TYÖEHDOT ULKOMAANTYÖSSÄ
TYÖEHDOT ULKOMAANTYÖSSÄ
Teknologiateollisuuden toimihenkilöt
Teknologiateollisuus ry Ammattiliitto Pro ry
ISBN 978-952-5998-81-8
Teknologiateollisuus ry Ammattiliitto Pro ry maaliskuu 2015
SISÄLLYS
3. KOMENNUSSOPIMUKSEN PERUSTIEDOT 7
7. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 14
8. VEROTUS JA SOSIAALITURVA 14
1. ULKOMAANTYÖSTÄ SOPIMINEN
Ulkomailla tehtävän matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksutavasta sekä muista työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on aina sovittava työn- antajan ja toimihenkilön välillä ennen matkan alkamista työehtosopimuksen ja tässä oppaassa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Liitot suosittelevat, että sopimus ulkomaantyön ehdoista tehdään kirjallisesti.
Jos ulkomaankomennukset ovat työpaikalla yleisiä, on niihin sovellettavista ehdoista usein tarkoituksenmukaista sopia työnantajan ja luottamusmiehen välisellä paikallisella sopimuksella. Tällaisesta kollektiivisopimuksesta huoli- matta esimiehen on syytä käydä matkatyön ehdot etukäteen läpi henkilökoh- taisesti jokaisen ulkomaille lähtijän kanssa ja sopia toimihenkilön kanssa asi- anomaisen matkan/työkohteen edellyttämistä täsmennyksistä ja lisäyksistä kollektiivisopimukseen.
Jos ulkomaantyön ehdoista ei ole erikseen sovittu, sovelletaan ulkomaantyö- hön työehtosopimuksen kaikkia määräyksiä sellaisenaan, ellei asemamaan pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Jos toimihenkilön normaalit työtehtävät eivät edellytä matkustamista ulko- maille, on ulkomailla tehtävään työhön saatava toimihenkilön suostumus. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita siltä osin kuin toimihenkilö on työsopimuk- sessaan sitoutunut matkustamaan ulkomaille. Tällöinkin työnantajan on py- rittävä ilmoittamaan matkan alkamisesta hyvissä ajoin.
Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista
Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä työnantajan on annettava toimihenkilölle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista hyvissä ajoin ennen kuin toimihenkilö matkustaa työkohteeseen. Erillistä selvitystä ei tarvitse an- taa, jos ehdot käyvät selville kirjallisesta työ- tai komennussopimuksesta tai niiden liitteistä (esim. yrityksen matkustusohjesäännöstä).
Selvitykseen ja/tai kirjalliseen sopimukseen on sisällytettävä seuraavat tie- dot:
• työnantajan ja toimihenkilön koti- tai liikepaikka
• työnteon alkamisajankohta
• määräaikaisen työ- tai komennussopimuksen peruste ja sen kesto tai arvioitu päättymisaika
• koeaika
• työntekopaikka tai jos toimihenkilöllä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan toimi- henkilö työskentelee eri työkohteissa
• toimihenkilön pääasialliset työtehtävät
• työhön sovellettava työehtosopimus
• palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkan- maksukausi
• säännöllinen työaika
• vuosiloman määräytyminen
• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
• valuutta, jossa rahapalkka maksetaan
• ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä
• toimihenkilön kotiuttamisen ehdot
2. SOPIMUSTYYPIT
Ulkomaantyötä koskevat sopimustyypit poikkeavat toisistaan sillä perus- teella, onko kysymys työnantajaan jo työsuhteessa olevan toimihenkilön lä- hettämisestä töihin ulkomaille vai palkataanko toimihenkilö yrityksen ulko- puolelta ulkomaantyötä varten.
Yrityksen palveluksessa jo olevan toimihenkilön kohdalla on kysymys voi- massa olevan työsopimuksen täydentämisestä ulkomaantyötä koskevilta osin eli komennussopimuksen tekemisestä.
Uudelle toimihenkilölle laaditaan puolestaan ulkomaan työsopimus. Uuden toimihenkilön kohdalla saattaa myös olla kyse ns. paikalta palkkaamisesta, jossa ulkomailla toimiva suomalaistaustainen yritys ottaa palvelukseensa maahan omatoimisesti, esimerkiksi puolisonsa työn vuoksi muuttaneen suo- malaisen. Paikalta palkatut eivät työoikeudelliselta kannalta ole komennuk- sella Suomesta ja heidän työehtojensa vähimmäistaso määräytyy kokonaan työntekomaan normiston mukaan.
Jollei nimenomaisesti toisin ole mainittu, tässä oppaassa annetut neuvot ja ohjeet koskevat komennussopimuksia eli ennestään työsuhteessa olevien toimihenkilöiden lähettämistä ulkomaille.
Ulkomaan työkomennus – jo työsuhteessa oleva toimihenkilö lähetetään ulkomaille
Ulkomaan työkomennuksesta on kyse, kun yrityksen palveluksessa jo ole- van toimihenkilön kanssa sovitaan työskentelystä ulkomailla. Yleensä tällai- sen henkilön kanssa laaditaan määräaikainen sopimus (jäljempänä komen- nussopimus) ulkomailla työskentelyn ajaksi.
Sovittaessa toimihenkilön kanssa ulkomaantyöstä sopimuksessa on ilmais- tava täsmällisesti kuka on työnantaja. Komennussopimuksessa sopijakump- paneina ovat toimihenkilö ja suomalainen työnantaja.
Komennussopimuksessa on selvitettävä työn alkamisaika ja kuinka pitkään työkomennus ulkomailla jatkuu tai sen arvioidaan jatkuvan. Samoin komen- nussopimukseen on syytä selvyyden vuoksi ottaa määräys työsuhteen jat- kumisesta työkomennuksen jälkeen.
Komennussopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai tietyn määräajan. Mää- räaikainen komennussopimus päättyy automaattisesti sovitun ajanjakson kuluttua. Määräaika voi olla sidottu kalenteriaikaan, tietyn työsuorituksen te- kemiseen tai esimerkiksi toimihenkilön osuuteen tietyssä projektissa.
Lisäksi komennussopimuksessa tulisi selvittää, onko tarkoituksena, että ko- mennuksen päätyttyä toimihenkilö jatkaa työskentelyä ulkomailla, mutta jos- sakin toisessa asemamaassa. Jos näin on, sopijapuolten on syytä laatia uusi ko. työkohdetta koskeva ulkomaan komennussopimus.
Komennussopimuksen ennenaikaisen päättymisen varalta sopimuksessa on syytä sopia päättymisperiaatteista ja siitä kuka korvaa komennussopimuk- sen mahdollisesta ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuvat vahingot. Jos komennussopimus päättyy ennenaikaisesti, toimihenkilöllä on oikeus palata varsinaisen työsopimuksen mukaiseen työhönsä Suomessa.
Ulkomaan työsopimus – toimihenkilö palkataan suoraan ulkomaantyöhön
Toimihenkilö voidaan palkata suoraan ulkomaantyöhön. Tällöin on tärkeää ilmaista täsmällisesti onko työnantajana Suomessa rekisteröity suomalainen yhtiö vai ulkomainen yhtiö.
Toimihenkilö voidaan palkata ulkomaille joko toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Määräaikainen työsopimus voi olla si- dottu esimerkiksi kalenteriaikaan, tietyn työsuorituksen tekemiseen tai toimi- henkilön osuuteen tietyssä projektissa. Toistaiseksi voimassa oleva työsopi- mus päättyy yleensä toisen osapuolen irtisanoessa sopimuksen.
Lisäksi työsopimuksessa tulisi selvittää, onko tarkoituksena, että työsuhde jatkuu ulkomaantyön päätyttyä kotimaassa. Jos työsuhteen on tarkoitus jat- kua ulkomailla, mutta jossakin toisessa asemamaassa, on sopijapuolten syytä laatia uusi ko. työkohdetta koskeva ulkomaan työsopimus.
Ulkomaantyösopimukseen voidaan ottaa määräys koeajasta. Jos työsuhtee- seen sovelletaan muuta kuin Suomen lainsäädäntöä, koeaikaa koskevat määräykset on tarkastettava erikseen kyseisen maan lainsäädännöstä. Sama koskee irtisanomisaikoja ja -perusteita.
Ulkomaan työsopimus voidaan purkaa puolin ja toisin vakavan sopimusrik- komuksen perusteella. Purkuperusteet arvioidaan Suomen työsopimuslain mukaisesti, ellei lainvalintasäännöistä tai sopimuksesta muuta johdu.
3. KOMENNUSSOPIMUKSEN PERUSTIEDOT
Laadittaessa ulkomaan työsopimusta tai komennussopimusta, tulee sopi- muksessa määritellä maa, jossa työtä on tarkoitus pääasiallisesti tehdä. Ase- mamaan lisäksi on syytä määritellä myös tarkemmin komennuspaikka/-pai- kat, jossa työtä on tarkoitus tehdä.
Ulkomaantyötä koskevassa työ- tai komennussopimuksessa tulee määritellä toimihenkilön pääasialliset työtehtävät.
Työkomennuksella sattuvien yllättävien tilanteiden varalta on hyvä ottaa työ- tai komennussopimukseen maininta siitä, kuka hoitaa komennuksella olevan asioita Suomessa ja miten hänet voidaan tarpeen vaatiessa tavoittaa.
Komennussopimukseen sovellettava laki
Komennussopimukseen sovellettava laki määräytyy Rooma I –asetuksen mukaan. Lisäksi EU-maissa työskentelevien työntekijöiden suojaksi on sää- detty direktiivi lähetetyistä työntekijöistä (96/71/EY).
Käytännössä ulkomaan työkomennukselle lähetettävä suomalainen työnte- kijä saa vähintään Suomen lainsäädännön tasoisen suojan. Tämän vuoksi ei yleensä ole tarkoituksenmukaista sopia muun maan lainsäädännön sovel- tamisesta.
4. PALKKAUS
Komennustyön palkkaehdoista tulisi sopia ennen työkomennuksen alka- mista. Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja toimihenkilön välillä.
Käytännössä vähimmäisansiotaso määräytyy sen mukaan, mitä toimihenki- lölle maksetaan tai maksettaisiin vaativuudeltaan vastaavasta työstä Suo- messa. Periaatteessa on mahdollista, että asemamaan pakottava lainsää- däntö velvoittaa tätä paremman palkan maksamiseen.
Jos palkkauksesta ei sovita mitään, noudatetaan työehtosopimuksen palk- kamääräyksiä ja toimihenkilön työsopimuksen palkkaa koskevia ehtoja sel- laisenaan. Tämä saattaa olla luonteva vaihtoehto esimerkiksi toimihenkilöllä, joka tekee työmatkoja ulkomaille jatkuvasti useita kertoja vuodessa. Ulko- maantyö voidaan tällöin huomioida jo kuukausipalkan määrittelyssä.
Palkkausta korottavina tekijöinä voidaan tarvittaessa ja niin sovittaessa huo- mioida asemamaan erityisolot, mahdollinen kotimaasta poikkeava työaika, olennaisesti Suomessa totuttua heikommat työolot ja muut vastaavat seikat.
Jos työkomennus kestää pitkään, on sovittava myös siitä, miten kotimaassa toteutettavat palkantarkistukset vaikuttavat matkatyöpalkan määrään. Yleensä lienee luontevaa sopia ainakin siitä, että palkkaa korotetaan työeh- tosopimuksen mukaisten korotusten määrällä samaan aikaan kuin Suo- messa.
Päivärahan maksamisen ja kustannusten korvaamisen perusteet todetaan toimihenkilön kanssa kirjallisesti ennen komennuksen alkua.
Työmatkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamisesta voi- daan paikallisesti sopia toisin. Paikallinen kirjallinen sopimus tehdään työn- antajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Mikäli työn suorittami- nen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakun- nalla, voidaan myös toimihenkilön kanssa paikallisesti sopia päivärahojen
suuruudesta, ottaen huomioon ne paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesi on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.
Jollei muuta sovita, päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka vero- hallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa. Tällöin päivärahan perusteet määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti. Sopimusta tehtäessä kannat- taa huomioida päivärahojen verottomuutta koskevat säännökset, mutta päi- värahojen mahdollinen veronalaisuus ei kuitenkaan vapauta työnantajaa so- pimuksen mukaisen päivärahan maksamisesta.
Lyhyehköillä, mutta kuitenkin vähintään muutaman kuukauden kestävillä ko- mennuksilla voidaan esimerkiksi työnantajan järjestämän korkeatasoisen asunnon, työsuhdeauton tai muiden poikkeuksellisten etujen sopia vaikutta- van alentavasti päivärahan määrään.
Päivärahat pitkillä työkomennuksilla
Paria kuukautta pidemmillä komennuksilla ei välttämättä makseta päivära- hoja lainkaan. Näin voidaan sopia erityisesti silloin, jos toimihenkilö on muut- tanut työskentelymaahan asumaan puolisoineen/perheineen ja työnantaja on tämän vuoksi ryhtynyt erityistoimiin esimerkiksi asumisen, koulunkäynnin, lastenhoidon tai kuljetusten järjestämiseksi.
Jos pitkällä komennuksella olevalle ei makseta päivärahoja hänen työsken- nellessään ulkomaisessa komennuskohteessaan, voidaan kuitenkin tarpeen mukaan sopia päivärahan maksamisesta kohteesta toiselle paikkakunnalle suuntautuvilla matkoilla. Päivärahan maksamisen ehdot ja sen määrä voivat perustua suomalaisiin tai työskentelymaan normeihin sen mukaan kuin työs- kentelymaan kustannustaso ym. seikat huomioiden kohtuulliseksi katsotaan.
Pidemmillä komennuksilla tulee tarvittaessa sopia päivärahan maksami- sesta paikallisessa valuutassa paikalliseen pankkiin. Lyhyemmillä komen- nuksilla on yleensä luontevaa, että päiväraha maksetaan euroissa suoma- laiseen rahalaitokseen.
Jos päivärahan ja korvausten määrittelyssä osittain tai kokonaan noudate- taan työehtosopimuksen säännöksiä, on niiden maksamisen kannalta vält- tämätöntä tietää, mikä on toimihenkilön varsinainen työpaikka. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa toimihenkilö vakituisesti työskentelee. Työnantaja määrittelee varsinaisen työpaikan tosiasiallisen tilanteen perus- teella. Kyseessä ei ole sopimuskysymys.
Ulkomaankomennus ei useimmiten muuta toimihenkilön varsinaista työpaik- kaa. Poikkeuksena ovat hyvin pitkät komennukset, joiden osalta tulee muis- taa, ettei normaalia palkkaa tule keinotekoisesti maksaa päivärahoina. Päi- värahan tarkoitus on kattaa matkaan liittyvät paikallisten olosuhteiden ai- heuttamat ylimääräiset kustannukset, joita ei synny, jos toimihenkilö on muuttanut kohdemaahan asumaan.
Työnantaja vastaa ennen matkalle lähtöä mahdollisen viisumin, työluvan, oleskeluluvan, matkalippujen, maasta poistumisluvan ja muiden välttämättö- mien matkaan liittyvien asiakirjojen hankkimisesta ja niistä aiheutuvista kus- tannuksista. Toimihenkilö huolehtii kuitenkin siitä, että hänellä on voimassa oleva passi. Jos työnantaja kustantaa passin, on se toimihenkilölle muista edellä mainituista asiakirjoista poiketen veronalainen etu. Matka-asiakirjojen hankintaan on syytä varata riittävästi aikaa.
Matkakustannukset korvataan työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantaja ja luottamusmies voivat kuitenkin sopia matkakustannusten maksamisesta työ- ehtosopimuksesta poiketen.
Työnantaja huolehtii meno- ja paluumatkaan liittyvistä kustannuksista.
Jos työnantaja ei ole järjestänyt kuljetusta työkohteen ja asunnon välillä, tu- lee tarpeen mukaan sopia, korvaako työnantaja näistä matkoista aiheutuvia
kustannuksia ja jos korvaa, niin millä edellytyksillä. Työkohteen ja asunnon välisen kuljetuksen asianmukainen järjestäminen on monissa maissa myös keskeinen työturvallisuuskysymys.
Toimihenkilölle maksetaan matka-ajan korvaus työehtosopimuksen mukaan. Xxxxxxx määräytyy työvuorokauden mukaan. Matkustettaessa aikavyöhyk- keiden yli työvuorokausi alkaa lähtöpaikan aikavyöhykkeen mukaan, kunnes saavutaan perille komennuskohteeseen tai majoituspaikkaan, tai kotimatkan ollessa kyseessä, kunnes työmatka päättyy. Komennuspaikalla työvuoro- kausi alkaa paikallisen aikavyöhykkeen mukaan.
Esim. Toimihenkilö lähtee matkalle Jyväskylästä säännöllisen työaikansa pää- tyttyä perjantaina klo 16. Hän matkustaa 36 tuntia (pe klo 16 – su klo 4, kellon- ajat Suomen aikaa), kunnes saapuu majoituspaikkaansa. Matka-ajan palkkaa maksetaan seuraavasti:
– pe klo 16 – la klo 7: 8 tuntia
– la klo 7 – su klo 4: 16 tuntia
– perille päästyä siirrytään komennuskohteen aikaan.
Lomamatkojen suhteen voidaan sopia esimerkiksi, että pidempään ulko- mailla oleskelevalle maksetaan kotimatka jouluksi, pääsiäiseksi ja juhan- nukseksi. Kaikissa tapauksissa toimihenkilölle maksetaan kotimatka vuosi- loman yhteydessä. Sovittaessa työnantaja voi Suomen matkan sijasta kus- tantaa vastaavan hintaisen matkan muuhun toimihenkilön toivomaan koh- teeseen.
Lomamatkoista sovittaessa huomioidaan edellä sanotun lisäksi komennuk- sen kokonaiskesto, kotimatkan pituus ja se, onko toimihenkilön perhe seu- rannut mukana komennukselle. Kaukomailla työskenneltäessä esimerkiksi kaksi lomamatkaa vuodessa saattaa olla kohtuullinen määrä. Jos toimihen- kilön perhe on jäänyt Suomeen, voidaan sopia, millä edellytyksillä työnantaja kustantaa perheenjäsenten lomamatkan työskentelymaahan ja takaisin.
Toimihenkilön lähiomaisen (puoliso, lapset, vanhemmat) vakavan, äkillisen sairastumisen tai lähiomaisen kuoleman sattuessa työnantajan on yleensä kohtuullista korvata ylimääräinen käynti Suomessa.
Työnantaja huolehtii myös matkalle lähtöön valmistautumiseen liittyvistä mahdollisesti tarpeellisista lääkärintarkastuksista ja tarvittavista rokotuksista.
Silloinkin kun työnantaja purkaa sopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä, tulee työnantajan kustannuksellaan huolehtia siitä, että toimihenkilö pääsee Suomeen. Toimihenkilö on velvollinen korvaamaan matkakustannukset työnantajalle jälkikäteen siltä osin kuin työnantaja ei ole saanut niitä kuita- tuksi lopputilistä. Jos toimihenkilö itsestään riippuvasta syystä eroaa työnan- tajan palveluksesta kesken ulkomaankomennuksen, vastaa hän itse sekä matkakustannuksistaan että matkajärjestelyistä. Tässä kappaleessa tarkoi- tetuissa tilanteissa toimihenkilölle ei makseta matka-ajan korvausta eikä päi- värahaa sopimuksen päättymisen jälkeen.
Työsopimuksessa tulee todeta, minne ja miten palkka maksetaan. Yleensä palkka maksetaan toimihenkilön Suomessa olevalle pankkitilille euromääräi- senä.
Jos osa palkasta tai kustannusten korvauksista maksetaan asemamaahan, on sovittava, mikä on maksuvaluutta. Tällöin on myös otettava huomioon mahdollisten poikkeuksellisten valuuttakurssimuutosten vaikutus palkkaan tai korvauksiin.
5. TYÖAIKA
Työajasta ja ylityön korvaamisperusteista tulee sopia työntekijän kanssa kir- jallisesti ennen komennuksen alkua.
Työsopimuksesta on käytävä ilmi säännöllinen vuorokautinen ja viikoittainen työaika. Jos työkohteessa on tarkoitus käyttää keskimääräistä työaikaa, on sen käytön perusteet ja työajan tasaaminen todettava etukäteen. Varsinai- nen työtuntijärjestelmä voidaan usein laatia vasta työkohteessa.
Pitkien komennusten osalta on syytä todeta, määräytyvätkö vapaapäivät Suomen vai asemamaan kalenterin mukaan. Yleensä sovitaan noudatetta- van paikallista kalenteria ja paikallista vapaapäiväkäytäntöä. Lisäksi voidaan
sopia suomalaisille tärkeiden juhlapyhien, esim. joulun, antamisesta va- paaksi, vaikka ne paikallisille olisivatkin normaaleja työpäiviä.
Lyhyilläkin komennuksilla on yleensä syytä sopia, että sunnuntaityökorotus maksetaan paikallisen kalenterin mukaisena pyhäpäivänä (esim. islamilai- sissa maissa sunnuntain asemasta perjantaina).
Jos työntekomaan työaika- ja vapaapäiväkäytännön noudattaminen johtaa työehtosopimuksessa sovittua pidempään (vuosi)työaikaan, tulee tämä ottaa huomioon palkkausta korottavana tekijänä. Etenkin lyhyemmillä komennuk- silla säännöllinen työaika voidaan myös keskimääräistää työehtosopimuk- sen mukaiseksi antamalla vastaava vapaa-aika esimerkiksi vuosilomien yh- teydessä.
Lyhyempien komennusten osalta on jo syytä ennen matkalle lähtöä vähin- täänkin alustavasti keskustella tarvittavan ylityön arvioidusta määrästä.
Vakiintunut tulkinta on, ettei ulkomailla tehtävää ylityötä tarvitse kirjata Suo- men työaikalain tarkoittamaan työaikakirjanpitoon eikä niitä siksi huomioida ylityön enimmäismäärien täyttymistä laskettaessa. Sen sijaan työntekomaan pakottavasta lainsäädännöstä seuraa yleensä työaikaan ja ylityöhön liittyviä rajoitteita. Luonnollisesti myös työsuojelullisista syistä tulee ylityön määrä pi- tää järkevissä rajoissa.
Ylityön erottaminen säännöllisestä työajasta edellyttää, että työsopimuk- sessa on selkeästi määritelty ylityön käsitteet. Tämä voidaan tehdä esimer- kiksi viittaamalla työehtosopimukseen. Jos sovittu päivittäinen tai viikoittai- nen työaika poikkeaa työehtosopimuksessa tarkoitetusta, esimerkiksi keski- määräistä säännöllistä työaikaa käytettäessä, tulee sopia siitä, minkä tunti- määrän ylittävä työ on ylityötä.
Ylityökorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan kuitenkin maksaa kiinteänä kuukausi- korvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen tai joustovapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa.
Ylityökorvausten laskennan perusteena olevan palkan määrittely on tarpeen, jos työsopimuksen palkkakäsitteet poikkeavat työehtosopimuksessa maini- tuista.
6. MUUT TYÖEHDOT
Ellei toimihenkilön kanssa ole toisin sovittu, vuosiloma määräytyy Suomen vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaisesti. Toisin sopimista rajoittaa kuitenkin kohdemaan pakottava lainsäädäntö sekä direktiivi lähetetyistä työntekijöistä.
Sairausajan palkkaa koskevassa työ- tai komennussopimuksen määräyk- sessä on yksinkertaisinta viitata työehtosopimuksen määräyksiin.
7. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Erimielisyydet on pyrittävä ensi sijassa ratkaisemaan sopijapuolten kesken välittömästi niiden synnyttyä. Ellei tämä ole mahdollista, menetellään työeh- tosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen.
8. VEROTUS JA SOSIAALITURVA
Ennen ulkomaankomennusta työnantajan on syytä selvittää ulkomaanko- mennuksen verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset. On muun muassa selvitettävä, säilyykö toimihenkilö ulkomaankomennuksen ajan Suomen sosiaaliturvan piirissä ja tuleeko palkasta toimittaa Suomessa nor- maalisti ennakonpidätys vai soveltuuko palkkaan tuloverolain kuuden kuu- kauden verovapaussääntö.
Vakuutuspalkka
Ennen ulkomaankomennusta lähetetylle työntekijälle tulee määritellä ns. va- kuutuspalkka, jonka perusteella määräytyvät lähtökohtaisesti työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut ja -etuudet ulkomaankomennuksen ai- kana. Vakuutuspalkalla tarkoitetaan sitä bruttopalkkaa, joka työntekijälle maksettaisiin samasta tai vastaavasta työstä, jos työ tehtäisiin Suomessa. Vakuutuspalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon myös ulkomailla tehtä- vässä työssä vaadittavat erityistiedot ja -taidot, vastuullisempi työ, ulkomaan- työssä mahdollisesti noudatettava olennaisesti pidempi työaika sekä mak- settavat luontoisedut ja tulospalkkiot jos tällaisia maksettaisiin myös Suo- messa tehtävästä työstä. Vakuutuspalkkaa ei tarvitse erikseen määritellä ly- hyille alle kuusi kuukautta kestäville ulkomaankomennuksille, jos ulkomaan- komennuksen ajaksi ei ole sovittu erillistä komennuspalkkaa, työntekijän teh- tävät ulkomailla vastaavat hänen Suomessa tekemäänsä työtä ja työntekijän palkka maksetaan komennuksen aikana tavalliseen tapaan Suomesta.
Verohallituksen, Eläketurvakeskuksen ja Kelan ohjeita ulkomaille lähettävän työntekijän verotuksesta ja sosiaaliturvasta sekä Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ulkomaatyön aikana:
xxx.xxxx.xx > Syventävät vero-ohjeet > Kansainväliset tilanteet
xxx.xxx.xx > Työeläkepalvelut > Ulkomaantyön vakuuttaminen
xxx.xxxx.xx > Työnantajat > Työhön ulkomaille tai Suomeen
ja
> Henkilöasiakkaat > Maasta- ja maahanmuutto > Muutto ulkomaille
Oppaan liitteenä on malli komennussopimuksesta. Kyseinen sopimus on tar- koitettu solmittavaksi jokaisen yksittäisen ulkomaille komennettavan toimi- henkilön kanssa.
Xxxxx on vain esimerkki yhdestä tavasta sopia ulkomaan työn ehdoista. Mallin sopivuus oman yrityksen ja työpaikan sekä yksittäisen toimihenkilön tilantee- seen on syytä miettiä huolellisesti. Monessa yrityksessä omaksutut käytän- nöt ja sopimusmallit poikkeavat huomattavastikin ohessa esitetystä.
MALLI: KOMENNUSSOPIMUS
Sopimusosapuolet
Työnantaja: Työntekijä:
Asemamaa ja työtehtävät
Asemamaa ja paikkakunta:
Työkohde: Työtehtävät:
Työntekijä sitoutuu tekemään asemamaassa tarvittaessa muitakin kokemuksensa ja taitonsa edellyttämiä töitä työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti.
Työsopimukseen sovellettava laki ja työehtosopimus
Ellei tässä sopimuksessa ole muuta sovittu, noudatetaan Suomen lakia ja Teknolo- giateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta ellei asemamaan pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Sopimuksen voimassaolo
Tämän sopimuksen mukainen työ alkaa .
Sopimus on voimassa [ ] saakka
[ ] niin kauan kuin työntekijälle on tarjolla työtä -projektissa;
arviolta saakka; tarkasta päättymisajasta työnantaja ilmoittaa noin viik- koa/ kuukautta ennen sopimuksen päättymistä.
Työsuhde jatkuu em. tehtävien jälkeen toistaiseksi työnantajan palveluksessa koti- maassa.
Palkka ja päiväraha
Palkka on
euroa/ -valuuttaa tunnissa/kuukaudessa.
Palkka maksetaan työntekijän suomalaiselle pankkitilille .
Päiväraha maksetaan
[ ] työehtosopimuksen mukaan
[ ] yrityksen matkustusohjesäännön mukaisesti [ ] seuraavasti:
[ ] Päiväraha maksetaan palkasta poiketen -valuutassa työntekijän asema- maassa olevalle pankkitilille.
Oleskelu asemamaassa
[ ] yksinään [ ] perheineen
Mukana seuraavat perheenjäsenet
Perhe voi siirtyä asemamaahan, kun työnantaja on järjestänyt sopimuksen mukai- sen asunnon työntekijän käyttöön. Asunto on käytettävissä alkaen.
Sosiaali- ja eläketurva
Työnantaja kustantaa Suomen työeläkelain mukaisen eläketurvan. Vakuutuspalkka on euroa/kk
Työaika ja ylityö
Työntekijän säännöllinen työaika on tuntia päivässä ja tuntia viikossa. Vapaapäivät ovat paikallisen kalenterin mukaiset vapaapäivät.
[ ] Lisäksi vapaaksi annetaan seuraavat suomalaiset juhlapäivät, vaikka ne pai- kallisen kalenterin mukaan eivät olisi vapaapäiviä:
Sunnuntaityökorotus maksetaan työntekomaan kalenterin mukaisina pyhäpäivinä. Säännöllisen työajan ylittävän työn korvaamisesta on sovittu seuraavasti:
Korvaus maksetaan
[ ] teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen [ ] asemamaan määräysten mukaisesti,
kuitenkin siten, että ylityöksi katsotaan vain tämän sopimuksen mukaisen säännöl- lisen työajan ylittävät tunnit
[ ] Kiinteänä kuukausikorvauksena €/kk
Vuosiloma
Vuosiloma määräytyy Suomen vuosilomalain ja Teknologiateollisuuden toimihenki- löiden työehtosopimuksen mukaisesti.
Vuosiloman ajankohdasta on sovittu seuraavasti
Matkat
Matkat tehdään ja korvataan liitteenä olevien sopimusehtojen mukaisesti.
[ ] Työnantaja korvaa kotimatkoja komennuksen kestäessä kertaa vuodessa [ ] kotimatkojen ajankohdista on sovittu seuraavaa:
Yhteyshenkilö Suomessa
Erimielisyydet
Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti työntekijän ja työnantajan edustajan välisin neuvotteluin työehtosopimuksen neu- vottelujärjestyksen mukaisesti.
Sopimuskappaleet
Tätä sopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopija- puolelle.
Työnantaja Toimihenkilö