STRATEGIA-ASIAKIRJA 2012 – 2015

Valtion yhteiset palveluratkaisut mahdollistavat todennetusti merkittävien vaikutta- vuus- ja tuloksellisuushyötyjen toteutumisen sekä asiakkaiden että koko valtionhal- linnon hyväksi.

Toiminta-ajatus

Valtiokonttori on valtiovarainministeriön tärkein kumppani ohjauksen toteuttami- sessa. Se huolehtii osaltaan siitä, että

• valtionhallinnolla on käytettävissään johtamisessa tarvittava talous- ja henkilös- töinformaatio, ja että

• valtionhallinnolla ja valtion yksittäisille organisaatioille on tarjolla hallinnollisten tehtävien hoidossa tarvittavat laadukkaat palvelut ja tietojärjestelmät.

Valtiokonttori huolehtii vastuullaan olevista kansalais- ja yhteisöpalveluista tehok- kaasti ja laadukkaasti.

Arvot

Valtiokonttorin arvot ovat yhteiskunnan hyvä, asiakkuus sekä hyvinvointi ja kehitys. Arvot antavat pohjan ja suunnan kaikelle Valtiokonttorin tekemiselle. Ne näkyvät päätöksissä, toiminnassa ja toimintamalleissa, joita Valtiokonttori toteuttaa ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteet.

Yhteiskunnan hyvä

Tunnistamme ja edistämme yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia ratkaisuja. Hyväksymme valtionhallinnon yhteiset arvot

Toimintamme ei ole ristiriidassa poliittisen ohjauksen kautta tulevien päämäärien kanssa.

Asiakkuus ‌

Palvelutuotannossa pyrimme hyvään laatuun.

Ymmärrämme asiakkaiden tarpeet ja huomioimme saamamme palautteen ja kehit- tämisehdotukset.

Tarjoamme asiakkaille myönteisen palvelutapahtuman.

Hyvinvointi ja kehitys

Etsimme itse aktiivisesti kehitysehdotuksia ja reagoimme niihin nopeasti. Sitoudumme kehittämään työyhteisöämme ja itseämme.

Arvostamme toistemme työtä.

1.2 Viraston tehtävä, organisaatio ja ydinprosessit

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittä- jänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästö- jen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteis- työssä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa. Valtiokonttorin hoi- dossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat:

– valtion rahoitustoiminnot,

– valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus,

– valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi,

– valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät,

– valtion yhteiset ja ministeriöille tuotettavat IT-palvelut,

– valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahin- koturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut,

– valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki,

– valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut,

– valtionperinnöt.

Valtiokonttorin toisena keskeisenä toiminta-alueena on tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille. Tällaisia palveluita ovat:

– sotilasvammakorvaukset,

– rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkor- vaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset,

– tietopalvelut kansalaisille (Xxxxx.xx ja Netra),

– maksuvapautuspäätökset.

Valtiokonttorilla on toimipisteet kolmella paikkakunnalla. Helsingin kolmen toimi- pisteen lisäksi toimintaa on Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa. Palveluksessamme on n. 550 henkilöä.

Valtiokonttorin ydinprosessit ovat:

• Rahoitustoiminta

• Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen

• Henkilöstöjohtamisen tukeminen, yhteinen henkilöstöhallinto ja sen kehittämi- nen

• Yhteiset ICT-palvelut

º VIPin nykyiset yhteiset valtionhallinnon ICT palvelut

º VIPin nykyisten kansalaispalvelujen ICT infrapalvelu poislukien Xxxxx.xx sisäl- löntuotanto ja kansalaistuki

º Ministeriöpalvelut

• Kansalais- ja yhteisöpalvelut

2 Viraston toimintaympäristö ‌‌

2.1 Hallitusohjelma

Valtiokonttorin toimintaan suoraan liittyvät hallitusohjelman maininnat koskevat pääasiassa valtion ICT-toiminnan kehittämistä, valtionhallinnon sisäistä rakennetta sekä työurien pidentämistä ja työelämän kehittämistä sekä eräitä vakuutus- ja asun- topolitiikan linjauksia.

Valtiokonttori tuottaa sisäisiä palveluja valtionhallinnolle ja tässä roolissa sen kes- keisenä strategisena tavoitteena on säästöjen ja tuottavuuden kasvun mahdollistami- nen valtion virastoissa ja laitoksissa. Keinoina tähän ovat yhteisten toimintatapojen, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon toimintamallien ja työhyvinvoinnin kehittämi- nen sekä tietojärjestelmien ja palveluiden, kuten Valtion IT-palvelukeskuksen tarjo- amien palveluiden, Kiekun ja muiden taloushallinnon järjestelmien kehittäminen ja Henkilöstöpalvelut -yksikön osallistuminen valtionhallinnon sisäisten työmarkkinoi- den kehittämiseen.

Valtiokonttorin toimintaan vaikuttavat julkisen talouden kestävyyteen liittyvät koh- dennetut menojäädytykset ja säästöt kuten atk-uudistus, hallinnon tilatehokkuuden parantaminen, yhteishankinnat ja toimintamenosäästöt kaikkialla valtionhallinnossa. Julkisen talouden kestävyyteen liittyvät myös rakenteelliset uudistukset, valtionhal- linnon ohjauksen ja rakenteiden uudistaminen sekä valtionhallinnon johtamisen ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen.

Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan virastoissa ja laitoksissa säästömahdolli- suuksia ja keskittymistä ydintoimintaan. Asiakkaiden rahoitusaseman heikentyminen säästötoimenpiteiden seurauksena tulee todennäköisesti vaikuttamaan negatiivisesti myös Valtiokonttorin toimintaan ja asiakastyytyväisyyden kehittymiseen, jollei Val- tiokonttori pysty osoittamaan tukea virastojen säästöponnisteluihin.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksel- lisuusohjelmalla, josta hallitus sopii vaalikauden kehyksestä päätettäessä. Työelämää uudistetaan ja kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työurien piden- tämisen ja työeläkejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on eläkkeelle siirtymisiän odotteen nostaminen 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä.

Linjaukset julkisen talouden kestävyydestä, kestävästä finanssipolitiikasta ja talous- kasvua tukevista toimista vaatinevat sekä rahoitusmarkkina- että EU-asioiden painotta- mista nykyistä enemmän. Suomen kansainvälisen päätöksenteko- ja valmisteluproses- sin nopeus, tehokkuus ja jatkuvuus on varmistettava haastavassa toimintaympäristössä.

2.2 Toimintaympäristön muutoksen vaikutukset viraston toimintaan ‌

Julkisen talouden kestävyysvajeen hallinta

Julkisen talouden kestävyysvaje on arvioitu n. 5 %:ksi ja sen kurominen umpeen aiheuttaa paineita toisaalta tulojen lisäämiseksi, mutta ennen kaikkea julkisten menojen säästämiseksi. Odotettavissa on, että valtion budjettitalous tiukkenee ja sen myötä paine hallinnon kehittämis- ja tehostamistoimenpiteisiin lisääntyy.

Eurooppalainen talouskriisi

Velkakriisin hallinta: a) pakottaa keskittämään finanssipolitiikkaa, b) vaikuttaa rahoitustoimintoihin

Vaikutukset julkisen hallinnon talouteen sekä poliittisen toimintaympäristöön ja poliittisiin valintoihin ovat merkittäviä.

Demografian muutos, erityisesti suomalainen ongelma

Julkisten palvelujen kysyntä kasvaa ikääntymisen myötä. Uudet palvelumallit tulevat välttämättömiksi työmarkkinoiden käytettävissä olevien ikäluokkien pienentyessä. Työelämässä tapahtuu muutoksia edelläolevasta johtuen, mutta myös liittyen nuo- rempien ikäluokkien erilaisiin odotuksiin. Pitkällä aikavälillä eläköityneiden määrä laskee.

Työelämän muutokset

Kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy. Työn tekemisen mallit ja odotukset työn- antajia kohtaan ovat erilaiset nuorilla ikäluokilla verrattuna aiempiin ikäluokkiin. Työurien pidentämistavoitteet luovat lisääntyvää haastetta esimiestyölle, työyhtei- söjen johtamiselle ja työhyvinvoinnille. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden huomiointi rekrytoinnissa ja käytännön työelämän arjessa on ratkaistava. Työnteki- jöiden suurempi liikkuvuus on myös mahdollisuus.

Asiakkaiden odotukset ja käyttäytyminen

Poliittisen vallankäytön näkökulmasta on aiempaa merkittävämpää, mitä kansalai- nen/asiakas tahtoo. Arvojen ja arvostusten muutokset yhteiskunnassa näkyvät entistä enemmän virastojen arjessa. Julkisuus lisää odotuksia, vaatimuksia ja paineita.

Sisäisten palveluiden asiakkaiden odotukset – millaisena asiakkuus toteutuu val- tionhallinnon sisällä? Odotetaanko räätälöityjä ja kohdennettuja palveluita vai sopeu- dutaanko yhteisten palveluiden toimintamalliin ja ohjaako yhteinen hyöty asiakkaan valintoja?

