Contract
30.5.2024 alkaen.
Rahaston säännöt muodostuvat rahastokohtaisista säännöistä ja Nordea Funds Oy:n hallinnoimien Nordea-rahastojen yhteisistä säännöistä. Rahasto noudattaa toiminnassaan yhteisiä sääntöjä ja voi poiketa niistä siltä osin, kuin rahastokohtaisissa säännöissä säädetään.
1. Sijoitusrahaston nimi
Sijoitusrahaston nimi on:
Suomeksi: Sijoitusrahasto Nordea Kehittyvä Eurooppa Ruotsiksi: Placeringsfond Nordea Tillväxtmarknader Europa Englanniksi: Nordea Emerging Europe Fund
(jäljempänä ‘Rahasto’). Rahasto on UCITS-rahasto.
2. Rahaston varojen sijoittaminen
Rahaston tavoitteena on tarjota sijoittajille arvonnousua pitkällä aikavälillä.
Rahasto on aktiivisesti hoidettu osakerahasto, joka keskittyy itäeurooppalaisiin yrityksiin.
Rahasto sijoittaa pääasiassa Itä-Euroopassa noteerattujen, sijaitsevien tai siellä suurinta osaa liiketoiminnastaan harjoittavien yritysten osakkeisiin tai osakesidonnaisiin arvopapereihin.
Rahaston johdannaissopimuksiin liittyvä kokonaisriski ei saa ylittää sen kaikkien sijoitusten kokonaisnettoarvoa. Rahaston arvopapereiden, rahamarkkinavälineiden ja johdannaissopimusten yhteenlaskettua riskiä seurataan päivittäin sijoitusasteen mittauksen avulla. Tarkemmat tiedot kokonaisriskin laskemista koskevista menetelmistä esitetään rahastoesitteessä.
Rahastokohtaisten sääntöjen lisäksi Xxxxxxxx sijoituskohteita, sijoitusrajoituksia ja hajautusvaatimuksia on määritelty rahastojen yhteisten sääntöjen kohdassa 6.
3. Rahastokohtaiset ominaisuudet Rahaston katkoaika on kello 16.30 Suomen aikaa. Rahaston perusvaluutta on EUR.
Rahasto altistuu (sijoitusten tai käteisen kautta) muille valuutoille kuin perusvaluutalle.
Rahastossa on käytössä rahastojen yhteisten sääntöjen kohdan 11 mukainen joustava hinnoittelumenetelmä. Käytetyn oikaisukertoimen enimmäismäärä on 1,75 %.
Rahaston säännöt muodostuvat rahastokohtaisista säännöistä ja Nordea Funds Oy:n hallinnoimien Nordea-rahastojen yhteisistä säännöistä. Rahasto noudattaa toiminnassaan yhteisiä sääntöjä ja voi poiketa niistä siltä osin, kuin rahastokohtaisissa säännöissä säädetään.
4. Rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö
Rahaston hallinnosta vastaa Nordea Funds Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia.
Rahaston säilytysyhteisönä toimii X.X. Xxxxxx SE - Helsingin sivuliike (jäljempänä Säilytysyhteisö).
5. Asiamiehen käyttäminen
Rahastoyhtiö voi ulkoistaa toimintaansa asiamiesten tehtäväksi. Rahastoesitteessä on ilmoitettu, miltä osin Rahastoyhtiö käyttää asiamiestä.
6. Sijoituskohteet ja sijoitusrajoitukset
Rahaston sijoitustoiminnan tarkoituksena on sijoittaa varat sijoitusrahastolain mukaisiin sijoituskohteisiin alla ja rahastokohtaisissa säännöissä mainituin rajoituksin. Erikoissijoitusrahaston tai muun vaihtoehtorahaston rahastokohtaisissa säännöissä voidaan määrätä sijoituksista myös muihin kuin näihin sijoituskohteisiin.
Rahastot noudattavat sijoitusrahastolaissa määriteltyjä, alla tässä kohdassa kuvattuja sijoitusrajoituksia ja hajautusvaatimuksia. Rahastokohtaisissa säännöissä voidaan määrätä tarkemmista rajoituksista sekä mahdollisuudesta poiketa näistä sijoitusrajoituksista ja hajautusvaatimuksista.
Sijoituskohteet | Sijoitusrajoitukset ja hajautusvaatimukset |
I. Arvopaperit ja rahamarkkinavälineet 1) Arvopaperit (esim. joukkolainat, osakkeet ja osakesidonnaiset instrumentit), rahamarkkinavälineet ja muut korkoa tuottavat arvopaperit, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai joilla käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla. 2) Muut kuin kohdassa 1) tarkoitetut korkoa tuottavat arvopaperit ja rahamarkkinavälineet edellyttäen, että niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely ja edellyttäen, että niiden: a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluva valtio, tällaisen valtion keskus-, alue- tai paikallisviranomainen tai keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, muu kuin Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai tällaisen valtion osavaltio taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tai b) liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena d-kohdassa tarkoitetulla markkinapaikalla, tai c) liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan Euroopan unionin lainsäädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti, tai yhteisö, jonka kotipaikka on Euroopassa tai jossakin muussa OECD-valtiossa ja johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan unionin lainsäädäntöä, tai d) liikkeeseenlaskija on muu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan edellä mainittua sijoittajansuojaa, ja liikkeeseenlaskijan oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU mukaisesti, tai yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena edellä kohdassa 1) tarkoitetulla markkinapaikalla, ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen, tai yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmiuslimiittiä. 3) Arvopaperit, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi edellä kohdassa 1) tarkoitetussa vaihdantajärjestelmässä yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta | I. Arvopaperit ja rahamarkkinavälineet Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin. Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jotka ylittävät 5 % Rahaston varoista saa olla enintään 40 % Rahaston varoista. Tätä rajoitusta ei sovelleta talletuksiin eikä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamiseen, joissa vastapuolena on sääntöjen VI-kohdassa tarkoitettu luottolaitos. Rajoitus ei myöskään koske sijoituksia sijoitusrahastojen, vaihtoehtorahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahaston varoista yhteensä enintään 20 % voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin tai sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joista Rahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski. Edellä mainitusta poiketen Rahaston kaikki varat voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, joiden liikkeeseenlaskijana tai takaajana on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö, OECD:n jäsenvaltio taikka sellainen kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi ETA-valtio. Kyseisten sijoitusten tulee olla peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta, eikä samaan liikkeeseenlaskuun saa sijoittaa yli 30 % Rahaston varoista. Edellä mainitusta poiketen Rahaston varoista voidaan sijoittaa enintään 25 % saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjalainoihin, mikäli liikkeeseenlaskija täyttää seuraavat ehdot: 1) liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaamiseksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, ja 2) joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava pääoman sekä korkojen suorittamisen turvaavalla tavalla edellyttäen, että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää tähän tarkoitukseen, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteestaan. Tällaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjalainoihin, jotka ylittävät 5 % Rahaston varoista, saa yhteensä olla enintään 80 % Rahaston varoista. Rahastoyhtiö saa hankkia Rahaston omistukseen enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan: 1) äänioikeudettomista osakkeista; |
edellyttäen, että kaupankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään sanotun ajan kuluttua umpeen. | 2) joukkovelkakirjoista; ja 3) rahamarkkinavälineistä Rahoitusvälineiden ulkoisia luottoluokituksia ei käytetä yksinomaisena perusteena sijoituksia tehtäessä, ja luottokelpoisuuden arvioinnissa otetaan luottoluokituksen lisäksi huomioon muut kokonaisriskiin vaikuttavat tekijät. Rahastojen varoja voidaan sijoittaa myös rahoitusvälineisiin, joilla ei ole ulkoista luottoluokitusta perustuen Rahastoyhtiön sisäiseen arviointiin. |
II. Muut kuin kohdassa I mainitut sijoituskohteet | II. Muut kuin kohdassa I mainitut sijoituskohteet Rahaston varoja voidaan sijoittaa muihin kuin kohdassa I mainittuihin sijoituskohteisiin yhteensä enintään 10 % Rahaston varoista. |
III. Lainaus-ja takaisinostosopimukset Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi Rahaston varoihin kuuluvista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä voidaan tehdä lainaus- ja takaisinostosopimuksia, jos ne selvitetään arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai ulkomaisessa selvitysyhteisössä. Jos selvitys tapahtuu muualla, sopimuksen vastapuolena tulee olla sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai muu sijoituspalvelun tarjoaja ja sopimusehtojen tulee olla markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut. | III. Lainaus-ja takaisinostosopimukset Xxxxxxxx tekemien lainaussopimusten yhteismäärä saa ylittää 25 % Rahaston arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden arvosta vain jos lainat voidaan irtisanoa ja arvopaperit voidaan saada takaisin viimeistään seuraavana pankkipäivänä. Sijoitusrahastotoimintaa varten otetun luoton ja takaisinostosopimusten yhteismäärä ei saa ylittää 10 % Rahaston varoista. |
IV. Johdannaiset Vakioidut ja vakioimattomat johdannaissopimukset, joiden kohde-etuutena voi olla arvopaperi, rahamarkkinaväline, sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuus, talletus luottolaitoksessa, toinen johdannaissopimus (jonka kohde- etuutena voi olla tässä kohdassa mainittu rahoitusväline tai kohde-etuus), rahoitusindeksi, korko- tai luottoriski, valuuttakurssi tai valuutta. Rahasto voi käyttää johdannaissopimuksia suojaustarkoituksessa, salkunhoidon tehostamiseksi ja sijoitustuottojen tavoittelemiseen. Vakioidut johdannaissopimukset, jotka ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla ja vastaavat käteisellä selvitettävät sopimukset. Vakioimattoman johdannaissopimuksen vastapuolena voi olla luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on ETA-valtiossa tai Isossa-Britanniassa. Vastapuolena voi olla myös yhteisö, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan unionin lainsäädäntöä. | IV. Johdannaiset Xxxxxxxx johdannaissopimuksiin liittyvä kokonaisriski ei saa ylittää rahaston kaikkien sijoitusten kokonaisnettoarvoa. Riskin laskennassa otetaan huomioon Rahaston varojen nykyarvo, vastapuoliriski, markkinoiden tuleva kehitys ja sijoitusten rahaksi muuttamiseen tarvittava aika. Rahaston sijoitusrajoituksia laskettaessa ei oteta huomioon sijoituksia sellaisiin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on rahoitusindeksi. Edellytyksenä on, että indeksin koostumus on riittävästi hajautettu ja että indeksi kuvaa riittävän tarkasti niitä markkinoita, joiden kehitystä sen on tarkoitus osoittaa. Lisäksi indeksin koostumuksesta ja kehityksestä on oltava yleisesti saatavilla riittävät tiedot. Rahaston kokonaisriski lasketaan jokaisena pankkipäivänä käyttämällä joko sijoitusasteen mittausta, suhteellista tai absoluuttista Value-at-Risk-lähestymistapaa tai muita kehittyneitä riskienmittausmenetelmiä. Käytetty menetelmä on kuvattu rahastoesitteessä ja rahastokohtaisissa säännöissä. Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vastapuoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää 10 % Rahaston varoista, jos vastapuoli on sääntöjen VI-kohdassa tarkoitettu luottolaitos, ja muussa tapauksessa 5 % Rahaston varoista. Johdannaissopimusten ja takaisinostosopimusten vakuudeksi voidaan asettaa enintään 25 % Rahaston varoista. |
V. Sijoitusrahastot, yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtorahastot 1) Suomessa tai muussa ETA-valtiossa toimiluvan saaneiden ja kotivaltionsa lainsäädännön perusteella sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttävien sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuudet. 2) Suomalaisten erikoissijoitusrahastojen rahasto-osuudet ja muut ETA-valtioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuudet, jos sijoituskohteena olevan vaihtoehtorahaston: a) kotivaltion lainsäädännön mukaan se on sellaisen valvonnan alainen, joka vastaa Euroopan unionin lainsäädäntöä, ja sitä valvovan viranomaisen sekä Finanssivalvonnan välinen yhteistyö on riittävässä määrin varmistettu, ja b) osuudenomistajien suoja vastaa sijoitusrahaston ja yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajien suojaa, ja erityisesti varojen erillään pidon, lainaksioton, lainaksiannon ja arvopapereiden sekä rahamarkkinavälineiden ilman katetta tapahtuvan luovutuksen sääntely vastaa sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia, ja c) toiminnasta julkistetaan puolivuotiskatsaus ja toimintakertomus, joiden nojalla sen varoista ja veloista sekä tuloista ja sijoitustoiminnasta voidaan tehdä arvio kertomuskaudelta. | V. Sijoitusrahastot, yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtorahastot Rahaston varoista voidaan sijoittaa yhteensä enintään 10 % toisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin. Sijoituskohteena olevat rahastot voivat toteuttaa Rahaston pääasiallista sijoituspolitiikkaa, siitä poikkeavaa sijoituspolitiikkaa tai soveltua Rahaston käteisvarojen hallintaan, eivätkä ne saa sijoittaa enempää kuin 10 % varoistaan toisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin. Rahastokohtaisissa säännöissä voidaan poiketa edellä esitetyistä sijoitusrajoituksista ja hajautusvaatimuksista. Rahaston varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joiden vuotuinen kiinteä hallinnointipalkkio on enintään 5 % sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston arvosta. Rahaston varoja voidaan sijoittaa myös Rahastoyhtiön hallinnoimien toisten sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen osuuksiin. Rahastoyhtiö ei peri kiinteää hallinnointipalkkiota, merkintä- eikä lunastuspalkkioita näistä sijoituskohteista, mutta sijoituskohteena olevista osuuksista voidaan periä Rahastolta hallinnointipalkkion tuottosidonnaista osaa ja sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai sen alarahaston taikka vaihtoehtorahaston säännöissä tai rahastoesitteessä mainittuja muita palkkioita sekä kaupankäyntipalkkioita, jotka |
sijoituskohteena oleva rahasto perii kattamaan sijoitusten ostoista ja myynneistä aiheutuvia kaupankäyntikuluja. Rahastoyhtiö saa hankkia Rahaston omistukseen enintään 25 % saman sijoitusrahaston, vaihtoehtorahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista. | |
VI. Talletukset Talletukset luottolaitoksissa, edellyttäen että talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa ja luottolaitoksen kotipaikka on ETA-valtiossa tai OECD:n jäsenvaltiossa. | VI. Talletukset Rahaston varoista voidaan sijoittaa enintään 20 % saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin. |
Muut sijoitustoimintaa koskevat säännökset
Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat.
Rahastoyhtiö saa sijoittaessaan Rahaston varoja huolehtien riskin hajauttamisen periaatteen soveltamisesta poiketa sijoitusrajoituksista enintään kuuden kuukauden ajan Rahaston toiminnan aloittamisesta.
Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään 10 % Rahaston arvosta.
Sijoitusrajoituksia laskettaessa ei oteta huomioon muiden sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen varoja, joihin Xxxxxxxx varoja on sijoitettu. Sijoitusrajoituksia ei tarvitse noudattaa käytettäessä Rahaston varoihin kuuluviin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin liittyviä merkintäoikeuksia.
Jos sijoitusrajoitukset on ylitetty Rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä tai merkintäoikeuksien käyttämisen takia, korjataan ylitys rahasto-osuudenomistajien edun mukaisella tavalla.
7. Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet
Kaikista Xxxxxxxx rahasto-osuuksista pidetään rahasto-osuusrekisteriä ja rahasto-osuuksien siirrot rekisteröidään rahasto- osuudenomistajan tai rahasto-osuudenhoitajan pyynnöstä. Rahasto-osuudenhoitajan hallinnoimien osuuksien omistaja ei voi olla suomalainen.
Kussakin rahasto-osuussarjassa voi olla sekä kasvu- että tuotto-osuuksia (osuuslajit). Merkittävissä olevat osuussarjat on mainittu rahastoesitteessä. Rahasto-osuudenomistaja voi vaihtaa tuotto-osuuden kasvuosuudeksi tai päinvastoin.
Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin. Yksi rahasto-osuus muodostuu kymmenestä tuhannesta (10 000) yhtä suuresta murto- osasta. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista ottaen huomioon rahasto-osuussarjojen ja osuuslajien suhteelliset arvot.
Rahastossa voi olla hallinnointipalkkion, merkintävaluutan tai indeksi-, inflaatio-, korko-, valuutta- tai muun suojauksen perusteella toisistaan poikkeavia rahasto-osuussarjoja. Rahastoyhtiö päättää kunkin rahasto-osuuslajin ja -sarjan liikkeeseenlaskusta sekä merkintäehdoista, jotka ilmoitetaan rahastoesitteessä. Merkintäehdot voivat vaihdella merkintäsumman, sijoitusajan, jakelukanavan, maantieteellisen alueen tai Nordea-konserniin liittyvän kokonaisasiakkuuden ja työsuhteen perusteella.
Mikäli markkinatilanne muuttuu siten, että edellä mainituille suojauksille ei ole Rahastoyhtiön näkemyksen mukaan enää tarvetta tai suojatulle osuussarjalle ei ole enää kysyntää tai suojatussa osuussarjassa oleva pääoma laskee kustannuksiin lähden liian alhaiseksi, suojattu osuussarja voidaan Rahastoyhtiön päätöksellä muuntaa Rahaston toiseksi, suojaamattomaksi osuussarjaksi. Muuntamisesta ilmoitetaan osuudenomistajille etukäteen.
Jos rahasto-osuudenomistajan omistus yksittäisessä rahasto-osuussarjassa nousee omistusaikana uuden merkinnän tai rahastovaihtojen seurauksena yli toisen rahasto-osuussarjan minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiö muuntaa rahasto- osuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta uusi omistus muuntohetkellä vastaa. Jos rahasto-osuudenomistajan omistus yksittäisessä rahasto-osuussarjassa laskee omistusaikana lunastusten tai rahastovaihtojen seurauksena alle kyseisen sarjan merkintähetken mukaisen minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiöllä on oikeus muuntaa omistus koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta omistus vastaa. Jos rahasto- osuudenomistaja on merkinnyt tietylle maantieteelliselle alueelle suunnattua osuussarjaa, rahasto-osuudenomistajan omistus voidaan muuntaa koskemaan vain toista samalle alueelle suunnattua osuussarjaa edellä mainituin edellytyksin. Rahasto- osuudenomistajan asuinpaikan muutos ei oikeuta osuussarjan vaihtamiseen.
