Suomen riistakeskusta koskeva työehtosopimus

Toukokuun 2023 normaalin palkanmaksun yhteydessä maksetaan erillinen kertaluonteinen korvaus 506 euroa, jonka kustannusvaikutus on keskimäärin 1,0 % säännöllisen työajan ansiosta.

Kertakorvaus maksetaan seuraavin edellytyksin:

Kertakorvaus maksetaan niille Suomen riistakeskusta koskevan työehtosopi- muksen piirissä oleville toimihenkilöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on al- kanut viimeistään 1.2.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksupäivänä. Kertakorvausta ei makseta työvapaalla tai opintovapaalla olevalle.

Osa-aikaiselle toimihenkilölle kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työ- ajan ja täyden työajan suhteessa.

Kertakorvaus ei vaikuta lomalaskentaan tai muihin palkkoihin tai korvauksiin.

Yleiskorotus 2023

Palkkoja korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 3,3 % suuruisella yleiskorotuksella. Taulukoita korotetaan 1.6.2023 lukien 3,3 %.

Yrityskohtainen erä 2023

Palkkoja korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 0,25 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdol- lisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenki- löiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henki- lökohtaisten korotusten jakamisessa.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden maaliskuun 2023 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehille jaettavissa olevan erän kokonai- seuromäärän.

Yrityskohtaisen erän jakoperiaatteista neuvotellaan palkkasalaisuus huomioon ottaen pääluottamusmiesten kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.5.2023 mennessä.

Vuosi 2024

Yleiskorotus 2024

Palkkoja korotetaan 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 2 % suuruisella yleiskorotuksella. Taulukoita korotetaan 1.4.2024 lukien 2 %.

Yrityskohtainen erä 2024

Palkkoja korotetaan 1.6.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 0,25 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden maaliskuun 2024 kuukausipalkoista luontoisetuineen. Työn- antaja ilmoittaa pääluottamusmiehille jaettavissa olevan erän kokonaiseuro- määrän.

Yrityskohtaisen erän jakoperiaatteista neuvotellaan palkkasalaisuus huomioon ottaen pääluottamusmiesten kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.5.2024 mennessä.

3. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 5,5 %:lla 1.6.2023.

4. Työehtosopimukseen ja sen liitteenä oleviin sopimuksiin tehtävät tekstimuutokset

Työehtosopimuksen puhtaaksikirjoitusvaiheessa tarkastetaan numerointien oikeellisuus ja loogisuus ottaen huomioon sopimukseen tehtävät muutokset.

Muutetaan työehtosopimukseen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n nimi Ammattiliitto Jyty ry:ksi.

Lisäksi työehtosopimukseen lisätään ne muutokset, jotka on jo edellisen työ- ehtosopimuskauden aikana sovittu liittotasolla, mutta joita ei ole vielä kirjattu painettuun työehtosopimukseen (vuosilomaa ja perhevapaita koskevat mää- räykset).

5. Työryhmät ja muut asiat

Selkeytystyöryhmä

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän tarkastelemaan ja uudista- maan työehtosopimuksen kieliasua ja lakiviittauksia siten, että sopimuksen to- siasiallinen sisältö tai tulkinnat eivät muutu. Työryhmän tavoitteena on saattaa työ valmiiksi syyskuun 2023 loppuun mennessä. Työryhmän muodostavat liit- tojen neuvottelijat.

Helsingissä, 28.2.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

AMMATTILIITTO JYTY RY

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxx

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

1. Sopimus sitoo sopijaosapuolina Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja sen jäsenenä olevaa Suomen riistakeskusta sekä Ammattiliitto Jyty ry:tä, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:tä ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:tä jäsenyhdistyksineen.

Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen riistakeskuksen sekä edellä mainittujen toimihenkilöyhdistyksien tai näiden jäseninä olevien jäljempänä määritellyissä tehtävissä toimivien toimihenkilöiden työsuhteisiin.

2. Sopimus ei koske

a) johtoon kuuluvia toimihenkilöitä.

Johtoon luetaan tässä yhteydessä johtaja, apulaisjohtaja ja julkisten hallintotehtävien päällikkö

b) työaikamääräysten osalta johtavassa asemassa olevat paikallisesti to- detut toimihenkilöt, joihin ei sovelleta työaikamääräyksiä.

c) palkkausjärjestelmän osalta henkilöitä, jotka paikallisesti on sovittu jä- tettäväksi järjestelmän ulkopuolelle.

2 § Järjestäytymisoikeus ‌

1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

2. Jos toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi alan ammatillisissa järjestöissä toimimisen vuoksi, asia on selvitettävä sopija- puolten välisessä neuvottelussa ennen kuin asia viedään tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus suunnitella ja järjestää työt, johtaa ja valvoa työn suorittamista sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt.

2. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua sekä nou- dattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kohtaan.

3. Työnantajan tulee avoimesti neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoi- dettavana olevista asioista sekä myötämielisesti tukea toimihenkilöä hänen tehtävissään.

4. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia työsopimuslain mukaan määräyty- västä koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde päättyy sen

työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Työsopi- muksella voidaan sopia myös lyhyemmästä koeajasta.

5. Työsopimus tehdään kirjallisena.

6. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja, jollei toisin ole sovittu:

− 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden

− 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

− 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta

− 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta,

− 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika, jollei toisin ole sovittu:

− 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta,

− yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.

7. Työsopimus voidaan puolin ja toisin kirjallisesti irtisanoa ja purkaa laissa säädetyin edellytyksin.

8. Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy työsopi- muslain 6 luvun 4 §:n mukaan.

9. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti.

10. Jos toimihenkilöllä työsuhteen päättyessä on kulumassa olevalta loman- määräytymisvuodelta pitämätöntä vuosilomaa, voidaan tämä loma sisällyt- tää irtisanomisaikaan, mikäli molemmat osapuolet ovat siitä yhtä mieltä.