Digitalisoituminen ja sähköisten palveluiden kehitys

Työn tekemisen ja palvelujen tuottamisen digitalisointi kasvaa edelleen ja tuo julki- seen hallintoon lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. Perinteiset, manuaaliset proses- sit muuttuvat digitaalisiksi. Asiakkailta tulee kasvava vaatimus jatkuvasti toimivan sähköisen asiointikanavan järjestämiseksi. Toisaalta ihmisten valmiudet hyödyntää

sähköisiä palveluita ovat eriytyneet, mistä aiheutuu vaatimus helppokäyttöisyydelle. Avoin data mahdollistaa tietojen laajan käytettävyyden.

Nopeuden ja syklisyyden jatkuva kasvu

Syklisyys lisääntyy yhteiskunnassa, kvartaalitalouden merkitys ei vähene. Myös jul- kishallinnossa nopeuden vaatimukset kasvavat, vaikka kvartaaliraportointiin ei ole julkisella sektorilla tarkoituksenmukaista mennä.

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen

Hallitusohjelmaan sisältyvä hallinnon rakenteiden uudistaminen luo kysyntää val- tion sisäisille palveluille ja painetta tuottaa sisäisiä palveluja tehokkaasti. Palvelukes- kusmallit ja -muodot vaativat kehittämistä. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sisältö osaltaan määrittää virastojen ja laitosten intressin sisäisten palveluiden oma- ehtoiseen käyttämiseen.

Uudet ilmiöt ja uhat

Uudet ja osittain ennalta arvaamattomat yhteiskunnalliset ilmiöt lisääntyvät. Yhä globalisoituvassa maailmassa erilaiset uhat koskettavat yhä laajempia ihmisjoukkoja. Tieto ilmiöistä leviää kiihtyvällä nopeudella sähköisen tiedonvälityksen laajetessa myös kehittyviin maihin.

3 Viraston toimintaan liittyvät ‌

yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriölle asetetaan seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

Xxxxxxxx talous vakautetaan sekä kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistetaan.

• Valtion velkasuhde käännetään laskuun.

• Verotuloja lisätään ja harmaan talouden torjuntaa tehostetaan.

• Menojen kasvua rajoitetaan ja uusia menosäästöjä saadaan aikaan.

• Kunta- ja palvelurakenne uudistetaan.

• Verotusta kehitetään ja muita rakenteellisia toimia toteutetaan tukemaan talous- kasvua ja työllisyyttä.

• Julkisten palveluiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tuottavuutta parannetaan.

• Valtiokonsernin johtamista, ohjausta ja rakenteita uudistetaan.

Valtiovarainministeriö asettaa Valtiokonttorille seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

• Valtion taloushallinto muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita nou- dattavan ja tuottavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen ja laitosten vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehittämistä.

• Taloutta koskeva raportointi (ml. tietovarastot ja seurantakohteet) on tarvitsijoi- den käytettävissä, taloushallinnon menetelmät, prosessit ja tietojärjestelmät ovat nykyaikaisia, yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä ja valtion taloushallinto on tehokkaas- ti ja luotettavasti järjestetty

• Valtiokonttorissa sijaitseva Valtion henkilöstöpalvelut -yksikkö tukee hyvää hen- kilöstöjohtamista, edesauttaa työurien pidentämistä ja ja henkilöstön uudelleen sijoittamista sekä sisäistä liikkuvuutta.

• Valtion lainanotto, maksuvalmiuden hallinta sekä näihin toimintoihin liittyvä ris- kienhallinta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti

• Valtiokonttori tuottaa ja kehittää hallinnolle yhteisiä, yhteentoimivia ja tietotur- vallisia ICT -palveluja. Palvelutuotanto on kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä sekä tukee asiakkaiden ATK-säästötavoitteita.

Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista toimintaympä- ristöä ja hinnoitteluperiaatetta:

1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä markki- noita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut ovat mark- kinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä palvelu hanki- taan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti liiketaloudellisin periaattein.

2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai olosuh- teissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen tai tietojärjestel- mäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa omakustannusperiaat- teen mukaisesti.

3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei voi vai- kuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion velanhoito, rahoitus- huolto ja keskuskirjanpito.

4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi.

4 Tavoitteet suunnittelukaudelle ‌‌‌‌

4.1 Strateginen asemointi

Valtionhallinnon yhtenäistyessä Valtiokonttorilla on merkittävä rooli muutoksen yti- messä tuottaessaan valtion sisäisiä palveluita. Valtiokonttori tuottaa palvelunsa nope- asti, helposti ja tehokkaasti.

Asema: Valtiokonttori on aito valtionhallinnon ohjauksen operatiivinen toteuttaja ja palveluiden kehittäjä ja integraattori/tuottaja.

Perustehtävä: Lakisääteiset ja Valtiokonttorille määrätyt tehtävät sekä uusien valtion sisäisten palveluiden ja valtionhallinnon yhteisyyden rakentaminen.

4.2 Viraston perustoimintaan liittyvät tavoitteet

4.2.1 Valtion rahoitustoiminta

Rahoitustoiminnan kautta hoidetaan suurin osa Suomen valtion rahoitustoimista. Palvelut kattavat valtion lainanoton ja velan- ja kassanhallinnan sekä valtion varoista myönnettyjen lainojen, korkotukien ja takausten hallinnoinnin. Palveluihin kuulu- vat myös perillisittä kuolleiden perintöasiat ja valtion maksuvapautusasiat.

Valtion rahoitustoiminnalle tunnusomaista on rahoitusoperaatioihin liittyvien riskien pitäminen hyväksytyllä tasolla. Rahoitustoiminnan riskienhallinnan tärke- yttä korostavat Euroopan velkakriisin myötä kasvaneet erittäin suuret euromääräiset kannat ja volyymit

• valtion budjettivelka vuoden 2012 lopussa EUR 87 mrd.

• valtion bruttolainanotto vuonna 2012 EUR 23 mrd.

• valtion kassan keskikoko vuonna 2011 EUR 11 mrd.

• valtion korkomenot vuonna 2012 EUR 2,1mrd.

Rahoitustoiminnan palveluissa panostetaan ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen ris- kienhallintaan, mikä on keskeinen osa Rahoitustoiminnan ydinprosessia.

TAVOITE 1. Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla.

• Tehokas rahoitustoiminta ja kattava riskienhallinta tuottavat valtiontaloudellisesti merkittäviä kustannushyötyjä.

• Valtion rahoitustoiminta edustaa eurooppalaista huippuosaamista ja laajasti hyväksyttyä toiminta-ajatusta ”parhaista käytänteistä” (benchmarking).

Valtion rahoitustoiminnan strateginen päätavoite täsmentyy edelleen kolmeksi strategiseksi alatavoitteeksi:

1) Valtion maksuvalmiuden turvaaminen, kustannustehokas varainhankinta ja tuloksellinen velkasalkun hallinta

Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa ja maksuvalmiuden ylläpitämisessä tarvittavat rahoitusoperaatiot valtiovarainminis- teriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtiokonttori kehittää valtion velan hallintamalleja suuntaan, joka luo toimeksi- antajille taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta.

2) Antoluottojen tehokas- ja tuottava hallinnointi sekä ongelmaluottojen ammattimainen ja tehokas käsittely Usean lainakannan hoidon keskittyminen Valtiokonttoriin on mahdollistanut tarvittavan erityisosaamisen.

Antolainapalveluissa hoidetaan luotonmyöntäjävirastojen päätösten pohjalta luottojen elinkaaren aikainen hallinnointi.

3) Tehokkaat ja oikeudenmukaiset perintö- ja maksuvapautuspäätökset

Valtiokonttori valvoo valtion oikeutta perillisittä kuolleiden henkilöiden jäämistöihin. Valtiokonttori käsittelee myös maksu- tai korvausvelvollisten henkilöiden tai yhteisöjen hakemuksia, joissa haetaan vapautusta valtiolle tulevista maksuista tai korvauksista.

Viraston toimenpiteet ja aikataulutus tavoitteen toteuttamiseksi

Rahoitustoiminnan kriittisten menestystekijöiden turvaaminen perustuu jatkuvan parantamisen periaatteisiin. Rahoitustoiminnassa tunnistetaan neljä kriittistä kehittämisen teemaa.

Ammattimainen ja luottamusta herättävä riskienhallinta ja tehokas toiminta

Valtion rahoitustoiminnalle tunnusomaista on rahoitustoimenpiteisiin liittyvien riskien pitäminen alhaisella tasolla. Riskienhallinnan tärkeyttä korostavat erittäin suuret euromääräiset volyymit. Rahoitustoiminnan palveluissa panostetaan ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan, mikä on keskeinen osa Rahoitustoiminnan ydinprosessia.

Prosessien johtaminen ja –hallintamalli kehittämisen tosiasiallisina työvälineinä

Valtion rahoitustoiminnassa korostuu vaatimus tehokkaista prosesseista. Kaikki keskeiset prosessit on kuvattu ja niiden suoriu- tuvuutta mitataan säännöllisesti.

Ammattimainen asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden hoito ja verkottuminen

Rahoitustoiminnassa asiakkuudet jaotellaan toimeksiantajiin, asiakkaisiin, sijoittajiin ja kumppaneihin. Toimeksiantajat ovat julkisen sektorin organisaatioita, joille Valtiokonttori tuottaa palveluitaan lain ja asetusten edellyttämällä tavalla julkisen sek- torin työnjaon mukaisesti. Velkakriisin oloissa kansainvälisten ja kotimaisten sijoittajasuhteiden hoito sekä toimivien kumppa- nuussuhteiden varmistaminen valtion päämarkkinatakaajapankkien kanssa on keskeisen tärkeää.

