TYÖEHTOSOPIMUS
Suunnittelu- ja konsulttialan ylemmät toimihenkilöt
TYÖEHTOSOPIMUS
3.1.2022 – 30.11.2023
TYÖEHTOSOPIMUS
SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT3.1.2022 – 30.11.2023
SISÄLLYSLUETTELO
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 5
TYÖEHTOSOPIMUS YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 Työehtosopimuksen soveltamisala 11
6 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä 13
6.2 Työajan tasoittumissuunnitelma 13
6.3 Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen 14
7 Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen 14
7.1 Säännöllisen työajan pituus 14
7.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika 14
7.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika 15
7.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen 15
8 Säännöllisen työajan ylittäminen 16
8.3 Kiinteä kuukausikorvaus 17
9.1 Vuosilomapalkan maksuajankohta 17
11 Matkakustannusten korvaukset 19
12 Vapaa-aikana matkustaminen 19
12.1 Vapaa-aikana matkustaminen ja sen korvaaminen 19
12.2 Esimerkkejä paikallisesti sovittavista korvausehdoista 20
13.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset 21
13.2 Saman sairauden uusiutuminen 21
15 Sairauden ja perhevapaiden ajalta maksetusta palkasta
16 Lyhyt tilapäinen poissaolo 23
KOLLEKTIIVIPERUSTEINEN HENKILÖSTÖN VÄHENTÄMINEN
17.1 Neuvotteluajan laskeminen 23
17.2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet 23
17.3 Henkilöstösuunnitelman muutokset 24
17.4 Julkisten työvoimapalvelujen kartoittaminen 24
18 Muutosturvan toimintamalli 24
18.2 Työllistymissuunnitelma 24
19 Takaisinottovelvollisuus 25
PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA JA JÄRJESTÖSUHTEET
21 Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen 26
22 Yhteistoiminnan paikallinen järjestäminen 27
22.3 Työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvaltuutettu 27
23 Annettavat tiedot ja selvitykset 33
23.1 Työnantajan tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuudet 33
23.2 Luottamusmiehelle annettavat tiedot 35
23.3 Ylemmän toimihenkilön tiedonantovelvollisuus 36
23.4 Tietojen luottamuksellisuus 36
TYÖRAUHA JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
29 Työehtosopimuksen voimassaolo 39
LIITTEET
LIITE 2 Matkakustannusten korvaukset 42
LIITE 4 Pöytäkirja ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoittelumahdollisuuksien lisäämisestä 46
LIITE 5 Pöytäkirja työaikapankeista 48
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 3.1.2022
Paikka Teknologiateollisuuden työnantajat ry, Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Teknologiateollisuuden Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry
työnantajat ry
Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
Xxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx
Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että 2.1.2022 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen sopimus tulee voimaan sopimuksen allekirjoittamisesta 3.1.2022 alkaen.
2 § Palkkaratkaisu
PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2022
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteistaPalkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luotta- musmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perus- teista.
Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
1. Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkis- tusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luot- tamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. So- pimus tehdään kirjallisesti 28.2.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.
Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkan- korotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimi- henkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, kes- kimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palk- kasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).
2. Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta kohdan 1 mukaises- ti, vuoden 2022 palkantarkistukset toteutetaan jommallakummalla alla olevista tavoista (A tai B). Palkantarkistuksen toteuttamista- vasta (A tai B) sovitaan luottamusmiehen kanssa tai ellei luotta- musmiestä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja toteuttaa palkkaratkaisun vaihtoehdon A mukaisesti.
Työnantaja toteuttaa 1,8 % kustannusvaikutteisen palkkaratkaisun yrityksessä noudatettavan palkkapolitiikan mukaisesti viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta. Kustannusvaikutus (1,8 %) lasketaan ylempien toimihenkilöiden helmikuun palkkasummasta luontoisetuineen.
Palkankorotuksia kohdistaessaan työnantajan tulee varmistaa, että jokaisen ylemmän toimihenkilön palkka luontoisetuineen korottuu vähintään 0,9 %.
Palkantarkistuksen tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkapor- rastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palk- kapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.
Xxxxxxxx toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisen korotusten jakami- sessa.
Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkan- korotusten jälkeen selvitys työnantajan toteuttaman palkkarat- kaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöi- den palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jäl- keen).
Työnantaja toteuttaa palkkaratkaisun yrityksessä noudatettavan palkkapolitiikan mukaisesti viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Palkantarkistuksen tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkapor- rastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palk- kapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.
Ylemmälle toimihenkilölle selvitetään hänen henkilökohtaisen palkantarkistuksensa suuruus ja perusteet kahden kuukauden ku- luessa palkantarkistuksen toteuttamisesta, kuitenkin viimeistään 30.6.2022. Selvitys annetaan jokaiselle ylemmälle toimihenkilölle riippumatta siitä, onko ylempi toimihenkilö saanut korotuksen.
Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkan- tarkistuksen jälkeen selvitys työnantajan toteuttaman palkkarat- kaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus, ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jäl- keen) sekä pääasialliset periaatteet korotusten kohdentamisessa.
PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2023
Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkantarkistukset. Ensisijainen tapa toteuttaa pal- kantarkistukset on paikallinen palkkaratkaisu. Toissijaisen palk- karatkaisun (A tai B) kustannusvaikutus ja sen mahdollinen ja- kautuminen sovitaan sopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa syyskuun 2022 loppuun mennessä.
Sopimusosapuolet tarkastelevat elo-syyskuun aikana palkkamal- lin toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden
näkymiä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 30.9.2022 mennessä 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta toteutettavien palkantarkistusten kustannusvaiku- tuksesta ja sen mahdollisesta jakautumisesta. Samassa yhteydes- sä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 30.11.2023 jälkeiselle ajalle.
Mikäli 1.3.2023 toteutettavan toissijaisen palkkaratkaisun mukai- sen palkantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 30.9.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tä- män sopimuksen päättymään 30.11.2022. Irtisanomista koskeva il- moitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 14.10.2022 toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.
3 § Työhyvinvointi ja osaamisen varmistaminen
Henkilöstön hyvinvointi ja ammatillinen osaaminen luovat edelly- tyksiä menestyvälle liiketoiminnalle. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen edistämisellä ja työurien pidentämiseen tähtäävillä toi- milla yritykset voivat vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuteen.
Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla
Liitot suosittelevat, että työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista.
Työnantaja varaa tarvittaessa ylemmälle toimihenkilölle mahdol- lisuuden osallistua vuosittain ammatilliseen koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisessä kehityskeskustelussa.
Työnantaja voi osoittaa ylemmälle toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeel- lista lisä-, täydennys-, laitteisto-, työhyvinvointi- tai turvallisuus- koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamisek- si työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Osoi- tettavasta koulutuksesta työnantajan on ilmoitettava ylemmälle toimihenkilölle vähintään viikko ennen koulutuksen toteuttamista. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta osoitettaessa otetaan huo- mioon ylemmän toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työeh- tosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan kuukausi- palkan lisäksi peruspalkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehit- tämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Kou- lutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on asial- lisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapaus- kohtaisesti kieltäytyä hänelle osoitetusta koulutuksesta.
4 § Työehtosopimuksen kehittäminen ja koulutus
Liitot asettavat työryhmän, joka käsittelee jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti työehtosopimukseen liittyviä asioita pyr- kien kehittämään yritysten kilpailukykyä ja ylempien toimihen- kilöiden työehtoja ja ryhtyen mahdollisesti tarvittaviin toimen- piteisiin. Työryhmä edistää myös erimielisyysasioiden tehokasta käsittelyä ja pyrkii jatkuvasti ylläpitämään ja lujittamaan osapuol- ten välisiä hyviä neuvottelusuhteita ja yhteistoimintaa.
