LOKAKUU 2021
Kauppakamarin juridiikkakatsaus
LOKAKUU 2021
SISÄLTÖ
KILPAILUKIELTOSOPIMUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT
ETÄMYYNNIN ARVONLISÄVEROTUS UUDISTUI 1.7.2021 6
VÄÄRINKÄYTÖSTEN ILMOITTAJIEN SUOJELUA KOSKEVA SÄÄNTELY ETENEE 8
UUDET VAKIOSOPIMUSLAUSEKKEET TIETOJEN SIIRTOON KOLMANSIIN MAIHIN 10
EU:n yhtenäispatenttijärjestelmä etenee jälleen? 12
Terroristinen verkkosisältö tulee poistaa 13
JOHDANTO
Lainsäädäntö ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat yrityksiin usein enemmän kuin ne itse aavistavatkaan. Uusia säädöksiä tulee jatkuvasti ja voimassa ole-
via lakeja tarkistetaan säännöllisesti. Yhä suurempi osa sääntelystä on peräisin Euroopan unionista, mikä tuo oman haasteensa juridiikan seuraamiseen. Yritys- ten kannalta keskeisiä ratkaisuja antavat puolestaan useat eri instanssit, kuten tuomioistuimet ja erilaiset lautakunnat.
Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä juridiikkakatsaus tuo esille keskeisiä uudistuk- sia ja sääntelyn muutoksia sekä ajankohtaisia juridiikkaan liittyviä asioita. Katsa- uksessa arvioidaan myös, miten sääntely vaikuttaa yrityksiin. Seuraava juridiikka- katsaus ilmestyy vuodenvaihteessa 2021–22.
Lisätietoa:
Xxxxx Xxxxx-Xxxxxx
Lakimies
xxxxx.xxxxx-setala @xxxxxxx.xx
Xxxxx Xxxxxx
Johtava asiantuntija, yhtiö- ja arvopaperi- markkinaoikeus
Xxxxxxxxx Xxxxxxxx
Johtava veroasiantuntija
emmiliina.kujanpaa @xxxxxxx.xx
KILPAILUKIELTOSOPIMUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT MUUTTUVAT
Vuoden vaihteessa on tarkoitus tulla voimaan työsopimuslain muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyy jatkossa työnantajalle aina maksuvelvollisuus. Jatkossa maksuvelvollisuus ei riipu siitä, kuinka pitkästä kilpailukiellosta on sovittu. Itse korvauksen määrä on sidottu kilpailukiellon pituuteen. Korvausvelvollisuus koskee myös johtajien kilpailukiel- tosopimuksia, mikä on nykytilaan nähden iso muutos. Vaikka ehdotus on vielä eduskunnan käsiteltävänä, tulee työnantajan varautua muutoksiin jo nyt.
Jotta kilpailukieltosopimus olisi pätevä, on sille oltava olemassa erityisen painava syy. Tällöin työnantaja voi pätevästi rajoittaa kilpailukieltosopimuksella työnteki- jän oikeutta siirtyä töihin uudelle työnantajalle, joka harjoittaa entisen työnanta- jan kanssa kilpailevaa toimintaa. Erityisen painavaa syytä arvioitaessa huomiota kiinnitetään työnantajan toiminnan laatuun ja suojan tarpeeseen, joka voi johtua liikesalaisuudesta, työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta tai työntekijän asemasta ja tehtävistä.
Tällä hetkellä työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta vain, jos rajoituksen kesto on yli kuusi kuukautta. Jatkossa tilanne muuttuu. Jos kilpailukieltoajaksi on sovittu korkeintaan kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitus- ajalta korvaus, joka vastaa 40 %:a työntekijän palkasta. Jos taas ajaksi on so- vittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettavan korvauksen vastattava 60
%:a työntekijän palkasta. Kilpailukieltoajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi. Xxxxxxx on lähtökohtaisesti maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin.
Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa ehto vahingonkorvauksen sijasta sopi- mussakosta, joka saa vastata korkeintaan työntekijän kuuden kuukauden palkkaa.
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Irtisanomisaika on minimissään kolmasosa kilpailukieltoajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Jos työntekijä on päättänyt työsopimuksen, irtisanomisoikeutta ei enää ole. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
Uuden säännöksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Siirtymäaika on yksi vuosi, jolloin ennen lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen so- velletaan tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä. Tämän jälkeen sovelletaan uusia säännöksiä. Ajatuksena on ollut, ettei työntekijöitä asetettaisi korvauksen suhteen erilaiseen asemaan riippuen siitä, onko kilpailukiellosta sovittu ennen
vai jälkeen lainmuutosta. Lain taannehtivalla voimaantulolla edistettäisiin jokaisen lainmukaista oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Työnantajalla on oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus siirtymäkauden aikana eli siis vuoden kuluessa säännöksen voimaantulosta.
Työnantajan olisi nyt hyvä pohtia olemassa olevia kilpailukieltosopimuksia ja niiden käyttöä, sillä jatkossa niistä voi aiheutua kuluja, jotka voisi välttää.
•
•
Käy läpi olemassa olevat kilpailukielto- sopimukset ja mieti mitkä niistä haluat pitää voimassa.
•
Irtisano ennen lain siirtymäajan päättymistä sellaiset kilpailukieltosopimukset, joista liiketoiminnan näkökulmasta voit tai haluat luopua.
•
Mieti, onko käyttämääsi työsopimuspohjaa ja/tai kilpailu- kieltoehtoa tarvetta muuttaa.
Älä käytä kilpailukieltoa työsopimuksessa vakioehtona. Huomioi, että jatkossa jokaisen kilpailukieltosopimuksen peruste ja tarpeellisuus on syytä pohtia huolellisesti työ- sopimusta solmittaessa.
ETÄMYYNNIN ARVONLISÄVEROTUS UUDISTUI 1.7.2021
Arvonlisäverolaki muuttui tavaroiden etämyynnin osalta 1.7.2021. Etämyyn- nistä on kyse silloin, kun tavara myydään yksityishenkilölle tai yksityishenki- löön rinnastettavalle taholle. Verohallinto on antanut uudistuksesta kattavan soveltamisohjeen ”Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus”, diaarinumero VH/2040/00.01.00/2021.
Uudistuksessa arvonlisäverolakiin otettiin säännökset sähköisen markkinapaikan, alustan tai vastaavan sähköisen rajapinnan verovelvollisuudesta. Veron suorit- tamisvelvollisuus sekä varsinaisen myyjän että sähköisen rajapinnan ylläpitäjän suorittamasta myynnistä syntyy silloin, kun ostajan maksu on hyväksytty.
Enintään 22 euron arvoisten tavaralähetysten vapautus maahantuonnin arvon- lisäverosta poistettiin uudistuksen yhteydessä. Verottomuuden poistumisesta aiheutuvan hallinnollisen taakan pienentämiseksi enintään 150 euron arvoisiin lä- hetyksiin sisältyvien maahantuotavien tavaroiden etämyynnille otettiin käyttöön vapaaehtoinen yhden yhteyspisteen rekisteröinti- ilmoitus- ja maksujärjestelmä.
EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita myyjiä koskeva yhden yhteyspisteen erityisjär- jestelmä ja unioniin sijoittautuneita myyjiä koskeva vastaava järjestelmä laajen- nettiin kattamaan muutkin palvelut kuin telepalvelut, radio- ja televisiolähetys- palvelut ja sähköiset palvelut. Jälkimmäistä erityisjärjestelmää laajennettiin lisäksi yhteisön sisäisiin tavaroiden etämyynteihin riippumatta etämyyjien sijoittautumis- maasta.
Yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin verotusmaata koskevasta jäsenvaltio- kohtaisesta vuotuisen etämyynnin raja-arvosta luovuttiin ja etämyynti säädettiin verotettavaksi kulutusvaltiossa. Näin ollen etämyynti verotetaan Suomessa, jos tavaroiden kuljetus ostajalle päättyy Suomessa. Pienten yritysten hallinnollisen taakan helpottamiseksi ainoastaan yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneen myyjän suorittama yhteisön sisäinen tavaroiden etämyynti verotetaan kuitenkin kulje- tuksen alkamisjäsenvaltiossa, jos toiseen jäsenvaltioon tapahtuneiden radio- ja
Etämyynnin arvonlisäverotuksen yhtey- dessä liikkeen tai sen osan luovutusta koskeva säännös siirrettiin aiemmasta arvonlisäverolain 19 a §:stä säädöksen 19 c §:ään teknisistä syistä. Tämä sään-
nösmuutos tulee huomioida yritysten liike- toiminnan siirtoa koskevissa sopimuksissa, ja tarvittaessa päivittää yrityksen käytössä olevat asiakirjamallit.
KILPAILULAKIIN MUUTOKSIA
Kilpailulain 24.6.2021 voimaan tulleilla muutoksilla lisättiin Kilpailu- ja kuluttaja- viraston tutkinta-, päätöksenteko- ja sanktiovaltuuksia kilpailunrajoitustilanteissa. Yrityksille voidaan jatkossa tietyin edellytyksin määrätä seuraamus paitsi kilpai- lunrajoituksen myös eräiden menettelyjä koskevien säännösten rikkomisen tai tiettyjen päätösten noudattamatta jättämisen perusteella. Myös sitä, miten Kilpailu- ja kuluttajaviraston on määritettävä seuraamusmaksu, jonka määrää- mistä se esittää markkinaoikeudelle, tarkennettiin. Lisäksi Kilpailu- ja kuluttaja- virastolle annettiin oikeus esittää kilpailunrajoitustilanteessa markkinaoikeudelle rakenteellisten korjaustoimenpiteiden määräämistä. Muutokset liittyivät pääosin ns. ECN+ -direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon.
Lakiin lisättiin myös säännökset elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle mää- rättyjen seuraamusmaksujen perimisestä. Yhteenliittymälle määrätyt seuraa- musmaksuja määrättäessä otettaisiin huomioon kyseisillä markkinoilla toimivien yhteenliittymän jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto. Jos yhteenliittymä ei pysty maksamaan sille määrättyä seuraamusmaksua, yhteenliittymälle määrätty seu- raamusmaksu voidaan jatkossa tietyin edellytyksin periä yhteenliittymän päätök- sentekoelimessä edustettuina olleilta jäseniltä tai viime kädessä niiltä yhteenliit- tymän jäseniltä, jotka ovat toimineet markkinoilla, joilla rikkominen tapahtui.
VÄÄRINKÄYTÖSTEN ILMOITTAJIEN SUOJELUA KOSKEVA SÄÄNTELY ETENEE
Väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan ns. whistleblowing-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietintö valmistui kesällä. Hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnan käsiteltäväksi syksyn aikana siten, että lait tulisivat voimaan 17.12.2021, joka on direktiivin kansallisen täytäntöön- panon määräaika.
Direktiivin implementointia valmistellut työryhmä esitti, että kansallista lakia sovellettaisiin väärinkäytöksiin, jotka liittyvät direktiivin kattamien sektorien lainsäädäntöön. Laki soveltuisi ilmoituksiin sellaisista väärinkäytöksistä, joista voi seurata vankeus, sakko tai rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus. Väärinkäytösten ilmoittaja saisi suojelua vastatoimia vastaan, jos ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa ilmoituksen tietojen pitävän paikkansa ilmoitushetkellä, ilmoitettavat tiedot kuuluvat lain soveltamisalan piiriin ja ilmoittaja noudattaa laissa säädettyä ilmoitusmenettelyä. Suojaa vastatoimia vastaan saisivat muun muassa yrityksen nykyiset ja entiset työntekijät, hallituksen jäsenet, toimitus- johtaja, osakkeenomistajat, alihankkijoiden ja tavarantoimittajien palveluksessa olevat henkilöt sekä näihin kytköksissä olevat henkilöt ja yritykset.
Velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten vastaanottoon olisi yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöillä, joilla on vähintään 50 työntekijää. Sisäinen ilmoituskanava tulisi olla ainakin työn- tekijöiden käytettävissä. Yksityisen sektorin yrityksillä, joilla on alle 250 työn- tekijää, olisi perustettava sisäinen ilmoituskanava 17.12.2023 mennessä. Muilta osin ilmoittajien suojelua koskevaa sääntelyä sovellettaisiin näihinkin yrityksiin heti lain voimaantulosta lähtien. Sellaisilla finanssisektorin ja rahanpesusääntelyn soveltamisalan piiriin kuuluvilla toimijoilla, joilla on jo nykyisin velvollisuus yllä- pitää sisäistä ilmoituskanavaa, olisi velvollisuus perustaa lain mukainen sisäinen ilmoituskanava työntekijämäärästä riippumatta. Työryhmän ehdotuksen mukaan sisäisen ilmoituskanavan voisi järjestää konsernitasolla.
Sisäisen ilmoituskanavan kautta tulleet ilmoitukset tulisi käsitellä kolmen kuukau- den kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Yritysten tulee määritellä menette- lyt sisäisen kanavan kautta tulleiden ilmoitusten käsittelyyn ja nimettävä puo- lueeton ja riippumaton henkilö tai yksikkö ilmoitusten käsittelyyn. Tieto ilmoituk- sen tekijästä, ilmoituksen kohteena olevasta henkilöstä ja muista ilmoituksessa mainituista henkilöistä on pidettävä salassa. Yritykset voivat työryhmän ehdo- tuksen mukaan päättää, otetaanko sisäisen kanavan kautta vastaan anonyymejä ilmoituksia. Jos sisäistä kanavaa ei ole perustettu tai sisäisen kanavan kautta tehty ilmoitus ei ole johtanut riittäviin toimenpiteisiin, ilmoittaja voi ilmoittaa vää- rinkäytöksestä ulkoiseen ilmoituskanavaan. Ulkoisena ilmoituskanavana toimisi työryhmän ehdotuksen mukaan valtioneuvoston oikeuskansleri yhteistyössä sektorikohtaisten valvontaviranomaisten kanssa.
Edellä mainittua alle 250 työntekijän yrityksiä koskevaa siirtymäaikaa lukuun ottamatta työryhmä ei ehdottanut muita siirtymäaikoja. Keskuskauppakamari kiinnitti lausunnossaan työryhmän mietinnöstä huomiota yleisemmän siirtymä- ajan tarpeeseen.
Keskuskauppakamari tarjoaa xxxxxxxxxxxxxx.xx -palvelua, jonka avulla on mah- dollista toteuttaa sisäinen ilmoituskanava väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten vastaanottamiseen.
UUDET VAKIOSOPIMUS- LAUSEKKEET TIETOJEN SIIRTOON KOLMANSIIN MAIHIN
Komissio antoi 4.6.2021 uudet vakiosopimuslausekkeet koskien kolmansiin maihin tapahtuvia henkilötietojen siirtoja. Ne tulivat voimaan 27.6. ja niitä koskee 18 kuukauden siirtymäaika, joka päättyy 27.12.2022. Uudet vakiosopimuslausek- keet (standard contractual clauses, SCC) korvaavat vastaavat, aiemmat annetut kansainvälisiä tiedonsiirtoja koskevat mallisopimuslausekkeet.
Mallisopimuslausekkeet päivitettiin vastaamaan GDPR:ää eli yleistä tietosuoja- asetusta ja EU:n tuomioistuimen kesällä 2020 antamaa nk. Schrems II-ratkaisua. Euroopan tietosuojalautakunta (EDPB) on antanut niin ikään suosituksen koskien henkilötietojen kansainvälistä siirtoa, jossa huomioidaan myös ns. Schrems II- ratkaisu.
GDPR:n mukaan henkilötietojen siirto EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuo- lelle on kiellettyä, jos tietosuoja-asetuksen mukaisia siirtomekanismeja ei ole otettu käyttöön. Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on huolehdittava siitä, että henkilötietoja siirrettäessä noudatetaan asetuksen mukaisia siirto- mekanismeja. Tällaisia siirtomekanismeja ovat esimerkiksi komission tekemät nk. adekvaattisuuspäätökset koskien kolmansien maiden tietosuojan tasoa ja komission hyväksymät vakiosopimuslausekkeet edellyttäen, että sopijapuolet sitoutuvat sopimuslausekkeiden noudattamiseen.
Vakiosopimuslausekkeita voidaan käyttää henkilötietojen siirroissa 1) kahden rekisterinpitäjän välillä, 2) rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välillä,
3) henkilötietojen käsittelijän ja rekisterinpitäjän välillä sekä 4) kahden henkilö- tietojen käsittelijän välillä. Vakiolausekkeissa määritellään sekä tietojen viejän että tietojen tuojan velvollisuudet henkilötietojen suojaamiseksi. Vakiolausek- keiden sisältöä ei saa muuttaa.
Rekisterinpitäjä määrittelee, mihin tarkoitukseen ja millä tavalla henkilötietoja käsitellään. Henkilötietojen käsittelijä taas käsittelee henkilötietoja rekisterin- pitäjän puolesta tämän ohjeiden mukaan. Kannattaa muistaa, että henkilötietojen
siirtämisen käsite on laaja. Sitä on tietojen konkreettisen siirtämisen ja lähettämi- sen lisäksi esimerkiksi pääsyn salliminen rekisterinpitäjän sisämarkkinoilla sijaitse- vaan tietokantaan EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolella toimivalle taholle. Vastaavasti henkilötietojen siirroksi katsotaan tilanne, jossa työntekijä käsittelee tietokoneellaan henkilötietoja matkustaessaan EU:n ulkopuolella. Myös henkilö- tietojen julkaiseminen internetissä on siirtämistä kolmansiin maihin. Säännökset soveltuvat myös tilanteeseen, jossa tiedot siirretään esimerkiksi rekisterinpitäjän omalle palvelimelle EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle.
Kun vakiolausekkeita käytetään, tulee tapauskohtaisesti tarkistaa, taataanko hen- kilötietojen siirrolle EU:n vaatimuksia vastaava tietosuojan taso sekä arvioitava tarve täydentävien suojatoimien käytölle.
Xxxxxxx XX-päätöksen seurauksena tietojen kansainvälisissä siirroissa tulee eri- tyisesti huomioida tilanne, jossa EU:n komissio ei ole tehnyt nk. adekvaattisuus- päätöstä tietyn EU:n ulkopuolisen kolmannen maan tietosuojan tasosta. Tällöin rekisterinpitäjänä toimivan yrityksen tulee lähtökohtaisesti itse vastata siitä, että EU:n ulkopuolinen maa, jonne henkilötietoja siirretään, on tietosuojatasoltaan turvallinen, myös esim. tiedustelulainsäädännön osalta.
Vakiolausekkeet tiedonsiirroille kolmansiin maihin löytyvät komission verkko- sivuilta (xxxxx://xx.xxxxxx.xx/xxxx/xxx/xxx-xxxxx/xxxx-xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx- nal-dimension-data-protection/standard-contractual-clauses-scc_en).
MUITA LAINSÄÄDÄNTÖASIOITA
EU:N YHTENÄISPATENTTIJÄRJESTELMÄ ETENEE JÄLLEEN?
