YHTEISTOIMINTASOPIMUS
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1.4.2019
Sisällysluettelo
1 § Yhteistoiminta Kansaneläkelaitoksessa 3
2 § Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet 3
YHTEISTOIMINTA-ALUEET JA OSAPUOLET 4
5 § Yhteistoiminnan osapuolet 4
6 § Yt-toimikunnat ja niiden kokoonpano 4
8 § Työnantajan edustajien tehtävät 6
9 § Henkilöstön edustajien tehtävät 6
10 § Pääluottamusmiehen, työsuojelun päävaltuutetun ja yt-valtuutetun asema 7
12 § Henkilöstön edustajille annettavat tiedot 8
13 § Kelan yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet 9
14 § Yhteistoimintaneuvottelut 10
16 § Yt-sopimuksen mukaan sovittavat asiat 10
18 § Kelan toiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt 11
20 § Yhteistoimintaneuvottelut 12
21 § Työnantajan aloite ja toimihenkilöille annettavat tiedot 12
22 § Yt-valtuutetun aloiteoikeus 12
23 § Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen 12
25 § Yhteistoimintamenettely toimihenkilöiden työvoiman käyttöä vähennettäessä 13
26 § Työnantajan annettavat tiedot 13
27 § Neuvotteluvelvoitteen sisältö 14
28 § Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen 14
29 § Tiedottaminen ja työnantajan selvitys 14
30 § Yhteistoimintaneuvotteluiden kirjaaminen 14
31 § Poikkeukset yt-menettelystä 14
32 § Henkilöstön kokoontuminen työpaikalla 15
33 § Asiantuntijoiden käyttö 15
34 § Salassapitovelvollisuus 15
35 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja rangaistussäännökset 15
37 § Pöytäkirjalla sovittavat asiat 16
39 § Allekirjoitusmerkinnät 16
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1 § Yhteistoiminta Kansaneläkelaitoksessa
Tällä yhteistoimintasopimuksella Kansaneläkelaitoksen (myöhemmin Kelan) luottamusmies-, yh- teistoiminta- ja työsuojelujärjestelmät on koottu yhdeksi yhteistoimintaorganisaatioksi. Sopimus on samalla työsuojelun valvontalain tarkoittama työsuojelusopimus.
Luottamusmiestoiminnan tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen työehtosopi- musten noudattamista, työnantajan ja toimihenkilön välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituk- senmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Luottamusmiestoiminta perus- tuu Kansaneläkelaitoksen ja Kelan toimihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen säännöksiin. So- pimuksen tarkoittamina luottamusmiehinä toimivat pääluottamusmies ja yt-valtuutetut sekä va- ravaltuutetut.
Työsuojelutoiminnan tarkoituksena on edistää työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsää- dännön noudattamista. Työsuojeluvaltuutettuina toimivat työsuojelun päävaltuutettu, yt-valtuu- tetut sekä varavaltuutetut. Yt-alue on työsuojelun valvontalain tarkoittama työpaikka, yt-toimi- kunta työsuojelutoimikunta ja yt-neuvottelukunta työsuojelun keskustoimikunta.
Työturvallisuus-, työsuojelu- ja työterveyshuoltoasiat käsitellään tämän sopimuksen mukaisessa yhteistoiminnassa vähintään voimassa olevien työsuojelulakien ja työterveyshuoltolain määrää- mällä tasolla.
2 § Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet
Yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on edistää Kelan ja sen henkilöstön välistä yhteistoimin- taa sekä tasa-arvoa, luottamusmiestoimintaa, työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsää- dännön toteuttamista.
Sopimuksella edistetään Kelan ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintame- nettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin Kelan ti- lasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää Kelan toimintaa ja toi- mihenkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa Kelassa tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työ- tään, työolojaan ja asemaansa Kelassa.
Yhteistoiminnan tehtävänä on työehtosopimusten, työsuojelun ja muun yhteistoiminnan sopimus- ten noudattamisen valvonta, työn ja työolosuhteiden turvallisuuden ja terveellisyyden edistämi- nen sekä työhyvinvoinnin lisääminen.
Sopimuksen tavoitteena on lisätä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn, parantaa päätöksentekoa, lisätä toiminnan tuloksellisuutta ja työn mielekkyyttä sekä parantaa henkilöstön työoloja ja työsuhteiden pysyvyyttä.
YHTEISTOIMINTA-ALUEET JA OSAPUOLET
Kela on jaettu yhteistoiminta-alueisiin (yt-alue) siten kuin tämän sopimuksen neuvottelupöytäkir- jalla on tarkemmin sovittu (liite).
Yhteistoimintakausi on kolme (3) vuotta.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat Kela ja Kelan henkilöstö.
Työnantajan edustajalla tarkoitetaan Kelan ylintä johtoa, yläjohtoa ja keskijohtoa sekä heidän va- rahenkilöitään. Toimipaikoilla työnantajan edustajia ovat tulosyksikön päälliköt ja muut esimie- het.
Henkilöstön edustajilla tarkoitetaan henkilöstön vaaleilla valitsemia pääluottamusmiestä, työsuo- jelun päävaltuutettua, yt-valtuutettuja ja varavaltuutettuja.
