OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Tavoitetila 2025

Metropolia on sitoutunut toiminnassaan edistämään vuoden 2025 tavoitetta laadukkaamman, kansainvälisemmän, vaikuttavamman ja tehokkaamman korkeakoululaitoksen saavuttamiseksi.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Metropolia Ammattikorkeakoulu keskittää toimintansa neljälle kampukselle sopimuskauden aikana. Ammattikorkeakoulu jatkaa pääkaupunkiseudulla yhteistyön tiivistämistä siellä toimivien koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, erityisesti Aalto-yliopiston kanssa.

Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia muodostavat strategisen liittouman, jonka tavoitteena on muodostaa nykyistä vahvempia osaamiskeskittymiä pääkaupunkiseudulle sekä edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää liittouman korkeakoulujen koko opintotarjontaa. Liittoumalla vahvistetaan TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Ammattikorkeakoulujen tulee purkaa sopimuskaudella koulutustarjonnan päällekkäisyyksiä siten, että kukin ammattikorkeakoulu suuntaa koulutustarjonnastaan nykyistä suuremman osan vahvuusaloilleen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja toimivat yhdessä kuntoutusalan osaamiskeskittymänä ja kehittävät alan koulutuksen ja TKI-toiminnan valtakunnallista yhteistyötä.

Metropolia vahvistaa koulutus- ja TKI-toimintaansa muodostamalla 5 eurooppalaisen korkeakoulun Amsterdam University of Applied Sciences, Edinburgh Napier University, Frankfurt University of Applied Sciences, Oslo and Akershus University College of Applied Sciences and University College Ghent kanssa tiiviin, strategiseen yhteistyöhön perustuvan verkoston.

Metropolian toiminnan keskittäminen neljälle kampukselle

Metropolian kampushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Toiminta keskitetään 20 toimipisteestä neljälle kampukselle vuosien 2017-2021 aikana. Kampukset sijaitsevat Arabiassa, Myllypurossa, Karamalmilla ja Myyrmäessä.

Myllypuron kampukselle sijoittuvat rakennus- ja kiinteistöalan sekä sote-alan koulutukset vaiheittain vuoden 2019 aikana.

Luovien tekijöiden kulttuurikampus valmistuu kokonaisuudessaan kesään 2021 mennessä Arabiaan. Kampukselle sijoittuvat kulttuurialan koulutukset. Parhaillaan on käynnissä musiikin uusien tilojen rakentaminen.

Myyrmäen kampuksen laajennusosa ja uudistetut tilat vanhoilla rakennusosilla otettiin käyttöön elokuussa 2018. Kampukselle sijoittuvat osa tekniikan alan koulutuksista ja liiketalouden koulutus.

Leppävaaran kampuksen modernisointia suunniteltiin vuonna 2018. Espoon kaupungin toteuttamissa kuntotutkimuksissa kiinteistön kunto osoittautui yllättäen aiemmin arvioitua huonommaksi, ja helmikuussa 2019 rakennus päätettiin välittömästi sulkea. Kampuksen toiminnot sijoitetaan Karamalmille, ns. Nokia- kampukselle, syksystä 2019 alkaen. Sinne sijoittuvat tieto- ja viestintätekniikan ja tuotantotalouden koulutukset.

Pääkaupunkiseudun koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö

Aalto-yliopisto ja Metropolia solmivat helmikuussa 2016 strategisen kumppanuussopimuksen tavoitteenaan tiivistää yhteistyötä ja vahvistaa metropolialueen osaamista. Aalto on suunnannäyttäjä omilla tutkimusaloillaan. Metropolian vahvuus on monialainen koulutus sekä pedagogiset ratkaisut, joilla monialaista osaamista voidaan yhdistää TKI-toimintaan. Erityisvahvuutena on insinöörikoulutus, jossa tunnetaan työelämän vaatimukset ja arki.

Hyvästä yhteistyön hengestä huolimatta yhteistyötä ei ole pystytty tiivistämään vielä tarpeeksi. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi digitaalisen oppimisen (OKM:n kärkihanke), avoimen yliopisto-opetuksen sekä tilojen tarkoituksenmukaisen yhteiskäytön, erityisesti Arabian kampuksen, osalta.

Opiskelijoiden siirtyminen korkeakouluasteelta toiselle on sujuvoitunut. Metropolia on tarjonnut Aalto- yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun kanssa yhdessä suunniteltua 15 op:n moduulia Mathematical Methods in Automation and Electrical Engineering sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoille. Vuonna 2018 xxxxxxxx suoritti 27 opiskelijaa (koko yhteistyön aikana suorittanut 85 opiskelijaa). Xxxxxx sähkötekniikan korkeakoulun johtoa ja professoreita on tavattu vuosittain ja syksyisin on järjestetty Aalto- opiskeluinfo opiskelijoille. Keväästä 2017 lähtien opiskelijoille on ollut tarjolla 15 op:n Extended Mathematics and Physics -opintokokonaisuus. Sen suorittaa vuosittain n. 20 opiskelijaa.

Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean strateginen liittouma

Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean strategisen liittouman toiminta on muotoutunut luontevaksi osaksi korkeakoulujen arkea. Toiminta keskittyy uusien toimintatapojen luontiin. Monialaisen tarjontansa ansiosta

3AMK on merkittävä työelämäosaamisen uudistaja metropolialueella. Uusi osaaminen syntyy olemassa olevien toimialojen rajapinnoille, ja siksi korkeakoulujen koulutusalojen välisiä raja-aitoja tulee ylittää rohkeasti.

Uusia avauksia vuonna 2018:

- Metropolialueen tulevaisuuden osaamista ennakoivien, tekoälypohjaisten osaamiskarttojen kehitystyö yhdessä Headai Oy:n kanssa.

- Jatkuvan oppimisen tarjoaman valmistelu työn murroksen vaatimiin muunto- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Koodaripulan ratkaisemiseksi 3AMK toimii yhdessä HAMK:n ja XAMK:n kanssa Five Stars - verkostossa.

Liittouman toiminta on jatkunut neljällä yhteistyöalueella:

1. Oppimistoiminta

Vuonna 2018 toteutettiin kuusi osaamispolkua (15op), jotka olivat tarjolla kaikille 3AMK-korkeakoulujen opiskelijoille. Erillisiä osaamista laajentavia opintojaksoja toteutettiin 96 ja Aalto-yliopiston kanssa tarjottiin 125 kielten opintojaksoa. Professional Summer School tarjosi neljä intensiivitoteutusta.

Vuonna 2018 opiskelijahallinto toimi manuaalisesti järjestelmämuutosten ollessa kesken. N. 800 opiskelijaa oli mukana kumppanikorkeakoulujen opintototeutuksilla, ja yhteistyöstä syntyi n. 3 200 opintopistettä.

Digikampuksen toimijat tuottivat yhteisen oppimisympäristön, joka tarjoaa opettajille ja opiskelijoille HAKA-kirjautumisella toimivan ja tarpeelliset lisäosat sisältävän ympäristön, ja määrittelivät tekijänoikeussuosituksen 3AMK Digikampukselle. Yhteistyössä laadittiin 3AMK-laatukriteeristö yhteisille verkko-toteutuksille ja kytkettiin se kunkin korkeakoulun digipedagogiseen tukeen.

2. TKI-toiminta

ProjektiBoosteri-toimintamallia hyödynnettiin uusien TKI-hankkeiden rahoitushakujen

tehostamiseksi. Vuoden lopussa 25 hanketta oli käynnissä ja 40 hankehakemusta odotti rahoituspäätöstä. Ulkoinen TKI-rahoitus vuodelle 2018 oli noin 4 miljoonaa euroa.