Toimivat tietojärjestelmät

Kaikki keskeiset prosessit perustuvat tietotekniikan laajamittaiseen hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa tehokkaamman ja ris- kittömämmän toiminnan.

Tavoitteen toteutumisen mittaaminen ja arviointi

Valtiokonttori raportoi valtiovarainministeriölle velanhallinnan tuloksesta, muut mittarit ovat Valtiokonttorin sisäisen ohjauksen mittareita.

1) Valtion maksuvalmiuden turvaaminen, kustannustehokas varainhankinta ja tuloksellinen velkasalkun hallinta Mittarit (ei julkisia): Varainhankinnan kustannus, lainojen kysyntä, salkunhoidon tulos

2) Antoluottojen tehokas ja tuottava hallinnointi sekä ongelmaluottojen ammattimainen ja tehokas käsittely Mittarit: suoriteperusteinen tuottavuusmittari, vertailumalli ja luottotappiot

3) Tehokkaat ja oikeudenmukaiset maksuvapautus- ja perintöpäätökset

Mittarit: Käsittelyaikatavoite, päätösten pysyvyys

4.2.2 Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen ‌

Valtiokonttori tukee hallitusohjelman linjauksia, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusoh- jelman tavoitteita sekä valtionhallinnon hyvää toimivuutta toteuttamalla lainsäädän- nössä määriteltyjä ja valtiovarainministeriön tilaamia valtion yhteisiä taloushallin- non tehtäviä tehokkaasti ja luotettavasti. Valtionhallinnon toiminnan kehittämisen keskeinen periaate on toimintojen keskittäminen ja prosessien/menettelyiden yhden- mukaistaminen siten, että valtio kokonaisuutena saa mahdollisimman suuren hyö- dyn.

Strateginen tavoite ja kriittiset menestystekijät on määritelty seuraavasti:

TAVOITE 2: Valtion hyvä taloudenhallinta muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita noudattavan ja tuot- tavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamista.

• Valtion taloushallinto on tehokkaasti ja luotettavasti järjestetty.

• Menetelmät, prosessit ja järjestelmät ovat nykyaikaisia, yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä.

• Taloutta koskeva raportointi ja analyysit ovat niitä tarvitsevien käytettävissä.

• Kiekutietojärjestelmä on osa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessin kehittämistä tietojärjestelmän käyttöönoton ajan

Viraston toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi

Valtiokonttori ohjaa ja kehittää valtion taloushallintoa siten, että virastot ja laitokset voivat keskittyä oman toimintansa ja ta- loutensa suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan ja saavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut niiden tuot- tamiseen tarkoitetulta palvelukeskukselta.

Valtiokonttori tekee esityksiä valtiovarainministeriölle havaitsemistaan yhteisten toimintojen ja palvelujen kehittämistarpeis- ta. Konkreettisia kehittämishankkeita käynnistetään valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin yhteisesti toteaman tarpeen mukaan ja ne tehdään hyvässä yhteistyössä virastojen ja laitosten, valtiovarainministeriön, Valtion talous- ja henkilöstöhallin- non palvelukeskuksen ja Valtiokonttorin välillä.

Valtiokonttori kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä toimintamallia, kuten palvelukeskuksen käyttöä, yhte- näisiä menetelmiä, prosesseja ja tietorakenteita sekä yhteisiä tietojärjestelmiä ja seuraa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä. Toimintamallin tämänhetkinen selkeys ja käytännön toteutustapa eivät ole vielä riittävän hyvällä tasolla tuottavuus- ja laatutavoitteisiin pääsemiseksi. Laajempi jatkokehittäminen perustuu valtiotasoiseen strategiaan, joka ohjaa niin nykyisten työvälineiden uudistamista kuin uusia talous- ja henkilöstöhallinnon sekä suunnittelun ja seurannan ratkaisuja.

Keskeinen tehtävä on Kieku-ohjelmassa kehitetyn valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteisen toimintamallin onnistunut käyttöönotto kaikilla hallinnonaloilla. Valtiokonttori kehittää valtion laskentatointa ja ohjeistaa virastoja ja laitoksia yhteisiin ja yhtenäisiin menettelytapoihin laadun parantamiseksi ja tuottavuuden kehittymisen mahdollistamiseksi. Virastoja ja laitoksia tuetaan valtion yhteisten seurantakohde- ja kustannuslaskentamallien käyttöönotossa ja toimintatapojen yhtenäistämisessä sekä valtion yhteisten raportointi- ja analyysivälineiden käytössä ja hyödyntämisessä.

Valtiokonttori kehittää ”hankinnasta maksuun” ja ”tilauksesta perintään” –prosesseja ja –työvälineitä. Valtion maksuliikettä ja laskujenvälitystä sekä verkkolaskutusta kehitetään. Valtiokonttori ohjeistaa virastojen toimintaa poikkeusolojen varalta ja huolehtii yhdessä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kanssa valtion yhteisten palveluiden jatkuvuussuun- nitelmien laadinnasta.

Valtiokonttori tukee valtiokokonaisuuden tilivelvollisuutta laatimalla valtion talousarvion tilijaottelun, hoitamalla valtion kes- kuskirjanpitoa ja keskitettyä valtuusseurantaa, laatimalla valtion tilinpäätösehdotuksen sekä tuottamalla valtiontaloutta kos- kevaa ulkoista raportointia ja talouden analyysia. Lisäksi Valtiokonttori tuottaa hallinnonalojen talouden johtamista ja tulosoh- jausta tukevaa raportointia ja muita ratkaisuja.

Valtiokonttori hoitaa luotettavasti ja tehokkaasti valtion vastuulla olevia vahingonkorvausasioita. Valtion vahingonkorvausasi- oiden hallinnointi on järjestetty tehokkaasti ja laadukkaasti. Hallinnointia laajennetaan kattamaan valtion virastojen vastuulla nykyisin olevat vahingonkorvausasiat. Hallinnointi järjestetään perustettavaan vahingonkorvauskeskukseen.

Toimenpiteiden aikataulutus ‌

• Huolehditaan valtion taloushallinnon ohjaustehtävistä. (koko hallituskausi)

• Tuetaan virastoja ja laitoksia toimintatapojen ja menetelmien yhtenäistämisessä ja toiminnan kehittämisessä. (koko hallituskausi)

• Otetaan Kieku-toimintamalli käyttöön kaikilla hallinnonaloilla. (koko hallituskausi)

• Kehitetään työvälineitä

• Huolehditaan valtion talousarvion tilijaottelusta, keskuskirjanpidosta ja valtion tilinpäätösehdotuksesta. (koko hallituskausi)

• Hoidetaan luotettavasti ja tehokkaasti valtion vastuulla olevia vahingonkorvausasioita. (koko hallituskausi)

Tavoitteen toteutumisen mittaaminen ja arviointi

• Asiakastyytyväisyys

• Aikataulut (määräajoissa pysyminen)

• Käsittelyajat, suoritekohtaiset kustannukset

• Kattavuus (%)

• Talousprosessien tuottavuus, kokonaishenkilötyövuodet

• Tietojen oikeellisuus

4.2.3 Henkilöstöjohtamisen tukeminen, yhteinen henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen

TAVOITE 3. Valtion yhtenäinen ja hyvä henkilöstöjohtaminen, hallinnonalarajat ylittävä henkilöstön liikkuvuus sekä yhteiset henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät mahdollistavat valtionhallinnon tulokselli- suuden ja työurien pidentymisen sekä hyvän työelämän laadun.

• Valtion henkilöstöhallinnon prosessit ovat yhdenmukaisia, tehokkaita ja järkeviä, ja valtion henkilöstöhallinnon prosessien käyttö järjestelmillä on helppoa.

• Valtion strateginen johtamisosaaminen työhyvinvoinnissa, muutostilanteissa ja henkilöstöhallinnon prosesseissa paranee.

• Valtion henkilöstön liikkuvuus paranee siten, että resurssien allokointi työnantajatarpeen tai konsernin näkökulmasta on helppoa ja toisaalta henkilöiden omista lähtökohdista syntyvä halu liikkua valtion sisällä on yksikertaista toteuttaa.

• Valtiotyönantajan edelläkävijyys työurien pidentämisessä säilyy.

Valtiotasoisen strategisen tavoitteen toteutuminen on valtiovarainministeriön vastuulla, mutta Valtiokonttorilla on tehtävien- sä puolesta tässä merkittävä rooli. Tavoitteen toteutuminen edellyttää vahvan valtiovarainministeriön strategisen ohjauksen ohella hyvää yhteistyötä hallinnonalojen, virastojen ja kumppanien kanssa sekä yhteisten tukiverkostojen toimivuuden edistä- mistä ja rakenteiden uudistamista.

Viraston toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi

Henkilöstöhallinnon prosessien ohjaus

• Virastojen henkilöstöhallinnon prosesseja käsitellään yhdessä virastojen kanssa tavoitteena prosessien yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen tietojärjestelmien käyttöönottojen yhteydessä.

• Kehitetään edelleen prosesseja ja tietojärjestelmiä ja varmistetaan tiedon ajantaisaisuus, laatu ja käytettävyys.