6 § Yt-toimikunnat ja niiden kokoonpano
Asiakkuuspalvelujen tulosyksikön yt-toimikunta muodostuu seitsemästä asiakkuuspalvelujen yt- alueesta: yksi - kaksi työnantajan edustajaa ja seitsemän yt-valtuutettua
Etuuspalvelujen tulosyksikössä yt-toimikunnat muodostuvat seuraavasti:
- Eteläinen vakuutuspiiri: yksi – kaksi työnantajan edustajaa ja kolme varsinaista yt-valtuu- tettua sekä kolme 1. varavaltuutettua.
- Muut vakuutuspiirit: yksi työnantajan edustaja ja kaksi yt-valtuutettua sekä kaksi 1.vara- valtuutettua.
- Etuuspalvelujen lakiyksikkö, vakuutuslääketieteellinen yksikkö ja etuuspalvelujen suunnit- teluyksikkö sekä etuuspalvelujen kehittämisyksikkö: kaksi työnantajan edustajaa ja yksi yt- valtuutettu sekä kaksi varavaltuutettua.
IT-palvelujen tulosyksikössä on kaksi yt-valtuutettua, joista toisella on Helsingissä ja Turussa työs- kentelevä henkilöstö ja toisella Jyväskylässä ja muilla paikkakunnilla työskentelevä henkilöstö. Molemmilla yt-valtuutetuilla on kaksi henkilökohtaista varavaltuutettua.
Tietopalvelujen tulosyksikössä on yksi yt-valtuutettu ja kaksi varavaltuutettua.
IT-palvelujen tulosyksiköllä ja tietopalvelujen tulosyksiköllä on omat yt-toimikunnat. IT- palvelujen tulosyksikön yt-toimikunnassa on kaksi työnantajan edustajaa, kaksi varsinaista yt-val- tuutettua ja kaksi varavaltuutettua.
Tietopalvelujen tulosyksikön yt-toimikunnassa on kaksi työnantajan edustajaa, yksi varsinainen yt-valtuutettu ja kaksi varavaltuutettua.
Yhteisten palvelujen tulosyksikön ja Viestintäyksikön sekä Sisäisen tarkastuksen ja Johdon tukiyk- sikön yt-alueet muodostavat yhteisen yt-toimikunnan. Yt-toimikunnassa on kaksi työnantajan edustajaa, joista toinen edustaa Yhteisten palvelujen tulosyksikköä ja toinen muita yksiköitä. Yt- toimikuntaan kuuluu kaksi yt-valtuutettua ja kaksi varavaltuutettua.
Yt-toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yt-toimikunnan ko- kouksiin voivat osallistua toimikunnan erikseen sopimat asiantuntijat ja muut henkilöt. Työnanta- jalla on mahdollisuus nimetä yt-toimikuntaan sihteeri.
Yt-toimikunta kokoontuu vähintään neljännesvuosittain ja sen toimikausi on kolme (3) kalenteri- vuotta. Kokoukset kutsutaan koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta aikaisemmin. Kokous- kutsun mukana on jäsenille toimitettava käsiteltävistä asioista riittävästi kirjallista tai sähköistä materiaalia. Kokous on päätösvaltainen, kun työnantajan edustaja ja vähintään puolet henkilöstön edustajista on läsnä.
Yksittäistä tulosyksikköä koskeva asia voidaan neuvotella yt-toimikunnan asemasta tulosyksikön johtoryhmässä, jossa henkilöstöä edustaa yt-valtuutettu. Yksittäistä yksikköä tai vakuutuspiiriä koskeva asia voidaan neuvotella yt-toimikunnan asemasta työnantajan edustajan ja henkilöstöä edustavan yt-valtuutetun välillä. Yt-valtuutettu toimii vakuutuspiirien ja asiakkuuspalvelujen tu- losyksikön (pl suunnitteluyksikkö) johtotiimeissä. Vakuutuspiirin yt-valtuutetut valitsevat kes- kuudestaan edustajan vakuutuspiirin johtotiimiin. Toimintatavalla voidaan korvata yt-toimikun- takäsittelyä.
Yt-valtuutetun pyynnöstä asia viedään yt-toimikunnassa käsiteltäväksi.
Jos suunniteltu muutos vaikuttaa vain yhden tai enintään viiden toimihenkilön asemaan, käydään yhteistoimintaneuvottelut kunkin toimihenkilön kanssa erikseen. Yli viittä toimihenkilöä koskeva asia voidaan neuvotella yt-toimikunnan asemasta ao. yksikössä tai vakuutuspiirissä henkilöstöä edustavan yt-valtuutetun kanssa.
Työterveyshuoltoon kuuluvia asioita käsiteltäessä yt-toimikunnan kokoukseen on kutsuttava työ- terveyshuollon edustaja.
Koko henkilöstöä tai Kelaa yleisesti koskeva yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia käsitel- lään yt-neuvottelukunnassa ellei neuvottelukunta ole päättänyt, että asia käsitellään muussa sopi- japuolten yhteisessä toimikunnassa tai työryhmässä. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös yh- teistoimintamenettelyn kehittäminen.