3AMK liittyi osaksi Health Capital Helsinki 2.0 -verkostoa, jonka tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudusta ja Suomesta Pohjois-Euroopan paras paikka terveysteknologia-alalle.

Opiskelijaintegraatio 3AMK:n TKI-toimintaan aloitettiin ottamalla opiskelijajärjestöjen edustajia mukaan työryhmätyöhön ja kokouksiin läpinäkyvyyden kasvattamiseksi.

3. Työelämäyhteistyö ja yrittäjyys

Toiminnan keskiössä olivat vuonna 2018 erilaiset tapahtumat ja ohjelmat. Opiskelijoiden Entrepreneurship Societyn (ES:ien) aktivointi käynnistyi. Opettajien yrittäjyysvalmiuksia kehitettiin useissa koulutuksissa.

3AMK:n yhteinen yrittäjyyden koulutusvienti käynnistyi. Myös TKI-toiminnassa yrittäjyyden koulutushankkeiden sekä uusien yhteisten TKI-hankkeiden määrittelyssä oltiin aktiivisia.

4. Koulutusvienti

Vuonna 2018 liittouman koulutusvientiyritys EduExcellence Oy solmi kaupallisia sopimuksia seitsemän asiakkaan kanssa Egyptiin, Espanjaan, Etelä-Afrikkaan, Kiinaan, Ukrainaan, Uruguayihin. Laskutus vuonna 2018 oli noin 250 000 euroa.

Myyntiponnistelut kohdistuivat markkinapotentiaaliltaan suurimpiin maihin: Etelä-Afrikkaan, Kiinaan, Sri Lankaan, Saudi-Arabiaan, Kolumbiaan, Meksikoon ja Uruguayhin. Kysyntää on erityisesti eri alojen osaamisalueiden koulutussuunnittelulle sekä pedagogisen osaamisen ja koulutusmallien kehittämiselle.

Ensimmäisen vuoden aikana luotiin keskeiset prosessit ja toimintamallit sekä sovittiin yhtiön korkeakoulujen välisestä toimintamallista ja strategisista linjauksista. Hinnoittelumallia yhtenäistettiin, samaten vuorovaikutusta yhtiön ja 3AMK:n välillä.

Kuntoutusalan osaamiskeskittymä

Metropolia ja Jyväskylän AMK kehittävät yhdessä kuntoutusalan osaamiskeskittymää. Kuntoutusalan 15 ammattikorkeakoulun verkostossa on kehitetty näkemystä kuntoutusalan koulutuksen yhteisestä osaamisesta sekä tutkimuskentästä sekä rakennettu jatkuvan oppimisen tiekarttaa. Yhteinen opetuksen tuotanto käynnistyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019. Erikoistumisopintoina on toteutettu Moniammatillinen kotikuntoutus ja Etäratkaisut kuntoutujan tukena -kokonaisuudet.

Työelämäverkostoissa ja kehittämisalustoilla on saatu tietoa alueellisista osaamistarpeista kuntoutuksen koulutuksen kehittämiseksi. Lisäksi on tutkittu asiakasymmärrykseen perustuvaa kuntoutusosaamista sekä kartoitettu maakuntien sote-kuntoutusvalmistelijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kuntoutusosaamisesta.

Toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on kehittää joustavat siirtymät ammattikorkeakoulututkintoihin, vähentää päällekkäistä koulutusta ja yhtenäistää AHOT-menettelyt.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on meneillään XxxXxxxxx-pilottihanke, jonka tavoitteena on saada tietoa joustavien siirtymien käytänteistä ja koulutuksen yhteistarjonnasta. Tavoitteena on käynnistää laajempi kansallinen yliopistoyhteistyö.

Kuntoutusalan tutkimusorganisaatioiden (Kela, THL, TTL, Kuntoutussäätiö, Kutke, muut yliopistot) kanssa on käynnistetty tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä. Tavoitteena on luoda kanavia kuntoutusalan tutkimusverkoston yhteistyölle sekä luoda tulevaisuuden tutkimuksen ekosysteemi ja näkemys kuntoutuksen tutkimuksen suunnasta.

Kv-verkoston kehittämisessä on hyödynnetty olemassa olevia tutkintojen verkostoja kansainvälisen kuntoutuksen koulutuksen kehittämiseksi (koulutus ja TKI). Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia koulutusyhteistyölle, joista yksi esimerkki on Metropolian tuottama toimintaterapian kansainvälinen moduuli. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä kuntoutusalan tutkimustoimintaa, joista esimerkkeinä ovat yhteishankkeet Kosovoon ja Venäjälle.

Kansainvälinen strateginen kumppanuusverkosto U!REKA

Vuonna 2016 aloittaneen kansainvälisen kumppaniverkoston yhteistyö on kehittynyt strategian mukaisesti. Verkoston jäseniä ovat Metropolian lisäksi Amsterdam University of Applied Sciences, Edinburgh Napier University, Frankfurt University of Applied Sciences, Oslo Met - Oslo Metropolitan University ja University College Ghent.

Liittouman kolmas vuosittainen konferenssi järjestettiin Frankfurtissa marraskuussa 2018 teemalla Shaping Urban Communities: Smart and Sustainable Solutions. Konferenssin aiheina olivat siirtolaisuus ja pakolaisuus kaupungeissa, terveys ja hyvinvointi kaupunkiympäristöissä, urbaani kestävä kehitys ja älykäs kaupunki.

U!REKA:n TKI-työssä on keskitytty erityisesti Horisontti2020-ohjelmaan. TKI-toimintaan aluksi painottunut henkilökuntavaihto korkeakoulujen välillä on lisännyt myös oppimistoiminnan ja yhteisten toimintojen yhteistyötä. Opiskelijoiden kv-liikkuvuuden edistämiseksi on tehty kartoitustyötä eri tutkinto-ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista.

Liittouma haki helmikuussa 2019 European Universities -pilottirahoitusta tarkoituksena luoda eurooppalaisten korkeakoulujen entistä vahvempia ja strategisempia yhteenliittymiä. U!REKA:n vahvuuksia ovat läheinen yhteistyö kaupunkien kanssa sekä laajalti tarjolla oleva, jatkuvaa oppimista korostava korkeakouluopetus.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Metropolia ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja

ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa.

Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Metropolia, Laurea ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja toteuttavat sopimuskaudella yhteisen opetustarjonnan ja digitaalisen kampuksen, jotka ovat avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla.

Ammattikorkeakoulu toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään.

Opiskelijavalintojen kehittäminen

Metropolia vastaa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja kehittävästä kärkihankkeesta. Kaikki ammattikorkeakoulut ovat sopineet digitaalisen AMK-valintakokeen käyttöönotosta ja koejärjestelmän tuottamismallista. Digitaalinen AMK-valintakoe otetaan ensimmäisen kerran käyttöön syksyn 2019 yhteishaussa, jolloin n. 90% hakukohteista käyttää sitä. Digitaalisen AMK-valintakokeen sisällön kehittäminen etenee asetettujen sisältötyöryhmien toimesta suunnitellusti.

Todistusvalintojen kehittämisessä erityisesti ammatillisten perustutkintojen todistusvalintaan liittyviä kehityskohtia on tunnistettu ja käyty läpi keskeisten sidosryhmien kanssa syksyllä 2018 ja keväällä 2019. Ammatillisten perustutkintojen todistusvalinnassa KOSKI-tietovarannossa olevien tietojen hyödyntäminen on keskeisessä roolissa.

Ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistä opiskelijavalintoihin liittyvää verkkosivustoa xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx. Verkkosivustoa on kehitetty yhteistyössä OPH:n kanssa. Verkkosivustolta löytyy tietoa mm. suomen- ja ruotsinkielisten AMK-tutkintoihin johtavien koulutusten opiskelijavalinnoista, AMK-opintojen sisältöjä, koulutusalojen ja tutkintojen kuvaukset sekä ohjausmateriaalia opintojen ohjaukseen.

Sivusto julkaistaan toukokuussa 2019. Vuonna 2019 toteutetaan mm. some-kampanja, jossa esitellään ammattikorkeakoulujen koulutusaloja ja tutkintoja.

Muiden osaamisperustaisten valintamenettelyiden kehittämiseen liittyen ammattikorkeakoulut tekevät vuonna 2019 selvityksen nykyisistä, erityisesti avoimen ammattikorkeakouluun liittyvistä, toimintamalleista ja käytänteistä. Tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuvaus AMK-kentän nykyisistä käytänteistä sekä tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita.

Yhteistyö toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa

Metropolian ja ammatillisten oppilaitosten (Stadin ammattiopisto, Omnia ja Varia) on solmittu kumppanuussopimukset. Yhteistyö liittyy mm. väyläopintojen toteuttamiseen, innovaatioprojekteihin ja tilojen/välineistön käyttöön. Yhtenä esimerkkinä tästä on yhteistyö Stadin ammattiopiston kanssa.

Tavoitteena on luoda yhteinen rakennus- ja kiinteistöalan osaamiskeskittymä Myllypuroon.

Vuoden 2018 tavoitteena oli lukioiden kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen. Opintojen tarjonta on lisääntynyt ja samalla on yhtenäistetty tarjontaprosessia. Tavoitteena on lisätä lukio-opiskelijoiden kiinnostusta AMK-opintoihin tarjoamalla monipuolisia ja laadukkaita sisältöjä. Ensimmäisenä tarjotaan mobiili-pääaineeseen ja tuotantotalouteen liittyviä opintoja. Tarjontaa lisätään vuosina 2019-2020 ulottaen tarjontaa kaikille Metropolian kampuksiille. Muita yhteistyötapoja ovat opinto-ohjaajien perehdytys ja Metropolian toiminnan esittely lukiolaisille.

Mahdollisuuksien tasa-arvo

Metropolian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa määritellään korkeakoulun yleiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteet. Xxxxxxxxx suunnittelun ja palvelutarjonnan keskiössä on opiskelija ja tahtotilana on pitää jokainen aloittava opiskelija mukana opinnoissaan. Myös kv-opiskelijoihin halutaan kiinnittää yhdenvertaista huomiota.

Opintojaksojen suorittamisen vaihtoehtoisia toteutustapoja sekä ajasta ja paikasta riippumattomia toteutustapoja kehitetään. Tutkinto-ohjelmien moniammatillinen ohjaushenkilöstö tukee opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Lisäksi opiskelija voi käyttää erilaisia ohjauksen tukipalveluita. Opintojen etenemisen mahdollistamiseksi tehdään tarvittaessa erityisjärjestelyjä.

Metropolian Opetuksen erityisjärjestelyt -oppaassa kuvataan toimintatavat tilanteissa, joissa opiskelijalla on oppimiseen liittyvä, opetuksen erityisjärjestelyjen tarve. Opas antaa opettajille, opinto-ohjaajille ja muulle opetushenkilöstölle linjauksia opetuksen erityisjärjestelyistä sekä tietoa siitä, kuinka kehittää omia valmiuksia kohdata erilaisia oppijoita arjen työssä. Julkaisussa kuvataan, miten opiskelija voi päästä opintojen erityisjärjestelyiden piiriin.

Opiskeluhyvinvoinnin ja erityisopettajien yhteistyönä on syntynyt opiskeluhyvinvointia ja opintojen etenemistä edistävä toimintamalli neljälle kampukselle. Toimintamalli edistää entistä paremmin opiskelijoiden yhdenmukaisia ja tasa-arvoisia palveluita sekä mahdollistaa toiminnan kehittämisen.

Opintopsykologin ja opintokuraattorin palvelut opiskelukyvyn ja opiskeluhyvinvoinnin tukemiseksi ja hyvinvoinnin esteiden poistamiseksi ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä. Kampuksilta löytyvät myös kuntien opiskeluterveydenhoitajien sekä seurakuntien oppilaitospappien tarjoamat palvelut.

Korkeakoulupalvelut ovat käynnistäneet toimintamallin, jossa kirjaston tiloissa tarjotaan hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevia palveluja ja mahdollistetaan kohtaamisia opiskelijoiden kanssa.

Kampustiloja suunniteltaessa on pyritty huomioimaan tilojen esteettömyys ja saavutettavuus (esim. hissit, automaattiovet, inva-wc, opasteet). Kampusten vahtimestaripalveluista voi pyytää apua asioimiseen. Myös opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita kampuksille.

Maahanmuuttajien ohjaus korkeakoulutukseen ja työelämään

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnalle asetettuna tavoitteena on vuodesta 2016 ollut korkeakoulukelpoisten ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

sekä ohjaus tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Vuonna 2018 SIMHE-Metropolian palveluiden kävijämäärät jatkoivat kasvuaan (36 % kasvu vuoteen 2017 verrattuna) tyytyväisyyden säilyen hyvänä 4,43 (asteikolla 1 huono - 5 erittäin hyvä). Vuonna 2018 SIMHE-palveluita käyttäneiden maahanmuuttajien kansallisuuksien määrä laajeni: palveluissa kohdattiin henkilöitä 65 eri kansallisuustaustalla. Kuvassa 1 on esitetty SIMHE-palveluiden käyttöaste ja ohjausasiakkaiden kansalaisuudet vuonna 2018.

Metropolia on TKI-työn kautta kehittänyt ja käynnistänyt erilaisia korkeakoulutukseen ja työllistymiseen ohjautumista tukevia koulutusmalleja: mm. maahanmuuttajille suunnattujen korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen kehittämishanke Valmentavasta valmiiksi (OKM), osaamista täydentävät ja työllistymistä edistävät hankkeet: Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa (OPH), SIMHE-polku (ESR), SoteSilta (OKM) sekä maahanmuuttaja ohjauksen ja osaamisen tunnistamisen mobiilipalvelun kehittäminen SIMHEapp (OKM). SIMHE-Metropolia toimii verkostomaisesti palvelu- ja TKI-toiminnassaan kotouttamisen laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa toimintaympäristössä.

SIMHE-Metropoliaan on syntynyt maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan myötä maahanmuuttoilmiöön liittyvää syväosaamista sekä SIMHE-toimijoiden että Metropolian sisäisen asiantuntijaverkoston kautta. Tätä osaamista on jaettu kansallisille ja kansainvälisille sidosryhmille yhteisprojekteissa, seminaareissa, SIMHE-uutiskirjeessä ja julkaisuissa (Osaamisella ei ole rajoja ks. lisää xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxx/00000/000000, Metropolian blogisarja Monta muuttujaa (xxxxx://xxxxxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxx)). SIMHE- Metropolian Facebook (xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxx) ja asiakaskirjeet saavuttavat myös kuukausittain satoja maahanmuuttajia.

Metropolian, Laurean ja Haaga-Helian yhteinen opetustarjonta ja digitaalinen kampus

3AMK-opetustarjonta alkoi lukuvuonna 2017-2018 kahdella laajalla opintopolulla. Vuonna 2018 toteutui 8 polkua, joista 6 uutta. Tavoite vuodelle 2019 on 12 toteutusta, joista 7 uutta. Laajuudeksi on vakiintunut 15 opintopistettä. Kukin korkeakoulu toteuttaa kokonaisuuksiin profiilinsa mukaisen osuuden. Opintoja nopeuttava kesäopintojen Professional Summer School -tarjonta vakiintui neljään intensiivijaksoon, joista kahdessa on kansainvälinen osuus. Elokuussa avattiin myös Metropolian ICT Summer School -tarjonta 3AMK-opiskelijoille. Se toteutuu kansainvälisten partnerikorkeakoulujemme yhteistyössä. Osaamista laajentava tarjonta sekä kielien tarjonta kasvoivat. Aalto-yliopiston ja 3AMK:n yhteinen kielitarjonta jatkui suunnitellusti.

Opintojaksojen tarjonta oli 183 kpl (2017) ja 307 kpl (2018), kasvua oli +68 %. Osaamista laajentavia

opintojaksoja oli 75 (2017) ja 148 (2018). Kieliopintojen 3AMK-tarjonta oli vastaavasti 108 (2017) ja 159 (2018), (ei sis. Aalto-yliopiston tarjontaa). Työnjaon etuja ovat ammattialakohtainen erikoistuminen sekä harvinaisten kielten tarjonta, mm japani. ICT Summer School opintoja oli tarjolla 13 kpl. Toteutunut opiskelijaliikkuvuus 3AMK:n sisällä oli 597 (2017) ja noin 800 (2018) osaamispolut huomioiden.

Opintopisteitä liikkuvuudesta kertyi 1 267 (2017) ja noin 3 200 (2018).

Kolmen korkeakoulun yhteinen digikampus toteutui Moodle-oppimisalustalle, jota hallitaan Metropolian palvelimilla. Yhteinen alusta tarjoaa opiskelijalle osaamispolun yhtenäisemmän oppimiskokemuksen.

Kirjautuminen toimii HAKA-tunnuksilla myös henkilöstölle yli organisaatiorajojen. Laadukkaan verkko- opetuksen varmistamiseksi on tuotettu 3AMK-laatukriteerit, joiden toteutumisesta yhteisessä tarjonnassa

olevien toteutusten osalta kukin korkeakoulu vastaa itse. Suunnitteilla on digipedagogista tukea ja valmennusta opettajille. Tekijänoikeuksista ja niiden korkeakoulukohtaisista eroista käydään aktiivista keskustelua. GDPR-sääntelyn edellyttämiin yhteisrekisterin pitämistä koskeviin velvoitteisiin on ryhdytty.

Vuoden 2019 tavoitteena on saada opiskelijoilta sekä kouluttajilta palautteet syksyn 2019 toteutuksista. Tavoitteena on kerätä palautetta systemaattisesti ja analysoida tuloksia kehittämistyön perustaksi. Lisäksi halutaan toteuttaa uudenlaisia kehittämisideoita digitaalisen kampuksen toiminnassa. Yhteisten palautekokonaisuuksien rakentaminen opiskelijoiden osalta kevään 2019 osalta toteutuvat kaikille kolmelle Osaamispolku-toteutukselle. Opettajien palaute toteutuu ristiinarviointina kevään ja syksyn kohtaamissa.

Ohjeistuksen rakentaminen opettajille mahdollistuu digikoulutusten ja -työpajojen avulla. Toiminta on

edennyt aikataulun mukaisesti.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean liittoumalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Metropolia lisää yhteistyötä TKI-toiminnassa Aalto-yliopiston kanssa hyödyntäen kummankin vahvuuksia sekä edistää tutkimusinfrastruktuurien ja -tilojen tehokasta käyttöä.

Ammattikorkeakoulun ulkoisen TKI-rahoituksen määrä nousee sopimuskauden loppuun mennessä tasolle 7,5 miljonaa euroa vuodessa. Tästä rahoituksesta 50 % tulee Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean yhteisestä hanketoiminnasta.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

Uusien lupaavien tutkimusalojen ja -suuntien tukeminen

Metropolia profiloituu tutkimus- ja kehitystoiminnassa ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien teemojen kautta. Teemat perustuvat kestävän kehityksen ja tulevaisuuden osaamisen kannalta merkittäviin ilmiöihin. Innovaatiokeskittymät mahdollistavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisen ekosysteemeihin perustuvassa yhteistoiminnassa yhdessä oppien.

Kolmelle innovaatiokeskittymälle on valittu innovaatiojohtaja tehtävänä yhteiskunnallisesti vaikuttavan hankesalkun rakentaminen, strategisten verkostojen luominen ja mahdollistaa TKI-toiminnan integrointi oppimiseen. Kahden innovaatiojohtajan rekrytointi on käynnissä.

Innovaatiokeskittymien toimintaperiaatteena on systemaattinen ja ihmislähtöinen kehittämisote. Tätä tuetaan uusien teknologioiden hyödyntämisellä, jolla on keskeinen rooli uusien ratkaisujen löytämisessä. Uusia

teknologioita hyödyntäviä ja kumppaneille avoimia kehitysalustoja avataan uusille kampuksille.

Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymässä tulevaisuuden tutkimusteemoja ovat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen, yrittäjyys- ja johtajuusosaaminen sekä älykkäät ja käyttäjälähtöiset ratkaisut.

Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymä kokoaa Metropolian kestävän kehityksen osaamisen yhteen, jotta yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa taataan Xxxxxxxx tärkeän roolin kestävyyskriisin ratkaisijana. Erityisteemaksi on nostettu kiertotalousosaaminen.

Tieto-ohjattu rakentaminen innovaatiokeskittymän taustalla on rakennusalan murros, jota vauhdittavat ajurit, kuten digitalisaatio, käyttäjätarpeiden muutos, ympäristötehokkuusvaatimukset sekä rakennuskannan kunnosta aiheutuvat haasteet. Keskittymä toimii katalyyttina tietoa hyödyntävien rakennusprosessien kehityksessä sekä kehittää uusia teknologioita palvelemaan prosesseja.

Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymä vastaa kaupungistumisen haasteisiin. Yhdessä kumppaneiden kanssa luodaan parempaa kaupunkiympäristöä tuottavia ratkaisuja. Kaupunkien sujuvaa arkea ovat toimivat palvelut ja liikenne sekä hyvä asuin- ja työskentely-ympäristö.

Älykäs liikkuminen innovaatiokeskittymä vastaa liikkumisen murrokseen. Ajureita ovat digitalisaatio, kaupungistuminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja liikenteen palveluistuminen. Samaan aikaan liikkumiseen kohdistuu yhä enemmän odotuksia kaupunkilaisten taholta. Liikkumisen halutaan kehittyvän saumattomaksi ja joustavaksi palvelukokonaisuudeksi.

Avoin toimintakulttuuri ja tiede

Metropolian avoimen TKI-toiminnan ja oppimisen tavoitteita ja toimintatapoja kehitetään kansallisten ja kansainvälisten periaatteiden mukaisesti. Avoimuuden kulttuuria on vahvistettu 3AMK-yhteistyössä, kampusstrategiassa ja infrastruktuurikehityksessä, TKI-toiminnan verkostoyhteistyössä sekä laadunvarmistuksessa. Avoimuus näkyy uusissa toimintamalleissa, kuten innovaatiokeskittymissä ja Ratkaisujen Areenassa.

Metropolia on edistänyt avointa toimintakulttuuria ja TKI-toiminnan vaikuttavuutta yhteistyössä. Tähän liittyvät ARENE:n toiminta, AMKien TKI-johdon verkosto, AMK-juristien verkosto, TENK:n toiminta, Suomen ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien AAPA-verkosto ja 3AMK-yhteistyö.

