetaan seurantatietojen oikeellisuus ja tietojen saanti ajallaan. | x | x | x | |||
Toteutetaan EU-tukijärjestelmien vuoden 2021 siirtymäkauden edellyttämät toimenpiteet ja varmiste- taan sujuva siirtyminen siirtymäkauden jälkeen käyttöönotettaviin rahoituskauden 2021-2027 uusiin toimenpiteisiin. | x | x | x | x | ||
Huolehditaan toimeenpanon muutoksiin liittyvien asioiden koulutuksesta ja tiedottamisesta asiakkaille, hallintokumppaneille ja muille sidosryhmille. | x | x | x | |||
Osallistutaan aktiivisesti seuraavan EU:n rahoituskauden sekä kansallisten toimenpiteiden ja niiden toi- meenpanon valmisteluun. (SDG 15) | x | x | x | |||
A14 | Kehitetään lihantarkastusjärjestelmää ja -maksuja. | x | ||||
Hyödynnetään pk-neuvontahankkeen toimintamalleja ja menetelmiä yritysten tukemisessa. (SDG 12) | x | |||||
A17 | Toimeenpannaan siemenlaki ja kasvien lisäysaineistojen markkinointidirektiivit. (SDG 12 ja 15) | x | x | |||
A18 | Toimeenpannaan EU:n kasvinterveysasetusta. Toteutetaan kansainvälisen kasvinterveysvuoden (IYPH2020) kansallisia toimenpiteitä. (SDG 15) | x | x | |||
A18, A19 | Viestitään kansalaisille ajantasaisesti eläintauti- ja mikrobilääkeresistenssitilanteesta. Julkaistaan verk- kosivuilla avointa tietoa tuotanto- ja villieläinten tautitilanteesta ja tutkimustuloksista. (SDG 12) | x | x | x | ||
Tehostetaan vakavien eläintautien, erityisesti afrikkalaisen sikaruton, torjuntatoimia. (HO, SDG 3) | x | x | x | |||
A19 | Parannetaan eläinten hyvinvoinnin valvontaa tehostamalla epäilyyn perustuvaa valvontaa kunnissa. (SDG 12) | x | x | x | ||
Perustetaan eläinsuojeluvaltuutetun virka ja käynnistetään toiminta Seinäjoella. (HO) | x | |||||
Jatketaan antibioottien vähäisen käytön kehittämistä (HO): mikrobilääkeresistenssin kansallista toi- meenpanosuunnitelmaa (AMR-NAP), erityisesti edistämällä eläinlajikohtaisen mikrobilääkekäyttötiedon keruuta, päivittämällä mikrobilääkkeiden käyttösuosituksia ja tehostamalla mikrobilääkeresistenssin seurantaa. (SDG 3) | x | x | x | |||
A25 | Edistetään materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja tulkintojen ja ohjeistuksen kautta. (SDG 12 ja 13) | x | x | x | ||
Osallistutaan muovitiekartan toimenpiteiden toteuttamiseen Xxxxxxxxxxxxx vastuualueen osalta. (SDG 12) | x | x | x | |||
A27, B3 | Pilotoidaan bio- ja luonnonvara-alan viranomaisten uudenlaista kumppanuusmallia ja siitä nousevia yh- teisiä valmennuspalveluja, esimerkkinä Tunnustelupalvelu/yhteinen valtakunnallinen valmennusympä- ristö. (HO) | x |
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:
Tavoitteet | Toimenpide | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
B1 | Laaditaan monivuotinen toimintasuunnitelma ja tiekartta Ruokaviraston asiakkuustyölle. | x | ||||
Vahvistetaan luonnonvaratehtävien ohjauksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta Ruokavirastossa. | x | |||||
B11 | Ruokaviraston yhtenäisyyttä vahvistetaan: - panostamalla johtoryhmätyöskentelyssä näkemyksellisen, yhtenäisen ja innostavan perustan luo- miseen viraston johtamiselle - varmistamalla johtamisen käytäntöjen yhtenäisyys ja vuorovaikutteisuus - kasvattamalla valmentavan ja luottamukseen perustuvan johtamisen osaamista - jatkamalla johtamis- ja esimiestehtävissä toimivien sekä koko henkilöstön valmennusta yhteisen ruokavirastolaisen kulttuurin jalostamiseksi - tukemalla yhteisiä toimintatapoja ja yhteisen toimintakulttuurin rakentamista | x | x | |||
B12 | Suunnitellaan ja toteutetaan viestintää kiinteässä yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Tehdään vies- tintäyhteistyötä hallinnon työryhmissä ja osallistutaan yhteisiin hankkeisiin, kehitetään verkkopalvelu- jen sisältöjä ja parannetaan tiedon löydettävyyttä ottaen huomioon eri kohderyhmien tiedontarpeet. | x | x | x | ||
B13 | Osallistutaan hallinnonalan kansainvälisen toiminnan toimintasuunnitelman valmisteluun. | x | ||||