Erityisen painavista syistä koko henkilöstöä koskeva yhteistoiminta-asia voidaan neuvotella pää- luottamusmiehen tai työsuojelun päävaltuutetun kanssa. Asia on käsiteltävä myös yt-neuvottelu- kunnassa.
Neuvottelukuntaan kuuluu yksitoista jäsentä, joista neljä on työnantajan edustajia ja seitsemän henkilöstön edustajia. Kullakin jäsenellä on yksi varajäsen. Työnantajan edustajat sekä heidän va-
rajäsenensä nimeää pääjohtaja. Henkilöstöä edustavat pääluottamusmies, työsuojelun päävaltuu- tettu sekä kolme yt-valtuutettua, Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja ja valtuuston puheenjoh- taja. Kelan johtava työterveyslääkäri osallistuu kokouksiin käsiteltäessä työterveyshuoltoon kuu- luvia asioita. Lisäksi hän voi osallistua kokouksiin asiantuntijana työsuojeluasioita käsiteltäessä.
Kelan toimihenkilöt ry:n hallitus valitsee yt-neuvottelukuntaan kolme yt-valtuutettua ja heidän va- rajäsenensä sekä pääluottamusmiehen ja työsuojelun päävaltuutetun varajäsenet kuultuaan pää- luottamusmiestä ja työsuojelun päävaltuutettua. Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtajan ja val- tuuston puheenjohtajan varajäseninä toimivat ao. varapuheenjohtajat.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Neuvottelukunta päättää kokousajoistaan. Vuoden ensimmäinen kokous pidetään tammikuussa. Kutsu neuvottelu- kunnan kokoukseen toimitetaan kirjallisesti tai sähköisesti viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsun mukana tai viikkoa ennen kokousta on jäsenille toimitettava käsiteltävistä asioista riittävästi kirjallista tai sähköistä materiaalia. Henkilöstön edustajat voivat tehdä kahdeksaa (8) vuorokautta ennen kokousta aloitteita neuvottelukunnassa käsiteltävistä asioista. Erityisen paina- vista syistä ei tarvitse noudattaa määräaikaa tai -muotoa.
Kokous on kutsuttava koolle myös, mikäli vähintään puolet työnantajan tai kolmannes henkilöstön edustajista sitä vaatii. Esitys yt-neuvottelukunnan koolle kutsumisesta tehdään puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.
Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi (2) työnantajan edustajista ja neljä (4) henkilös- tön edustajista on läsnä.
Molemmat osapuolet voivat yhteisellä päätöksellä kutsua kokoukseen asiantuntijoita ja henkilös- tölle tiedotuksesta vastaavan henkilön sekä asettaa työryhmiä keskuudestaan asioita valmistele- maan. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka tarkistetaan asianmukaisesti (vrt. 30 §).
8 § Työnantajan edustajien tehtävät
Henkilöstöjohtaja toimii johtavana työsuojelupäällikkönä ja työnantajan pääneuvottelijana työeh- tosopimuksen edellyttämissä tehtävissä.
Johdon tukiyksikön henkilöstösuunnittelu- ja työnantajatiimi koordinoi työsuojelupäälliköiden toimintaa ja avustaa esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankin- taan sekä yhteistyöhön henkilöstön ja työsuojeluviranomaisten kanssa.
Työnantajan edustaja yt-alueella
- edustaa Kelaa tässä sopimuksessa tarkoitetuissa neuvotteluissa ja muissa tehtävissä
- selvittää erimielisyystilanteita ja toimii työehtosopimuksen edellyttämissä tehtävissä
- toimii työsuojelulainsäädännön tarkoittamana työsuojelupäällikkönä yt-alueellaan, ellei alueelle ole nimetty erikseen työsuojelupäällikköä
- toimii sopimuksen edellyttämissä tehtävissä yhteistyössä yt-valtuutettujen, pääluotta- musmiehen, työsuojelun päävaltuutetun ja työterveyshuollon kanssa.
9 § Henkilöstön edustajien tehtävät
Pääluottamusmies
- toimii henkilöstön edustajana työehtosopimuksen mukaisissa tehtävissä
- ohjaa ja koordinoi yt-valtuutettujen toimintaa edunvalvonta- ja yhteistoiminta-asioissa
- edustaa henkilöstöä koko laitosta koskevissa tai muutoin laajamittaisissa asioissa
- seuraa työehto- ja yt-sopimuksen sekä toimihenkilöitä koskevan lainsäädännön toteutu- mista Kelassa ja edistää niiden tuntemusta
- seuraa työolosuhteiden kehitystä ja saattaa epäkohdat työnantajan tietoon
- avustaa ja edustaa tarpeen mukaan yksittäisiä toimihenkilöitä
Työsuojelun päävaltuutettu
- toimii henkilöstön edustajana työsuojelulainsäädännön ja tämän sopimuksen edellyttä- missä tehtävissä
- ohjaa ja koordinoi yt-valtuutettujen toimintaa työsuojelu- ja yhteistoiminta-asioissa
- edustaa henkilöstöä koko Kelaa koskevissa tai muutoin laajamittaisissa työsuojeluasioissa
- osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämiseen ja seurantaan
- seuraa työolosuhteiden kehitystä ja saattaa epäkohdat työnantajan tietoon
- seuraa tämän sopimuksen ja työsuojelulainsäädännön toteutumista Kelassa
- avustaa ja edustaa tarpeen mukaan yksittäisiä toimihenkilöitä
Yt-valtuutettu
- toimii tulosyksikössä henkilöstön edustajana johtamisjärjestelmän mukaisissa johtoryh- missä sekä työehto- ja yt-sopimuksen mukaisissa tehtävissä alueellaan. Mikäli tulosyksi- kössä on useampia varsinaisia yt-valtuutettuja, valitsevat he keskuudestaan edustajan joh- toryhmään. Tulosyksikön yt-valtuutetut valitsevat keskuudestaan edustajan tulosyksikön suunnitteluseminaariin.