Jos rahasto-osuudenomistajan Nordea-konserniin liittyvä kokonaisasiakkuus kasvaa omistusaikana, Rahastoyhtiö voi muuntaa rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, johon asiakkaan kokonaisasiakkuus muuntohetkellä oikeuttaa. Jos rahasto-osuudenomistajan kokonaisasiakkuus pienenee omistusaikana, Rahastoyhtiöllä on oikeus muuntaa omistus koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jota rahasto-osuudenomistajan kokonaisasiakkuus muuntohetkellä vastaa.
Rahastoyhtiö voi antaa rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen. Osuustodistus voi koskea useita osuuksia tai niiden murto-osia ja voidaan antaa vain nimetylle rahasto-osuudenomistajalle. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa rahasto- osuudenomistajalta rahastoesitteessä ilmoitettu käsittelykulu osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta.
8. Rahasto-osuuksien merkintä, lunastus ja vaihto
Rahasto-osuuksia voi merkitä, lunastaa ja vaihtaa jokaisena pankkipäivänä kaikissa sijoituspalveluja tarjoavissa Nordean konttoreissa niiden aukioloaikoina, Nordean verkkopalveluissa tai puhelimitse. Toimeksianto toteutetaan sellaisena pankkipäivänä, jolloin Xxxxxxxx ja rahasto-osuuden arvo lasketaan. Rahastoyhtiö voi päättää merkintä- ja lunastustoimeksiantojen vastaanottamisesta myös muissa kuin edellä mainituissa merkintäpaikoissa, jotka ilmoitetaan rahastoesitteessä. Rahasto-osuuksien lunastuksia voidaan tehdä vain sen jälleenmyyjän luona, jonka maan valuutassa osuudet on rekisteröity.
Rahastokohtaisissa säännöissä voidaan määrätä toimeksiantoja koskevista poikkeuksista.
Rahasto-osuudet maksetaan Suomessa euroissa. Muissa maissa, joissa Rahastoa markkinoidaan, rahasto-osuudet voidaan maksaa rahastoesitteessä mainituissa valuutoissa.
Rahasto-osuuksia koskevat toimeksiannot ovat sitovia ja ne voidaan peruttaa vain Rahastoyhtiön suostumuksella ellei toisin ole sovittu.
Merkitsijän tulee merkinnän yhteydessä ilmoittaa rahasto-osuussarja ja osuuslaji. Merkintäsumman on oltava Rahastoyhtiön käytettävissä markkinoilla normaalisti noudatettavassa määräajassa toimeksiannon antamisesta. Merkinnän edellytyksenä on myös, että Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkinnän suorittajasta ja tämän henkilöllisyydestä.
Rahasto-osuuden merkintä voidaan maksaa myös Rahastoyhtiön hyväksymällä apporttiomaisuudella (Apporttimerkintä). Rahastoyhtiö varaa mahdollisuuden tarkastaa ja arvioida apporttiomaisuuden teknisiä, taloudellisia ja juridisia ominaisuuksia tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla sen varmistamiseksi, että apporttiomaisuus voi soveltua Rahaston sijoituspolitiikkaan ja
-tavoitteisiin. Apporttina luovutettava omaisuus arvostetaan sääntöjen 13-kohdassa mainittuja Rahaston arvon laskemista koskevia periaatteita noudattaen. Apporttimerkintä katsotaan maksetuksi, kun apporttiomaisuus on siirretty Rahaston omistukseen.
Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä suoritettu merkintä tai merkintätoimeksianto taikka siirtää sen toteuttamisajankohtaa, mikäli Rahastoyhtiölle ei ole annettu riittäviä tietoja merkinnän toteuttamiseksi tai merkintä tai merkintätoimeksianto ei täytä säännöissä ja rahastoesitteessä merkinnöille tai merkintätoimeksiannoille asetettuja vaatimuksia.
Rahastoyhtiö voi kieltäytyä merkinnästä, mikäli asiakassuhteelle ei ole Rahastoyhtiön mielestä todellista tarvetta tai mikäli asiakassuhteen arvioidaan heikentävän muiden rahasto-osuudenomistajien etua tai yhdenvertaisuutta. Kieltäytymisen perusteena voi olla myös rahastomerkintä, joka on Suomen tai jonkun muun maan lainsäädännön tai sen nojalla annettujen säännösten vastainen. Peruste kieltäytymiselle voi muodostua esimerkiksi silloin, kun rahastomerkitsijä asuu ETA-alueen ulkopuolella valtiossa, josta aiheutuu huomattavaa lisäraportointia tai Rahastoyhtiölle velvollisuus rekisteröintiin tai muuhun toimenpiteeseen, johon sillä ei muutoin olisi velvollisuutta.
Rahastoyhtiöllä on oikeus siirtää rahastomerkinnän toteuttamisajankohtaa asiakkaan suostumuksella. Rahastoyhtiö voi päättää, mikä määrä tai millä summalla osuuksia kerralla on vähintään merkittävä.
Jos merkintätoimeksianto on rekisteröity Rahastoyhtiössä toimeksiantopäivänä ennen rahastokohtaisissa säännöissä mainittua katkoaikaa, rahasto-osuuksien merkintä toteutetaan samana päivänä myöhemmin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Jos merkintätoimeksianto on rekisteröity Rahastoyhtiössä toimeksiantopäivänä rahastokohtaisissa säännöissä mainittuna katkoaikana tai sen jälkeen, tai jos toimeksiantopäivä ei ole pankkipäivä, merkintä toteutetaan seuraavana pankkipäivänä laskettavaan rahasto- osuuden arvoon. Rahasto-osuuksien merkintä ei ole mahdollista sellaisina pankkipäivinä, jolloin rahasto-osuuksien arvonlaskenta on väliaikaisesti keskeytetty. Niin kutsuttujen viivästettyjen rahastojen rahastotoimeksiantojen toteutus ja osuuksien arvostusajankohta poikkeavat edellä mainitusta kunkin Rahaston rahastokohtaisissa säännöissä määritellyllä tavalla.
Merkittyjen osuuksien lukumäärä lasketaan jakamalla merkintähinta, josta on vähennetty merkintäpalkkio, osuuden arvolla kyseisen merkinnän toteuttamispäivänä. Merkittyjen osuuksien määrä lasketaan osuuden 10 000-osan tarkkuudella ja neljä desimaalia ylittävältä osalta jakojäännös lisätään rahastopääomaan.
Rahasto-osuudenomistajalla on oikeus vaatia Rahastoyhtiöltä rahasto-osuuden lunastamista ja Rahastoyhtiöllä on vastaavasti velvollisuus lunastaa kyseinen rahasto-osuus. Mikäli rahasto-osuudesta on annettu osuustodistus, on osuustodistus luovutettava lunastustoimeksiantoa jätettäessä. Lunastaminen tapahtuu Rahaston varoista.
Lunastushinta on osuuden toimeksiantopäivän arvo vähennettynä lunastuspalkkiolla, jos Rahastoyhtiön ei lunastusta varten tarvitse myydä Rahastosta arvopapereita ja jos lunastustoimeksianto on rekisteröity Rahastoyhtiössä ennen rahastokohtaisissa säännöissä erikseen mainittua katkoaikaa edellyttäen, että Rahaston arvonlaskentaa ei ole väliaikaisesti keskeytetty. Rahastokohtaisissa säännöissä mainittuna katkoaikana tai sen jälkeen taikka muuna kuin pankkipäivänä rekisteröidyt lunastustoimeksiannot toteutetaan vastaavasti seuraavan pankkipäivän osuuden lunastuspalkkiolla vähennetyllä arvolla edellyttäen, että Rahaston arvonlaskentaa ei ole väliaikaisesti keskeytetty.
Lunastuksesta saatavat varat vähennettynä lunastuspalkkiolla maksetaan pääsääntöisesti kaksi (2) pankkipäivää lunastustoimeksiannon rekisteröimisen jälkeen (T+2) asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille, ellei muuta sovita.
Jos varat lunastamiseen on hankittava myymällä arvopapereita Rahastosta, myynnin tulee tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun lunastusta vaadittiin Rahastoyhtiöltä. Lunastaminen toteutetaan heti, kun varat arvopapereiden myynnistä on saatu. Rahasto-osuuden lunastusarvo määräytyy lunastuksen toteuttamispäivän arvon mukaan.
Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää edellä mainittu määräaika arvopaperien myymiselle.
Rahastoyhtiö ja rahasto-osuudenomistaja voivat erityistapauksissa sopia, että rahasto-osuudet voidaan vaihtoehtoisesti lunastaa antamalla rahasto-osuudenomistajalle lunastushintaa vastaava määrä Rahaston arvopapereita ja/tai rahamarkkinavälineitä taikka arvopapereita ja/tai rahamarkkinavälineitä ja käteistä. Rahastoyhtiön on lunastussopimusta tehdessään huolehdittava siitä, että toimenpide ei vaaranna Rahaston muiden osuudenomistajien etua.
Rahastoyhtiö voi omasta aloitteestaan lunastaa rahasto-osuudenomistajan rahasto-osuudet, jos siihen on rahasto- osuudenomistajaan liittyvä painava peruste, minkä johdosta omistuksesta Rahastossa voi aiheutua velvoitteita, joita Rahastoyhtiön ei voida edellyttää kohtuudella hoitavan. Painava peruste voi muodostua esimerkiksi kun
a) rahasto-osuudenomistaja päätyy kansainväliselle tai kansalliselle sanktio- tai pakotelistalle ja sanktion tai pakotteen vastainen toiminta tulisi todennäköisesti aiheuttamaan huomattavaa haittaa Rahastoyhtiön toiminnalle tai Rahastoyhtiö rikkoisi toimintaansa kohdistuvaa lainsäädäntöä tai viranomaisten määräyksiä;
b) rahasto-osuudenomistajalta ei saada vaadittavia tuntemiseen ja tunnistamiseen liittyviä tietoja;
c) rahasto-osuudenomistajan omistuksen jatkaminen voi aiheuttaa vahinkoa muille osuudenomistajille;
d) kyseisen rahasto-osuudenomistajan osalta rahasto-osuuksien omistaminen on Suomen tai jonkun muun maan lainsäädännön tai sen nojalla annettujen säännösten vastaista;
e) rahasto-osuudenomistaja muuttaa valtioon, joka aiheuttaa huomattavaa lisäraportointia tai Rahastoyhtiölle velvollisuuden rekisteröintiin tai muuhun toimenpiteeseen, johon sillä ei muutoin olisi velvollisuutta;
f) rahasto-osuudenomistaja on luonnollinen tai juridinen henkilö tai muu oikeudellinen järjestely, joka on yhdysvaltalainen henkilö (siten kuin "US Person" määritellään Yhdysvaltojen kansallisessa Regulation S -säännöksessä Securities Act of 1933 -laissa).
Rahasto-osuudenomistaja voi vaihtaa Rahaston sisällä tuotto-osuudet kasvuosuuksiksi ja päinvastoin. Rahasto-osuuksien vaihtoa Rahastosta toiseen saman Rahastoyhtiön hallinnoimaan sijoitusrahastoon käsitellään kuten omistettavan Rahaston osuuksien lunastusta ja toisen sijoitusrahaston osuuksien merkintää.
9. Lunastusten viivästyttäminen sekä merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen
Jos Rahastoyhtiön samana pankkipäivänä vastaanottaman yksittäisen lunastustoimeksiannon tai vastaanottamien useiden lunastustoimeksiantojen koko-naismäärä on huomattava suhteessa Rahaston arvoon, Rahastoyhtiö voi poiketa lunastustoimeksiantojen saapumisjärjestyksen mukaisesta toteuttamisesta. Rahastoyhtiö voi tällöin viivästyttää joko kaikkien tai joidenkin toimeksiantojen toteuttamista siten, että yksittäinen lunastustoimeksianto, osa yksittäisestä lunastustoimeksiannosta tai osa useammista lunastustoimeksiannoista toteutetaan kokonaisuudessaan tai osittain myöhemmin. Lunastus toteutetaan tällöin toteuttamispäivän rahasto-osuuden arvoon. Lunastustoimeksiantojen huomattavana kokonaismääränä pidetään pääsääntöisesti 10
% Rahaston arvosta. Tästä 10 %:n rajasta on kuitenkin Rahaston erityispiirteet huomioon ottaen mahdollista poiketa. Poikkeustilanteet on kuvattu rahastoesitteessä. Lunastustoimeksiantojen toteuttamista voidaan viivästyttää enintään kahdeksan (8) pankkipäivän ajan. Lisätietoja lunastustoimeksiantojen rajoittamisesta on saatavilla rahastoesitteessä.
Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää osuuksien merkinnät ja lunastukset, jos markkinapaikka, jota voidaan Rahaston sijoituspolitiikan mukaan pitää päämarkkinapaikkana, on muusta kuin ennalta arvattavasta syystä suljettu tai kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu tai markkinalla ei ole saatavissa luotettavaa markkina- tai hintainformaatiota, normaaliin tiedonvälitykseen liittyy häiriöitä, mikäli Rahastoyhtiö voisi joutua luovuttamaan Rahaston varoja niiden markkina-arvoa merkittävästi alhaisemmalla hinnalla tai kun rahasto-osuudenomistajien etu sitä muutoin vaatii.
Edellä mainittujen lisäksi merkintöjen vastaanottaminen voidaan keskeyttää tai merkintöjä rajoittaa ainakin silloin, jos Xxxxxxx on saavuttanut sellaisen koon, että lisäsijoitukset Rahaston pääasialliselle kohdemarkkinalle tai sijoituskohteena oleviin arvopapereihin tai rahastoihin olisivat osuudenomistajien etujen vastaisia.
10. Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot
Rahasto-osuuden merkintähintaa määritettäessä Rahastoyhtiöllä on mahdollisuus lisätä rahasto-osuuden päivän arvoon enintään yksi (1) prosentti rahasto-osuuden arvosta korvauksena Rahastoyhtiön kuluista (merkintäpalkkio). Rahasto-osuuden lunastushintaa määritettäessä Rahastoyhtiöllä on mahdollisuus vähentää rahasto-osuuden päivän arvosta enintään yksi (1) prosentti korvauksena Rahastoyhtiön kuluista (lunastuspalkkio).
Rahastoyhtiö päättää merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkion määristä sekä omistusoikeuden rekisteröintimaksusta. Tarkemmat tiedot palkkioista esitetään rahastoesitteessä.
11. Joustava hinnoittelumenetelmä
Rahastossa voi olla käytössä rahasto-osuudenomistajien pitkäjänteisen sijoitustoiminnan edistämiseksi joustava hinnoittelumenetelmä (swing pricing), jolla korvataan Rahastolle aiheutuvia kaupankäyntikustannuksia ja kurssieroja sekä edistetään rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuutta. Rahastokohtaisissa säännöissä on ilmoitettu, jos rahastossa on käytössä joustava hinnoittelumenetelmä.
Joustava hinnoittelumenetelmä otetaan käyttöön, kun Rahaston nettomerkintöjen tai nettolunastusten määrä ylittää ennalta asetetun käyttöönottotason. Nettomerkinnöissä rahasto-osuuden arvoa korjataan oikaisukerrointa käyttäen ylöspäin ja nettolunastuksissa rahasto-osuuden arvoa korjataan oikaisukerrointa käyttäen alaspäin. Käytetyn oikaisukertoimen enimmäismäärä on 1,75 %. Poikkeuksellisissa tilanteissa Rahastoyhtiö voi nostaa tätä rajaa rahasto-osuudenomistajien etujen suojelemiseksi.
Joustavan hinnoittelumenetelmän käyttäminen Rahastossa perustuu Rahaston viimeisen katkoajankohdan aikaan Rahastoyhtiöllä olevaan tietoon Rahaston nettotoimeksiannoista. Tarkemmat tiedot joustavasta hinnoittelumenetelmästä ja sitä käyttävistä rahastoista esitetään rahastoesitteessä.
12. Rahaston varoista maksettavat korvaukset
Rahastoyhtiö voi periä korvauksena toiminnastaan kiinteän hallinnointipalkkion, joka vaihtelee rahasto-osuussarjoittain ja on enintään kaksi (2) prosenttia vuodessa laskettuna osuussarjan arvosta. Palkkion määrä lasketaan rahasto-osuussarjakohtaisesti päivittäin (palkkioprosentti vuodessa/365) kunkin rahasto-osuussarjan laskentapäivän mukaisesta arvosta ja suoritetaan Rahastoyhtiölle jälkikäteen. Hallinnointipalkkio on vähennetty rahasto-osuuden päivän arvosta. Rahastoyhtiö vahvistaa hallinnointipalkkion tarkan määrän.
Hallinnointipalkkio sisältää korvaukset Rahastojen yhteisten sääntöjen mukaisesta asiamiehen käytöstä sekä Säilytysyhteisölle maksettavan korvauksen. Tarkemmat tiedot edellä tarkoitetuista palkkioista esitetään rahastoesitteessä.
13. Rahaston arvon laskeminen
Rahaston arvo lasketaan jokaisena suomalaisena pankkipäivänä vähentämällä Rahaston varoista Rahaston velat. Arvostusajankohta on kello 17.00 Suomen aikaa. Arvoa ei kuitenkaan julkaista sellaisina pankkipäivinä, jolloin yli 30 % rahaston päämarkkinapaikoista on suljettuina eikä markkinahintoja ole saatavilla. Rahaston arvo sekä tieto niistä päivistä, jolloin arvoa ei julkaista, ovat saatavilla internetissä, kaikissa merkintäpaikoissa ja Rahastoyhtiössä niiden aukioloaikoina.
Rahastokohtaisissa säännöissä voidaan määrätä arvonlaskentaa koskevista poikkeuksista.
Rahaston arvo ilmoitetaan Suomessa euroina tai Rahaston perusvaluutassa. Rahaston valuuttamääräisten omistusten arvo muutetaan euroiksi yleisesti saatavilla olevien valuuttanoteerausten perusteella.
Rahaston varat arvostetaan niiden markkina-arvoon.
Osakkeet sekä osakesidonnaiset arvopaperit
Osakkeet sekä osakesidonnaiset arvopaperit arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaisesti. Ensisijaisesti arvostus suoritetaan viimeisimpään arvostusajankohtaa edeltävään kaupankäyntikurssiin.
Päivän kaupankäyntikurssin puuttuessa arvostus suoritetaan viimeisimpään ostotarjouskurssiin. Ellei osakkeelle tai osakesidonnaiselle arvopaperille ole saatavilla markkina-arvoa, kyseinen arvopaperi arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaisesti.
Rahamarkkinavälineet ja muut korkoa tuottavat arvopaperit
Rahamarkkinavälineet arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaisesti. Ensisijaisesti arvostus suoritetaan markkinainformaatiolähteiden välityksellä julkaistujen noteerausten perusteella.
Ellei rahamarkkinavälineelle saada markkinainformaatiojärjestelmien välityksellä luotettavaa arvoa, rahamarkkinaväline arvostetaan jäljellä olevaa juoksuaikaa lähinnä vastaavan ajanjakson markkinakorkoon, johon lisätään arvopaperikohtainen riskilisä.
Joukkolainat arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaisesti markkinainformaatiolähteiden välityksellä julkaistujen noteerausten perusteella tai ellei joukkolainalle saada markkinainformaatiojärjestelmien välityksellä luotettavaa arvoa, joukkolainat arvostetaan jäljellä olevaa juoksuaikaa lähinnä vastaavan ajanjakson korkoon, johon lisätään arvopaperikohtainen riskilisä.
Riskilisä voi olla positiivinen tai negatiivinen. Riskilisä määritellään arvopaperikohtaisesti ja sen laskemisessa käytetään Nordea- konsernin ulkopuolisia tietolähteitä.
Sijoitusrahastojen, vaihtoehtorahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet
Rahasto-osuuksien ja yhteissijoitusyritysten osuuksien markkina-arvona käytetään niiden viimeisintä julkaistua tai saatavilla olevaa arvoa.
Strukturoidut rahoitusinstrumentit
Strukturoidut rahoitusinstrumentit arvostetaan ensisijaisesti lainan järjestäjän antaman hinnan mukaisesti. Toissijaisesti käytetään analyyttisiä malleja hinnan oikeellisuuden varmistamiseksi tai muodostamiseksi.
Vakioidut johdannaiset arvostetaan vakioitujen johdannaisten markkinoilla toteutuneeseen viimeisimpään kaupankäyntikurssiin. Ellei viimeisintä kaupankäyntikurssia ole saatavilla, vakioidut johdannaiset arvostetaan perustuen parhaaseen markkinoilta saatavaan informaatioon Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaisesti.
Vakioimattomat johdannaiset arvostetaan arvoon, joka saadaan Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymiltä tahoilta. Ellei johdannaisinstrumenteille ole saatavilla markkina-arvoa, arvostetaan ne Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaisesti.
Lainaus- ja takaisinostosopimukset
Lainaus- ja takaisinostosopimukset sekä muut takaisinostosopimusten kaltaiset transaktiot arvostetaan pääsääntöisesti niiden kohde-etuuden markkina-arvoon tai Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaisesti.
Talletukset arvostetaan lisäämällä pääomaan sille kertynyt korko, joka voi olla myös negatiivinen.
Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymät arvostusperiaatteet ovat saatavilla Rahastoyhtiön verkkosivulla sekä merkintäpaikoissa ja Rahastoyhtiössä niiden aukioloaikoina.
Mikäli markkinoilla vallitseva hintataso arvostusajankohtana ei Rahastoyhtiön arvion mukaan olisi luotettava tai vastaisi sijoituskohteiden todellista arvoa tai markkinahintaa, voi arvostaminen tapahtua Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien arvostusperiaatteiden mukaisesti ottaen huomioon rahasto-osuudenomistajien etu. Rahastoyhtiö voi oikaista arvostusajankohdan mukaista arvoa perustellusta syystä, mikäli sijoituskohteelle ei ole saatavissa luotettavaa julkista markkina- tai hintainformaatiota, voimakkaiden kurssiliikkeiden tai kiristyneen likviditeetin seurauksena tai mikäli rahasto-osuudenomistajien etu sitä muutoin vaatii.
14. Xxxxxxx-osuuden arvon laskeminen
Rahasto-osuuden arvo on Rahaston arvo jaettuna liikkeellä olevien rahasto-osuuksien määrällä kuitenkin siten, että eri rahasto- osuussarjojen arvossa otetaan huomioon rahasto-osuuksille maksetut tuotot, erisuuruiset hallinnointipalkkiot sekä osuussarjan suojaukseen käytettävät instrumentit.
Rahastossa voi olla eri osuussarjoja. Jokaiselle osuussarjalle lasketaan sarjakohtainen kokonaisarvo. Osuussarjakohtainen rahasto- osuuden arvo lasketaan jakamalla osuussarjan kokonaisarvo sarjan kokonaisosuusmäärällä.
Rahasto-osuuden arvo lasketaan jokaisena suomalaisena pankkipäivänä ja ilmoitetaan Suomessa euroina. Arvoa ei kuitenkaan julkaista sellaisina pankkipäivinä, jolloin yli 30 % Rahaston päämarkkinapaikoista on suljettuina eikä markkinahintoja ole saatavilla. Rahasto-osuuden viimeisin arvo sekä tieto niistä päivistä, jolloin Rahaston arvoa ei julkaista, ovat saatavilla internetissä, kaikissa merkintäpaikoissa ja Rahastoyhtiössä niiden aukioloaikoina.
Jos Rahastoa markkinoidaan Suomen ulkopuolella, rahasto-osuuden arvo ilmoitetaan niissä valuutoissa, joita rahastoesitteen mukaan käytetään kyseisissä maissa tehdyissä merkinnöissä ja lunastuksissa. Arvo lasketaan saman valuuttakurssin mukaan kuin Xxxxxxxx omaisuuden arvo.
Jos rahasto-osuuden arvoa ei voida poikkeuksellisen epävakaan ja ennalta-arvaamattoman markkinatilanteen tai muutoin poikkeuksellisten olosuhteiden taikka muun painavan syyn vuoksi määrittää, rahasto-osuuden arvo voidaan osuudenomistajien yhdenvertaisuuden turvaamiseksi jättää väliaikaisesti laskematta.
Niissä rahastoissa, joissa on käytössä joustava hinnoittelumenetelmä, rahasto-osuuden arvoa korjataan oikaisukertoimella ylöspäin, jos rahastossa on nettomerkintöjä. Tällöin rahasto-osuuden arvo nousee. Nettolunastustilanteessa rahasto-osuuden arvoa korjataan oikaisukertoimella alaspäin, jolloin rahasto-osuuden arvo laskee.
15. Tuotonjako
Rahastoyhtiön yhtiökokous päättää vuosittain rahaston varoista tuotto-osuuksien omistajille maksettavan tuoton määrästä ja sen jakamisesta. Yhtiökokouksen määräämänä päivänä osuudenomistajarekisteriin merkitty tuotto-osuuden omistaja on oikeutettu tuottoon. Tuotto-osuuksille jaettu tuotto vähennetään tuotto-osuuksien arvosta.
