Contract
Metalliteollisuudenharjoittajain Liiton – MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen liiton info työehtosopimusratkaisusta 1.11.2016 – 31.10.2017
Sisältö
1. Kilpailukykysopimus
2. Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus
2.1 Palkkojen tarkistaminen
2.2 Selviytymislauseke
2.3 Työajan pidentäminen 24 tunnilla
1. Kilpailukykysopimus
• Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 29.2.2016 kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen ja allekirjoittivat sopimuksen 14.6.2016.
• Kilpailukykysopimuksen tausta;
– Suomen talouden poikkeuksellisen pitkäaikainen taantuma
– työttömyyden kasvu
– julkisen talouden velkaantuminen
– Suomen menestyminen vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla
– kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset
• Kilpailukykysopimuksen tavoitteet;
– parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä
– xxxxxx xxxxxxxxxxxx
– luoda uusia työpaikkoja
– tukea julkisen talouden sopeuttamista
– edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta
• Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle on (ollut), että
– se korvaa osan hallituksen esityksen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista (ns. ”pakkolait”)
– hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat lisämenoleikkaukset ja tuloverotukseen liittyvät korotukset
– hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.
• Työehtosopimuksia koskien;
– työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella
– palkkoihin tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin ei tehdä muutoksia
– työehtosopimuksissa on tullut sopimusalakohtaisin toteuttamistavoin sopia vuosittaisen työajan pidentämisestä
– työehtosopimuksissa on tullut edistää paikallista sopimista
• Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut kasvavat;
– työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 %
-yksikköä 2017-2020 – työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavalla määrällä
– työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017-2019 yhteensä 0,85 %-yksikköä – työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavalla määrällä
• Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017-2019 vähintään noin prosenttiyksikön ja vuodesta 2020 alkaen pysyvästi vähintään 0,58 %- yksikköä.
– laajennetut muutosturvaoikeudet koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde työnantajaan
– velvoittaa työnantajaa, jolla on vähintään 30 työntekijää
– työnantajan on tarjottava irtisanotulle työntekijälle tilaisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen
– koulutuskorvauksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa
– tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta on viranomaisen tehtävä
– osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä
– palvelu ei ole irtisanotun työntekijän veronalaista tuloa
– irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä
• Seuraava neuvottelukierros;
– syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen
– tulevat neuvottelukierrokset toteutetaan ”Suomen mallin” mukaisesti tukien
» kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä
» pitkäjänteisesti työllisyyttä
» tuottavuudenkehitystä sekä
» julkisen talouden tasapainoa
– vientivetoisen työmarkkinamallin (Suomen mallin) valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan
– valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea edellä todettua periaatetta
- Arvioita kilpailukykysopimuksen vaikuttavuudesta
• Kilpailukykysopimuksessa mukana noin 90 prosenttia palkansaajista
• Kustannuskilpailukyky paranee noin 4 %-yksikköä
• Julkinen talous vahvistuu (ilman veronkevennyksiä) n. 600 milj. euroa
• Työllisyyden arvioidaan kasvavan 35 000 hengellä 2020-luvun alkuun mennessä
• Kokonaisostovoima kasvaa
• Ansiotulojen verotuksen kevennys v. 2017 budjetissa 0,5 %-yksikköä kaikissa tuloluokissa
- Muita yritystason toimenpiteitä kilpailukyvyn parantamiseksi
• Yritysten välillä suuri epäyhtenäisyys menestysnäkymien suhteen
• Investoinnit, tuottavuus ja yrityskohtaiset ratkaisut parantavat yritysten menestymistä
– tuottavuus kasvaa tehokkaampien tuotantotapojen, suorituskykyisempien koneiden ja uusien tuotteiden avulla
– tarvetta panostaa on erityisesti digitaalisuuteen, automaatioon, robotiikkaan sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen
– myös joustavat ja monipuoliset työajat sekä oikein mitoitettu palkkaus ja sen oikeudenmukaisuus ja kannustavuus ovat avainasemassa tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisessa
2. Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus
2. Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus
• Uusi työehtosopimus on kilpailukykysopimuksen mukainen.
• Sopimuskausi 1.11.2016 – 31.10.2017
• Uusi työehtosopimus vahvistaa paikallista sopimista:
– palkkojen tarkistaminen
– selviytymislauseke
– vuosittaisen työajan pidentäminen
• Työehtosopimusratkaisu ei sisällä muutoksia palkkoihin tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin.
2.1. Palkkaratkaisu
Oikeudenmukaisuus – Kannustavuus – Aito yhteistyö
• Neuvottelut aidosti yritys- tai työpaikkatasolla
– tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet
– palkkaratkaisu mitoitetaan yrityksen tilanteen mukaan
» talous-, tilauskanta-, työllisyystilanne
» kustannuskilpailukyky markkinoilla
» tuottavuuden kehittäminen
– keskustellaan avoimesti ja perustellen yrityksen tai työpaikan tilanteesta
– palkanmuodostuksen kannustavuus, palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuus
• Paikallista ratkaisua edesauttaa
– yhteinen näkemys tilanteesta
– tieto ja näkemys siitä, mihin palkankorotus perustuu
» koskee yrityksen johtoa, esimiehiä, luottamusmiehiä ja työntekijöitä
– yhteinen näkemys palkitsemisen kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta
– johdon, esimiesten ja luottamusmiesten johdonmukainen toiminta
• Keskustellaan yrityksessä seurattavista tunnusluvuista
• Talouteen liittyvät, tilinpäätökseen perustuvat tunnusluvut kuvaavat yleensä
– toiminnan laajuutta
– kannattavuutta
– maksuvalmiutta
– vakavaraisuutta.
• Tilinpäätösanalyysin tarkoituksena on hahmottaa yrityksen tulevaisuuden taloudelliset lähtökohdat.
• Analyysin perusteella tutkitaan muun muassa yrityksen kehitystä suhteessa tavoitteisiin sekä verrattuna toimialan tilanteeseen ja kilpailijoihin.
• Tilauskannan ja työllisyyden kehitystä kuvaavat luvut ovat tulevaisuuden ennusteita – osaan asioista ei voida yrityksessä vaikuttaa, mutta omalla toiminnalla on keskeinen merkitys menestymiselle.
• Yrityksen pärjääminen on riippuvainen uusiutumiskyvystä, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyökyvystä, joustavuus- ja laatutekijöistä.
• Jokainen yksilö vaikuttaa yrityksen menestykseen. Johdon, esimiesten ja luottamusmiesten tulee löytää keinoja saada kaikki mukaan toiminnan kehittämiseen.
• Kannustaa työntekijää kehittämään omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan
– on selvillä siitä, miten hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä) vaikuttaa omaan palkkaansa
– on saatava palautetta
– avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa – miten osaamista kehitetään edelleen
• Henkilökohtaisilla korotuksilla palkitaan osaamisesta, vastuunottamisesta ja hyvistä työsuorituksista
– osaamisesta, vastuun ottamisesta ja hyvistä työsuorituksista voidaan palkita ainoastaan yrityksissä ja työpaikoilla lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät
• Tuottavuus paranee, kun palkankorotukset voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti ja kannustavasti.
• Palkitsemisen ylläpito on jatkuvaa toimintaa
– yrityksen palkkapolitiikka
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista:
Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu
•Palkkauksen kannustavuus, palkkaporrastus, tuottavuuden kehittyminen
• Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu
Sovitaan pääluottamusmiehen kanssa palkankorotuksen
•Toteutustapa
•Ajankohta
•Suuruus
Paikallisen ratkaisun toteutus
Työnantaja toteuttaa mahdolliset korotukset palkkapolitiikkansa mukaisesti
Paikallinen palkkaratkaisu:
Ellei paikallista palkkaratkaisua:
Palkankorotuksen kohdentaminen
15 %
20 %
TVR 3
3 %
7 %
11%
Palkka
Voimassaolevat työkohtaiset palkat 1.3.2016
Työnvaativuusryhmä | tuntipalkat | |
snt/t | ||
1 | 956 | |
2 | 1030 | |
3 | 1110 | |
4 | 1196 | |
5 | 1289 | |
2.2. Selviytymislauseke
- yritystoiminnan ja työpaikkojen turvaaminen tilapäisellä työehtojen sopeuttamisella kriisitilanteessa
• Työpaikalla yhteisesti yhteistoimintaneuvottelussa tai muussa yhteydessä todettu vakava taloudellinen tai äkillisesti toteutunut tuotannollinen kriisi
• Paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta.
- menettely
• Neuvotteluista tieto työehtosopimusosapuolille
• Osapuolilla on oikeus käyttää taloudellisten vaikeuksien tai tuotannollisen kriisin toteamiseen apuna liittojen asiantuntijoita.
• Työnantajan tulee selvittää pääluottamusmiehelle avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.
• Työnantajan on esitettävä suunnitelma yrityksen talouden tervehdyttämiseksi, toimintaedellytysten turvaamiseksi ja suunnitellut toimenpiteet.
- mistä sovitaan
• Palkan alentaminen
– aina vähintään peruspalkka
• Muiden taloudellisten etuuksien leikkaaminen
– sunnuntaityölisä, vuorotyölisät ja mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi
• Palkan tai muun rahaerän maksuajankohdan siirtäminen
– peruspalkkatakuuta ei kuitenkaan ole palkanmaksukausittain, jos sovitaan täysimääräisen palkan maksun siirtämisestä myöhempään ajankohtaan.
– palkan tai muun rahaerän maksuajankohdan ja rahasumman siirrossa on otettava huomioon palkkaturvasäännökset
- sopimuksen laajuus, välttämättömyys, suhteellisuus ja arviointi
• Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen osaa.
• Palkka- tai muiden taloudellisten etuuksien sopeutusten tulee olla välttämättömiä sopimuksen tavoitteisiin nähden ja suhteessa saavutettaviin etuihin.
• Osapuolet arvioivat säännöllisesti sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta.
- voimassaolo
• Sopimus kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan.
• Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos sopimuksen jatkamiselle ei enää ole asiallisia perusteita.
2.3. Työajan pidentäminen 24 tunnilla
• Vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen.
• Työajan pituus määräytyy ja sen järjestäminen toteutetaan tes- määräysten ohella noudattaen erillispöytäkirjan määräyksiä.
• Ensisijaisesti työajan pidentämismallista sovitaan paikallisesti (ks. 2.3.1).
• Ellei paikallista sopimusta synny, työnantaja voi kohdentaa työajan pidennyksen osoittamalla työntekijälle
– yhden lisätyöpäivän ja
– pidentämällä työvuoroja 2 tai 4 tuntia (ks. 2.3.2).
• Työajan pidennyksen aikana tehdystä työstä maksetaan palkka – vastaavasti tuntipalkkaisten työntekijöiden arkipyhäkorvauksen määrää leikataan ja lisäksi 3-vuorotyön työajan tasaamislisää vähennetään
(ks. 2.3.3).
- yleistä, keskimääräinen viikkotyöaika
• Päivä- ja kaksivuorotyössä, täysiaikaisesti (40 viikkotuntia) työskenneltäessä keskimääräisen viikkotyöajan pituus on
– vuosina 2017-19 keskimäärin 36,7 tuntia perustuen
– työajan tasaamiseen 12,5 päivällä ja
– työajan järjestämiseen 24 tunnin säännöllisen työajan pidennys huomioon ottaen
• Kolmivuorotyössä keskimääräinen viikkotyöaika nousee
– keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 36,3 tuntiin viikossa ja
– keskeytymättömässä kolmivuorotyössä enintään 35,4 tuntiin viikossa
riippuen siitä, miten työajan pidentäminen toteutetaan työpaikalla
• Paikallisessa, toimivassa vuoropuhelussa arvioidaan jatkuvasti yrityksen kilpailukykyä.
• Tarpeen on pohtia muutoksia ja keinoja, joilla työyhteisö voi itse vaikuttaa menestykseensä omilla toimillaan ja keskenään sopien.
• Ennen neuvotteluja työajan pidentämisen toteuttamisesta olisi hyvä yleisemmin
– arvioida käytössä olevien työaikajärjestelyjen toimivuutta ja
– sopia tarvittaessa uusista, molemminpuolisiin tarpeisiin paremmin soveltuvista työaikaratkaisuista.
Paikallisen sopimisen osapuolet
• Paikallinen sopimus tehdään tes 27§:n mukaisessa paikallisen sopimisen neuvottelujärjestyksessä
- pääluottamusmies toimii kuitenkin sopijaosapuolena, jos työpaikalle on tällainen valittu
- jollei pääluottamusmiestä ole, henkilöstöryhmä voi valtuuttaa edustajan sopimaan asiasta taikka sopijaosapuolena toimii henkilöstöryhmä tai yksittäiset työntekijät itse
Paikallisen sopimisen osapuolet
• Osa-aikatyössä
- työntekijä sopii suoraan työnantajansa kanssa, jos työsopimuksen työaikaehto on yksilöllinen
- jos työpaikalla on yleisesti käytössä jokin tietty osa-aikajärjestely, sovitaan työajan pidentämisestä paikallisesti tes 27§:n mukaisesti
Paikallisen sopimuksen sisältö
• Paikallisessa sopimisessa työajan pidentämisestä otetaan huomioon mm.
– työpaikan työt ja työaikamuodot
– tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä
– työntekijöiden yksilölliset työaikatarpeet
• Arkipyhän ollessa työpäivä se pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa.
• Ilmoitusaikana normaali työtuntijärjestelmän muuttamista koskeva ilmoitusaika (min 3 päivää, voidaan sopia toisin)
• Osa-aikatyötä tekevän työajan pidentäminen toteutetaan suhteessa täyteen työaikaan, keskimääräisten viikkotuntien mukaan laskettuna.
• Työajan pidennys voidaan paikallisessa sopimuksessa kohdentaa esimerkiksi;
– muuttamalla arkipyhäpäiviä työpäiviksi – tällöin ko. arkipyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta, työtä voidaan teettää ilman työntekijän suostumusta
– vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajan tasaamisvapaan (xxxxxxxx) määrää
– muutetaan vapaapäiviä työpäiviksi
– vähennetään kolmivuorotyössä vuorovapaita/ sovitaan lisävuorojen tekemisestä vuosittaisessa työvuorokalenterissa (keskimääräinen viikkotyöaika nousee)
– pidentämällä vuorokautista työaikaa
– hyödyntämällä liukuvaa työaikaa, työaikapankkia tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä
• Työajan pidentäminen voidaan toteuttaa eri työaikamuodoissa ja/tai työaikajärjestelyissä eri tavoin, myös eri tapoja yhdistellen – määrän suhteen tasapuolinen kohtelu
• Työajan pidentäminen käyttötilanteita voivat olla esimerkiksi;
– kuormituksen vaihtelut tuotannossa
– henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttäminen
– huoltoseisokkien resursointi
– sairauspoissaolojen sijaisuudet
– äkilliset tuotannon häiriöt
– työturvallisuustoiminta
• On syytä yhdessä käsitellä etukäteen tilanteet ja yksilölliset perusteet, joissa eri työntekijöitä saatetaan tapauskohtaisesti – painavin henkilökohtaisin syin - kohdella toisistaan poikkeavasti
– olosuhteiden kokonaisharkinnan (kohtuuttomuus) kannalta merkityksellisiä seikkoja voivat olla esimerkiksi:
⮚ lastenhoitojärjestelyt
⮚ muut perheenjäsenten hoitojärjestelyt
⮚ terveydelliset syyt
⮚ omat tai lähisukulaisten juhlapäivät
⮚ hautajaiset
⮚ työmatkajärjestelyt
Paikallisen sopimuksen tekemisen ajankohta ja sopimuksen kesto
• Sopimus tehdään vuosittain kirjallisesti 30.11 mennessä.
• Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu tämän jälkeen toistaiseksi, ellei sitä
– kirjallisesti irtisanota viimeistään 30.9 mennessä päättymään ko. vuoden lopussa.
• Työnantaja osoittaa työntekijälle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työaikaa
– enintään 8 tuntia yhtenä lauantaivapaapäivänä – ei saa olla arkipyhä, arkipyhäviikon lauantai eikä työajan tasaamispäivä ja
– muutoin (16 t) enintään 2 tuntia työpäivänä
• Työajan pidentämisestä on ilmoitettava työtuntijärjestelmän muuttamista koskevien tes-määräysten mukaisesti
• Työnantaja osoittaa työntekijälle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työaikaa
– yhden enintään 8 tunnin työvuoron työtuntijärjestelmän muuttamista koskevaa ilmoitusaikaa noudattaen ja
– muutoin (16t) 4 eri kertaa 4 tuntia kerrallaan joko työvuoron alkuun tai loppuun 1 päivän ilmoitusaikaa noudattaen
• Työvuoron pidentämisestä päättäessään työnantajan on huomioitava työntekijän perusteltu henkilökohtainen este
– työvuoron pidentäminen toteutetaan tällöin myöhemmin työnantajan osoittamana ajankohtana
– aamuvuoron aikaistaminen yleisemminkin tulee toteuttaa erityistä tarveharkintaa ja kohtuullisuutta noudattaen
Tasapuolinen kohtelu, lomautus- ja muut palkattomat poissaolot
• Eri työntekijöitä on kohdeltava työajan pidennyksen suhteen tasapuolisesti – vrt. edellä poikkeavan kohtelun perusteista sanottu
• Lomautus ja muut palkattomat poissaolotilanteet vähentävät toteutettavaa työajan pidennystä, jos näiden määrä on yhteensä enemmän kuin 4 viikkoa kalenterivuonna. (esim. yli 4vk -> -2h
yli 8vk -> -4h
jne.)
• Vuorolomautustilanteissa ei suunnitelmallisesti /laajemmin voi toteuttaa työssäolojaksojen aikana työajan pidennystä.
• Työajan pidennyksen aikana tehdystä työstä maksetaan palkka.
• Vuosiansion säilyttämiseksi ennallaan
– leikataan tuntipalkkaisten työntekijöiden arkipyhäkorvauksen määrää – maksetaan 64,6 % henkilökohtaisesta aikapalkasta/tunti sekä
– kolmivuorotyössä lisäksi työajan tasaamislisää – maksetaan 10,9
% KTAsta keskeytyvässä ja 13,9 % KTAsta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
• Työpalkkaa vastaavan määrän leikkaamisen kohdentamisesta muutoin voidaan paikallisesti sopia toisin.
• Työnantajan tulee palauttaa liikaa peritty (leikattu) summa vuosittain tammikuun ensimmäisessä palkanmaksussa.
4. Erityistilanteita
Työsuhteen alkaminen 15. päivänä tammikuuta tai sen jälkeen
• Työntekijän työaikaa ei pidennetä hänen työsuhteensa ensimmäisen kalenterivuoden aikana
– palkka maksetaan työehtosopimuksen mukaan sekä arkipyhäkorvauksen että kolmivuorotyössä työajan tasaamislisien osalta
Työsuhteen päättyminen kesken kalenterivuotta
• Työajan pidennyksen piirissä olleelle työntekijälle on lopputilin yhteydessä maksettava mahdollinen liikaa vähennetty (leikattu) korvaus suhteessa työajan pidennyksen ajalta maksettuun palkkaan.
• Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on seurata työajan pidentämisen vaikutuksia
– toimialan yritysten kilpailukykyyn ja
– työpaikkojen määrän kehittymiseen sekä
arvioida työajan pidentämiseen liittyvän paikallisen sopimisen toimivuutta ja edistää sen toteutumista sekä tehdä esityksiä järjestelmään liittyvistä muutostarpeista
Lisäksi työryhmä tekee 31.5.2019 mennessä yksilöidyn raportin järjestelmän toimivuudesta.
• Työajan pidentämistä koskeva liittojen välinen erillispöytäkirja on voimassa toistaiseksi ja se on irtisanottavissa ensimmäisen kerran päättymään 31.12.2019 syyskuun loppuun 2019 mennessä tehdyllä irtisanomisilmoituksella
– tämän jälkeen pöytäkirja on vuosittain syyskuun loppuun mennessä irtisanottavissa päättymään kyseisen kalenterivuoden lopussa