- toimii vakuutuspiirien ja asiakkuuspalvelujen tulosyksikön (pl suunnitteluyksikkö) johto- tiimeissä. Vakuutuspiirin yt-valtuutetut valitsevat keskuudestaan edustajan vakuutuspii- rin johtotiimiin.
- selvittää erimielisyystilanteita
- toimii sopimuksen edellyttämissä tehtävissä yhteistyössä yt-toimikunnan, muiden yt-val- tuutettujen, pääluottamusmiehen, työsuojelun päävaltuutetun ja työterveyshuollon kanssa
- seuraa työehto- ja yt-sopimuksen sekä toimihenkilöitä koskevan lainsäädännön toteutu- mista omalla yt-alueellaan ja edistää niiden tuntemusta
- toimii työsuojelulainsäädännön tarkoittamana työsuojeluvaltuutettuna alueellaan
- seuraa alueensa työolosuhteiden kehitystä ja saattaa epäkohdat työnantajan tietoon.
10 § Pääluottamusmiehen, työsuojelun päävaltuutetun ja yt-valtuutetun asema
Pääluottamusmies ja työsuojelun päävaltuutettu hoitavat tehtäviään päätoimisesti. Tehtävästä maksettava palkka sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa.
Yt-valtuutetut hoitavat tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä oman toimensa ohella. Yt-valtuute- tulla on oikeus saada tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi riittävästi vapau- tusta työstään. Yt-valtuutetulle maksetaan palkkansa lisäksi tästä tehtävästä palkkio, jonka suu- ruudesta sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa.
Luottamustehtävä ei saa heikentää toimihenkilön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan eikä häntä saa tehtävien hoitamisen takia asettaa muita toimihenkilöitä huonompaan asemaan. Luottamushenkilön palatessa normaaliin työhönsä hänelle taataan vähintään samantasoiset työ- tehtävät kuin sillä vertaisryhmällä, josta hän siirtyi luottamustehtävään.
Pääluottamusmiehelle, työsuojelun päävaltuutetulle ja yt-valtuutetuille osoitetaan tehtävien hoi- tamista varten tarvittava paikka, asianmukaiset työvälineet ja säilytystilat.
Luottamustehtävien hoitaminen työajan ulkopuolella luetaan työajaksi, mikäli siitä on sovittu työnantajan edustajan kanssa.
Pääluottamusmies ja työsuojelun päävaltuutettu toimivat toistensa sijaisina. Kuitenkin pääluotta- musmiehen tai työsuojelun päävaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta tehtäväänsä yhdenjaksoi- sesti vähintään kahden kuukauden ajan, Kelan toimihenkilöt ry:n hallitus voi valita yt-valtuutettu- jen keskuudesta varahenkilön kuultuaan pääluottamusmiestä ja työsuojelun päävaltuutettua. Jos pääluottamusmiehen tai työsuojelun päävaltuutetun työsuhde päättyy tai hän eroaa tehtävästään kesken toimikauden, Kelan toimihenkilöt ry toimittaa jäljellä olevaa toimikautta varten uuden vaa- lin.
Jos yt-valtuutettu on poissaolon tai muun syyn takia estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hoitaa tehtä- vää yt-varavaltuutettu. Yt-valtuutetun työsuhteen päättyessä tai hänen erotessaan yt-valtuutetun tehtävistä kesken toimikauden tulee hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi saman alueen varavaltuutettu tai jäljellä olevaa toimikautta varten voidaan toimittaa uusi vaali.
12 § Henkilöstön edustajille annettavat tiedot
Työnantajan on annettava vähintään kerran vuodessa pääluottamusmiehelle ja yt-valtuutetulle ti- lastotiedot hänen edustamallensa henkilöstölle maksetuista palkoista tulosyksiköittäin ja vaati- vuusluokittain eriteltynä. Annettavat palkkatiedot on laadittava niin, ettei niistä käy ilmi yksittäi- sen työntekijän palkkatietoja.
Yt-valtuutetuilla on oikeus saada pyynnöstään neljännesvuosittain tiedot määräaikaisten ja osa- aikaisten toimihenkilöiden määrästä. Yt-valtuutetuilla on oikeus esittää selvityksen perusteella tarkentavia kysymyksiä työnantajalle. Työnantajan on esitettävä vastaukset näihin kysymyksiin kohtuullisessa ajassa. Johdon tukiyksikön henkilöstösuunnittelu- ja työnantajatiimi tuottaa yt-val- tuutetuille puolivuosittain tiedot yli kaksi vuotta määräaikaisena olleista henkilöistä. Asianomai- set tulosyksiköt antavat yt-valtuutetuille pyynnöstä selvityksensä määräaikaisuuksien perus- teista.
