De minimis -avustuksen yleiset ehdot
De minimis -avustuksen yleiset ehdot
Sisällysluettelo
1 Soveltamisala ja rahoituspäätöksen julkisuus 2
2 Hankkeen kustannusten seuranta 2
3 Hyväksyttävät kustannukset 2
3.1 Periaatteet 2
3.2 Hankintamenettelyt 3
3.3 Rahapalkat 3
3.4 Henkilösivukustannukset 3
3.5 Ostetut palvelut 4
3.6 Muut kustannukset 4
3.7 Kustannukset, joita ei hyväksytä 4
4 Projektin muu julkinen tuki 5
5 Projektin raportointi Tekesille 5
6 Tarkastusraportti 5
7 Rahoituksen maksaminen 5
8 Raportointi projektin päättymisen jälkeen 5
9 Muutokset projektin toteuttamisessa 5
10 Projektin siirtäminen, liiketoiminnan myynti, projektin tulosten luovutus ja yritysjärjestelyt 6
11 Viranomaisvalvonta 6
12 Maksatuksen keskeyttäminen 6
13 Rahoituksen palauttaminen 7
14 Rahoituksen takaisinperintä 7
14.1 Lakisääteinen takaisinperintä 7
14.2 Harkinnan varainen takaisinperintä 7
14.3 Korko 7
14.4 Viivästyskorko 7
14.5 Avustuksen takaisinperinnän kohtuullistaminen 7
14.6 Takaisinperinnän määräaika 8
15 Tekesin kuittausoikeus 8
16 Väärinkäytökset 8
17 Tulkintajärjestys 8
1 Soveltamisala ja rahoituspäätöksen julkisuus
Näitä ehtoja sovelletaan de minimis -avustukseen (jäljempänä rahoitus), jonka Tekes on myön- tänyt valtionavustuslain (688/2001), tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (298/2008) sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013)) nojalla. Nämä ehdot on annettu valtionavustuslain 11 pykälän 4 momentin nojalla.
Rahoituksesta julkista tietoa ovat rahoituksen saajan nimi sekä myönnetyn ja maksetun rahoituksen määrä. Rahoituksen saajan tulee kertoa saamastaan Tekesin rahoituksesta tiedottaessaan projektista tai sen tuloksista.
Projektin tuloksena syntyneet immateriaali- ja muut oikeudet ovat rahoituksen saajan omaisuutta. Oikeuksien siirto edellyttää Tekesin suostumusta, katso kohta 10.
Lain yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä (L 1039/2010) nojalla työ- ja elinkeinoministeriön, Finnveran, Tekesin sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen on mahdollista vaihtaa rahoituksen saajaa koskevia asiakastietoja.
Rahoituksen maksamista ja valvontaa varten Tekes voi tarvita tietoja myös muilta viranomaisilta ja rahoittajilta (esim. kunnat, pankit, pääomasijoittajat, Sitra, Keksintösäätiö). Allekirjoittamalla rahoituspäätöksen hyväksymisilmoituksen (liite Y1) rahoituksen saaja suostuu siihen, että Tekes voi liike- ja ammattisalaisuuksia koskevien salassapitosäännösten estämättä olla yhteydessä näihin viranomaisiin ja rahoittajiin saadakseen sekä luovuttaakseen rahoituksen saajaan ja tähän projektiin liittyviä tietoja.
2 Hankkeen kustannusten seuranta
Rahoituksen saajan tulee järjestää hankkeen (myöhemmin projekti) kirjanpito siten, että projektista aiheutuneet palkka- ja ostettujen palvelujen kustannukset voidaan yksilöidä ja niiden yhteys kirjanpitoon ja kustannustilityslomakkeeseen voidaan todentaa. Projektiin käytetyn työajan tuntiseuranta on järjestettävä kohdan 3.2 mukaisesti.
3 Hyväksyttävät kustannukset
3.1 Periaatteet
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat projektin kestoaikana syntyneet, rahoituksen saajan kirjanpidossa olevat, nettomääräiset ja arvonlisäverottomat projektista aiheutuneet menot, kohdat
3.3 – 3.6. Kustannukset voidaan hyväksyä arvonlisäveroineen, jos rahoituksen saaja ei ole arvonlisäverovelvollinen tai, jos kustannukset liittyvät sellaiseen toimintaan, joka ei ole arvonlisäverollista, ja maksettava arvonlisävero jää asiakkaan lopulliseksi kustannukseksi.
Rahoituspäätöksen liitteenä olevan kustannusarvion kustannuslajikohtaiset summat määrittävät yksittäisten kustannuslajien hyväksyttävän enimmäismäärän. Enimmäismäärän ylittäminen edel- lyttää Tekesin erillistä päätöstä. Tekes voi jättää hyväksymättä esitettyjä kustannuksia, jos niiden liittyminen projektiin ei ole selkeästi osoitettavissa tai ne ovat liian suuria projektin tuloksiin nähden.
Projektille kohdistettava meno, joka perustuu ennen projektijakson alkua tehtyyn tilaukseen, voi- daan hyväksyä vain, jos tilaukseen liittyy projektin käynnistymiseen kytketty purkamismahdolli- suus.
Palkkojen ja ostopalveluiden tulee olla maksettuja siinä vaiheessa kun ne tilitetään Tekesille ja niiden tulee perustua maksutapahtumakirjauksiin. Tämä ei kuitenkaan koske projektille laskennallisesti kohdistettavia menoja. Rahoituksen saajan tulee pyydettäessä toimittaa projektin kustannusten valvomisen edellyttämät tiedot, esimerkiksi tositekopiot, laskuerittely ja ostettujen palvelujen valintaperusteet.
Tekes voi harkintansa mukaan hyväksyä joidenkin kustannuslajien kohdalla tilitysmenettelyn, joka perustuu rahoituksen saajan kustannuslaskentajärjestelmien antamiin, kirjanpidon menokirjauk- sista johdettuihin yksikkökustannushintoihin. Menettelystä on sovittava projektikohtaisesti.
Tarvittaessa Tekesillä tai sen valtuuttamalla on oikeus tarkastaa laskentajärjestelmän luo- tettavuus tai Tekes voi edellyttää lausuntoa laskentajärjestelmien luotettavuudesta rahoituksen saajan ulkopuoliselta auktorisoidulla tilintarkastajalta (KHT, HTM, JHTT).
3.2 Hankintamenettelyt
Kun rahoituksen saaja on julkinen hankintayksikkö tai yritys saa hankintaan Tekesin myöntämää ja muuta julkista tukea yli 50 %, rahoituksen saajan on noudatettava hankinnan tekemisessä hankintalakia. Yritysten tulee kilpailuttaa hankinta julkisena hankintana, kun sen arvonlisäveroton kokonaisarvo on 30 000 euroa tai enemmän.
Projektin tavara- tai palveluhankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä (ml. laki julkisista hankinnoista 348/2007 ja laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 349/2007). Vastoin näitä säännöksiä tehtyjen tavara- ja palveluhankintojen kustannukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia. Hankinnoista tulee toimittaa pyydettäessä laskuerittely ja laskutusperusteet (esimerkiksi sopimus) sekä selvitys valintaperusteista (kilpailutus tai muu peruste). Rahoituksen saajan on noudatettava myös mahdollisia sisäisiä hankintaohjeitaan.
Raportoinnin yhteydessä rahoituksen saajan on kuvattava käytetyt hankintamenettelyt.
3.3 Rahapalkat
a) Työajan seuranta ja varmennus
Rahoituksen saaja saa tilittää henkilön kokonaispalkasta ainoastaan projektille kohdistuvan tehollisen työajan palkan. Tilitettävien palkkojen tulee perustua projektille työtä tehneiden henkilöiden tuntitasoiseen työajanseurantaan. Tunnit tulee kirjata vähintään viikoittain päivä- kohtaisesti ja varmentaa systemaattisella tavalla vähintään kerran kuukaudessa, ellei Tekes ole hyväksynyt muuta tapaa työajanseurantaan. Palkansaajan kokonaistyöajasta on pyydettäessä esitettävä selvitys.
Työajanseurantaan liittyvä aineisto, tuntikohtaiset seurantaraportit sekä varmennetut kuukausittaiset yhteenvedot, on säilytettävä viiden vuoden ajan projektin päättymisestä.
b) Projektille tilitettävät palkat
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat projektin toteuttamiseen osallistuneiden henkilöiden tehollisen työajan (enintään 11 kk/vuosi/henkilö) ennakonpidätyksenalaiset rahapalkat (palkkaerittely Y4).
Kansainvälisen kasvun suunnittelun rahoituksessa Tekes voi asettaa omistajayrittäjän kuukausipalkalle euromääräisen rajan, jota enempää ei voida tilittää projektille.
Tekesille tilitettävät palkat eivät saa olennaisesti poiketa siitä tasosta, mitä työntekijöille on mak- settu vastaavantasoisesta työstä projektia edeltävältä ajalta. Tilitettävien palkkojen on lisäksi vastattava rahoituksen saajan muusta vastaavantasoisesta työstä projektin aikana maksamaa korvausta. Tekes voi hyväksyä rahoituksen saajalle syntyneet suuremmat rahapalkat siinä tapauksessa, että projektin toteuttamista varten ulkomaille lähetettävälle henkilölle maksetaan ulkomaantyön ajalta tavanomaista suurempi palkka tai jos projektin toteuttaminen edellyttää uuden henkilön palkkaamista vallitsevaa tasoa korkeammalla palkalla.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava Tekesille, jos tilitettäviin palkkoihin sisältyy tulospalkkioita ja/tai muita vastaavia palkanmaksutapaan liittyviä poikkeuksellisia eriä.
Jos työstä maksettu korvaus on työkorvausta eikä palkkaa, se tilitetään kustannustilityslomak- keen kohdassa Ostetut palvelut
Rahoituksen saajan johdon ja hallinnon palkat ovat yleiskustannuksia ja sisältyvät muihin kustannuksiin. Näiden henkilöiden palkkoja voidaan harkinnan mukaan poikkeuksellisesti hyväksyä suorina kustannuksina, mikäli tehty työ kohdistuu suoraan projektille. Pyydettäessä myös johtoon ja hallintoon kuuluvan henkilön kokonaistyöajasta on esitettävä selvitys.
3.4 Henkilösivukustannukset
Henkilösivukustannuksia ovat välilliset palkat (mm. loma-ajan ja sairausajan palkka, lomaraha), sosiaaliturvan kustannukset ja muut työvoimakustannukset (mm. työpaikkakoulutus, luontoisedut, työ- ja suojavaatteet).
Henkilösivukustannuksiksi voidaan hyväksyä enintään 50 prosenttia maksetuista, projektille hyväksytyistä tehollisen työajan palkoista. Tekesillä on kuitenkin oikeus tarkistuttaa henkilösivu- kustannukset ja maksaa rahoitus todellisten henkilösivukustannusten perusteella, jos ne jäävät alle kustannusarviossa hyväksytyn tason. Henkilösivukustannukset lasketaan Tekesin verkkosivuilta saatavalla henkilösivukustannuslaskelmalla.
Tekesillä on oikeus puuttua hyväksyttävien henkilösivukustannusten määrään myös poikkeuksel- listen työsuhteiden yhteydessä, koska näistä palkoista ei makseta samoja henkilösivukustannuk- sia kuin tavanomaisissa työsuhteissa. Poikkeuksellisia työsuhteita ovat omistajayrittäjyys (yritystä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 prosentin osuudella omistava henkilö) ja ulko- mailta Suomeen tulevien tai ulkomailla työskentelevien henkilöiden työsuhde. Jos tällaisia palk- koja tilitetään projektille, rahoituksen saajan on ilmoitettava niistä palkkaerittelylomakkeessa.
3.5 Ostetut palvelut
Ulkopuolelta ostettavat palvelut voidaan hyväksyä projektisuunnitelman ja laskutuksen mukaisina. Ostopalvelukustannuksiin voidaan sisällyttää projektista aiheutuvina menoina
• tilintarkastus
• tiedonhankinta
• lisenssinosto
• koulutus
• teollisoikeuksien haku.
Suurten yritysten teollisoikeuksiin liittyviä kustannuksia ei hyväksytä. Suurella yrityksellä tarkoite- taan yritystä, joka ei ole Euroopan komission suosituksen (03/361/EY) mukainen pk-yritys.
Ostetut palvelut intressiyhtiöltä eivät ole hyväksyttäviä. Intressiyhtiö on konserniin kuulumaton yhtiö, jonka koko osakepääomasta tai vastaavasta pääomasta vähintään 20 prosenttia on välittömästi tai välillisesti rahoituksen saajan omistuksessa tai hallinnassa tai, jolla on yritykseen muu intressiyhteys. Tekes voi harkintansa mukaan katsoa, että intressiyhteyttä ei synny edellä mainittujen edellytysten täyttymisestä huolimatta.
Ostetut palvelut konsernin sisältä hyväksytään laskutuksen mukaisina. Ulkomaisilta konserniyrityksiltä ostettavista palveluista tulee olla maininta päätöksen erityisehdossa.
Ostopalvelut eritellään raportin kohdassa Voimavarat ja yhteistyö, mutta ne tilitetään yhtenä eränä.
3.6 Muut kustannukset
Tekes hyväksyy yleis-, matka-, aine- ja tarvikekustannukset sekä laiteostot, laitepoistot ja - vuokrat laskennallisina kustannuksina, joten näitä kustannuksia ei voida hyväksyä muissa kustannuslajeissa.
Muina kustannuksina hyväksytään kustannusarvion mukainen prosenttiosuus, enintään 20 prosenttia rahapalkkojen ja ostopalvelujen yhteismäärästä. Näiden kustannusten sisältöä ei tarvitse raportoida Tekesille eikä niiden tarvitse sisältyä rahoituksen saajan projektikirjanpitoon.
3.7 Kustannukset, joita ei hyväksytä
Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole
a) edustuskulut, lahjoitukset, stipendit tai apurahat
b) tuotantoon, mainontaan, markkinointiin tai myyntiin liittyvät kustannukset, kuten matkat, esitteet, ilmoituskulut tai messut
c) rahoituskulut
d) rahoituksen saajan rahoitusosuus Tekesin rahoittamaan tutkimusorganisaatiossa toteutetta- vaan projektiin
e) kustannukset, joihin kohdistuu sellaista julkista tukea, jonka ehdoissa kielletään muu julkinen tuki (tällaisia tukia ovat mm. investointi-, koulutus- ja palkkatuki)
f) ostetut palvelut intressiyhtiöiltä
g) projektisuunnitelmaan kuulumattomat kustannukset.
4 Projektin muu julkinen tuki
Kustannustilityksessä on ilmoitettava projektin muu julkinen - valtion, kunnan tai muun julkis- yhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön myöntämä - tuki. Myös Euroopan unionin varoista myönnettävä tuki on ilmoitettava.
Projektin Tekesiltä saaman ja muun julkisen rahoituksen yhteinen tukivaikutus ei saa ylittää 75 prosenttia.
5 Projektin raportointi Tekesille
Myönnettyä rahoitusta ei makseta, jos projektin raportointi ei tapahdu rahoituspäätöksen mukaisen aikataulun määräaikaan mennessä.
Projektin vastuullinen johtaja raportoi projektin edistymistä Tekesin asioinnissa. Myös tilitys projektille kohdennetuista kustannuksista tehdään verkossa. Palvelussa tehtyjen raporttien liitteenä toimitetaan tarvittaessa palkkaerittely (Y4).
Kustannustilityksessä tulee ilmoittaa sekä tilityskauden kustannukset että kumulatiiviset kustan- nukset projektin kestoajan alusta kustannuslajeittain eriteltyinä. Toteutuneet kustannukset ra- portoidaan täysimääräisinä. Väliraportin perusteella alustavasti hyväksytyt kustannukset käsitel- lään uudestaan loppuraportoinnin ja -tilityksen yhteydessä. Lopputilityksen hyväksymisen jälkeen projektille ei voida esittää enää lisää kustannuksia.
Rahoituksen saajan tulee toimittaa lain edellyttämällä tavalla tilinpäätöstiedot tarkastuskertomuk- sineen Patentti- ja rekisterihallitukseen.
6 Tarkastusraportti
Lopputilityksen yhteydessä on toimitettava koko projektin kestoaikaa koskeva ulkopuolisen auktorisoidun tilintarkastajan (KHT, HTM, JHTT) määrämuotoinen tarkastusraportti. Raporttipohja löytyy Tekesin verkkosivuilta.
Tarkastuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota projektikirjanpidon ja työajanseurannan toteutukseen ja luotettavuuteen sekä jäljitettävyysketjun aukottomuuteen.
Tilintarkastajan ei tarvitse tarkastaa kohdassa 3.6 mainittujen muiden kustannusten sisältöä tai ottaa kantaa hyväksyttyihin muihin kustannuksiin.
Tekesillä on oikeus luovuttaa tarkastusraportti muille viranomaisille rahoituksen valvontaa varten.
7 Rahoituksen maksaminen
Rahoitus maksetaan projektin edistymisen mukaan hyväksyttyjen raporttien ja kustannustilitysten perusteella. Tekes maksaa rahoituksen rahoituksen saajan ilmoittamalle pankkitilille. Ilmoituksen allekirjoittajalla tulee olla organisaation virallinen nimenkirjoitusoikeus.
Maksettava rahoitus on rahoituspäätöksen mukainen prosenttiosuus tilityskauden hyväksytyistä kustannuksista.
Vähintään 10 prosenttia myönnetystä avustuksesta maksetaan vasta loppuraportin hyväksymisen jälkeen edellyttäen, että projektille on kertynyt riittävästi hyväksyttäviä kustannuksia.
Viimeinen rahoituserä on haettava Tekesiltä loppuraportoinnin ja -tilityksen yhteydessä. Tämän jälkeen haettavaa rahoitusta ei enää makseta.
8 Raportointi projektin päättymisen jälkeen
Tekes seuraa projektien vaikuttavuutta myös niiden päättymisen jälkeen. Viiden vuoden ajan projektin päättymisestä rahoituksen saajan on pyynnöstä toimitettava toteutumatiedot kaikista niistä suunnitelmista ja ennusteista, joita se on esittänyt hakemuksen käsittelyn ja projektin to- teutuksen aikana sekä selvitys projektin tavoitteena olleen liiketoiminnan kehittymisestä. Lisäksi Tekesillä on oltava mahdollisuus tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksen tietokannasta rahoituksen saajan tilinpäätöstiedot tarkastuskertomuksineen viideltä projektin päättymistä seuraavalta tilikaudelta. Tekesillä on oikeus teettää rahoituksen saajasta tilinpäätösanalyysi toisella julkisella rahoittajalla.
9 Muutokset projektin toteuttamisessa
Jos projektin eteneminen poikkeaa suunnitelmasta, rahoituksen saajan on etukäteen haettava Tekesiltä lupaa seuraaviin muutoksiin:
- muutokset projektisuunnitelmassa
- kustannuslajimuutokset
- aikataulumuutokset. Jatkoaikaa on haettava ennen raportointiaikojen päättymistä
- raportointipäivän siirto
- projektin vastuullisen johtajan vaihtaminen
- muutos pankkitilitiedoissa.
Muista projektin toteuttamisen kannalta keskeisistä henkilöresurssimuutoksista ja muista mer- kittävistä muutoksista on välittömästi ilmoitettava Tekesille.
Muutokset tulee laittaa vireille kirjallisesti toimittamalla muutospyyntö sähköpostitse osoitteella xxxxxxxx@xxxxx.xx tai postitse Tekes, Kirjaamo, XX 00, 00000 Xxxxxxxx.
10 Projektin siirtäminen, liiketoiminnan myynti, projektin tulosten luovutus ja yritysjärjestelyt
Rahoituspäätöstä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava Tekesille etukäteen, mikäli se projektin aikana tai viiden vuoden kuluessa rahoituksen viimeisen erän maksamisesta
1. myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa projektin tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
2. myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa projektin tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
3. siirtää liiketoimintaansa ulkomaille tai
4. toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä (kuten sulautuminen, jakautuminen, merkittävä omistusjärjestely sekä merkittävät henkilöstön vähennykset, jotka kohdistuvat Tekesin rahoittamaan toimintaan).
Edellä mainitut järjestelyt edellyttävät Tekesin etukäteistä kirjallista suostumusta, jos järjestely toteutetaan Euroopan yhteismarkkinoiden alueen ulkopuolella tai jos järjestely vaarantaa projektin tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen.
Jos käyttö- tai hyödyntämisoikeuksien lisensointi on ollut oleellinen osa projektin alun perin ta- voittelemaa liiketoimintaa, ei edellä tarkoitettua Tekesin etukäteistä suostumusta tarvita.
11 Viranomaisvalvonta
Rahoituksen saajan tulee antaa Tekesille tämän rahoituspäätöksen ehtojen noudattamisen ja projektin toteuttamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot.
Tekesillä, Euroopan komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tehdä rahoituksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan koh- distuvia tarkastuksia.
Tekes voi valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen auktorisoidun tilintarkastajan (KHT, HTM, JHTT) tekemään edellisessä kappaleessa tarkoitettuja tarkastuksia. Ulkopuolinen asiantuntija voi Tekesin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa.
Tarkastusoikeus on voimassa viiden vuoden ajan projektin päättymisestä. Projektin asiakirjat ja muu projektin valvonnan ja tarkastuksen kannalta tarpeellinen aineisto on säilytettävä vähintään yhtä kauan. Rahoituksen saajan on korvauksetta annettava tarkastuksen tekijälle tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja muutoinkin avustettava tarkastuksessa.
Tarkastuksen tekijällä on oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tar- kastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on laadittava pöytäkirja, jossa mainitaan hal- tuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa.
Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa rahoituksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin liike-, varasto- tai muihin vastaaviin ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviin tiloihin ja muille alueille, joilla on merkitystä rahoituksen myön- tämiselle ja käytön valvonnalle. Tarkastusta ei saa tehdä kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.
12 Maksatuksen keskeyttäminen
Tekes voi määrätä rahoituksen maksamisen väliaikaisesti keskeytettäväksi, jos
1. on perusteltua aihetta epäillä, että rahoituksen saaja laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa tai käyttää rahoitusta rahoituspäätöksen vastaisesti;
2. ne perusteet, joilla rahoitus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet. Tällaisia muutok- sia ovat esimerkiksi projektisuunnitelmasta poikkeaminen ilman Tekesin antamaa kirjallista suostumusta, rahoituksen saajan taloudellisen aseman merkittävä heikkeneminen suhteessa ennakoituun kehitykseen, yrityksen oman pääoman menettäminen kokonaan, verovelkojen syntyminen sekä Tekes-lainoihin liittyvät rästit;
3. Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä.
Jos keskeytyksen syitä ei korjata keskeytyspäätöksessä määrätyssä ajassa, Tekesillä on oikeus määrätä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu rahoitus tai sen osa takaisin- perittäväksi.
13 Rahoituksen palauttaminen
Rahoituksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa rahoitus tai sen osa. Jos palautettava määrä on alle 10 euroa, se saadaan jättää palauttamatta.
14 Rahoituksen takaisinperintä
14.1 Lakisääteinen takaisinperintä
Tekes määrää rahoituksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun rahoituksen takaisin- perittäväksi, jos rahoituksen saaja on:
1. jättänyt palauttamatta sellaisen rahoituksen tai sen osan, joka näiden yleisten ehtojen koh- dan 13 mukaan on palautettava;
2. käyttänyt rahoituksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen, kuin se on myönnetty;
3. antanut Tekesille väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennai- sesti vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään tai ehtoihin tai salannut sellaisen seikan;
4. muutoin 1 - 3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia säännöksiä.
14.2 Harkinnan varainen takaisinperintä
Tekesillä on oikeus määrätä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu rahoitus tai sen osa takaisin perittäväksi, jos:
1. rahoituksen maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tie- toja, tietoja on salattu tai niitä on kieltäydytty antamasta;
2. rahoitusta ei ole käytetty rahoituspäätöksen mukaisesti;
3. rahoituksen saaja on kieltäytynyt avustamasta projektin tarkastuksessa;
4. rahoituksen saaja on lopettanut rahoituksen kohteena olevan projektin, supistanut tai muuttanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toiselle;
5. rahoituksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin tai saneerausmenettelyyn;
6. projektin kestoaikana valtioneuvoston asetuksen (298/2008) 9 pykälässä oleva edellytys rahoituksen myöntämisestä suurille yrityksille muuttuu olennaisesti tai 8 pykälän edellytys rahoituksen tuki-intensiteetin korottamisesta ei toteudu;
7. Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää, että rahoitus on perittävä takaisin;
8. rahoituksen saaja menettelee muulla, tämän kohdan seikkoihin rinnastettavalla tavalla.
14.3 Korko
Rahoituksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle rahoituksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 pykälän 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.
14.4 Viivästyskorko
Tekesin asettaman eräpäivän ylittävältä ajalta on takaisinperittävälle määrälle maksettava vuo- tuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 pykälän 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mu- kaan.
14.5 Avustuksen takaisinperinnän kohtuullistaminen
Tekes voi päättää, että osa palautettavasta tai takaisinperittävästä avustuksesta, sille lasketta- vasta korosta tai viivästyskorosta jätetään perimättä, jos täysimääräinen periminen on kohtuu- tonta rahoituksen saajan taloudelliseen asemaan ja olosuhteisiin, avustuksella hankitun omai-
suuden laatuun tai perinnän perusteena olevaan menettelyyn tai olosuhteiden muutokseen nähden.
Erittäin painavasta syystä Tekes voi päättää, että palautettava tai takaisinperittävä määrä, sille laskettava korko tai viivästyskorko jätetään kokonaan perimättä.
14.6 Takaisinperinnän määräaika
Rahoituksen, sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei enää ryhdytä, kun projektin viimeisen rahoituserän maksamisesta on kulunut kymmenen vuotta.
15 Tekesin kuittausoikeus
Tämän rahoituspäätöksen perusteella palautettava tai takaisin perittävä avustus korkoineen voi- daan periä siten, että se vähennetään rahoituksen saajalle maksettavasta muusta Tekesin myöntämästä avustuksesta. Valtiokonttorilla on oikeus tehdä vastaava kuittaus Tekesin myöntämien lainojen välillä.
16 Väärinkäytökset
Jos projektin yhteydessä on aihetta epäillä rahoituksen saajan tai sen puolesta toimineen henkilön syyllistyneen rikoslaissa (19.12.1889) rangaistavaksi säädettyyn tekoon, jossa Tekes on asianomistajana, ryhtyy Tekes asian vaatimiin toimenpiteisiin.
17 Tulkintajärjestys
Mikäli rahoituspäätöksen ja sen liitteiden välillä on olemassa ristiriita, noudatetaan seuraavaa tulkintajärjestystä:
1) rahoituspäätös ja sen erityisehdot;
2) yleiset ehdot;
3) kustannusarvio;
4) projektisuunnitelma;
5) rahoitushakemus ja sen liitteet sekä
6) muut rahoituspäätöksen tekemisen kannalta oleelliset dokumentit.