Valtiokonttori kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä toimintamallia, kuten palvelukeskuksen käyttöä, yhte- näisiä menetelmiä, prosesseja ja tietorakenteita sekä yhteisiä tietojärjestelmiä, ja seuraa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä. Laajempi jatkokehittäminen perustuu valtiotasoiseen strategiaan, joka ohjaa niin nykyisten työvälineiden uudistamista kuin uusia talous- ja henkilöstöhallinnon sekä suunnittelun ja seurannan ratkaisuja.

Kriittisiä menestystekijöitä ovat työn tekemisen pelisääntöjen kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Tavoite edel- lyttää myös henkilöstöhallinnon prosessien digitalisoimista ja yksinkertaistamista käyttäjille helpoksi.

Johtamisen ja esimiestyön tuki:

• Tuetaan ja kehitetään toimintatapoja, työvälineitä sekä henkilöstötietoa johtamisen, esimiestyön ja muutostilanteiden tukemiseksi sekä niiden laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi.

Henkilöstöresurssien hallinta:

• Kehitetään sisäisen liikkuvuuden yhtenäisiä työvälineitä ja ohjauskeinoja, tuetaan niiden käyttöönottoja sekä aktivoidaan hallinnonalojen välisiä yhteyksiä. Tuetaan sisäisen liikkuvuuden toimintatapojen kehittämistä muutosten läpiviennissä ja strategioiden toteuttamisessa.

• Rakennetaan yhtenäisiä kokonaistavoitteita ja mittareita osaksi tulosohjausjärjestelmää, jolla tuetaan henkilöstön liikkuvuu- den lisäämistä

• Tuetaan nykyaikaista, hyvää työnantajakuvaa vahvistavaa rekrytointiprosessia ja kehitetään sähköisiä työkaluja.

Työkykyriskien hallinta:

• Kehitetään työurien pidentymistä ja työkyvyn säilyttämistä edistäviä toimintamalleja. Tuetaan työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon toimintojen hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti valtion työelämän kehittämistoiminnoissa.

• Jalostetaan henkilöstötieto yksinkertaiseen muotoon toiminnan ohjaamisen ja seurannan välineeksi.

• Tuetaan työelämän joustojen vaatimien toimintatapojen kehittämistä työuran eri vaiheissa.

Yhteiset kriittiset menestystekijät henkilöstöjohtamisen tuelle

Xxxxxxxxxxx menestystekijänä on yhteisten työkalujen haluttavuus. Niiden tehokkaalla käytöllä on saavutettavissa tuottavuus- ja vaikuttavuushyötyjä. Valtiokonttori pystyy suunnitelmallisesti vahvistamaan tehokkuutta tarjoamalla johtamisessa tarvitta- via työkaluja ja henkilöstötietoa virastoille ja laitoksille helposti hyödynnettävään yhtenäisempään muotoon.

Toimenpiteiden aikataulutus

Henkilöstöhallinnon prosessien ohjaus

Osa henkilöstöhallinnon prosesseista on osa Kieku-hanketta ja siten ne noudattavat Kiekun aikataulua. Matkustus- ja työajan- hallintaprosessien kehittämistyö aloitetaan heti strategiakauden alussa. Kieku-prosessien yhtenäistämisen sekä -järjestelmän käyttöönottojen sujuvoittamiseksi Kieku-hankkeeseen luodaan valtionhallinnon sisäinen tehtäväkiertomahdollisuus vuoden 2012 alusta.

Mittarit määritellään vuoden 2012 aikana.

Johtamisen ja esimiestyön tuki:

Johtamisen ja muutostilanteiden tukea toteutetaan yhteistyössä valtiovarainministeriön ja valtion työmarkkinalaitoksen kans- sa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman ja virastojen tarpeiden pohjalta.

Koko strategiakauden ajan tehdään työtä henkilöstötiedon esittämiseksi ja laadun varmistamiseksi virastoille ja laitoksille hel- posti hyödynnettävään, yhtenäisempään muotoon. Tiedon hyödynnettävyyden parantamiseksi tehdään aikataulutettu suunni- telma osa-alueiden etenemiseksi strategiakauden aikana.

Vuoden 2012 aikana määritellään yhteiset mittarit ja selvitetään eri hallinnonaloilla käytössä olevia työvälineitä ja tarjontaa. Näiden tietojen pohjalta laaditaan tarkennettu aikataulu niille toimenpiteille, joilla tehostetaan johtamisen kehittämisen työ- välineiden käyttöä.

Henkilöstöresurssien hallinta:

Strategiakauden aikana käynnistetään yhtenäisen henkilöstösuunnittelun ja osaamistarpeen analysointivälineiden kartoitus ja henkilöstösuunnitteluprosessin toimeenpano. Tämän pohjalta määritellään tarvittavat mittarit, jotka tukevat sisäistä liikku- vuutta

Vuosien 2013 ja 2014 aikana rakennetaan muita resursointia tukevia työvälineitä ja viedään niitä käytäntöön hallinnonaloit- tain.

Rekrytointijärjestelmän hankinta käynnistetään 2012 aikana.

Työkykyriskien hallinta:

Työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon toimintamalli tehdään vuoden 2012 aikana. Koko strategiakauden ajan teh- dään työtä henkilöstötiedon muokkaamiseksi virastoille helposti hyödynnettävään, yhtenäisempään muotoon.

Mittaaminen ‌

Prosesseja arvioidaan valtiotasoisilla mittareilla, joilla mitataan luotujen toimintatapojen ja työvälineiden vaikuttavuutta vi- rastotasolla. Lisäksi luodaan mittarit Valtiokonttorin toimenpiteiden toteutumisen seurantaa varten.

Henkilöstöhallinnon prosessien ohjaus:

• Prosesseihin sitoutunut htv-määrä ja -määrän muutos

• Asiakastyytyväisyystutkimus: Prosessien tarkoituksenmukaisuus sekä järjestelmien käytettävyys

• Yhteisten järjestelmien käyttöaste

• Prosessien läpimenoajat

Johtamisen ja esimiestyön tuki:

• Tavoitteena on koostaa jo käytössä olevien johtamisen ja esimiestyön kehittämisen mittareista kokonaisuus, jonka avulla valtionhallinnon johtamista ja esimiestyötä tuetaan.

• Mittareiden pohjaksi selvitetään myös muiden ministeriöiden kuin valtiovarainministeriön käytössä olevien, valtionhallin- nossa luotujen johtamisen ja esimiestyön kehittämisen työvälineiden käytettävyyttä.

Henkilöstöresurssien hallinta:

• Sisäisten siirtymisten määrä

Työkykyriskien hallinta:

• Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle

• Työkykyodote 25-vuotiaalle

• Työssäoloasteen nousu:

o työkyvyttömyyseläkealkavuuden vähentyminen

o sairauspoissaolojen vähentyminen (työpäivää/htv)

o valtion henkilöstön työtapaturmatiheyden aleneminen

4.2.4 Yhteiset ICT-palvelut

Tämän valtionhallinnon tasoisen prosessin rakenteita, työnjakoa ja tavoitteiden ollaan kehittämässä käynnistetyssä JulkICT-strategian valmistelussa. Valtiokonttori osallistuu strategian laatimiseen, sen perusteella tehtävien muutosten toteuttamiseen ja vastaa sen osalle tulevien tehtävien hoidosta jatkossa.

TAVOITE 4. Valtionhallinnossa on toimivat rakenteet, työnjako, tavoitteet ja strateginen suunnitelma yhteisten ICT- palvelujen kehittämiselle, tuottamiselle sekä eri tasojen ohjaukselle.

• Valtionhallinnon toimialariippumattomat palvelut on koottu yhteen.

• Hallitusohjelman mukaisille säästöille on luotu rakenteellinen pohja ja säästöt on toteutettu.

• Asiakkaille tuotetut palvelut ja muutokset toteutetaan hyvin hallittuina siirryttäessä nykyisistä rakenteista, vastuista ja hankkeista.

• Korkean turvallisuuden ja varautumisen ratkaisut ovat osa yhteisten ICT-palvelujen kokonaisuutta.

• Yhteisten hallinnon ICT-ratkaisujen organisoinnissa, rahoituksessa, hinnoittelussa ja hallinnassa noudatetaan ohjauksen ja asiakkaiden näkökulmasta valtion yhteisiä käytäntöjä

Viraston toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi

• Osallistutaan JulkICT –strategian valmisteluun ja toteutukseen

• Osallistutaan toimialariippumattomien ICT-tehtävien kokoamiseen yhteen

• Osallistutaan ICT_säästöjen toteuttamiseen

• Seurataan ja kehitetään asiakkaiden saamaa palvelua

• Päivitetään palveluiden toteutussuunnitelmat valtiotasoisesti ja asiakaskohtaisesti huomioiden JulkICT strategia ‌

• Sovitaan Valtion yhteisten strategisten järjestelmien (Kieku ja Vip V5-palvelut poislukien työasemapalvelut) käyttöönotoista virastoissa ja laitoksissa

• Tuotteistetaan ja toteutetaan käyttöönottojen tehokas läpivienti

• Osallistutaan valtion yhteisen työasema- ja palvelinpalvelujen hankinnan valmisteluun

• Varmistetaan, että tietoturvallisuusasetuksen edellyttämät tietoturvatasot saavutetaan Valtiokonttorin tuottamissa yhteisis- sä ICT-palveluissa

Toimenpiteiden aikataulutus

Tavoitteiden toteutumista tavoitellaan jo hallituskauden aikana tai viimeistään hallituskauden loppuun (2015) mennessä.