Työryhmä selvittää lisäksi työlainsäädännön muutosten, erityi- sesti perhevapaauudistuksen ja yhteistoimintalain uudistuksen, vaikutuksia työehtosopimukseen. Perhevapaauudistuksen osalta liitot toteavat, että sopimuskauden aikana mahdollisesti tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työ- ehtosopimuksessa määriteltyihin äitiys- tai isyysvapaan palkallisiin jaksoihin. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaa maksetaan työehtosopi- muksen mukaisesti laissa määriteltyjen vapaiden nimikkeistä riip- pumatta. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja huomioi yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudis- tuksesta aiheutuvat muutostarpeet työehtojen kehittämisessä.
Liitot järjestävät yhteisiä koulutuksia yhdessä sovittavalla tavalla. Työryhmän tehtävänä on arvioida ja järjestää koulutuksia sopimus- kauden aikana.
Työryhmä pohtii mahdollisia toimenpiteitä luottamusmiesjärjes- telmän toimivuuden edistämiseksi ja paikallisen sopimisen lisäämi- seksi. Työryhmä käsittelee tarvittavilta osin palkkaukseen ja pal- kitsemiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi työryhmä pyrkii laatimaan yhteisen työsopimusmallin suunnittelu- ja konsulttialalle.
5 § Soveltamisala
Työehtosopimuksen kohdassa 1 mainituilla yrityksen tai toimipai- kan johtoon kuuluvilla ja johtamiseen osallistuvilla henkilöillä tar- koitetaan myös edellä mainittuihin verrattavia tulosvastuullisissa päällikkötehtävissä olevia henkilöitä.
6 § Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi
Xxxx Xxxxx
Tarkastettu
Xxxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
TYÖEHTOSOPIMUS SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
YLEISE T MÄÄRÄYKSET
1 Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuuden työn- antajat ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritysten pal- veluksessa olevat ylemmät toimihenkilöt.
2. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulutasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puut- tuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylem- pien toimihenkilöiden piiriin tai ei.
3. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksen ylemmän toimihen- kilön tehtävä on suunnittelu-, konsultointi- tai asiantuntijatehtävä taikka esimiestehtävä. Ylemmän toimihenkilön tehtävä on suunnit- telu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksen sovel- tamisalan sisältämiä toimia vaativampi.
4. Toimihenkilön kuuluminen tiettyyn henkilöstöryhmään määräytyy hänen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti.
5. Työehtosopimus ei koske
• yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia ja johtamiseen osallis- tuvia henkilöitä
• näihin verrattavia johtoa avustavia asiantuntijoita
• henkilöitä, jotka edustavat työsuhteeseen liittyvissä asioissa työn- antajaa suhteessa ylempiin toimihenkilöihin ja joilla on oikeus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista.
Järjestäytymis- ja yhdistysvapaus on puolin ja toisin loukkaamaton.
Ryhmähenkivakuutusjärjestely koskee ylempiä toimihenkilöitä.
4 Palkka
1. Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopi- muksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus ja ylemmän toimi- henkilön koulutus ja ammattipätevyys. Osa kokonaisansiosta voi muodostua työpaikkakohtaisesti määritettyjen palkkatekijöiden perusteella.
2. Työehtosopimukseen perustuvat palkankorotukset toteutetaan allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa työehtosopimukseen perustuvasta korotuksesta tai korva- ta se yritys- tai työpaikkakohtaisella tulossidonnaisella palkkaus- järjestelmällä.
1. Yrityksessä määritellään henkilöstöön sovellettava palkkapolitiik- ka. Liitot suosittavat, että palkat määräytyvät työn vaativuuden mukaan ja palkkapolitiikka tähtää työsuoritusten palkitsemiseen sekä yrityksen tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseen.
2. Palkkapolitiikka perustetaan kokonaan tai osittain seuraaville peri- aatteille. Palkkapolitiikka
• rakentuu yrityksen liikeidean pohjalle ja tukee sen toteutumista
• tukee yrityksen tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä
• palkitsee yksilöllisistä kyvyistä ja taidoista kuten tiedon hallinta-, projektinjohto-, arvostelu-, aloite-, innovointi- ja yhteistyökyky
• kannustaa yksilöä ammattitaidon syventämiseen ja laajentami- seen
• tukee työyhteisölle asetettujen yhteisten tavoitteiden toteutu- mista sekä yhteistyötä yli toiminto- ja henkilöstöryhmärajojen
• on selkeä, pitkäjänteinen ja johdonmukainen, mutta joustavasti muutettavissa yrityksen toimintaedellytysten tai liikeidean sitä vaatiessa.
3. Palkkapolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että sen periaat- teista vallitsee yhteisymmärrys ja että esimies ja ylempi toimihen- kilö keskustelevat työtehtävien toteutumisesta ja tämän vaikutuk- sesta palkkaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Palkkapolitiikkaa koskevat määräykset ovat luonteeltaan suosituksia/menettelytapaohjeita, joista poikkeamista
ei pidetä työehtosopimuslain tarkoittamana työehtosopimuksen määräyksen rikkomisena.
6 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä
Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi sään- nöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä viikoit- taiset vapaapäivät. Työvuoroluettelo on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä tai vaihtelevia ja tilapäisiä työvuoroja koskien.
6.2 Työajan tasoittumissuunnitelma
Kun säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on en- nakolta laadittava suunnitelma työajan tasoittumisesta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sopimuksen mukaiseen keskimäärään.
6.3 Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen
Ellei paikallisesti toisin sovita, työvuoroluettelon ja työajan tasoit- tumissuunnitelman muutoksesta ilmoitetaan asianomaisille ylem- mille toimihenkilöille, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä.
Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät ylemmän toimi- henkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
7.1 Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä:
Tällä ei muuteta työehtosopimuksen voimaan tullessa noudatettavina olevia säännöllisiä työaikoja siltä osin kuin ne eivät ylitä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Jos paikallisesti sovitaan säännöllisen työajan muuttamisesta, sovitaan samalla sen vaikutuksesta palkkaukseen.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot ovat laatineet yhteisen etätyöohjeen (liite 3).
7.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika
1. Arkipyhäviikon vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon sään- nöllistä työaikaa, ovat seuraavat arkipyhät ja niitä seuraavat lauan- tait:
• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• pitkäperjantai
• 2. pääsiäispäivä
• vapunpäivä
• helatorstai
• juhannusaatto
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• 1. joulupäivä
• 2. joulupäivä.
7.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika
1. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä voidaan paikallisesti sopia vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista. Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjak- sona. Työajan tasoittumisen periaatteista sovitaan paikallisesti.
2. Työajan tasoittumissuunnitelmasta ks. kohta 6.2.
7.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen
1. Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 7.1 kohdan ja työsopimuksen määräyksistä työaikaa koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaika- lain säännöksiä.
2. Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpees- ta, hyödystä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvauksesta. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta työaikalain mukaista sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ylempien toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon otta- mista.
7.4.2 Työnantajan osoituksella
Työnantaja voi työehtosopimuksen 7.1 kohdan ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin ylemmälle toi- mihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enin- tään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäivil- le eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka. Työtuntijärjestel- män muutoksesta ilmoitetaan asianomaisille ylemmille toimihen- kilöille vähintään viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Ylem- mällä toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.
1. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työaikalaista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia.
2. Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa ylemmän toimihenkilön pitämään kertyneitä plustunteja vapaana ja tarvit- taessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle ylemmälle toimihenkilölle. Vastaavasti ylempi toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plustunte- ja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.
3. Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuu- kautta. Paikallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta.
1. Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan paikallisesti.
2. Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja YTN ovat laatineet yhtei- sen pöytäkirjan työaikapankeista (liite 5).
Työviikkojen vaihteessa viikkolepo voidaan antaa yhtäjaksoisena aikana, joka sijoittuu osaksi edellistä ja jälkimmäistä viikkoa edel- lyttäen, että suurin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kyse.
1. Lisätyö on työtä, jota työnantajan aloitteesta ja ylemmän toimihen- kilön suostumuksella tehdään yli sovitun säännöllisen työajan sen kuitenkaan ylittämättä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikos- sa. Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisätyön teke- misestä on nimenomaisesti sovittava.
2. Lisätyö ei ole ylityötä.
3. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.
1. Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 6 kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksoksi voidaan paikallisesti sopia enintään 12 kuukautta.
Soveltamisohje:
Kalenterivuoden sijasta tasoittumisjaksoksi voidaan sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
2. Ylityö korvataan työaikalain mukaan. Laskettaessa ylityöstä mak- settavaa korotettua palkkaa, ylityökorvauksen perusosa lasketaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 158 sil- loin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tuntia ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 40 tuntia.
8.3 Kiinteä kuukausikorvaus
Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnun- taityön korvaamisesta näiden töiden arvioituun määrään perustu- valla erillisellä kiinteällä kuukausikorvauksella.
Pöytäkirjamerkintä:
Kiinteää kuukausikorvausta voidaan tarvittaessa tarkistaa.
9.1 Vuosilomapalkan maksuajankohta
Vuosilomapalkan maksuajankohdasta voidaan vuosilomalain 15 §:stä poiketen sopia paikallisesti toisin.
9.2.1 Lomarahan suuruus ja maksuajankohta
Ellei paikallisesti toisin sovita, lomarahana maksetaan 50 % ylem- män toimihenkilön vuosilomapalkasta viimeistään vuosiloman päättymistä seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.
1. Jos ylempi toimihenkilö ja työnantaja sopivat kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana, 24 arkipäivän (neljän viikon) vuosiloman täyttä lomarahaa vastaa 12 arkipäivän (kahden viikon) lomarahavapaa.
2. Lomarahavapaa annetaan ylemmälle toimihenkilölle työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät osapuolet sovi lomarahavapaan pitämisen ajankohdasta.
3. Xxxxxx toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa lomarahavapaan ajalta.
4. Lomarahavapaan vaihtamisesta joustovapaaksi ks. kohta 10.
9.2.3 Lomarahaa vastaava korvaus työsuhteen päättyessä
Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan lomarahan suuruinen kor- vaus lomakorvauksesta laskettuna, jos työsuhde päättyy ylemmäs- tä toimihenkilöstä riippumattomasta syystä. Korvausta ei kuiten- kaan makseta koeaikana päättyneessä työsuhteessa eikä silloin, kun kyseessä on alle vuoden pituinen määräaikainen työsuhde.
Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on oikeus säästää 18 päivää ylittävä osa lomanmääräytymisvuosittain ansaitsemistaan lomapäivistä (talvi- ja kesälomasta) pidettäväksi vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästö- vapaana.
10 Joustovapaa
1. Paikallisesti voidaan sopia lomarahan ja työaikajärjestelyihin pe- rustuvien vapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen.
2. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.
3. Joustovapaalta ei makseta lomarahaa.
MATKUSTAMINEN
11 Matkakustannusten korvaukset
1. Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantaja korvaa ylemmän toimi- henkilön tarpeelliset työmatkakustannukset noudattaen kulukor- vausten, päivärahojen ja kilometrikorvausten osalta liitteessä 2 olevia perusteita ja määriä. Muilta osin noudatetaan mahdollista yrityskohtaista kirjallista ohjetta (matkustussääntö).
12.1 Vapaa-aikana matkustaminen ja sen korvaaminen
1. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.
2. Vapaa-aikana matkustamisen korvauksesta sovitaan paikallisesti. Paikallisesti voidaan sopia erityyppisiin matkoihin sovellettavaksi erilaisia korvauskäytäntöjä.
3. Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, vapaa-aikana matkustaminen korvataan seuraavasti:
• Asiakasprojektimatkoilta korvataan vapaa-aikana matkustami- nen matkavuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta 19 euron tuntikorvauksella. Tuntikorvaus maksetaan, kun vähintään puolet tunnista on kulunut. Tuntikorvaus maksetaan työpäivänä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti.
• Korvausta vapaa-aikana matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta ylemmän toimihenkilön osallistuessa koulutukseen tai alansa messutapahtumiin.
• Matkustamiseen käytetyksi ajaksi luetaan
• matkustusaika kodin ja työkohteen välillä tai varsinaisen työntekopaikan ja työkohteen tai työkohteiden välillä
• aika, joka kuluu liikennevälineissä matkustamiseen ja siirty- misiin liikennevälineestä toiseen mukaan lukien välttämät- tömät odotusajat.
• Matkustamiseen käytettyyn aikaan ei lueta
• majoitettuna oloaikaa matkan kestäessä
• työkohteessa oloaikaa.
• Jos työvuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei voida teh- dä saman matkavuorokauden kuluessa, ylemmän toimihenkilön kuukausipalkkaa ei kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
12.2 Esimerkkejä paikallisesti sovittavista korvausehdoista
1. Matka-ajan korvaamisesta voidaan sopia esimerkiksi seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla:
a) Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaamisesta sovitaan esimiehen ja ylemmän toimihenkilön välillä tarvittaessa (erityisesti kun työehtosopimuksen mukaiset matka- ajalta maksettavat korvaukset aiheuttavat palkkauksellisen epäsuh- teen).
b) Kun kysymys on runsaasta tilapäisestä tai projektiluontoista työ- tä koskevasta matkustamisesta, ylemmälle toimihenkilölle kerty- vän matka-ajan määrää seurataan ja se voidaan korvata esimerkiksi määrävälein maksettavalla kertakorvauksella.
c) Jos ylemmän toimihenkilön työtehtäviin kuuluu olennaisena osa- na jatkuva tai säännöllisesti toistuva matkustaminen normaalin työ- ajan ulkopuolella ja ylempi toimihenkilö voi työtehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käy- töstä, otetaan nämä seikat huomioon palkkaperusteissa.
d) Muissa tapauksissa matka-ajan korvaamisesta sovitaan tapaus- kohtaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Teknologiateollisuuden työnantajat ry tiedottaa jäsenyrityksilleen, että työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä on sovittu seuraavasta matka-ajan korvausperusteesta, joka ei ole työehtosopimusmääräys:
Ellei toisin ole sovittu, ylemmälle toimihenkilölle maksetaan yksinkertainen tuntipalkka niiltä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikana matka-aikaan käytetyiltä tunneilta, jotka työnantaja voi erikseen laskuttaa asiakkaaltaan.
13.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset
1. Jos ylempi toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työ- kyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus saada työkyvyttö- myysajalta palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto | Palkallisen ajanjakson pituus |
alle 1 kk | 50 % palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan |
1 kk mutta alle 1 v | 4 viikkoa |
1 v mutta alle 5 v | 5 viikkoa |
vähintään 5 v | 3 kuukautta |
2. Xxxxxx toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työn- antajalle sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestään sekä siitä, milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.