Muista tietojen luovutuksesta sovitaan osapuolten välillä erikseen.
Työsuojelun päävaltuutetulla on oikeus saada työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten mukaan pidettävät asiakirjat, luettelot ja lausunnot.
Pääluottamusmiehellä, työsuojelun päävaltuutetulla ja yt-valtuutetulla on oikeus saada yt-alueit- tain tietoja tulovaihtuvuudesta, ylitöistä, työaikasaldoylityksistä ja sairauspoissaoloista kaksi ker- taa vuodessa.
Pääluottamusmiehellä, työsuojelun päävaltuutetulla ja yt-valtuutetulla on oikeus saada pyynnöstä
kerran vuodessa tietoja ulkopuolisen ja vuokratyövoiman käytöstä.
13 § Kelan yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
YT-neuvottelukunnassa on käsiteltävä
1) työhönotossa noudatettavat yleiset periaatteet ja menetelmät, tarvittaessa työtehtävittäin eriteltyinä
2) työhön tulijalle annettavat tiedot sekä työhön perehdyttämiseksi annettavat tarpeelliset tiedot
3) noudatettavat periaatteet ja käytännöt siitä, mitä tietoja toimihenkilöstä kerätään työ- hönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana huomioiden laki yksityisyyden suojasta työelä- mässä
4) henkilöstöhallinnon periaatteet sekä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menette- lytavat
5) Kelan sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja käytännöt.
YT-neuvottelukunnassa on käsiteltävä vuosittain seuraavat suunnitelmat
1) Kelan henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet toimihenkilöiden ammatillisen osaami- sen edistämiseksi. Näitä laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merki- tystä.
Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi ainakin
o henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymisestä
o eri työsuhdemuotojen käytön periaatteet
o vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin sekä arvio toimihenkilöiden am- matillisesta osaamisesta sekä osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä.
Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien toimihenkilöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin tasapainot- taa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
2) Kelan toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä niiden toteutumisen seuranta
3) tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain tarkoittamat suunnitelmat ja seuranta.
YT-neuvottelukunnassa on lisäksi käsiteltävä seuraavia asioita ja niitä koskevia periaatteita
1) vuosittain henkilöstön edustajan pyynnöstä vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet (ks. 18 §)
2) toimihenkilöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin mene- telmin toteutettavan valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät
3) sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet sekä sähköpostin ja muuta sähköistä viestin- tää koskeva tietojenkäsittely
4) Kelan päihdeohjelma.
14 § Yhteistoimintaneuvottelut
Ennen kuin Kelassa otetaan käyttöön 13 §:ssä tarkoitettu suunnitelma, tavoite, periaate tai muu järjestely taikka tällaisen muutos, neuvotellaan yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavut- tamiseksi niiden perusteista, tavoitteista, tarkoituksista ja vaikutuksista yt-neuvottelukunnassa.
15 § Työnantajan aloite
Aloite 13 §:n mukaisissa asioissa on tehtävä niin hyvissä ajoin ennen yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista, että henkilöstön edustajilla on riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluihin ja tarvit- taessa käsitellä aloite keskenään ennen yhteistoimintaneuvotteluiden alkamista.
Mikäli yt-neuvottelukunnan jäsen pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista 13 §:n mukai- sessa asiassa, työnantajan on mahdollisimman pian tehtävä asiassa aloite tai annettava kirjallinen selvitys, millä perusteella työnantaja ei pidä yt-neuvotteluja tarpeellisina.
Työnantajan tulee samalla ilmoittaa yt-neuvotteluiden alkamisaika ja -paikka.
16 § Yt-sopimuksen mukaan sovittavat asiat
Neuvottelukutsun esittää työnantaja. Työnantajan on annettava asianomaisille henkilöstöryhmän edustajille käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot. Neuvottelut käydään yhteistoiminnan hengessä tavoitteena sopimus käsiteltävistä asioista. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jollei sen si- sältö käy ilmi neuvotteluissa laadituista pöytäkirjoista. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi, jolloin se on molemmin puoleisesti irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisai- kaa käyttäen. Työnantajan on tiedotettava tehdystä sopimuksesta ja sen sisällöstä.
Työnantaja tai henkilöstön edustaja voi esittää neuvottelualoitteen sopiakseen seuraavista asi- oista
1) työsäännöt ja niihin verrattavat muut määräykset sekä niihin tehtävät muutokset
2) palautetoiminnan säännöistä ja niiden muutoksista
3) yhteistoimintakoulutuksen määristä ja sisällöstä
4) työpaikkaruokailun käytännön järjestäminen, sosiaalitilojen suunnittelu ja käyttö sekä kerho- ja harrastetoiminta näihin tarkoituksiin varattujen varojen puitteissa.