4 § Työaika ‌

4.1 § Yleiset määräykset ‌

1. Pääsääntöisesti noudatetaan viisipäiväistä työviikkoa siten, että toimihen- kilöllä sunnuntai ja pääsääntöisesti lauantai ovat vapaapäiviä, mikäli se töi- den järjestämisen kannalta on mahdollista. Vapaapäiviksi merkittäviä lau- antaipäiviä ovat aina uudenvuoden viikon, loppiaisviikon, pääsiäisviikon, vappuviikon, itsenäisyyspäiväviikon ja joulun jälkeisen viikon lauantait.

2. Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä työaikaa ovat seuraavat arkipyhät ja niitä seuraavat lauantait: pitkäperjantai, toinen pää- siäispäivä, helatorstai, juhannusaatto, uudenvuodenpäivä, loppiainen, va- punpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

3. Asunnon ja työpaikan välisiä matkoja ei lueta kuuluvaksi työaikaan.

4. Laskennallisen säännöllisen päivittäisen työajan (enintään 7,5 tuntia) ylit- tävä matka-aika ei ole työaikaa, mutta korvataan / hyvitetään kuten sään- nöllinen työaika.

5. Työajan tasoitusjakson pituus on kuusi kuukautta. Työaikalain 18 §:n mu- kaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyttää 6 kuu- kautta.

6. Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00 ja työvuorokausi klo 00.00 ellei muuta ole sovittu.

7. Työkyvyn edistäminen ja toiminnan kehittäminen

Työnantaja voi osoittaa Suomen riistakeskuksen henkilökunnalle toimin- nan kannalta tarpeellista työkykyä tai riistakeskuksen toimintaedellytyksiä edistävää toimintaa, yhteensä enintään 16 tuntia kalenterivuodessa. Toi- minnan tavoitteena on parantaa ja ylläpitää työn tehokasta suorittamista ja työssäjaksamista. Tarkemmasta toteutustavasta päätetään paikallisesti.

Toiminta järjestetään vuosittaisen työajan lisäksi ja se voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Toimintaa ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä pyhäpäiville.

4.2 § Toimistotyö ‌

1. Toimistotyötä suorittavilla toimihenkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden pääasialliset työtehtävät ovat henkilöstö- ja taloushallinnon sekä toimiston- hoidon tehtäviä, tai muita toimistopalvelu-, varastonhoito- ja kiinteistönhoi- totehtäviä.

2. Toimistotyöaika on 6–8 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia kes- kimäärin viikossa. Työajan tulee tasoittua edellä sanottuun viikkotyöaikaan tasoitusjakson aikana.

3. Toimistotyössä voidaan paikallisesti sopia otettavaksi käyttöön työaikalain mukainen liukuva työaika.

5 § Lepoajat (toimistotyö)‌

1. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 38 tunnin viikkolepo. Xxxxxxx toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa ai- kana, voidaan viikkolepo siirtää annettavaksi yhden kuukauden kuluessa.

2. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa myös viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jäl- kimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

3. Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

4. Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpai- kalta, lepoaikaa ei lasketa työajaksi.

5. Paikallisesti voidaan sopia, että em. tauko voidaan lukea työaikaan, jos se tehtävien hoidon kannalta on tarpeellista.

6 § Lisätyö (toimistotyö)‌

1. Säännöllisen vuorokautisen työajan ja 8 tunnin välinen erotus sekä sään- nöllisen viikoittaisen työajan ja 40 tunnin välinen erotus (ns. lisätyö) korva- taan antamalla toimihenkilölle vastaava määrä vapaa-aikaa.

2. Vapaa-aika annetaan tasoitusjakson aikana, jollei toisin sovita. Jos vapaa- aikaa ei voida järjestää, toimihenkilölle maksetaan tehdyiltä työtunneilta vii- meistään tasoitusjaksoa seuraavan kuukauden aikana henkilökohtaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

3. Jos lisätyö tehdään viikolla, johon sisältyy 4 §:ssä lueteltuja päiviä, viikoit- taisen lisätyön kynnys lisätyön määrää laskettaessa alenee vastaavasti työpäivien lukumäärän mukaisesti.

7 § Säännöllisen työajan ylittäminen (toimistotyö)‌

1. Ylityön tekeminen edellyttää molempien osapuolten kulloinkin erikseen an- tamaa suostumusta.

2. Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa voidaan ylityö korvata antamalla yli- työnä tehtyjä tunteja vastaava määrä korotettuna vapaana. Vapaa on an- nettava ja pidettävä viimeistään seuraavan tasoitusjakson aikana.

3. Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia, maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tunti- palkka.

4. Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia suoritetaan kahdeksalta ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tunti- palkka.

5. Säännöllisen työajan ollessa 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa tunti- palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 156. Päiväpalkka saa- daan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

8 § Sunnuntaityökorvaus (toimistotyö)‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja va- punpäivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena 100

%:lla korotettu palkka.

2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päi- vänä kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

3. Jos sunnuntaityö on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava 10 §:n mukainen korvaus, joka lasketaan toimihenkilön korottamattomasta palkasta.

9 § Ilta- ja yötyökorvaus (toimistotyö)‌

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00–22.00 välisenä aikana, toimihenkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillinen 15 %:n suuruinen iltatyölisä, joka lasketaan yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 22.00–06.00 välisenä aikana, toimihenkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillinen 30 %:n suuruinen yötyölisä, joka lasketaan yksinkertaisesta tuntipalkasta.

10 § Työaika muut toimihenkilöt (vapaamuotoinen työaika)‌

1. Muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudatetaan va- paamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 37,5 tuntia viikossa. Myöskään päi- vittäistä työn alkamista tai päättymistä ei määritellä. Toimihenkilö seuraa itse työaikaansa ja huolehtii siitä, että se tasoitusjakson aikana tasoittuu ohjeellisen työajan puitteisiin. Erillistä työaikalain tarkoittamaa työaikakir- janpitoa ei pidetä. Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asi- oitaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Omien asioiden hoitamiseen kuluva aika ei ole työaikaa.

