Liikunta- ja liikuntapalvelualan palkka- ja muut työsuhteen ehdot
Liikunta- ja liikuntapalveluala
Työsuhteen ehdot yksityiselle sektorille 1.4.2018–31.3.2020
Liikunta- ja liikuntapalvelualan palkka- ja muut työsuhteen ehdot
Akavan Erityisalat AE ry ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry ovat laatineet tämän suosituksen vähimmäispalkoista ja muista työsuhteen ehdoista yksityiselle liikunta- ja liikuntapalvelualalle. Suositus koskee yksityisen liikunta- ja liikuntapalvelualan yritysten, paikallisten urheilu- ja liikuntajärjestöjen, säätiöiden ja muiden yhteisöjen palveluksessa olevien työntekijöiden vähimmäispalkkoja ja työsuhteen ehtoja.
Suosituksessa olevat työsuhteen ehdot perustuvat joko pakottavaan lain- säädäntöön kuten työsopimus- (L 26.1.2005/55), työaika- (L 9.8.1996/605) ja vuosilomalakiin (L 18.3.2005/162) tai työmarkkinakäytäntöön.
Yleisen työmarkkinalinjan mukaisesti suosituksen mukaisia palkkoja korotetaan 1.5.2018 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 prosenttia ja 1.5.2019 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 prosenttia.
Suositus on annettu ajalle 1.4.2018–31.3.2020. Helsingissä 22. päivänä maaliskuuta 2018.
AKAVAN ERITYISALAT AE RY
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
toiminnanjohtaja lakimies
Xxxxx Xxxxxxxx varapuheenjohtaja
NUORISO- JA LIIKUNTA-ALAN ASIANTUNTIJAT RY – UNGDOMS OCH IDROTTSSEKTORNS EXPERTER RF
Xxxx Xxxxxxx puheenjohtaja
Työsuhteen ehdot
I Suosituksen ulottuvuus
1 § Soveltamisala
Tätä suositusta sovelletaan yksityis- ten liikunta- tai liikuntapalvelualan yritysten, paikallisten urheilu- ja liikuntajärjestöjen, säätiöiden ja muiden yhteisöjen palveluksessa oleviin kuukausi- ja tuntipalkkaisiin työntekijöihin.
Liikunta- tai liikuntapalvelualan yri- tyksellä tarkoitetaan yritystä, jonka pääasiallisena toimialana on liikunta- palveluiden tuottaminen.
II Työsuhde
2 § Työsuhteen alkaminen
1. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista.
2. Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos siihen on perusteltu syy. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee mainita määräaikaisuuden peruste.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta.
Jos määräaikainen työsopimus on lyhyempi kuin kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.
4. Työsuhteen katsotaan työsuhde- etuuksien määräytymisen kan- nalta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäi- siä, keskeytymättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatku- via määräaikaisia työsopimuksia.
3 § Työsuhteen päättyminen
1. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta
- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta
- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.
2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työntekijän noudattama irtisanomisaika on:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
3. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä. Määräaikaista työ- sopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen kirjallisesti sovittu.
4. Mikäli määräaikaisessa työsopi- muksessa sovitaan irtisanomis- mahdollisuudesta, noudatetaan edellä mainittuja irtisanomisaikoja.
5. Irtisanominen tehdään aina kirjal- lisesti tai muutoin todistettavasti.
III Työaika
4 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enin- tään 37,5 tuntia viikossa.
2. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa. Tällöin työtä varten tulee etukä- teen laatia työvuoroluettelo siksi
ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu keskimäärään. Tasoittu- misjakso on enintään 8 viikkoa. Säännöllinen vuorokautinen työ- aika saa olla enintään 8 tuntia ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 48 tuntia.
3. Työntekijällä on oikeus ½ - 1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon. Ruokailutauko ei ole työaikaa, mikäli työntekijällä on sen aikana oikeus poistua työpaikalta.
4. Pitkäperjantai, toinen pääsiäis- päivä, helatorstai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- ja tapa- ninpäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen sekä joulu- ja juhan- nusaatto ovat palkallisia vapaa- päiviä.
Mikäli tuntipalkkaisen työnteki- jän säännöllinen työajan pituus vaihtelee, maksetaan palkka arkipyhiltä arkipyhää edeltävän kolmen kuukauden keskimääräi- sen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5. Työntekijän kanssa saadaan sopia kokonaistyöajasta, mikäli työntekijä ei ole työaikalain pii- rissä. Tällöin työntekijän tehtä- vänä tulee olla yrityksen tai sen itsenäisen osan johtaminen tai tällaiseen johtamiseen välittö- mästi rinnastettava tehtävä.
5 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö
1. Lisätyötä on työ, jota tehdään työsopimuksessa sovitun sään- nöllisen työajan ja pisimmän lain- mukaisen säännöllisen työajan (8 tuntia) välisenä aikana.
Lisätyöstä maksetaan yksin- kertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä tunnilta.
2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukai- sen enimmäistyöajan (8 tuntia) tai työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä mak- setaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäis- työajan (40 tuntia) tai työvuorolu- etteloon merkityn työajan lisäksi viikossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla korotet- tu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
4. Sunnuntaina, kirkollisena juhla- pyhänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntai- työkorotuksena yksinkertainen tuntipalkka.
5. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan työntekijän suostumuksella korvata vastaavana korotettuna vapaa-aikana.
6. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta.
7. Mikäli työntekijä on johtavassa asemassa tai mikäli työntekijän pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muita, voidaan hänen kanssaan sopia, että yli- työkorvaus maksetaan kiinteänä kuukausikorvauksena.
6 § Liukuva työaika
1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta. Xxxxx- xxxxx työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa itse päättää säännöllisen työajan alkamis- ja päättymiskohdan.
2. Liukuvassa työajassa on sovitta- va kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisista liukumarajoista, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Enimmäiskertymä saa olla enintään +/- 40 tuntia.
3. Työajan liukumaa ei saa käyttää ylitöiden tekemiseen.
7 § Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Se on sijoitettava sun- nuntain yhteyteen, mikäli mahdollista.
IV Sairastuminen ja muut poissaolot
8 § Työntekijän sairastuminen
1. Työnantaja on velvollinen maksa- maan työntekijälle sairausajalta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole aiheuttanut työ- kyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta. Vaadittaes- sa työntekijän on esitettävä työ- kyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työky- vyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti:
- Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuukauden, 50 % palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä.
- Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta.
- Jos työsuhde on kestänyt vähin- tään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, täysi palkka viiden viikon ajalta.
- Jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi palkka kuuden viikon ajalta.
- Jos työsuhde on kestänyt vähintään 10 vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta.
4. Mikäli tuntipalkkaisen työnteki- jän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, maksetaan sairausajan palkka sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräi- sen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5. Työnantajan maksaessa työnteki- jälle sairausajan palkan, on työn- antajalla oikeus hakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutuslain mu- kainen sairausvakuutuskorvaus.
9 § Äitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaa sekä hoitovapaa
1. Työntekijän äitiys-, isyys ja van- hempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Työnantaja maksaa työnteki- jälle äitiysvapaan ajalta palkan kolmelta kuukaudelta. Palkan- maksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjak- soisesti vähintään 6 kuukautta välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista.
Mikäli tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan pituus vaih- telee, maksetaan äitiysvapaan palkka äitiysvapaan alkamisesta edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
3. Työantaja maksaa työntekijälle isyysvapaan ajalta palkan 18 vuorokaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vä- hintään 6 kuukautta välittömästi ennen isyysvapaan alkamista.
Mikäli tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan pituus vaih- telee, maksetaan isyysvapaan palkka isyysvapaan alkamisesta edeltävän kolmen kuukauden
keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
4. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiys-/isyysraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
10 § Tilapäinen hoitovapaa
1. Työntekijällä on oikeus saada alle 10-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vaki- tuisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi.
Oikeus tilapäiseen hoitovapaa- seen on myös lapsen xxxxxx- xxxxx, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.
2. Työntekijän on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava työnan- tajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta. Vaa- dittaessa työntekijän on esitettä- vä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.
3. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta neljältä työpäivältä.
11 § Tilapäinen poissaolo
1. Työntekijälle järjestetään mah- dollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon per- heessä sattuneen äkillisen saira- ustapauksen johdosta. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
2. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkalliseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällai- sen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
V Vuosiloma ja lomaraha 12 § Vuosiloma
1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan.
2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde loman- määräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työ- suhde on lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa kaksi arkipäivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta.
3. Työnantaja vahvistaa vuosiloman ajankohdan. Vuosilomasta on 24 päivää sijoitettava kesälomakau- delle, joka on 1.5. – 30.9. välinen aika. Vuosiloman sijoittamisesta voidaan työnantajan ja työnteki- jän välillä sopia toisin vuosiloma- lain säännösten mukaisesti.
4. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosi- loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee loman ajan- kohdasta kuitenkin ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
5. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuo- silomalain säännösten mukaan.
6. Jos työntekijä on työssä niin har- voina päivinä, ettei hän ansaitse vuosilomaa, maksetaan hänelle lomakorvauksena 9 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksetta- vaksi erääntyneestä palkasta. Mikäli työntekijän työsuhde lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä on kestänyt vähintään vuoden, on lomakorvaus 11,5 %.
7. Työsuhteen päättyessä työnteki- jällä on oikeus vuosiloman sijasta saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.
13 § Lomaraha
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilo- mansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Lomarahan maksaminen edellyttää pääsääntöi- sesti loman pitämistä.
Mikäli vuosiloman pitäminen estyy sen vuoksi, että työntekijän työsuh- de päättyy työnantajan irtisanoessa työntekijän taloudellisilla tai tuotan- nollisilla perusteilla, maksetaan loma- raha myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta.
VI Palkkaa koskevat määräykset 14 § Vaativuusryhmien kuvaukset
1. Ammattitehtävät
Tehtävä suoritetaan itsenäisesti annettujen yleisohjeiden mukaisesti ja siinä edellytetään liikunta-alan ammattiopistoissa suoritettavaa perustutkintoa ja osaamista.
Tehtävän hoitamiseen liittyvät ratkai- sut toteutetaan eri osa-alueita ja
-tekijöitä yhdistellen ja ne perustuvat vankkaan ammatilliseen osaami- seen. Työnkuva koostuu asiakaspal- velusta ja ammatillisista ohjausteh- tävistä.
2. Asiantuntijatehtävät
Tehtävä suoritetaan itsenäisesti asiantuntija-asemaan perustuen ja siinä edellytetään liikunta-alalla suoritettua vanhaa opistotutkintoa (ennen v. 2001) tai AMK -tasoista tutkintoa ja osaamista.
Tehtävät liittyvät määrätyn tehtävä- alueen hoitamiseen, jossa toiminnan suunnittelu, ohjaus ja päätöksenteko perustuvat teoreettiseen viitekehyk- seen ja työntekijän ammatilliseen asiantuntijuuteen. Työnkuvaan sisäl- tyy liikunnan pedagogista ohjaamista ja suunnittelua. Siihen voi liittyä myös taloudellista ja esimiesvastuuta.
3. Erityisasiantuntijatehtävät
Tehtävä suoritetaan itsenäisesti toiminnan johtamiseen tai asian- tuntija-asemaan perustuen ja siinä edellytetään liikunta-alan alemman korkeakouluasteen (AMK, kandidaat- ti) tasoista tutkintoa ja osaamista.
Tehtävät liittyvät yksikön tai tehtä- väalueen kokonaistoiminnan hoita- miseen, suunnitteluun ja / tai kehittä- miseen, jossa toiminnanohjaus, suunnittelu ja päätöksenteko perus- tuvat teoreettiseen viitekehykseen. Työnkuvaan voi sisältyä myös
projektien ja ohjelmien suunnittelua, koordinointia, ohjausta, toteutusta ja taloushallintoa, kouluttamista,
erityisryhmien liikunnan pedagogista ohjaamista, terveysliikunta- ja urhei- luvalmennusta.
Työnkuvaan voi liittyä oman vastuu- alueen työntekijöiden johtamista sekä toiminnallista ja taloudellista vastuuta.
4. Johtotason tehtävät
Tehtävä suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun ja johtami- seen perustuen ja siinä edellytetään ylemmän korkeakouluasteen (ylempi AMK, maisteri) tasoista osaamista ja tutkintoa.
Tehtävänä on johtaa toimintaa orga- nisaation tai yksikön tavoitteiden mukaisesti. Se edellyttää asioiden ja kokonaisuuksien erinomaista hallin- taa ja / tai tavoitteellista vuorovaiku- tusta alaisten kanssa. Työnkuvaan sisältyy asia- ja / tai henkilöstöjohta- mista ja / tai esimies- ja johtovastuu- ta taloudesta, hallinnosta ja henki- löstöstä.
15 § Kuukausipalkat
Vähimmäispalkat 1.4.2018
I Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
Ammattitehtävät | 2 066 € – 2 425 € |
Asiantuntijatehtävät | 2 497 € – 2 652 € |
Erityisasiantuntijatehtävät | 2 711 € – 3 058 € |
Johtotehtävät | 3 059 € – 4 056 € |
II Muu Suomi
Ammattitehtävät | 1 964 € – 2 303 € |
Asiantuntijatehtävät | 2 373 € – 2 516 € |
Erityisasiantuntijatehtävät | 2 576 € – 2 908 € |
Johtotehtävät | 2 909 € – 3 854 € |
Vähimmäispalkat 1.5.2018
Palkkoja korotetaan 1.5.2018 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.
I Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
Ammattitehtävät | 2 099 € – 2 464 € |
Asiantuntijatehtävät | 2 537 € – 2 694 € |
Erityisasiantuntijatehtävät | 2 754 € – 3 107 € |
Johtotehtävät | 3 108 € – 4 121 € |
II Muu Suomi
Ammattitehtävät | 1 995 € – 2 340 € |
Asiantuntijatehtävät | 2 411 € – 2 556 € |
Erityisasiantuntijatehtävät | 2 617 € – 2 955 € |
Johtotehtävät | 2 956 € – 3 916 € |
Vähimmäispalkat 1.5.2019
Palkkoja korotetaan 1.5.2019 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.
I Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
Ammattitehtävät | 2 133 € – 2 503 € |
Asiantuntijatehtävät | 2 578 € – 2 737 € |
Erityisasiantuntijatehtävät | 2 798 € – 3 157 € |
Johtotehtävät | 3 158 € – 4 187 € |
II Muu Suomi
Ammattitehtävät | 2 027 € – 2 377 € |
Asiantuntijatehtävät | 2 450 € – 2 597 € |
Erityisasiantuntijatehtävät | 2 659 € – 3 002 € |
Johtotehtävät | 3 003 € – 3 979 € |
16 § Perustuntipalkat (tunti- palkkaan perustuva työsuhde)
Työsuhteen perustuessa pelkästään eri liikuntaryhmille vedettäviin oh- jaustunteihin, huomioidaan korvauk- sen määrässä ohjaustuntien valmis- teluun käytettävä aika.
Vaativuustaso 1
- Kehon hallinta (mm. venyttely, kiertoharjoitukset), aerobinen harjoittelu ja lihaskunto
Vaativuustaso 2
- Tanssi- ja rytmiliikunta, voimiste- lu, koreografiat, aerobic, step- ja askelsarjat
Vaativuustaso 3
- Erityisryhmien ohjaus ja lisenssiä edellyttävät erityisohjaukset, kuntovalmennus, terveysliikunta ja -valmennus, urheiluvalmennus
Ohjaustunnista maksetaan korvaus vedettyjen tuntien määrän ja alla olevan taulukon mukaisesti.
Vaativuustaso 1 | Vaativuustaso 2 | Vaativuustaso 3 | |
Pääkaupunkiseutu | 32,83 | 35,83 | 38,13 |
Muu Suomi | 29,73 | 32,93 | 34,73 |
1.4.2018
Vaativuustaso 1 | Vaativuustaso 2 | Vaativuustaso 3 | |
Pääkaupunkiseutu | 33,36 | 36,40 | 38,74 |
Muu Suomi | 30,21 | 33,46 | 35,29 |
1.5.2018
Vaativuustaso 1 | Vaativuustaso 2 | Vaativuustaso 3 | |
Pääkaupunkiseutu | 33,89 | 36,98 | 39,36 |
Muu Suomi | 30,69 | 34,00 | 35,85 |
1.5.2019
17 § Muut palkkamääräykset
Palkanmaksu
Palkka maksetaan kunkin kuukau- den viimeisenä päivänä, ellei toisin sovita. Mikäli tämä päivä on lauantai, sunnuntai tai arkipyhä, palkka mak- setaan tätä päivää lähinnä edeltävä- nä arkipäivänä.
Kokemuslisät
Työntekijälle maksetaan kokemus- lisää 2, 4, 7 ja 10 kokemuslisään oikeuttavan vuoden jälkeen. Koke- muslisäprosentit ovat 5 %, 4 %, 3 % ja 3 % laskettuna edellisestä koke- muslisällä korotetusta vaativuus- ryhmän palkasta.
Kokemuslisään oikeuttavana aikana pidetään työssäoloaikaa, jonka työn- tekijä on ollut oman työnantajan työssä sekä sellaisessa aikaisem- massa muun työnantajan työssä, josta arvioidaan olevan hyötyä työ- tehtävän hoitamisessa ja jossa sään- nöllinen työaika on ollut vähintään 15 tuntia viikossa.
Päivä- ja tuntipalkan laskeminen
Päiväpalkka saadaan jakamalla kuu- kausipalkka luvulla 21 ja tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.
Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei toisin sovita.
VII Muut määräykset 18 § Matkustaminen
1. Matkakustannusten korvaamises- sa ja päivärahojen maksamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verovapaiden matkakustannus- ten korvaamisesta.
2. Mikäli työntekijä työtehtävien hoitamisen vuoksi matkustaa säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella maksetaan hänelle matka- ajan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta matkusta- miseen käytetyltä tunnilta tai annetaan sitä vastaava vapaa, jos matka-ajan korvaamisesta on erikseen sovittu.
19 § Työvälinekorvaus
Jos työntekijä sopimuksen mukai- sesti käyttää omia työvälineitään työtehtävien hoitamiseen, on tästä maksettavasta korvauksesta sovitta- va erikseen.
20 § Koulutus
Työnantajan tulee järjestää työnteki- jälle tarpeellinen koulutus työtehtä- vien muuttuessa ja kehittyessä.
Työaikana järjestettävä koulutus on työaikaa.
VIII Voimassaolo
Tämä suositus on voimassa 1.4.2018–31.3.2020 välisen ajan. Helsingissä 22. päivänä maaliskuuta 2018.
AKAVAN ERITYISALAT AE RY
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
toiminnanjohtaja lakimies
Xxxxx Xxxxxxxx varapuheenjohtaja
NUORISO- JA LIIKUNTA-ALAN ASIANTUNTIJAT RY - UNGDOMS OCH IDROTTSSEKTORNS EXPERTER RF
Xxxx Xxxxxxx puheenjohtaja
TYÖSOPIMUS / LIIKUNTA- JA LIIKUNTAPALVELUALA
1. Työsopimuksen osapuolet
Työnantaja:
Y-tunnus
Työntekijä: Hetu
2. Työsopimuksen voimassaoloaika
Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus on voimassa
toistaiseksi määräajan, saakka. Määräaikaisen työsopimuksen peruste:
3. Tehtävänimike ja työtehtävät
4. Työntekopaikka
5. Työaika
Työaika on tuntia/vrk ja tuntia/ viikko. Keskimääräinen työaika tuntia/viikko.
6. Palkka ja palkanmaksukausi
Työsuhteen alkaessa rahapalkka on: Palkanmaksukausi on: Luontaisedut:
7. Työsopimuksen irtisanomisaika
Akavan Erityisalat AE ry:n ja NUOLI ry:n liikunta- ja liikuntapalvelualaa koskevan suosituksen mukainen.
8. Erikseen sovittavat asiat
Koeajasta on sovittu seuraavaa:
matka-aika korvataan Akavan Erityisalat AE ry:n ja NUOLI ry:n liikunta- ja liikunta- palvelualaa koskevan suosituksen mukaan rahana / vapaana.
Työvälinekorvauksesta on sovittu seuraavaa:
9. Muut ehdot
Työsuhteessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Akavan Eritysalat AE ry:n ja Nuoriso- ja Liikunta-alan liikunta- ja liikuntapalvelualaa koskevaa suositusta työsuhteen ehdoista.
10. Allekirjoitukset
_
_
_
_
__
__
__
__
_
_
__
__
__
_
Akavan Erityisalat Edunvalvontayksikön päällikkö Xxxxxx Xxxxxxxx Maistraatinportti 4 A, 6. krs
00240 Helsinki
Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta p. 0201 235 350
Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry
Toiminnanjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxxx p. 0201 235 397