B2 | Yhteistyössä Tulanet-kumppanien ja yliopistojen kanssa kehitetään tutkimusta sekä tarjotaan tutkimus- palveluja elinkeinolle ja riskinarviointiin. Jatketaan ja laajennetaan tutkimustulosten ja datan julkaisua avoimena datana. | x | x | x | ||
B3 | Huomioidaan tiedonhallintalain tuomat muutokset Ruokaviraston toiminnassa. | x | x | |||
Jalkautetaan digitalisaation edistämistä tukevat yhteiset toimintamallit Ruokavirastossa. | x | |||||
Edistetään digitalisaatiota sekä päivitetään ja kehitetään tietojärjestelmiä Ruokaviraston digitalisaatio- suunnitelman periaatteiden mukaisesti. | x | x | x | x | x | |
Tarkennetaan tiekartan suunnitelmaa vuonna 2021 aloitettavien kehittämishankkeiden osalta. Valmis- tellaan tiedonhallintalain mukaiset lausuntopyynnöt sekä tuottavuusmäärärahan hakemisen edellyttä- mät selvitykset siten, että määrärahat voidaan sisällyttää vuoden 2021 talousarvioon ja/tai lisätalous- arvioihin. | x |
Tavoitteet | Toimenpide | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
B3 | Keskeisten käynnissä olevien tietojärjestelmähankkeiden puolivuotis- ja vuositavoitteet | |||||
VM:n tuottavuusrahaa saaneet hankkeet | ||||||
Hanke 1: Eläinten terveydenhallinta (ELTE) - Tautitapauksen ja epidemian hallintaan (P1) sekä rajoittavien määräysten hallintaan (P2) tarkoitetun tietojärjestelmän ’pienin toimintakykyinen’ (engl. Minimum Viable Product, MVP) on valmis hyväk- syntätestaukseen. Eläinten lääkitseminen -projektissa (P3) kehitettävän tietojärjestelmän toteutus- vaihe on käynnistynyt. - Tautitapauksen ja epidemian hallintaan (P1) sekä rajoittavien määräysten hallintaan (P2) tarkoitetun tietojärjestelmän ’pienin toimintakykyinen tuote’ on otettu pilotointiin. Eläinten lääkitseminen -tie- tojärjestelmän (P3) järjestelmätestaus on aloitettu. | x 30.6. 31.12. | x | x | |||
Hanke 2: Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen - Tukieläinvalvonta on valvontahavaintojen tallennusten ja niihin liittyvien dokumenttien osalta koko- naisuudessaan valmis. Offline-toiminnallisuudet on testattu ja otettu käyttöön. Täydentävien ehtojen kaikki valvontahavaintojen tallennukset ja tarkastuskertomusten lähettäminen on valmistunut. - ID valvonnan yksilöeläinten ja ryhmäeläinten valvonta, mukaan lukien niiden täydentävien ehtojen valvonta, on valmis otettavaksi käyttöön 2021 vuoden alusta. Täydentävien ehtojen Koordinaatio- osio on valmistunut ja käytössä. | x 30.6 31.12. | x | x | |||
Hanke 3: Maaseudun Hyrrä-tukien sähköisen käsittelyketjun kehittäminen - Tekninen takaisinperintä on saatettu loppuun. - Asiointisovellus on uudistettu teknisesti sisältäen saavutettavuusvaatimukset. - Maaseutujärjestelmien yhteinen takaisinperintätoiminto on toteutettu. | x 30.6 31.12 | x | ||||
Hanke 4: Ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämishanke, YTVK - Vati-järjestelmää on kehitetty valvontatyön tehostamiseksi sekä käytettävyyden osalta. Sähköistä asiointipalvelua on pilotoitu ja käyttöönotettu. - Eläinsuojelulain mukaisen luvan- ja ilmoituksenvaraisen toiminnan valvonnan sekä epäilyyn perustu- vien eläinsuojelutarkastusten määrittely on tehty. - Vati-järjestelmää on kehitetty priorisoidun tuotteen kehitysjonon mukaisesti. | x 30.6. 31.12 | x | x | |||
Tavoitteet | Toimenpide | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
B3 | Hallitusohjelmarahoitusta saaneet hankkeet | |||||
Hanke 5: Tietojärjestelmien kehittäminen (CAP-uudistus) - Siirtymäkauden 2021 tietojärjestelmämuutokset (Tukisovellus ja Hyrrä) - Sampo-esiselvityksen käynnistäminen Uuden rahoituskauden toimenpiteiden valmistelu - Peltotukivalvonnan menetelmien suunnittelu ja pilotointi (monitorointi) - Hyrrä: uuden rahoituskauden tietojärjestelmien valmistelu - Tukisovellus: uuden rahoituskauden tietojärjestelmien valmistelu (järjestelmän tekninen uudistami- nen) - Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmien CAP-valmistelu | x | x | x | |||
Hanke 6: Valmistellaan koirarekisteri vuoteen 2022 mennessä (HO) - Työsuunnitelman laatiminen | x 31.12. | x | x | |||
Keskeiset MMM:n tuottavuusrahaa saaneet hankkeet | ||||||
Hanke 7: Viljelijätukien tietojärjestelmähanke - Vanhojen tukityyppien siirto uuteen Tukisovellukseen: mehiläistalouden tuki, hirvieläinvahinkokor- vaus, porotalouden tuki ja puutarhatuotteiden varastointituki - Vanhojen tukityyppien siirto uuteen Tukisovellukseen: maidon kuljetustuki, petovahinkokorvaus, al- kuperäiskasvit, lihankuljetusavustus sekä metsämarjojen ja -sienten varastointituki - Hukkakaurarekisteri | x 30.6. 31.12. | x | ||||
Hanke 8: Nautarekisterin uudistaminen - Palveluväylän ensimmäisten palveluiden testaus Mtechin kanssa on aloitettu. Palveluväylän palvelut on toteutettu sovittujen palveluitten osalta minimikäsittelysäännöin ja suorituskykytestaus voidaan aloittaa seuraavan puolivuotiskauden aikana. Käyttöliittymän kehitys eläintenpitäjän tärkeimpien ta- pahtumien ja selauksien osalta on toteutettu. - Palveluväylän palvelut on sovittujen palveluiden osalta toteutettuna ja nautarekisterin käyttöliittymä on toteutettu tärkeimpien tapahtumien ja selauksien osalta. - Palveluväylän palvelut ja nautarekisterin käyttöliittymä on toteutettu kokonaisuudessaan. Järjes- telmä on valmiina laajamittaiseen testaukseen sidosryhmien kanssa ja vakautusvaiheeseen. Konver- sio on ajettu testiympäristöön ja kokonaisuuden testaus voi alkaa. - Nautarekisterin käyttöönotto ja projektin päättäminen. | x 30.6. 31.12. | x 30.6. 31.12. | ||||
B4, A18 | Päivitetään riskienhallintapolitiikka. (HO) | x | ||||
Valmiussuunnitelmien toimivuus varmistetaan siten, että: - 2020 Ruokavirasto osallistuu vähintään yhteen harjoitukseen. - Jokainen linja/toimintakokonaisuus osallistuu vähintään yhteen harjoitukseen vuosittain. | x | x | x | x | x |
Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:
Tavoitteet | Toimenpide | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
C1 | Parannetaan henkilöstön osaamista, arvostusta ja hyvinvointia: - Laaditaan osaamiskartoitus ja pitkän tähtäimen henkilöstön kehittämissuunnitelma - Vahvistetaan henkilöstön ammatillista varmuutta ja kasvatetaan osaamisen arvostusta - Jatketaan ennaltaehkäisevää toimintaa työkykyjohtamisessa - Lisätään työhyvinvointia lisäämällä yhteisöllisyyttä tukevia toimia ja parantamalla sisäistä viestintää ja johtamistaitoja - Jatketaan ja kehitetään joustotyötä tavoitteena työn ja muun elämän yhteensovittaminen, henkilös- tön parempi jaksaminen ja osaamispääoman kehittämisen motivointi. - Tuetaan ja vahvistetaan luottamuskulttuuria huomioimalla se henkilöstöjohtamisen linjauksissa ja soveltamalla sitä esimiestyössä. | x | x | x | ||
C2 | Toiminnan sopeuttaminen käytettävissä olevaan määrärahaan: Virasto jatkaa vuonna 2019 aloitettuja sopeutustoimenpiteitä suunnitelmallisesti. Sopimuskaudella toteutetaan seuraavat toimenpiteet: - Henkilöstökulujen säästöt - Vuokramenojen säästöt - Muut toimenpiteet - Tulojen muutos Edellisten toimenpiteiden vaikutus vuonna 2020 on yhteensä 3 milj. euroa, jolla voidaan kattaa vuoden 2020 sopeuttamistarve. Tulevien vuosien sopeuttamistarvetta tarkennetaan ja toimenpiteitä konkreti- soidaan väliraportoinnin yhteydessä. Tavoitteena on, että suunnittelukaudella sitomattoman siirtyvän määrärahan tasoksi tulee 10 milj. euroa. Arvio siirtyvän erän määrästä on esitetty Ruokaviraston rahoi- tuslaskelmassa (liite 1). | x | x | |||
Kehyksen ylittäviin tarpeiden rahoitukseen tietojärjestelmien osalta haetaan keinoja MMM:n kanssa | x | |||||
Suunnataan toimintaa strategiseen kehittämiseen niin, että turhasta/vanhasta luovutaan rohkeasti ja rutiinit automatisoidaan. Toiminnan prosesseja tehostetaan ja yksinkertaistetaan. | x | x | x | |||
C3 | Tutkimustoiminnassa hyödynnetään EU:n 8. ja seuraavan puiteohjelman rahoitusta yhdessä kansainvä- listen ja kansallisten kumppanien kanssa. (KV) | x | x | x | x | |
Kehitetään toimintatapoja tutkimuksen ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen (kansallinen ja kansain- välinen). (KV) | x | x |