2. Mikäli työnantaja ja toimihenkilö yhteisesti toteavat, että toimihenkilön oh- jeellinen viikkotyöaika ylittyy toistuvasti, eikä työajan tasoittaminen ole mahdollista, sopivat he korvauksesta tapauskohtaisesti.

3. Jos toimihenkilö esimiehen aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä sopimuksen mukaisena tai vahvistettuna vapaapäivänä, maksetaan siitä arkipäivänä 50 % korotettu palkka ja sunnuntaina tai muuna pyhäpäi- vänä 150 % korotettu palkka.

11 § Palkka ja palkanmaksu ‌

1. Toimihenkilön palkka määräytyy palkkausjärjestelmän perusteella kuukau- sipalkkana, jollei työsopimuksin toisin sovita muusta palkan määräytymis- jaksosta. Muusta määräytymisjaksosta voidaan työsopimuksin sopia, jos työsuhteen lyhyt kesto, työn urakkaluonne, tavanomaisesta poikkeava työ- aikajärjestely tai muu vastaava perusteltu syy sitä edellyttää.

2. Koululaisten ja muiden vastaavien nuorten työntekijöiden palkka on vähin- tään 70 % alimman palkkaryhmän palkasta. Opintoihin liittyvää pakollista harjoittelua suorittavien harjoittelijoiden palkka on vähintään 75 % alimman palkkaryhmän palkasta.

3. Xxxx aikaisempaa työkokemusta vailla olevien oppisopimussuhteisten työntekijöiden palkka on ensimmäisen vuoden aikana vähintään 80 % alim- man palkkaryhmän palkasta ja toisen vuoden aikana vähintään 90 % alim- man palkkaryhmän palkasta. Työsuhteen kestäessä aloitettu oppisopimus- koulutus rinnastetaan palkkauksen osalta työntekijän omaan tehtävään.

4. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksukuukau- den 15. päivänä, ellei siitä paikallisesti sovita. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäi- vänä.

5. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksu- päivänä.

6. Näyttelyiden ja vastaavien tilaisuuksien ajalta suoritettavista korvauksista sovitaan paikallisesti erikseen.

7. Päiväpalkkajakaja on 21,5 ja tuntipalkkajakaja toimistotyössä 156 ja vapaa- muotoisessa työajassa 158.

8. Erikseen sovittavaa palkan lisäksi maksettavaa sijaisuuskorvausta makse- taan toimihenkilölle, jonka työnantaja on määrännyt kahta viikkoa kauem- min hoitamaan oman toimensa ohella toisen toimihenkilön tehtäviä, mak- setaan sijaiselle erikseen sovittu korotus hänen henkilökohtaisesta palkas- taan. Korvaus maksetaan koko sijaisuusajalta. Korvaukset ja muut työeh- toihin liittyvät asiat tulee sopia ennen sijaisuuden alkamista.

12 § Palkkausjärjestelmä ‌

1. Uusi palkkausjärjestelmä on sovittu paikallisesti 31.5.2014. Uuden palk- kausjärjestelmän käyttöönotto ei johda samasta työstä maksettavan palkan laskemiseen.

Vaativuuden mukaiset peruspalkat

Palkkataulukot 1.6.2023 ja 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien:

	1.6.2023		1.4.2024
1.	2 079	euroa	2 121	euroa
2.	2 385	euroa	2 433	euroa
3.	2 737	euroa	2 792	euroa
4.	3 142	euroa	3 205	euroa
5.	3 607	euroa	3 679	euroa
S	4 997	euroa	5 097	euroa

Palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen ja rooleihin perustu- vaan palkanosaan (peruspalkka) ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen pe- rustuvaan palkanosaan (henkilökohtainen palkka). Lisäksi toimihenkilölle voidaan maksaa tämän pykälän 3 kohdan mukaista tulospalkkaa ja koke- muslisää. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei laske toimihenkilön euro- määräistä palkkaa, ellei hänen tehtävänsä samanaikaisesti muutu.

2. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuustason/roolien mu- kaisesti. Tehtävän muuttuessa sen arviointi uudistetaan. Uutta palkkaa maksetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

3. Henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuvan palkanosuuden perusteet so- vitaan ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta palkanosasta päätetään johtoryhmässä toimihenkilön ja hänen esimiehensä vuotuisen kehityskeskustelun pohjalta.

4. Toimihenkilölle tai toimihenkilöiden ryhmälle voidaan suorittaa riistakeskuk- sen, toimintayksikkönsä tai oman hyvän tuloksen perusteella tulospalkki- oita. Maksamisen perusteet tulee käsitellä etukäteen noudattaen yhteistoi- mintalain periaatteita. Maksamisen edellytykset tarkistetaan vuosittain esim. tilinpäätösmenettelyn yhteydessä. Vaihtoehtoisesti maksamisen edellytykset voidaan todeta jo ennen tilikauden päättymistä.

5. Kokemuslisä määräytyy työsuhteen keston perusteella peruspalkasta seu- raavasti

−	5 vuotta,	kerroin 1.04
−	10 vuotta,	kerroin 1.07
−	15 vuotta,	kerroin 1.10.

Pöytäkirjamerkintä:

Kokemuslisällä tarkoitetaan ko. vuosien jälkeen vähimmäispalkan määrää. Kokemuslisäprosentti lasketaan kunakin tarkasteluajan- kohtana (5, 10 ja 15 vuotta) sen hetkisestä tehtäväkohtaisesta pe- ruspalkasta.

13 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien mat- kojen aiheuttamista kustannuksista tämän sopimuksen liitteenä olevan matkustussäännön mukaan.

2. Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta nouda- tetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

14 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyy- den takia on poissa työstä, maksetaan palkkaus työnteon keskeytyksen ajalta seuraavasti:

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua yli kuukauden mutta alle viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kahden kuukauden (60 kalenteripäivän) ajalta.

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmelta kuukaudelta (90 kalenteripäivän).