Metropolialaiset ovat osallistuneet kansallisiin avoimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijatyöryhmiin ja tuoneet näkyviin AMK-näkökulman ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan erityispiirteet. Esim. Avoimen tieteen kansallisen koordinaation asiantuntijaryhmät, CSC: Asianhallinnan, tiedonohjauksen ja digitaalisen arkistoinnin mahdollisuudet korkeakouluissa ideamuotoilu, TUTTI (tutkimuksen tietosuoja) -ryhmä, KoTuNet (korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöryhmä) ja TUHA-tietomalliryhmä.

Yhteisten tutkimusympäristöjen kehittäminen

Uusia teknologioita hyödyntäviä ja kumppaneille avoimet kehitysalustat, Ratkaisujen Areenat, avataan

kampuksille. Ne tarjoavat puitteet kokeiluihin ja pilotteihin sekä paikan uudenlaiselle aktiiviselle yhteistyölle julkisten toimijoiden, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten välillä.

Ensimmäisenä on toteutettu Helsinki XR Center Arabian kampukselle. Keskus yhdistää luovien alojen osaamisen ja teknologian, sekä toimii tutkimus-, startup- ja yritysyhteistyön keskiössä. HXRC tähtää kansainväliseksi toimijaksi kasvu- ja kansainvälistymispalveluiden, XR kumppanien co-creation ohjelman, sekä Metropolian XR-Design tutkinto-ohjelman kautta. Metropolia operoi XR Centerin toimintaa yhdessä FIVR:n kanssa. Yhteistyötahoja ovat Helsingin kaupunki ja Business Finland.

Myyrmäen kampuksella on avattu yhteistyössä yritysten kanssa Urban Farming Learning Ecosystem - kehitysalusta, jossa kehitetään tulevaisuuden skaalautuvia ja muokattavissa olevia viljelytekniikoita. Samalla luodaan kiertotalousratkaisuja tulevaisuuden viljelyteknologian avulla. Toiminta linkitetään opetukseen ja jo käytössä oleviin laboratorioihin. Kyse on asiantuntijoille, yrityksille ja opiskelijoille tarkoitetusta oppimistilasta, joka hyödyntää Xxxxxxxx kampuksen tiloja, laboratorioita ja osaamista.

Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean liittouman TKI-toiminnan vahvistaminen

3AMK:n TKI-toiminnan tavoitteena:

- Jätetyt hankehakemukset 60 kpl

- Käynnissä olevat hankkeet 40 kpl

- 3AMK-hankkeiden ulkopuolinen rahoitus 8 miljoonaa euroa

Osatavoitteet:

- Yhteisen ymmärryksen rakentaminen ammattikorkeakoulujen vahvuusaloista, jotka muodostetaan Haaga- Helian ydinosaamisalueista, Laurean tutkimusohjelmista ja Metropolian innovaatiokeskittymistä.

- Vahvuusalojen sisäisiä verkostoja rakennetaan, yritysyhteistyö käynnistetään yhteisesti

- Vahvuusalojen toiminta vakiinnutetaan prosessein ja työkaluin, niiden tunnettuutta kasvatetaan yhteisellä markkinoinnilla.

- Yhteyshenkilöille järjestetään koulutusta

- ProjektiBoosteri-palvelua kehitetään osaksi hankepalveluprosessia yhteistyössä yritysten kanssa. Tuetaan yhteisten hankehakemusten loppuunsaattamista (tavoite: 80% hankevalmisteluista johtaa lähetettyyn hakemukseen)

Keväällä 2019 käynnissä on 22 yhteistä hanketta, joiden ulkopuolinen rahoitus vuodelle 2019 on 4,5 miljoonaa euroa. 3AMK-hankkeiden ulkopuolinen rahoitus koko hankeajalle on 12,62 miljoonaa euroa. Hankehakemuksia on valmistelussa tällä hetkellä 17 ja haussa 9. Syksyn 2018 ProjektiBoosterista lähti 5 hankehakemusta.

ProjektiBoosteri-toimintamalli on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi fasilitoida TKI-osaamista ja yhteistyötä. ProjektiBoosteria on kehitetty ottamalla ideavaiheessa mukaan kuntia, Kauppakamari ja muita toimijoita. Myös YAMK-opiskelijoita on osallistettu.

TKI-yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa

TKI-yhteistyöhankkeiden teemat Aallon kanssa liittyvät älykkääseen liikkumiseen, terveysteknologiaan ja

yrittäjyyden edistämiseen.

Metropolia on mukana Xxxxxx vetämässä Biodesign Finland -projektissa (02/2019-12/2019) yhdessä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien kanssa. Hankkeessa kehitetään teknisiä, kaupallistettaviksi sopivia ratkaisuja sairaaloiden tarpeisiin tarjoamalla valitulle tiimille koulutusta sairaalaympäristössä ja luomalla uutta yritystoimintaa.

Uusia liikkumisen ratkaisuja kehitetään Perille asti -hankkeessa. Tavoitteena on löytää markkinalähtöisesti uusia, älykkäitä liikkumisen ratkaisuja ja palveluja erityisesti matkailutoimialan yritysten hyödynnettäväksi. Yritykset voivat tarjota liikkumisen palveluja osana omaa tuotevalikoimaa.

Metropolia on mukana Xxxxxx vetämässä YTYÄ-hankkeessa, joka vahvistaa opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyystaitoja. Korkeakoulut, opiskelijat ja työelämän toimijat kehittävät ja levittävät yhdessä laajasti hyödynnettäviä menetelmiä ja toimintatapoja, joiden ansiosta opiskelijoiden kyky työllistyä ja perustaa kasvuyrityksiä paranee.

Uutena avauksena on Aalto-yliopiston yhteistyö Helsinki XR Centerin kanssa. Ulkoisen TKI-rahoituksen kasvu

TKI-toiminnan ulkopuolinen rahoitus on kasvanut myönteisesti. Vuonna 2016 ulkopuolisen TKI-rahoituksen liikevaihto oli 3,5 miljoonaan euroa, ja vuonna 2017 4,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tulos oli 5,4 miljoonaa euroa.

Kasvuun ovat vaikuttaneet EU-ohjelmakauden 2014-2020 hankkeiden käynnistyminen, oman TKI- osaamisen, etenkin hakemusten valmisteluosaamisen vahvistuminen sekä hyvät ja pitkäjänteiset hankekumppanuudet. Hyvänä esimerkkinä pitkäjänteinen yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa Älykäs liikkuminen ja Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymien teemoissa. Helsingin kaupunki on tarjonnut kehitysalustan, joka on mahdollistanut myös kansainvälisen hankerahoituksen (H2020, Central Baltic ja Baltic Sea Reagion) kotouttamisen. Metropolian osaamisen profilointi innovaatiokeskittymien teemojen ja niitä tukevien teknologioiden kautta on osoittautunut tulokselliseksi.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa

Avoimia toimintatapoja kehitetään OKM:n rahoittamassa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi -hankkeessa yhdessä 11 ammattikorkeakoulun ja Xxxxxx kanssa. Tavoitteena on uusien menetelmien avulla avata toimintatapoja TKI:ssä, TKI-integroidussa oppimisessa sekä aluekehitystyössä toimittaessa ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.

Vuonna 2018 panostettiin uuden tietosuojalainsäädännön yhdistämiseen avoimessa TKI-toiminnassa. TKI- hankkeiden henkilötietorekistereiden datainventaari, tietosuojaselostepohjat ja ohjeet sekä TKI-hankkeissa syntyvien tutkimuksellisten aineistojen aineistonhallintaohjeet on päivitetty. Henkilöstön osaamista vahvistettiin järjestämällä Vastuullinen TKI-toiminta -työpajoja yhteistyössä Vastuullinen tiede -hankkeen ja TENK:n kanssa Arcadan, DIAKin, HAMKin, Humakin, Laurean ja Metropolian työntekijöille.

Avoimien toimintamallien osaaminen ja käyttö otettiin mukaan lehtoreiden itsearviointiin, jota käytetään mm. kehityskeskusteluissa.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Henkilöstöpolitiikan sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen

Keväällä 2018 henkilöstöjohtamisen painopiste oli yt-tilanteen ja sen jälkeisen organisaatiouudistuksen hyvässä hoitamisessa ja muutoksen tukemisessa.

Syksyllä 2018 Metropolian strategiaan tehtiin merkittäviä päivityksiä. Päivityksen yhdessä käytiin läpi kaikki vanhat toimenpideohjelmat. Samalla kiteytettiin kunkin toimenpideohjelman strateginen tavoite sekä valittiin keskeisimmät toimenpiteet. Keskeisimmät prioriteetit kiteytettiin kolmeksi must wins'iksi: 1) kyvykäs ja motivoitunut henkilöstö, 2) innovaatiokeskittymien vakiinnuttaminen ja 3) kestävä talous. Keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2019 määriteltiin fasilitoiduissa työpajoissa, joissa oli mukana eri henkilöstöryhmien edustajia.

Uuden Kyvykäs ja motivoitunut henkilöstö -must wins'in myötä luovuttiin aiemmasta strategisesta henkilöstösuunnitelmasta. Samalla henkilöstöjohtamisen roolia strategian mahdollistajana vahvistettiin merkittävästi.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen nousi uuden must wins -toimenpidekokonaisuuden tärkeimmäksi toimenpiteeksi. Osaamisten ja kyvykkyyksien kehittämiseksi uudistuneen strategian suunnassa määriteltiin kehittämisprojekti, jossa tehtävä on tunnistaa tulevaisuuden osaamis- ja kyvykkyystarpeet ja nykytila sekä määritellä keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Kehittämisprojekti toteutetaan vuonna 2019.

Kehittämistoimenpiteet osaamisten ja kyvykkyyksien uudistamiseksi käynnistyvät tammikuussa 2020.

Suorituksen johtamisen osalta must wins -toimenpidekokonaisuudessa nostettiin keskeisimmiksi toimenpiteiksi:

- täydentävän tavoite- ja kehityskeskustelukierroksen toteutus keväällä 2019; tavoitteena varmistaa keskeiset toimenpiteet uudistetun strategian suunnassa jo syksyllä 2019.

- tavoite- ja kehityskeskustelukäytännön uudistaminen syksyllä 2019 ja uuden take-käytännön käyttöönotto

keväällä 2020.

-vuonna 2018 rakennetun palkitsemisjärjestelmän päivittäminen suhteessa uuteen strategiaan sekä päivitetyn järjestelmän käyttöönotto keväällä 2019.

- työajan suunnittelun ja seurannan uudistaminen (vaihe 1: opetushenkilöstö, vaihe 2: opetusta tukeva henkilöstö) syksyllä 2019. Uuden mallin käyttöönotto 2020 alkaen.

Must wins -toimenpidekokonaisuuden kolmas keskeinen toimenpidekokonaisuus kohdistui muutoksen johtamiseen ja arjen lähiesimiestyöhön.

- strategisen muutoksen johtamisen tueksi toteutettiin keväällä 2019 Metropolia Akatemia, joka kohdennettiin erityisesti johdolle, päälliköille ja lähiesimiehille. Henkilöstöä osallistettiin muutokseen kunkin Akatemia- moduulin yhteydessä annetulla yksikkökohtaisella toimeksiannolla.

- uusi lähiesimiesrooli otettiin käyttöön osana syksyn 2018 organisaatiouudistusta.

- avoin haku lähiesimiestehäviin toteutettiin vuoden 2018 lopussa. Uudet lähiesimiesvalinnat tehtiin vuoden 2019 alussa.

- hyvään lähimiestyöhön panostetaan erityisesti vuonna 2019:

· lähiesimiestyön verkoston rakentaminen ja ylläpito (uuden roolin haltuunotto ja parhaiden käytäntöjen jakaminen)

· lähiesimiesten tuki ja sparraus keskeisillä esimiestyön osa-alueilla.

Korkeakouluyhteisön jäsenten sitouttaminen uudistuksissa

Kampusten yhteiskehittämisen paikoiksi ovat vakiintuneet säännöllisesti kokoontuvat kampusryhmät, joissa ovat edustettuina kaikki kampuksen keskeiset toimijat, opiskelijat mukaan lukien. Ryhmien tapaamiset järjestetään kasvokkain, osallistua voi aina myös Skypen kautta. Tapaamisiin saadaan monipuolisen osanottajajoukon kautta kootusti tietoa kunkin kampuksen käyttäjiltä ja voidaan yhdessä sopia, miten kehitystarpeisiin tai -toiveisiin reagoidaan.

Laajemmaksi foorumiksi kampusten toiminnan kehittämisessä on vakiintunut kampusmuutosfoorumi. Foorumeihin kootaan kunkin kampuksen uudistamiseen liittyviä ajankohtaisia asioita keskeisten toimijoiden itse esitteleminä. Niissä on myös mahdollista nostaa esiin itseään kiinnostavia aiheita. Tilaisuudet toteutetaan koko korkeakouluyhteisölle avoimina, niissä keskustellaan ja osallistuminen on mahdollistettu moderoidun etäyhteyden avulla.

Palautejärjestelmien ja digitalisaation hyödyntäminen toimintakulttuurin kehittämisessä

Tammikuussa 2019 toteutettiin Kampukset puntarissa -kysely, jonka kohderyhmänä olivat Myyrmäen ja Arabian uudistuneilla kampuksilla työskentelevä henkilöstö ja opiskelijat. Kyselyllä haluttiin selvittää käyttäjien kokemusta siitä, kuinka hyvin uudistuneet tilat, toimintatavat ja digitaaliset ratkaisut toimivat ja osallistaa kaikki tuomaan esiin kehitysideoita. Kysely tehtiin verkkopohjaisena.

Myyrmäen kampuksella kyselyyn vastasi 82 henkilöstön edustajaa ja 37 opiskelijaa, Arabian kampuksella 70 henkilöstön edustajaa ja 23 opiskelijaa. Tulokset olivat kokonaisuudessaan varsin myönteiset. Oppimisen ja opetuksen tilat koettiin pääosin toimiviksi, erityisesti pidettiin tilojen viihtyisyydestä. Molemmilla kampuksilla koettiin ajoittaista puutetta sopivista yhteistyötiloista, samalla kuitenkin kiitettiin yhteistyötilojen monipuolisuutta ja soveltuvuutta monen tyyppiseen tekemiseen. Viiveet laiteasennuksissa ja verkon

toimintaan liittyvät ongelmat olivat haitanneet erityisesti uusien tilojen käyttöönottovaiheessa. Molemmilla kampuksilla kaivattiin jonkin verran lisää yhdessä tekemistä ja yhteisöllistä toimintaa.

Kyselyn tulokset on esitelty molempien kampusten kampusryhmissä ja kampusmuutosfoorumeissa kampusten käyttäjille. Osallistavissa esitystilaisuuksissa on tarjottu mahdollisuus esittää täsmentäviä tietoja tai tarjota uusia ratkaisuehdotuksia. Yhteenveto ja vastausdata on kaikkien metropolialaisten käytettävissä. Tuloksia hyödynnetään Arabian ja Myyrmäen kampuksen lisäksi soveltuvin osin myös Myllypuron kampuksen toiminnan kehittämisessä.

Dialogissa johdon kanssa -tilaisuuksia järjestetään edelleen. Dialogitilaisuudet ovat muodoltaan keskustelevia ja niissä henkilöstön edustajia kutsutaan yhteiseen keskusteluun johtoryhmän jäsenten kanssa. Tilaisuuksissa oli kantava teema, mutta myös sen ulkopuolisia asioita oli mahdollista tuoda keskusteluun. Kaikkiin tilaisuuksiin järjestettiin moderoitu etäosallistumisen mahdollisuus. Myös verkon kautta osallistuvien kysymykset tuotiin mukaan yhteiseen dialogiin.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että kasvokkaisen ja digivälineiden rinnakkaiskäyttö on vakiintunut toimintatavaksi ja lisännyt osallistumista yhteisten asioiden edistämiseen. Osallistavat menetelmät ovat vakiintumassa tavaksi toimia ja saada mukaan yhä useamman näkemys ja osaaminen.

3. METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Metropolia on kansainvälisesti verkostoitunut korkeakoulu, joka kouluttaa työelämään osaajia, tuottaa uusia innovaatioita yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja vahvistaa metropolialueen elinvoimaisuutta. Metropolia tuotteistaa osaamistaan liiketoiminnaksi ja tarjoaa ratkaisuja muuttuvan elinkeinoelämän tarpeisiin.

Osaamisen tuotteistaminen ja ratkaisujen tarjoaminen elinkeinoelämän tarpeisiin

Metropolia vahvistaa alueen kilpailukykyä ja henkilöstön osaamista Jatkuvan oppimisen mallin - Metropolia Matchin - avulla. Tarkoituksena on luoda joustavia oppimisratkaisuja elämän eri vaiheisiin ja tilanteisiin tuotteistamalla osaamista ja tarjoamalla ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Vuonna 2018 tämä ilmeni tuloksissamme vahvana liiketoiminnan kasvuna erityisesti yrityksille myytävien palveluiden kautta. Vuonna 2018 liiketoiminnan kokonaistuotot olivat 5,9 miljoonaa euroa, josta elinkeinotoiminnan osuus oli 4,7 miljoonaa euroa ja muun liiketoiminnan osuus 1,2 miljoonaa euroa.

Metropolian yrityksille myytäviä palveluita ovat henkilöstön täydennyskoulutukset, testauspalvelut, asiantuntijoiden konsultaatiopalvelut ja lisäksi tilavuokraus. Metropoliassa toteutettiin vuonna 2018 lähes 400 täydennyskoulutusta, joihin osallistui noin 5 400 henkilöä.

Metropolia on myös julkishallinnon puolella merkittävä täydennyskoulutusten toteuttaja. Metropolia on ollut Vantaan kaupungin henkilöstön osaamisen kehittämisen kumppani vuosina 2015 - 2018 vastaten kaupungin

koko henkilöstön täydennyskoulutuksista.

Elinkeinoelämälle myytävien palvelujen lisäksi kehitämme palveluita alueen asukkaille Asukas Areena -

konseptin alla. Palvelut toteutetaan osana opiskelijoiden opintoja.

Muuntokoulutusten avulla vastaamme teollisuuden osaajapulaan. Vuonna 2017 toteutettiin yhdessä rakennusalan yritysten kanssa infratyönjohdon muuntokoulutus, josta lähes kaikki työllistyivät yhteistyöyrityksiin. Vuonna 2018 käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana toinen infratyönjohdon koulutus, joka suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä rakennusalan yritysten kanssa. Lisäksi Metropolia sai OKM:ltä 100 koulutuspaikkaa tekniikan aloille suunnattuihin tutkintotavoitteisiin muuntokoulutuksiin, jotka käynnistyivät vuonna 2018. Tämän lisäksi OKM myönsi neljä miljoona euroa koodarikoulutuksen toteuttamiseksi yhdessä Haaga-Helian, Laurean, Hamkin ja Xxxxxx kanssa.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat cleantech ja biotalous, hyvinvointi ja kuntoutus, luova talous ja kaupunkikulttuuri, terveellinen rakentaminen sekä älykäs teknologia.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Metropolian määrittelemät vahvuusalat ovat cleantech ja biotalous, hyvinvointi ja kuntoutus, luova talous ja kaupunkikulttuuri, terveellinen rakentaminen sekä älykäs teknologia. Osaamisen kehittymistä ja verkostoja näillä vahvuusaloilla on systematisoitu ja konkretisoitu innovaatiokeskittymien avulla.

Ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien teemat: älykäs liikkuminen, asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut, tieto-ohjattu rakentaminen, puhtaat ja kestävät ratkaisut sekä toimiva ihmisten kaupunki ennakoivat alueita, joissa tulevaisuudessa tarvitsemme osaamista. Teknologinen kehitys on suurin koulutusta ja osaamista tulevaisuudessa muokkaava ajuri, joten uusien teknologioiden (IoT, AI, XR ja robotiikka) ihmiskeskeistä sovellusosaamista vahvistetaan kaikkien innovaatiokeskittymien teemoissa.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	2 470
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	320
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	930

Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	240
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	980
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	443

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 89 225 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 77 830 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 4 150 000 euroa vuonna 2017, 3

750 000 euroa vuonna 2018, 3 250 000 euroa vuonna 2019 ja 3 250 000 euroa 2020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla (1,2 milj. euroa/vuosi sisältäen myös Haaga-Helian ja Laurean osuuden)

- kuntoutusalan osaamiskeskittymän muodostaminen

- kampusrakenteen kehittäminen

- yliopistoyhteistyö pääkaupunkiseudulla

- valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio ja opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus

- toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 7 245 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman yhteistyö on muotoutunut luontevaksi osaksi korkeakoulujen arkipäivää. Toiminta on jatkunut neljällä yhteistyöalueella, jotka ovat oppimistoiminta, vaikuttava TKI-toiminta, koulutusvienti sekä innovaatiotoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys.

Lisätietoa asiasta raportin kohdissa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina", "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään" sekä "Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia".

Kuntoutusalan osaamiskeskittymän muodostaminen

Kuntoutusalan osaamiskeskittymä toimintaa on toteutettu taloudellisesti tehokkaasti hyödyntäen verkkoyhteyksiä. Jatkuvan ja ketterän oppimisen ideaa viety yhdessä eteenpäin niin perustutkinnon kuin ylemmän tutkinnon osalta. Uutta osaamista kuntoutukseen on rakennettu erityisesti erikoistumisopintojen kautta. Yhteisen fokusten kautta on rakennettu toimintaa ja tunnistettu toimijoiden vahvuuksia sekä erityisiä osaamisalueita. Tavoitteena on edistää kuntoutuksen koulutuksen osaamisen tiekartan syntymistä tulevaisuudessa. Työskentelyssä keskiössä jatkuva oppiminen ja osaaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä TKI-toiminnan rakentaminen.

Lisätietoa asiasta raportin kohdassa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina". Kampusrakenteen kehittäminen

Metropolian tilastrategian mukaan toiminta keskitetään vuosina 2017 - 2019 aikana neljälle kampukselle: Arabiaan ja Myllypuroon Helsingissä, Leppävaaraan Espoossa ja Myyrmäkeen Vantaalla. Kampusprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti muuttovaiheeseen. Leppävaaran kampuksen siirtyminen väistötiloihin aiheuttaa kokonaisaikatauluun muutoksen; uusi kampus Leppävaaraan voi valmistua arviolta 2020-luvun puolivälin jälkeen. Uutena rakennusvaiheena päätetty Arabian kampuksen tiivistäminen Arabia135- kiinteistöön tapahtuu vuonna 2021.

Lisätietoa asiasta raportin kohdassa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina". Yliopistoyhteistyö pääkaupunkiseudulla

Metropolian profiloituminen innovaatiokeskittymien teemojen kautta ja uusille kampuksille syntyneet kehitysalustat, kuten Helsinki XR Center Arabian kampuksella ja Urban Farming Lab Myyrmäen kampukselle, ovat selvästi aktivoineet yhteistyötä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Metropolian valinnat ovat luoneet konkreettisia tartuntapintoja kumppaneille.

Helsingin yliopiston kanssa TKI-toiminnassa tehdään yhteistyötä etenkin kaupunkitutkimuksessa, pedagogiikan kehittämisessä ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä eri toimialoilla. Xxxxxxxxxx osallistui aktiivisena jäsenenä Helsingin yliopiston vetämään Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka ohjelmaan. Nyt päättynyt ohjelma synnytti yhä jatkuvan yhteistyön Helsingin yliopiston kaupunkitutkimuksen ja Kaupunkiakatemian kanssa. Metropolia ei ole Kaupunkiakatemian varsinainen jäsen, mutta yhteistyötä tehdään jatkuvasti. Tästä yhtenä esimerkkinä on Myllypuron alue, josta nousseita teemoja ovat käsitelleet niin yliopiston kuin Metropolian opiskelijat. Myllypuron kampuksen vaikuttavuudesta alueen kehitykseen tehdään myös pitkäjänteistä seurantatutkimusta yhteistyössä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Metropolian kesken. Helsingin yliopiston Viikin yksikön kanssa on käynnistetty yhteistyö Myyrmäen kampuksen Urban FArming Lab -alustalla.

Arabian kampuksen Helsinki XR Centerin, jonka toiminta on pystytty käynnistämään vuoden 2019 alussa OKM:n myöntämällä TKI-toiminnan profiloitumisrahoituksella, toimijat ovat käyneet yhteistyötapaamiset Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kesken. Helsingin yliopiston kanssa yhteistyö painottuu etenkin Kumpulan kampuksen ja kaupunkitutkimuksen kanssa. Aallon kanssa painoaloja ovat etenkin rakennettu ympäristö ja yhteistyömahdollisuuksia on tunnistettu myös Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun kanssa.

Taideyliopiston kanssa on sovittu rehtoritasolla 28.8.2018 puitesopimuksesta ja työryhmä on käynnistänyt yhteistyön etenemisen seuraavilla alueilla:

TKI-yhteistyö etenkin taiteen soveltava käyttö ja Helsinki XR Center

- opiskelijoiden liikkuvuuden edistäminen ja jatkuvan oppimisen vahvistaminen

- erikoistumiskoulutusten kehittäminen

- yhteisen englanninkielisen tutkintotarjonnan kehittäminen

Taideyliopiston edustajien vieraillessa XR Centerissa sovittiin, että syksyllä 2019 tarjotaan Taideyliopiston opiskelijoille mahdollisuus työskentelyyn keskuksessa, Taideyliopiston sisältöjä tuodaan keskuksen Show Roomiin ja koko ajan etsitään yhteistä TKI-rahoitusta.

Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa kehittämishankkeessa. Hanke päättyy 31.12.2019.

Todistusvalinta toimii jatkossa pääasiallisena väylänä opiskelijoita valittaessa tutkintoon johtavaan ammattikorkeakoulutukseen kevään 2020 yhteishausta lähtien. Ammattikorkeakoulut valitsevat opiskelijoita ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella. Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet yhteiset pisteytysmallit ja niiden periaatteet, joiden pohjalta todistusvalinnat tehdään.

Xxxxxxxxxxxxxxx säilyy myös jatkossa opiskelijoille, jotka eivät tule tai voi tulla valituksi todistusvalinnassa. Metropolia koordinoi koko amk-sektorilla syksyllä 2019 käyttöön otettavan digitaalisen valintakokeen kehittämistyötä.

Lisätietoa asiasta raportin kohdassa "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään". Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio ja opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus

Korkeakoulupalveluissa palvelujen digitalisointi on ollut systemaattista ja edistyksellistä opiskelija- ja hakijapalveluissa sekä kirjastopalveluissa. Opiskelija- ja hakijapalvelut on osaltaan ollut kampanjoimassa opiskelijoille suunnattua ilmaista Tuudo-palvelua. Lataamalla sovelluksen puhelimeen, kaikki Metropolian opiskelijat saavat Kelan, VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennuksiin oikeuttavan digitaalisen opiskelijakortin. Opiskelijakortin saa aiempaa nopeammin, sillä tieto opiskeluoikeudesta välittyy Tuudo- sovellukseen suoraan Metropolian Peppi-rekisteristä. Xxxxxxxxxxx opiskelija saa valtakunnallisen digitaalisen opiskelijakortin käyttöönsä Tuudon ladattuaan.

Opiskelijan arki helpottuu myös Helsingin seudun liikenteen osalta, koska 27.4. alkaen opiskelija voi ostaa kausilipun HSL-sovelluksella. Opiskeluoikeus ja sen kesto tarkastetaan sähköisesti opetushallituksen Koski- palvelusta. Kevään aikana on tarkoitus saada käyttöön myös sähköinen järjestelmä opiskeluoikeuden palauttamiseen ja harkinnanvaraisen lisäajan käsittelyyn niin, että siinä on myös maksuun liittyvä ominaisuus ja se on Peppi-järjestelmän liitännäinen. Syksyllä 2019 käyttöön otettavan digitaaliseen valintakokeeseen liittyvien järjestelmien välisen integraation seurauksena kaikki tieto liikkuu rajapintojen välillä sähköisesti.

Tähän asti materiaalien avoimuudessa on keskitytty lähinnä TKI-toiminnan tulosten (ml. julkaisujen) avoimuuteen ja avoimen julkaisemisen prosessin kehitykseen. Nyt kun tulosten avoimuus on osa normaalia TKI-toimintaa, keskitytään opetus- ja tutkimusaineistojen avoimuuteen. Sitä kehitetään erityisesti OKM:n rahoittamassa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi -hankkeessa yhdessä 11 ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kanssa. Metropolian tavoitteena on, että vuonna 2020 TKI-hankkeiden aineistojen kestävä käyttö (ml. avaaminen) on osa normaalia toimintaa. Tavoitteet ja toimenpiteet aineistojen kestävään käyttöön on projektoitu, roolitettu (innovaatiokeskittymät, kirjasto- ja tietopalvelut, it-hallinto, tietosuojavastaava) ja otettu mukaan TKI-projektikäsikirjaan.

Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen

Metropolian toiminta maahanmuuton vastuukorkeakouluna, SIMHE-palveluiden kehittäjänä ja tuottajana, rahoitettiin vuonna 2016 erillisrahoituksella ja vuodesta 2017 alkaen strategiarahoituksella.

Strategiarahoitus kohdentui vuonna 2018 pääsääntöisesti henkilöstökustannuksina SIMHE -ohjaajien (1,5 henkilötyövuotta) ja SIMHE-Metropolian projektijohtajan palkkakustannuksiin (0,5 henkilötyövuotta). Muu maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen kohdennettu asiantuntijatyö rahoitettiin erilaisilla hanke- ja ely-rahoituksilla. Ks. tarkemmin kohta "Maahanmuuttajien ohjaus korkeakoulutukseen ja työelämään".

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx

Johtaja Rehtori