Tavoitteet | Toimenpide | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
C4 | Jatketaan tilankäytön tehostamista ja haetaan vielä aiempaa laajempaa yhteistyötä toimitilojen suh- teen muiden virastojen, kuten Xxxxx ja Xxxxx, kanssa. | x | x | |||
C5 | Kehitetään organisaation rakenteita viraston strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja uudistetaan prosesseja lähtökohtana asiakkaiden tarpeet ja olosuhteet sekä palvelujen ja toimintamallien korkea laatu. | x | x |
Ruokaviraston maksullista ja yhteisrahoitteista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut:
Tunnusluku (1 000€) | Arvio 2019 | Tavoite 2020 21 | Alustava tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 |
Maksullinen toiminta | ||||||
- Julkisoikeudelliset tuotot yhteensä | 20 168 | 20 190 | 20 190 | 20 190 | 20 190 | 20 190 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 20 168 | 20 190 | 20 190 | 20 190 | 20 190 | 20 190 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | - | - | - | - | - | - |
- Kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
- Liiketaloudelliset tuotot yhteensä | 3 648 | 3 645 | 3 645 | 3 645 | 3 645 | 3 645 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 4 648 | 4 645 | 4 645 | 4 645 | 4 645 | 4 645 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | - 1 000 | -1 000 | -1 000 | -1 000 | -1 000 | -1 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 78 | 78 | 78 | 78 | 78 | 78 |
Hintatuki*) | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 |
- Kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | ||||||
- Tuotot yhteensä, josta | 800 | 800 | 800 | 800 | 800 | 800 |
- muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 |
- EU:lta saatava rahoitus | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 |
- muu valtiontalouden ulkopuolinen rahoitus | 640 | 640 | 640 | 640 | 640 | 640 |
- Kokonaiskustannukset | 3 240 | 3 240 | 3 240 | 3 240 | 3 240 | 3 240 |
- Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) | -2 440 | -2 440 | -2 440 | -2 440 | -2 440 | -2 440 |
- Kustannusvastaavuus, % | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 |
Yhteistoiminta20 | ||||||
- tuotot yhteensä | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | - | - | - | - | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
21 Yhteistoiminnassa ei ole huomioitu ulkoisten IT-palveluiden läpilaskutuksen osuutta (3 milj. euroa). Läpilaskutuksen ja laskutettavan henkilötyön yhteismäärä 6 milj. euroa.
Ruokaviraston rahoituslaskelma, 1000 €:
Rahoituslähde | Arvio 2019 | Tavoite 2020 22 | Arvio 202122 | Arvio 2022 22 | Arvio 2023 22 | Arvio 2024 22 |
Toiminnan kokonaisrahoitus (tulot ja menot), josta | 110 641 | 111 906 | 103 653 | 99 694 | 99 174 | 99 174 |
Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä, josta | 108 559 | 111 856 | 103 603 | 99 694 | 99 174 | 99 174 |
- Nettomääräraha / nettokäyttö | 73 362 | 76 440 | 68 187 | 64 278 | 63 758 | 63 758 |
- Yhteisrahoitus valtion talousarviotalouden sisältä (LKP 3978) | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 |
- Yhteisrahoitus EU:lta (LKP 3971) | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 |
- Muu yhteisrahoitus valtion talousarvion ulkopuolelta (LKP:t 3970 ja 3979) | 640 | 640 | 640 | 640 | 640 | 640 |
- Maksullinen toiminta (LKP 30 -alk.) | 23 816 | 23 835 | 23 835 | 23 835 | 23 835 | 23 835 |
- Muut tulot (mm. muut 3-alk. sekä 50-, 60 ja 80-alk. LKP:t) | 11 381 | 11 581 | 11 581 | 11 581 | 11 581 | 11 581 |
Muu valtion TA-rahoitus (muiden mom. määrärahat) | 2 082 | 50 | 50 | |||
Toimintamenomomentin rahoitus | ||||||
Nettokäyttö/ -käyttöarvio | 71 881 | 75 758 | 69 773 | 65 884 | 62 958 | 62 958 |
TP/Budjetoitu/TAE | 73 362 | 76 440 | 68 187 | 64 278 | 63 758 | 63 758 |
Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha (arvio) | 9 429 | 10 910 | 11 592 | 10 006 | 8 400 | 9 200 |
Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha (arvio) | 10 910 | 11 592 | 10 006 | 8 400 | 9 200 | 10 000 |
, josta sitomatonta | 6 000 | 6 800 | 7 600 | 8 400 | 9 200 | 10 000 |
, josta sidottua | 4 910 | 4 792 | 2 406 |
22 Tiedossa olevan rahoituksen mahdollistama taso.
Ruokaviraston tuotto- ja kululaskelma, 1000 €:
Arvio 2019 | Tavoite 2020 | Alustava ta- voite 2021 23 | Alustava ta- voite 202223 | Alustava ta- voite 202323 | Alustava ta- voite 202423 | |
TOIMINNAN TUOTOT | ||||||
Maksullisen toiminnan tuotot | 23 816 | 23 835 | 23 835 | 23 835 | 23 835 | 23 835 |
Vuokrat ja käyttökorvaukset | 50 | 50 | 50 | 50 | 50 | 50 |
Muut toiminnan tuotot | 11 376 | 11 531 | 11 531 | 11 531 | 11 531 | 11 531 |
TOIMINNAN KULUT | ||||||
Aineet, tarvikkeet, tavarat | ||||||
- Ostot tilikauden aikana | 3 151 | 2 942 | 2 909 | 2 909 | 2 909 | 2 909 |
- Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) | ||||||
Henkilöstökulut | 59 212 | 58 900 | 58 200 | 57 500 | 56 800 | 56 100 |
Vuokrat | 7 770 | 7 702 | 7 573 | 7 724 | 7 879 | 8 036 |
Palvelujen ostot | 26 279 | 30 018 | 25 500 | 25 000 | 24 000 | 24 000 |
Muut kulut | 2 520 | 2 520 | 2 520 | 2 520 | 2 520 | 2 520 |
Valmistus omaan käyttöön (-) | -4 500 | -4 500 | -4 500 | -4 500 | -4 500 | -4 500 |
Poistot | 5 000 | 6 000 | 6 000 | 5 000 | 5 000 | 5 000 |
Sisäiset kulut | ||||||
JÄÄMÄ I | -64 190 | -68 166 | -62 786 | -60 737 | -59 192 | -58 649 |
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||||||
SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT | ||||||
JÄÄMÄ II | -64 190 | -68 166 | -62 786 | -60 737 | -59 192 | -58 649 |
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT | ||||||
Siirtotalouden tuotot | 4 116 | 3 900 | 3 900 | 3 900 | 3 900 | 3 900 |
Siirtotalouden kulut | 9 363 | 9 200 | 9200 | 9 200 | 9 200 | 9 200 |
.
23 Tiedossa olevan rahoituksen mahdollistama taso
Ruokaviraston tietohallinto ja muut perusrakenteet
1000€ | Arvio 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
Tietotekniikan käyttökulut 24 (LKP mm. 4204, 4304,4322x, 4323x, 4325x, 4327x) | 13 647 | 16 016 | 16 680 | 17 369 | 17 651 | 17 029 |
Tietotekniikkainvestoinnit 25 (LKP 1120, 1140, 11490 tietovarastot, 1255) | 5 816 | 9 282 | 7 930 | 2 900 | ||
Muut merkittävät investoinnit (LKP 11xx, ei 1120, 1140) | 500 | 520 | 400 | 400 | 400 | 400 |
24 Viraston kehysrahoitus ei riitä olemassa olevien järjestelmien ylläpitoon. Rahoitustarpeeseen haetaan ratkaisuja yhdessä MMM:n kanssa.
25 Tiedossa olevan rahoituksen mahdollistama taso. Luvut eivät sisällä tulevien vuosien investointitarpeita, jotka esitetty viraston digitalisaatiosuunnitelmassa ja kehittämisen tiekartassa.
Ruokaviraston tulossopimus 2020–2024
LIITE 2 Ruokaviraston perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön kuvaus
Toimintaympäristöanalyysin muutostekijöiden taustoitus
Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä
Toimintaympäristön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
1. Asiakkaiden palve- lutarpeet muuttu- vat ja monipuolis- tuvat | • Palveluiden sähköistäminen merkitsee uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja opettelua kuluttajilta, yrittäjiltä ja viran- omaisilta markkinoille tulevien uusien helppokäyttöisten sovellusten/digituotteiden myötä. • Teknologinen kehitys ja viestinnän murros mahdollistavat mm. yritystoiminnan, tuotevalikoiman ja palvelumuotojen no- peat muutokset sekä asiakkaan osallistamisen palveluiden ja tuotteiden suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen. Vaatimukset ja odotukset muuttuvat muun muassa väestön ikääntymisen ja nuorten mukanaan tuomien uusien toimintata- pojen myötä. • Kilpailun koveneminen voi muuttaa yritystoimintaa (yrityskoon kasvaminen, kansainvälistyminen, tuotevalikoiman muuttu- minen, teknologian hyödyntäminen, laboratoriokentän muutokset, maatalouden muuttuminen yhä enemmän yrittäjämäi- semmäksi ja yhtiömuotoisemmaksi jne.) ja yritysten vastuullisuus- ja turvallisuusajattelua (heikentää tai vahvistaa). • Yritystoiminnan polarisoituminen (esim. toimintaansa kehittävät - taantuvat; vastuulliset - piittaamattomat; isot - pienet) edellyttää erilaisia palveluita viranomaisilta sekä viranomaisyhteistyön lisääntymistä. • Kuluttajien tietoisuus ja kriittisyys ovat lisääntyneet ja ruokaan ja ruuantuotantoon liittyvät trendit kulkevat nopeasti maail- malta (urbaaniviljely, ekologisuus, eettisyys, terveystrendit, erikoistuminen, lähiruoka, luomu, kasviperäisen ruuan arvos- tus, uudet raaka-aineet ja ruuanvalmistustavat) • Viranomaispalvelujen saavutettavuuden varmistaminen eri väestöryhmille muutoksessa. • Tarve tukea vienti- ja tuontitoimintaa tuo uusia osaamisvaatimuksia myös viranomaisille |
2. Kasvin- ja eläinter- veystilanteen ja mikrobilääkeresis- tenssin pahenemi- nen sekä ravitse- muksellisten ja elintarviketurvalli- suusriskien lisään- tyminen | • Ilmastonmuutos • Globalisaatio - kansainvälistyminen – tavarat, ihmiset, trendit, kasvit, eläimet, vierastyövoima, kulttuurit, tieto ja myös esim. taudit/tuhoojat ja kriisit liikkuvat nopeasti, jolloin varautumisen merkitys lisääntyy. • Vieraslajien yleistyminen • Puhtaan veden saatavuus paikallisesti tai globaalisti • Mikrobilääkeresistenssi (AMR) vaikeuttaa eläinten sairauksien hoitoa sekä vaarantaa ihmisten terveyden suorissa eläinkon- takteissa ja ympäristön tai elintarvikkeiden välityksellä. • Lääkkeiden saatavuusongelmat • Virheravitsemuksesta johtuvien elintapasairauksien ennaltaehkäisyn korostuminen (lihavuus, 2. tyypin diabetes jne.) |
Toimintaympäristön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
3. Maatalous- ja maa- seutupolitiikan muutokset | • Uusi hallitusohjelma sekä uusi rahoituskausi 2021-2027 aiheuttavat muutoksia säädöksiin, toimeenpanoon ja kehittämisen resursseihin • Uuden kauden CAP-suunnitelma– ennakoiva vaikuttaminen ja aktiivinen toimiminen valmistelussa. EU-rahoituksen vähene- misen aiheuttamat haasteet. Rahoituskorjausriskiin varautuminen edellyttää riittäviä valvontaresursseja. • Hallinnon yksinkertaistaminen ja byrokratian purku hallintoa keventämällä ja tukijärjestelmiä yksinkertaistamalla • Maatalouden kannattavuuden ja tilaluvun laskun vaikutukset maaseudun kehittämisen mahdollisuuksiin Maaseutu moni- puolistuu, mikä lisää säädösympäristön reagointiherkkyyden ja yksinkertaistamisen haasteita. • Nuorten kiinnostuksen herättäminen maatalous- ja elintarviketuotantoon esimerkiksi brändäämällä tuotannon eettisyys ja puhdas ruoka. Uudenlaisen yritystoiminnan mahdollistaminen ja tukeminen • Poliittisen ilmapiirin muuttuminen lyhytjänteisemmäksi ja tahtotilojen polarisoituminen • Protektionismi voi lisätä globaaleja kauppasotia, jotka saattavat kyseenalaistaa sopimuspohjaisia järjestelmiä |
4. Ilmastonmuutos ja kilpailu luonnonva- roista | • Hiilineutraaliuuteen pyrkiminen ja siitä seuraavat toimenpiteet • Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen vaikutukset maataloustuotantoon saattavat edellyttää uusia reagointitapoja • Tuotannon sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin • Uudet kasvintuhoojat ja eläintaudit voivat rantautua Suomeen • Ilmastonmuutos tuo uusia tuotantomahdollisuuksia • Bio- ja kiertotalous lisääntyvät ja ruoka ymmärretään osaksi biotaloutta • Kilpailu luonnonvaroista (mm. puhdas vesi, lannoitteiden raaka-aineet jne.) globaalilla tasolla lisääntyy ja hinnat nousevat • Resurssitehokkuus ja sivuainevirtojen tehokas hyödyntäminen edellyttävät toimenpiteitä • Ruokahävikki ja sen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet osana resurssitehokkuuden kokonaisuutta • Bio- ja kiertotalous ovat hallinnonalan keskeisiä toimia, joilla vaikutetaan ympäristön tilaan • Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi |
5. Petoksellisen ja ri- kollisen toiminnan lisääntyminen | • Talousrikollisuus ja petoksellisuus levinneet elintarvikeketjuun sekä lemmikkieläinkauppaan. Samalla turvallisuusriskit elin- tarvikeketjussa kasvavat. • Viranomaisyhteistyö esim. poliisin ja tullin kanssa • Eläinten hoidon laiminlyönti, merkintä- ja rekisteröintipuutteet • Bioterrorismin uhka tiedostettu • Kyberturvallisuuden varmistaminen ml. perusinfrastruktuuriin (energia, vesi jne.) kohdistuvat kyberhyökkäykset • Tukien väärinkäyttö ja tukiehtojen tahallinen laiminlyönti • Markkinoiden kansainvälistyminen tuo haasteita |
Toimintaympäristön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
6. Xxxxxxxxx resurs- sien niukkenemi- nen, hallinnonalo- jen välisen yhteis- työn ja toimintata- pojen kehittämi- nen | • Taloudellisten ja henkilöresurssien vähenemisen takia tehtäviä järjestellään uudelleen, toiminnan vaarantumatta • Digitalisaatiota hyödyntämällä ja edistämällä voidaan tehostaa hallinnon toimintaa • Hallinnollisen taakan keventämiseen tähtäävä työ • Hallinnollisten rakenteiden muutokset johtavat isompiin kokonaisuuksiin – muutosten vaikutus työn ja toiminnan tehok- kuuteen. • Hallinnonalojen välinen tiivis yhteistyö korostuu • Maksajavirastotehtävien hallinnoinnin ja valvonnan vastuutahojen mahdolliset muutokset sekä viranomaisten osaamisen varmistaminen • Organisaatioiden ja roolien mahdolliset muutokset kasvattavat maaseudun kehittämisen osaamispotentiaalia ja verkosto- maisen sidosryhmätyön merkittävyyttä. • Julkishallinnon yhteentoimivuuden parantaminen ja yhdessä tekemisen lisääntyminen • Yhteistyötarpeen lisääntyminen tutkimustiedon tuottamisessa. • Tiedonhallinnan lainsäädäntökehitys edistää tiedonvaihtoa toimijoiden välillä • Julkisen hallinnon palveluiden integroituminen toisiinsa syvenee ja konsernipalvelut laajenevat (Xxxxx.xx ja Valtori, Hansel, Palkeet, Senaatti) • Riskinhallinnan, varautumissuunnitelmien ja valvonnan resurssien riittävyys • Maksajaviranomaisilla on oltava valmius nopeiden muutosten toimeenpanoon lyhyelläkin aikavälillä • Odotukset Xxxxxxxxxxxxx kohtaan viennin edistämisen tukemisessa ja yritysten valmentamisessa kv-markkinoille ovat li- sääntyneet |
7. Osaamis- ja kyvyk- kyysvaatimusten muuttuminen sekä viranomaisilla että asiakkailla | • Asiakkaan onnistumista tukeva ajattelutapa edellyttää muutoksia viranomaistyöhön ja asenteisiin ja palveluihin (yksisuun- taisesta viestimisestä vuoropuheluksi - valvojasta valmentajaksi) • Uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisia työskentelytapoja, viestintää ja vuorovaikutusta sekä tiedon analysoimista ja jaka- mista. Digitalisaatio muuttaa sekä viranomaisten että asiakkaiden osaamistarpeita ja työskentelytapoja. • Substanssiosaamisen lisäksi henkilöstön on välttämätöntä laajentaa osaamistaan siten, että kyvykkyys digitalisaation hyö- dyntämiseen kasvaa esim. tietojärjestelmäkehitys, projektityöskentely, viestintätaidot ja verkostoituminen • Tuotettujen tietoaineistojen laajempi ja tehokkaampi käyttö. • Jatkuvan oppimisen ja muuntumisen sekä reaktiokyvyn nopeutumisen vaatimus • Kustomointi oppijan tarpeiden mukaisesti: verkko-opiskelu, oppimispolut, urapolut, ilmiöoppiminen, mentorointi, ver- taisoppiminen, coaching, jatkuva oppiminen ja kokeilu |
Toimintaympäris- tön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
Osaamis- ja ky- vykkyysvaatimus- ten muuttumi- nen sekä viran- omaisilla että asi- akkailla | • Verkostojen hallinta, sosiaaliset ja kulttuuriset taidot • Resurssien vähetessä asiantuntemuksen ja ammattimaisuuden vaatimus korostuu. Resurssien ja asiantuntemuksen haa- voittuvuus on huomioitava rekrytoinneissa sekä muutos- ja häiriötilanteissa. • Kasvavat haasteet mm. it-työvoiman saatavuudessa omissa rekrytoinneissa sekä lisääntyvä kilpailu ulkoisten palveluntarjo- ajien resursseista • Ison organisaation johtaminen edellyttää uusia johtamistapoja ja aiempaa laajempien kokonaisuuksien hallintaa • Hyvä henkilöstö- ja palkkapolitiikka parantaa työmotivaatiota ja uuden oppimista • Uusien työskentelytapojen haltuunotto (monipaikkainen, joustava työ on nykypäivää). Useilla paikkakunnilla toimittaessa tulee huolehtia tiedonkulusta, tasapuolisuudesta, sijainnista riippumattoman työskentelyn toimintatavoista • Tehtäväalueiden laajentuminen esim. EU:ta laajemmalle alueelle |
8. Vaikeasti ennakoi- tavat tilanteet li- sääntyvät politii- kassa ja markki- noilla | • Varautumisen merkitys lisääntyy; ruokaturva ja huoltovarmuus • Elintarvikeketjun yritysten ja viranomaisten yhteistyön ja osaamisen merkitys varautumisessa kasvaa entisestään • Pandemiat ja muut terveysuhat sekä varautuminen ’mustaan joutseneen’ voivat vaikuttaa valmiustoiminnan vaatimusten kasvamiseen • Poliittisten muutosten ennakoimattomuus; brexit, kriisit, nationalismi, protektionismi • Nopeat ja ennakoimattomat markkinahäiriöt vaikuttavat resurssitarpeisiin • Maataloustuotemarkkinoiden häiriöitä vaikeampi ennakoida ja sen myötä EU:n markkinatukitoimia käytetään epäsäännölli- sesti |
9. Mediaympäristön muuttuminen, kan- salaisaktiivisuuden lisääntyminen, asi- antuntijuuden haastaminen | • Ajantasainen viestintästrategia, nettisivut ja median monipuolinen hyödyntäminen edesauttavat asiantuntijatiedon ja hy- vien toimintatapojen levittämistä • Vaihtoehtoiset totuudet haastavat tutkimustiedon. Asiantuntijatiedon arvostus pienenee kokemusasiantuntijuuden vaiku- tuksen lisääntyessä. • Sosiaalinen media edellyttää viranomaisilta viestintätaitoja ja osallistumista. • Viranomaisten toiminta on tarkan julkisen seurannan kohteena ja yksittäistapaukset nousevat helposti julkisuuteen ja po- liittisten päättäjien mielenkiinnon kohteeksi • Asioiden henkilöityminen some –kanavissa ja siitä johtuva aggressiivinen palaute |
Toimintaympäris- tön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
10. Toimintatapojen ja palvelujen pa- rantaminen edel- lyttää uuden tek- nologian ja digi- talisaation hyö- dyntämistä | • Teknologian kehittyminen antaa uusia mahdollisuuksia sekä hallinnon sisäisten toimintatapojen, että asiakkaisiin ja kump- paneihin päin suuntautuvan yhteydenpidon, valvonnan, palveluiden ja viestinnän kehittämiseen • Yhteiskunta hyödyntää teknologiaa ja digitalisaation mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla – hallinnon ja asiakkai- den yhteinen intressi • Yhteiskunta digitalisoituu • Digitaalisia palveluita koskeva lainsäädäntö muuttuu ja kehittyy, usein eri tahtia uusien palveluiden kanssa • Mahdollistaa kekseliäisyyttä tuotantoon, tuotteisiin, logistiikkaan sekä tiedon ja avoimen datan hyödyntämiseen • Sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden lisääntyminen tehostavat toimintaa ja korvaavat nykyisiä menettelyitä • Automaation, digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen lisääntyessä tehtävät profiloituvat uudella tavalla; kaikki prosessit käytävä läpi ennen niiden digitalisointia. • Teknologiariippuvaisuuden lisääntyessä alttius mm. häiriötilanteiden esiintymiselle kasvaa • Tietosuojan merkityksen kasvu julkisen hallinnon toiminnassa (rekisteritietojen suojaaminen, tiedonluovutusten hallin- nointi) • Tietoturvan ja kyberuhkien uudenlainen huomioon ottaminen |