EU:n viime vuoden lopulla julkaisemassa aineetonta omaisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa on edelleen yhtenä kärkitavoitteena saattaa voimaan yhtenäispatenttijärjestelmä sisämarkkinoilla. Asia on nytkähtänyt eteenpäin, sillä Saksa ratifioi tuomioistuinsopimuksen 7.8.2021. Taustalta löytyy Saksan perus- tuslakituomioistuimen 23.6.2021 antama päätös, jonka mukaan Saksa voi liittyä yhtenäispatenttipakettiin kuuluviin sopimuksiin.
Tarkoituksena on saada aikaan järjestelmä, jossa mukaan liittyneissä EU-maissa olisi mahdollista hakea yhdellä hakemuksella ja yhdellä maksulla patenttisuoja sekä perustaa yhtenäinen patenttituomioistuin, jossa sekä perinteisiä eurooppa- patentteja että uusia yhtenäispatentteja koskevat riidat voitaisiin ratkaista yksinomaisesti ja keskitetysti. Tällä hetkellä 15 EU-maata on ratifioinut sopimuk- sen siitä huolimatta, että Iso-Britannia perui ratifiointinsa viime kesänä. Suomi ratifioi sopimuksen joulukuussa 2015.
Monta asiaa on vielä avoinna, kuten se miten Iso-Britannian poisjäänti Brexitin yhteydessä huomioidaan uudessa järjestelmässä. Esimerkiksi Italia on tarjonnut Milanoa Lontoolta vapautuneeseen tuomioistuimen keskusjaostopaikkaan, jossa on sovittu käsiteltävän patentin tekniikan alan mukaan konetekniikan, kemian ja metallurgian riidat. Myös yhtenäispatenttijärjestelmän väliaikaisen soveltamisen alkaminen on edelleen auki.
TERRORISTINEN VERKKOSISÄLTÖ TULEE POISTAA
EU pyrkii estämään terroristeja käyttämästä internetiä hyväkseen, olipa kyse väkivaltaan yllyttämisestä, radikalisoimisesta tai terroristisiin joukkoihin värväämi- sestä. Asetus verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen torjumisesta tuli voimaan kesäkuun alussa 2021 ja sitä aletaan soveltaa koko EU:n alueella 7.6.2022 lähtien. Afganistanin viimeaikaisten tapahtumien jälkimainingeissa säädös on hyvin ajankohtainen.
EU-maiden viranomaisilla on oikeus määrätä palveluntarjoaja poistamaan terro- ristinen sisältö tai estämään pääsy siihen koko EU:n alueella. Tällöin palveluntar- joajan on tunnin kuluessa poistettava sisältö tai estettävä pääsy siihen. Lainsää- dännön tavoitteena on terroristisen verkkosisällön nopea poistaminen. Sääntöjä sovelletaan EU:ssa toimivaan säilytyspalvelun tarjoajaan (hosting service provider) siitä huolimatta, onko palveluntarjoajan päätoimipaikka EU-maassa.
Säilytyspalvelun tarjoajien, joiden palveluja käytetään terroristisen sisällön levittämiseen, on puututtava asiaan ja suojattava palvelunsa terroristisen sisällön levittämiseltä. Asetuksen mukaan säilytyspalvelun tarjoaja päättää niistä toimen- piteistä, joihin hän ryhtyy. Palveluntarjoajan sijoittautumismaan viranomaisilla on oikeus tarkastaa muista jäsenmaista annetut poistamismääräykset.
Yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa pyritään helpottamaan perustamalla yhteyspisteitä poistamismääräysten käsittelyä varten. Jäsenmaiden tulee vahvis- taa seuraamukset niitä tilanteita varten, jos poistomääräyksiä ei noudateta.
Tavoitteena on myös varmistaa, että tavallisten käyttäjien ja yritysten oikeuksia kunnioitetaan verkossa. Näin pyritään takaamaan sananvapaus, elinkeinovapaus sekä vapaus vastaanottaa ja jakaa tietoa.
Keskuskauppakamari, World Trade Center Helsinki,
XX 0000, Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx I puh. 09 4242 6200 xxxxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxx.xx I @K3FIN
xxxxxxxxxxxx.xx