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman takia useammin kuin kerran poissa työstä, hänellä on kalenterivuoden aikana oikeus 1 kohdassa tar- koitettuun palkkaan yhteensä enintään siinä mainitulta ajalta. Mikäli sairas- loma jatkuu vuodenvaihteen yli, oikeus sairasajan palkkaan tämän sairau- den osalta on enintään 60 / 90 kalenteripäivää.

Oikeus uuteen sairasajan palkkaan alkaa sen jälkeen, kun toimihenkilö ter- vehdyttyään ja töihin palattuaan on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia poissa työstä. Jos työntekijä sairastuu samaan sai- rauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaa, ikään kuin ky- symyksessä olisi yksi sairaslomajakso.

Kuitenkin jokaisessa uudessa sairauspoissaolotapauksessa toimihenkilöllä on oikeus palkkaan 14 kalenteripäivältä.

Mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, on toimihenkilöllä työsuhteen kestosta riippumatta oikeus saada palkka kolmelta kuukau- delta.

Jos työkyvyttömyyteen on syynä toimihenkilöä hänen tehtäviensä johdosta kohdannut väkivalta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kuudelta kuukaudelta.

2. Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä työnantajalle, samoin myös siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. Työkyvyttömyydestään toi- mihenkilö on velvollinen toimittamaan työnantajalle lääkärintodistuksen vaadittaessa sekä aina, kun työkyvyttömyys jatkuu yli kolme päivää.

3. Toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on itse tarkoi- tuksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt parantumi- sen tai hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumisen estymiseen.

4. Osasairaspäiväraha

Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan välillä. Pa- luuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveyshuolto tai työn- antaja. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä tai toipumista vaaranta- matta.

5. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon on myös lomaute- tuille toimihenkilöillä.

15 § Erityisraskaus- raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön oikeus erityisraskaus, raskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy sairasvakuutuslain ja työsopimuslain mu- kaan.

2. Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta ras- kausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta yhdenjaksoisesti raskausvapaan alusta lukien. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.

16 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset ‌

1. Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- raskaus- ja vanhempainrahaan siirtyy sairaus-, raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, raskaus- ja vanhempainrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää.

2. Jos päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin

hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oi- keus vähentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta.

3. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansi- onmenetyksestä tapaturmalain, työntekijäin eläkelain tai työnantajan kus- tantaman liikennevakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta.

17 § Muut poissaolot ‌

1. Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen kalenteripäivän pois- saolon ajalta, kun poissaolo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuotiaan lap- sen tai vammaisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta lapsen tilapäisen hoi- don järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Edellytyksenä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä, ja ettei toinen huoltaja samanaikai- sesti käytä vastaavaa poissaolo-oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yk- sinhuoltajaan.

2. Toimihenkilölle myönnetään palkallinen vapaapäivä hänen omana vihkiäis- päivänään, hänen täyttäessä 50 ja 60 vuotta sekä lähiomaisen kuolin- ja hautajaispäivänä, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäivikseen.

3. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai väestönsuojelulain (438/58) 6 §:n 2 momentin nojalla väes- tönsuojelukoulutukseen, maksetaan henkilökohtainen palkkaus vähennet- tynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta ase- velvolliselle suoritettavasta palkkauksesta annetun lain (294/53) 4 §:n no- jalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta.

4. Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä opintovapaasta on voi- massa, mitä siitä on mainitussa laissa säädetty.

5. Toimihenkilölle, joka on poissa työstä osallistuessaan keskusjärjestönsä tai tähän sopimukseen osallisen järjestönsä päättävien toimielinten kokouk- siin, jollaisiksi luetaan liittokokous, valtuusto ja hallitus sekä niiden asetta- miin toimikuntiin, maksetaan toimihenkilön henkilökohtainen palkkaus, kun kokouksissa käsitellään työehtosopimusasioita.

6. Toimihenkilön, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt ilmoittamasta siitä, tulee välittömästi esteen poistuttua il- moittaa poissaolon syy työnantajalle.

7. Erinäisiä määräyksiä

Työnantaja korvaa toimihenkilölle lakisääteistä työterveyshuoltoa koske- van valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamista ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyistä työsuhteen aikana suoritettavista terveystarkastuksista sekä niihin liittyvistä matkoista aiheutuvan ansionme- netyksen hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, jotka on mainittu nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93).

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitet- tuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastuk- seen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakus- tannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakun- nalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha maksetaan toimihenkilöiden matkustussäännön mukaisesti.

18 § Vuosiloma ‌

1. 1.4.2023 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mukai- sesta arkipäivälaskennasta (6 pv/vk) lomapäivälaskentaan (5 pv/vk).

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022 – 31.3.2023 lomat ansaitaan entisen 6 lomapäivää/viikko arkipäivälaskennan mukaan ja muunnetaan viiden ar- kipäivän/viikko laskennan mukaiseksi lomakaudella 2023 ja sen jälkeisellä talvilomakaudella tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5 lomapäivää/viikko laskentasäännön mukaan.

Lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2023 – 31.3.2024 alkaen lomat ansaitaan 5 lomapäivää/viikko lomapäivälaskennan mukaan ja annetaan 5 lomapäi- vää/viikko tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5 loma- päivää/viikko laskentasäännön mukaan.

Jos työntekijällä on vielä 1.5.2023 pitämättä kuusipäiväisen lomalaskennan mukaisesti ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2023, ne muunnetaan viisipäi- väisen laskennan mukaiseksi 19a §:ssä olevan taulukon mukaisesti.

2. Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat maanantaista perjantaihin sijoittuvat viikonpäivät lukuun ottamatta työehtosopimuksen 4.1 §:n 2. -koh- dassa mainittuja arkipyhiä.

Ellei tämän työehtosopimuksen 18 - 19a §:ssä ole toisin määrätty, sovelle- taan muilta osin vuosilomalakia ottaen huomioon vuosilomalain 6-päiväi- sen lomalaskennan muuttuminen 5-päiväiseksi.

Vuosilomalain 7 a kohdan lisävapaapäiviä koskevassa määräyksessä lisä- vapaapäivien määrä on 20.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta seuraavasti:

a) Lomataulukkoa A sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on maalis- kuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyi- sellä työnantajalla.

b) Lomataulukkoa B sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on loma- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhden- jaksoisesti jatkunut vähintään vuoden.

c) Lomataulukkoa C sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vä- hintään 15 vuotta.

Lomataulukko A

Täydet loman-

määr.kk:t

Lomapv:t

Lomataulukko B

Täydet loman-

määr. kk:t

Lomapv:t

Pidennyspäivät max

(1pv)

(2pv)

(3pv

)

Esimerkki: Toimihenkilön työsuhde on alkanut 1.1.2024. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2023 − 31.3.2024 häneen sovelletaan lo- mataulukkoa A.

1.4.2024 alkaen häneen sovelletaan lomataulukkoa B, kunhan työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

Lomataulukko C

Täydet loman-

määr. kk:t

Lomapv:t

pidennyspäivät max

pv)

Esimerkki: Toimihenkilöllä täyttyy 15 vuotta työsuhdetta 1.9.2024. Hän al- kaa ansaita lomaa 1.4.2024 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta al- kaen lomataulukon C mukaan.

4. Milloin osa lomasta annetaan työnantajan vahvistaman lomasuunnitelman mukaisesti varsinaisen lomakauden ulkopuolella, myönnetään loma tältä osin pidennettynä 50 prosentilla.

Pöytäkirjamerkintä: Xxx X-xxxxxxxx mukaan määräytyvästä vuo- silomasta pidetään enintään kaksikymmentäyhdeksän päivää lo- makautena, myönnetään loma kahdeksalla päivällä pidennettynä sellaiselle toimihenkilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lo- manmääräytymiskuukaudelta. Jos toimihenkilö säästää osan var- sinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähen- netään edellä mainittua kahdenkymmenenyhdeksän päivän enim- mäismäärää vastaavasti. Mikäli toimihenkilöllä ei ole mainitun koh- dan mukaan oikeutta lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymis- kuukaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä päivällä pidennettynä, jos varsinaisesta vuosilomasta, josta on vähennetty säästettävien lomapäivien luku- määrä, pidetään enintään kolme neljäsosaa lomakautena.

5. Sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myö- häisempään ajankohtaan.

Vuosilomapalkka ja -korvaus

Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja -korvaus

Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada kuukausipalkkansa vuo- silomalain mukaisesti.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus laske- taan käyttäen jakajana lukua 21 ja kertoimena lomapäivien lukumäärä. Kuukausipalkkalaisen vuosilomapalkkaa laskettaessa mukaan ei lasketa talvilomapidennyspäiviä. Toimihenkilö ansaitsee tällöin normaalia yksi- kertaista palkkaa pidennysajankohdan palkan mukaan.

Prosentuaalinen vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus

Työajan ja vastaavasti palkan muuttuessa lomanmääräytymisvuonna käytetään vuosilomalain tarkoittamaa prosentuaalista (9 % tai 11,5 %) vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta. Toimihenkilön ansaitessa lo- maa työehtosopimuksen 18 §:n kohdan 4 perusteella, korotetaan vuosi- lomalain mukaan määräytyvää lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,45 %:lla kutakin pidennyspäivää kohden.

Korotusta 0,45 % ei lasketa pidennyspäiviltä, jolloin työntekijä ansaitsisi normaalia yksikertaista palkkaa pidennysajankohdan palkan mukaan.

Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä ja saa osasairauspäivärahaa lomalle lähtöhetkellä, maksetaan vuosilomapalkka ansainnan mukaan.

Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

Suomen riistakeskuksessa ei sovelleta vuosilomalain 3 luvun 11 §:n tar- koittamaa keskipäiväpalkkaan perustuvaa vuosilomapalkan laskentaa ja ko kohdassa olevaa kerrointaulukkoa.

19 § Vuosiloman säästäminen ‌

1. Sen estämättä, mitä loman antamisesta on määrätty, toimihenkilö voi, ellei siihen ole erittäin painavaa estettä, säästää osan vuosittaisista varsinai- sista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

2. Sopimalla voidaan säästää joko osittain tai kokonaan varsinaisesta vuosi- lomasta kahdeksantoista päivää ylittävä osa.

3. Työnantaja ja toimihenkilö laativat yhdessä ennen säästämiseen ryhty- mistä suunnitelman säästämisestä ja säästöloman pitämisestä.

4. Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluttua sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

5. Palkasta säästövapaan aikana sekä lomakorvauksesta ja sen laskemi- sesta työsuhteen päättyessä on voimassa, mitä niistä muuten on säädetty tai sovittu. Työsuhteen muuttuessa osa aikaiseksi tai toimihenkilön joutu- essa toistaiseksi lomautetuksi hänellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin vuosilomakorvauksesta työ- suhteen päättyessä on säädetty tai sovittu.

19a § Säästövapaiden ja lomapidennysten muuntaminen

Säästetyt vuosilomapäivät ja lomapidennyspäivät sekä työsopimustasolla so- vitut vuosilomat muunnetaan 5 pv/vk lomapäivälaskentaan 6 pv/vk arkipäivä- laskennasta alla olevan taulukon mukaisesti 1.5.2023 mennessä. Taulukon ylittävien lomapäivien osuus muunnetaan kertomalla lomaoikeus luvulla 0,85.

Lomapäi- vien luku- määrä 6- päiväisessä laskennassa	Lomapäi- vien luku- määrä 5- päiväisessä laskennassa
1	1
2	2
3	3
4	4
5	5
6	5
7	6
8	7
9	8
10	9
11	10
12	10
13	11
14	12
15	13
16	14
17	15
18	15
19	16
20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31

38	32
39	33
40	34
41	35
42	35
43	36
44	37
45	38

20 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen loma-ajan palkastaan. Lomarahaa ei makseta mahdollisen vuosilomapidennyksen osalta.

2. Työsuhteen päättyessä toimihenkilöllä ei ole oikeutta lomarahaan, mikäli toimihenkilö itse irtisanoutuu tai hän on itse aiheuttanut työsuhteen päätty- misen.

3. Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja toimihen- kilön kesken.

21 § Henkilöstön edustajat ‌

Luottamusmiestoiminnassa noudatetaan osapuolten välillä sovittua luottamus- miessopimusta.

22 § Työsuojelu ja terveydenhuolto ‌

1. Työsuojelun puitteiden luomiseksi työpaikalla noudatetaan määräyksiä työ- suojelun valvonnasta. Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä Suo- men riistakeskuksessa on sovittu erillisellä pöytäkirjalla (liite 1).

2. Työnantaja huolehtii toimihenkilöiden ennaltaehkäisevästä terveydenhoi- dosta järjestämällä kustannuksellaan vähintään lakisääteisen työterveys- huollon.

23 § Perehdyttäminen ‌

1. Osapuolet pitävät tärkeänä, että Suomen riistakeskuksen organisaatiossa kiinnitetään huomiota suunnitelmalliseen toimihenkilöiden perehdyttämi- seen. Tässä toiminnassa on annettava tiedot erityisesti organisaatiosta, työoloista, työsuojelumääräyksistä ja -organisaatiosta sekä neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmästä erillisen perehdyttämissuunnitelman mukai- sesti.

2. Opastuksessa otetaan huomioon ammatin ja työmenetelmien asettamat vaatimukset, työturvallisuustekijät ja opastettavan aikaisempi kokemus.

24 § Koulutustoiminta ‌

Sopijapuolet sopivat vuosittain tai tapauskohtaisesti toimihenkilöiden osallistu- misesta työmarkkinakoulutukseen ja muutoin koulutuskysymyksissä noudate- taan, mitä tähän sopimukseen liittyvässä koulutussopimuksessa on sovittu.

25 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja järjestää kustannuksellaan toimihenkilöilleen työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopiman ryhmähenkivakuutusturvan mukaisen ryhmähenki- vakuutuksen.

26 § Työpaikkaruokailutuki ‌

Työnantaja voi tukea toimihenkilöiden työpaikkaruokailua, silloin kun se ei pysty työpaikalla järjestämään kohtuullista työpaikkaruokailua. Työpaikkaruo- kailun tukea maksetaan kuukausittaisena palkanlisänä 47 euroa toimistotyötä tekeville ja 36 euroa vapaamuotoista työaikaa noudattaville.

27 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuuden, perii työnantaja liiton jäsen- maksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyt- tyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille saamiensa ohjeiden mukaisesti.

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimie- lisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilön tai luottamus- miehen välillä. Neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa neuvottelupyyn- nön esittämisestä.

2. Niissä tapauksissa, missä paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia, tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Jos osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan riita asia alistaa keskusjärjestöjen välillä neuvoteltavaksi. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen väli- sissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

29 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty sopimuk- sen voimassa ollessa.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyönseisaukseen ryhtymistä siitä suositellaan ilmoitettavan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantajaliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työnseisauksen syyt, alkamishetki ja laajuus.

30 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli Suomen riistakeskus sopimuskauden aikana kohtaa poikkeuksellisen taloudellisen vaikeuden, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työ- ehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

Suomen riistakeskuksen kohdatessa poikkeuksellisen taloudellisen vaikeuden voidaan myös paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiesten välillä sopia poikkeuksia työehtosopimuksen sisältöön. Työnantajan ja pääluottamusmies- ten välille syntynyt sopimus tilanteen vaatimista muutoksista sopimusratkaisun sisältöön on lähetettävä työehtosopimuksen osapuolille. Työehtosopimusosa- puolilla on oikeus joko hyväksyä paikallisten osapuolten välinen sopimus, tai määräajassa kieltää sen voimaantulo. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki työ- ehtosopimusosapuolet ovat sen hyväksyneet, tai kun kaksi viikkoa on kulunut siitä ajankohdasta, kun sopimus on lähetetty työehtosopimusosapuolille, eikä yksikään työehtosopimusosapuolista ole ilmoittanut kieltävänsä sen voimaan- tuloa.

31 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Sopimuskausi alkaa 1.2.2023 ja päättyy 31.1.2025 ilman irtisanomista.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuk- sen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet

Helsingissä, 28.2.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

AMMATTILIITTO JYTY RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Luottamusmiessopimus – PALTA, Jyty, METO ja YTN 1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA – Jyty - METO – YTN välisen työehtoso- pimuksen tarkoittamiin toimihenkilöihin.

2 § Luottamusmies ja hänen tehtävänsä

1. Luottamusmiehen tulee olla kyseisen työnantajan palveluksessa ja työeh- tosopimusalalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee myös olla asian- omaisen työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.

2. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista. Hän edustaa oman sopimusalansa pii- riin kuuluvia toimihenkilöitä paikallisissa neuvotteluissa kysymyksissä, jotka koskevat määräysten soveltamista, työnantajan ja toimihenkilöiden välisiä suhteita tai neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämistä.

3 § Valitseminen

3. Työnantajan palveluksessa olevat järjestäytyneet, asianomaisen toimihen- kilöjärjestön jäsenenä olevat toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen ja hänen varamiehensä vaalilla.

4. Tämän sopimuksen tarkoittaman työnantajan palveluksessa olevia sopija- järjestöjen jäseniä edustamaan valitaan kolme luottamusmiestä ja heille varamiehet.

5. Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeu- tetuilla toimihenkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Työaikana työpai- kalla järjestettävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

6. Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamus- miestehtävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin järjestäjän ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Luottamusmie- hen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät sijai- sena toimivalle, työnantajalle ilmoitetulle varamiehelle. Saatuaan tiedon va- lituista luottamusmiehistä työnantajan tulee ensi tilassa antaa luottamus- miehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työnantajan edus- tajana.

4 § Työsuhdeturva

1. Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen

johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luotta- musmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.

2. Irtisanomisperusteet

Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, luottamusmiehen osalta on edellä mainituissa tilanteissa noudatet- tava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimen- piteen kohteeksi. Jos yhteisesti todetaan, että luottamusmiehelle ei voida tar- jota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa.

Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja.

Työsuhteen päättymisestä, syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä on luot- tamusmiehelle ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen työehtoso- pimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 43 §:n perusteella sairauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä vetoamalla työsopimus- lain 13 §:n järjestysmääräyksiin.

3. Korvaukset

Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruuteen vaikuttavina seikkoina on otettava huomioon työsopimuslain 47 f §:n 2 momentin määräykset sekä toimihenkilön luottamus- miesasema. Mikäli tuomioistuimen harkinnan mukaan edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, ote- taan se huomioon korvausta lisäävänä tekijänä.

5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Työnantajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa luottamusmiehelle asianomaisen työpaikan toimihenkilöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista.

2. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työ- suhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmie- helle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla tavalla seuraavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:

− Suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä ainakin neljännesvuosittain,

− työpaikka ja organisatorinen osasto,

− uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännesvuosit- tain sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista,

− tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika,

− vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suo- rittamansa työ kuuluu; uusista toimihenkilöistä ainakin neljännesvuo- sittain,

− koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuo- den aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tila- päisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa,

− selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtu- vat muutokset.

4. Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun tilanteen muuttuessa.

5. Edellä mainitut tiedot annetaan toimihenkilön antamin valtuuksin, joiksi on katsottava työnantajalle toimitettu jäsenmaksun perintäsopimus tai vas- taava.

6. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

6 § Työstä vapautus ja säilytystilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittävä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikuttavina teki- jöinä tulee ottaa huomioon mm. toimihenkilöiden ja työpisteiden lukumäärä, toimipaikan sijainti ja toiminnan luonne sekä luottamusmiestehtävien vai- kutus muihin tehtäviin. Luottamusmiestehtävän hoitaminen ei aiheuta an- sionmenetystä.

2. Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevia ta- vanomaisia toimistovälineitä sekä toimistotilaa, jotta asiakirjat voidaan säi- lyttää ja tehtävän vaatimat keskustelut käydä niin, että luottamuksellisuus säilyy.

7 § Luottamusmieskorvaus

1. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus on 111 euroa/kk 1.6.2023 alkaen.

2. Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten nor- maalien työtehtävien yhteydessä.

3. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimi- alueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä, joka tarkastellaan vuosittain.

8 § Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten kuin siitä on liitto- jen välillä erikseen koulutussopimuksessa sovittu. Mikäli luottamusmieskoulu- tus järjestetään työnantajan kanssa yhteisenä koulutuksena, korvataan mat- kakustannukset matkustussäännön mukaisesti.

9 § Neuvottelujärjestys

1. Xxxxxxx toimihenkilö haluaa selvitystä palkkaustaan tai työehtojaan koske- vissa kysymyksissä, tulee hänen kääntyä esimiehensä puoleen.

2. Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä. Mikäli neuvotte- lut koskevat työsuojeluun liittyviä asioita, voi neuvotteluun osallistua myös työsuojeluvaltuutettu.

4. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista menettelyä erimielisyyksien rat- kaisemiseksi.

5. Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on pai- kalliset ja liittojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jäl- keen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies rii- tauttaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomi- sen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.

10 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on to- dettu päättyneiksi.

Helsingissä 28.2.2023

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Jyty ry

METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Koulutussopimus

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kolme edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan kou- lutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan niistä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtai- sesti yhteistyöelimissä tai ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulu- tus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

4.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

1. Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua kou- lutustyöryhmässä hyväksytyille enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yleisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuotta- matta yritykselle tuntuvaa haittaa.

2. Kielteisessä tapauksessa luottamushenkilölle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

3. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Xxxxxxx kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava

vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

4. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutet- tuihin.

4.2 Korvaukset

1. Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saa- vat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hy- väksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luotta- musmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pi- demmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edel- lytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomai- nen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

2. Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistyksen tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työs- kentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekiste- röidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosi- loma, eläke tai muiden niihin verrattavien etuisuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2018 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisa- nottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 2018

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Matkustussääntö

1 § Soveltamisala

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n, Jul- kis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen liiteosana noudatetaan tätä matkustussääntöä työ- suhteissa, joihin edellä mainittua työehtosopimusta sovelletaan.

2 § Työmatka

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työmatkasta aiheutuneista kustan- nuksista matkustussäännön mukaan. Muilta osin korvaukset suoritetaan Verohallinnon ohjeiden ja päätösten mukaisesti.

2. Työmatka on matka, jonka toimihenkilö tekee määräyksestä tehtävien hoi- tamista varten työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä matkaa toimi- henkilön asunnosta työpaikalle ja takaisin.

3. Työpaikalla tarkoitetaan toimihenkilön kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskentelee.

4. Työmatka alkaa joko toimihenkilön asunnosta tai työpaikalta ja päättyy sinne, kumpaan näistä hän ensimmäiseksi palaa.

5. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa toimihenkilön lähtiessä työpaikaltaan tai asunnostaan sen mu- kaan, kummasta hän lähtee ja kumpaan hän ensiksi palaa.

6. Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin, ottaen huomioon toimihenkilön hoidettavien tehtävien tarkoituksen- mukainen suorittaminen, on mahdollista.

3 § Matkaliput ja muut välittömät maksut

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvaus matkalipuista ja hänen suorittamistaan rahtimaksuista, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verratta- vista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Tällaisina maksuina ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi vakuutusmaksuja eikä muita kuin jäljempänä mainittuja seisontapaikkamaksuja.

2. Lentokentällä tai hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä seisonta- paikkamaksu korvataan tositteen mukaan, kuitenkin enintään kolmelta päi- vältä kutakin työmatkaa kohden.

3. Jos toimihenkilö on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä mukanaan, korvataan suoritettu määrä.

4. Rautateillä matkustettaessa korvataan maksu II luokan paikasta, jos etu- käteen muusta ei ole sovittu.

4 § Oman ajoneuvon käyttö

1. Toimihenkilön oman tai hänen hallitsemansa ajoneuvon käyttö työmatkoi- hin korvataan, kun työn suorittaminen edellyttää ajoneuvon käyttöä. Ajo- neuvon käyttökorvausten euro ja senttimäärät määräytyvät Verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

5 § Päiväraha

1. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäi- syydelle toimihenkilön asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytet- tyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Kun työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tun- nilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Osapäivärahan ja kokopäivärahan suuruus määräytyy Verohallinnon vuo- sittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti. Mahdolliset muu- tokset korvauksissa huomioidaan vastaavasti tässä matkustusmääräyk- sessä.

6 § Ulkomaan päivärahat

1. Ulkomaille tehdyn työmatkan matkavuorokausilta suoritettavat päivärahat määräytyvät verohallinnon kulloinkin vahvistamien ja voimassa olevien, ve- rosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteiden ja määrien mukaan.

2. Toimihenkilöllä on oikeus sitä maata tai aluetta koskevaan päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

3. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, toimihenkilöllä on oikeus matkavuorokauden ajalta päi- värahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla

hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen matkavuorokauden mu- kaisesta päivärahasta.

4. Jos työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päi- väraha kotimaan matkojen säännösten mukaisesti.

7 § Päivärahan alentaminen

1. Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, maksetaan osapäiväraha tältä osin 50 % alen- nettuna. Vastaavasti alennetaan kokopäivärahaa, jos toimihenkilö on saa- nut 2 ilmaista ruokaa matkavuorokauden aikana. Maksamisen edellytykset määräytyvät Verohallinnon vahvistamien perusteiden mukaisesti.

8 § Ateriakorvaus

1. Jos työmatkasta ei makseta päivärahaa, mutta toimihenkilö on aterioinut tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäi- syydellä työpaikastaan tai asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, hänelle maksetaan ateriakorvausta.

Ateriakorvauksen suuruus määräytyy Verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

9 § Majoittumiskorvaus

1. Majoittumiskorvaus suoritetaan toimihenkilön esittämän maksutositteen perusteella toimihenkilölle majoittumisesta aiheutuneen kustannuksen suuruisena. Majoittumiskorvaukseen ei saa sisältyä aterioiden hintoja. Ate- riaksi ei katsota tässä kohdassa aamiaista, jos se tavanomaisesti sisältyy majoittumisen hintaan.

Majoittumiskorvauksen sijasta toimihenkilölle suoritetaan yöpymisraha, jos työmatka on kestänyt yli 10 tuntia ja siitä vähintään neljä tuntia on ollut kello

21.00 ja 7.00 välisenä aikana, eikä muu toimihenkilölle suoritettava korvaus sisällä maksua yöpymiskustannuksista. Yöpymisrahan suuruus määräytyy Verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

10 § Ennakko

1. Toimihenkilöllä on oikeus saada arvioitujen matkakustannusten määrä en- nakkona.

11 § Laskutus

1. Lasku haettavasta korvauksesta on esitettävä työnantajalle kahden kuu- kauden kuluessa työmatkan päättymisestä, tai työnantajan vaatimuksesta lyhyemmänkin ajan kuluessa, jos työnantajalla on tähän erityisiä syitä.

2. Matkalaskuun on liitettävä matkaliput, kuitit tai muut tositteet tai luotettavat selvitykset toimihenkilön suorittamista maksuista, joista korvausta haetaan.

12 § Voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

2. Jos sopimuksen voimassaoloaikana verovapaiksi katsottavien kustannus- ten korvausten määrät muuttuvat, osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan sovittujen korvausten tarkistamisesta.

Helsingissä 1.2.2018

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

LIITE 1

Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta Suomen riistakeskuksessa 1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

Toimihenkilöiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi työpaikoilla, työ- suojelutoimikunnalle myönteisen ilmapiirin aikaansaamiseksi ja työnantajien ja toimihenkilöiden yhteistyön edistämiseksi työsuojelussa sopijaosapuolet ovat tehneet tämän lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi- minnasta tarkoittaman sopimuksen.

Tätä sopimusta sovelletaan Suomen riistakeskuksessa.

2 § Työsuojelun toimielimet

Työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta, johon kuuluu neljä jäsentä: työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työ- suojelupäällikkö, toimihenkilöitä yhteistoiminnassa edustava työsuojeluvaltuu- tettu ja kaksi varavaltuutettua. Toimikunnan toimikausi on neljä vuotta.

Työsuojeluvaltuutetun ja kahden varavaltuutetun valintaan nähden noudate- taan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annet- tua lakia ja vastaavaa asetusta.

3 § Työsuojeluyhteistyö

Työsuojeluyhteistoiminnassa käsitellään laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti

− toimistojen työolosuhteiden kehitystä ja kehittämisesityksiä

− toimihenkilöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä työpaikan asioita

− toimistojen työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia ja niiden toteutumista

− työsuojeluun liittyvän toimihenkilöiden koulutuksen, työhönopastuksen ja perehdyttämisen järjestämistä sekä

− työterveyshuollon toimeenpanoa.

4 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus tehtävien hoitamisesta

Toimihenkilöitä edustavalla työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada riittävästi vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvi- tetään ja sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien hoitamisesta erillisen korvauksen, jonka suuruus on 1.6.2023 alkaen 111 euroa.

5 § Voimaantulomääräykset

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2023. Voimaantulon jälkeen sopimus on irti- sanottavissa kirjallisesti kahden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanovan osa- puolen tulee samalla tehdä pääkohdittainen ehdotus uudeksi sopimukseksi. Irtisanomisesta huolimatta osapuolet noudattavat tätä sopimusta, kunnes uusi on solmittu.

Helsingissä 28.2.2023

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Jyty ry

METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 020 789 3799 xxx.xxxxxxxxxx.xx

METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Xxxxxxxxx 0 X, 0. xxx, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx

puh. 040 501 6840

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Suomen riistakeskusta koskeva työehtosopimus

Document Metadata