Jos yt-koulutuksen sisällöstä tai 4) kohdassa olevista asioista ei päästä yhteistoiminta- neuvot- teluissa sopimukseen, henkilöstön edustajat päättävät kyseisistä asioista ja tiedottavat päätök- sen sisällöstä työnantajan edustajalle. Mikäli taas kohdissa 1) ja 2) sekä yhteistoimintakoulu- tuksen määristä ei päästä sopimukseen, työnantaja tekee näistä päätöksen toimivaltansa puit- teissa ja tiedottaa päätöksen sisällöstä henkilöstön edustajille.
Henkilöstölle varataan mahdollisuus nimetä edustajansa kehittämishankkeita valmisteleviin työ- ryhmiin, joilla saattaa olla olennaisia henkilöstövaikutuksia. Henkilöstö nimeää edustajansa kehi- tettävän tulosyksikön henkilöistä. Yt-valtuutetulla on mahdollisuus osallistua työryhmän työsken- telyyn.
Mikäli hankkeeseen liittyy työntutkimuksia ja niihin verrattavia tutkimuksia tai, jos käytetään ul- kopuolista konsulttia, toimitaan avoimesti. Tutkimuksista ilmoitetaan ennen niihin ryhtymistä yt- valtuutetulle sekä niille, joiden työhön toimenpiteet kohdistuvat. Ilmoituksesta tulee käydä selville tutkimuksen kohde ja tarkoitus, sen suorittamisajankohdat sekä käytettävä tutkimusmenetelmä ja mahdolliset liittymäkohdat muihin tutkimuksiin. Tutkimuksen kestäessä annetaan lisätietoja tut- kimuksen edistymisestä ja mahdollisista muutoksista.
18 § Kelan toiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden jär- jestelyt
Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä henkilöstövaikutukset, jotka aiheutuvat
1) Kelan tulosyksikön tai sen osan lopettamisesta, siirtämisestä toiselle paikkakunnalle taikka toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta
2) kone- ja laitehankinnoista sekä työtilojen muutoksista
3) palvelutoiminnan, tukitoimintojen ja etuustyön muutoksista
4) muista vastaavista toiminnan muutoksista
5) työn järjestelyistä
Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä 18 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä johtuvat, työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvat toimihenkilöiden asemaan vaikuttavat olen- naiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden sekä työtilojen järjestelyissä ja siirrot tehtävistä toisiin.
6) ulkopuolisen ja vuokratyövoiman käytöstä
19 § Liikkeen luovutus
Liikkeen luovutuksesta on voimassa mitä siitä on säädetty työsopimuslain 10 §:ssä ja laissa yhteis- toiminnasta yrityksissä (7 luku).
20 § Yhteistoimintaneuvottelut
Ennen kuin työnantaja päättää 18 §:ssä tarkoitetun asian, on suunnitellun 18 §:ssä tarkoitetun muutoksen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi yt-neuvottelukunnassa tai siinä yt-toimikunnassa, jota asia kos- kee.
Jos suunniteltu muutos vaikuttaa vain yhden tai enintään viiden toimihenkilön asemaan, käydään yhteistoimintaneuvottelut kunkin toimihenkilön kanssa erikseen. Yli viittä toimihenkilöä koskeva asia voidaan neuvotella yt-toimikunnan asemasta ao. yksikössä tai vakuutuspiirissä henkilöstöä edustavan yt-valtuutetun kanssa. Yksittäistä tulosyksikköä koskeva asia voidaan neuvotella tulos- yksikön johtoryhmässä, jossa henkilöstöä edustaa yt-valtuutettu. Neuvottelu voidaan käydä va- kuutuspiirien ja asiakkuuspalvelujen tulosyksikön (pl suunnitteluyksikkö) johtotiimeissä, joissa yt-valtuutettu on mukana. Uusi toimintatapa voi korvata yt-toimikuntakäsittelyä.
Yt-valtuutetun pyynnöstä nämä asiat viedään yt-toimikuntaan. Toimihenkilöllä on kuitenkin aina oikeus vaatia, että neuvotteluun osallistuu myös yt-valtuutettu.
Hoitoonohjausta, tyvi-neuvottelua tai häirintätapausta koskevassa asiassa toimihenkilö voi pyytää yt-valtuutetun mukaan. Xxxxxxx informoi toimihenkilöä siitä, että yt-valtuutettu on käytettävissä.
Kelan hallituksen päätettäväksi menevät 18 §:ssä tarkoitetut asiat neuvotellaan aina yt-toimikun- nassa ja yt-neuvottelukunnassa.
21 § Työnantajan aloite ja toimihenkilöille annettavat tiedot
Työnantajan on tehtävä aloite yhteistoimintaneuvotteluista niin ajoissa kuin mahdollista ottaen huomioon, minkä ajan kuluessa 18 §:ssä tarkoitettu suunnitelma muutoksista ja sen henkilöstö- vaikutuksista on tarkoitus toteuttaa sekä henkilöstövaikutusten laajuus. Työnantajan tulee sa- malla ilmoittaa yhteistoimintaneuvotteluiden alkamisaika ja -paikka.
Yt-valtuutetuille tai asianomaisille toimihenkilöille on annettava asian käsittelyä varten tarpeelli- set tiedot. Tiedot tulee ensisijaisesti liittää työnantajan aloitteeseen tai kuitenkin antaa riittävän ajoissa, jotta toimihenkilöillä on riittävästi aikaa perehtyä saamiinsa tietoihin.
22 § Yt-valtuutetun aloiteoikeus
Jos yt-valtuutettu pyytää yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista tässä sopimuksessa tarkoite- tussa asiassa, työnantajan on tehtävä mahdollisimman pian aloite neuvotteluiden käynnistämi- sestä pyynnössä tarkoitetusta asiasta, tai annettava viipymättä kirjallinen selvitys, millä perus- teella työnantaja ei pidä yhteistoimintaneuvotteluja tarpeellisina.
23 § Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen
Työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun työnantaja on menetellyt 12–13
§:ssä tai 17–20 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja asiat on käsitelty yhteistoiminnan hengessä yksimieli- syyden saavuttamiseksi. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, on työnantajan tiedottamisvelvoit- teesta voimassa mitä 24 §:ssä on sovittu.
Työnantajan on tiedotettava 13 §:ssä ja 18 §:ssä tarkoitetusta, yhteistoimintaneuvotteluissa käsi- tellystä asiasta yksimielisyyden perusteella aikaansaadusta tai yt-neuvotteluiden päättymisen jäl- keen muutoin tehdystä päätöksestä sekä sen toteuttamisen ajankohdasta asianomaisille yt-valtuu- tetuille sekä kaikille niille toimihenkilöille, joita päätös koskee. Henkilöstöjohtajalle, pääluotta- musmiehelle ja työsuojelun päävaltuutetulle on tiedotettava yt-toimikuntakäsittelyn perusteella tehdyistä päätöksistä.
25 § Yhteistoimintamenettely toimihenkilöiden työvoiman käyttöä vähennettä- essä
Mikäli työnantaja harkitsee taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa toimihenkilöitä, on tämän sopimuksen 25–29 §:ä noudatettava.
Työnantajan harkitessa yhden tai useamman toimihenkilön irtisanomista, lomauttamista tai osa- aikaistamista taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, on työnantajan annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvotteluiden ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viikkoa ennen neuvotteluiden aloittamista. Neuvotteluesitys lähetetään henkilöstö- osastolle, pääluottamusmiehelle, asianomaiselle yt-valtuutetulle ja työvoimatoimistolle tiedoksi.
Neuvotteluesityksestä on käytävä ilmi ainakin neuvotteluiden alkamisaika ja -paikka sekä pääkoh- dittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista.
Toimihenkilöiden irtisanomista, heidän lomauttamistaan tai osa-aikaistamistaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla käsitellään yt-toimikunnassa, ja mikäli suunniteltu esitys koskee laajalti koko Kelaa myös yt-neuvottelukunnassa. Yksittäisen toimihenkilön irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla voidaan kuitenkin neuvotella toi- mihenkilön ja työnantajan välillä. Tällöin toimihenkilöllä on aina oikeus vaatia, että häntä koske- vassa asiassa neuvotellaan yt-valtuutetun läsnä ollessa.
26 § Työnantajan annettavat tiedot
Harkitessaan toimihenkilön tai toimihenkilöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaista- mista taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla työnantajan on annettava kirjallisesti käytettä- vissään olevat tiedot
1) aiottujen toimenpiteiden perusteista
2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä
3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat toimihenkilöt määräytyvät
4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toi- meen.
Yllä olevat tiedot on liitettävä 25 §:n mukaiseen neuvotteluesitykseen. Työnantajan myöhemmin saamat tiedot on annettava viimeistään yt-neuvotteluja käynnistettäessä.
27 § Neuvotteluvelvoitteen sisältö
Xxx Xxxxx harkitsemat toimintaa koskevat ratkaisut ilmeisesti johtavat yhden tai useamman toimi- henkilön irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on yhteistoimintaneuvotteluissa neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi näiden toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista 25 §:ssä tarkoitetun kohteena olevan henkilöpiirin ra- joittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi.
Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, on työnantajan tiedottamisvelvoitteesta voimassa mitä 29 §:ssä on sovittu.
28 § Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen
Xxx Xxxxx harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset taloudellisilla tai tuotan- nollisilla perusteilla kohdistuvat alle kymmeneen toimihenkilöön taikka suunnitellut lomautukset kestävät alle 60 päivää ja kohdistuvat alle kymmeneen toimihenkilöön, Kelan katsotaan täyttäneen 25–27 §:ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty kyseisten sopimus- kohtien tarkoittamalla tavalla 14 päivän ajanjaksona niiden alkamisesta, jollei yt-neuvotteluissa toisin sovita.
Xxx Xxxxx harkitsemat irtisanomiset, toimihenkilöiden yli 60 päivän lomauttamiset tai osa-aikais- tamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen toimihenkilöön, Kelan katsotaan täyttäneen 25–27
§:ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta, jollei yt-neuvotteluissa toisin sovita.
29 § Tiedottaminen ja työnantajan selvitys
Täytettyään 25–28 §:ssä asetetut neuvotteluvelvoitteensa työnantajan on kohtuullisen ajan kulu- essa tiedotettava henkilöstöjohtajalle, pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle yt-valtuutetulle yh- teistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Tällöin on selvitettävä ainakin ta- loudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanottavien, lomautettavien tai osa-aikaistettavien määrät, lomautusten kestoajat sekä minkä ajan kuluessa päätökset toimeenpannaan. Lisäksi työn- antajan on esitettävä yllä tarkoitettu selvitys myös niille toimihenkilöille, joita päätös koskee.
30 § Yhteistoimintaneuvotteluiden kirjaaminen
Tämän sopimuksen mukaisista yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käy ilmi ainakin neuvotteluiden ajankohdat, niihin osallistuneet, neuvotteluiden tulokset ja osapuolten il- maisemat eriävät kannanotot. Yksilötason yt-neuvotteluista laaditaan pöytäkirja toisen osapuolen sitä pyytäessä. Sopimuksen 25 §:n tarkoittamissa asioissa laaditaan aina pöytäkirja.
Pöytäkirjan tarkastavat työnantajan edustaja ja asianomainen yt-valtuutettu tai asianomainen toi- mihenkilö.
31 § Poikkeukset yt-menettelystä
Palautetoimikunta
Kelan aloitetoiminnan toimintamalli on muutettu ja se on yhdistetty sisäiseen palautekanavaan. Prosessinomistajana toimii Johdon tukiyksikön henkilöstösuunnittelu- ja työnantajatiimi, joka
asettaa palautetoimikunnan seuraamaan ja koordinoimaan kehittämisehdotusten palkitsemista yksiköissä. Lisäksi palautetoimikunta päättää mahdollisten raha- ja tuottopalkkioiden maksami- sesta.
Palautetoimikunta nimetään kolmeksi vuodeksi ja siinä on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä sekä kuusi henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenistä kolme varajäsenineen nimetään Kelan toimi- henkilöt ry:n esityksestä.
Palautetoimikunta käyttää tarvittaessa asiantuntijoita.
Kerho- ja harrastetoiminta
Kerho- ja harrastetoimintaan liittyvät asiat käsitellään Kelan Liikuntaseuran ja asianomaisten har- rastekerhojen päättävissä elimissä. Yt-neuvottelukunnalle tiedotetaan kerran vuodessa kerho- ja harrastetoiminnasta.
32 § Henkilöstön kokoontuminen työpaikalla
Työnantajan on sallittava henkilöstön käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia ti- loja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yh- distyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työn- antajan toiminnalle.
Henkilöstön edustajilla on oikeus kuulla ja saada tietoja asianomaisen tulosyksikön asiantunti- joilta ja mahdollisuuksien mukaan Kelan muilta asiantuntijoilta valmistautuessaan yhteistoimin- tamenettelyyn sekä yhteistoimintaneuvotteluissa, kun se on neuvoteltavan asian kannalta tarpeel- lista. Henkilöstön käyttämä asiantuntija voi olla myös Kelan ulkopuolelta.
MUUT MÄÄRÄYKSET
Toimihenkilön tai henkilöstön edustajan vaitiolovelvollisuudesta on voimassa mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muussa laissa säädetään.
35 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja rangaistussäännökset
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan Kelan työ- ehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskevan pääsopimuksen neuvottelujärjestystä noudat- taen.
Työturvallisuuslainsäädännön vastaisista menettelyistä aiheutuvat seuraamukset määräytyvät ri- koslaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.
Mikäli työnantaja on taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanonut, lomauttanut tai osa- aikaistanut toimihenkilön jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta mitä tässä
sopimuksessa on sovittu, toimihenkilöllä on oikeus saada työnantajalta hyvityksenä yt-lain mukai- nen korvaus.
Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyön- nin aste ja työnantajaolosuhteet yleensä sekä samoista toimenpiteistä johtuva muu korvausvelvol- lisuus. Jos laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä, voidaan hyvitys jät- tää määräämättä.
Toimihenkilön oikeus hyvitykseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu kahden vuoden kulu- essa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt. Työsuhteen päätyttyä oikeus hyvitykseen raukeaa, jollei sitä koskevaa kannetta nosteta kahden vuoden kulu- essa työsuhteen päättymisestä.
37 § Pöytäkirjalla sovittavat asiat
Yt-alueista, yt-toimikuntien lukumäärästä sekä yt-vaalien käytännön järjestämisestä sovitaan eril- lisessä neuvottelupöytäkirjassa.
38 § Sopimuksen voimaantulo ja irtisanominen
Tämä sopimus on voimassa 1.4.2019 lukien 31.1.2021 saakka, josta päivästä sopimus jatkuu vuo- den kerrallaan, jollei sitä viimeistän kahta kuukautta ennen sen voimassaoloajan päättymistä ole jommaltakummalta puolen kirjallisesti irtisanottu.
Tällä sopimuksella kumotaan 2.10.2018 allekirjoitettu Kansaneläkelaitoksen ja sen henkilöstön välinen yhteistoimintasopimus.
Tämän sopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa sopijaosapuolten kesken tehtyä neuvotte- lupöytäkirjaa.
Tätä sopimusta on laadittu kaksi saman sanaista kappaletta, joista kumpikin sopijaosapuoli saa yhden.
Helsingissä 27.3.2019
Kansaneläkelaitos
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Xxxxx toimihenkilöt ry
Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx