Contract
Kodin omaisuusvakuutuksen kokonaisuus muodostuu vakuutuskirjasta, näistä vakuutusehdoista ja yleisistä sopimusehdoista.
Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä 1
1 Vakuutetut ja vakuutuksen voimassaolo 3
2.5 Yrittäjätoiminnan omaisuus 4
2.6 Huoneiston kiinteä sisustus 4
2.7 Vuokralaisen tahalliset vahingot 4
3.1 Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva 4
3.4 Varkaus- ja ilkivaltaturva 5
3.9 Vuokratulon keskeytysturva 5
4 Vakuutusturvien yleiset rajoitukset 5
5.1 Omaisuuden turvallinen käyttö ja säilytys 6
5.3 Kuljetusvahinkojen torjunta 7
5.4 Luonnonilmiövahinkojen torjunta 7
5.5 Vuotovahinkojen torjunta 7
6.1.2 Korvaamisen rajoitukset 7
6.1.3.1 Asumiskäytön keskeytyminen 7
6.1.3.2 Matkatavaran käytön estyminen 8
6.1.3.3 Matkatavaran kuljetuskustannukset 8
6.1.3.5 Vuokratulon keskeytyminen 8
6.2 Omaisuuden hinnan arvioiminen ja vahingon määrän laskeminen 8
6.2.1.1 Rakennuksen hinnan arvioiminen 8
6.2.1.2 Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset 8
6.2.1.3 Rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneet vuotovahingot 8
6.2.1.4 LVI- ja sähkölaitevähennykset 9
6.2.3.1 Irtaimen esineen hinnan arvioiminen 9
6.2.3.2 Irtaimen esineen vahingon määrän laskeminen 9
6.2.3.3 Määrättyjen esineryhmien vahingon määrän laskeminen 9
6.2.3.4 Moottoriajoneuvojen ja muiden moottorikäyttöisten kulkuvälineiden vahingon määrän laskeminen 9
6.2.3.5 Päivittäisestä käytöstä poistetut esineet 9
6.2.4.1 Vuokrattu tai lainattu omaisuus 10
6.2.4.2 Huoneiston kiinteä sisustus 10
6.4 Omavastuu ja muut vähennykset 10
6.4.2 Henkilön menettelyn vaikutus 10
6.4.3 Verolainsäädännön vaikutus 10
6.4.4 Vähennysten laskemisjärjestys 10
6.5 Vakuutusmaksu ja indeksitarkistukset 10
6.5.1 Vakuutusmaksuun vaikuttavat seikat 10
Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä Enimmäiskorvausmäärästä vakuuttaminen
Yksittäinen esine, irtaimisto tai rakennus voidaan vakuuttaa enimmäiskorvausmäärästä. Vahingon määrä lasketaan silloinkin näiden kotivakuutusehtojen mukaan, mutta korvauksena maksetaan enintään kohteelle valittu ja vakuutuskirjaan merkitty enimmäiskorvausmäärä. Sovittuun enimmäismäärään asti vahingot korvataan tutkimatta, riittääkö valittu enimmäiskorvausmäärä kattamaan koko vakuutetun kohteen hinnan (enimmäismäärä- eli ensivastuusääntö).
Huoneala
Huoneala on kerroksessa tai kerroksissa oleva vaakasuora pinta-ala, jota huoneistoa ympäröivien seinien sisäpinnat rajoittavat. Huonealaan lasketaan 160 cm ja sitä korkeammat tilat. Huoneistojen, joissa on enemmän kuin yksi (1) kerros, huoneala saadaan laskemalla eri kerrosten huonealat yhteen.
Huonetilaohjelma
Huonetilaohjelma on rakennuksen huonetilojen, tilojen pinta-alojen ja käyttötarkoituksen kuvaus.
Irtaimen esineen nykyhinta
Irtaimen esineen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään esineen iän, käytön, huollon tai hoidon laiminlyönnin tai käyttökelpoisuuden alenemisen aiheuttama hinnan alentuminen. Irtaimiston nykyhinta on käytetyn esineen hinta.
Irtaimen esineen uudishinta
Irtaimen esineen uudishinnalla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavanlaisen omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää.
Jäännöshinta
Jäännöshinnalla tarkoitetaan hintaa, joka omaisuudella on välittömästi vahingon jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vahinkoa.
Kokoelma
Kokoelmalla tarkoitetaan jonkin järjestelmän mukaan koottua esineryhmää, jonka hinta kokoelmana on suurempi kuin yksittäisten esineiden yhteenlaskettu hinta. Tyypillisiä kokoelmia ovat esimerkiksi postimerkki- tai rahakokoelma. Kokoelman ei tarvitse olla täydellinen. Kokoelmaksi ei katsota esim. antiikkihuonekaluryhmää, cd-levyjä eikä sekalaisia tavanomaisia tauluja tai kirjoja.
Kulutuslaite
Kulutuslaitteella tarkoitetaan vesijohtoverkkoon kiinteästi kytkettyä laitetta kuten astian- tai pyykinpesukonetta.
Huoneiston kiinteä sisustus
Huoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 2-3 pykälien mukaista osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta sekä asunnossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä.
Näitä ovat esimerkiksi
-kiintokalusteet, kuten keittiön kaapistot ja kylpyhuoneen kalusteet
-pinnoitteet, kuten kaakelit, parketit ja tapetoinnit
-jälkeenpäin asennetut saunat, ilmastoinnit ja ilmalämpöpumput.
Käypä hinta
Käypä hinta on käteishinta, joka vahinkohetkellä esineestä tai rakennuksesta olisi ollut saatavissa Suomessa, jos se olisi myyty tarkoituksenmukaisella tavalla. Rakennuksen käypää hintaa määriteltäessä kiinteistön käyvästä hinnasta vähennetään tontin ja muiden rakennusten osuus.
LVI-laitteet
LVI-laitteilla tarkoitetaan vakuutettua rakennusta ja sen käyttöä palvelevia kiinteitä lämmitys (L)-, vesi (V)- ja ilmastointi (I)-laitteita putkistoineen sekä niihin liittyviä, tontilla olevia säiliöitä, putkistoja, vesi- ja lämpöjohtoja sekä jätevesiviemäreitä yleiseen liittymään asti. Salaojaputkisto sekä rakennuksen ulkopuoliset hulevesiputkistot, sadevesikourut ja syöksytorvet eivät kuulu tässä tarkoitettuihin LVI-laitteisiin. LVI-laitteita eivät ole puukiukaat, takat ja muut tulisijat.
Omavastuu
Omavastuu on vakuutuskirjaan tai vakuutusehtoihin merkitty rahamäärä, joka vähennetään vakuutustapahtuman yhteydessä korvattavan vahingon määrästä.
Matka
Matkalla tarkoitetaan tavanomaisen päivittäisen elinympäristön ulkopuolelle suuntautuvaa matkustamista, joka sisältää menon matkakohteeseen, oleskelun siellä sekä paluun (esim. lomamatkat). Matkalla ei tarkoiteta tavanomaista liikkumista esim. asioiden hoitoa, harrastuksia, kyläilyä, matkoja omalle vapaa- ajan asunnolle tai työ-/opiskelupaikkakunnalle.
Rakennuksen kokonaisala
Rakennuksen kokonaisala lasketaan rakennuksen ulkomittojen mukaan (pituus x leveys). Kokonaisalaan lasketaan 160 cm ja sitä korkeammat tilat. Kokonaisalaan lasketaan mukaan rakennuksessa kiinni oleva lämmittämätön varasto, autotalli tai muu tila. Kokonaisalaa laskettaessa ei oteta huomioon avonaisia katoksia, terasseja eikä parvekkeita. Rakennuksissa, joissa on enemmän kuin yksi (1) kerros, rakennuksen kokonaisala saadaan laskemalla kerrosten alat yhteen.
Rakennuksen nykyhinta
Rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon rakennuksen hintaa arvioitaessa.
Rakennuksen uudishinta
Rakennuksen uudishinnalla tarkoitetaan uuden pinta-alaltaan, tilavuudeltaan ja kerrosmäärältään samankokoisen, ulkomuodoltaan samanlaisen sekä vastaavanlaisen huonetilaohjelman ja varustetason mukaisen rakennuksen rakennuttamiseen tarvittavaa rahamäärää.
Urheiluväline- ja varuste
Urheiluvälineillä ja -varusteilla tarkoitetaan urheilu- ja liikuntasuoritukseen käytettäviä esineitä kuten hiihto- ja lasketteluvälineitä, golfvarusteita, mailapelivälineitä, polkupyörää, ratsastus- ja raviurheiluvälineitä sekä vesiurheiluvälineitä.
Sähköiset liikkumisvälineet
Sähköisellä liikkumisvälineellä tarkoitetaan jalankulkua avustavia tai korvaavia sähköllä toimivia liikkumisvälineitä, kuten esimerkiksi sähköiset tasapaino- ja potkulaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet, senioriskootterit sekä kevyet sähköavusteiset polkupyörät, jotka tehonsa tai nopeutensa puolesta eivät ole liikennevakuutettavia. Liikennevakuutettavat laitteet eivät sisälly Kotivakuutukseen.
Sähkölaitteet
Irtaimistoon luettavilla sähkölaitteilla tarkoitetaan sähköverkkoon kytkettyjä ja sähkövirtaa käyttäviä siirreltäviä laitteita. Rakennuksen sähkölaitteilla (S) tarkoitetaan vakuutettua rakennusta ja sen käyttöä palvelevia, kiinteästi asennettuja sähkölaitteita, sähköjohtoja ja sähkökaapeleita rakennuksessa ja tontilla yleiseen liittymään asti. Liesi, uuni ja liesituuletin luetaan rakennuksen sähkölaitteiksi. LVI-laitteet eivät ole sähkölaitteita.
Tulvien määrittely
- Merivesitulva
Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren pinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa.
- Rankkasadetulva
Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.
- Vesistötulva
Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta.
- Poikkeuksellisuuden arviointi
Sadetta pidetään poikkeuksellisena, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuksellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.
Täydestä hinnasta vakuuttaminen
Rakennus ja irtaimisto voidaan vakuuttaa täydestä hinnasta, jolla tarkoitetaan vakuuttamista pinta-alatietojen mukaisesti. Myös kerros- ja rivitaloissa irtaimisto voidaan vakuuttaa täydestä hinnasta. Täydestä hinnasta vakuutettaessa omaisuuden hintaa ei arvioida vakuutusta tehtäessä tai myöhemminkään vakuutusaikana vaan vakuutustapahtuman jälkeen.
Vakuutustapahtuma
Vakuutustapahtuma on sellainen vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut tapahtuma, joka on vakuutussopimuksen mukaan tarkoitettu vakuutuksesta korvattavaksi.
Viranomaislupa
Viranomaisluvalla tarkoitetaan voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia rakennus- ja toimenpidelupia.
Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko
Nopeasti ja samalla ilman ennakko-oireita sattuvan tapahtuman seurauksena syntynyt vahinko, jota normaalilla huolellisuudella ja ennakoinnilla ei ole voitu välttää. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Vuokratulo
Vuokratulolla tarkoitetaan vuokrasopimuksessa ilmoitettua vuokranmäärää.
Muut vuokralaiselta perittävät erikseen ilmoitetut maksut, kuten autopaikan vuokra tai vesi- ja sähkökulut eivät sisälly tästä vakuutuksesta korvattavaan vuokratulonmenetykseen.
1 Vakuutetut ja vakuutuksen voimassaolo
Vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt. Henkilön katsotaan asuvan vakinaisesti osoitteessa, jossa hän todellisuudessa pääasiassa asuu ja oleskelee mm. toimeentulonsa, opiskelunsa ja muiden elinolosuhteidensa takia. Vakuutetun asuinpaikkana pidetään pääsääntöisesti väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta.
Jos vakuutuksenottaja on kuollut tai jos vakuutuksenottajana on kuolinpesä, vakuutus on voimassa:
- vakuutuspaikassa olevan kuolinpesän omaisuuden hyväksi
- niiden henkilöiden hyväksi, jotka vakuutuksenottajan kuollessa asuivat vakinaisesti hänen kanssaan samassa taloudessa edellyttäen, että he edelleen asuvat tässä samassa osoitteessa
Vakuutus on kunkin esineen osalta voimassa vakuutuskirjaan merkityssä vakuutuspaikassa sekä tilapäisesti kaikkialla maailmassa. Tilapäisyys voi kestää enintään yhden (1) vuoden ajan.
Jos vakuutetulla on tiedossa, että omaisuus on poissa vakuutuspaikasta yli vuoden ajan, pois siirretty omaisuus on vakuutettuna vain kolme (3) kuukautta siirtopäivästä lukien.
Matkatavaravakuutus on voimassa matkalla.
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Rakennus on vakuutuksen kohteena myös sen ollessa rakenteilla tai peruskorjattavana. Asuinrakennuksella tarkoitetaan rakennusta, josta yli puolet on tarkoitettu asuinkäyttöön.
Rakennusta pidetään ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuna, jos se rakenteeltaan, tekniikaltaan ja varustetasoltaan mahdollistaa jatkuvan ympärivuotisen asuinkäytön.
Vapaa-ajan asuinrakennuksella tarkoitetaan vapaa-aikana asumiskäyttöön tarkoitettua rakennusta, mökkiä.
Asuinrakennuksen ja vapaa-ajan asuinrakennuksen mukana vakuutukseen sisältyy piha-alue, johon katsotaan kuuluvan rakennuksien välittömässä läheisyydessä, päivittäisessä käytössä oleva hoidettu alue. Tonttimetsä ja luonnonvaraiset alueet eivät sisälly vakuutukseen.
Asuinrakennuksen ja vapaa-ajan asuinrakennuksen mukana vakuutukseen sisältyvät seuraavat kiinteät tavanomaiset kohteet
- leikkimökki, grillikatos, kevytrakenteinen huvimaja ja vaja, kasvihuone, uima-/poreallas ja kylpytynnyri, kukin 5 000 euroon asti.
- piha-alueella olevat muut rakenteet yhteensä 5 000 euroon asti.
- enintään 30 m2 erillinen autokatos 10 000 euroon asti, jos se ei ole vaatinut viranomaislupaa.
Rajaukset
Vakuutuksen kohteena eivät ole, ellei niitä ole erikseen vakuutettu ja
merkitty vakuutuskirjaan, ammattikäyttöön tai yritystoimintaan käytettävät tai tarkoitetut rakennukset. Vakuutuksen kohteena eivät ole vesialueet, laiturit eivätkä rantarakenteet.
Vakuutuksen kohteena on vakuutetun omistama vakuutuskirjaan merkitty irtaimisto. Jos irtaimisto on vakuutettu enimmäiskorvausmäärästä, tämä on mainittu vakuutuskirjassa.
Irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen ja vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, joita käytetään pääasiassa vakuutuskirjaan merkityssä vakuutuspaikassa.
Mökin irtaimistolla tarkoitetaan mökillä säilytettävää omaisuutta. Mökin vakuutuksen kohteena ei ole mukana kulkeva omaisuus.
Vakuutus sisältää myös sellaiset vakuutetun vuokraamat tai lainaamat esineet, jotka vakuutetun omistamina kuuluisivat hänen vakuutettuun irtaimistoonsa.
Seuraavassa taulukossa on kerrottu vakuutuksen kohteena olevien yksittäisten esineitten tai tiettyjen esine- tai omaisuusryhmien enimmäiskorvausmäärät. Näitä enimmäiskorvausmääriä noudatetaan siitä riippumatta, onko irtaimisto vakuutettu enimmäiskorvausmäärästä vai täydestä hinnasta.
Vakuutettu irtaimisto | |
Kohde | Enimmäiskorvausmäärä euroa |
Yksittäinen esine tai kokoelma | 5 000 |
Enintään 5 000 euron hintaisia yksittäisiä taideteoksia, koruja ja muita arvoesineitä yhteensä | 20 000 |
Polkupyörä tai sähköinen liikkumisväline varusteineen | 2 500 |
Moottoriajoneuvossa, matkailuautossa, perävaunussa, asuntoperävaunussa tai veneessä pysyvästi tai tilapäisesti säilytettävä kodin ja vapaa-ajan asuinrakennuksen irtaimisto varkaus- ja ilkivaltavahingoissa | 3 500 |
Kerros-, rivi- ja paritalojen kellarikomeroissa ja muissa asunnon hallintaan ja käyttöön liittyvissä ulkopuolisissa varastoissa pysyvästi tai tilapäisesti säilytettävä irtaimisto yhteensä | 3 500 |
Soutuveneeksi valmistettu vene, tai kanootti sekä niihin kuuluva enintään kahdeksan hevosvoiman perämoottori yhteensä | 3 500 |
Ansiotoiminnassa käytettävät työkalut, työvälineet ja laitteet yhteensä | 2 000 |
Rahaa ja arvopapereita vakuutuspaikassa | 500 |
Rahaa ja arvopapereita vakuutuspaikan ulkopuolella | 100 |
Rajaukset
Vakuutuksen kohteena eivät ole
1) eläimet
2) moottoriajoneuvot, perävaunut, asuntoperävaunut, muut moottorikäyttöiset kulkuvälineet, eivätkä niiden osat ja varusteet,
3) veneet, eivätkä niiden osat ja varusteet, lukuun ottamatta soutuvenettä tai kanoottia ja niihin kuuluvaa enintään kahdeksan hevosvoiman perämoottoria
4) yrityksen omistuksessa oleva omaisuus
5) tietovälineisiin tai verkkotallennustilaan sisältyvät tiedot, tiedostot ja ohjelmat
6) käsikirjoitukset, tutkielmat, opinnäytteet ja muut vastaavanlaiset asiakirjat.
Vakuutuksen kohteena ovat vakuutetun omistamat matkatavarat vakuutuskirjaan merkittyyn enimmäiskorvausmäärään asti vakuutustapahtumaa kohti.
Matkatavaroilla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen ja vapaa-ajan
käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, jotka ovat matkalla mukana. Vakuutukseen sisältyy lisäksi sellainen vuokrattu tai lainattu omaisuus, joka vakuutetun omistamana kuuluisi hänen vakuutettuun irtaimistoonsa.
Matkatavaroiden osalta noudatetaan ehtokohdassa 2.2 lueteltuja irtaimiston enimmäiskorvausmääriä ja rajauksia. Tästä poiketen rahat ja arvopaperit ovat kuitenkin vakuutuksen kohteena enintään 100 euroon asti.
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty nimetty esine tai esineryhmä.
2.5 Yrittäjätoiminnan omaisuus
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty pienimuotoisen yrittäjätoiminnan käyttö- ja vaihto-omaisuus valittuun enimmäiskorvausmäärään asti. Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä vakuutuspaikassa, ellei toisin ole sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan.
Vakuutuksen kohteena on autossa, matkailuautossa, perävaunussa, asuntoperävaunussa tai veneessä pysyvästi tai tilapäisesti säilytettävä omaisuus enintään 3 500 euroon asti.
Rajaukset
Vakuutuksen kohteena eivät ole
1) eläimet
2) moottoriajoneuvot, muut moottorikäyttöiset kulkuvälineet tai veneet eivätkä niiden osat ja varusteet
3) tietovälineisiin sisältyvät tiedot, tiedostot ja ohjelmat
4) rahat ja arvopaperit.
Vakuutuksesta ei korvata virheellisestä tietokoneen käytöstä aiheutuneita vahinkoja yrittäjätoiminnan omaisuudelle tuotantotoiminnassa.
2.6 Huoneiston kiinteä sisustus
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkityn asunnon kiinteä sisustus. Kohteen enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan.
Huoneiston kiinteän sisustuksen vakuuttaminen edellyttää samassa vakuutuspaikassa voimassa olevaa irtaimiston vakuutusta. Jos irtaimiston vakuutus päättyy, päättyy myös huoneiston kiinteän sisustuksen vakuutus.
Vakuutuksen kohteena ovat myös yhtiöjärjestyksessä olevat tai yhtiökokouksessa päätetyt vakuutettua huoneistoa koskevat ennen vahinkoa osakkeenomistajalle määrätyt kunnossapitovastuun laajennukset enintään 5 000 euroon asti. Vakuutuksesta korvataan vakuutettuun huoneistoon kuuluville rakenteille, eristeille tai perusjärjestelmille aiheutunut vahinko vakuutusehtojen mukaisesti. Korvausta maksetaan yhteensä enintään huoneiston kiinteän sisustuksen enimmäiskorvausmäärä.
Vakuutuksesta ei korvata vakuutetun huoneiston ulkopuolelle, esimerkiksi viereiselle huoneistolle, aiheutunutta vahinkoa.
2.7 Vuokralaisen tahalliset vahingot
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkityn vuokralle annetun asunnon huoneiston kiinteä sisustus. Kohteen enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutuksen kohteena eivät ole yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti sovitut vastuun laajennukset.
Vakuuttaminen edellyttää samassa vakuutuspaikassa voimassa olevaa irtaimiston sekä huoneiston kiinteän sisustuksen kohteiden vakuuttamista. Jos nämä kohteet päättyvät, päättyy myös tämä kohde.
Vahinkojen korvaaminen edellyttää, että vakuutus on ollut voimassa vuokrasuhteen solmimisesta alkaen. Jos vuokrasuhde on alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa, tulee vakuutuksen olla voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 6 kk ennen vahingon tapahtumista.
Vakuutuksesta korvataan vuokralaisen huoneiston kiinteälle sisustukselle tahallaan aiheuttama äkillinen ja vuokranantajalle ennalta arvaamaton vahinko, jos se on seurausta yksittäisestä tapahtumasta, josta on tehty rikosilmoitus. Tältä osin poiketaan rajoitusehdosta 4.17.
Vakuutuksesta ei korvata kulumisesta, asunnon huonosta kunnosta tai hoidosta aiheutuneita vahinkoja. Vahingon tapahtuma-aika ja muut olosuhteet on yksilöitävä. Vahingot, jotka on havaittu yhdellä kertaa, katsotaan yhdeksi ja samaksi vahingoksi ellei muuta pystytä osoittamaan.
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkityn vuokralle annetun huoneiston vuokratulon menetys. Kohteen enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan.
Vakuuttaminen edellyttää samassa vakuutuspaikassa voimassa olevaa irtaimistokohdetta. Jos se päättyy, myös siihen liitetty Vuokratulon keskeytys päättyy.
3.1 Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva
Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.
Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on
- irti päässyt tuli, noki, savu tai savukaasu
- räjähdys
- salamanisku, joka on kohdistunut suoraan vakuutettuun omaisuuteen ja mekaanisesti pirstonut sitä.
Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on myrskytuuli tai rakeet.
Lisäksi vakuutuksesta korvataan Suomessa sijaitsevalle vakuutetulle rakennukselle ja vakuutetussa rakennuksessa olevalle vakuutetulle irtaimistolle ja vakuutetulle huoneiston kiinteälle sisustukselle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva ja vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen viemäriputkistojen kautta. Vesistö- ja merivesitulvissa ei korvata piha-alueelle aiheutuneita vahinkoja.
3.4 Varkaus- ja ilkivaltaturva
Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on
- varkaus tai sen yritys
- ilkivalta, jolla tarkoitetaan ulkopuolisen tahallisesti aiheuttamaa vahinkoa
- murto, jolla tarkoitetaan murtautumista rakenteellisesti ja lujuudeltaan riittävän suojan antavaan lukittuun rakennukseen, rakennuksen tilaan tai muuhun säilytyspaikkaan
- ryöstö, jolla tarkoitetaan anastusta tai sen yritystä, jossa henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi.
Vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai
- putkiston välitön rikkoutuminen.
Vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman sähköilmiön (oikosulku, maasulku ja ylijännite) aiheuttama sähkölaitteen välitön rikkoutuminen.
Vakuutuksesta korvataan vakuutetun omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.
3.9 Vuokratulon keskeytysturva
Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkittyyn vuokrahuoneistoon kohdistuvaa vuokratulon menetystä, kun vuokralainen on lain mukaan osittain tai kokonaan vapautettu vuokran maksamisesta. Vahingon tulee olla näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.
4 Vakuutusturvien yleiset rajoitukset
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely- käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten
- tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta
- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista
- rakennusvirheestä
- perustamisvirheestä.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, joissa
- vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon ja korokerenkaan liittymiskohdista taikka lattiakaivon, korokerenkaan ja muiden rakenteiden liittymiskohdista
- vesi on päässyt rakenteeseen korokerenkaan tai lattiakaivon epätiiviistä läpiviennistä
- vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan
- sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin rakenteen kuten perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton.
- kylmälaitteen sulatusvesi on valunut laitteen ulkopuolelle.
2) hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten
- syöpymisestä tai pilaantumisesta
- sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta
- kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
3) lämpötilan vaihtelusta aiheutuneesta aineen laajenemisesta tai supistumisesta
4) hajusta
5) pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko
6) rakenteiden liikkumisesta
7) luonnonilmiön aiheuttamasta tulvasta, aallokosta tai jäiden liikkumisesta. Tämä rajoitusehto ei koske vahinkoa, joka on aiheutunut vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttamasta poikkeuksellisesta vedenpinnan noususta, rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvasta
8) kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemäriverkoston vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta ellei syynä ole rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva
9) ammattimaisesta räjäytys-, louhinta-, paalutus- tai muusta maanrakennustyöstä
10) hyönteisistä tai tuhoeläimistä
11) omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta
12) urheiluvälineen ja -varusteen rikkoutumisesta tai menettämisestä urheilu- tai liikuntasuorituksen aikana
13) kauko-ohjattavan lennokin, kopterin tai vastaavan sekä niiden varusteiden tai niihin kytkettävien laitteiden rikkoutumisesta tai menettämisestä lennättämisen aikana
14) polttomoottorille tai polttomoottorikäyttöiselle laitteelle muusta syystä kuin ulkoapäin äkillisesti vaikuttaneesta tekijästä, kuitenkin korvataan irti päässeen tulen aiheuttama vahinko
15) tavanomaisesta naarmuuntumisesta tai kolhiintumisesta
16) tietokoneviruksesta tai haittaohjelmasta
17) petoksesta, kavalluksesta tai vastaavanlaisesta vilpillisestä menettelystä tai sopimuksen rikkomisesta tai vuokralaisen tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta
18) huumekasvin viljelystä tai siihen tarkoitetuille laitteille ja välineille
19) sellaisesta syystä, että se voidaan korvata jonkin erityislain, takuun, muun sitoumuksen tai vakuutuksen perusteella taikka julkisista varoista.
Vakuutuksesta ei korvata
20) vahinkoa, jonka lemmikkieläin on aiheuttanut hampaillaan, kynsillään, virtsaamalla, ulostamalla, oksentamalla tai tahraamalla
21) piirustusten ja asiakirjojen vahinkoja ellei niiden tilalle hankita uusia
22) puhtaita varallisuusvahinkoja
23) vahinkoa, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä; kuten esimerkiksi varkausvahinkoa, jonka tapahtuma-aikaa, -paikkaa ja -olosuhteita ei voida tarkoin määritellä
24) vahinkoa, jos asunto-osakeyhtiö on kunnossapitovastuullaan olevia rakenteita kohdanneen vahingon yhteydessä velvollinen vastaamaan myös osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevan omaisuuden vaurioista
25) vakuutetulle omaisuudelle aiheutuvia tulvavahinkoja tai paikallisen myrskytuulen nostattaman vedenpinnan aiheuttamia vahinkoja siltä osin kuin vahinko aiheutuu rakennukselle, joka on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti, tai vahinko
aiheutuu tällaisessa rakennuksessa olevalle omaisuudelle.
Suojeluohjeissa on tavallisimpia varotoimenpiteitä, joilla vahingon synty pyritään estämään tai vahingon laajuutta pienentämään.
Vakuutuksenottajan, vakuutetun ja häneen samastettavan henkilön tulee noudattaa suojeluohjeita. Suojeluohjeen laiminlyönti voi aiheuttaa sen, ettei korvausta makseta tai se maksetaan alennettuna yleisten sopimusehtojen kohdan 5 mukaisesti.
Vakuutuksenottajan, vakuutetun ja häneen samastettavan henkilön tulee huolehtia, ettei esinettä tai omaisuutta käytetä valmistajan, maahantuojan tai myyjän antamien käyttö-, huolto- tai asennusohjeiden vastaisesti tai aseteta liian kovalle rasitukselle.
Suojeluohjeissa irtaimen esineen valvonnalla tarkoitetaan jatkuvaa silmälläpitoa. Suojeluohjeissa rakennuksen valvonnalla tarkoitetaan käyntiä rakennuksessa vähintään kerran kuukaudessa.
5.1 Omaisuuden turvallinen käyttö ja säilytys
1) Vakuutuksen kohteen säilytystilojen ikkunoiden, ovien ja muiden sisäänpääsyteiden on oltava lukitut. Omaisuuden on oltava erikseen lukittuna, kun sitä säilytetään ns. yhteistiloissa, joihin on pääsy esimerkiksi taloyhtiön asukkailla.
2) Hotellihuoneeseen, hyttiin tai muihin vastaavanlaisiin tiloihin ei saa jättää koruja tai muita arvokkaita tai varkausalttiita esineitä, elleivät ne ole siellä erikseen lukitussa tilassa.
3) Avaimia ei sää jättää eikä piilottaa asunnon tai säilytystilojen läheisyyteen. Avaimiin ei saa merkitä nimeä ja osoitetta, joka voi paljastaa avaimen löytäjälle omaisuuden sijainnin. Lukko on välittömästi vaihdettava tai sarjoitettava uudelleen, jos avain on joutunut ulkopuolisten haltuun.
Varkausvahingon estämiseksi avaimia ei saa säilyttää näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen ennalta tietää tai voi olettaa avainten olevan.
4) Ulkona tai mukana olevaa omaisuutta on varkausvahingon välttämiseksi valvottava. Jos mukana oleva omaisuus jää ilman vakuutetun valvontaa, se on lukittava tai jätettävä lukittuun tilaan. Arvokasta tai varkausaltista omaisuutta, kuten esimerkiksi kameroita, puhelimia, tabletteja, tietokoneita ja arvoesineitä ei saa jättää lukittuunkaan moottoriajoneuvoon, perävaunuun, veneeseen, matkailuperävaunuun tai telttaan ilman valvontaa.
5) Polkupyörät ja sähköiset liikkumisvälineet on oltava valvonnan alaisena tai lukittuna.
6) Venettä ulkona säilytettäessä on se lukittava laituriin tai muuhun kiinteään esineeseen. Lisäksi vene on kiinnitettävä siten, että se kestää säiden vaihtelut. Perämoottori on lukittava veneen peräpeiliin
lukolla, veneen tilat on pidettävä lukittuina ja veneeseen kuuluvia varusteita on säilytettävä lukitussa tilassa.
7) Pankki- ja luottokorttia ja siihen kuuluvaa tunnuslukua ei saa säilyttää lähekkäin.
8) Juomat on pidettävä niin etäällä tietokoneesta, etteivät ne kaatuessaan voi vahingoittaa tietokonetta.
9) Kun ampuma-asetta ei käytetä, sitä tulee säilyttää turvakaapissa, muussa lukitussa paikassa, muuten lukittuna tai siten, että aseen osa säilytetään erillään noudattaen, mitä ampuma-aselaissa (9.1.1998/1) säädetään.
10) Kosteus- ja kastumisvahingoille altis varastoitu tavara on sijoitettava vähintään 10 cm:n korkeudelle lattian pinnasta.
11) Jos vakuutettuun rakennukseen havaitaan pääsevän villieläimiä (esim. näätä, orava, minkki, lepakko), niiden pääsy rakenteisiin on estettävä tekemällä verkotukset tai vastaavat suojaustoimet.
1) Viranomaisten antamia paloturvallisuusohjeita ja -määräyksiä on noudatettava.
2) Tulisijan ja hormien valmistajan antamia suojaetäisyyksiä ja asennusohjeita on noudatettava. Tulisijan ja hormin lämpötilaluokkien yhteensopivuus on aina varmistettava.
3) Kulotuksesta on aina ilmoitettava ennakkoon sille hätäkeskukselle, jonka alueella kulotus tapahtuu. Avotulen tekeminen piha-alueelle tai maastoon on kielletty metsäpalo- tai ruohikkopalovaroituksen ollessa voimassa.
4) Tulisijojen ja hormien säännöllisestä nuohouksesta on huolehdittava. Pääsääntöisesti tulisijat hormeineen on nuohottava kerran vuodessa (Pelastuslaki 379/2011). Jos rakennuksen tulisijat ja hormit ovat olleet yli kolme vuotta käyttämättä tai niiden käyttötarkoitus muuttuu, on nuohoojan tarkastettava ja nuohottava ne ennen niiden käyttöönottoa. Nuohouksen saa suorittaa vain ammattipätevyyden saanut nuohooja.
5) Palavien nesteiden ja nestekaasun käytössä ja säilytyksessä ei saa ylittää palavista nesteistä annetun asetuksen säännöksiin tai lupiin perustuvia määriä (Asetus vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista 20.12.2012/856). Nestekaasua ei saa säilyttää kellaritiloissa.
6) Asuinhuoneistossa sekä asuinrakennuksessa ja vapaa-ajan asuinrakennuksessa pitää olla viranomaismääräysten mukaiset toimintakuntoiset palovaroittimet.
7) Vialliset sähkölaitteet ja asennukset on korjattava viipymättä. Niiden käyttö on kielletty ennen korjaamista.
8) Sähköasennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä vain hyväksytyt asennus- ja huoltoliikkeet.
9) Tupakanpoltto ja avotulen teko on kielletty tiloissa, joissa on herkästi syttyviä aineita tai materiaaleja. Tupakanpoltto vuoteessa on kielletty. Tupakat on sammutettava palamattomaan astiaan.
10) Tulisijaa, avotulta ja kynttilää tulee polttaa valvottuna. Ulkotulia saa polttaa vain palamattomalla alustalla.
11) Tuhkan saa poistaa tulisijasta aikaisintaan vuorokauden kuluttua tulisijan lämmittämisen lopettamisesta. Tulisijasta poistettu tuhka on säilytettävä kannellisessa metalliastiassa.
12) Omaisuuden kuivattaminen ja säilyttäminen saunassa on kiellettyä.
13) Tulitöitä ei saa tehdä autotalli-, varasto-, kellari- tai muissakaan vastaavissa tiloissa. Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joista aiheutuu palonvaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, polttoleikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Jos tulityön tilapäinen tekeminen on välttämätöntä, alkusammutuskalustoksi on varattava vähintään kuuden (6) kilon A -B-C -teholuokan käsisammutin, sammutuspeite ja paineellinen vesiletku. Jos paineellista vesiletkua ei ole saatavilla, tulee varata 50 litraa vettä irtoastioihin. Syttyvät kohteet on suojattava ja syttyvä irtotavara on poistettava. Paikkaa on vartioitava työn aikana ja sen jälkeen vähintään kaksi (2) tuntia.
14) Jäätyneitä putkia tai laitteita ei saa sulattaa avotulta käyttäen.
15) Liettä ja -uunia tulee käyttää valvotusti. Lieden päällä tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa olla syttyviä esineitä. Asunnosta poistuttaessa on varmistettava, että niistä on katkaistu virta.
16) Siirrettävää halogeenivalaisinta tulee käyttää valvotusti. Valaisimen välittömässä läheisyydessä ei saa olla syttyvää materiaalia. Valaisin on sammutettava aina kun huonetilasta poistutaan.
17) Sähkölaitteiden lataus on kielletty palavan materiaalin lähellä, kuten sängyllä, sohvalla tai verhojen ja muiden tekstiilien lähellä. Sähkölaitetta saa ladata vain kyseiseen laitteeseen tarkoitetulla latauslaitteella. Sähkölaitteita tulee valvoa, kun ne ovat latauksessa.
5.3 Kuljetusvahinkojen torjunta
1) Kuljetettavana oleva omaisuus on pakattava kyseiselle tavaralle sopivalla tavalla niin, että se kestää tavanomaiset sään ja kuljetuksen rasitukset. Helposti rikkoutuvat esineet sekä korut, arvotavarat ja muut varkausalttiit esineet tulee kuljettaa yleisissä kulkuneuvoissa käsimatkatavarana.
2) Nesteet sekä tahraavat ja syövyttävät aineet tulee kuljettaa erikseen ja pakata niin suojaavasti, etteivät ne voi vahingoittaa muita tavaroita.
5.4 Luonnonilmiövahinkojen torjunta
1) Sade- ja sulamisvesien eli hulevesien kulkeutuminen rakennukseen on estettävä vesieristyksin ja näiden vesien poistojärjestelmillä, joita ovat mm. rakennuksesta poispäin olevat pihamaan kallistukset, salaojat, ojat ja sadevesikaivot sekä pumppaamot.
2) Tontin ja rakennuspaikan ojat ja salaojat on pidettävä toimintakunnossa. Toimintakunto on tarkastettava vuosittain.
3) Tontti ja rakennuspaikka on liitettävä kunnalliseen hulevesiverkostoon, mikäli sellainen on alueella.
4) Viemärijärjestelmä on pidettävä toimintakunnossa ja viemäripumppujen kunnossapidosta on huolehdittava.
5) Katolle kertynyt lumi on poistettava, jos lumen paino vaarantaa kattorakenteiden kantokykyä tai lumen putoaminen voi aiheuttaa vahinkoja.
6) Vesikatto, katolla olevien laitteiden ja katon läpivientien kunto on tarkastettava keväisin ja syksyisin ja havaitut viat on korjattava.
7) Kosteus- ja kastumisvahingoille altis varastoitu tavara on sijoitettava vähintään 10 cm:n korkeudelle lattian pinnasta.
1) LVI-laitteet ja johtoverkko on tyhjennettävä vedestä, jos rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman riittävää lämmitystä ja valvontaa. Tilan jossa vesimittari sijaitsee, riittävästä lämmityksestä ja valvonnasta on tällöinkin huolehdittava.
2) Kun rakennus on asumattomana yli viikon pituisen ajan, on pois lähtiessä pääsulkuventtiili suljettava ja mahdollinen käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä.
3) Vesipisteen sulkuventtiili johon vesiletku on kiinnitetty, on suljettava aina käytön jälkeen. Ulkona olevaan vesipisteeseen liitetty vesiletku on poistettava kylmänä vuodenaikana.
4) Kuivanapito- tai jätevesijärjestelmän pumppaamo on varustettava asianmukaisella hälyttimellä, joka hälyttää, mikäli vedenpinta pumppaamossa nousee liian korkealle.
5) Xxxxxxxx on aina liitettävä omalla sulkuventtiilillä ja hyväksytyllä paineenkestävällä täyttöletkulla vesijohtoverkostoon. Pesukoneen poistoletku tulee asentaa kiinteästi viemäriverkostoon ja pesukoneen toimintaa tulee valvoa. Pesukoneen sulkuventtiili tulee olla suljettuna, kun pesukonetta ei käytetä.
6) Lattiakaivot ja hajulukot on puhdistettava niin usein, ettei niihin pääse muodostumaan veden virtaamista haittaavia tukoksia
7) Pesukoneen ja kylmälaitteiden alle on laitettava turvakaukalo, jos tilassa ei ole lattiakaivoa tai lattian rakenne on sellainen, ettei mahdollinen vuoto tule välittömästi näkyviin.
8) Öljysäiliöt ja niihin liittyvät putkistot on tarkastettava vähintään 10 vuoden välein. Asiantuntijaliikkeen on tarkastettava vähintään viiden (5) vuoden välein pohjavesialueilla sijaitsevien rakennusten öljysäiliöt ja niihin liittyvät putkistot. Öljysäiliö, joka ei ole säiliöstandardin mukainen, tulee poistaa käytöstä. Ylitäytön estimessä tai itse öljysäiliössä havaitut viat on välittömästi korjattava.
Vakuutettu omaisuus ja valittu vakuutusturva on merkitty vakuutuskirjaan.
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti. Korvaamisperusteena esinevahingossa on välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina korvata uuden esineen hinnasta.
Välittömän (suoranaisen) esinevahingon lisäksi korvataan rakentamista koskevista, omaisuuden vahingoittuneisiin osiin kohdistuvista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia korvattavien korjauskustannusten määrästä, joihin ei lasketa purku- ja suunnittelukustannuksia. Mikäli rakennus on vakuutettu enimmäiskorvausmäärästä, on enimmäiskorvausmäärä aina rakennuskohteen kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana.
Rakennuksen purkukustannuksina korvataan purkutyö, purkujätteiden poiskuljetus ja jätemaksut. Jos tilalle ei rakenneta uutta rakennusta, korvataan myös rakennuspaikan tasoittaminen.
Märkätilan vedeneristys korvataan vain sen huonetilan osalta, johon vahinko on kohdistunut.
Vakuutuksesta korvataan myös välittömän esinevahingon yhteydessä syntyneet vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
Lukon vaihtamis- tai sarjoituskustannukset korvataan vahingontorjunta-kuluina vain, jos avain on joutunut ulkopuolisen haltuun varkauden, ryöstön tai murron yhteydessä ja on aihetta olettaa vahingon vaaran tämän johdosta olennaisesti lisääntyneen.
6.1.2 Korvaamisen rajoitukset Vakuutuksesta ei korvata
1) omaisuuden arvon alentumista, eikä takuun taikka muun kaupan yhteydessä saadun lisäedun menettämistä tai heikentymistä vakuutustapahtuman tai sen takia tehdyn korjaustyön johdosta
2) omaisuuden tunnearvon vähentymistä tai menettämistä
3) vahingonselvittelykuluja tai -kustannuksia, eikä vahinkoon välillisesti liittyviä kustannuksia, kuten puhelin- ja matkakuluja, ansionmenetystä tai muita vastaavia kustannuksia.
4) huolto- ja kunnossapitokustannuksia
5) muutos- tai tasonparannustöitä eikä muita vahinkoon liittymättömiä kustannuksia. Jos korjauksen yhteydessä kuluneita, ruostuneita tai syöpyneitä osia on niiden vahingoittumisen takia uusittu tai on suoritettu muita töitä, joiden johdosta omaisuuden kunnon voidaan näiltä osin katsoa olennaisesti parantuneen, tämä otetaan huomioon lopullisen korvauksen määrässä
6) viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvia lisäkustannuksia enempää kuin edellä kohdassa 6.1.1 on määritelty
7) kustannuksia, jotka johtuvat siitä, että esine, tarvikkeet tai varaosat kuljetetaan tai korjataan tavanomaisesta olennaisesti poikkeavin keinoin kuten työskentelemällä ajan säästämiseksi yli- tai pyhätöissä
8) korjauskustannuksia siltä osin kuin ne ylittävät esineellä ennen vahinkohetkeä olleen hinnan
9) esineen tavanomaisesta käytöstä johtuvaa kulumista vakuutustapahtuman yhteydessä.
10) rakennuksen energiatehokkuusluvun muuttumista vakuutustapahtuman tai sitä seuranneen korjaustyön johdosta, eikä uuden energiatodistuksen hankkimisesta aiheutuvia kuluja.
6.1.3.1 Asumiskäytön keskeytyminen
Vakuutuksesta korvataan vain kohtuulliset ja välttämättömät ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavanlaiset kustannukset. Vakuutuksesta korvataan ylimääräiset kulut sellaisesta tilapäisasunnosta, jossa vakuutetut kohtuudella pystyvät asumaan, ottaen huomioon vakuutettujen elämäntilanne ja asumiskäytön keskeytysaika. Vakuutuksesta ei korvata ruokailukustannuksia.
Korvauksena maksetaan enintään 85 % edellä mainituista, vakuutuksen-antajan kanssa etukäteen sovituista, todellisista kustannuksista. Vaihto-ehtoisesti asumiskäytön keskeytymisestä maksettava korvaus voidaan sopia myös kertakorvauksena, jolloin vakuutetun ei tarvitse toimittaa selvitystä todellisista ylimääräisistä kustannuksista. Korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä (1) vuodelta.
6.1.3.2 Matkatavaran käytön estyminen
Välttämättömyystarvikkeiden hankintakulut korvataan, kun asianmukaisesti kuljetettavaksi jätetty matkatavara myöhästyy vähintään 6 tuntia vakuutetun matkakohteeseen saapumisesta. Välttämättömyystarvikkeiden hankintakuluja ei kuitenkaan korvata, jos kyseessä on paluumatka.
Matkatavaran käytön estymiseen liittyvinä ylimääräisinä kustannuksina korvataan matkustajaa kohti enintään 80 euroa jokaista alkanutta vuorokautta kohti, kuitenkin yhteensä enintään 320 euroa matkustajaa kohti. Kustannukset korvataan yksilöityjä tositteita vastaan.
Varkaus-, murto- tai ryöstötapauksissa ulkomailla korvataan paluumatkan vuoksi välttämättömän passin tai viisumin hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset ylimääräiset matka-, puhelin- ja yöpymiskustannukset. Vakuutuksesta ei korvata ruokailukustannuksia.
6.1.3.3 Matkatavaran kuljetuskustannukset
Matkatavaran kohtuulliset kuljetuskustannukset matkakohteeseen tai takaisin kotiin korvataan, kun niiden kuljetukseen käytettyyn moottoriajoneuvoon on kohdistunut vakuutuksesta korvattava vahinko.
Vakuutuksesta korvataan vakuutetun tarvitsema psykoterapia, jos tarpeen syynä on vakuutettua kohdannut suuri esinevahinko, joka voidaan korvata hänelle paloturvasta tai varkaus- ja ilkivaltaturvasta. Psykoterapian tulee olla lääkärin määräämä, ja sitä korvataan enintään viideltä (5) hoitokerralta. Hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä esinevahingon sattumisesta.
6.1.3.5 Vuokratulon keskeytyminen
Korvaamisen perusteena on vahinko, joka estää asunnon käytön kokonaan tai osittain vuokraustarkoitukseen. Korvaus edellyttää voimassa olevaa vuokrasopimusta vahinkohetkellä.
Korvausta maksetaan siihen asti, kun asunto on saatettu vuokrauskelpoiseen kuntoon. Jos korjaustyö tai sen aloitus viivästyy, korvataan keskeytysvahinko vain siltä ajalta, joka olisi kestänyt esinevahingon korjaamiseen tehokkaita korjaustapoja käyttäen.
Korvausta maksetaan enintään 12 kuukauden ajalta yhden vahinkotapahtuman seurauksena. Korvauksen perusteena on keskeytyksestä aiheutunut todellinen vuokran määrän menetys. Korvaus lasketaan päiväkohtaisesti ja maksetaan todellisten keskeytyspäivien mukaisesti. Kuukaudessa katsotaan olevan 30 vuorokautta. Korvaamisen edellytyksenä on vakuutuksenottajan toimittama selvitys vuokratulon keskeytyksen ajasta ja todellisesta vuokran määrän menetyksestä.
Omavastuu on 50 % yhden kalenterikuukauden vuokratulosta. Vuokratulon keskeytysturvasta ei korvata vuokratulon keskeytystä ajalta:
1. joka aiheutuu huoneiston asumiskäytön estävästä korjaus- ja/tai parannustyöstä, joka ei liity korvattavaan vahinkoon.
2. joka kuluu asunnon uudelleen vuokraamiseen sen jälkeen, kun asunto on vahingon jälkeen vuokrauskelpoinen.
6.2 Omaisuuden hinnan arvioiminen ja vahingon määrän laskeminen
6.2.1.1 Rakennuksen hinnan arvioiminen
Rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen uuden rakennuksen vahinkohetken uudishinnan mukaan.
Uudishinta lasketaan nykyaikaisten rakenneosien ja yleisesti Suomessa kaupan olevien rakennustarvikkeiden ja nykyaikaisten työmenetelmien mukaan. Uudishinta ja nykyhinta lasketaan käyttämällä Suomessa yleisesti käytössä olevia laskentamenetelmiä.
6.2.1.2 Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset
Rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää korjaustoimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosilla, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisen aiheuttamia kustannusten lisääntymisiä.
Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan.
Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan.
Uudishinnan mukaan määräytyvä korvaus edellyttää, että vahingoittunut rakennus korjataan tai sen tilalle rakennetaan samalle tontille tai tilalle uusi vastaavanlainen ja vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus kahden (2) vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta.
Korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Korvauksena maksetaan kuitenkin enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotus.
Rakennuksen nykyhintana korvataan kuitenkin kaikissa edellä mainituissa tilanteissa enintään rakennuksen käypä hinta.
Vakuutuksesta korvataan varsinaisen esinevahingon lisäksi myös rakennuksen jäännöshinta, jos vahingoittunutta rakennusta ei voida korjata ennalleen voimassa olevan rakennuskiellon tai -rajoituksen vuoksi. Korvauksena maksetaan yhteensä enintään rakennuksen hinta ennen vahinkoa. Siitä vähennetään kuitenkin jäljelle jääneiden rakennusosien myyntihinta, joka saataisiin myytäessä ne pois siirrettäviksi.
Vakuutuksenottajan tulee esittää selvitys rakennuskiellon tai -rajoituksen voimassaolosta ja vakuutusyhtiön pyynnöstä hakea tai valtuuttaa vakuutusyhtiö hankkimaan asianmukainen poikkeuslupa rakennuksen saattamiseksi vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.
6.2.1.3 Rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneet vuotovahingot
Vuodosta aiheutuneen vahingon määrä lasketaan tekemällä korvattavista rakennuksen korjauskustannuksista vuotaneen putkiston iän mukaan määräytyvä vähennys seuraavasti, ellei vakuutuskirjaan ole muuta merkitty.
Putkiston ikä Vähennys korvattavan vahingon
korjauskustannuksista
0 - 29 vuotta 0 %
30 - 50 vuotta 25 %
yli 50 50 %
Vähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä. Putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina rakennuksen käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta putkisto on otettu käyttöön.
6.2.1.4 LVI- ja sähkölaitevähennykset
Rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi- (LVI) ja sähkölaitteiden (S) vahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:
- rakennuksen putkisto, sähkökaapelit ja sähköjohdot 3 %
- muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien lämmityskaapelit 6 %.
Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset.
Laitteen ja putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina laitteen tai putkiston käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Laitteen yksittäisen osan korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.
Näitä vähennyksiä ei voida poistaa lisämaksullakaan.
Piha-alueen ja puutarhan vahingon määrä lasketaan kunnostuskustannusten mukaan. Pensaat sekä hedelmä- ja koristepuut korvataan maksamalla uusien taimien hankintakustannukset kerrottuna kolmella. Muiden kuin hedelmä- ja koristepuiden osalta korvataan vain niiden raivaus, ei kuitenkaan niiden pois kuljettamista, pilkkomista tai haketusta.
Taimien hankintakustannukset korvataan tositteita vastaan vain Suomessa yleisesti kaupan olevien taimien uudishinnan mukaan. Lisäksi korvataan kohtuulliset kuljetus- ja istutuskustannukset.
Puhdistus- ja kunnostuskustannuksia korvataan enintään 50 000 euroon asti.
6.2.3.1 Irtaimen esineen hinnan arvioiminen
Irtaimen esineen hinta arvioidaan ominaisuuksiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavan uuden esineen uudishinnan mukaan. Uudishintana käytetään hintaa, jolla lähinnä vastaava esine voidaan hankkia tilalle, jos hankinta on mahdollista.
6.2.3.2 Irtaimen esineen vahingon määrän laskeminen
Enintään viisi (5) vuotta vanhan irtaimen esineen vahingon määrä lasketaan vastaavanlaisen esineen uudishinnan mukaan. Seuraavassa taulukossa lueteltujen esineiden tai esineryhmien vahingon määrä lasketaan kuitenkin aina taulukon mukaan. Muun yli viisi (5) vuotta vanhan esineen vahingon määrä lasketaan sen nykyhinnan mukaan, jolla tarkoitetaan käytetyn esineen hintaa. Esineen hintaa alentaa omaisuuden ikä, käyttö, huollon tai hoidon laiminlyönti sekä muiden vastaavanlaisten syiden selvä vaikutus.
Taideteosten, korujen ja muiden arvoesineiden vahingon määrä lasketaan aina niiden käyvän hinnan mukaan.
Vakuutetun itse tekemien taideteosten, taulujen, korujen ja käsitöiden vahingon määrä lasketaan niihin käytettyjen materiaalien uudishinnan mukaan. Korjauskustannuksia korvataan enintään edellä mainitulla tavalla laskettuun vahingon määrään asti.
6.2.3.3 Määrättyjen esineryhmien vahingon määrän laskeminen
Korvattaessa alla lueteltua omaisuutta tehdään uudishinnasta esineen ikään perustuvat vuotuiset vähennykset.
- Viihde- ja muut elektroniset laitteet sekä optiset laitteet ja niiden varusteet | |
(ei kuitenkaan kiikarit eikä kaukoputket) | 9 % |
- Älykellot ja vastaavat | 9 % |
- Polkupyörät sekä sähköiset liikkumisvälineet ja niiden varusteet | 9 % |
- Kodinkoneet | 9 % |
- Muut koneet ja laitteet | 5 % |
- Kannettavat tietokoneet, tabletit ja vastaavat | 20 % |
- Muut ATK-laitteet | 15 % |
- Silmälasit ja aurinkolasit vahvuuksilla | 15 % |
- Urheiluvälineet ja varusteet | 15 % |
- Vaatteet, jalkineet, laukut, reput sekä lastenvaunut ja -rattaat | 15 % |
- Matkapuhelimet ja vastaavat | 25 % |
- Ansio- ja yrittäjätoiminnan omaisuus | 15 % |
(jos korvattavan esineen yllämainittu ikävähennysprosentti ei ole tätä suurempi)
Vähennys lasketaan uuden vastaavanlaisen esineen uudishinnasta. Esineen tai laitteen yksittäisen osan uudishinnasta tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönottovuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin esine on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.
Edellä mainittujen esineiden hinnaksi jää aina vähintään 10 prosenttia uuden vastaavanlaisen esineen uudishinnasta, lukuun ottamatta seuraavia esineryhmiä: kannettavat tietokoneet, tabletit ja vastaavat, muut ATK-laitteet, silmälasit, vaatteet ja jalkineet sekä matkapuhelimet ja vastaavat. Polkupyörän hinnaksi jää aina vähintään 28 prosenttia uuden vastaavanlaisen uudishinnasta.
Käytettynä ostetusta esineestä korvataan enintään vastaavan käytetyn esineen hinta vahinkohetkellä.
Vähennystä ei tehdä laskuun perustuvista korjauskustannuksista. Korjauskustannuksia korvataan enintään laskettuun vahingon määrään asti omavastuulla vähennettynä.
6.2.3.4 Moottoriajoneuvojen ja muiden moottorikäyttöisten kulkuvälineiden vahingon määrän laskeminen
Moottoriajoneuvojen ja muiden moottorikäyttöisten kulkuvälineiden sekä niiden osien ja varusteiden vahingon määrä lasketaan niiden käyvän hinnan mukaan. Korjauskustannuksia korvataan enintään esineen käypään hintaan asti omavastuulla vähennettynä.
6.2.3.5 Päivittäisestä käytöstä poistetut esineet
Vahingon määrä sellaisen irtaimen esineen osalta, joka ei vakuutustapahtuman sattuessa ole enää ollut päivittäisessä käytössä, on kohdista 6.2.3.1 -
6.2.3.3 poiketen enintään esineen käypä hinta.
6.2.4.1 Vuokrattu tai lainattu omaisuus
Vuokratun tai lainatun omaisuuden hinta arvioidaan ja vahingon määrä lasketaan samojen perusteiden mukaan kuin oman irtaimiston osalta, jos se vakuutetun omistamana kuuluisi hänen vakuutettuun irtaimistoonsa.
6.2.4.2 Huoneiston kiinteä sisustus
Huoneiston kiinteään sisustukseen kuuluvalle omaisuudelle aiheutunut vahinko arvioidaan ja vahingon määrä lasketaan samojen perusteiden mukaan kuin vakuutuksenottajan omalle omaisuudelle aiheutunut vahinko.
Rakennukseen kuuluviin LVI- ja sähkölaitteisiin sovelletaan ehtokohdan 6.2.1.4 LVI- ja sähkölaitevähennyksiä. Vakuutuksen perusteella maksettava enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan.
Vakuutusyhtiö korvaa esinevahingon jollakin alla olevalla valitsemallaan tavalla.
Esinevahinko korvataan ensisijaisesti maksamalla korjauskustannukset. Korjaamisella tarkoitetaan omaisuuden palauttamista vastaavanlaiseen kuntoon, joka sillä oli ennen vahinkoa. Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä vahingoittuneen esineen korjaaja ja korjaustapa.
Korjauskustannukset maksetaan sen hinnan mukaan, jolla vakuutusyhtiö olisi omaisuuden voinut korjauttaa. Korjauskustannuksina maksetaan enintään omaisuudella ennen vahinkoa ollut arvo. Jos omaisuutta ei korjata, vaikka se olisi mahdollista, korvauksena maksetaan arvioituja korjauskustannuksia vastaava rahamäärä, enintään kuitenkin omaisuudella ennen vahinkoa ollut arvo.
Jos omaisuutta ei voida korjata tai se on menetetty eikä sitä ole saatu takaisin, korvauksena maksetaan enintään esineellä välittömästi ennen vahinkohetkeä ollut uudishinta vähennettynä vahingoittuneen esineen jäännöshinnalla, ikävähennyksillä ja omavastuulla.
Vaihtoehtoisesti vakuutusyhtiö voi korvata esinevahingon hankkimalla tilalle vastaavanlaisen ja samaan käyttöön tarkoitetun esineen tai korvata rahakorvauksena hinnan, jolla tilalle olisi voitu hankkia vastaavanlainen esine (esimerkiksi mobiililaitteen vaihtolaite). Hankintahinnasta vähennetään ikävähennykset ja omavastuu.
Vakuutuksesta korvattu omaisuus siirtyy vakuutusyhtiön omistukseen.
Jos menetettyä omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, korvauksen saajan tulee viipymättä luovuttaa se yhtiölle tai palauttaa korvaus sen osalta.
Korvaus koruista ja kelloista on 60 prosenttia niiden käyvästä hinnasta, ellei vakuutettu hanki uusia vastaavia kuuden kuukauden kuluessa vakuutustapahtuman sattumisesta.
6.4 Omavastuu ja muut vähennykset
Korvattavan vahingon määrästä vähennetään omavastuu. Omavastuun suuruus määräytyy vakuutuskirjan ja näiden vakuutusehtojen mukaan.
Jos useaa vakuutuskohdetta korvataan saman vakuutustapahtuman perusteella ja vakuutusturvissa on erilaiset omavastuut, vähennetään vain suurin omavastuu.
Omavastuuta ei vähennetä
- vahingon torjumis- ja rajoittamiskustannuksista
- jos kohde on suojattu hälytyslaitteella ja tämä laite tai sen toiminta on estänyt vahingon syntymistä tai rajoittanut sen määrää
- ehtokohdissa 6.1.3.1, 6.1.3.2 ja 6.1.3.3 mainittuja kustannuksia korvattaessa.
Rakenteilla tai peruskorjattavana olevan rakennuksen tai huoneiston, tarvikkeiden, työmaarakennusten ja työntekijöiden omaisuuden vahingossa vähennetään kohteelle valittu omavastuu kaksinkertaisena, kuitenkin enintään
1 700 euroa.
Rakennuksen tai huoneiston ollessa vuokrattuna vahingossa vähennetään kohteelle valittu omavastuu kaksinkertaisena, kuitenkin enintään 1 700 euroa, jos vuokrakäytöstä ei ole merkintää vakuutuskirjassa.
Luonnonilmiöturvasta korvattavassa rankkasade-, vesistö- tai merivesi-tulvassa rakennusvahingossa vähennetään kohteelle valittu omavastuu kaksinkertaisena, kuitenkin enintään 1 700 euroa.
6.4.2 Henkilön menettelyn vaikutus
Vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai evätä korvauksen kokonaan siltä vakuutetulta tai häneen samastettavalta, joka on
1) aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Sama koskee vakuutustapahtumaa, johon on vaikuttanut vakuutetun alkoholin tai huumaavien aineiden käyttö (yleiset sopimusehdot, ehtokohta 6.1).
2) laiminlyönyt vakuutuksen suojeluohjeiden noudattamisen (ehtokohta 5 ja yleiset sopimusehdot, ehtokohta 5.1.1)
3) laiminlyönyt vahingon torjumis- ja rajoittamistoimet (yleiset sopimusehdot, ehtokohta 5.2.1).
Vakuutettuun samastettavista henkilöistä kerrotaan yleisten sopimusehtojen kohdassa 7.
6.4.3 Verolainsäädännön vaikutus
Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon verotusta säätelevät lait.
6.4.4 Vähennysten laskemisjärjestys
Omavastuut ja muut vähennykset vähennetään korvattavan vahingon määrästä peräkkäisinä laskutoimituksina seuraavassa järjestyksessä:
1) mahdollisen veron määrä
2) käyttöikään perustuva vähennys (ikävähennys)
3) omavastuu
4) henkilön menettelyyn perustuva korvauksen alentaminen.
6.5 Vakuutusmaksu ja indeksitarkistukset
6.5.1 Vakuutusmaksuun vaikuttavat seikat
Kotivakuutuksen maksuun vaikuttavia tekijöitä ovat vakuutuksenottajan, hänen perheenjäsentensä, vakuutettujen tai omaisuuden haltijan ominaisuudet, kuten ikä, asuinpaikka ja asuinympäristö sekä vakuutus- ja vahinkohistoria, vakuutetun kohteen vakuutuskirjalla mainitut ominaisuudet ja käyttötarkoitus sekä vakuutusturvan laajuus ja omavastuun suuruus. Maksuun vaikuttavat tekijät vaihtelevat vakuutettavan kohteen mukaan.
Vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusmaksua vakuutuskauden vaihtuessa vakuutuksen kohteen, vakuutuksenottajan, hänen perheenjäsentensä, vakuutettujen tai omaisuuden haltijan iän muuttumisen seurauksena. Tällöin vakuutusmaksu muuttuu iän muutosta vastaavan tilastollisen vahinkoriskin muutoksen mukaisesti.
Kun iän vaikutus vahinkoriskiin muuttuu, vakuutusmaksua voidaan muuttaa paremmin riskiä vastaaviksi.
Muut tilanteet, joissa vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusmaksua, on kerrottu yleisissä sopimusehdoissa.
Enimmäiskorvausmäärät, omavastuut ja vakuutusmaksut tarkistetaan vuosittain vakuutuskauden vaihtuessa indeksillä. Indeksin tarkastuslukuna käytetään edellisen kalenterivuoden syyskuun pistelukua.
Rakennuskohteissa käytetään rakennuskustannusindeksiä ja muissa kohteissa elinkustannusindeksiä.
If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike Y-tunnus 1602149-8
If Skadeförsäkring AB (publ) 10680 Tukholma, Ruotsi
Org. nr. 516401-8102