Huvi-, teema- ja elämyspuistoja

HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA

TYÖEHTOSOPIMUS

MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY

1.10.2020–31.3.2022

Huvi-, teema- ja elämyspuistoja

koskeva työehtosopimus

1.10.2020–31.3.2022

1 § Soveltamisala 4

2 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus 5

3 § Työsopimus ja koeaika G

4 § Työsuhteen päättyminen

ja lomautus 7

1. Irtisanomisaika 7

2. Korvaukset 8

3. Lomautus 8

5 § Työaika S

1. Säännöllinen työaika ja vapaapäivät S

2. Työpäivän pituus ja lepoajat 11

5 a § Kokoaikatyöntekijän

työajan tasoittumisjärjestelmä 12

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi 12

2. Poissaolojen vaikutus 13

3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla 13

4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden 14

5. Tasoittumiskauden päättyminen 15

5 b § Kokoaikatyöntekijän vuosityöaikajärjestelmä 1G

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi 1G

2. Poissaolojen vaikutus 17

3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla 17

4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden 18

5. Tasoittumiskauden päättyminen 18

G § Arkipyhistä johtuvat ylimääräiset lisävapaapäivät

(AP-vapaat) 1S

7 § Palkkaus 21

8 § Työaika- ja olosuhdelisät 22

1. Sunnuntai- ja pyhätyö 22

2. Ilta- ja yötyölisä 22

3. Luvanhaltijan edustajan lisä 22

4. Hälytystyö ja varallaolo 22

S § Korotettu palkka 23

1. Lisätyö 23

2. Ylityö 23

3. Vajaan jakson lisä- ja ylityö 24

4. Vapaapäivänä tehty työ 24

5. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen 25

G. Esimiehet 25

10 § Palkanmaksu 2G

11 § Vuosiloma 27

12 § Vuosilomapalkka, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus 31

1. Vuosilomapalkka 31

2. Lomaltapaluuraha 33

3. Vuosilomapalkan ja lomaltapaluurahan maksaminen 34

4. Vuosilomakorvaus 35

13 § Sairausajan palkka 3G

1. Palkanmaksun edellytykset 3G

2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä 3G

3. Sairausajan palkkajaksot 38

4. Sairausajan palkan määrä 38

5. Sairausajan palkan maksutapa 3S

G. Sairauden uusiutuminen 3S

14 § Lääkärintarkastukset 40

1. Lääkärintarkastukset ja tutkimukset 40

2. Lakisääteiset tarkastukset 41

15 § Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa 41

15 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka 42

1G § Tilapäiset poissaolot 43

17 § Matkakustannusten korvaus 45

18 § Työpaikkakokoukset 45

1S § Työpaikkakäynnit 4G

20 § Ryhmähenkivakuutus 4G

21 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 47

22 § Työpaikkakohtainen sopiminen 48

23 § Työpaikkaruokailu 4S

24 § Työpuku 4S

25 § Jäsenmaksuperintä 4S

2G § Työhyvinvoinnin edistäminen 50

27 § Neuvottelujärjestys 51

28 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 51

2S § Sopimuksen voimassaoloaika 51

Pöytäkirja huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta 52

Allekirjoituspöytäkirja 54

Paikkakuntakalleusluokitus 5G

Palkkataulukot 57

Työehtosopimus

1 § Soveltamisala

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan kiinteissä toimipaikoissa sijaitse- vissa huvi-, teema- ja elämyspuistoissa työskenteleviin työntekijöihin.

2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.

3. Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjoh- tajaa, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alais- ten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

4. Tätä sopimusta ei sovelleta sellaisiin nuoriin työntekijöihin, jotka voi- vat työskennellä ainoastaan nuorista työntekijöistä annetun lain 15 §:n säännöksestä ilmenevällä tavalla aluehallintoviraston antamalla poik- keusluvalla. Tällaisia työntekijöitä ovat nuorista työntekijöistä annetun lain 2 §:ssä mainitut henkilöt, jotka poikkeusluvan nojalla saavat työsken- nellä tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa.

5. Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia järjestösopimuksia:

• Luottamusmiessopimus 1.1.2021

• Koulutussopimus 1.1.2021

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsitte- lystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 1.10.2017

• Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 1.10.2017

• Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta 1.1.2021

• Sopimus yhteistoiminnasta 1.10.2017

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 5

Työehtosopimus

2 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijät.

2. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä, joka ei olennaisesti muuta hänen varsinaista työtään.

3. Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyt- tää työntekijän työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työ- paikan työterveyshuollon sisältöön, työpaikan sairauspoissaolokäytän- töihin, mahdollisiin työturvallisuusriskeihin sekä työsuojeluorgani- saatioon.

4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5.Työnantaja selvittää uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelu- suhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan luottamusmiehenä ja työsuo- jeluvaltuutettuna sekä antaa työntekijälle heidän yhteystietonsa.

G. Tämän työehtosopimuksen osapuolina toimivat työntekijöiden puolella Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

6 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

3 § Työsopimus ja koeaika

1. Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti.

2. Kausityöhön otettavan tuntipalkkaisen työntekijän kanssa voidaan sopia kaksi- tai kolmiviikkoisjakson keskimääräisestä vähimmäistyö- ajasta, jolloin sovitun työajan tulee toteutua työsuhteen kestoaikana. Määräys on voimassa kokeiluluontoisesti sopimuskauden ajan (31.3.2022 asti)

3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

4. Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta. 12 kuukautta lyhyem- mässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työ- sopimuksen kestoajasta. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta.

5. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau- della kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkein- taan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

G. Koeaikana voidaan työsopimus molemmin puolin purkaa irtisanomis- aikaa noudattamatta

ESIMERKKI

Työsopimuksessa on sovittu kuuden kuukauden koeajasta. Työntekijä aloittaa työnteon 2G.4. Koeajan viimeinen päivä on 25.10.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 7

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

1. Irtisanomisaika

Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua Irtisanomisaika

Työehtosopimus

Enintään vuoden 14 päivää

Yli 1 – enintään 4 vuotta 1 kuukausi

Yli 4 – enintään 8 vuotta 2 kuukautta

Yli 8 – enintään 12 vuotta 4 kuukautta

Yli 12 vuotta G kuukautta

Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua Irtisanomisaika

Enintään 5 vuotta 14 päivää

Yli 5 vuotta 1 kuukausi

ESIMERKKI 1. IRTISANOMISAIKA 14 PÄIVÄÄ

Työsopimus irtisanottiin 10.1. Irtisanomisaika alkaa kulua 11.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 24.1.

ESIMERKKI 2. IRTISANOMISAIKA KUUKAUSINA

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen viimeinen voi- massaolopäivä on järjestysnumeroltaan sama päivä, kun irtisanomi- nen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa irtisa- nomisaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Irtisanominen	Irtisanomisaika	Työsuhteen viimeinen päivä
1.3.	1 kk	1.4.
31.12.	2 kk	28.2.

8 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

2. Korvaukset

Työehtosopimus

1. Työnantaja, joka ei noudata edellä sovittuja irtisanomisaikoja, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä päättää työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle makset- tavasta lopputilistä.

2. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irti- sanomisajasta, käsittää suoritusvelvollisuus sitä vastaavaa osaa irtisano- misajan palkasta.

3. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, tulee hänen korvata työnantajalle täten aiheuttamansa vahinko, kuitenkin kahden viikon palkkaa vastaava määrä tai jos laiminlyödyn työkauden osa on tätä lyhempi, sen palkkaa vastaava määrä.

4. Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työn- tekijän työsuhteen ennen sovitun työkauden päättymistä määräytyy työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus työsopimuslain 12 luvun mukaan.

5. Mitä edellä on todettu irtisanomisesta, ei sovelleta tapauksissa, joissa työsuhde voidaan lain tai tämän sopimuksen mukaan purkaa tai muutoin lopettaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

3. Lomautus

Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voi- daan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Määrä- aikaisessa työsuhteessa olevan osalta noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 9

Työehtosopimus

5 § Työaika

1. Säännöllinen työaika ja vapaapäivät

Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n mukaisesti seuraavin poikkeuksin:

1. Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä säännöllinen työaika on enintään 112,5 tuntia kolmessa viikossa ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä enintään 75 tuntia kahdessa viikossa.

2. Tuntipalkkaisen työntekijän säännöllinen työaika voi olla enintään 120 tuntia kolmessa viikossa ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä enintään 80 tuntia kahdessa viikossa.

3. Työssäoloviikko alkaa maanantaina kello 00.00 ja päättyy sunnuntaina kello 24.00.

4. Vajaaksi jäävän työaikajakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enintään keskimäärin 7,5 tuntia.

5. Työntekijälle on annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa koh- den kaksi vapaapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin pitui- nen viikkolepopäivä (V) ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisäva- paapäivä (X). Viikkolepopäivä tulee antaa jokaisella työssäoloviikolla. Lisävapaapäivä voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, tai yhdistäen muihin vapaapäiviin kolmiviikkoisjakson kuluessa.

G. Mikäli lisävapaapäivä (X) annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään

(V) liittyen.

7. Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää. Työn- tekijän suostumuksella tästä määräyksestä voidaan poiketa.

8. Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että perjantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäi- sinä vapaapäivinä. Työpaikkakohtaisesti TES 22 §:n mukaisesti voidaan sopia siitä, että vapaa voidaan antaa myös sunnuntai-maanantai- yhdistelmänä.

10 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

Määräys koskee työntekijöitä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X-päivien ansaintaan.

Työntekijän halutessa tai pakottavasta syystä säännöksestä voidaan poiketa.

S. Työnantaja ja työntekijä voivat tapauskohtaisesti sopia työtuntien sekä X-vapaiden siirtämisestä kahden peräkkäisen kaksi- tai kolmiviik- koisjakson kesken ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään. Siirretyistä tunneista ja niiden teettämisestä myöhemmin on pidettävä erillistä luetteloa.

10.Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutus-, perehdytys- ja palaveriaikaa enintään 7,5 tuntia kalenterivuodessa. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkka mahdollisine työ- aikalisineen ja sunnuntaityökorvauksineen. Em. koulutus, perehdy- tys tai palaveri toteutetaan siten, että työvuoro pitenee koulutuksen, perehdytyksen tai palaverin keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Kyseistä aikaa ei voi sijoittaa työntekijän vapaapäi- välle. Näitä tunteja ei huomioida työaikajakson kokonaistuntimäärässä lisä- tai ylityöhön oikeuttavaa aikaa laskettaessa. Muutoin koulutusten osalta noudatetaan liittojen välisen koulutussopimuksen määräyksiä.

11. Työvuorolista on laadittava etukäteen ja asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan työntekijöiden nähtäville vähintään viikkoa ennen kyseisen työaikajakson alkamista. Työvuorolista laadi- taan kolmeksi viikoksi kerrallaan ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettä- essä kahdeksi viikoksi kerrallaan.

12. Työvuorolistaan on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päättymisajat sekä vapaapäivät.

13. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sääolosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos, tilauksen peruutus, laiterikko tai muu vastaava syy, joka on omiaan käy- tännössä estämään suunnitellun työn tekemisen. Pakottava syy tode- taan työpaikalla työntekijöiden edustajan ja työnantajan edustajan välillä. Muutos on merkittävä työvuorolistaan. Muutoksen kohdistuessa viikon vapaapäiviin, annetaan tilalle uusi vapaapäivä, ellei toisin ole sovittu.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 11

Työehtosopimus

Mikäli työvuoro tämän kohdan mukaisesti peruuntuu ennen kuin työntekijä on lähtenyt työhön, ei peruuntumisesta suoriteta erillistä korvausta. Mikäli työvuoro peruuntuu työntekijän ollessa työmatkalla, suoritetaan korvauksena kahden (2) tunnin palkkaa vastaava määrä. Mikäli työvuoro peruuntuu tai lyhenee työntekijän jo saavuttua työhön, suoritetaan korvauksena kahden (2) tunnin palkkaa vastaava määrä, ellei muusta korvaamistavasta sovita (esim. puuttumaan jääneet tunnit annetaan ylimääräisinä tunteina samalla tai muulla työaikajaksolla).

2. Työpäivän pituus ja lepoajat

1. Päivittäinen säännöllinen työaika ei saa ylittää 12 tuntia, ellei työn- tekijän kanssa toisin sovita. 12 tunnin pituisia työvuoroja ei saa kuitenkaan teettää kohtuuttomasti.

2. Alle 4 tunnin työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeami- selle todetaan työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken.

3. Työvuorojen välinen lepoaika on vähintään 11 tuntia, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 8 tuntia. Peräkkäisinä päivinä teetettyjen vähintään 10 tunnin työvuorojen väliin on jäätävä vähintään 11 tunnin lepoaika.

4. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää G tuntia, on työnteki- jälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus ate- rioida työn aikana. Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

5. Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuormittavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.

12 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

5 a § Kokoaikatyöntekijän työajan tasoittumisjärjestelmä

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Kuukausipalkkaisissa työaikamuodoissa säännöllinen työaika voidaan järjestää 112,5 tunniksi siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun määrään enintään kuuden (G) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson (tasoit- tumiskausi). Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 12S tuntia.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä työaika järjestetään 75 tunniksi enintään yhdeksän (S) peräkkäisen kaksiviikkoisjakson aikana ja yksittäi- sen kaksiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 8G tuntia.

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymis- ajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan siirtää enintään kaksi (2) X-päivää ja kaksiviikkoisjaksosta yksi (1) X-päivä tasoittumiskauden sisällä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X -päivä annetaan muu- hun vapaaseen yhdistäen. Siirretty X -päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa.

Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

Työaika tasoitetaan joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskauden aikana. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään 3 tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita ja vuosilomaa ansaittaessa sekä maksettaessa osakuukau- den palkkaa.

Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 13

ESIMERKKI 1. TYÖAJAN TASOITTUMINEN

Työehtosopimus

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus on G kolmiviikkoisjaksoa. Tasoittumiskauden työtuntimäärä on yhteensä G x 112,5 tuntia eli G75 tuntia. Tasoittumiskauden aikana on annettu yhteensä 4 tasoitusvapaata.

1. jakso: 117 t	2. jakso: 129 t	3. jakso: 107 t
3 X-vapaata	1 X-vapaa	3 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
		1 tasoitusvapaa
4. jakso: 8G t	5. jakso: 11G t	X. xxxxx: 120 t
5 X-vapaata	2 X-vapaata	4 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
3 tasoitusvapaata

2. Poissaolojen vaikutus

Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työvuorolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadit- tuna, luetaan järjestelmään tehdyksi työajaksi 7,5 tuntia työpäivää kohti ja 37,5 tuntia työviikkoa kohti. Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työ- ajaksi TES 11 § 4. kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vai- kutus ja AP-vapaan osalta 7,5 tuntia.

3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla

Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 12S tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan jaksolla 8G tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

• 5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

14 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavaa aikaa ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtu- vasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäis- työaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Mikäli työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan kolmi- viikkoisjärjestelmässä keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtunneista seuraavasti:

• keskimääräiseen 120 tuntiinasti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä enimmäistyöajan ylittävät tunnit korvataan lisätyönä keskimääräiseen 80 tuntiin asti ja tämän ylittävältä määrältä ylityönä samoin periaattein.

ESIMERKKI 2. LISÄ- JA YLITYÖ

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ KESKEN TASOITTUMISKAUDEN

112,5 tunnin kokoaikatyöntekijän työsuhde päättyy kesken 18 viikon tasoittumiskauden työnantajasta johtuvasta syystä kolmen kolmi- viikkoisjakson jälkeen.

1. jakso: 12S t 2. jakso: 128 t 3. jakso: 10S t

Jaksojen yhteenlaskettu työtuntimäärä on 3GG tuntia eli keskimäärin 122 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Lisätyötä on tällöin jaksoa kohti keskimäärin 7,5 tuntia (120–112,5) ja jaksoja on toteutunut 3 kpl.

Työntekijälle suoritetaan lisätyökorvauksena 3 * 7,5 tunnin eli 22,5 tunnin palkka. Ylityötä on jaksoa kohti keskimäärin 2 tuntia (122–120) eli yhteensä G tuntia (3 * 2), joista puolet eli 3 tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet eli 3 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 15

5. Tasoittumiskauden päättyminen

Työehtosopimus

Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korva- taan kolmiviikkoisjärjestelmässä tasoittumiskauden säännöllisen enim- mäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla ja

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan lisä- ja ylityö seuraa- vasti:

• 5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

ESIMERKKI 3. LISÄ- JA YLITYÖ

TASOITTUMISJÄRJESTELMÄN PÄÄTTYESSÄ

Tasoittumiskauden pituus on G kolmiviikkoisjaksoa, jolloin tasoit- tumiskauden säännöllinen enimmäistyöaika on G75 tuntia.

Ennen viimeisen kolmiviikkoisjakson alkamista työntekijä on työskennellyt G34 tuntia. Viimeisellä kolmiviikkoisjaksolla olisi siten käytettävissä 41 tuntia (G75 t-G34 t). Työntekijä on kuitenkin tehnyt viimeisellä jaksolla 81 tuntia, jolloin lisä- ja ylityö

(81 t – 41 t eli 40 t) korvataan seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla korotetulla palkalla ja

• 14,5 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla

16 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

5 b § Kokoaikatyöntekijän vuosityöaikajärjestelmä

Vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotosta tulee sopia työpaikkakohtai- sesti TES 22 § mukaisesti työntekijän kanssa. Jos yrityksessä on luotta- musmies, tulee työnantajan ennen vuosityöaikajärjestelmän käyttöön- ottoa selvittää järjestelmän käyttöönottoon ja järjestelmään liittyvät periaatteet luottamusmiehelle.

Vuosityöaikajärjestelmään kuuluvaa työntekijää ei saa lomauttaa toimialalle tyypillisen palvelujen kysynnän vaihtelun perusteella.

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Kuukausipalkkaisissa työaikamuodoissa voidaan sopia työajan tasoit- tamisesta enintään 112,5 tuntiin kolmessa viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona (17 kolmiviikkoisjaksoa). Kolmiviikkoisjaksoa käy- tettäessä säännöllinen työaika saa olla enintään 135 tuntia.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä työaika tasoitetaan enintään 75 tun- tiin kahdessa viikossa enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona. Kaksiviikkoisjaksoa käytettäessä säännöllinen työaika saa olla enintään S0 tuntia.

Vuosityöaikaa käytettäessä työnantajan on laadittava ohjeellinen vuo- sityöaikasuunnitelma, jonka mukaan työaika tasoittuu enintään 112,5 tuntiin (75 tuntiin) kutakin työaikajaksoa kohti tasoittumiskau- den aikana. Työaikasuunnitelma on pantava vähintään kahta viikkoa ennen sen käyttöönottoa nähtäville henkilökunnan ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan.

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymis- ajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

X-päiviä voidaan siirtää tasoittumiskauden sisällä, jolloin siirretty X-päivä annetaan jonkun muun vapaan yhteydessä. Siirretty X-päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 17

Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

Työehtosopimus

Työaika tasoitetaan antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumis- kauden aikana. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähin- tään 5 tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansait- taessa ja maksettaessa osakuukauden palkkaa. Työntekijän aloitteesta voidaan vapaiden pitämisestä sopia toisin tasoittumiskauden aikana.

Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.

Tasoitusvapaalla tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

2. Poissaolojen vaikutus

Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työvuorolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadit- tuna, luetaan järjestelmään tehdyksi työajaksi 7,5 tuntia työpäivää kohti ja 37,5 tuntia työviikkoa kohti. Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työ- ajaksi TES 11 § 4. kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus ja AP-vapaan osalta 7,5 tuntia.

3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla

Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 135 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan jaksolla S0 tunnin jäl- keen tehty työ seuraavasti:

• 5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavaa aikaa ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

18 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtu- vasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäis- työaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Mikäli työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan kolmi- viikkoisjärjestelmässä keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtunneista seuraavasti:

• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tunti- palkalla

• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä enimmäistyöajan ylittävät tunnit korvataan lisätyönä keskimääräiseen 80 tuntiin asti ja tämän ylittävältä määrältä ylityönä samoin periaattein.

5. Tasoittumiskauden päättyminen

Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korva- taan tasoittumiskauden säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tun- nit seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla ja

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan lisä- ja ylityö seuraavasti:

• 5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 19

Työehtosopimus

6 § Arkipyhistä johtuvat ylimääräiset lisävapaapäivät (AP-vapaat)

1. Työntekijä ansaitsee ylimääräisiä lisävapaapäiviä (AP-vapaa) siitä lukien, kun hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi (G)kuukautta.

2. Työntekijä ansaitsee AP-vapaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta heinäkuuta lukuun ottamatta. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsotaan samat päivät kuin vuosiloman ansainnassa lukuun ottamatta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan kestoaikaa.

3. Tammi-kesäkuussa ansaitut AP-vapaat annetaan viimeistään joulu- kuun loppuun mennessä ja elo-joulukuussa ansaitut AP-vapaat viimeis- tään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

4. Työnantajan on ennen AP-vapaan merkitsemistä työvuoroluetteloon kuultava työntekijän mielipidettä sen sijoittamisesta.

5. Ansaittuja AP-vapaita ei saa sijoittaa vuosiloman ajaksi.

G. Työvuorolistalle merkityn AP-vapaan pituus on vähintään 24 tuntia.

7. AP-vapaa ei vähennä kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa siltä palkanlaskentajaksolta, johon se sijoitetaan.

8. AP-vapaan ajalta luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi kokoaikatyöntekijän osalta 7,5 tuntia. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä muita vapaapäiviä.

ESIMERKKI 1

112,5 tuntia kolmessa viikossa työskentelevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle on kolmiviikkoisjaksolle sijoitettu 13 työpäivää,

2 AP-vapaata sekä 3 X- ja V-vapaata.

Työntekijä on työskennellyt jaksolla yhteensä 120 tuntia. Koska AP-vapaiden ajalta luetaan tehdyksi työksi 15 tuntia ( 2 x 7,5 t), on

jakson yhteenlaskettu tuntimäärä 135 tuntia. Työntekijälle suoritetaan lisätyökorvauksena 7,5 tunnin palkka sekä 15 tunnilta ylityö- korvauksena 50 %:lla korotettu palkka.

20 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

S. Niille tuntipalkkaisille työntekijöille, jotka ovat oikeutettuja AP-vapaisiin, korvauksen määrä lasketaan suhteellisesti siten, että ansaittavaa AP-vapaata edeltävien kahden kalenterikuukauden työaika jaetaan luvulla 42. Lyhennys maksetaan rahakorvauksena AP-vapaan ansaintakuukautta lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä tai se annetaan palkallisena vapaana 3. kohdan mukaisesti. Vapaana annettu tuntimäärä luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi kuten edellä.

ESIMERKKI 2

Tuntipalkkainen työntekijä on työskennellyt syyskuussa 110 tuntia ja lokakuussa 100 tuntia. Marraskuulta hän on ansainnut AP-vapaan, jonka määrä on 210 t (110 + 100) / 42 = 5 tuntia. AP-vapaa maksetaan

rahakorvauksena, jolloin työnantaja suorittaa joulukuun palkanmak- sun yhteydessä 5 tunnin AP-korvauksen (yksinkertainen tuntipalkka).

10. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet AP-vapaat korvataan rahana perustuntipalkalla.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 21

Työehtosopimus

7 § Palkkaus

1. Työntekijän palkka määräytyy jäljempänä olevien määräysten ja tämän työehtosopimuksen liitteenä olevien vaativuusryhmittelyn ja palkkataulukkojen mukaisesti.

2. Palkkausmuotona on tuntipalkka. Kokoaikatyöntekijälle voidaan mak- saa myös kuukausipalkkaa.

2.b. Työsuhteen alussa voi sekä kokoaikaisella että osa-aikaisella työn- tekijällä olla yksi enintään 7,5 tunnin palkaton perehdytyspäivä, mikäli työsuhteen on tarkoitus kestää vähintään yksi kuukausi.

3. Kun kokoaikatyöntekijän työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi kuukautta, tulee hänelle kuitenkin maksaa kuukausipalkkaa.

4. Kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 15S. Tunti- palkka saadaan vastaavasti jakamalla kuukausipalkka luvulla 15S.

5. Palkkataulukon tarkoittamaa kokemusaikaa laskettaessa otetaan huomioon saman työnantajan palveluksessa työskennelty aika. Kokemusaika lasketaan kuukausina.

Kokemusaikaa kertyy sellaisilta kalenterikuukausilta, joiden aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 10 työpäivää tai 75 tuntia.

Varsinaisen työssäoloajan lisäksi huomioidaan vuosilomalain 7 §:n mukai- nen työssäoloon rinnastettava poissaoloaika.

Kun työntekijä tulee oikeutetuksi seuraavan palvelusaikaportaan mukai- seen palkkaan, huomioidaan tämä seuraavan palkanlaskentakauden alusta lukien.

Mikäli työntekijän palkka palvelusaikaportaan täyttymisen jälkeen kuitenkin on suurempi kuin kyseisen palvelusaikaportaan mukainen taulukkopalkka, ei erillistä korotusta suoriteta.

G. Alle 18-vuotiaalle työntekijälle voidaan A- ja B-palkkaryhmissä maksaa työsuhteen ensimmäisten neljän kuukauden ajalta S0 % asianomaisen palkkaryhmän palkasta.

22 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

8 § Työaika- ja olosuhdelisät

1. Sunnuntai- ja pyhätyö

Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

2. Ilta- ja yötyölisä

Iltatyölisää maksetaan kello 18.00–24.00 välisenä aikana ja yötyölisää kello 24.00–0G.00 välisenä aikana tehdystä työstä palkkaliitteen mukaisesti. Sunnuntai- ja pyhäpäiviltä ilta- ja yötyölisä maksetaan kaksinkertaisena.

3. Luvanhaltijan edustajan lisä

Työnantajan määräämälle, alkoholilain mukaisena luvanhaltijan edus- tajana toimivalle työntekijälle maksetaan yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia anniskelevassa anniskelu- paikassa vähintään vuoropäällikön taulukkopalkan (palkkaryhmä D) mukainen tuntipalkka niiltä tunneilta, joina työntekijä on työskennellyt luvanhaltijan edustajana.

4. Hälytystyö ja varallaolo

Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapahtu- neesta yrityksen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja korjaustyöstä maksetaan työhön käytetyn ajan lisäksi hälytysraha palkkaliitteen mukai- sesti. Matkakustannukset korvataan 17 §:n mukaisesti.

Varallaolo korvataan maksamalla varallaoloajalta 27,5 % palkasta.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 23

Työehtosopimus

9 § Korotettu palkka

1. Lisätyö

Lisätyötä on työ, jota kolmiviikkoisjaksossa tehdään työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi 120 tuntiin saakka.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä lisätyötä on työsopimuksen mukaisen työ- ajan lisäksi tehty työ 80 tuntiin saakka.

Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta ja lisätyötun- neilta maksetaan korvauksena kultakin tunnilta perustuntipalkka.

2. Ylityö

Ylityötä on kolmiviikkoisjakson aikana 120 tuntia ylittävä työ.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä ylityötä on kaksiviikkoisjakson aikana 80 tuntia ylittävä työ.

Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

Ylityökorvauksena maksetaan kolmiviikkoisjärjestelmässä 120 ylittä- viltä tunneilta 18 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä ylityökorvauksena maksetaan 80 ylittä- viltä tunneilta 12 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työaikalain (1.1.2020) 18 § mukaisen tarkastelujakson pituus on 12 kuukautta.

24 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

3. Vajaan jakson lisä- ja ylityö

Työehtosopimus

Palkattoman poissaolon tai työsuhteen alkamisen tai päättymisen vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson ylityökorvaukseen oikeuttava aika tode- taan siten, että lasketaan, montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7,5 tuntia pitempi. Keskimäärin 7,5 tuntia ylittäviltä tunneilta 8 tuntiin asti maksetaan lisätyökorvauksena peruspalkka. Keskimäärin 8 tuntia ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli kaksi- tai kolmiviikkoisjakso on jäänyt vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei ylityökor- vausta suoriteta.

4. Vapaapäivänä tehty työ

V- tai X-päivänä sekä AP-vapaana tehtävästä työstä on sovittava työnteki- jän ja työnantajan kesken.

V-päivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu peruspalkka.

X-päivänä ja AP-vapaana tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu peruspalkka.

Lisäksi maksetaan sunnuntaityökorvaus, mikäli työ on tehty:

• sunnuntaina

• muuna kirkollisena juhlapyhänä

• vapunpäivänä

• itsenäisyyspäivänä.

V- tai X-päivänä tai AP-vapaana tehtyjä tunteja ei oteta huomioon jakson kokonaistuntimäärää laskettaessa.

Vajaan kolmiviikkoisjakson takia saamatta jäänyt lisävapaapäivä (X) korvataan korottamalla yhden työpäivän palkkaa 50 %:lla. Mikäli työ- päivän pituus vaihtelee, korvauksen määrä lasketaan keskimääräisen työajan mukaan.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 25

5. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen

Työehtosopimus

Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudat-taen soveltuvin osin tämän pykälän säännök- siä ylityöstä maksettavasta korvauk-sesta. Vapaa-aika on annettava neljän (4) kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

G. Esimiehet

Esimiehen kanssa voidaan sopia alla mainittujen lisien ja korotusten korvaamisesta erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena:

• lisätyökorvaus

• ylityökorvaus

• sunnuntaityökorvaus

• ilta- ja yötyölisä

• luvanhaltijan edustajan lisä.

Kiinteän kuukausikorvauksen tulee kattaa yllämainittujen lisien ja koro- tusten työehtosopimuksen mukaisesti laskettu määrä toteutuneihin työtunteihin verrattuna.

Erilliseen kiinteään kuukausikorvaukseen ei voida sisällyttää viikko- lepopäivältä, lisävapaapäivältä eikä AP-vapaalta maksettavaa korvausta.

Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee huomioida palkankorotusten yhteydessä osana korotettavaa henkilökohtaista palkkaa. Erillinen kiin- teä kuukausikorvaus tulee ottaa huomioon vuosilomapalkkaa tai -korva- usta määrättäessä.

26 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

10 § Palkanmaksu

1. Kuukausipalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan kerran kuukaudessa.

2. Muille kuin kuukausipalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa.

3. Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eristä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan. Laskelmasta tulee ilmetä säännöllisen työajan palkka, lisät, sunnuntai-, ylityö- ym. korvaukset sekä perityn ay-jäsenmaksun määrä.

4. Palkanmaksun alkaessa tai päättyessä kesken kalenterikuukauden lasketaan osakuukauden palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla näin saatu päiväpalkka palkalliseen jaksoon sisältyvillä, työvuorolistan mukaisilla työ-, sairausloma-, tasoitusvapaa- ja AP-vapailla.

Palkattoman poissaolon ollessa enintään 3 päivää, vähennetään täy- destä kuukausipalkasta poissaoloajan palkka tuntipalkan mukaisesti laskettuna.

5. Työaikalisät ja -korvaukset on maksettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen työaikajakson päättymisestä lukien.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 27

Työehtosopimus

11 § Vuosiloma

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Vuosilomalain 7 §:ssä mainittujen työssäolopäivien veroisten päivien lisäksi tällaisina päivinä pidetään myös työehtosopimuksen mukaisia palkallisia päiviä (kuten tasoitusvapaat ja AP-vapaat) sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n hallinnon kokouksiin osallistumispäiviä.

2. Xxxxx ei saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että ansai- tut tai ansaittavaksi tulevat vapaapäivät menevät vuosiloman kanssa päällekkäin.

3. Kiertävästä tai kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestelmästä voidaan poiketa.

4. Kukin maanantain ja perjantain välinen, vuosilomapäiväksi luettava päivä lyhentää 112,5 tunnin ja 75 tunnin työaikajärjestelmässä jakson työ- aikaa 7,5 tunnilla. Jakson työaikaa lyhentävät vastaavalla tavalla myös vuosiloman sisälle maanantai-perjantai-päiville sijoittuvat kirkolliset juh- lapäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto ja juhannusaatto. Osa- aikatyöntekijällä vuosiloman ja edellä mainittujen arkipyhä- ja juhlapäi- vien lyhentävä vaikutus lasketaan edellä mainituin periaattein hänen työ- aikansa suhteessa.

5. Jos loma sijoittuu useamman kaksi- tai kolmiviikkoisjakson ajalle, las- ketaan työaikaa lyhentävä vaikutus kunkin jakson osalta erikseen

G. Jos viimeinen vuosilomaan kuuluva päivä on lauantai, tulee tätä seu- raava sunnuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansaittavaksi tulevia vapaapäiviä.

ESIMERKKI

Viimeinen vuosilomapäivä on lauantai, jolloin loman päät- tymistä seuraava sunnuntai järjestetään vapaapäiväksi.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL – V X T T T T T

28 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

7. Vuosiloma ja vapaapäivät

Jos työntekijä on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (maanantai-per- jantai), ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan lauantaina, vaan lauantai ja sunnuntai tulee merkitä V- ja X-päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on maanantai.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

T T T T T V X VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL

Jos loma alkaa viimeistään perjantaina, vapaapäiviä ei ole ansaittu.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

Työehtosopimus

T T T T VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on maanantai, työntekijä ansaitsee sille viikolle kaksi vapaapäivää.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL T T T T V X

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on tiistai, työntekijä ansaitsee sille viikolle yhden vapaapäivän.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL T T V T T

Jos viimeinen vuosilomapäivä on keskiviikko tai myöhemmin, kyseiselle viikolle ei ansaita yhtään vapaapäivää.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL T T T T

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 29

8. Vuosiloman vaikutus työaikaan

Työehtosopimus

ESIMERKKI 1

G päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

T T T T T V X VL VL VL VL VL VL – T T T T T X V

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee

5 * 7,5 tuntia eli yhteensä 37,5 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–37,5) = 75 tuntia.

ESIMERKKI 2

18 päivän kesäloma, joka osuu kahdelle jaksolle. Säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.

T T T T T V	X	T T T T T V X	VL	VL	VL	VL	VL	VL
VL VL VL VL VL VL	VL VL VL VL VL VL –		V	T	T	X	T	T	T

Ensimmäisessä kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 5 × 7,5 tuntia eli yhteensä 37,5 tuntia.

Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (112,5–37,5) = 75.

Toisessa kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 10 × 7,5 tuntia eli yhteensä 75 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (112,5–75) = 37,5 tuntia.

ESIMERKKI 3. (HELATORSTAI)

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL – VL VL – VL T T T T X V T T T T T X V

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 5 x 7,5 t eli yhteensä 37,5 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy helatorstai, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 t. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–45) on yhteensä G7,5 tuntia.

30 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

ESIMERKKI 4. (JUHANNUS)

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL – – – VL VL T T T T V T T T T T X V

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosi- lomapäiviä yhteensä G kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on G x 7,5 t eli yhteensä 45 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy juhannusaatto, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 t.

Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–52,5) on yhteensä G0 tuntia.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä jakson jäljellä oleva työaika lasketaan edellä selvitetyn periaattein suhteessa kaksiviikkoisjakson työaikaan (75 tuntia).

9. Lisä- ja ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla

Mikäli vuosilomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutuneen työajan yhteismäärä ylittää kolmiviikkoisjärjestelmää käy- tettäessä 112,5 tuntia, korvataan jakson lisä- ja ylityö seuraavasti:

• 120 tuntiin asti lisätyönä

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjaksoa käytettäessä vastaava raja on 75 tuntia. Jakson lisä- ja ylityö korvataan 80 tuntiin asti lisätyönä ja tämän jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 31

Työehtosopimus

12 § Vuosilomapalkka, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus

1. Vuosilomapalkka

I. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lomalle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.

Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seuraa- vana palkanmaksupäivänä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaan lisätään lomanmääräyty- misvuoden aikana maksettujen iltatyö-, yötyö-, ja luvanhaltijan edustajan lisien sekä sunnuntaityökorvausten summasta:

Lomanmääräytymis- vuoden (1.4.–31.3.) aikana maksetut

• iltatyölisä

• yötyölisä

Työsuhde jatkunut alle vuoden

31.3. mennessä

Työsuhde jatkunut väh. vuoden

31.3. mennessä

• sunnuntaityökorvaus

• luvanhaltijan edustajan lisä

S % 11,5 %

II. Tuntipalkkaiset työntekijät

Lomapalkka on lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansiosta:

• S % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä alle vuoden

• 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansiosta, joka muodostuu:

32 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

a. työssäolon ajalta maksetusta palkasta (lukuun ottamatta yli- ja hätä- työstä maksettua korotusosaa) sekä

b. seuraavista vuosilomaa kerryttävien poissaolojen ajalta laskettavista laskennallisista palkkaeristä:

• sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työ- päivältä

• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta, kun sellaista annetaan lää- kärin määräyksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työ- kyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä enintään 75 työpäivältä

• ajalta, jonka työ on estynyt sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomalaissa tarkemmin määritellyltä ajanjaksolta sekä tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta.

• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden

• työehtosopimuksen mukaisen tilapäisen poissaolon ja lääkärin- tarkastuksen ajalta.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentele- vän työntekijän osalta laskennallista palkkaa lisätään sairaus- tai kun- toutusajalta jo maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 105 kalente- ripäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa ja lomautusajalta enintään 42 kalenteripäivän ajalta kerrallaan.

Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipal- kan ja sovitun keskimääräisen kolmiviikkoistuntimäärän perusteella tai sen puuttuessa poissaolon alkamishetkeä edeltävän kolmen täy- den kolmiviikkoisjakson toteutuneen työajan perusteella (kaksiviik- koisjärjestelmää käytettäessä neljän kaksiviikkoisjakson perusteella). Huomioon otetaan myös poissaoloaikana tapahtuneet palkankorotukset.

III. Lomapalkka muutostilanteissa

Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti II-kohdan mukaisesti myös silloin, kun työntekijän työaika ja palkkausmuoto (tuntipalkasta kuukau- sipalkaksi tai toisin päin) ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomapalkan tasausta ei tällöin suoriteta.

Tätä laskentatapaa ei kuitenkaan sovelleta työntekijän ollessa osittain lomautettuna.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 33

2. Lomaltapaluuraha

Työehtosopimus

1. Maksamisedellytykset

Työntekijä on oikeutettu lomaltapaluurahaan:

• aloittaessaan xxxxx ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

• palattuaan työhön heti loman päätyttyä sekä

• lomapalkasta ja lomakorvauksesta siirtyessään vanhuus-, työkyvyt- tömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Työhön palaamiseen rinnastetaan poissaolo, joka johtuu

• vuosilomalain 7 §:ssä mainitusta syystä

• työnantajan suostumuksesta

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta

• ylivoimaisesta esteestä (julkinen kulkuneuvo rikkoontunut)

• työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomista

• reservin harjoituksista tai ylimääräisestä palveluksesta

• sairaudesta tai tapaturmasta

• kunnallisesta luottamustehtävästä, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä

• viranomaisen sairauden leviämisen estämiseksi antamasta määräyksestä

• muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaolosta huolimatta on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle tällaiselta päivältä palkkaa

• lomauttamisesta

• voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistumisesta

• koulutussopimuksen mukaisesta poissaolosta.

Riittävää on, jos edellä lueteltu syy on ollut olemassa sinä päivänä, joka olisi ollut lomaltapaluupäivä.

Loman päättymishetkellä opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tai hoi- tovapaalla olevalle työntekijälle lomaltapaluuraha maksetaan hänen palattuaan työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin lain mukaisin perustein tehdyn muutoksen taikka työnan- tajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

34 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

Asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorit- tamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapal- kasta ja/tai vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palveluk- seen lähtiessään.

Mikäli muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanotun työn- tekijän työsopimus päättyy vuosiloman aikana ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, on työntekijällä oikeus lomaltapaluurahaan pidetyn tai pidetyksi sovitun vuosiloman osalta.

2. Suuruus

Lomaltapaluuraha on 50 % työehtosopimuksen mukaan lasketusta lomapalkasta.

Lomaltapaluuraha lasketaan loma-ajan rahapalkasta ottaen mukaan mahdollinen rahana maksettava luontoisetu kuten ravintoetu. Muita loman aikana annettavia luontoisetuja ei oteta huomioon.

Työntekijän saadessa lomapalkkansa prosentuaalisena hänellä on oikeus lomaltapaluurahaan vain lomapäiviä vastaavalta osuudelta vuosilomapalkasta.

3. Vuosilomapalkan ja lomaltapaluurahan maksaminen

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. Vaihtoehtoisesti vuosilomapalkka voidaan maksaa myös yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista ennen loman alkamista.

Lomaltapaluuraha maksetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 35

4. Vuosilomakorvaus

Työehtosopimus

1. Vuosilomakorvaus työsuhteen kestäessä

Työntekijällä, joka sopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymis- vuoden aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on oikeus lomapalkkaa vastaavaan lomakorvaukseen.

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada vuosilomakorvaus viimeistään 30.S. mennessä.

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista ase- palvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan ansaittuja lomapäiviä vastaava lomakorvaus.

2. Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosilomapalkan sijasta vuosilomakorvaus.

Jos työntekijä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, eikä hän siltä ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, lasketaan nämä yhteen yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Työntekijälle, jolle ei ole kertynyt työsuhteen päättymishetkeen men- nessä oikeutta vuosilomaan kummankaan vuosiloman ansaintasään- nön perusteella, maksetaan lomakorvauksena S % työssäoloajan an- siosta (lukuun ottamatta yli- tai hätätyöstä maksettua korotusosaa). Työsuhteen kestettyä vähintään vuoden korvaus on 11,5 % kuluvan loman- määräytymisvuoden alusta lukien.

36 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

13 § Sairausajan palkka

1. Palkanmaksun edellytykset

Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:

• työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja

• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella tai

• työntekijä on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä

Työntekijä on velvollinen viipymättä henkilökohtaisesti ilmoittamaan sairastumisestaan työnantajalle tai tämän edustajalle. Henkilökohtainen ilmoitus tulee tehdä työnantajan ohjeistamalla tavalla. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoituksen tahallaan tai huolimattomuu- desta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, vastaatyönantajalääkärintodistuksenhankkimiskustannuksista.

Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaan- hoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. f lunssa tai vatsatauti) ja

• työnantaja ei ole järjestänyt lääkäripalvelut sisältävää työterveys- huoltoa ja

• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireel- lisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työ- kyvyttömyysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 37

2 a Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien

Työehtosopimus

Paikallisesti TES 22 § mukaisesti voidaan sopia menettelystä, jossa työn- tekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydes- tään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lää- kärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä TES 13 § 2. kohdan mukaisesti.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

• sopimuksen tavoitteet

• keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaus- toimenpiteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia

• miten ja kenelle ilmoitus tehdään

• kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan

• menettelyn voimassaolo koeaikana

• menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaa- päivien tai lomien yhteyteen

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn piiristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä

• lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä

• miten sopimuksen toteutumista seurataan.

2 b

Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lääkärintarkastukseen työnantajan oman tai osoittaman lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

38 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

2 c

Työehtosopimus

Sairauslomalla olevan työntekijän tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työkykynsä palautumista.

3. Sairausajan palkkajaksot

Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä

Palkallisen jakson pituus

alle 1 kk –

1 kk – 2 kk SVL:n karenssiaika eli sairastumispäivä ja S seuraavaa arkipäivää

yli 2 kk 28 kalenteripäivää

yli 3 v 35 kalenteripäivää

yli 5 v 42 kalenteripäivää

yli 10 v 5G kalenteripäivää

Jos työntekijä on työtehtävissä tapahtuneen työtapaturman vuoksi kyke- nemätön suorittamaan työtään, maksetaan hänelle edellä olevasta tau- lukosta poiketen työkyvyttömyyden aiheuttaman poissaolon ajalta sairausajan palkkaa jäljempänä mainittujen määräysten mukaisesti vähintään neljän viikon pituiselta ajanjaksolta (28 kalenteripäivää) työ- suhteen kestoajasta riippumatta. Tältä ajalta työntekijälle lain mukaan kuuluva päiväraha maksetaan työnantajalle enintään työnantajan mak- samaa palkan määrää vastaavasti.

4. Sairausajan palkan määrä

Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa palkalliselta sairausajanjaksolta.

Sairausajan palkanmaksun keskeytyessä tai katketessa lasketaan osakuu- kauden palkka työehtosopimuksen 10 § 4. kohdan mukaisesti.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 39

Tuntipalkkaiset työntekijät

Työehtosopimus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perustuntipalkka työvuorolis- taan merkityiltä työtunneilta.

Ellei sairausajalle ole laadittu työvuorolistaa, maksetaan palkka poissa- oloa edeltävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen työajan perusteella. Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä laskentaperusteena pidetään poissaoloa edeltävää neljää täyttä kaksiviikkoisjaksoa.

5. Sairausajan palkan maksutapa

Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen tältä ajalta työntekijälle tulevan sairauspäivärahan saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta työntekijän saama sairauskorvaus (päiväraha tai siihen rinnastettava), joka maksetaan:

• tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutus- lain tai

• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkan- maksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

G. Sairauden uusiutuminen

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan maksetaan sairausajan palkka ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

40 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

14 § Lääkärintarkastukset

1. Lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen seuraavissa tapauksissa edellyt- täen, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin aikaa ei ole saatu työajan ulko- puolella ja nämä on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

• sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus

• äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevat tarkastukset ja synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset

• valtioneuvoston asetuksen 133S/200G tarkoittamat rintasyöpäseulon- tatutkimukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset

• äkillisen hammassairauden aiheuttaman toimenpiteen ajalta, jos hammassairaus on aiheuttanut työkyvyttömyyden, jota on hoidet- tava saman päivän tai työvuoron aikana. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä aikaisemmin tode- tun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrit- telemiseksi

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintar- kastus, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 41

2. Lakisääteiset tarkastukset

Työehtosopimus

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä seuraavissa lakisää- teisissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksy- tyissä tarkastuksissa

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa

• lainsäädännön edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työnteki- jän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välittömät matkakustannukset kysei- siin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

15 § Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa

1. Työntekijän oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoito- vapaaseen sekä osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäolo- ajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

42 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

15 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka

1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan äitiysvapaan palkkana työntekijän peruspalkan ja hänelle maksettavan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan erotus vapaan kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta, jos

• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja

• työntekijä palaa työhön tai on estynyt palaamasta työhön G. kohdassa mainitusta syystä.

2. Tässä pykälässä mainituin edellytyksin maksetaan työntekijälle palkka 3 kuukauden ajalta adoptiovapaalta työntekijän adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen sekä enintään G arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.

3. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen hänelle maksettavasta päivärahan määrästä.

4. Palkka maksetaan työntekijälle yrityksen normaaleina palkanmaksu- päivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen. Äitiysvapaan palkka lasketaan kuten sairausajan palkka (TES 13 §).

5. Jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työn- tekijä on palannut takaisin työhön vähintään G kuukautta kestäneeltä muulta palkattomalta vapaalta kuin perhevapaalta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta äitiysvapaan ajalta.

G. Mikäli äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut työntekijä ei palaa työ- hön, saadaan äitiysvapaa-ajalta maksettu palkka periä takaisin. Takaisinperintäoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, kun työsuhde on per- hevapaan aikana päättynyt työntekijästä itsestään riippumattomista syistä ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaamasta työhön.

7. Jos päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se mak- setaan pienempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairausvakuutus- lain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee sillä päivärahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työntekijästä joh- tuvasta syystä.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 43

Työehtosopimus

16 § Tilapäiset poissaolot

1. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta sairastuessa äkillisesti työnteki- jälle maksetaan palkkaa 1–3 kalenteripäivän pituiselta ajalta sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti, jos

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä

• poissaolosta on annettu työehtosopimuksen 13 §:n mukainen selvitys.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että

• toisella lapsen kanssa vakituisesti asuvalla henkilöllä ei ole ansio- työnsä ja työaikansa, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen, pakollisen reservin kertaushar- joituksen tai pakollisten täydennyspalvelusten tai työttömyysturvalain mukaisen ja työttömyysturvaetuuksien edellytyksenä olevaan työl- listymistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osal- listumisen vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja

• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys pyydettäessä.

Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon järjestämisen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä ole- vat edellytykset täyttyvät.

2. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta-arvaa- mattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen palkalliseen 1–3 päivän poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin sekä hautajaisiin tarvittavaa aikaa. Lähiomaisia ovat avio- tai avopuoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar tai veli.

44 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

Yli päivän poissaolosta on pyydettäessä esitettävä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa erässä 12 kuukautta, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja G0- vuotispäivä- nään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

G. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten tai vapaa- ehtoisen asepalveluksen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintarkastuksen aiheuttaman poissaolon osalta noudatetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lääkärintarkastuksesta 14 §:ssä on todettu.

7. Työntekijälle maksetaan pakollisilta kertausharjoituspäiviltä tai siviilipalveluslaissa tarkoitetulta täydennyspalvelusajalta palkan ja reser- viläispalkan erotus.

8. Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokun- nan, hallituksen ja valtuuston jäsenellä on oikeus osallistua em. hallin- toelinten kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä johtuvaa painavaa estettä. Työntekijän tulee ilmoittaa kokoukseen osallistumisestaan mikäli mahdollista ennen ko. kokouksen ajankohdan sisältävän työvuorolistan laatimista tai niin pian kuin mahdollista sekä esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

S. Tämän pykälän 2–8 kohtien mukaisista poissaoloista työntekijän on sovittava työnantajan kanssa.

Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 45

Työehtosopimus

17 § Matkakustannusten korvaus

Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, korvataan syntyneet matkakustannukset yrityksen oman matkustusoh- jesäännön tai sen puuttuessa verohallituksen verovapaata matkakustan- nusten korvausta koskevan päätöksen mukaisesti.

Matkustusohjesäännön perusteella suoritettavien korvausten ja päivä- rahojen maksuperusteisiin noudatetaan soveltuvin osin kulloinkin voi- massa olevia verohallituksen ohjeita.

18 § Työpaikkakokoukset

Palvelualojen ammattiliiton alayhdistykset ja työpaikalla olevat osastot tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyk- sistä seuraavin edellytyksin:

• kokouksen pitämisestä työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa sovitaan työnantajan kanssa kolme (3) päivää etukä- teen, jos mahdollista

• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen hallinnassaan olevan kokouspaikan

• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

46 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

19 § Työpaikkakäynnit

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimihenkilö voi, sovittuaan siitä yrityksen johdon kanssa, käydä yhdessä työnantajan edustajan ja työn- tekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa tutustumassa olosuhteisiin työpaikalla.

Työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä erimielisyyksistä voidaan työ- paikkakäynnin aikana neuvotella vain, jos asianomaisen työnantajalii- ton edustaja osallistuu neuvotteluun.

20 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on sovittu keskusjärjestöjen välillä.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 47

Työehtosopimus

21 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

1. Korvaukset ja työstä vapautusajat

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan korvausta työajan ulkopuolella suori- tettavista tehtävistä 1.1.2021 lukien seuraavasti:

Työntekijä- Työstä vapautus- Korvaus €/kk määrä tunteja / 3 vkoa 1.1.2021 lukien
25–50	G	74
51–70	S	74
71–S0	12	74
S1–110	14	74
111–150	20	74
151–200	25	74
201–300	38	110
301–400	50	13S
yli 400	G4	1G8

Taulukon mukaisesta työntekijämäärän alarajasta poiketen työsuojelu- valtuutetulla on oikeus tarvittaessa käyttää enintään 3 tuntia vapautus- aikaa kutakin kolmiviikkoisjaksoa kohden.

Työntekijämäärän ollessa enintään 24 voivat työnantaja ja luottamus- mies / työsuojeluvaltuutettu sopia mahdollisesta vapautuksesta ja korva- uksesta paikallisesti.

2. Työntekijämäärän laskeminen

Työntekijämäärä lasketaan siten, että

• edellisen kalenterivuoden aikana tehdyt työtunnit (ilman lisä- tai ylityötunteja) jaetaan luvulla 12 ja

• näin saatu määrä jaetaan luvulla 15S.

Näin saatu luku vastaa laskennallista keskimääräistä kokoaikatyönteki- jöiden lukumäärää.

48 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

22 § Työpaikkakohtainen sopiminen

Työpaikkakohtaisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä, elleivät liitot toisin sovi:

1. Työpaikkakohtaisen sopimuksen tekeminen ei saa olla edellytyksenä työsopimuksen solmimiselle eikä työpaikkakohtainen sopimus voi olla osa työntekijän työsopimusta.

2. Työnantajan aloitteesta tapahtuva ja muuta kuin kokonaista henki- löstöryhmää tai noudatettavaa työaikajärjestelmää koskeva työpaikka- kohtainen sopimus voidaan tehdä työntekijän kanssa vasta hänen koeai- kansa päättymisen jälkeen

3. Sopijapuolina voivat olla toisaalta työnantaja tai hänen edustajansa, toisaalta työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei ao. työehtosopi- musmääräyksessä ole toisin sovittu.

4. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

5. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kol- men kuukauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus, joka on ollut voimassa yli S kuukautta, voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa- oleva sopimus. Sopimuksen, jolla on sinänsä työehtosopimusvaikutukset, päätyttyä noudatetaan alan työehtosopimuksen määräyksiä.

Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu joka tapauksessa sen loppuun.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 49

Työehtosopimus

23 § Työpaikkaruokailu

Työpaikka-aterian raha-arvo määräytyy verohallinnon vahvistaman luontoisetujen ennakonpidätysarvon mukaan.

Raha-arvo peritään työntekijän nettopalkasta, ellei paikallisesti toisin sovita.

Aterioiden raha-arvo peritään seuraavasti:

• raha-arvo pidätetään palkanmaksukausittain työntekijän kokonais- palkasta, josta on vähennetty vero

• työntekijä suorittaa raha-arvon mukaisen summan käteisenä

• työnantaja myy työntekijälle raha-arvon mukaisella hinnalla ateriakuponkeja.

Ateriointiaika on järjestettävä tämän työehtosopimuksen 5 § 2.4 -kohdan mukaisesti.

Aterian on oltava hyvin valmistettu, vaihteleva ja ravitseva.

24 § Työpuku

Työpuvun pitää olla siisti ja asianmukainen. Työnantaja luovuttaa työntekijän työkäyttöön:

• lainsäädännön tai viranomaisohjeistuksen edellyttämät työasut ja muut suojavaatteet sekä välineet

• työpuvut, mikäli työnantaja esittää erityisiä vaatimuksia esimerkiksi työpuvun väriin, malliin tai yhtenäisyyteen.

25 § Jäsenmaksuperintä

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

50 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Työehtosopimus

26 § Työhyvinvoinnin edistäminen

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympä- ristössä ja työyhteisössä. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin raken- tamiseen osallistuu koko työyhteisö.

Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut ovat oleellinen osa työhy- vinvoinnin edistämistä. Kehityskeskusteluissa käsitellään työntekijän työuraa ja työssä jaksamista fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kannalta työntekijän yksilölliset piirteet huomioiden. Samalla voidaan tarkastella työntekijän ikääntymisen mahdollisia vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin.

Työpaikalle suositellaan laadittavaksi yhteistoiminnassa yrityksen työntekijöiden kanssa työhyvinvointiohjelma tai toimenpiteet työhy- vinvoinnin edistämiseksi. Toimenpiteitä voidaan käsitellä myös osana kehityskeskustelua.

Toimenpiteissä voidaan huomioida esimerkiksi:

• työn hallinnan ja osaamisen varmistaminen.

• johtamisen ja esimiestyön merkitys hyvän työilmapiirin luomisessa ja työkyvyn ylläpitämisessä.

• työaikajärjestelyjen ja työvuorosuunnittelun merkitys jaksamiselle.

• yö- ja vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentäminen.

• vapaaehtoisen osa-aikatyön, vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen tarjoamat mahdollisuudet.

• mahdollisuudet työn muokkaamiseen, keventämiseen ja työnkiertoon.

• työterveyshuollon tarjoamat palvelut.

• fyysisen työympäristön ja ergonomian parantaminen.

• terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille.

Tarkempia ohjeita työhyvinvointiohjelman laatimiseksi löytyy liittojen nettisivuilta (xxx.xxxx.xx ja xxx.xxx.xx).

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 51

Työehtosopimus

27 § Neuvottelujärjestys

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena erimielisyys- muistio. Paikallisten osapuolten on siirrettävä erimieliseksi jäänyt asia liittojen ratkaistavaksi.

Paikalliset neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esitys- päivästä ja liittoneuvottelut viimeistään kahden viikon kuluessa.

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

28 § Työrauha ja sopimusrikkomukset

Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

29 § Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti.

Helsingissä 15.10.2020

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

52 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Pöytäkirja huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta

Aika 15.10.2020

Paikka Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimisto

Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat

1 §

Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet huvi-, teema- ja elämyspuisto- alan työehtosopimuksen uudistamisesta ajanjaksolle 1 10.2020–31.3.2022.

2 §

Sopimuskausi sisältää kaksi palkkaratkaisujen toteuttamisajankohtaa.

Ensimmäinen palkkaratkaisu tulee voimaan 1.3.2021 ja sen sisällöstä neu- votellaan helmikuun loppuun mennessä. Mikäli liitot eivät pääse yksimie- lisyyteen palkkaratkaisun sisällöstä, päättyy työehtosopimuksen voimas- saolo ilman irtisanomista 31.3.2021.

Toinen palkkaratkaisu tulee voimaan 1.11.2021 ja sen sisällöstä neuvotel- laan lokakuun 2021 loppuun mennessä. Mikäli liitot eivät pääse yksimie- lisyyteen palkkaratkaisun sisällöstä, päättyy työehtosopimuksen voimas- saolo ilman irtisanomista 30.11.2021.

Liitteet

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 53

3 §

Palkkaratkaisun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet paikka- kuntakalleusluokituksen poistamiseen ja palkkataulukkojen yhden- mukaistamiseen.

4 §

Liitteet

Osapuolet ovat sopineet liitteen 1 mukaisista tekstimuutoksista, jotka tule- vat voimaan 1.1.2021.

5 §

Osapuolet ovat sopineet liitteen 2 mukaisesta mahdollisuudesta sopia pai- kallisesti työvuorolistan poikkeuksellisesta julkaisusta sopimuksessa tar- kemmin määritellyin ehdoin ja menettelytavoin. Sopimus tulee voimaan 1.10.2020 ja on voimassa 31.8.2021 asti.

Helsingissä 15.10.2020

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

54 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Allekirjoituspöytäkirja

Aika 2G.2.2021

Paikka Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimisto

Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat

1 §

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden ja esi- miesten henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja korotetaan sen pal- kanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta 1,3 prosenttia.

Korotus koskee henkilöitä, joiden työsuhde on voimassa 1.3.2021.

Korotuksesta muodostetaan henkilökohtainen euro- tai senttimääräinen palkkaerä, jota tulee palkkahallinnossa käsitellä niin, ettei se työsuhteen kestäessä häviä tai supistu esimerkiksi taulukkopalkan noustessa tai työn- tekijän siirtyessä seuraavan vuosiportaan tai vaativamman palkkaryh- män mukaisiin tehtäviin. Palkkaerää käsitellään osana peruspalkkaa esi- merkiksi vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa, prosentuaalisia työaika- korvauksia tai palkankorotuksia laskettaessa.

2 §

Taulukkopakkoja tai työehtosopimuksen mukaisia euro- tai senttimääräi- siä lisiä tai korvauksia ei koroteta.

Liitteet

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 55

3 §

Jos työvuorolistan julkaisemisen jälkeen listalle merkittyjä työvuoroja on mahdotonta toteuttaa viranomaisten (esimerkiksi valtioneuvosto, AVI tai kunta) määräämien rajoitusten vuoksi, voi työnantaja muuttaa työvuoro- listaa vastaavasti. Näin mahdollisesti puuttumaan jääneet työtunnit kir- jataan ylös ja ne annetaan/sijoitetaan kuuden (G) kuukauden kuluessa työ- vuorojen peruuntumisesta.

Liitteet

Jos yrityksessä on luottamusmies, niin asia todetaan hänen kanssaan.

Mikäli työtunteja ei ole mahdollista edellä mainitussa ajassa antaa tai työ- suhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin siirretyt työtunnit on annettu, niin kyseiset työtunnit korvataan tunti- palkkaisille työntekijöille rahana.

Mainitun takarajan jälkeen ei kuukausipalkkaisen työntekijän siirrettyjä työtunteja voida enää teettää. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työ- suhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin siirretyt tunnit on teetetty, niin niitä vastaava rahamäärä voidaan vähentää työntekijän palkasta.

Tämän pykälän mukainen oikeus siirto-oikeus koskee niitä työvuoroja, joita koskeva työvuorolista on julkaistu viimeistään 31.8.2021.

Helsingissä 2G.2.2021

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

56 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Paikkakuntakalleusluokitus

Sopimuksen osana noudatetaan 1.5.2010 lukien alla olevaa kalleus- luokitusta.

Kuntarajat määräytyvät 1.5.2010 voimassa olevan tilanteen mukaan.

I Kalleusluokka

Enontekiö Espoo Helsinki

Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenlinna Ii

Xxxxx Xxxxxxx Jyväskylä Järvenpää Kauniainen Kemi Kemijärvi Keminmaa Kerava

Kirkkonummi Kittilä

Kolari Kuhmo Kuopio Kuusamo

Länsi-Turunmaa Muonio

Oulu Pelkosenniemi Pello

Posio Ranua Ristijärvi

Rovaniemi Xxxxx Xxxxxxxxx Simo Sodankylä Tampere Tervola Tornio Utsjoki Vaasa Vantaa Ylitornio

kaikki Ahvenanmaan kunnat

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

Palkkaliitteessä mainitut palkat ovat vähimmäispalkkoja, ja niitä voidaan korottaa työntekijän taitavuuden, työtehon, ahkeruuden, kielitaidon ja työkokemuksen ym. seikkojen perusteella.

Liitteet

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 57

Palkkataulukot

Taulukkopalkat

Palkkaryhmä A (perustehtävät)

Liitteet

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: apulainen, lipunmyyjä, siivous- ja puisto- työntekijä, pelinhoitaja, ajolaitteenhoitaja tai -kuljettaja, eläintenhoitaja, grilli-, kahvila- ja kioskimyyjä, järjestyksen ylläpito, allasvalvoja.

A-ryhmä	0–G kk	G–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	7,50	8,23	S,20	S,55	S,8G	10,21
II PKL	7,37	8,11	S,0G	S,41	S,74	10,0S

Palkkaryhmä B (ammattitehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: kokki, tarjoilija (ei anniskella yli 5,5 tila- vuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia, kahvila), huolto- mies, ratatyöntekijä, toimistotyöntekijä, allasvalvoja (pätevyys), vaativa eläintenhoito, siivooja, kerroshoitaja, vaativa ajolaitteen hoito tai kuljetus, ryhmäopas, infopisteen hoitaja, ajolaitetauottaja.

B-ryhmä	0–G kk	G–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	8,55	S,35	10,57	10,77	10,S7	11,17
II PKL	8,47	S,23	10,44	10,70	10,S0	11,08

Palkkaryhmä C (itsenäiset ja vastuullisemmat ammattitehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: tarjoilija, kokki (anniskellaan yli 5,5 tilavuus- prosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia), kone-, sähkö- tai LVI- asentaja, kirvesmies, puuseppä, myyntisihteeri, vaativa toimistotyö, eläin- tarhanhoito, palkanlaskenta, vartija, kenttä- tai pistevastaava, kausiesi- mies, vuoro- tai kenttäpäällikkö ja muun kuin yli 5,5-tilavuusprosenttisia alkoholijuomia anniskelevan kahvila-ravintolan vuoropäällikkö C + 5 %.

C-ryhmä	0–G kk	G–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	S,14	10,23	11,5G	11,83	12,0G	12,30
II PKL	8,SG	10,03	11,34	11,5G	11,8G	12,0S

58 HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2020–31.3.2022

Palkkaryhmä D (asiantuntija- ja esimiestehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: myyntineuvottelija, markkinointisuunnit- telija, yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuo- mia anniskelevan ravintolan vuoropäällikkö, asiakaspalvelupäällikkö, kenttä- ja turvallisuuspäällikkö, teknisen tuen päällikkö, järjestelmä- ylläpito, kahvilan päällikkö (ei anniskella yli 5,5-tilavuusprosenttisia alkoholijuomia).

D-ryhmä	0–1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	11,S0	13,27	13,G2	13,S1	14,24
II PKL	11,71	13,11	13,43	13,73	14,02

Palkkaryhmä E (vaativat asiantuntija- ja esimiestehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia anniskelevan ravintolan ravintolapäällikkö, keittiömestari, yli 5,5-tilavuusprosenttisia alkoholijuomia anniskelevan ravintolan vastaava hoitaja ja huollon työnjohtaja.

E-ryhmä	0–1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	13,21	14,77	15,13	15,51	15,88
II PKL	12,S8	14,50	14,83	15,17	15,53

Palkkataulukot on laadittu ainoastaan tuntipalkkoina. Kuukausi- palkkaisen työntekijän kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 15S.

Lisät

Iltatyölisä 1,10 €/ tunti

Yötyölisä 2,17 €/ tunti Hälytysraha S,22 €

Liitteet

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 59