Tuotto maksetaan tuotto-osuuden omistajalle Rahastoyhtiön yhtiökokouksen määräämänä maksupäivänä, kuitenkin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta. Tieto yhtiökokouspäivästä on osuudenomistajien saatavilla Rahastoyhtiön verkkosivulla sekä Rahastoyhtiössä sen aukioloaikoina sen jälkeen, kun kutsu yhtiökokoukseen on lähetetty.
Tuotto maksetaan tuotto-osuuden omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Jos tuotto-osuuden omistaja ei ole ilmoittanut Rahastoyhtiölle pankkitiliä, jolle tuotto-osuus voidaan maksaa, siirretään tuotto-osuus, jota ei ole nostettu viiden vuoden kuluessa sen ensimmäisestä nostopäivästä lukien, takaisin Rahaston varoihin. Kasvuosuuksille ei jaeta tuottoa.
16. Tilikausi
Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi.
17. Rahasto-osuudenomistajien kokous
Rahasto-osuudenomistajien kokous on kutsuttava koolle, jos Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos Rahastoyhtiön hallituksen riippumaton jäsen tai tilintarkastaja tai rahasto-osuuden omistajat, joilla on yhteensä vähintään kahdeskymmenesosa (1/20) kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Rahasto-osuudenomistajalla, jolla ei ole vähintään kahdeskymmenesosaa (1/20) kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, on mahdollisuus perustellusta syystä kirjallisesti ilmoittaa Rahastoyhtiölle aloitteesta rahasto-osuudenomistajien kokouksen pitämiseksi. Rahastoyhtiö tiedottaa tehdystä kokousaloitteesta muille rahasto-osuusrekisteriin merkityille rahasto- osuudenomistajille Rahastoyhtiön verkkosivuilla ja vähintään yhdellä seuraavista tavoista:
- Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä;
- kirjeitse; tai
- rahasto-osuudenomistajan suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintä tai verkkopalvelua käyttäen.
Rahastoyhtiön hallitus kutsuu koolle rahasto-osuudenomistajien kokouksen. Kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen julkaistaan Rahastoyhtiön verkkosivuilla ja vähintään yhdellä seuraavista tavoista:
- Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä;
- kirjeitse; tai
- rahasto-osuudenomistajan suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintä tai verkkopalvelua käyttäen.
Kutsu on julkaistava aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Saadakseen osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen rahasto-osuudenomistajan on ilmoittauduttava Rahastoyhtiölle kokouskutsussa mainitulla tavalla ja viimeistään siinä mainittuna päivänä.
Rahasto-osuudenomistajilla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle kokouksessa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänen rahasto-osuutensa on rekisteröity tai hän on Rahastoyhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Osallistumisoikeus rahasto-osuudenomistajien kokoukseen ja äänimäärä kokouksessa määräytyy kymmenen päivää ennen kokousta vallitsevan tilanteen perusteella.
Äänioikeus ja äänestäminen kokouksessa
Jokainen kokonainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa yhden äänen. Jos rahasto- osuudenomistajan koko omistus on Rahastossa alle yhden osuuden, on rahasto-osuudenomistajalla kokouksessa kuitenkin yksi ääni. Kokousasiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Vaaleissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa arpa. Rahasto-osuudenomistaja voi olla edustettuna valtakirjalla rahasto- osuudenomistajien kokouksessa ja käyttää kokouksessa avustajaa.
Mikäli rahasto-osuudenomistajien kokous pidetään useammalle Rahastoyhtiön hallinnoimalle rahastolle samanaikaisesti, kokouksesta voidaan laatia kaikille rahastoille yhteinen pöytäkirja.
18. Rahastoesitteet, puolivuotiskatsaus ja vuosikertomus
Rahastoesite, avaintietoesite, puolivuotiskatsaus sekä Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset julkistetaan sijoitusrahastolaissa mainituin tavoin.
Puolivuotiskatsaus on julkistettava kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä lukien ja Rahaston sekä Rahastoyhtiön vuosikertomukset kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä lukien.
Rahastoesite, avaintietoesite, puolivuotiskatsaus ja rahaston vuosikertomus ovat yleisön nähtävillä ja saatavilla Rahastoyhtiön verkkosivulla sekä merkintäpaikoissa ja Rahastoyhtiössä niiden aukioloaikoina. Rahastoyhtiön vuosikertomus on saatavilla Rahastoyhtiössä sen aukioloaikoina.
19. Sääntöjen muuttaminen
Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sijoitusrahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon, ellei Finanssivalvonta toisin määrää. Erikoissijoitusrahaston tai muun vaihtoehtorahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun muutos on annettu Finanssivalvonnalle tiedoksi ja muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon.
Rahastoyhtiö tiedottaa sääntömuutoksesta Rahastoyhtiön verkkosivuilla ja vähintään yhdellä seuraavista tavoista:
- Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä;
- kirjeitse; tai
- rahasto-osuudenomistajan suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintä tai verkkopalvelua käyttäen.
Muutosten katsotaan tulevan rahasto-osuudenomistajien tietoon viiden päivän kuluttua postituksesta tai sinä päivänä, kun ilmoitus on julkaistu Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai Rahastoyhtiön verkkosivulla tai lähetetty rahasto- osuudenomistajan suostumuksella sähköpostitse tai muu-ta sähköistä viestintä tai verkkopalvelua käyttäen. Sääntömuutoksen tultua voimaan se koskee kaikkia rahasto-osuudenomistajia ja kaikkia ennen muutosten voimaantuloa tehtyjä sijoituksia.
20. Palkitseminen
Merkittävä osa palkan ja palkkion muuttuvista osista sellaisille Rahastoyhtiön palveluksessa oleville henkilöille, joihin on sijoitusrahastolain mukaan sovellettava Rahastoyhtiön palkitsemisjärjestelmää, on maksettava asianomaisen sijoitusrahaston rahasto-osuuksina tai sellaisina vastaavina muina rahoitusvälineinä, jotka toimivat yhtä tehokkaina kannustimina kuin rahasto- osuudet.
21. Tietojen luovuttaminen
Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa rahasto-osuudenomistajia koskevia tietoja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
22. Sovellettava laki
Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia.