OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

Oulun yliopiston globaali vaikuttavuus perustuu tieteellisiin läpimurtoihin, uuteen teknologiaan ja maailmanluokan innovaatioihin. Oulun yliopiston strategia pohjautuu viiteen temaattiseen kansainvälisesti merkittävään tutkimuksen fokusalueeseen. Fokusalueille on määritelty keskeiset tutkimusteemat, joiden tarkoitus on kuvata tarkemmin kunkin fokusalueen sisältöä sekä ohjata strategisten resurssien kohdentamista. Tutkimusta tukee ajanmukainen infrastruktuuri. Laajojen fokusalueiden piiristä nousee tieteellinen profiilimme, joka rakentuu laaja-alaisen yliopiston vahvuuksien varaan. Profiloivia alueita ylläpidetään ja kehitetään suuntaamalla niihin perus- ja strategisia voimavaroja henkilöstön, infrastruktuurien, yhteistyön ja sisällön kehittämiseen. Fokusalueet, profiilialat sekä strategiset kehitysohjelmat suuntaavat yliopiston kehitystä tulevina vuosina.

Sopimuskaudella on aloitettu kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Tämän tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä yliopiston strategisesti tärkeiden kansainvälisten kumppanien kanssa. Olemassa olevaa kv- yhteistyötä (tutkimus, opetus, vaihto ja tutkimusrahoituksen volyymit) on selvitetty yhdessä tiedekuntien kanssa. Strategiset kumppanuudet arvioidaan, vahvistetaan sopimuksin sekä kehitellään toimintamallit paitsi yliopistojen, myös yritys- ja tutkimuslaitoskumppanien kanssa. Koulutuksen kansainvälistymistä on vuoden 2021 aikana edistetty voimakkaasti erityisesti Euroopan yliopistoverkoston puitteissa käynnistyneen konsortioyhteistyön kautta, OKM:n rahoittamien kansainvälistymispilottien käynnistyessä sekä Kiinassa Nanjing Institute of Technology'n (NJIT) kanssa käynnissä olevan kaksoistutkinto-ohjelmaa laajentamalla. Oulun yliopisto on aloittanut kansainvälisten osaajien tukemiseen tähtäävän Talent Boost -ohjelman palvelulupauksen toteuttamisen. Oulun yliopisto on mukana EIT Raw Materials -verkostossa ydinjäsenenä. Aktiivista kiinnostusta on osoitettu myös EIT Urban Mobility, EIT Manufacturing ja EIT Health - verkostoihin. 1.1.2021 alkaen EIT-verkostoitumisaktiviteetteihin palkattiin asiantuntija 20% työpanoksella.

Oulun yliopisto on systemaattisesti pyrkinyt panostamaan EU-vaikuttamiseen sekä Horisontti Eurooppa - hakemusten tukemiseen. Vuonna 2021 pilottina alkanut Horisontti Eurooppa -koordinaatiotuki tuotti yhden menestyksekkään koordinaatiohankkeen, sekä uuden toimintatavan, jolla pyritään tarjoamaan tukea kaikille koordinaattoreina EU-hakemuksia kirjoittaville tutkijoille. Vuoden 2021 lopussa alettiin tukea 5 uutta koordinaatiohakemusta. Vuonna 2021 pilotoitiin myös EU-kumppanuuksiin osallistumiseksi tukiprosessi, jonka yhteydessä kohdennetaan tukea kahteen EU-kumppanuusverkostoon osallistumiseksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Koulutuksen strategiset kärjet uudelle sopimuskaudelle 2021-2024 rakentuvat viiden strategian mukaisen painopisteen ympärille: tutkinto-ohjelmakokonaisuuden kehittäminen sekä jatkuvan oppimisen tason nosto, laadukkaan oppimisen kehittäminen, kansainvälisten opiskelijoiden määrän ja liikkuvuuden tason nosto, joustavan digioppimisen hyödyntäminen ja digipedagogiikan soveltaminen sekä tohtorikoulutuksen tehostaminen ja nopeuttaminen. Painopisteiden viemisessä käytäntöön on työstetty yhteisiä, strategisella rahoitukselle toteuttavia toimenpideohjelmia.

Vuotta 2021 väritti edelleen epidemiatilanne. Digitalisaation osalta vuonna 2020 tapahtunut harppaus sai jatkoa ja ajasta ja paikasta riippumattomien verkkokurssien määrää on lisätty moninkertaiseksi. Opetuksessa on otettu harppauksia hybridiopetukseen soveltuvien työkalujen käytön edistämisessä, jolla on pyritty osaltaan helpottamaan kuormitusta ja lisäämään joustoa opetuksen järjestelyihin.

Henkilöstösuunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilöstörakenteen ennakoituun kehittämiseen, professuurien ja tenure-tehtävien suunnitelmallisuuteen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Vuonna 2014 saatu ja 2020 uudelleen saatu EU:n tutkijatyönantajien HR-laatuleima (HRS4R) velvoittaa mm. tutkijoiden työolojen kehittämiseen. Laatuleimaan sisältyvän suunnitelman pohjalta kehitetään tutkijanuran mahdollisuuksia, tutkijoiden perehdyttämistä, tutkijakoulutuksen ohjausta ja kansainvälistä liikkuvuutta.

Työkykyjohtamisen uudistamisella pyritään löytämään ratkaisuja tunnistettuihin henkilöstön työkykyhaasteisiin ja työn muutoksen haasteisiin, huomioiden samalla yhteiskunnallisia muutoksia. Elokuusta 2021 alkaen otettiin käyttöön monipaikkatyön malli. Mallin avulla halutaan lisätä työn tehokkuutta ja joustavuutta sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Monipaikkatyössä työtä tehdään työn vaatimusten mukaan eri paikoissa ja työntekijä ja esihenkilö sopivat, kuinka paljon työskennellään varsinaisella työpaikalla ja kuinka paljon muualla.

Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on tunnistaa ja kattaa tarjonnallaan yhä paremmin eri toimija-ryhmien osaamistarpeita sekä tukea organisaation toimivuutta vahvistamalla johtamis- ja esimies-tehtävissä toimivien työntekijöiden ammattitaitoa. Esimiestyössä onnistumisen tueksi tarjotaan esimiehen kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvaa ohjausta, valmennusta ja koulutusta. Odotukset hyvälle johtamiselle ja esimiestyölle on määritelty Oulun yliopiston arvojen mukaisissa johtamisen periaatteissa. Arvot ja johtamisen periaatteet sisällytetään johtamisvalmennuksiin ja esimieskoulutuksiin. Uudella henkilöstökoulutusjärjestelmällä pyritään jäntevöittämään ja systematisoimaan koulutustarjonnan hallintaa ja esittämistä sekä varmistamaan tarjonnan näkyvyys henkilöstölle.

Koronapandemia vaikutti edelleen erilaisten koulutustapahtumien määrään ja laatuun vuonna 2021. Matkat ulkoisiin koulutuksiin, konferensseihin ja seminaareihin jäivät vallitsevien matkustusrajoitusten vuoksi vähäisiksi. Vaikka kasvotusten järjestettävien koulutustilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen liittyi vallitsevan tilan vuoksi epävarmuutta, pystyttiin niitä kuitenkin järjestämään huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Toisaalta edellinen vuosi oli opettanut, että monet koulutukset ja tilaisuudet toimivat hyvin myös etäyhteyksin järjestettynä tai verkkototeutuksina, joten myös näitä toteuttamistapoja suosittiin huomattavasti enemmän kuin ennen pandemiaa.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Oulun yliopiston missiona on tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja siihen perustuvia ratkaisuja sekä kouluttaa tulevaisuuden suunnannäyttäjiä kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi. Yliopiston tutkimustulokset ja osaaminen ovat aktiivisessa käytössä ja vahvistavat Oulun yliopiston ympärille syntynyttä tutkimus- ja innovaatiokeskittymää. Digitaalisen tulevaisuuden luomisessa ja ymmärtämisessä yliopisto haluaa toimia edelläkävijänä.

Yliopiston tieteellinen profiili rakentuu laaja-alaisen ja monitieteisen yliopiston vahvuuksien varaan ja erityisesti profiilialoilla pyritään tieteen kansainväliseen kärkeen. Fokusalueet, profiilialat sekä strategiasta johdetut kehitysohjelmat suuntaavat yliopiston kehitystä tulevina vuosina.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu muodostavat konsernin. Korkeakoulukokonaisuuden tärkeimpiä tavoitteita ovat yhteistyön vahvistuminen sekä vastaaminen alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Strateginen johtaminen perustuu korkeakoulujen tiiviiseen yhteistyöhön ja keskinäiseen sopimiseen. Korkeakoulukokonaisuus tarjoaa opiskelijoille joustavat oppimismahdollisuudet sektorien välillä, monipuolistaa koulutustarjontaa ja tehostaa tki -toimintaa ja resurssien yhteiskäyttöä. Käynnistetyn selvitystyön pohjalta ratkaistaan vuoteen 2024 mennessä yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kampusten tuleva sijoittuminen siten, että korkeakoulujen taloudelliset toimintaedellytykset, houkuttelevuus, kilpailukyky ja matala hiilijalanjälki turvataan.

Yliopisto ottaa käyttöön yliopiston toimintojen hiilijalanjäljen laskennan vuoteen 2024 mennessä ja tähtää hiilineutraaliuuteen vuoteen 2030 mennessä.

Tieteellinen profiilimme rakentuu laaja-alaisen yliopiston vahvuuksien varaan. Profiloivia alueita ylläpidetään ja kehitetään suuntaamalla niihin perus- ja strategisia voimavaroja henkilöstön, infrastruktuurien, yhteistyön ja sisällön kehittämiseen.

Uudessa strategiassaan Oulun yliopisto tuottaa maailmanluokan innovaatioita vahvan paikallisyhteisön kehityksen tueksi sekä yhdessä kansainvälisen partneriverkostonsa kanssa tuottaa ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Toimissaan Oulun yliopisto tukee omalta osaltaan vahvasti Valtioneuvoston kansallisen TKI- tiekartan tavoitteita ja päämääriä tutkimuksen ja koulutuksen osalta. Oulun yliopisto on aktiivinen toimija kilpailukykyisten kumppanuusmallien rakentajana ja toimijana kuten myös muissa ajankohtaisissa TKI- tiekarttaan liittyvissä linjauksissa ja prosesseissa.

Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi haetaan uusia, yhteistyöhön pohjautuvia toimintamalleja yhteistyössä innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa.

Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen OKM-sopimuksessa edellytetyllä tavalla. Toimivaa verkostoyhteistyötä pyritään luomaan selkeästi arktiseen ja pohjoiseen osaamisen fokusoidulla profiililla, rakentamalla yhdessä pitkäjänteistä pohjoista liiketoimintaa kehittämällä koulutustarjontaa, yhteisiä innovaatioalustoja ja toimintatapoja. Pääpaino yhteistyömallien kehittämisessä on Oulun ammattikorkeakoulun kanssa.

Konsernina toimivien Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun perustehtävät ovat yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisia ja niiden profiilit täydentävät toisiaan. Oulun yliopisto on toteuttanut korkeakoulupalvelut molemmille korkeakouluille helmikuusta 2020 lähtien. OAMK-OY välistä ristiinopiskelua jatketaan ja tehostetaan organisaatioiden välisen opintoja koskevan maksun poistamisen myötä.

Oulun yliopiston tavoite on hyödyntää kaupallisesti tutkimuksen tuloksia, jotta ne tuottaisivat taloudellista hyötyä niin tutkijalle, yliopistolle kuin ympäröivälle yhteiskunnallekin. Yliopisto pitää vaikuttavaa toimintaa tutkimustulosten ja osaamisen hyödyntämisessä tärkeänä ansiona henkilökunnalleen. Yliopiston innovaatiokeskukseen on keskitetty Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun innovaatiopalvelut painottaen molempia hyödyttävää yhteistyötä. Innovaatiokeskuksen tehtävänä on hoitaa immateriaalioikeuksiin (IPR) liittyvät sisäiset palvelut, koordinoida yritysyhteistyötä yhteistyössä tiedekuntien kanssa ja auttaa tutkijatiimejä tutkimuslähtöisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Oulun yliopiston päämääränä on toimia ympäristöystävällisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kampusten kehityksessä ja arkisessa toiminnassa otetaan huomioon mm. energia-tehokkuus, ympäristöystävälliseen liikkumiseen kannustaminen sekä kierrätys ja lajittelu. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteisessä kestävän ja vastuullisen kampusarjen toimenpide-ohjelmassa keskitymme asioihin, joilla pienennämme hiilijalanjälkeämme vuoteen 2025 mennessä. Keskeisiksi osa-alueiksi hiilijalanjäljen pienentämisessä olemme tunnistaneet kiinteistöt, matkustamisen, hankinnat ja

ravintolapalvelut. Tavoitteenamme on pienentää hiilijalanjälkeämme 50 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Sitoudumme toteuttamaan erilaisia päästövähennys-toimia ja seuraamme hiilijalanjäljen kehittymistä vuosittain.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Yliopisto on määrittänyt fokusalueikseen 1) kestävät materiaalit ja järjestelmät, 2) muuttuva ilmasto ja pohjoinen ympäristö, 3) digitalisaatio ja älykäs yhteiskunta, 4) elinikäinen terveys ja 5) ihmiset muuttuvassa maailmassa.

Fokusalueiden sisältä yliopisto on tunnistanut profiilialoiksi seuraavat: 6G ratkaisut (6G solutions for data-driven society), Arktinen vuorovaikutus ja globaali muutos (Arctic interactions and global change), Muuttuva avaruusympäristö (Changing space environment), Fibroosi kroonisissa sairauksissa ja syövässä (Fibrosis in chronic diseases and cancer), terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut (Digitalized solutions for future healthcare), dynaaminen datamallintaminen (Dynamic data modelling), epäorgaaniset sivuvirrat (Inorganic side streams), kestävän kehityksen mukaisen teräksen valmistuksen fysiikka (Physics for sustainable steel) sekä osaamisen vahvistaminen digiaikana (Strengthening human capabilities in the digital era).

Oulun yliopisto vahvistaa tutkimuksensa profiloitumista Suomen Akatemian yliopistojen profiloitumiseen suunnatulla kilpailulla rahoituksella. Rahoitusmuodon tarkoituksena on tukea ja nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista tutkimuksen laadun kehittämiseksi. Vuosina 2016-2019 käynnistettyjen yhdeksän profiilialueen rinnalla käynnistimme 2021 kolme, aikaisempia profiilialueita sekä 6G-lippulaivaa tukevaa teemaa. Arktiset vuorovaikutukset -teemaan liittyvä uusi tutkimusalue keskittyy arktisen luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen (Biodiverse Anthropocenes). Fibroosi kroonisissa sairauksissa ja syövässä -teemaan liittyvä uusi alue kohdistuu fibroosiin aiheuttamaan lihavuuteen ja hypoksiaan (Fibrobesity). 6G-lippulaivaa laajentava uusi alue keskittyy langattomiin sovellutuksiin, erityisesti terveydenhuollon ja energiasysteemien tutkimusalueilla (6G-FSS). Valmistelu seitsemänteen profilaatiohakuun käynnistettiin pohjautuen nykyisen profiilin vahvistamiseen.

Kaudella 2018-2022 resursoidaan uusia nousevia tutkimusteemoja ja käynnistyvien tutkimusryhmien johtajien projekteja (19 projektia) ja projektit kytketään strategisiin 4-vuotisiin kärkiprojekteihin, joita on parhaillaan käynnissä 54 kappaletta, ja fokusinstituuttien monitieteiseen toimintaan. Ohjelma edistää huippututkimuksen osaamisen levittämistä laajemmin yliopistossamme.

Väitelleiden tutkijoiden määrää suhteessa tohtorikoulutettaviin lisätään tiedekuntien ja muiden yksiköiden henkilöstösuunnittelussa. Ns. post doc -ohjelmalla suunnataan rahoitusta arvioinneissa menestyneille tutkimusryhmille tutkijatohtorin palkkaamiseen. Ohjelma toteutetaan osana fokusinstituuttien määräaikaisia tutkimuksen kärkiprojekteja sekä kansallista profilaatio-ohjelmaa, käsittäen yhteensä lähes 100 vakanssia. Myös tenure track -ohjelman vahvistamisella (ks. 3.1.) tuetaan alajakauman uudistumista.

Vuonna 2021 valmistui koko yliopiston kattava kansainvälinen tutkimuksen kokonaisarviointi RAE2020 (Research Assessment Exercise). Arvioinnin tulos antaa tärkeän panoksen yliopiston strategiaprosessiin. Arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa yliopisto- ja tutkimusyksikkötasolla tutkimuksen laatu, vahvuudet, kehittämiskohteet ja kriittisen massan rakentuminen, sisäiset, kansalliset ja kansainväliset linkitykset, tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä uudet avaukset. Lisäksi yksiköitä peilattiin tiedekuntien ja yliopiston uudistettuun strategiaan. Arvioijat totesivat, että yliopistolla on fokusalueidensa kautta ainutlaatuinen tieteellinen profiili, joka kytkeytyy suoraan maailmanlaajuisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ominaista tutkimukselle on sen vahva yhteys ympäröivään yhteiskuntaan ja pohjoisten alueiden erityiskysymyksiin. Arviointi osoitti, että Oulun yliopiston tutkimusyksiköissä tehtävä tieteellinen tutkimus yltää monella osa-alueella alansa kansainväliseen kärkeen. 57 tutkimusyksiköstä parhaan mahdollisen yleisarvosanan "outstanding" sai yhteensä 13 tutkimusyksikköä ja erinomaisen arvosanan "excellent" yhteensä 29 tutkimusyksikköä. Arviointi tuotti kokonaiskuvan myös yliopiston vuosien 2013-2017 julkaisutoiminnasta. Yhteensä lähes 15 000 julkaisusta yli 80 prosenttia oli tieteellisiä vertaisarvioituja tutkimusjulkaisuja. Julkaisujen viittausvaikuttavuutta kuvaavien indikaattorien perusteella Oulun yliopiston julkaisut olivat yli 20 prosenttia maailman keskiarvoa vaikuttavampia. Yli puolet julkaisuista tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Strategiansa perusteella yliopisto on tunnistanut neljä keskeistä kehittämiskohdetta.

Kestävä kasvu ja sopeutuminen sen vaatimuksiin

Kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa luodaan vahvoja strategisia kumppanuuksia. Yliopiston tavoitteena on olla vaikuttava kestävän kehityksen edistäjä, alueellisesti sekä kansainvälisesti tunnistettu ja arvostettu tutkimus- ja kehittämiskumppani kestävyyskysymyksissä. Yliopisto analysoi vuoteen 2022 mennessä profiloivien teemojen ja RAE2020 -tietopohjan perusteella kestävän kehityksen monitieteisen tutkimuksen vaikuttavuutta liittyen ilmastomuutokseen, biodiversiteettiin ja hiilineutraalisuuteen. Vastuullisuus ja kestävyys näkyvät selkeästi monitieteisyyttä hyödyntävissä perustehtävissä ja yhteistyössä. Kampusratkaisujen yhteydessä huolehditaan kestävästä ja älykkäästä kampusarjesta, hiilijalanjäljen pienentämisestä sekä moniammatillisen oppimisen edistämisestä.

Yliopiston tavoitteena on rakentaa kestävää kasvua tutkimuksen profiilialojen avulla ja tavoitella uusia merkittäviä avauksia. Yliopisto rakentaa vetovoimaisia tutkimusympäristöjä sekä laadukkaasti ja avoimesti toimivia tutkimusinfrastruktuureita. Tutkimusinfrastruktuuripalveluja kehitetään. Yliopisto vastaa useista kansallisen ja eurooppalaisen tiekartan tutkimusinfrastruktuureista, jotka palvelevat monipuolista käyttäjäkuntaa laadukkaasti ja avoimen toimintaperiaatteen mukaisesti. Yliopisto kasvattaa erinomaisuutta edellyttävällä urapolkumallilla täytettyjen ja/tai vakinaistettujen vakanssien määrää, kansainvälistymistä ja tutkijanuralla itsenäistymistä tuetaan ja nuorten tutkijoiden akateemista johtamista ja monitieteisyyttä kehitetään.

Seurantaindikaattorit:

- Merkittäviä uusia kansainvälisiä kumppanuussopimuksia: v. 2024: 7 uutta sopimusta (2019: 1 uusi sopimus; 2022: 3 uutta sopimusta)

- Koulutetaan akateemisen johtamisen ja kestävän kehityksen monitieteisessä ohjelmassa v. 2024: 46 nuorta tutkijaa (2019: 16; 2022: 20)

- Kv-henkilökunnan määrä eri uraportailla v. 2024 (I, II, III, IV) 40%/40 %/20 %/15 % (2019: 38/36/12/10; 2022: 39/37/15/12)

- Urapolkumallilla täytetyt/vakinaistetut vakanssit v. 2024: 55 (2019: 15; 2022: 25)

Sektorien ja toimijoiden välinen yhteistyö osaamisen vaikuttavuuden moottorina

Yliopiston tutkimustulokset ja osaaminen ovat yhteiskunnan eri toimijoiden aktiivisessa käytössä. Yliopisto vahvistaa yhteyksiä sidosryhmien kanssa, rakentaa siltaa tutkimuksesta kumpuaviin innovaatioihin ja toimii tavoitteellisesti kansainvälisissä edelläkävijäverkostoissa. Yliopisto vahvistaa rooliaan Oulun Innovaatioallianssissa.

Innovaatioekosysteemin toimintamalleja pilotoidaan yhteistyössä kumppanien kanssa. Strategisen yhteistyön toimintamalli käynnistetään Oulun kaupungin kanssa. Yliopisto tekee selkeän polun tutkimuksesta liiketoimintaan ja kannustimet tälle. Xxxxxxxxx kanssa yhteisrahoitteisessa Industrial Doctorate -ohjelmassa aloittaa 5 tohtoriopiskelijaa joka toinen vuosi.

Seurantaindikaattorit:

- Yritysyhteistyön tuotot v. 2024: 9 M€ (2019: 4,5 M€; 2022: 6 M€)

- Tutkimuksesta liiketoimintaan johtavien hankkeiden määrä v. 2024: 7 (2019: 3; 2022: 5).

Oppijakeskeinen koulutus elämän eri tilanteisiin

Yliopiston tavoitteena on olla vetovoimainen, koulutuksen vaikuttavuutta kasvattava yliopisto, joka tarjoaa eri

kohderyhmiin kuuluville opiskelijoille erinomaisen opiskelukokemuksen. Opiskelun joustavuutta lisätään kattavan verkko-opintotarjonnan ja digipedagogiikan kehittämisohjelman avulla. Jatkuvan oppimisen modulaarista tarjontaa lisätään. Läpäisyä parannetaan opiskelun ohjausta tukemalla ja oppimisanalytiikkaa hyödyntämällä. Yliopisto tukee yliopistopedagogisen kehittämisen avulla aktiivista ja avointa oppimista, opiskelijalähtöisyyttä ja yhdessä tekemistä ja varmistaa, että koulutus vastaa työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja antaa koulutusalakohtaisen osaamisen ohella valmiudet tieteidenvälisyyteen ja moniammatillisissa ryhmissä toimimiseen, itseohjautuvuuteen ja yrittäjyyteen.

Kansainväliset opiskelijat ovat tiivis osa yliopistoyhteisöä ja kestävän kehityksen sisällöt ovat osa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmia. Kestävän kehityksen perusteiden koulutusta tarjotaan koko yliopistoyhteisölle vuoteen 2022 mennessä. Yliopisto lisää johdonmukaisesti kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja tukee yliopistosta valmistuneiden kv-opiskelijoiden työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille.

Seurantaindikaattorit:

- Ulkomaalaisten suorittamat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot v. 2024: 520 (2019: 266; 2022: 360).

- Tavoiteajassa (4 vuotta) suoritetut tohtorintutkinnot v. 2024: vähintään 50% (2019: 24%; 2022: 30%).

- Ei-tutkintoa suorittavat opiskelijat v. 2024: 15 000 (2019: 7 403; 2022: 10 000)

Digitalisaatio yhteiskunnan muutoksen voimavaraksi

Digitalisaation avulla yliopisto luo vetovoimaisia uusia ratkaisuja, joilla tuetaan digi-innovaatioiden syntymistä yhteiskunnallisesti merkittävillä sovellusalueilla sekä edistetään monitieteistä tutkimusta. Yhdessä yliopistoyhteisön, liiketoimintaekosysteemin ja muiden sidosryhmien kanssa toteutetaan digikampushanke. Digitaalisen kampuksen kypsyysarviointimalli (DCMA) otetaan pilottikäyttöön vuonna 2021. Yliopisto sitoutuu tavoitteeseen saattaa tutkimusdata FAIR-periaatteiden mukaiseksi vuoteen 2026 mennessä.

Seurantaindikaattorit:

- Smart Campuksen teemojen ja digitaalisen kyvykkyyden vaikuttavuus: kaupungin alustalle siirretyt palvelut v. 2024: 5 palvelua (2019: 0; 2022: 2)

Kolme keskeisintä toimenpidettä, joissa on erityisesti onnistuttu:

- Menestys tutkimuksen profilaatiossa, julkaisutoiminnan kehittymisessä ja ulkopuolisissa arvioinneissa

- Yritysyhteistyön toimintaprosessin luominen ja käyttöönotto yliopiston laajuisesti

- Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi ja Tenure track -rekrytoinnit Kolme keskeisintä toimenpidettä, joiden osalta vaaditaan vielä lisäponnistelua:

- Digipedagogiikan parhaiden käytäntöjen laajaa ja yhtenäisempi soveltaminen sekä monimuoto-opetukseen soveltuvien palvelualustojen, opetustilojen ja toimintamallien hallittu, opiskelijalähtöinen käyttöönotto

- Tutkijauran itsenäistymisvaiheen tukeminen

- Kansainvälistyminen ja eurooppalaisen yliopistoyhteistyön kehitys

Oulun yliopisto osallistuu strategisen rahoituksen ohjelmaosion globaaliohjelmaan, joka tukee myös omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteidemme toteutumista. Xxxxxx mukana kaikissa seitsemässä muiden yliopistojen koordinoimassa globaalipilotissa. Piloteissa myös aktivoidaan ja laajennetaan Oulun yliopiston olemassa olevia verkostoja. Kaiken kaikkiaan verkostojen avulla on mahdollista tukea strategisten painopistealueidemme kansainvälistymistä.

Oulun yliopiston uusi strateginen yhteistyöverkosto, "Jälkiteollisten kaupunkien eurooppalainen yliopisto" UNIC on käynnistänyt toimintansa syksyllä 2020. UNIC on yksi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) muodostumista tukevista eurooppalaisista korkeakouluverkostoista. UNIC-verkostolla on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet, jotka liittyvät muun muassa yhteisen virtuaalikampuksen luomiseen, liikkuvuuden edistämiseen ja yhteiseen koulutustarjontaan. Verkostossa työstetään kaksi kaikkien kahdeksan partneriyliopiston välistä maisteritasoista yhteistutkinto-ohjelmaa ja 10 muuta tutkinto-ohjelmaa ainakin kahden partnerin tarjoamana. Tavoitteena on, että puolet opiskelijoista ja neljännes henkilökunnasta saa kansainvälisiä kokemuksia UNIC-verkoston kautta.

Oulun yliopistossa kestävän kehityksen sisällöt ovat laajasti edustettuna eri alojen tutkinto-ohjelmissa. Yliopiston koulutus tukee aktiivista kansalaisuutta myös laajemmin yhteiskunnassa täydennys-koulutuksen ja kouluyhteistyön kautta - erityisesti lukioyhteistyön, jossa lukiolaisille tarjotaan kurkistuskursseja ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä. Kestävyyskasvatusta toteutetaan myös tiedekasvatustoiminnan kautta, jota toteutetaan erityisesti Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja

tiedepuutarhan tiloissa. Lukuvuodesta 2021-2022 alkaen kaikille yliopiston opiskelijoille on tarjottu monitieteistä kestävän kehityksen opintojaksoa osaksi tutkintoja. Lisäksi kaikille yliopiston opiskelijoille tarjotaan kestävän kehityksen monitieteisiä sivuaineopintoja, jotka ovat soveltuvin osin myös täydentävien opintojen suorittajien saatavilla. Oulun yliopisto on mukana kansallisen Climate University -verkoston monitieteisessä yhteistyössä. Yliopiston toimintaa ohjaa vuonna 2021 julkaistu yliopistomme kestävän kehityksen työryhmän valmistelema kestävyyden ja vastuullisuuden toimenpideohjelma.

Uusimman Times Higher University:n Impact 2022 rankingin mukaan Oulun yliopisto kuuluu suomalaisyliopistojen kärkijoukkoon kestävän kehityksen edistämisessä. Kansainvälinen vertailu mittaa kuinka hyvin yliopistot toiminnallaan edistävät YK:n määrittelemiä kestävän kehityksen tavoitteita. Oulun yliopisto ylsi Suomen ykköseksi kolmessa tavoitteessa. Lisäksi Oulu oli jaetulla 1. sijalla kahdessa muussa tavoitteessa.

Oulun yliopisto on mukana 11 Suomen Akatemian kansalliselle tiekartalle 2021-2024 hyväksytyssä tutkimusinfrastruktuuriverkostossa. Näistä verkostoista viisi on hyväksytty kansainväliselle ESFRI-tiekartalle ja kolmen kansallinen koordinaatio hoidetaan Oulun yliopistosta. Oulun yliopistossa on käynnistynyt vuonna 2020 FIRI tutkimusinfrastruktuurit yhteistyön alustoina -rahoitushaun myötä kolme hanketta, joista Oulun yliopisto koordinoi kahta. Oulun yliopisto koordinoi kansainvälisen ESFRI-tiekartan kahden infrastruktuurin Suomen osallistumista. Lisäksi Oulun yliopisto on mukana seitsemässä muussa ESFRI-infrastruktuurissa.

Oulun yliopisto on pyrkinyt kasvattamaan erinomaisuutta edellyttävällä urapolkumallilla täytettyjen ja vakinaistettujen vakanssien määrää sekä tukemaan kansainvälistymistä. Kansainvälisen haun käyttöä professuurien täytön osalta on vahvistettu. Vaativat valintakriteerit vahvistavat yhteisömme akateemista kyvykkyyttä, mikä puolestaan edistää lahjakkaiden tutkijoiden sitoutumista yliopistoomme. Kansainvälisen henkilöstön kiinnittymistä Ouluun sekä uusien monitieteisten tutkimusaihioiden synnyttämistä edistetään Talent Boost -ohjelmalla. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä edistetään kehittämällä opiskelijoiden työnhakutaitoja ja ammatillisten verkostojen rakentamista mm. työnhaun valmennuksella, tukemalla opiskeluun liittyvää harjoittelua, ja tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia kohtaamisiin työnantajien kanssa. Talent Boost -toimenpiteet tukevat myös riittävän, funktionaalisen suomen kielen taidon sekä yrittäjyyteen liittyvien valmiuksien kehittymistä.

Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi haetaan uusia, yhteistyöhön pohjautuvia toimintamalleja yhteistyössä innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa. Uusi Oulun Innovaatioallianssi -sopimus (OIA) vuosille 2021-27 allekirjoitettu. Yliopistolla on allianssissa iso rooli operatiivisen johtoryhmän puheenjohtajana sekä vetovastuullisena 5/11 kärkiohjelmasta. Yhteistyö yritysten kanssa muodostuu tutkimusyhteistyöstä, tilaustutkimuksesta, innovaatioiden kaupallistamisesta, tutkimusinfrastruktuuripalveluista, opiskelijayhteistyöstä, täydennyskoulutuksesta sekä tapahtuma- ja tilayhteistyöstä. Kehitämme yritysyhteistyön toimintamallia, jolla tuetaan laaja-alaisia ja pitkäkestoisia kumppanuuksia ja yliopiston toimintaa asiakasrajapinnassa. Tavoitteena on tilaustutkimushankkeiden määrän kasvattaminen. Industrial doctorate -ohjelma on muotoiltu yhdessä yritysten kanssa ja ohjelmaan haetaan pilottiyrityksiä.

Koulutuksen merkittävimmät strategiset kehittämistoimet liittyivät tutkinto-ohjelmakokonaisuuden kehittämiseen sekä jatkuvan oppimisen tason nostoon, laadukkaan oppimisen kehittäminen, kansainvälisten opiskelijoiden määrän ja liikkuvuuden tason nostoon, joustavan digioppimisen hyödyntämiseen ja digipedagogiikan soveltamiseen sekä tohtorikoulutuksen tehostamiseen ja nopeuttamiseen. Painopisteiden viemiseksi käytäntöön toteutetaan strategisella rahoituksella yhdeksän toimenpideohjelman kokonaisuutta.

Digivisio2030-hanke on saatu Oulun yliopistossa käyntiin. Digitalisaation osalta vuonna 2020 tapahtunut harppaus sai jatkoa ja ajasta ja paikasta riippumattomien verkkokurssien määrää on lisätty moninkertaiseksi. Hybridiopetukseen soveltuvien työkalujen käytöllä on pyritty osaltaan helpottamaan kuormitusta ja lisäämään joustoa opetuksen järjestelyihin. Oulun yliopiston strategiassa korostuvat digitalisaation lisäksi opiskelijalähtöinen oppiminen ja erinomaisen opiskelijakokemuksen luominen. Erinomainen opiskelijakokemus saavutetaan panostamalla opetuksen ja oppimisympäristöjen laatuun. Myös Oulun yliopiston opetussuunnitelma-työn linjauksissa korostuvat aiempaa enemmän digitalisaatio, tulevaisuuden osaamistarpeet, työelämävalmiudet ja oppijakeskeisyys. Ohjaajille ja opetushenkilökunnalle on tarjottu erilaisia ohjaus- ja toimintamalleja tukemaan yhteisöllisyyttä ja opintoihin kiinnittymistä.

Koulutuksen kansainvälistymistä on vuoden 2021 aikana edistetty voimakkaasti erityisesti Euroopan yliopistoverkoston puitteissa käynnistyneen konsortioyhteistyön kautta, OKM:n rahoittamien

kansainvälistymispilottien käynnistyessä sekä Kiinassa Nanjing Institute of Technology'n (NJIT) kanssa käynnissä olevan kaksoistutkinto-ohjelmaa laajentamalla.

Jatkuvan oppimisen osalta Oulun yliopisto on organisoinut yliopiston palvelunsa uudelleen. JOY- digipalvelualustalle on keskitetty kaikki yliopiston ei-tutkintoon johtava koulutustarjonta (avoin yliopisto, erilliset tutkinnon osat, täydennyskoulutus ja räätälöidyt koulutukset) ja osaamisen kehittämisen palvelut sekä henkilö- että yritysasiakkaille myös kansainväliset asiakkaat huomioiden.

Digikampushankkeen tiekarttasuunnittelu ja aikataulutus on tehty vuosille 2021-2022. Suunnitelma sisältää yhteistyön tutkimusohjelmien (esim. 6G Flagship) kanssa. Lisäksi suunnitelmassa on huomioitu Oulun kaupungin Smart City -kehityksen tavoitteita vuoteen 2027 saakka, yhteistyössä kumppaneiden (VTT, OAMK, Business Oulu) kanssa.

Smart Campus -hanke on käynnistetty laatimalla suunnitelma ja aikataulu vuosille 2021-2022. Suunnitelma sisältää monitieteistä tutkimusta tukevan data-alustan määrittelyn, TKI-ympäristön kehittämisen sekä tutkimusdatan avaamisen kehittäjille. Lisäksi suunnitelma sisältää tutkimusyhteistyön lisäämisen yritysten ja kaupunkien kanssa sekä tutkimusinfrastruktuureihin (mm. 5G-testiverkko ja IoT-sensoriverkko) perustuvien palveluiden kehittämisen (mm. koulutus- ja asiantuntijapalvelut) eri toimijoille. Suunnitelman mukaiset ensimmäiset pilottiympäristöt ovat työn alla.

Oulun yliopistolla on periaatteet ja toimenpideohjelma, joilla avoin ja vastuullinen tutkimus sekä niiden tuki on yhdistetty luontevaksi osaksi yliopiston toimintaa. Sen perustana on vuonna 2018 hyväksytty yliopiston vastuullisen tutkimuksen ohjelma, jossa kuvataan tutkimustoiminnan avaamiseen liittyvät periaatteet ja linjaukset julkaisemisen, aineistojen, infrastruktuurien, lähdekoodin ja avoimen oppimisen osalta. Seitsemän tutkijataustaisen data-asiantuntijan ryhmä on jatkanut Oulun yliopiston tutkimusaineistojen vastuullisen hallinnan sekä aineistojen ja niiden metatietojen avaamisen tukea. Tavoitteena on vastata EU:n ja merkittävien rahoittajien vaatimukseen tutkimusaineistojen FAIR-yhteensopivuudesta (löydettävä, saavutettava, yhteentoimiva ja uudelleenkäytettävä).

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	1 757
Kasvatusalat	285
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat	225
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet	220
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	210
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat	540
Lääketiede ja hammaslääketiede	220

Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat	57
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Tohtorin tutkinnot	182
Alemmat korkeakoulututkinnot	1 600

Oulun yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 95, varhaiskasvatuksen erityisopettajat 35, luokanopettajat 120, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 20.

Yliopisto ottaa koulutustarjontansa kehittämisessä huomioon erityisesti terveys- ja hyvinvointialojen tarpeet. Yliopisto lisää logopedian koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti.

Vuoden 2021 aikana keskityttiin tutkinto-ohjelmien osalta niiden tavoitteiden seurannan ja mittaamisen selkeyttämiseen. Samalla tutkinto-ohjelmaportfoliota on analysoitu ja tietoja hyödynnetään seurannassa ja portfolion rakenteen uudistamisessa v. 2022 alusta. Syksyllä 2021 tehdyt täydentävät lisäykset aloituspaikkoihin näkyvät vuoden 2022 yhteishaussa.

Kevään 2021 yhteishaussa Oulun yliopiston uudet hakukohteet painottuivat työvoimaa ja osaajia tarvitseville aloille, kuten tietojenkäsittelytieteisiin ja tietoliikennetekniikkaan sekä terveys- ja hyvinvointialoille. Sama alakohtainen painotus näkyy myös aloituspaikkojen lisäyksessä olemassa oleviin koulutuksiin. Voidaan myös todeta, että logopedian sisäänottoa on nostettu asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Uusi psykologian tutkinto-ohjelma nousi lääketieteen jälkeen jopa toiseksi suositummaksi hakukohteeksi 3281 hakijallaan. Hakijamäärä kasvoi muun muassa elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto- ohjelmassa, hammaslääketieteessä sekä historiassa. Suurimmassa osassa tutkinto-ohjelmia hakijamäärä säilyi edellisvuoden tasolla.

Oulun yliopisto on tehostanut siirto-opiskelijoiden valintaa lisäämällä aiemmin keväisin toteutuneen siirtohaun lisäksi myös syksyn siirtohaun, jolla tavoitellaan yhä joustavampia siirtymiä koulutusten välillä. Myös siirtohaun tiedotukseen on panostettu.

Akkreditointeja ovat hakeneet seuraavat tutkinto-ohjelmat: Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto- ohjelma, ml. Electronics & Wireless Communication Engineering kv. Maisteriohjelmat (EUR-ACE - akkreditointi) ja tuotantotalous, EUR-ASIIN/ACE-akkreditointi.

Syksyllä 2020 toimintansa aloittaneessa Eurooppa-yliopisto UNIC:ssa alettiin vuonna 2021 työstää kahta kaikkien kahdeksan partnerin välistä yhteistutkinto-ohjelmaa: Redesigning the Post-Industrial City (RePIC)ja Superdiversity in Intercultural, Teaching and Learning Settings. RePIC-ohjelman koordinointiin ja akkreditointiin haettiin ja saatiin EMDM-rahoitusta (Erasmus Mundus Design Measure). Yhteistutkinto- ohjelmat hyväksytään osana tutkinto-ohjelmaportfoliota ja ensimmäiset opiskelijat aloittavat niissä 2023.

Oulun yliopisto on ryhtynyt vahvistamaan kansainvälisten opiskelijoiden yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat. Lisäksi on ryhdytty edistämään kansainvälisten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden integroitumisen palveluita. Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa kv- opiskelijoille ja kv-asiantuntijoille suunnattu koulutus-, valmennus- ja mentorointiohjelma. Kokonaisuuden kehittämisessä käytetään hyväksi jo olemassa olevaan yliopiston koulutustarjontaa mahdollisuuksien mukaan. Kansainvälisten opiskelijoiden työelämäyhteyksiä vahvistetaan yrityskohtaamisten ja harjoittelujaksojen kautta. Kieli- ja viestintäkoulutuksessa on kehitetty työelämälähtöisiä suomen kielen perus-, jatko- ja alakohtaisia kielikoulutuksia. Strategiarahoitusta on kohdennettu erityisesti vaihto-opiskelijoiden, kv- opiskelijoiden ja kv-henkilökunnan Suomi toisena kielenä -opintojen kehittämiseen. Kehittämiskohteena on ollut jatko- ja edistyneen tason suomen kielen kurssien tarjonta, jotta useammalla opiskelijalla ja henkilökunnan jäsenellä olisi työelämää varten tarvittavaa suomen kielen taitoa. Lisäksi on kehitetty etänä ja verkossa toteutettavia suomen kielen kursseja, jotta suomen kielen opiskelu on opiskelijalle joustavasti saavutettavaa.

Kansainvälistymistavoitteita tuetaan Talent Boost-hankkeen kautta. Hankkeessa koulutuspalveluiden,

henkilöstöpalveluiden ja täydentävien opintojen keskuksen palveluita yhdistetään ehyeksi kokonaisuudeksi tukemaan kansainvälisen henkilöstömme vahvempaa integroitumista Suomeen, Ouluun ja yliopistoyhteisöömme. Samalla luodaan uusia palveluita tukemaan kansainvälisen henkilöstön mukana muuttavia perheenjäseniä. Lisäksi kansainvälistymistä edistetään henkilöstön komennusmatkoilla ja tutkimusvierailuilla sekä rekrytoimalla uutta kansainvälistä henkilöstöä. Arjen tilanteissa tarvittavaan kielitaito-osaamisen vahvistamiseksi järjestetään kielikoulutuksia. Kolmen koulutuspäivän tukijärjestelmä antaa mahdollisuuden suunnitelmallisella koulutuksella huojentaa työttömyysturvan vakuutusmaksuja.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 169 174 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 118 571 000 euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon saamen kieli ja kulttuuri, Kajaanin yliopistokeskus, Sodankylän geofysiikan observatorio (sis. avaruustutkimus), harjoittelukoulu ja mikroyrittäjyyden tutkimus ja koulutus (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024). Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 9 554 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 26 552 000 euroa vuonna 2021, 26 258 000 euroa

vuonna 2022, 26 157 000 euroa/v vuosina 2023-2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 18 816 000 euroa vuonna 2021 ja 17 000 000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 4 941 000 euroa vuonna 2021, 6 463 000 euroa vuonna 2022, 6 362 000 euroa/v vuosina 2023-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021- 2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 1 522 000 euroa.

Koulutus- ja osaamistason nostamiseen varatusta määrärahasta on psykologian koulutusvastuun laadukkaan käynnistämisen varmistamiseen 1,1 milj. euroa/v (2021-2022) ja 1 milj. euroa/v (2023-2024). Lisäksi varaudutaan sopimuskaudella 2025-208 tukemaan psykologian koulutusta 700 000 euroa/v. Määrärahamitoituksen perusteena on 40 aloittajaa vuosittain.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 2 795 000 euroa/v vuosina 2021-2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.

Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 14 497 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.

Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Oulun yliopisto