3. Xxxxxx toimihenkilö on työnantajan pyynnöstä velvollinen esittä- mään hyväksyttävän selvityksen työkyvyttömyydestään. Xxxxxxx toimihenkilön on työnantajan vaatimuksesta esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkä- rintodistus sairaudestaan. Jos työnantajan ei hyväksy ylemmän toi- mihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa ylemmän toi- mihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantajan on korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.
4. Jos ylempi toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä salannut työn- antajalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
13.2 Saman sairauden uusiutuminen
1. Jos ylemmän toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden joh- dosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa työhön paluusta, ylempi toimihenkilö ei ole oikeutettu uuteen kohdan 13.1. mukaiseen sai- rausajan palkalliseen ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka makse-
taan yhteensä enintään taulukossa mainitulta ajanjaksolta siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso.
2. Jos työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on jo päätty- nyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantajan on kuiten- kin maksettava palkka sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momen- tin mukaiselta yhden päivän omavastuuajalta.
3. Se, onko kyseessä sama vai eri sairaus ratkaistaan Kansaneläkelai- toksen (KELA) tekemän ratkaisun perusteella.
14 Perhevapaat
1. Xxxxxxxxx toimihenkilölle annetaan äitiys- isyys- ja vanhempain- vapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukainen äi- tiys-, isyys- ja vanhempainraha kohdistuu.
2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudel- ta edellyttäen, että ylemmällä toimihenkilöllä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa ja ylemmän toimihenkilön työsuh- de on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.
3. Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysva- paaseen liittyen ylemmälle toimihenkilölle maksetaan säännöl- lisen työajan palkka luontoisetuineen yhdeltä kuuden arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita määräyksiä kuin äitiysvapaan palkan xxxxx- xxxxxxx. Oikeus palkalliseen isyysvapaaseen on myös ottoisällä.
15 Sairauden ja perhevapaiden ajalta maksetusta palkasta tehtävät vähennykset
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut ylemmälle toimihenkilölle kohdan 13 tai 14 perusteella palkkaa, työnantaja on oikeutettu nos- tamaan itselleen palautuksena ylemmälle toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan ylemmältä toimihenkilöltä päivärahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuitenkaan enempää kuin mak- samansa palkan määrän.
1. Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus- tapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä ylemmän toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä, sisaria ja isovan- hempia.
2. Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edel- lä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.
Soveltamisohje:
Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sairaustapauksissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon järjestämistä varten. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on työnantajan vaatimuksesta näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen poissaolon tarpeesta.
3. Liitot suosittelevat, että yritykset maksaisivat ylemmälle toimihen- kilölle kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että re- serviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
17.1 Neuvotteluajan laskeminen
Yhteistoimintalain mukainen neuvotteluaika lasketaan neuvotte- luesityksen tekemisestä.
17.2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet1. Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoi- mintalain 8 luvun tarkoittamien yhteistoimintaneuvottelujen alus- sa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen me- nettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet työnhaun, koulutuksen ja julkisten työvoimapalvelujen käytön osalta. Suun- nitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan.
Kollektiiviperusteinen henkilöstön vähentäminen
2. Jos yhteistoimintalain 8 luvun yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunni- tellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet työn- haun, koulutuksen ja julkisten työvoimapalvelujen käytön osalta.
17.3 Henkilöstösuunnitelman muutokset
Suunniteltua työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoiminta- menettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
17.4 Julkisten työvoimapalvelujen kartoittaminen
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut viivyt- telemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisa- nomismenettelyn alettua. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen muu- tosturvan toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
1. Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa oikeudesta työllistymis- suunnitelmaan ja korotettuun työttömyysetuuteen.
2. Työnantajan on ylemmän toimihenkilön pyynnöstä työllistymis- suunnitelmaa varten toimitettava työvoimaviranomaiselle tietonsa ylemmän toimihenkilön koulutuksesta, työkokemuksesta ja työ- tehtävistä.
3. Xxxxxx toimihenkilö ja työnantaja voivat erikseen sopia työnanta- jan osallistumisesta työllistymissuunnitelman laatimiseen.
1. Ellei irtisanomisen jälkeen muuta sovita, ylemmällä toimihenkilöl- lä on oikeus saada vapaata ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan
• työllistymissuunnitelman tekemiseen
• työllistymissuunnitelman mukaiseen työvoimapoliittiseen kou- lutukseen
• harjoitteluun ja työssäoppimiseen
• oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun
• uudelleensijoitusvalmennukseen.
2. Työllistymisvapaan pituus on irtisanomisajan pituudesta riippuen seuraava:
enintään 1 kk | 5 pv |
yli 1 mutta enintään 4 kk | 10 pv |
yli 4 kk | 20 pv |
3. Edellä tarkoitetun vapaan lisäksi ylemmällä toimihenkilöllä on oi- keus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää osallis- tuakseen irtisanomisaikana työllistymissuunnitelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen.
4. Edellä tarkoitettujen vapaiden saannin edellytyksenä on, ettei va- paasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
5. Ylemmän toimihenkilön on ilmoitettava vapaasta työnantajalle vii- vytyksettä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan pe- rusteesta.
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisinot- tovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja ylemmän toimi- henkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- ja päättämistilanteessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet ylemmän toimihenki- lön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.
IRTISANOMISAJAT
1. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika |
enintään 1 v | 14 pv |
yli 1 mutta enintään 4 v | 1 kk |
yli 4 mutta enintään 8 v | 2 kk |
yli 8 mutta enintään 12 v | 4 kk |
yli 12 v | 6 kk |
2. Jollei muusta sovita, ylemmän toimihenkilön noudatettavat irtisa- nomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika |
enintään 5 v | 14 pv |
yli 5 v | 1 kk |
PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA JA JÄRJESTÖSUHTEET
21 Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen
1. Työehtosopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välillä tai työnantajan ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Luottamus- miehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä ylempiä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
2. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai toistaiseksi voimassa ole- vaksi. Ellei muuta sovita, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voi- daan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
4. Tässä määräyksessä tarkoitettu paikallinen sopimus on osa työeh- tosopimusta. Paikallista sopimusta sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Työehtoso- pimuksettomana aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtoso- pimuksen voimaantulon jälkeen, määräajaksi solmittu paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
22 Yhteistoiminnan paikallinen järjestäminen
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu osallistuvat uusien ylem- pien toimihenkilöiden perehdyttämiseen paikallisesti sovittavalla tavalla.
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perus- tamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan si- sältyviä asioita. Yhteistoimintaelin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
22.3 Työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvaltuutettu
22.3.1 Työsuojeluyhteistoiminta
Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työ- paikassa, jossa työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.
1. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työterveyshenkilöstön, linja- johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työterveyshuollon toimin- tasuunnitelman laadintaan sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä.
3. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua työajalla liittojen yh- dessä hyväksymään työsuojelukoulutukseen. Työnantaja korvaa koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan an- sionmenetyksen.
4. Työsuojeluvaltuutetulla on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdolli- suudet kehittyä ammatissa kuin muilla ylemmillä toimihenkilöillä. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamus- tehtävän aikana, edellyttääkö työsuojeluvaltuutetun ammattitai- don ylläpitäminen sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille ylemmille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä työsuojeluvaltuutetun toimikauden jälkeen.
5. Työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimivan varavaltuutetun palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvot- telee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
6. Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantaja maksaa työsuojeluvaltuu- tetulle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus 1.3.2022 alkaen on 66 euroa. Korvaus maksetaan, jos edustettavia on vähintään 20.
7. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja.
8. Työsuojeluvaltuutettua koskevia määräyksiä sovelletaan varaval- tuutettuun silloin, kun hän työehtosopimuksen edellyttämän il- moituksen mukaisesti toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena.
22.4.1 Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinta
1. Luottamusmiehen tarpeesta ja paikallisesta yhteydenpito ja neu- vottelumenettelyn täsmentämisestä keskustellaan ennen ehdokas- asettelua yrityksen johdon ja ylempien toimihenkilöiden edustajien kesken. Luottamusmiehen asettamisen tarve todetaan yhdessä yrityksen johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityksen
koko, organisaatio, sijainti ja toiminnan luonne. Luottamusmiehen valitseminen yritykseen tai työpaikalle edellyttää lisäksi, että mer- kittävä osa ylemmistä toimihenkilöistä kannattaa sitä.
2. Työpaikalla tarkoitetaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyritystä, yrityksen organisaatiorakenteen mukaista loogista osaa tai yhdessä sovittua yksikköä.
3. Pienissä työpaikoissa voidaan valita yhteinen luottamusmies toimi- henkilöille ja ylemmille toimihenkilöille. Valinnasta keskustellaan paikallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken. Yhteisen luotta- musmiehen valintaa tulee kannattaa merkittävä osa kummastakin henkilöstöryhmästä. Mikäli jommallakummalla henkilöstöryhmällä on jo luottamusmies, ei ole mahdollisuutta valita yhteistä luotta- musmiestä, ellei järjestetä uutta vaalia.
4. Yhteinen luottamusmies edustaa molempia henkilöstöryhmiä. Luottamusmieheen noudatetaan sen työehtosopimuksen luot- tamusmiesmääräyksiä, jonka soveltamisalaan luottamusmies itse kuuluu. Paikallisesti voidaan sopia oikeudesta osallistua toisen henkilöstöryhmän järjestämään luottamusmieskoulutukseen, ot- taen huomioon, että tarkoitus on osallistua vain kerran samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutukseen.
5. Paikallisilla osapuolilla on mahdollisuus perustellusta syystä irti- sanoa paikallinen sopimus työpaikkakohtaisesta yhteisestä luotta- musmiehestä ilmoittamalla siitä sopijaosapuolille. Irtisanomisaika on 3 kuukautta.
6. Jos paikallisesti on tarve siihen, että luottamusmies edustaa myös joidenkin muiden toimipaikkojen tai muiden konserniin kuuluvien yritysten ylempiä toimihenkilöitä, yhteisestä luottamusmiehestä tulee sopia paikallisesti kaikkien mukana olevien toimipaikkojen tai yritysten ylempien toimihenkilöiden ja johdon kanssa. Sopimuk- sesta annetaan tieto liitoille (Teknologiateollisuuden työnantajat ja YTN).
7. Vähintään kymmenen ylemmän toimihenkilön työpaikalla voidaan valita varaluottamusmies. Varaluottamusmies toimii luottamus- miehen sijaisena tämän ollessa estynyt hoitamasta luottamusmie- hen tehtäviä.
8. Luottamusmies ja varaluottamusmies valitaan työehtosopimuk- seen sidottujen yrityksen tai työpaikan ylempien toimihenkilöiden keskuudesta. Valittavien henkilöiden tulee olla perehtyneitä työ-
paikan olosuhteisiin. Kaikilla työpaikan ylemmillä toimihenkilöillä tulee olla mahdollisuus osallistua valintaan.
9. Luottamusmies valitaan määräajaksi, yleensä kahdeksi vuodeksi.
22.4.2 Edustajista ilmoittaminen
1. Valituista luottamusmiehistä, varamiehistä ja varamiehen toimi- sesta luottamusmiehen sijaisena on ilmoitettava työnantajalle.
2. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.
22.4.3 Toiminnan muutostilanteet
1. Seuraavissa työpaikan toiminnan muutostilanteissa yhteistoimin- taorganisaatiosta neuvotellaan ennen kuin se saatetaan osapuolten yhteisesti hyväksymällä tavalla vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta:
• toiminnan olennainen supistuminen
• toiminnan olennainen laajentuminen
• liikkeen luovutus
• sulautuminen
• yhtiöittäminen
• edellisiin verrattava olennainen organisaatiomuutos.
22.4.4 Luottamusmiehen ansiokehitys
1. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen tai vä- hintään suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden ansiokehitystä.
2. Luottamusmiehen ansiokehitystä tarkastellaan toimikausittain heti EK:n tilaston valmistumisen jälkeen ja mahdollinen jälkeen- jääneisyys korjataan tarkastelun jälkeisestä ensimmäisestä palkan- maksusta lähtien.
22.4.5 Luottamusmiehen tehtävät ja toimintaedellytykset
1. Luottamusmies edustaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa ja työehtosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä.
2. Luottamusmiehelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja toimintamahdollisuudet.
3. Luottamusmiehen kanssa sovitaan paikallisesti kohtuullisesta työstä vapautuksesta luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa asianomaiseen
henkilöstöryhmään kuuluvien ylempien toimihenkilöiden luku- määrään, toiminnan luonteeseen ja työehtosopimuksen mukaisten tehtävien määrään.
4. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toi- misto- ja niitä vastaavia välineitä, kuten yrityksessä käytössä ole- via it-laitteita, niihin liittyviä ohjelmia, internet-yhteyttä ja sähkö- postia. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon muun muassa yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.
22.4.6 Luottamusmiehelle maksettava korvaus1. Luottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena toimivan vara- luottamusmiehen palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvot- telee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
2. Ellei toisin sovita, työnantaja maksaa luottamusmiehelle 1.3.2022 alkaen erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:
Edustettavien ylempien toimihenkilöiden lukumäärä | Korvauksen suuruus €/kk |
10–50 | 131 |
51–100 | 183 |
yli 100 | 234 |
3. Jos luottamusmiehen edustamien ylempien toimihenkilöiden mää- rä on yli 200, luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta neu- votellaan ja pyritään sopimaan paikallisesti.
4. Luottamusmieskorvauksen suuruus määräytyy vuoden ensim- mäisen päivän tilanteen mukaan. Jos ylempien toimihenkilöiden määrässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, vastaavat muutokset korvauksen osalta tulevat voimaan muutosta seuraavan kalente- rikuukauden alusta lukien. Jos ylempien toimihenkilöiden luku- määrässä muutoin tapahtuu muutoksia, vastaavat muutokset kor- vauksen osalta tulevat voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien, ellei toisin sovita.
22.4.7 Luottamusmiehen koulutus
1. Kun työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 ylempää toimihenkilöä, luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on palkkaa menettämättä oikeus osallistua YTN:n ja sen jäsenliitto-
jen järjestämille, henkilöstön edustajan tehtävien hoidon kannalta tarpeellisille, luottamusmieskursseille ja -koulutuksiin edellyttäen, että se ei aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.
2. Henkilöstön edustaja ja työnantaja toteavat etukäteen, onko ky- seessä sellainen koulutustilaisuus, johon osallistuminen ei vaikuta henkilöstön edustajan kuukausipalkkaan tai josta työnantaja suo- rittaa henkilöstön edustajalle korvauksia. Tällöin ei koulutukseen osallistuminen myöskään aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
3. Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutukseen vain kerran ansio- ta menettämättä.
Pöytäkirjamerkintä:
Tuntuvaa haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon, toiminnan laatuun, tehtävien hoitoon ja sijaisjärjestelyihin. Henkilöstön edustajan tulee ilmoittaa työnantajalle aikomuksestaan osallistua kurssille
mahdollisimman aikaisin. Jos työnantaja vetoaa tuntuvaan haittaan, työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa, viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua.
Suositeltavaa on, että osapuolet pyrkivät tällöin yhdessä selvittämään muun mahdollisen ajankohdan, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Kysymyksessä olevassa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettua koulutusta ovat liittojen vuosittain edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä yhdessä sopimat koulutukset.
22.4.8 Ammatillinen kehittyminen
Luottamusmiehellä on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla ylemmillä toimihenkilöillä. Työn- antajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitämi- nen sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille ylemmille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtä- vä luottamusmiehen toimikauden jälkeen.
22.4.9 Luottamusmiehen työsuhdeturva
1. Luottamusmies katsotaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n tarkoitta- maksi luottamusmieheksi. Luottamusmies voidaan lomauttaa tai
2. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan luottamusmie- henä toimineeseen ylempään toimihenkilöön vielä kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
3. Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesehdok- kaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa kolme kuukautta ennen luottamusmiehen toi- xxxxxxxx alkua ja päättyy vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.
4. Luottamusmies säilyttää asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovu- tettaessa säilyttää itsenäisyytensä.
22.4.10 Varaluottamusmies
Luottamusmiestä koskevia määräyksiä sovelletaan varaluottamus- mieheen silloin, kun varaluottamusmies työehtosopimuksen edel- lyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii luottamusmiehen sijaisena.
23 Annettavat tiedot ja selvitykset
23.1 Työnantajan tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuudet
23.1.1 Ulkopuolisen työvoiman käyttö1. Työnantaja tiedottaa yrityksen ylempiin toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamus- miehelle sekä, mikäli mahdollista, myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, tiedottaminen voidaan tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.
2. Liitot suosittelevat, että alihankintaa ja työvoiman vuokrausta kos- keviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtoso- pimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
3. Liitot suosittelevat, että vuokratyövoiman käyttö pyritään rajoitta- maan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtä- viin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaito- vaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla ylemmillä toimihenkilöillä.
23.1.2 Tulospalkkiot ja muut täydentävät palkkiojärjestelmät
1. Jos työnantaja ottaa käyttöön palkkaustapoja täydentävinä palkki- oina maksettavia lisiä (ns. tulospalkkioita), työnantajan tulee selvit- tää ylemmille toimihenkilöille kirjallisesti palkkiojärjestelmän sisäl- tö ennen sen käyttöönottoa.
2. Luottamusmiehelle tulee selvittää, mitä ylempien toimihenkilöiden ryhmiä palkkiojärjestelmä koskee.
3. Tässä määräyksessä tarkoitetun palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos tai tuottavuus- tai kehitystavoitteen saavutta- minen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pidemmissä jak- soissa.
23.1.3 Taloudelliset tiedot ja työnantajan suunnitelmat
1. Työnantajan tulee esittää ylemmille toimihenkilöille tai heidän edustajilleen seuraavat selvitykset ja suunnitelmat
• yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen vahvistettuun ti- linpäätökseen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta
• vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana yrityksen taloudellisesta tilasta selvitys, josta käyvät ilmi tilauskannan, työllisyyden, kan- nattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät
• vuosittain tasa-arvosuunnitelma, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä
• vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilö- määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutok- sista
• vuosittain yhteistoimintalain edellyttämät koulutustavoitteet, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.
2. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien ylempien toimihenkilöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla ylemmät toimi- henkilöt voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää.
3. Työnantajan tulee ilmoittaa viipymättä olennaiset muutokset kai- kissa edellä mainituissa tiedoissa.
4. Selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta voidaan esittää yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa, jos yri- tyksen työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20–29.
6. Liitot suosittelevat, että tässä määräyksessä tarkoitettujen yrityk- sen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdolli- suuksien mukaan toimialan yleisiä suhdanne- ja talousnäkymiä.
7. Jos tiedottaminen estyy ennakoimattomista ja yrityksen tuotannol- liselle toiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavista painavista syistä, työnantajan on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen jälkeen, kun edellä tarkoitettua estettä tiedottamiselle ei enää ole. Samalla työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menettelylle.
1. Luottamusmiehelle annetaan vastaavat tiedot kuin muidenkin henkilöstöryhmien luottamusmiehille.
2. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoite- taan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpai- kan ylempiä toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.
23.2.2 Epäselvyydet ja erimielisyydet
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä ylemmän toimihenkilön palkasta tai muusta työsuhteeseen liittyvästä asiasta, luottamus- miehelle on annettava kaikki kyseisen asian selvittämiseksi tar- peelliset tiedot.
23.2.3 Ylempiä toimihenkilöitä koskevat tiedot
1. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa ylemmistä toimihenkilöistä:
a) ylemmän toimihenkilön suku- ja etunimet
b) palvelukseen tuloaika, koulutustaso ja valmistumisvuosi
c) organisatorinen osasto
d) palkkaryhmä tai vaativuusluokka, jos sellainen on yrityksessä käytössä
e) tilastonimike (työnantajaliiton tilastoinnissa käytetty).
2. Edellä kohdissa a–e mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uu- sista ylemmistä toimihenkilöistä kohtien a–e tiedot annetaan niin
pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden ku- luttua työsuhteen alkamisesta.
23.2.4 Tilastotiedot palkoista
1. Luottamusmiehelle annetaan kirjallisesti kaikkien hänen toimi- alueensa ylempien toimihenkilöiden säännöllisen työajan keski- määräinen kuukausiansio kerran vuodessa välittömästi sen jälkeen, kun työpaikkaa koskeva EK:lle annettava tilasto palkoista on val- mistunut.
2. Luottamusmiehelle annetaan keskimääräiset kuukausipalkat (luon- toisetuineen) tilastonimikkeittäin (esimerkiksi EK:n tilastonimik- keittäin) tai yhteenvetona työpaikkakohtaisesti. Paikallisesti voi- daan sopia muusta tilastojaottelusta.
3. Tilastotietojen yhteydessä luottamusmiehelle ilmoitetaan myös ylempien toimihenkilöiden lukumäärät.
4. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä palkka- tietoja viittä henkilöä pienemmistä ryhmistä.
23.2.5 Perehtymismahdollisuus palkkausjärjestelmään ja työaikakirjanpitoon
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueensa ylempien toimihenkilöiden työaikalainsäädännön mukaiseen työ- aikakirjanpitoon ja heitä koskeviin, yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkkaus- ja palkanlaskentajärjestelmiin.
23.2.6 Ilmoitus koeajasta ja määräaikaisuudesta
Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikai- seen työsuhteeseen otetusta ylemmästä toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä luottamusmiehelle on ilmoitettava myös määräaikai- sen työsopimuksen peruste.
23.3 Ylemmän toimihenkilön tiedonantovelvollisuus
Ylemmän toimihenkilön tulee saattaa esimiehensä tietoon yrityk- sen toiminnan tai työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan kan- nalta merkitykselliset asiat.
23.4 Tietojen luottamuksellisuus
1. Luottamusmies saa työehtosopimuksessa tarkoitetut tiedot luot- tamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Luottamusmies
ei saa luovuttaa tietoja muiden yritysten luottamusmiehille eikä muutoinkaan levittää niitä.
2. Jos yrityksen ylemmät toimihenkilöt tai heidän edustajansa ovat työehtosopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai am- mattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden henkilöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita.
3. Ilmoittaessaan liike- tai ammattisalaisuuden salassapitovelvolli- suudesta ylemmälle toimihenkilölle tai ylempien toimihenkilöiden edustajalle, työnantajan tulee selvittää salassapidon perusteet ja yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika.
1. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina- asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä.
2. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus jakaa ryhmäänsä kuuluville kokousilmoituksia ja työpaikan työsuhteisiin ja työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.
3. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus tiedot- taa työmarkkina- ja yleisistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai sähköpostilla ja varata tiedottamiselle oma paikka sähköisessä ar- kistossa, jos asiasta on työantajan kanssa sovittu.
1. Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskeva erimielisyys käsitellään ensisijaisesti ylemmän toimihenkilön ja hä- nen esimiehensä välillä. Jos ylempi toimihenkilö ei ole voinut sopia työehtojaan koskevaa asiaa esimiehensä kanssa, hänellä on oikeus saattaa asia ylemmän esimiehen käsiteltäväksi. Mikäli yksimieli- syyttä ei saavuteta, asia voidaan siirtää luottamusmiehen ja työn- antajan edustajan käsiteltäväksi.
Työrauha ja työehtosopimuksen voimassaolo
2. Jos paikalliset neuvottelut neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuulu- vassa asiassa eivät johda yksimielisyyteen, asia voidaan siirtää liit- tojen käsiteltäväksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot noudattavat jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta.
1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja ylempiä toimihenkilöitä, jotka ovat tai työehtosopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdis- tysten jäseniä.
2. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvollisia tarkoin noudatta- maan työehtosopimusta huolehtimalla siitä, että niiden alaiset yh- distykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja ylemmät toimihenkilöt eivät riko sen määräyksiä.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
1. Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai johonkin sen määräykseen, ovat kiellettyjä työehtosopimuksen voimassaoloaikana.
2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työnantajat tai ylemmät toimihenkilöt, joita työehtosopimus koskee, ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopi- muksen määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
YTN sitoutuu siihen, että suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevät ylemmät toimihenkilöt eivät työehtosopimuksen voimassa ollessa ryhdy myötätuntotoimenpiteisiin muiden teollisuusalojen painostamiseksi työehtosopimusten piiriin.
Työrauha ja työehtosopimuksen voimassaolo
1. Päätöstä työtaistelu- tai muusta painostustoimenpiteestä ei saa tehdä ennen kuin liittojen sovintolautakunta on käsitellyt työriitaa ja sovintolautakunnan tekemä ehdotus työehtosopimuksen uudis- tamiseksi on puolin tai toisin hylätty.
2. Sovintolautakunnan on tehtävä ehdotuksensa kahden viikon ku- luessa siitä, kun työriidasta on ilmoitettu sovintolautakunnan pu- heenjohtajalle. Sovintolautakunnassa ei noudateta välimiesmenet- telystä annettua lakia.
3. Kumpikin liitto nimeää sovintolautakuntaan yhden jäsenen ja jäse- net valitsevat yhdessä puheenjohtajan. Jäsenenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain mukaan voitaisiin katsoa esteelliseksi. Liitot vastaavat puoliksi sovintolautakunnan jäsenten palkkioista ja muista sovintolautakunnan kustannuksista.
4. Sovintolautakunnan asettamisesta ja työskentelyperiaatteista sovi- taan erikseen liittojen välillä.
Tämä työehtosopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen ja on voimassa 30.11.2023 saakka ja sen jälkeen toistaiseksi kahden kuukauden ir- tisanomisajoin. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 30.11.2022, ellei vuoden 2023 palkantarkistuksen suuruudesta sovita 30.9.2022 mennessä. Sopimuskauden päätyttyä ovat sopimuksen määräykset kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes edellä mainitun sovintolau- takunnan tekemä ehdotus on hyväksytty tai hylätty.
Helsingissä 3.1.2022 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
SELVIYTYMISLAUSEKE
Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan pai- kallisesti työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia taloudel- lisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta myös työeh- tosopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen itsenäistä osaa. Sopimuksella ei voida sopia ylemmän toimihenkilön työsopi- muksen palkan alentamisesta.
Osapuolet voivat sopia, että 1/4 osa palkasta maksetaan myöhem- pänä ajankohtana. Tässä tapauksessa eräpäivänä maksettava osan on oltava vähintään 3/4 henkilön kuukausipalkasta. Siirretty pal- kan osa on maksettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä.
Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä so- pimusvapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.
Taloudelliset vaikeudet ja niiden toteaminen, tiedottaminen liitoille sekä suunnitelma
Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yh- teistoimintaneuvottelujen aikana taikka muussa yhteydessä yh- teisesti todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan taloudel- liseen kriisiin, jonka vaikutuksia - kuten työvoiman vähentämistä
- toimenpiteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.
Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia koskevaan to- teamiseen liittyen. Luottamushenkilön ja mahdollisesti käytetty- jen asiantuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työnantajan taloudellista asemaa koskevat tiedot sen mu- kaisesti kuin työnantaja on ilmoittanut tietojen olevan salassa pi- dettäviä (vrt. laki yhteistoiminnasta yrityksissä 57 §).
Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.
Neuvottelujen alkaessa työnantajan on lisäksi esitettävä suunnitel- ma, jossa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden ter- vehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhai- ten silloin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toiminnassa joh- donmukaisesti huomioon. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää pai- kallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhteisiä tavoitteita ja kannanottoja (esim. mahdollinen pidättäytyminen irtisanomisis- ta sopimuksen ajalle tai mahdollinen leikkausten kompensoiminen myöhemmin).
Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopimuksesta tulee työnantajan selvittää neuvotteluosapuolelleen avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.
Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättömyys ja kohtuullisuus
Työnantajan taloutta tai tuotannollista kriisiä vakauttavien sopeu- tusten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskeviin työehtoi- hin tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Toimien tulee lisäksi olla suhteessa niillä saa- vutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on yhdessä säännöllisesti arvioitava työvoimakulujen säästön vaikutus työantajan taloudelli- seen tilanteeseen.
Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautu- van, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopi- mus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos toinen osapuoli katsoo, että sopimuksen jatkamiselle ei enää muutoin ole asiallisia perusteita.
Mikäli yritys asetetaan sopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin, selvitystilaan tai yrityssaneerausmenettelyyn, päättyy tämä sopi- mus automaattisesti kyseisenä päivänä, elleivät osapuolet erikseen sovi sen jatkamisesta alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Näissä tilanteissa on mahdollista sopia myös uusista toimista työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi.
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
1 Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
Jos matka edellyttää majoittumista, maksetaan päivärahan lisäksi majoittumiskorvaus enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukaisesti.
2 Kotimaan päiväraha, yömatkaraha, ateriakorvaus ja kilometrikorvaus
1. Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kullekin vuodelle vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan.
2. Päiväraha maksetaan kotimaan työmatkoilta (matkaan, työnte- koon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla käytetyn ajan perusteel- la) seuraavasti:
Päivärahan edellytys | Päiväraha |
yli 6 tunnin matka | osapäiväraha |
yli 6 tunnin matka ja 1 *ilmainen ateria *esim. matkalipun hintaan sisältyvä | 50 % osapäivärahasta |
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 tunnilla | osapäiväraha |
yli 10 tunnin matka | kokopäiväraha |
yli 10 tunnin matka ja 2 *ilmaista ateriaa *esim. matkalipun hintaan sisältyvä | 50 % kokopäivärahasta |
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tunnilla | kokopäiväraha |
3. Yömatkaraha maksetaan, jos ylempi toimihenkilö ei esitä majoi- tuslaskua.
4. Ateriakorvaus maksetaan, jos ylemmällä toimihenkilöllä ei työn vuoksi ole mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruokailupaikal- laan tai asunnossaan ruokatauon aikana.
5. Ateriakorvausta ei kuitenkaan makseta, kun kysymys on työs- kentelystä yrityksen sijaintipaikkakunnalla tai muuten lähellä si-
jaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa ei makseta päivärahaa.
6. Kilometrikorvaus oman auton käytöstä maksetaan verohallituk- sen päätöksen mukaisesti, jos oman auton käytöstä on sovittu. Ki- lometrikorvausta korotetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti seuraavissa tilanteissa:
• ylempi toimihenkilö työnantajan määräyksestä kuljettaa työmat- kalla autossaan muita henkilöitä tai työtehtäviensä vuoksi työ- välineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden kuljettaminen olisi työnantajan asiana
• työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.
1. Työtehtävien edellyttämältä ulkomaan matkalta maksetaan ulko- maan päiväraha verohallituksen päätöksen mukaisesti.
2. Jos ylempi toimihenkilö jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kahta ilmaista ateriaa.
3. Vajaalta vuorokaudelta päiväraha maksetaan seuraavasti:
Ulkomaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden | Maksetaan |
yli 2 tunnilla | 50 % ulkomaan päivärahasta |
yli 10 tunnilla | koko ulkomaan päiväraha |
*maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan päivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta |
4. Jos ulkomaan työmatkaan käytetty kokonaisaika on alle 24 tun- tia, mutta kuitenkin vähintään 10 tuntia, ylemmälle toimihenkilölle maksetaan kysymyksessä olevan maan kokopäiväraha.
5. Jos valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia devalvaa- tion, revalvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, liitot sopivat sen johdosta mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja matkakorvauksiin.
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
ETÄTYÖOHJE
Liite, ei työehtosopimuksen osa.
Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat yhteistyössä laatineet tämän ohjeen, jolla liitot pyrki- vät luomaan puitteet etätyölle osana modernia työelämää.
Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuot- tavuutta edistäviä työaikajärjestelmiä. Näitä järjestelmiä ovat mm. etätyöskentelyn mahdollistavat työaikajärjestelyt.
Etätyö tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, työs- sä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen ja työmatkakustannusten sekä työmatkoihin käytettävän ajan vä- henemiseen.
Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä voidaan tehdä esimerkiksi ylemmän toimihenkilön ko- tona, työ- tai koulutusmatkalla sekä muussa yhdessä sovittavassa paikassa.
Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityksen omien sääntöjen asettamissa puitteissa. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin vastaavien työnantajan ti- loissa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden.
Jos yrityksen ylemmillä toimihenkilöillä on mahdollisuus etätyö- hön, etätyössä yleisesti noudatettavista periaatteista ja käytän- nöistä on suositeltavaa keskustella henkilöstön edustajan kanssa. Keskustelussa voidaan käydä läpi esimerkiksi työaikajärjestelyihin, työskentelytapoihin ja yhteydenpitoon liittyviä asioita.
Etätyötä tekevälle ylemmälle toimihenkilölle selvitetään etätyössä noudatettavat ohjeet ja käytännöt. Jos ylempi toimihenkilö tekee säännöllisesti etätyötä, kirjallinen etätyösopimus on suositeltava. Tällöin sopimuksesta tulisi käydä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimus voi olla määräaikainen tai tois- taiseksi voimassa oleva. Etätyösopimuksessa sovitaan myös siitä, mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja tai ylempi toimihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskeytyessä ylempi toi- mihenkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.
Muita etätyössä huomioitavia seikkoja
Laajamittaisella etätyöllä voi olla vaikutusta työyhteisön toimi- vuuteen. Liitot suosittelevat, että etätyötilanteissa ryhdytään toi- menpiteisiin, joilla varmistetaan riittävä tiedonkulku ja jotka estä- vät etätyöntekijän eristäytymisen yrityksen muusta työyhteisöstä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla yrityksen tavanomaisen tiedot- tamisen lisäksi esimerkiksi säännölliset tiimipalaverit ja sähköisten yhteistyöalustojen aktiivinen hyödyntäminen.
Työajan seuranta on suositeltavaa järjestää lähtökohtaisesti siten, että etätyöhön käytetään samaa seurantajärjestelmää kuin muihin- kin yrityksen ylempiin toimihenkilöihin. Työnantajan on olosuhteet huomioon ottaen pyrittävä asettamaan etätyötä tekevät henkilöt muutoinkin yhdenvertaiseen asemaan muiden ylempien toimihen- kilöiden kanssa.
Muita etätyössä arvioitavia seikkoja voivat olla esimerkiksi etätyös- sä käytettävien laitteiden ja työvälineiden hankkimiseen liittyvä kysymykset sekä etätyöntekijän vakuutusturvan laajuus tapatur- matilanteissa. Mikäli työnantaja harkintansa mukaan kustantaa etätyöntekijälle mainitun kaltaisia etuuksia, näiden etuuksien koh- telu esimerkiksi verotuksessa on syytä selvittää etukäteen.
Osana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa on suositeltavaa huomioida etätyön erityiset työsuojeluvaarat ja -haitat sekä etä- työskentelyolosuhteet.
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
PÖYTÄKIRJA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVIEN
HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMISESTÄ
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että suunnittelu- ja konsulttialalla tulee kiinnittää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuu- dessakin. Opintoihin liittyy osana tutkintoa työharjoittelujaksoja työpaikoilla, joiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtäviin ja työpaikkoihin, ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa am- mattitaitoisen työvoiman saantinsa jatkossakin.
1. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ HARJOITTELU
Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.
Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämällä harjoittelul- la tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä näkökohdat on tarpeellista todeta paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen tai ellei sellais- ta ole, työnantajan ja toimihenkilöiden kesken joko ennen työhar- joittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman kou- lutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain työvoiman vähen- tämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikko- jen tarjoamiselle, jos edellä mainittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.
2. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus astuu voimaan 3. päivänä tammikuuta 2022 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisa- nominen on toimitettava kirjallisesti ja irtisanominen astuu voi- maan ilmoituksen saapumisesta toiselle osapuolelle.
Helsingissä 3. päivänä tammikuuta 2022 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY
Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
PÖYTÄKIRJA TYÖAIKAPANKEISTA
1. Käsite ja tarkoitus
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöön- otettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämi- sestä toisiinsa pitkäjänteisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.
Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ylempien toimihenkilöiden yksilöllisten työaika- tarpeiden huomioon ottamista.
2. Työaikapankin käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista so- vitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaika- pankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin
1. keitä sopimus koskee,
2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu,
3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäis- määrät,
4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella,
5. työajan tasoittumisjakson pituus,
6. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyt- töön
Soveltamisohje:
Osatekijöiksi suositellaan sovittavaksi sellaisia työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisia tekijöitä tai työehtosopimuksen ja vuosilomalain mukaisia vapaisiin
liittyviä tekijöitä, joista sopimalla voidaan tehokkaasti toteuttaa työaikapankin tarkoitusta. Tällaisia tekijöitä ovat mm. säännöllinen työaika, muut työaikalain osatekijät, työajan lyhennysvapaat, säästövapaat, vuosilomapäivät, vapaana
annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa sekä tulos-, bonus- tai voittopalkkio.
Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai vii- koittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjes- tämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.
Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.
3. Työaikapankin käyttö
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. So- vittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työaikalain mukainen.
Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
4. Työsuhteen päättyminen
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikallisesti so- vitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.
5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen
Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisa- nomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisano- misajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
Teknologiateollisuuden työnantajat ry
Eteläranta 10, 00130 HELSINKI
PL 10, 00131 HELSINKI
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXXXX xxx.xxx.xx
ISBN 978-952-238-280-1 • pdf: 978-952-238-288-7
Helsinki 2022