Tavoitteen toteutumisen mittaaminen ja arviointi

• Asiakastyytyväisyys

• Kohtaamiskysely

• Säästöt yhteisistä perustietotekniikkapalveluista

• Hanke- ja asiakaskohtaisen kustannusten säästötoteuman osoittaminen

• VIP V5- palvelut poislukien työasemapalvelut on otettu käyttöön koko valtionhallinnossa

• Tietoturvallisuuden perustaso ja korotettu taso saavutetaan Palvelukohtaisia käyttöönottoja tehostetaan

4.2.5 Kansalais- ja yhteisöpalvelut

TAVOITE 5. Kansalaisille tuotetaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva peruspalvelu

• Lähtökohtana kansalaisen ”elämäntilanteen” tukeminen soveltuvin osin osana uudistunutta xxxxx.xx -palvelukonseptia.

• Kansalais- ja yhteisöpalveluihin liittyvien järjestelmien sekä muiden sähköisen asioinnin ratkaisujen osalta hankkeiden ja palvelujen organisointi, rahoitus, hinnoittelu, hallinta on ohjauksen ja asiakkaiden näkökulmasta samanlainen yhteisten ICT-ratkaisujen kanssa.

• Valtion toiminta on läpinäkyvää ja kansalaispalvelut helppokäyttöisiä ja mahdollisimman automaattiseen prosessiin perustu- via (vrt. veroehdotus).

• Valtaosa kansalais- ja yhteisöpalveluista voidaan tuottaa sähköisten palvelukanavien kautta.

• Luodaan yhteistyömallit ja rajapinnat muihin peruspalveluntuottajiin ja yhteistyötahoihin sekä alueellisiin asiointi- ja neu- vontapisteisiin ja kansalaisen yleisneuvontapalveluun.

• JulkICT-strategiassa laaditaan suunnitelma ICT-toimintoja koskevaksi työnjaoksi.

Visio palvelujen kehittämisestä: Tänään tuotetaan päätöksiä kansalaisille – huomenna kansalaisille tarjotaan palveluja heidän elämäntilanteensa mukaan.

Viraston toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi (täsmentyvät osin JulkICT-strategiassa)

• Xxxxx.xx -palvelu toteutetaan kansalliseksi tietovarannoksi, joka sisältää kaikkien valtion virastojen ja kuntien sähköiset palvelut kansalais-, yhteisö- ja viranomaiskäyttäjille. Tietovaranto sisältää myös fyysisten palvelujen paikkatiedot, tietoa julkishallinnosta ja julkisista palveluista sekä avoimen datakatalogin.

• Kansalaispalvelujen vastuualueet valtionhallinnon eri virastojen ja laitosten välillä täsmennetään osana tulevaa JulkICT stra- tegiaa.

• Julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelu käynnistetään osana Valtiokonttorin palvelua ja se tulee toimimaan Xxxxx.xx:n kansalaisrajapintana, varmistaen näin asiakaspalautteen hyödyntämisen Xxxxx.xx:n tietosisällön kehittämisessä.

• Toteutetaan keskitettyä vahingonkorvauspalvelua tukeva sähköisen asioinnin palvelukokonaisuus henkilö- ja yhteisöasiak- kaiden käyttöön hyödyntäen julkisen hallinnon sähköisen asioinnin alustaa.

• Kaikki Valtiokonttorin vastuulla olevat julkiset raportointipalvelut tuodaan osaksi Xxxxx.xx -portaalia.

• Huolehditaan Xxxxx.xx -palvelussa olevien tietojen yhdenmukaisuuden ja yhteentoimivuuden määrittelyistä (sisältöjen ja palvelujen luokitukset, metatietomallit yms).

• Tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti Valtiokonttorin vastuulla olevia tai vastuulle annettavia kansalaispalveluja. Korvausten piiriä laajennetaan pääosin kattamaan valtion virastojen vastuulla nykyisin olevat vahingonkorvausasiat sekä eräät muut erikseen Valtiokonttorille osoitettavat korvaukset, kuten narkolepsiakorvaukset.‌‌

Toimenpiteiden aikataulutus (tarkentuvat osin JulkICT-strategiassa)

• Mikäli päätökset syntyvät, yleisneuvontapalvelu käynnistetään vaiheittain alkaen 06/2013.

• Keskitetty sähköinen vahingonkorvauspalvelu otetaan käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä.

• Mikäli päätökset syntyvät, valtion keskitetty vahingonkorvaustoiminto (valtion vahingonkorvauskeskus) perustetaan vuoden 2014 alusta lukien.

• Valtiokonttorin verkkosivustojen ja extranet-palvelujen uudistaminen tehdään vuosina 2012-2014.

Tavoitteen toteutumisen mittaaminen ja arviointi (tarkentuu osin JulkICT-strategiassa)

• Xxxxx.xx -palvelun käyttömäärän seuranta, tietovarantojen hyödyntämisen määrän seuranta

• Valtiokonttorissa tehtävän kansalais-/yhteisöpalvelun manuaalisen työn määrän seuranta

• Yleisneuvontapalvelun käsittelemät tapaukset verrattuna yleiseen hätänumeroon tulleiden turhien pyyntöjen määrään

• Sähköisesti käsiteltyjen vahingonkorvausten määrä

• Asiakastyytyväisyys Valtiokonttorin tuottamaan sähköiseen henkilö- ja yhteisöviestintään

4.3 Tavoite 6. Toiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet

4.3.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus ja tuottavuus)

TAVOITE 6.1 Valtiokonttori tuottaa lakimääräiset tehtävänsä ja muut palvelunsa laadukkaasti ja tehokkaasti mm. säh- köisiä palveluprosesseja kehittämällä.

Viraston toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi

• Kehitetään sähköistä asiointia Valtiokonttorin palvelutuotannon tehostamiseksi. Valtiokonttorin tuottavuutta edistetään myös ottamalla käyttöön valtion yhteisiä tukipalveluita.

• Hyödynnetään, jos mahdollista Palkeet-viraston tuottamia talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita Kiekun palvelusopimus- mallia laajemmin.

• Uudistetaan strategiaa ja johtamismallia. Otetaan käyttöön uusi tietojärjestelmien käyttöpalvelun tuotantomalli.

• Jatketaan henkilöstön sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi käyttöön otettua SILI-menettelyä ja otetaan käyttöön varhaisen puuttumisen hallintamalli, jolla pyritään sairauspoissaolojen määrän vähenemiseen.

• Kehitetään työvälineiden helppoutta ja käyttöluotettavuutta sekä kehitetään yhteisiä toimintatapoja.

Tavoitteen toteutumisen mittaaminen ja arviointi

Mittariston kehittäminen on tavoitteena kohdassa 4.3.3

4.3.2 Johtaminen ‌‌

TAVOITE 6.2 Valtiokonttorin johtamismalli varmistaa riittävän kyvykkyyden. Valtiokonttori käyttää yhtenäisiä arvope- rusteisia toimintamalleja. Valtiokonttorin omia sekä valittujen kumppaneiden ja toimittajien vahvuuksia hyödynne- tään laajasti.

Toimenpiteet (Valtiokonttorin sisäisen ohjauksen kohteena)

• Johtoryhmien toimintaa ja johtamista kehitetään strategisten vaatimusten mukaiseksi.

• Johdon kehittämistä systematisoidaan.

• Valtiokonttorin kokonaisarkkitehtuuri kuvataan ja sitä käytetään osana johtamista.

• Toimeenpannaan syksyllä 2011 uudistetun henkilöstöstrategian perusteella asetettavat tavoitteet.

• Turvataan avainhenkilöresurssit sekä huolehditaan henkilöstön osaamisesta.

• Uudistetaan tulosohjausmalli sisältäen strategiakartan, strategisten tavoitteiden vaiheistuksen ja resurssien allokoinnin.

• Luodaan ja toimeenpannaan kumppanuuksien ja toimittajien hallintamalli.

Tavoitteen toteutumisen mittaaminen ja arviointi (Valtiokonttorin sisäisen ohjauksen kohteena)

• Johtamisindeksi (tyty-baro)

• Tietohallintolain nojalla annetun asetuksen mukaisten kriteerien saavuttaminen, arvio

• Henkilöstöstrategiassa asetettavien mittareiden saavuttaminen

• Tulostavoitteiden selkeys työtyytyväisyystutkimuksessa ja tulos- ja kehityskeskustelun palautteessa

• Asiakastyytyväisyyden toimialakohtaisten tutkimusten painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvot

4.3.3 Henkilöstön ja toiminnan kehittäminen

TAVOITE 6.3 Toiminnan ja kyvykkyyksien kehittäminen turvaa tulevaisuuden toimintaedellytykset. Kehittämistä oh- jaavat saavutettavissa olevat vaikuttavuus- ja tuloksellisuushyödyt.

Toimenpiteet (Valtiokonttorin sisäisen ohjauksen kohteena)

• Luodaan malleja ja välineitä, joilla ydinprosessit ottavat asiakkaat ja muut sidosryhmät mukaan systemaattisesti suunnitte- lu- ja kehitystyöhön.

• Otetaan käyttöön osaamisenhallinta (Kieku-tietojärjestelmän osa) ja käytetään sitä henkilöstön kehittämistarpeen enna- kointiin.

• Kokonaisarkkitehtuurityössä kuvataan myös prosessien tarvitsema tieto ja sen saatavuus sekä käytettävyys.

• Uudistetaan kehittämisen sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaamismenetelmät.

Tavoitteen toteutumisen mittaaminen ja arviointi (Valtiokonttorin sisäisen ohjauksen kohteena)

• Asiakastyytyväisyys, tarpeiden ja odotusten mukaan toimiminen

• Osaamisvajeindeksi

• Otettu käyttöön yhdenmukainen mittaristo vaikuttavuudelle ja tuloksellisuudelle ja ne sisältyvät kehittämismalleihin.

• Strategiasta johdettu kehittämissalkkumalli on käytössä kypsyystasolla 0-5

Hallinnonalalla edellytettävät henkilöstömittarit:

• HTV-kehys

• HTV-määrä ja määrän prosentuaalinen muutos edellisestä vuodesta

• Harjoittelijoiden HTV-määrä

• Sairauspoissaolot, työpäivää/htv

• 1-3 sairauspv tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista

• Työtyytyväisyysindeksi

• Organisaatiolla on työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat (tai vastaava)

• Osaamisen johtamisindeksi

• Organisaatiolla on osaamisen kehittämissuunnitelma

4.3.4 Muiden tukiprosessien kehittäminen ‌‌

TAVOITE 6.4 Ydinprosessien tarpeet ohjaavat tukiprosesseja toimimaan tehokkaasti ja laadukkaasti.

Toimenpiteet (Valtiokonttorin sisäisen ohjauksen kohteena)

• Systematisoidaan toimintamalli, jolla kerätään tarvittava tieto ydinprosessien tarpeista ja tapa mitata siinä onnistumista.

• Ensimmäisten joukossa otetaan käyttöön valtion sisäiset yhteiset tukipalvelut.

• Määritellään ydinprosesseista riippumattomat tukitoiminnot ja kuvataan niiden rajapinnat ydinprosesseihin sekä määritel- lään tukiprosessien palvelutasot.

• Yksinkertaistetaan tukiprosesseja asiakkaan näkökulmasta.

Tavoitteen toteutumisen mittaaminen ja arviointi (Valtiokonttorin sisäisen ohjauksen kohteena)

• Sisäinen asiakastyytyväisyystutkimus

• Prosessit on kuvattu ja toimitaan kuvausten mukaan, EFQM-arvio

• Tukiprosessien kustannusten suhde ydinprosessien kustannuksiin

4.4 Yhteistyö hallinnonalan sisällä ja hallinnonalojen välillä

Valtiokonttori syventää yhteistyötä virastojen ja laitosten, Valtion talous- ja henkilös- töhallinnon palvelukeskuksen ja valtiovarainministeriön kanssa niin talous- ja hen- kilöstöhallinnon prosessien kehittämisessä ja niihin liittyvien palveluiden tuottami- sessa kuin kehittämishankkeiden toimeenpanossa.

Valtiokonttorin tavoitteena on tukea valtion uuteen talous- ja henkilöstöhallinnon toimintaympäristöön tarvittavaa yhtenäistä toimintamallia, vahvistaa Valtiokonttorin yhtenäistävää ja ohjaavaa roolia suhteessa virastoihin sekä sujuvoittaa Valtiokonttorin omaa palvelutuotantoroolia siten kuin se on tarkoituksenmukaista valtionhallinnon kokonaisnäkökulmasta.

Valtiokonttori toimii tiiviissä yhteistyössä myös muiden sisäisiä palveluja tuotta- vien valtiovarainministeriön hallinnonalan toimijoiden kuten Haus kehittämiskeskus Oy:n, yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n sekä Senaatti-kiinteistöjen kanssa useilla eri tehtäväalueilla.

Valtiokonttorin roolia, siihen liittyvää yhteistyötä sekä talous- ja henkilöstöhallin- non toimintatavan merkittävän muutoksen läpivientiä tukisi valtiovarainministeriön ja muiden sisäisten palveluiden kanssa yhteisesti luotava valtionhallinnon sisäisten palveluiden strategia ja siihen liittyvät yhtenäiset viestintälinjaukset.

Työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon työkalujen kehittämisessä teh- dään yhteistyötä myös esim. Työterveyslaitoksen kanssa. Hallinnonalojen välillä pyri- tään hyödyntämään yhteiset rajapinnat verkostomaisen toiminnan avulla mahdolli- simman tehokkaasti erilaisissa henkilöstöön liittyvissä hankkeissa.

5 Resurssit ‌‌

5.1 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen

Valtiokonttori osallistuu hallinnonalan ohjeistuksen mukaan vaikuttavuus- ja tulok- sellisuusohjelman toteuttamiseen.

Valtiokonttorin toimintamenomomentin 28.20.01 riittävyys vuoden 2012 osalta turvataan kevään lisätalousarviossa sen mukaan kuin rahoitusasemalaskelmalle on merkitty.

Strategiset tavoitteet edellyttävät, että suunnitelmakausien myöhempien vuosien osalta resurssit turvataan esitetyn mukaisesti.

Valtiokonttorin toimintamenot 28.20.01 1 000 €	2010 Tot.	2011 Arvio	2012 Budj.	2013	2014	2015
Mom. 28.20.01	21 040	12 847	20 564	23 998	22 994	21 674
Nettoutettavat tulot	40 694	16 877	11 743	10 816	14 100	18 900
Menot	57 687	45 547	45 733	45 665	48 223	52 888
Säästö ko. vuotena/vuotena	4 047	-15 823	-13 426	-10 851	-11 129	-12 314
Siirto seuraavalle vuodelle	20 131	4 308	-9 117	-10 851	-11 129	-12 314

Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenomomentin 28.20.06 riittävyys vuosille 2013-2015 tulee turvata strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehyspäätöksen mukaisena määräraha ei näille vuosille ole riittävällä tasolla.

VIP toimintamenot 28.20.01 1 000 €	2010 Tot.	2011 Arvio	2012 Budj.	2013	2014	2015
Mom. 28.20.06	8 979	8 731	4 431	3 646	3 965	4 274
Nettoutettavat tulot	11 364	27 399	49 191	41 621	44 115	45 120
Menot	22 274	39 318	44 580	47 067	50 557	51 466
Säästö ko. vuotena/vuotena	-1 931	-3 188	-48	-1 800	-2 477	-2 072
Siirto seuraavalle vuodelle	3 188	0	-48	-1 800	-2 477	-2 072

Valtion IT-palvelukeskuksen yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotosta aiheutuvat kulut 28.01.13 1 000 €	2010 Tot.	2011 Arvio	2012 Budj.	2013	2014	2015
Mom. 28.20.06			4 792	4 118	3 444	1 871
Nettoutettavat tulot			0	0	0	0
Menot			3 230	3 177	3 998	2 263
Säästö ko. vuotena/vuotena			1 562	941	-554	-392
Siirto seuraavalle vuodelle			1 562	2 503	1 949	1 556

6 Allekirjoitukset ‌

Helsingissä, _____ päivänä kuuta 2012

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ministeri Pääjohtaja

Xxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx

Hallinto- ja kehitysjohtaja Finanssijohtaja

Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välinen

TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2012

Ennakolliset tavoitteet vuosille 2013 – 2015

1 Toiminnallinen tuloksellisuus ‌‌

1.1 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet vuonna 2012

Valtion rahoitustoiminta

• Toteutetaan luottojen hallinnoinnin digitalisointi vuosina 2012-2013.

• Valtiolle edullisten valuuttakauppojen varmistamiseksi selvitetään tarve ja mah- dollisuudet keskittää kirjanpitoyksiköiden valuuttakaupat Valtiokonttorin hoidet- tavaksi. Lisäksi selvitetään keskittämisen edellyttämät taloushallinnon järjestelyt ja mahdolliset säädösmuutostarpeet.

Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen

• Huolehditaan valtion taloushallinnon ohjaustehtävistä.

º Huolehditaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehityksen seu- rannasta htv- ja tuottavuusselvityksen loppuunsaattamisen avulla.*

º Huolehditaan htv- ja tuottavuusselvityksessä havaittujen Valtiokonttorille kuu- luvien kehittämiskohteiden edistämisestä ja toteutuksesta.*

º Ohjeistetaan virastojen toimintaa poikkeusolojen varalta.*

º Valmistellaan ehdotukset valtion yhteisiksi linjauksiksi tulossopimuksiin sisäl- lytettävistä kehittämistavoitteista*

• Tuetaan virastoja ja laitoksia toimintatapojen ja menetelmien yhtenäistämisessä ja toiminnan kehittämisessä.

º Kehitetään yhteisiä seurantakohde- ja kustannuslaskentamalleja toteuttamalla kustannuslaskennan kehittämisprojekti ja ylläpitämällä ja kehittämällä seuran- takohdemallia.

º Saatetaan loppuun Tilha-käyttöönotot ja Rondo-versionvaihto vuoden 2013 loppuun mennessä.

• Otetaan Kieku-toimintamalli käyttöön kaikilla hallinnonaloilla.

º Kiekun käytön laajentamisen edellytykset ovat kunnossa, siten että prosessit ja tietojärjestelmä toimivat riittävän luotettavasti, jotta uudet käyttöönotot voidaan toteuttaa suunnitellun mukaisesti. Tarvittavia toimintatapalinjauksia valmistellaan ja käsitellään yhteistyössä valtiovarainministeriön ja tarvittaessa Xxxxxxxxx kanssa.*

º Toteutetaan SM:n hallinnonalan käyttöönotto pl. poliisit vuoden 2012 aikana. *

º Toteutetaan VM:n hallinnonalan käyttöönottoprojekti, niin että käyttöönotot ovat mahdollisia keväällä 2013. *

• Toteutetaan valtion maksuliikkeen päävälittäjäpankin vaihto.

• Huolehditaan valtion talousarvion tilijaottelusta, keskuskirjanpidosta ja valtion tilinpäätösehdotuksesta.

• Hoidetaan luotettavasti ja tehokkaasti Valtiokonttorin vastuulla olevia valtion va- hingonkorvausasioita.

º Selvitetään, miten vahingonkorvausasioiden hallinnointi hoidettaisiin koko valtionhallinnossa mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti.

• VaEL-vakuuttamiseen liittyvien tehtävien ja toimintojen siirtäminen Kevaan 1.1.2013 alkaen VM:n 26.10.2011 antaman määräyksen pohjalta.

Henkilöstöjohtamisen tukeminen, yhteinen henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen

Ne henkilöstöhallintoa koskevat tavoitteet, jotka ovat yhteisiä taloushallinnon kanssa on kuvattu kohdassa ”Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen” ja merkitty tähdellä (*) Sen lisäksi:

• Kehitetään henkilöstöhallinnon prosesseja ja työvälineitä

º Kehitetään matkustuksen, työajanhallinnan ja rekrytoinnin prosesseja ja –työ- välineitä.

º Toteutetaan matkanhallinnan järjestelmäpalvelun esiselvitys ja aloitetaan val- tiovarainministeriön määräyksen perusteella uudistettavan rekrytoinnin jär- jestelmäpalvelun hankinta, toteutus ja käyttöönotto.

º Matkustuksen prosessikehittämisen tarpeita tukemaan toteutetaan valtion matkustusstrategian toteutumisen seurantaselvitys.

• Jalostetaan työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon tietoja yksikertai- seen ja helposti käytettävään muotoon, joilla voidaan tukea työkykyriskien hallin- taa ja henkilöstöjohtamista virastoissa.

• Määritellään Kieku- prosessien ohjaamista tukevat määrälliset ja laadulliset mit- tarit vuoden 2012 aikana.

• Selvitetään eri hallinnonaloilla käytössä olevien johtamisen ja esimiestyön tuen työvälineitä (esim. VM-baro, 360 ja esimies-baro) käyttöä ja tarjontaa vuoden 2012 aikana, jotta näiden tietojen pohjalta voidaan laatia suunnitelma toimenpiteistä ja mittareista vuoden 2012 loppuun mennessä.

• Käynnistetään selvittelytyö valtion yhteisten henkilöstösuunnittelun pohjaksi se- kä konkreettisten liikkuvuuden kehittämisen työvälineiden löytymiseksi.

• Vahvistetaan HR-koordinaattoriverkoston valmiuksia uudelleensijoittumisen hoi- tamiseksi hankkeissa, tuetaan asiantuntijapalveluilla muutoshankkeita sekä edis- tetään uudelleensijoitusvelvoitteiden ottamista mukaan hallinnonalojen tulosoh- jausprosesseihin.

• Tuetaan vuoden 2012 alussa aloittavan Valtion työelämäneuvottelukunnan toi- mintaa ja sen linjauksia työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon vai- kuttavuuden lisäämiseksi, jolla edesautetaan työkykyriskien hallintaa ja työurien pidentämistä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Yhteiset ICT-palvelut

• Yhteisten ICT-palveluiden häiriötön tuotanto ja kustannustehokkuus varmiste- taan. Palvelut toimivat SLA:n mukaisesti ja asiakastyytyväisyystavoite on 8.0

• Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotot ovat onnistuneita. Käyttöönoton aikatau- lu, tavoite ja budjetti toteutuvat sopimuksen mukaan ja asiakastyytyväisyystavoite on 8.0.

º VIP ylläpitää V5 palveluiden (poislukien työasemapalvelut) valtiotasoista ja asiakaskohtaista tiekarttaa. V5 palveluiden (poislukien työasemapalvelut) käyt- töönotot ovat onnistuneita ja käyttöönottoja saadaan aikaiseksi.

º Asiointitilin käyttö laajenee ja 20 uutta asiointipalvelua liitetään palveluun.

• Palveluita kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti.

º Virtu IdP palvelu on kilpailutettu ja tuotantokäytössä.

º Rekrytointijärjestelmän vaatimusmäärittely on valmistunut ja kilpailutus on käynnistynyt.

º Vetuman mobiilitunnistamispalvelu on otettu käyttöön ja julkishallinnon verkkopalveluihin voi tunnistautua kännykällä.

º Tietoturvallisuuden työkalupakki on käytössä 40 virastossa.

º Ministeriöiden yhteinen tietoturvahanke valmistuu, samoin VM/VAHTI haa- voittuvuusskannauspalveluhanke. VM/VAHTI yhteishankkeet tietoturvataso- jen saavuttamiseksi edistyvät hankesuunnitelman mukaisesti.

º Toimittajahallinnan sovitut käytännöt jalkautetaan strategisiin kumppanuuk- siin.

Yhteisiä ICT-palveluja koskevat lisäksi seuraavat yleiset tavoitteet:

• Osallistutaan JulkICT –strategian valmisteluun ja toteutukseen

• Osallistutaan toimialariippumattomien ICT-tehtävien kokoamiseen yhteen

• Osallistutaan ICT-säästöjen toteuttamiseen

Kansalais- ja yhteisöpalvelut

• Varaudutaan yleisneuvontapalvelun käynnistämiseen vaiheittain vuodesta 2013 lukien asiaa koskevien päätösten ja resursoinnin mukaisesti.

• Edellisen toteutuessa Xxxxx.xx:n sisällöntuotanto ja neuvontapalvelu integroidaan yhdeksi kokonaisuudeksi yleisneuvontapalveluiden kanssa.

• Luodaan edellytykset keskitettyjen vahingonkorvauspalvelujen laajentumiselle, ensivaiheessa narkolepsiakorvaukset. Osallistutaan VM:n asettamaan keskitetyn vahingonkorvauspalvelujen selvitystyöryhmään. Varaudutaan toteuttamaan va- hingonkorvauspalvelujen mahdollinen perustaminen 2014 työryhmän linjausten mukaisesti.

Toiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet

• Valtiokonttorin tuottavuutta edistetään ottamalla käyttöön valtion yhteisistä tuki- palveluista Kiekun tulos- ja kehityskeskusteluosio ja esimiesarviointi sekä Kapula- palvelu. Lisäksi kehitetään tiedon hyödynnettävyyttä ja sisäisiä prosesseja kehit- tämällä Valtiokonttorin dokumentin- ja tiedonhallintaa (MOSS) ja tehostetaan

toimintaa hyödyntämällä verkko-oppimisympäristöä mm. perehdyttämiskoulu- tuksessa ja hanketyöskentelyyn liittyvässä koulutuksessa.‌

• Hyödynnetään, jos mahdollista Palkeet-viraston tuottamia talous- ja henkilöstö- hallinnon palveluita Kiekun palvelusopimusmallia laajemmin.

• Jatketaan henkilöstön sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi käyttöön otettua SILI- menettelyä ja otetaan käyttöön varhaisen puuttumisen hallintamalli, jolla pyri- tään sairauspoissaolojen määrän vähenemiseen.

• Kehitetään yhteisiä toimintatapoja Valtiokonttorin strategian toimeenpanosuun- nitelman mukaisesti. Otetaan käyttöön uusi tietojärjestelmien käyttöpalvelun tuo- tantomalli.

1.2 Tavoitteet vuodelle 2012 ja ennakolliset tavoitteet vuosille 2013-2015

Vaikuttavuus			Toteuma	Arvio- toteuma	Tavoite	Ennakolliset tavoitteet
Tavoite	Seurantakohde	Mittari	2010	2011	2012	2013	2014	2015
1	Velanhallinnan tulos		<0	>0	>0	>0	>0	>0
3	Eläköitymisiän odote*	v kk	62v 4kk	61 v 9 kk	62 v 2 kk	62v4kk	62v6kk	62v7kk
3	Työkykyodote*	%	79	78	78	78	78	78

* Tavoite on edellisen vuoden odote (esim. vuoden 2012 tavoite on vuoden 2011 odotteen arvo). Eläköitymisiän odotteen ennakoidaan laskevan vuonna 2010, koska yliopistot eivät ole enää laskelmissa mukana.

Tuotokset ja laadunhallinta			Toteuma	Arvio- toteuma	Tavoite	Ennakolliset tavoitteet
Tavoite	Seurantakohde	Mittari	2010	2011	2012	2013	2014	2015
1-6	Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo	asteikko 4-10	8	8	8	8	8	8
5	Eläkkeiden hoitokulun kustannusvastaavuus	%	122,9	41,2	33	-	-	-
5	Valtiokonttorin muun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus	%	100,6	94,3	>90	>90	>90	>90
5	Valtion IT-palvelu- keskuksen maksullisten palveluiden kustannus- vastaavuus	%	54,4	80,1	100	100	100	100

Suoritteet ja julkishyödykkeet			Toteuma	Arvio- toteuma	Ennuste	Ennusteet
Tavoite	Seurantakohde	Mittari	2010	2011	2012	2013	2014	2015
2	Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä	pv	17	21	18	18	14	14
5	Elinkoron oikaisujen käsittelyaika	kk	1,8	2	1,8	1,8	1,5*	1,5*
5	Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika	kk	11	9,1	10	9	8	8
5	Xxxxx.xx käyttömäärän seuranta	(käyntejä /kk)	*	*	165 000	180 000	195 000	215 000

* ei saatavilla vertailukelpoista tietoa

Toiminnallinen tehokkuus			Toteuma	Arvio- toteuma	Tavoite	Ennakolliset tavoitteet
Tavoite	Seurantakohde	Mittari	2010	2011	2012	2013	2014	2015
2	Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste	%	77	87	90	90	90	90
2	Verkkolaskujen osuus laskunvälittäjän kautta kulkeneista laskuista	%	50	62,7	75	85	95	98
4	Valtion IT-palvelukes- kuksen kriittisten palvelinympäristöjen käytettävyys	(% koko- naisajas- ta)		99,5	99,5	99,5	99,5	99,5
4	Valtion IT-palvelukes- kuksen tietoliikennever- kon kriittisten aktiivi- laitteiden käytettävyys	(% koko- naisajas- ta)		99,95	99,95	99,95	99,95	99,95
2 & 3	Kiekun levinneisyysaste	htv käyt- töönotta- neissa kir- janpitoyk- siköissä	-	700	5 600	17 500	45 000	70 000

Johtaminen ja henkilöstö			Toteuma	Arvio- toteuma	Tavoite	Ennakolliset tavoitteet
Tavoite	Seurantakohde	Mittari	2010	2011	2012	2013	2014	2015
6	Johtaminen	asteikko 1-5	3,3	3,4	3,6	3,6	3,6	3,6
6	Työtyytyväisyys	asteikko 1-5	3,3	3,4	3,6	3,6	3,6	3,6
6	Kehittyminen	pv/htv	4,1	7	7	7	7	7
6	Sairauspoissaolot	pv/htv	10,5	<10	8	8	8	8
6	Lyhyet sairauspoissaolot	pv/htv	3,6	<3,5	3,5	3,5	3,5	3,5
6	Kokonaislähtövaihtuvuus	%	4,4	7	10	9	9	8

2 Resurssit ‌‌‌

2.1 Henkilötyövuosia koskevien tavoitteiden seuranta

Henkilötyövuosisuunnitelmissa ei ole mukana tuottavuusohjelman mukaisia harjoit- telijoiden henkilötyövuosia.

Valtiokonttorin htv-suunnitelma	Toteuma	Arviotot.	Tavoite	Ennakolliset tavoitteet
Valtiokonttorin htv-suunnitelma	2010	2011	2012	2013	2014	2015
Mom. 28.20.01	489,4	345,9	352,2	323	319	316
Mom. 28.20.06	88,2	000	000	000	142	141
Mom. 28.01.13			8,2	6,1	5,3	5,3
Erillisrahoitteiset	35	38	63,6	59,4	45,8	33,1
Valtiokonttori yhteensä	612,6	495,9	549	520,5	512,1	495,4

2.2 Kehykset

Toimintamenot menolajeittain ja palkallinen henkilötyö

Toimintamenot ja palkallinen henkilötyö Valtiokonttori (28.20.01) 1 000 €	2010	2011	2012	2013	2014	2015
	Tot.	Arvio	Tavoite	Ennakolliset tavoitteet
Palkat	27 179	21 702	21 823	20 681	20 983	20 968
Palvelujen ostot		3 292	11 604	10 155	8 403	8 394
Muut kulutusmenot	20 521	13 062	5 621	8 477	12 944	17 153
Toimitilamenot	3 374	3 054	3 056	3 073	3 053	3 053
Investoinnit	6 613	4 437	3 629	3 279	2 840	3 320
Menot yhteensä	57 687	45 547	45 733	45 665	48 223	52 888
Palkallinen henkilötyö yhteensä	489	350	352	323	319	316

*vuoden 2010 kulutusmenot sis. palvelujen ostot

Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenomomentin 28.20.06 suunnitelmat eivät sisällä työasemahankkeen käyttöönottokuluja.

Toimintamenot ja palkallinen henkilötyö VIP (28.20.06)* 1 000 €	2010	2011	2012	2013	2014	2015
	Tot.	Tavoite	Tavoite	Ennakolliset tavoitteet
Palkat	5 438	7 259	8 314	8 907	9 335	9 375
Palvelujen ostot	13 823	28 200	23 692
Muut kulutusmenot	2 521	2 629	10 005	37 041	39 800	40 660
Toimitilamenot	476	895	1 019	1 059	1 070	1 081
Investoinnit	15	335	1 550	60	50	50
Menot yhteensä	8 451	11 118	44 580	47 067	50 255	51 166
Palkallinen henkilötyö yhteensä	86	000	000	000	142	141

* Ml. mom. 000.00.00.00

Toimintamenot ja palkallinen henkilötyö Yhteisten tietojärj.käyttöönotto (28.01.13) 1 000 €	2010	2011	2012	2013	2014	2015
	Tot.	Tavoite	Tavoite	Ennakolliset tavoitteet
Palkat			542	403	360	363,3
Palvelujen ostot
Muut kulutusmenot			2 688	2 774	3 639	1 900
Toimitilamenot
Investoinnit
Menot yhteensä			3 230	3 177	3 999	2 263
Palkallinen henkilötyö yhteensä			8,2	6,1	5,3	5,3

Erillisrahoitus (28.70.01 ja 28.70.02)	2010	2011	2012	2013	2014	2015
Erillisrahoitus (28.70.01 ja 28.70.02)	Tot.	Tavoite	Tavoite	Ennakolliset tavoitteet
Xxxxx, xxxx. e	19,0	26,0	18,4	26,0	23,0	5,1
Muu erillisrahoitus, milj. e	7,0	11,3	13,9	9,7	7,3	11,0
Kieku, htv	31	35	45,0	42,5	32,7	13,6
Muu erillisrahoitus, htv	4	3	18,6	16,9	13,1	19,5

Rahoitusasemalaskelmat

Valtiokonttorin toimintamenomomentin 28.20.01 riittävyys vuoden 2012 osalta tur- vataan kevään lisätalousarviossa sen mukaan kuin rahoitusasemalaskelmalle on mer- kitty.

Strategiset tavoitteet edellyttävät, että suunnitelmakausien myöhempien vuosien osalta resurssit turvataan esitetyn mukaisesti.

Valtiokonttorin toimintamenot 28.20.01 1 000 €	2010	2011	2012	2013	2014	2015
Valtiokonttorin toimintamenot 28.20.01 1 000 €	Tot.	Xxxxx	Xxxx.
Mom.28.20.01	21 040	12 847	20 564	23 998	22 994	21 674
Nettoutettavat tulot	40 694	16 877	11 743	10 816	14 100	18 900
Menot	57 687	45 547	45 733	45 665	48 223	52 888
Säästö ko.vuotena/vuotena	4 047	-15 823	-13 426	-10 851	-11 129	-12 314
Siirto seuraavalle vuodelle	20 131	4 308	-9 117	-10 851	-11 129	-12 314

VIP toimintamenot 28.20.06 1 000 €	2010	2011	2012	2013	2014	2015
VIP toimintamenot 28.20.06 1 000 €	Tot.	Tavoite	Budj.
Mom.28.20.06	8 979	8 731	4 431	3 646	3 965	4 274
Nettoutettavat tulot	11 364	27 399	40 101	41 621	44 115	45 120
Menot	22 274	39 318	44 580	47 067	50 255	51 166
Säästö ko.vuotena/vuotena	-1 931	-3 188	-48	-1 800	-2 175	-1 772
Siirto seuraavalle vuodelle	3 188	0	-48	-1 800	-2 175	-1 772

Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotosta aiheutuvat kulut 28.01.13 1 000 €	2010	2011	2012	2013	2014	2015
	Tot.	Tavoite	Budj.
Mom.28.20.06			4 792	4 118	3 444	1 871
Nettoutettavat tulot			0	0	0	0
Menot			3 230	3 177	3 999	2 263
Säästö ko.vuotena/vuotena			1 562	941	-555	-392
Siirto seuraavalle vuodelle			1 562	2 503	1 948	1 556

3 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta ‌

Sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun.

Sopimuksen toteutumisesta raportoidaan ministeriölle kaksi kertaa vuodessa (31.5. ja 31.12. tilanteesta). Sopimuksen toteutumista seurataan toimintavuoden aikana VM:n ja Valtiokonttorin välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään ministeriön kutsumina myö- hemmin sovittavina ajankohtina.

4 Allekirjoitukset ‌

Helsingissä, _____ päivänä kuuta 2012

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ministeri Pääjohtaja

Xxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx

Hallinto- ja kehitysjohtaja Finanssijohtaja

Document Metadata

Table of Contents

STRATEGIA-ASIAKIRJA 2012 – 2015

Document Metadata

STRATEGIA-ASIAKIRJA 2012 – 2015

VALTIOKONTTORIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT